Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma

Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Metsänhoidon ja metsätuhojen
asiantuntijaohjelma
2015–2018
Markku Remes
1
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Sisällys
1 Taustaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3
2 Tavoitteet ja painopisteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4
2.1 Metsätalouden kannattavuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6
2.2 Taimikonhoidon lisääminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8
2.3 Metsätuhoriskien hallinta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9
2.4 Suometsien hoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
3 Koulutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
4 Viestintä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
4.1 Ohjelman koordinointi ja toteutus palvelualueilla. . . . . . . . . . . 15
5 Resurssit, rahoitus ja hanketoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
5.1 Toiminta valtionavulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
5.2 Ulkopuolinen rahoitus ja hanketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
6 Aikataulu ja tulostavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
2
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
1 Taustaa
Suomen metsissä on valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI 11) mukaan 2,4 miljardia kuutiometriä puuta. Puuston vuotuinen kasvu on 105,5
miljoonaa kuutiometriä. Metsien ikäluokkarakenteen ja ilmastonmuutoksen vuoksi puuston määrä ja kasvu lisääntyvät myös seuraavien vuosikymmenten aikana.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puuntuotannon metsämaalle
laskettu suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymän runkotilavuus on tällä hetkellä 81 miljoonaa kuutiometriä. Kestävä hakkuumahdollisuus lisääntyy 86 miljoonaan kuutiometriin jo ensi vuosikymmenen
aikana, joten Kansallisen metsästrategian 2025 asettama tavoite 80 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuista on mahdollinen. Tavoitteen
saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että metsiä hoidetaan nykyistä tehokkaammin, metsänomistajat ovat motivoituneita myymään puuta,
puumarkkinat toimivat hyvin ja metsäteollisuus
toteuttaa merkittäviltä osin Suomeen suunnitellut
investoinnit. Metsänhoidon suurimpia haasteita
ovat lisääntyneet taimikonhoitorästit ja nuorten
kasvatusmetsien liian vähäiset harvennushakkuut.
Kansallisen metsästrategian mukaan julkisen
sektorin tulee auttaa luomaan Suomeen kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuvalle liiketoiminnalle. Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma toteuttaa tavoitetta
järjestämällä koulutusta sekä edistämällä verkosta
löytyvän oppimateriaalin jakelua metsäalan toimijoille, metsänomistajille
ja yrittäjille.
Kansallisessa metsästrategiassa edellytetään, että metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat. Asiantuntijaohjelma toteuttaa
tavoitetta tekemällä monipuolisesti yhteistyötä muun muassa Luken, yliopistojen, metsäteollisuuden ja metsänomistajien etujärjestöjen kanssa.
Yhteistyöllä voidaan hyödyntää Suomen metsäkeskuksen ja Luken inventoimia metsävaroja aiempaa tehokkaammin. Ilmastonmuutosten metsille aiheuttamien riskien vähentäminen edellyttää myös tiedonvaihtoa
Metsäkeskuksen, Luken ja muiden tutkimuslaitosten välillä. Yhteistyöllä
tehostetaan myös Metsäkeskukselle säädöksissä asetettuja metsätuhojen
valvontaan ja estämiseen liittyviä velvoitteita.
Asiantuntijaohjelmalla edistetään kansallisen metsästrategian tavoitetta, jonka mukaan metsät ovat taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti
kestävässä, aktiivisessa käytössä.
Suurimpia haasteita ovat
lisääntyneet taimikon­
hoitorästit ja nuorten
kasvatusmetsien
vähäiset
harvennushakkuut.
3
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
2 Tavoitteet ja
painopisteet
Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset Suomen
metsäkeskuksen strategian kanssa. Asiantuntijaohjelma toteuttaa selvästi Metsäkeskuksen
yhteiskunnallista visiota: ohjelman mukainen
työskentely lisää selvästi metsien käyttöä ja
lisää suomalaisten hyvinvointia. Ohjelman
toteuttamisen läpileikkaavana ajatuksena on
metsien hoidon ja käytön taloudellisen kannattavuuden lisääminen. Taloudellinen kannattavuus on nostettu keskeiseen rooliin myös
maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen
metsäkeskuksen tulostavoitteissa ohjelmakauden aikana. Ohjelma toteuttaa ensiaskelia myös
kansallisen metsästrategian tavoitteesta, jossa
resurssitehokkuus on keskeisellä sijalla.
Ohjelmassa otetaan huomioon asiakkaiden
tarpeet. Pyrimme asiakasta kuunnellen, mutta aloitteellisesti edistämään metsien käyttöä.
Oman henkilöstömme tietotaitoa kohottamalla
saavutamme aseman, jolloin olemme haluttu
yhteistyökumppani. Toteutamme asiantuntijaohjelmaa yhteistyökumppaneidemme kanssa,
jolloin voimme saavuttaa paremmat tulokset
kuin toimimalla yksin.
Asiantuntijaohjelmalla lisätään Metsäkeskuksen oman henkilöstön, metsänomistajien,
yritysten ja yhteisöjen sekä sidosryhmien asiantuntemusta metsänhoidossa ja metsätuhoissa
sekä saadaan jo olemassa oleva tieto mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.
Asiantuntijaohjelmalla lisätään myös Metsäkeskuksen ja metsänhoitoon liittyvien asioiden
näkyvyyttä tiedotusvälineissä.
Asiantuntijaohjelmassa on neljä painopiste­
aluetta: metsätalouden kannattavuus, taimikonhoidon lisääminen, metsätuhoriskien hallinta ja suometsien hoito.
4
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Tavoitteena on alentaa uudistamisen
ja taimikonhoidon kustannuksia oikealla
ajoituksella ja menetelmien kehittämisellä.
5
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
2.1 Metsätalouden
kannattavuus
Asiantuntijaohjelman tavoitteena on antaa
metsäammattilaisille, metsänomistajille ja sidosryhmille lisätietoa metsätalouden kannattavuudesta. Metsäkeskuksen neuvontatyössä
olevan henkilöstön tulee ohjelmakauden aikana
saada riittävät valmiudet perustella metsänhoidollisten töiden taloudellinen kannattavuus asiakkaillemme. Metsäammattilaisten pitää myös
osata perustella eri kasvatus- ja uudistushakkuumenetelmien valinta sekä hakkuiden oikea
ajoittaminen. Neuvontatyössä on tärkeää ottaa
huomioon metsänomistajien tarpeet.
Kannattavuuslaskennassa on keskeisessä
osassa uudistamiseen ja taimikonhoitoon liittyvien menetelmien ja erilaisten hakkuutapojen
vertailu. Tavoitteena on alentaa uudistamisen
ja taimikonhoidon kustannuksia oikeaan aikaan sijoittuvalla hoidolla sekä kehittämällä
nykyisiä uudistamis- ja taimikonhoitomenetelmiä. Koneellisen työn soveltuvuus ja kannattavuus uudistamiseen ja taimikonhoitoon
on yhtenä tarkastelun kohteena. Kannattavuustarkasteluissa on keskeisellä sijalla myös
metsänhoitotöiden ja hakkuiden laadunhallinta, jota voidaan kehittää muun muassa maanmuokkauksen, istutuksen ja taimikonhoidon
omavalvonnalla.
Metsäkeskuksen ja Luken Omavalvonnalla
laatua ja tehokkuutta metsänhoitotöihin -hankkeen tulosten mukaisesti kaikkien toimijoiden
tulee kehittää sähköisiä järjestelmiä niin, että
tieto voidaan tallentaa jo maastossa sähköisesti
ja siirtää suoraan toimijan omaan järjestelmään
ja luovuttaa myös Metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen ja toimijoiden järjestelmät tarvitsevat
vielä kehittämistä, jotta työ tapahtuu vaivatto-
masti. Omavalvontahankkeesta saadun kokemuksen mukaan suurin este tietojen siirtoon on
kuitenkin toimijoiden haluttomuus luovuttaa
tietoja eteenpäin.
Tavoitteena on, että omavalvonnan lisääntyessä metsänhoitoyhdistykset ja muut toimijat
antavat tietoa työn laadusta myös metsänomistajille ja Metsäkeskukselle. Toimijoille korostetaan
sitä hyötyä, jota he saavat
yhteisessä käytössä olevasta
mahdollisimman
luotettavasta metsätiedosta.
Asiantuntijaohjelmassa edistetään myös
eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen kannattavuutta kivennäis- ja turvemailla. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan kasvatushakkuista
alle yksi prosentti on eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita. Metsänomistajat ja suuri yleisö
haluavat kuitenkin lisätietoa menetelmän soveltuvuudesta, mutta toistaiseksi metsäammattilaisillakin on suhteellisen vähän tietoa asiasta. Asiantuntijaohjelman aikana selkeytetään
myös alaan liittyviä käsitteitä.
Neuvontatyössä on
tärkeää huomioida
metsänomistajien tarpeet.
Ulkoiset
asiakastoimenpiteet
Asiakkaille tehdään koulutustarveselvityksiä,
joihin pohjautuen arvioidaan tulevien koulutusten sisältöä ja tarvetta.
Koulutustarvekyselyn yhteydessä asiakkailta
kysytään heidän toiveitaan oppimateriaalista,
jota tulisi löytyä Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
6
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Metsäkeskus järjestää ohjelmakaudella yrittäjille ja toimijoille 15 koulutustilaisuutta metsänhoidon kannattavuudesta yhteistyössä Luken
tutkijoiden kanssa. Tilaisuuksista viisi painottuu
eri-ikäisrakenteisen metsätalouden menetelmien kannattavuuden arviointiin.
Asiantuntijaohjelmalla lisätään metsänhoitotöiden omavalvontaa antamalla metsänomistajille tietoa siitä, että toimijoiden omavalvonnan
lisääntyessä työn laatu paranee. Metsänomistajille kerrotaan myös, että heillä on oikeus vaatia
omavalvontaa työn suorittajilta. Yhteydenpitoa
jatketaan niiden metsänhoitoyhdistysten ja toimijoiden kanssa, jotka ovat olleet mukana Luken
ja Metsäkeskuksen toteuttamassa omavalvontahankkeessa.
Yhteydenpitoa kaavoittajiin lisätään yhteistyössä johtavan aluekehitysasiantuntijan kanssa, jotta osittaisessa käytönrajoituksessa olevien
metsäalueiden tarpeettomia rajoituksia vähennetään. Asiantuntijaohjelman aikana lisätään
kaavoitusviranomaisten, metsänomistajien ja
muiden sidosryhmien yhteisiä keskustelu- ja
koulutustilaisuuksia, joissa voidaan yhdessä
etsiä ratkaisuja esimerkiksi lupamenettelyn
keventämiseen ja talousmetsien käytön rajoitusten vähentämiseen. Metsäkeskus koordinoi
lisäksi aluekehityshankkeita, joilla turvataan
metsätalouden toimintaedellytyksiä. Hankkeet
toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Sisäiset
toimenpiteet
Metsäkeskuksen toimihenkilöiden valmiuksia
kehitetään ohjelmakauden alkuun sijoittuvalla
Motti-simulaattorin käyttöön liittyvällä koulutuksella. Verkkosivuille kootaan asiakkaita palvelevaa tietoaineistoa. Metsäkeskuksen intranetin sisältöä kehitetään.
Metsäkeskuksen asiantuntijoille annetaan
mahdollisuus erikoistua ja kouluttautua mielenkiintonsa mukaan johonkin metsänhoidon
erityisteemaan. HR-tiimi rakentaa Metsäkeskuksen organisaatiossa koulutuspolun, jonka
avulla henkilöstön osaamista aktiivisesti kehitetään.
Palvelutuotteet
ja tulokset
Metsäkeskuksen verkkosivuja kehitetään siten,
että asiakkaat saavat halutessaan riittävät tiedot
metsänhoidon kannattavuudesta myös verkkopalvelujen kautta. Koulutusten teemoista löytyy
aina tietopaketti verkosta.
Eri metsienkäsittelytapojen kannattavuusvertailusta tehdään asiakkaille jaettava esite.
Asiantuntijaohjelman avulla etsitään uusia
eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyyn soveltuvia kohteita. Niitä käytetään koulutus- ja neuvontatyössä havaintometsinä, jos maanomistaja
antaa luvan käsitellä metsiä erirakenteisen käsittelyn menetelmin. Lisäksi seurataan yhteistyössä Luken kanssa niitä eri-ikäisrakenteisen
metsänkasvatuksen menetelmällä hakattuja
metsiköitä, joista on jo puustotietoja.
Käynnistetään EU-rahoitteinen hanke, jonka
avulla saadaan eri puolille Suomea tutkimuskäyttöön soveltuvia käytännön metsätaloutta
palvelevia eri-ikäisrakenteisen metsienkäsittelyn kohteita.
7
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
2.2 Taimikonhoidon
lisääminen
Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä taimikonhoitotöitä koko maassa. Kiireellistä hoitoa
tarvitsevien taimikoiden ja riukumetsien määrä
on pysynyt viime vuosina 1,6 miljoonassa hehtaarissa mittavasta neuvontatyöstä huolimatta.
Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoa taimikon varhaishoidon
merkityksestä metsän tulevalle kehitykselle.
asiakas- ja metsäneuvojilla on käytössään aiempaa laajemmat yhteystiedot aktiivisesti metsänhoitotöitä tekevistä toimijoista. Neuvojat voivat
näin paremmin tukea asiakasta löytämään sopivan toimijan.
Ulkoiset
asiakastoimenpiteet
Asiantuntijaohjelman mukaisella alueellisella
ja valtakunnallisella viestinnällä saadaan asiakkaille tieto tehdyistä taimikonhoitomääristä, työn laadusta ja tulevista hoidon tarpeista.
Ajantasaista tietoa saadaan jatkuvasti muun
muassa Luken tilastopalvelusta ja Metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalvelujen (META)
tarkastuksista kootuista tilastoista. Viestintä tulee toistaa samallakin alueella vähintään kerran
vuodessa: asiakkaat vaihtuvat tai heidän mahdollisuutensa toteuttaa työt
vaihtelevat eri aikoina.
Tietoa
hyödynnetään
myös
sidosryhmätilaisuuksissa, kuten seminaareissa.
Omavalvontatyön tulosten saaminen metsänomistajien ja Metsäkeskuksen tietoon parantaa
metsänhoitotöiden laatua
ja ajantasaistaa metsävaratietoa.
Ohjelmakauden aikana taimikonhoidon vuotuisia toteutusmääriä pyritään lisäämään Suomessa 20 prosenttia eli 180 000 hehtaariin vuodessa.
Koneellisesti tehdyn taimikonhoidon osuus
myös lisääntyy kauden aikana jonkin verran,
mutta nyt tehtävällä työllä pääasiassa vaikutetaan vielä asenneilmapiiriin. Tehdyn työn laatu paranee koulutuksen ja tiedon avulla siten,
että vähintään 80 % tehdystä työstä saa hyvän
arvosanan. Koneellisen taimikonhoito lisääntynee merkittävästi vasta seuraavan kymmenen
vuoden aikana.
Metsäkeskus järjestää yhdessä Luken kanssa ohjelmakaudella 10 yhden päivän mittaista
sisä- ja maastokoulutusten yhdistelmäkoulutusta Road show -kiertueena. Tilaisuuksia järjestetään kaikilla palvelualueilla.
Asiantuntijaohjelmalla pyritään valtakunnallisella ja alueellisella viestinnällä sekä koulutustilaisuuksien avulla vaikuttamaan siihen,
että toimijat ja metsänomistajat luovuttavat
omavalvontatyön tulokset myös Metsäkeskuksen Aarni-metsävaratietojärjestelmään. Metsänomistajille viestitetään myös, että heillä on
mahdollisuus vaatia toimijaa luovuttamaan
tiedot Metsäkeskuksen ylläpitämään järjestelmään.
Metsäkeskuksen asiakas- ja metsäneuvojat
pyrkivät neuvontatilanteessa siihen, että asiakas sitoutuu toteuttamaan suositusten mukaiset
taimikonhoitotyöt. Neuvojilla on taimikonhoitotyön suorittajien yhteystiedot, joten he ohjaavat asiakkaan suoraan palveluntarjoajien luo.
Tässä hyödynnetään myös Metsään.fi-palvelun
palvelutarjontaa. Asiakkaalle perustellaan työn
taloudellinen kannattavuus ja merkitys puuston tulevalle kehitykselle.
Taimikonhoidon omavalvontaa edistetään samoilla toimenpiteillä kuin kappaleessa 2.1 Metsätalouden kannattavuus on kuvattu.
Sisäiset
toimenpiteet
Ohjelmalla voidaan lisätä kontakteja metsänhoitotöiden suorittajiin. Siten Metsäkeskuksen
Palvelutuotteet
ja tulokset
Tavoitteena on lisätä
metsänomistajien tietoa
taimikon varhaishoidon
merkityksestä.
8
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
2.3 Metsätuhoriskien
hallinta
Asiantuntijaohjelman tavoitteena on auttaa
metsäalan toimijoita tunnistamaan keskeisimmät metsätuhojen aiheuttajat ja hallitsemaan
tuhoriskejä. Riskienhallinnan keskeisimpinä
keinoina on metsien käsittely siten, että kasvupaikalla oleva tai uudistettavalle alalle syntyvä
puusto säilyy terveenä koko puuston kiertoajan.
Tavoitteena on myös estää tuhojen leviäminen.
Metsätuhojen torjunnassa otetaan huomioon
myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat tarpeet
muuttaa ja kehittää nykyisiä metsänhoitomenetelmiä. Ilmastonmuutos lisää tuuli-, lumi,
hyönteis- ja sienituhojen riskiä. Riski on erityisen suuri havupuilla. Kuusta viljellään erityisesti itäisessä Suomessa myös puulle luontaisesti
soveltumattomille kasvupaikoille, joten tuhoriskit ovat kasvaneet.
Kuusen ja männyn juurikääpä leviää erityisesti sulan maan aikana tehtyjen hakkuiden
runko- ja juurivaurioiden sekä käsittelemättömien kantopintojen kautta. Juurikääpäriski on
kasvanut sulan maan aikana tehtyjen kuusikoiden kasvatushakkuiden lisääntyessä.
Ulkoiset
asiakastoimenpiteet
Metsäkeskus järjestää ohjelmakaudella yhdessä
Luken kanssa toimijoille, metsänomistajille ja
yrittäjille Suomen metsäkeskuksen alueella vähintään 13 koulutustilaisuutta, joissa käsitellään
metsätuhojen tunnistamista, tuhojen ennalta
ehkäisyä ja tuhojen yleistä hallintaa. Osa koulutuksista voi painottua myös sulan maan aikana
tapahtuvien puunkorjuumenetelmien kehittämiseen.
Asiantuntijaohjelmalla edistetään Metsäkeskuksen META-palvelujen toteuttamia lakisääteisiä tehtäviä metsätuhojen torjunnassa sekä
valmiusryhmän työtä. Ohjelmalla lisätään toimihenkilöiden asiantuntemusta metsätuhojen
hallinnasta sekä lisätään viestinnän, koulutusten ja erilaisten tiedotemateriaalin jakamisen
avulla asiakkaiden tietoa tuhoriskeistä ja niiden
hallinnasta. Metsäkeskus jatkaa yhteistyötä Luken kanssa muun muassa kirjanpainajaseuranta- sekä tähtikudospistiäisseurantahankkeissa.
Lisäksi Metsäkeskus auttaa Lukea kuusen mustakoron yleistymiseen liittyvässä tutkimuksessa.
Metsätuhoista ja niiden hallinnasta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsienkäsittelyyn kootaan tietoaineisto, joka on ladattavissa Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Metsätietoaineistoja käytetään metsien lumija tuulituhoriskialttiuden kartoituksessa yhteistyössä sähköverkkoyhtiöiden kanssa.
Metsäkeskus tiedottaa Luken kanssa ajankohtaisista metsätuhoista medialle ja asiakkaille.
Metsäkeskuksessa tiedotemateriaalista vastaavat metsätuhojen asiantuntijat sekä valtakunnallinen ja alueellisten valmiusryhmien jäsenet.
Hirvieläintuhoista tiedotetaan yhdessä Luken ja Metsäkeskuksen METAn kanssa. Metsäkeskuksen edustaja huolehtii alueellisissa
riistaneuvostoissa siitä,
että sidosryhmät ymmärtävät hirvituhojen merkityksen metsätaloudelle;
hirvi on merkittävin yksittäinen metsätuhojen
aiheuttaja.
Asiantuntijaohjelmalla korostetaan asiakkaille juurikäävän torjunnan merkitystä. Juurikäävän torjunnan merkitystä metsien terveydelle
korostetaan myös keväällä 2015 järjestettävien
Kemera-koulutusten yhteydessä.
Metsätuhojen torjunnassa
otetaan huomioon myös
ilmastonmuutoksen
aiheuttamat tarpeet
Sisäiset
toimenpiteet
Asiantuntijaohjelmalla tuetaan METAn työn
vaikuttavuutta korostamalla metsänomistajille
ja toimijoille tuhoilmoitusten tekemisen tärkeyttä.
Palvelutuotteet
ja tulokset
Metsäkeskus tuottaa yhdessä Luken kanssa
metsätuhoesitteitä ja verkossa jaettavaa materiaalia.
Metsäkeskus tuottaa aluekehityshankkeen
avulla metsätietoaineistoa, jonka avulla toimijat saavat tarkkaa tietoa tuuli- ja lumituhoille
alttiista puustosta. Sähköntoimittajat, tie- ja rataverkostosta vastaavat ja hakkuita toteuttavat
toimijat voivat ennustaa metsätietoaineiston
perusteella tulevat riskikohteet 5–10 vuoden
ajalta.
9
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Ojitettujen soiden osuus Suomen metsämaasta
ja metsämaan puustosta on lähes neljännes.
10
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
2.4 Suometsien hoito
Ojitettujen soiden osuus Suomen metsämaasta ja metsämaan puustosta on lähes neljännes.
Suometsistä jo reilut seitsemän prosenttia on
uudistuskypsässä iässä. Puustoa hyödynnetään
kuitenkin suhteessa vähemmän kuin kivennäismaiden puustoja.
Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä
suometsien puuston käyttöä suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle sekä ehkäistä vesistöhaittojen syntyminen ojituksen ja
ravinnetalouden hoitamisen yhteydessä. Suometsien hoitoon ja maanmuokkaukseen liittyvä
vesitalouden järjestely toteutetaan myös luonnonhoidon asiantuntijaohjelman ”Metsälakiin
ja metsänhoitosuosituksiin perustuvan luonnonhoidon kehittäminen” -painopistealueen
mukaisesti.
Asiantuntijaohjelmalla lisätään myös suometsien kokonaisvaltaista hoitoa, jolloin suoalueen
ravinnetalous, taimikonhoidot, kasvatushakkuut, kulkuyhteydet ja vesitalous laitetaan samanaikaisesti kuntoon
Ulkoiset asiakastoimenpiteet
Metsäkeskus järjestää yhteistyössä Luken tutkijoiden kanssa 10 suometsien hoidon koulutusta
vuoden 2016 kesän ja syksyn aikana. Koulutukset painottuvat niihin maakuntiin, joissa soiden
merkitys metsätaloudelle on suurin.
Metsäkeskus järjestää viisi yhdistettyä puun-
korjuu- ja tuhkalannoitusnäytöstä, joissa esitellään kokonaisvaltaista suometsien hoitoa.
Metsäkeskus edistää tuhkan käytön edistämistä asiantuntijaohjelmaan liittyvällä aluekehityshankkeella.
Metsänhoidon asiantuntijat myös neuvottelevat lannoitevalmistajien
kanssa, jotta suometsiin
soveltuvia terveyslannoitevalmisteita olisi jatkossakin saatavilla.
Suometsistä jo reilut
seitsemän prosenttia on
uudistuskypsässä iässä.
Sisäiset
toimenpiteet
Asiantuntijaohjelman avulla koulutetaan Metsäkeskuksen henkilöstöä siten, että se tunnistaa
metsänkasvatukseen soveltuvat suometsät. Siten ohjelmalla voidaan yhtenäistää Metsäkeskuksen Kemera-säädösten tulkintaa terveyslannoituksen ja kunnostusojituskelpoisuuden
osalta.
Palvelutuotteet
ja tulokset
Ohjelmakaudella Metsäkeskus tekee yhteistyössä Luken kanssa koulutusratoja, joissa esitellään
suometsien kokonaisvaltaista hoitoa sekä suometsien erityispiirteitä.
11
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
3 Koulutus
Suomen metsäkeskus järjestää koulutusta kaikilla palvelualueilla ajankohtaisista asiantuntijaohjelmaan kuuluvista teemoista. Tarpeellinen määrä koulutuspäiviä järjestetään myös
ruotsiksi. Koulutukset sovitetaan muiden Metsäkeskuksen asiantuntijaohjelmien sekä koko
Metsäkeskuksen tarjoaman koulutuksen sisältöjen kanssa yhteen, jotta Metsäkeskuksen
strategiset tavoitteet täyttyvät mahdollisimman
hyvin. Asiakkaille lähetetään asiantuntijaohjelmakauden alkuvaiheessa koulutustarvekysely,
jonka mukaan tulevia koulutuksia järjestetään
eri painopistealueilla.
Metsäkeskuksen henkilöstön erityisosaamista hyödynnetään koulutusta järjestettäessä.
Sidosryhmien asiantuntijoilla on lisäksi keskeinen rooli kouluttajina sekä koulutuskohteiden
valinnassa.
Koulutusta koordinoi johtava asiantuntija
yhdessä alueellisten asiantuntijoiden kanssa.
Koulutus- ja neuvontamateriaalin valmistelevat pääosin asiantuntijat, jotka toimivat myös
kouluttajina. Koulutuksen järjestämisessä Metsäkeskuksen HR-tiimin ja koulutussuunnittelijoiden tuki on tärkeää. Yhteistyö elinkeinopal-
veluiden aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä
metsätieto- ja rahoituspalveluiden henkilöstön
kanssa on ensiarvoisen tärkeää, sillä heidän
apuaan tarvitaan myös koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Metsänhoidon asiantuntijaohjelman mukainen koulutus käynnistetään toukokuussa yhdessä META-palvelun kanssa järjestettävällä
Kemera-koulutuksella. Metsänhoidon ja luonnonhoidon johtavat asiantuntijat valmistelevat
koulutusmateriaalin yhdessä METAn kanssa
sekä osallistuvat Metsäkeskuksen henkilöstön
ja muiden toimijoiden kouluttamiseen. Metsäkeskuksen toimihenkilöiden koulutus jatkuu
syksyllä 2015 Metsätalouden kannattavuus
-koulutuksella, jota järjestetään myöhemmin
myös muille toimijoille.
Suomen metsäkeskuksen alueella järjestetään
Metsäkeskuksen tulostavoitteiden mukaisesti
metsänhoitoon ja metsätuhoihin liittyen vuosittain vähintään 16 koulutustapahtumaa, joihin
osallistuu ainakin 800 henkilöä. Koulutustapahtumiin tavoitellaan 50 yritystä. Koulutusten
keskeinen sisältö ja ajoitus selviävät taulukoista
1 ja 2.
12
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Taulukko 1. Yleiset koulutustilaisuudet sidosryhmille ja omalle henkilöstölle.
Aihe
Kohderyhmä
Tavoite
Toteuttaminen
Ajankohta
Rahoitus
Uusi Kemera- ja metsälaki
Toimijat, yrittäjät
ja Metsäkeskuksen
oma henkilöstö
Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta ja
metsälain kertaus ja
tarkennukset
Yksipäiväiset sisä- ja
maastokoulutusten
yhdistelmät
toukokesäkuu
2015
Osanottomaksut
Suometsien hoito
Toimijat, yrittäjät
ja Metsäkeskuksen
oma henkilöstö
Suometsien hoito
ja käsittely, metsänkasvatuskelpoisuus,
uudistaminen.
Yksipäiväiset sisä- ja
maastokoulutusten
yhdistelmät
kesä 2016
Osanottomaksut
Taimikonhoito (varhaishoito
ja taimikon harvennus)
Toimijat, yrittäjät
oma henkilöstö
Taimikonhoidon mer- Yksipäiväiset sisä- ja
kitys, kannattavuus,
maastokoulutusten
tekniikka
yhdistelmät:
2016
Osanottomaksut: seminaarisarja
yhteistyössä
Luken kanssa
Eri-ikäisrakenteisen
metsän käsittely
Toimijat, yrittäjät
oma henkilöstö
Kertauskoulutus
eri-ikäisrakenteisen
metsän käsittelystä
Maastokoulutukset
2016–
2017
Osanottomaksut
Metsätuhot
Toimijat, yrittäjät
oma henkilöstö
Hyönteis,- sieni- ja
muiden luonnontuhojen tunnistaminen
ja hallinta
Yksipäiväinen sisä- ja
maastokoulutuksen
yhdistelmä
2016–
2017
Osanotto­
maksut:
Yhteistyössä
Luken kanssa
Taulukko 2. Metsäkeskuksen oman henkilöstön koulutus.
Aihe
Kohderyhmä
Tavoite
Toteuttaminen
Ajankohta
Rahoitus
Uusi Kemera, kouluttaja
koulutus
Metsänhoidon
asiantuntijat, Metan
esittelijät
Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta
Yksipäiväinen
sisäkoulutus
Toukokuu
2015
Valtionapu
Uusi Kemera
Koko henkilöstö
Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta
Yksipäiväinen
sisäkoulutus
Toukokesäkuu
2015
Valtionapu
Metsätalouden
kannattavuus
Metsänhoidon
ja metsätuhojen
asiantuntijat, METAn
esittelijät, neuvontatyötä tekevä muu
henkilöstö
Henkilöstö osaa
vertailla ja perustella
metsänhoidollisten
töiden tuottavuutta.
Motti-simulaattorin
hallinta
Lync-koulutus,
ennakkotehtävät
Syksy
2015
Valtionapu
EPAn ja METAn metsätoimi-henkilöt
Hyönteis- sieni- ja
muiden luonnontuhojen tunnistaminen
ja hallinta
Yksipäiväinen sisä- ja
maastokoulutuksen
yhdistelmä
2016
Valtionapu,
Luken
asiantuntija
mukana kouluttamassa
EPAn ja METAn metsätoimihenkilöt
Ilmastonmuutoksen
ja hiilensidonnan me- Yksipäiväinen
kanismit: vaikutukset sisäkoulutus
puuston kasvuun
2016
Valtionapu,
Luken
asiantuntija
mukana kouluttamassa
Metsätuhot
Ilmastonmuutos ja metsät
13
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
4 Viestintä
Suomen metsäkeskus pyrkii vaikuttamaan
aktiivisesti ajankohtaisiin asioihin, jotka ovat
Metsäkeskuksen strategian mukaisia. Asiantuntijaohjelmat linjaavat viestinnän sisältöjä ja
painopistealueita siten, että Metsäkeskuksen
viestintä keskittyy niissä valittuihin tärkeisiin
teemoihin. Viestinnässä noudatetaan vuosisuunnitelmaa, jonka avulla tietoa voidaan tarjota sopivina ajankohtina. Tuloksellinen viestintä
edellyttää tiivistä yhteistyötä Metsäkeskuksen
valtakunnallisen viestintätiimin, palvelualueen
viestinnän suunnittelijan, johtavan asiantuntijan, aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä muiden asiantuntijaohjelmien tiimien välillä. Siten
kaikkien asiantuntijaohjelmien aiheet pääsevät
mahdollisimman kattavasti esiin Metsäkeskuksen omissa viestintäkanavissa, tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.
Viestintä on tehokkainta silloin, kun se voidaan luontevasti hoitaa yhdessä sidosryhmien
kanssa. Metsäkeskus jatkaa ja kehittää yhteistä
viestintää Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Luken kanssa voidaan yhdistää asiantuntemusta esimerkiksi metsätuhoihin, metsävarojen
käyttöön ja uusien metsänhoidon menetelmien
kehittämiseen liittyvässä viestinnässä. Metsäkeskus tekee yhteistä viestintää ja koulutusta
myös Tapio Oy:n ja Tapio Silvan kanssa, jolla on
asiantuntemusta esimerkiksi vesiensuojelussa.
Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi
yliopistot, Metsäteho ja MTK.
Metsäkeskus.fi-verkkopalvelu,
Metsään-lehti, verkkolehti ja
uutiskirjeet
Sisältöjä kehitetään tukemaan asiantuntijaohjelman sisältöjä. Alueilla tuotetut uutiset ja artikkelit laaditaan ohjelman painopistealueista
käsin, vuodenaikaan sovittaen ja tasapainoisesti eri teemojen välillä. Sisällön, kohderyhmän
ja tavoiteaikataulun perusteella päätetään sopiva julkaisukanava. Sisältöä tuotetaan kaikilla
palvelualueilla ja huomioidaan maantieteelliset
erityispiirteet.
Kaikki kanavat hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan mediatiedotteissa tuotettua materiaalia tai muita uutisaiheita. Näin tuotetaan integroitua viestintää, jossa viestien toisto nostaa
niiden huomioarvoa.
Tiedotusvälineet
Johtavalla asiantuntijalla on keskeinen rooli asiantuntijaohjelman sisältöön liittyvässä
valtakunnallisessa viestinnässä. Asiantuntijatiimin henkilöstö on erikoistunut johonkin
metsänhoidon tai metsätuhojen teemaan. Yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana talosta
ulospäin toimii ensisijaisesti johtava asiantuntija. Tämä helpottaa tiedustelujen ohjaamista
talon sisällä. Tarvittaessa johtava asiantuntija
ohjaa kysymyksen edelleen valitsemalleen taholle.
Asiantuntijatiimin henkilökohtaisia ja luottamuksellisia suhteita mediaan ja sidosryhmiin
hyödynnetään. Alueelliset asiantuntijat tuntevat parhaiten alueensa tiedotusvälineiden
edustajat sekä tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisesti tiedon julkaisukynnykseen. Alueellisessa
viestinnässä yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana toimii ensisijaisesti alueellinen asiantuntija.
Asiantuntijaohjelman kannalta kaikkein tärkeimmät asiat saadaan uutisoitua tehokkaasti järjestämällä tiedotusvälineiden edustajien
kanssa mediatapaamisia tai retkiä. Samalla
myös Metsäkeskuksen tunnettuus lisääntyy.
Tilaisuuksien järjestelyihin perustetaan lyhytaikainen työryhmä, jossa ovat mukana ainakin
palvelualueen viestinnän suunnittelija, johtava
asiantuntija ja valtakunnallisen viestintätiimin
mediaviestinnästä vastaava asiantuntija.
Sosiaalinen media
Facebookia käytetään metsänomistajille suunnattuihin viesteihin, Twitteriä ensisijaisesti
asiantuntijatietoon ja tiedotusvälineille. LinkedIn sopii sidosryhmäviesteihin. Sosiaalisessa
mediassa vahvistetaan ja hyödynnetään muissa
kanavissa julkaistuja viestejä. Metsäkeskuksen
sosiaalisen median viestejä tuottaa some-ryhmä
valtakunnallisen viestinnän ohjauksessa. Lisäksi asiantuntijat voivat käyttää omia henkilökohtaisia sosiaalisen median kanaviaan ja tässä valtakunnallinen viestintä voi antaa tukea.
Asiantuntijaohjelman osalta työ aloitetaan
kartoittamalla asiantuntijoiden some-osaaminen. Tämän jälkeen luodaan suunnitelma asiantuntijoiden some-näkyvyydelle.
14
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Tapahtumat
vuoroilla. Metsäkeskus toimii yleensä sateenvarjona omien hankkeidensa näkyvyydelle tapahtumissa.
Tärkeät teemat tulee ottaa esille kaikissa metsänomistajille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle
suunnatuissa tapahtumissa oikealla painotuksella. Metsäkeskuksen viestintä tuottaa valtakunnallisia tapahtumia varten materiaaleja ja
tukee järjestelyissä. Alueellisissa ja paikallisissa
tapahtumissa työtä tukee viestinnän suunnittelija. Metsäkeskus näkyy tapahtumissa omalla osastollaan, mukana muiden sidosryhmien
kanssa yhteisosastoilla tai asiantuntijapuheen-
Tiedotusmateriaalit
Valtakunnallinen viestintätiimi tuottaa valtakunnallisia sähköisiä ja painettuja materiaaleja. Kun tarve uudelle materiaalille todetaan,
perustetaan työryhmä materiaalin tuottamista
varten.
Taulukko 3. Asiantuntijaohjelman viestinnälle asetetaan seuraavia
numeerisia vuositavoitteita. Lisäksi tavoitteita on kirjattu
valtakunnalliseen viestintäsuunnitelmaan.
Pohjoinen
palvelualue
Itäinen
palvelualue
Läntinen
palvelualue
Kaakkoinen Eteläinen
palvelualue palvelualue
Asiantuntijaesiintymiset
tapahtumissa (kpl)
8
8
8
8
8
Yritys- ja sidosryhmä­
tilaisuudet (kpl
10
10
10
10
10
Mediatiedotteet (kpl)
10
10
10
10
10
Suorat mediakontaktoin­
nit: juttuidean tarjoami­
nen toimittajalle (kpl)
14
14
14
14
14
Metsäkeskus.fi-blogi:
asiantuntijakirjoitukset
(kpl)
8
8
8
8
8
4.1 Ohjelman koordinointi
ja toteutus palvelualueilla
Asiantuntijaohjelman toteutus ja resurssit
suunnitellaan yhdessä EPA- ja META-palvelujen johdon ja palvelualueella aluejohtajan,
elinkeinopäällikön ja asiantuntijoiden kanssa.
Ohjelman asiantuntijat edustavat pääosin palvelualuetta ja muodostavat asiantuntijaohjelman verkoston. Valtakunnalliset metsätieto- ja
tarkastuspalvelut sekä elinkeinopalvelut auttavat ohjelman toteuttamista hallinnoinnissa, toiminnan koordinoinnissa, viestinnässä,
koulutuksen toteuttamisessa ja suunnittelussa,
hankehallinnossa, tiedon hankinnassa ja tietojärjestelmien kehittämisessä.
Asiantuntijaohjelmassa tärkeimmiksi tee-
moiksi nostetut asiakokonaisuudet huomioidaan alueellisten metsäohjelmien (AMO)
valmistelun yhteydessä. Palvelualueen asiantuntijalla on keskeinen rooli asiantuntijaohjelman nivomisessa osaksi niitä. AMOissa
otetaan kantaa siihen, miten asiantuntijaohjelmien valtakunnalliset teemat sovitetaan
alueellisten erityispiirteiden mukaan. Asiantuntijaohjelmien seurantamittareista keskeisimmät tulee nostaa osaksi AMOjen mittaristoa. AMOjen valmistelu alkaa toukokuussa
2015, kun uudet metsäneuvostot aloittavat
toimessaan, ja ne valmistuvat vuoden 2015
loppuun mennessä.
15
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
5 Resurssit, rahoitus ja
hanketoiminta
5.1 Toiminta valtionavulla
Metsänhoidon ja metsätuhojen tehtäviä hoitaa
viisi päätoimista Metsäkeskuksen toimihenkilöä vuosittain: johtava asiantuntija ja neljä asiantuntijaa. Jokaiselle palvelualueelle on nimetty asiantuntija, joka hoitaa asiantuntijatehtävät
omalla palvelualueellaan. Johtava asiantuntija
hoitaa asiantuntijatehtävät palvelualueellaan
oman valtakunnallisen työnsä ohella. Työaikaa asiantuntijaohjelman toteuttamiseen kuluu lisäksi palvelupäälliköltä, palvelualueiden
aluejohtajilta, elinkeinopäälliköiltä ja tarpeen
mukaan muilta Metsäkeskusalueen asiantuntijoilta. Aluejohtajan ja elinkeinopäälliköiden
tulee vastata osaltaan palvelualueellaan henkilöresurssien ja toiminnan tehokkaasta käytöstä.
Asiantuntijatiimin henkilöstön erikoisosaamista hyödynnetään ja kehitetään. Asiantuntijat toimivat valtakunnallisina yhteyshenkilöinä
omalla osaamisalueellaan. Metsäkeskuksen lakisääteiset velvoitteet hyönteis- ja sienituhojen
ehkäisemisessä sekä haittojen vähentämisessä
ovat ensisijaisesti metsätieto- ja tarkastustoiminnon vastuulla. Metsätuhoihin erikoistuneet
asiantuntijat antavat ammattiapua METAn
henkilöstölle.
5.2 Ulkopuolinen rahoitus
ja hanketoiminta
Valtionavun ulkopuolista rahoitusta saadaan
koulutusten osallistumismaksuista sekä erilaisista hankkeista. Ulkopuolisen rahoituksen osuuden tulee olla Suomen metsäkeskuksen asettamien tulostavoitteiden mukaisesti
200 000 euroa vuodessa metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelmaan liittyvästä
toiminnasta. Ulkopuolisen rahoituksen tulee
kattaa 30 prosenttia asiantuntijaohjelman toiminnan kustannuksista.
Ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen on
kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet. Koulutusten osallistumismaksuista saadaan noin
60 000 euron tulot. Osallistumismaksut eivät
yleensä kata kaikkia valmistelun ja toteutuksen
kustannuksia. Siten niistä saaduilla tuloilla ei
voida rahoittaa muuta asiantuntijaohjelmaan
kuuluvaa toimintaa.
Merkittävin valtionavun ulkopuolinen rahoituslähde on Riista-Life -hanke, jonka arvi-
oitu rahoitusosuus on 150 000 euroa. Lisäksi
asiantuntijaohjelmakaudella käynnistettäneen
useita EU:n rakennerahaston ja Maaseutuohjelmaan kuuluvia maakunnallisia ja ylimaakunnallisia hankkeita, joiden toteutuksessa
Metsäkeskuksella on merkittävä rooli. Siten
hankerahoituksella ja koulutusten osallistumismaksuilla päästään asetettuihin tavoitteisiin.
Ohjelmakaudella tehdään asiakkaille kyselytutkimus, jonka tulosten perusteella päätetään,
aloitetaanko metsänhoitokortin uudistaminen.
Luonnonhoidon asiantuntijaohjelmassa aloitetaan kuitenkin luonnonhoitokortin osaamiskoe
-palvelutuotteen päivittäminen. Ohjelmakaudella käynnistetään myös mahdollisesti tuhkan
hyötykäyttöä edistävä hanke.
Asiantuntijaohjelmakauden aikana suunnitellaan toteutettavan ainakin seuraavat taulukossa 4 esitetyt hankkeet.
16
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Taulukko 4. Asiantuntijaohjelmakaudella toteutettavat hankkeet.
Ajan­
kohta
Rahoitus
Aihe
Kohderyhmä
Tavoite
Totetuttamistapa
Riista-LIFE (Wildlife
friendly forest
management and
participatory habitat
restorations in boreal
regions)
Metsänomistajat,
toimijat, yrittäjät,
oma henkilöstö
Metsien käsittely ja
soiden ennallistaminen
riistalintujen olosuhteiden parantamiseksi
yksityismetsissä,
demonstraatiokohteet
ja mallinnus
Suomen riistakes2016– Valtakunnallinen
kuksen johtama
2022 EU-hanke:
hanke, Metsäkeskus
150 000 €/vuosi
yhteistoiminnassa
riistakeskuksen, Luken
ja UPM:n kanssa
Eri-ikäisrakenteisen
metsänkäsittelyn
havaintoverkko
Metsänomistajat,
toimijat, yrittäjät,
oma henkilöstö
Luodaan valtakunnallinen havaintoverkosto
koulutusta ja neuvontaa
varten
Luke ja metsäkeskus
yhdessä etsivät tai
perustavat kohteet
mittaustietoineen
2016– EU-hanke
2018
Vierimetsä-hanke
Sähköyhtiöt, toimijat, metsäyhtiöt,
yrittäjät, metsänomistat
Vähennetään tuuli- ja
lumituhojen aiheuttamia sähkökatkoksia
haja-asutusalueilla.
Metsäkeskuksen
koordinoima hanke.
2016– Valtakunnallinen/
2018 alueellinen
EU-hanke:
125 00 €/alue
Monikäyttömetsien
suunnittelu
Metsänomistajat,
kaavoitusviranomaiset, puutavarayhtiöt
Etsitään vuorovaikuttei- Metsäkeskuksen
2016– EU-hanke,
sesti keinoja vähentää
johtama hanke, yhteis- 2017 Manner-Suomen
kaavoituksen metsien
työssä Luken kanssa
maaseudun kehithyödyntämiselle asettatämisohjelma
mia rajoituksia
Juurikäävän torjunnan
omavalvontahanke
Etelä- ja Keski-Suomen
metsänomistajat,
yrittäjät, toimijat
Juurikäävän torjunan
tuottavuus ja laatu paranevat sekä Kemera-työn
hallinto kevenee ja
tehostuu
Metsäkeskus hallin2016– MMM/EU-hanke
noi, toteutetaan Luken 2018
ja Koneyrittäjien liiton
kanssa
Taimikon varhaishoidon
kampanja
metsänomistajat,
toimijat, yrittäjät
Taimikonhoidon määrän
lisääminen sekä työn
tehostaminen ja laadun
parantaminen
Metsäkeskus hallinnoi, toteutetaan
yhdessä metsänhoitoyhdistysten, Luken ja
Koneyrittäjien liiton
kanssa
Toteutettavat muut
hankkeet
2015– EU-hanke,
2017 Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelma
17
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
6 Aikataulu ja
tulostavoitteet
Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma toteutetaan
10.4.2015–31.3.2018. Asiantuntijaohjelman aikana käynnistyneiden
hankkeiden toteutusaika voi jatkua myös ohjelmakauden päättymisen
jälkeen.
Taulukko 5. Metsänhoidon ja metsätuhojen vuosisuunnitelma
Yhteensä
Pohjoinen
palvelualue
Itäinen
palvelualue
Läntinen
palvelualue
Kaakkoinen Eteläinen
palvelualue palvelualue
Ulkopuolinen rahoitus (euroa/vuosi)
200 000
40 000
40 000
40 000
40 000
40 000
Ulkopuolinen rahoitus (% ohjelman
budjetista)
30
30
30
30
30
30
Koulutustapahtumat (kpl)
16
3
4
3
3
3
Koulutustapahtumat (osallistuneet
metsänomistajat)
800
160
160
160
160
160
Koulutustapahtumat (osallistuneet
yritykset)
50
10
10
10
10
10
Asiantuntijaesiintymiset (kpl)
40
8
8
8
8
8
Yritys- ja sidosryhmätapaamiset (kpl)
50
10
10
10
10
10
Media-artikkelit (kpl)
50
10
10
10
10
10
Media- ja some-esiintymiset, kuten
haastattelut ja kommentit (kpl)
70
14
14
14
14
14
Palaute tilaisuuksista (1–5)
4
4
4
4
4
4
Ohjelmakohtaisia tavoite-, tulos- ja
vaikuttavuusmittareita
18
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
18.6.2015
19