1. No category

Metsään ABC -päivä 24.1.2015
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
1
METSÄÄN ABC -PÄIVÄ 21.1.2015
•
•
•
•
•
•
•
•
21.1.2015
Avaus ja päivän tavoitteet sekä aikataulut
Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet
Metsänhoito
Hakkuut ja puukauppa
Tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon vertailu
Luonnonhoito
Metsäverotus, lyhyt oppimäärä
Metsäkeskuksen palvelut jatkossa
Suomen metsäkeskus
2
Metsänomistajan oikeuksia ja
velvollisuuksia
•
•
•
Metsänomistaja päättää itse metsänsä käytöstä
Hakkuu- ja hoitopakkoa ei ole
Jos hakataan, hakkuissa on noudatettava metsälakia
» hyvän metsänhoidon suositukset
» metsäsertifiointi
MITÄ OMISTAN?
•
•
•
•
•
21.1.2015
Suomalaisen metsän biologiaa
Ilmasto
Kasvupaikat
Puulajit
Kuviotiedot
Suomen metsäkeskus
4
KASVUN TEKIJÄT
- lämpö
- valo
- vesi
- maaperän rakenne
- ravinteet
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
5
POHJOINEN HAVUMETSÄVYÖHYKE
•
•
•
•
•
21.1.2015
sataa enemmän kuin haihtuu
soistuminen tyypillistä, turvemaat
karike ei hajoa  kuntta
metsämaa hapanta
puusto pääosin havupuut
Suomen metsäkeskus
6
Puuston keskitilavuus
metsämaalla Suomen
eri osissa
- Häme-Uusimaa 160 m3/ha
- Pohjois-Pohjanmaa 86 m3/ha
- Lappi 65 m3/ha
- Koko maa 107 m3/ha
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
7
LÄMPÖ
• lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin
vuorokautinen lämpötila
• ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm:
– harvennuksilla
– maanmuokkauksella
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
8
Kasvukausi
 Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella
 Pituus 120-180 vrk
Kasvukausi ja männyn kasvurytmi
Männyn paksuuskasvu
Männyn pituuskasvu
Männyn juuriston
kasvu
Kasvukausi
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
9
VESI
Suomessa sataa enemmän
kuin haihtuu vettä
Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden
aikana
1981-2010 (Ilmatieteen laitos)
» Tiiviit ja alavat maat soistuvat
Vesi liikkuu maakerrosten
välillä (pohjavesi ja kapillaariilmiö)
10
Ravinteet
kangasmailla yleensä riittävästi
Suomen yleisin maannos podsoli >
» Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti pohjamaata
» Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa
» Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä
Humuskerros
Huuhtoutumiskerros
Rikastumiskerros
11
VALO
Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana.
Metsässä puulajeilla on eri valon määrän
vaatimukset.
Ihminen voi vaikuttaa valon määrään
metsänhoidolla, esimerkiksi harvennuksella.
12
Metsän kasvun vaiheet –
aukeasta alasta metsään
Lehtipuut
Täyttää aukeat alat nopeasti
Hyvä siemensato
Nuorena nopeakasvuisia
Vaativat runsaasti valoa
Havupuut
Valtaavat kasvupaikan ajan
saatossa
Sietävät varjostusta
Puulla hyvä tuotoskyky
Mänty toimii karuilla
kasvupaikoilla lehtipuiden
tavoin
Suomen puulajiluettelo
Lehtipuut
Havupuut
Mänty
Kuusi
Kataja
Marjakuusi
Pinus sylvestris
Picea abies
Juniperus communis
Taxus baccata
Parhaiten menestyvät ulkomaiset puulajit
Siperianlehtikuusi
Kontortamänty
Mustakuusi
Douglaskuusi
Hybridihaapa
Larix sibirica
Pinus contorta
Picea mariana
Pseudotsuga menziesii
P. tremula × tremuloides
x Metsäsertifioinnissa luetaan kotim. puulajiksi
x
Rauduskoivu
Hieskoivu
Haapa
Tervaleppä
Harmaaleppä
Raita
Halava
Tuomi
Pihlaja
Suomenpihlaja
Ruotsinpihlaja
Tammi
Saarni
Lehmus
Vaahtera
Vuorijalava
Kynäjalava
Metsäomenapuu
Betula pendula
Betula pubescens
Populus tremula
Alnus glutinosa
Alnus incana
Salix caprea
Salix pentandra
Prunus padus
Sorbus aucuparia
Sorbus hybrida
Sorbus intermedia
Quercus robur
Fraxinus excelsior
Tilia cordata
Acer platanoides
Ulmus glabra
Ulmus laevis
Malus sylvestris
Visakoivu
Tunturikoivu
14
Mänty
runsaasti valoa vaativa puulaji
reagoi voimakkaasti valon määrään
» oksat
» neulasmassa
Yleisin puulajimme
Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras puuntuotannollinen
laatu karuilla kasvupaikoilla
syvä juuristo, paalujuuri
hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein
puuaineksesta
15
Männyn alaoksat
karsiutuvat valon
puutteessa
16
Kuusi
päätevaiheen valtalaji
kasvupaikkana rehevät maat
puolivarjopuu
alikasvoksena esiintyy kuivillakin mailla
Maanpinnanmyötäinen juuristo
laholle altis
hyvät siemenvuodet mäntyä harvemmin
17
Kuusikon harvennus
•Ajoissa myrskytuhoriskin
vuoksi
•Voimakas ensiharvennus,
kuusi elpyy hyvin
•Vältä kesäaikaisia
hakkuita, maat pehmeitä ja
kuusi herkkä laholle
•Kolmannen harvennuksen
sijasta yleensä syytä jo
uudistaa
•Kantokäsittely tärkeä!
Koivu
Raudus - ja hieskoivu
kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu myös tiiviillä maalla
ja turvemailla
”Taloudellista merkitystä on vain rauduskoivulla”
runsaasti siementä lähes joka vuosi
järeytyäkseen vaatii runsaasti kasvutilaa
puuaineksesta
19
Hieskoivu
Piirrokset SMY:n kirjasta Puulajit 1996
Rauduskoivu
20
Rauduskoivikko
21
Hieskoivikko
22
Samanikäiset
taimet!
KOIVU
MÄNTY
23
Metsän kehittyminen
luonnontilassa
24
K
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
25
Uudistushakkuu
Vanhat metsät uudistetaan kun niiden kasvu on pienentynyt.
Tuo eniten tuloja metsänomistajille metsän kiertoajan aikana.
Tehdään nykyään 99.9 % koneellisesti.
Vaihtoehdot avohakkuu tai luontainen uudistaminen siemenpuilla
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
26
Uudistushakkuu:video
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
27
Luontainen uudistaminen:
Jos edellytykset ovat suotuisat, hyvä puiden siemenvuosi ja sopiva maaperä
voidaan myös harkita luontaista uudistamista. Parhaat puut jätetään
siemenpuiksi koska niiden geneettinen perimä siirtyy eteenpäin.
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
28
Männyn luontainen
uudistaminen
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
29
Päätehakkuun jälkeen metsä on uudistettava
Mitä nopeammin
» sen helpommin,
» edullisemmin ja
» paremmin tuloksin
Suunnitelma kannattaa tehdä ennen hakkuuta
Töiden järjestys on maanmuokkaus ja istutus tai kylvö.
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
30
Maanmuokkaus
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
31
Metsän istutus
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
32
Männyn kylvö
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
33
Pienaukkohakkuut
Metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään
uudistumaan luontaisesti
Helpompi hallita ja uudistaa
Valopuulajien (mänty, lehtipuut)
menestyminen
Rehevillä alueilla heinittyminen
Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
34
Eri-ikäisrakenteisten
metsien käsittely
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
35
Taimikon varhaishoito
Tavoite
» auttaa pieniä taimia selviytymään kilpailussa muun
kasvillisuuden kanssa  uusi, terve ja tuottoisa puusukupolvi
» säästää myöhemmissä metsänhoitokustannuksissa
Tarve
» vaihtelee maapohjan ravinteisuuden ja kosteuden mukaan
Toimenpiteet
» Heinäntorjunta, vesakonperkaus
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
36
Taimikon ensihoito: video.
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
37
Heinän torjunta
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
38
Hyvä taimikko syntyy hoitamalla
Istutettu kuusentaimikko, tilanne pari vuotta myöhemmin ja varhaishoidon jälkeen.
Dia 39
Metsän varttuessa syntyy kilpailua valosta ja ravinteista
Vapaassa kilpailussa
» alaoksat kuolevat
» latvukset supistuvat
» hävinneet heikkenevät
» parhaat kärsivät
» heikot vievät ravinteita
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
40
Taimikonhoidon tavoitteita
•
•
•
•
Puulajisuhteiden järjestely haluttuun suuntaan
Puiden latvusten ja tuottokyvyn säilyttäminen ja
kehittäminen
Puuston terveyden ylläpitäminen ja / tai
palauttaminen
Laadukkaan puuston kasvatus
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
41
Valinta
•
•
Taimikonhoidossa jätetään ne puut, joita
kasvatetaan vähintään ensimmäiseen
harvennukseen saakka
Kasvatettavien puiden kehitystä haittaavat ja
huonolaatuiset puut poistetaan
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
42
Muutama neuvo puulajivalintaan
•
•
•
•
•
•
•
•
Puulajien valinta taimikonhoidossa
Mänty ja koivu tarvitsevat valoa ja tilaa
Kuusi sietää varjostusta muttei “ piiskausta”
Hallanaroilla paikoilla kuusi tarvitsee suojaa
Koivu kasvaa nuorena havupuita nopeammin
Havupuutaimikoihin jätetään 10-20% lehtipuusekoitus
Säästä jalot lehtipuut, katajat ja pihlajat
Haapa pois männyntaimikosta
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
43
Hoidon jälkeinen kasvatustiheys
Mänty
5-7 m
2000 - 2200 kpl/ha
Kuusi
3-4 m
1800 - 2000 kpl/ha
Rauduskoivu
4-7 m
1600 kpl/ha
Hieskoivu
5-8 m
2000 - 2500 kpl/ha
Tarkista vielä suositustiheydet kohteen sijaintipaikan ja maaperän
ravinteisuuden mukaan.
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
44
Taimikon hoito: video.
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
45
Eri hakkuutavat ja puukauppa
Ensiharvennus
Harvennus
Juurikäävän
torjunta
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
46
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
47
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
48
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
49
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
50
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
51
Luonnonhoito
o Luonnonsuojelu suojelualueilla
(Metsähallitus → luonnonpuistot, kansallispuistot, erämaa-alueet, Natura 2000)
o METSO-ohjelma (ELY, valintakriteerit ja tärkeät rakennepiirteet)
o Ympäristötukisopimus (Suomen metsäkeskus, kemera, 10 v, 10 §)
o Metsäluonnonhoitohankkeet (Suomen metsäkeskus, kemera)
o Metsäsertifiointi (10 kriteerin C-kohdan elinympäristöt)
o Metsänhoitosuositukset (Tapio 2014, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen)
o Ennallistaminen (Metsähallitus mm. kulotus, lahopuun tuottaminen)
o Monitavoitteinen metsänhoito (luonnonhoitosuunnitelmat)
o Ekologisten yhteyksien luominen (mm. kaavoitus)
o WWF:n perintömetsä
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
52
Uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin
Suomessa
ELINYMPÄRIST
ÖT
UHANALAISE
T LAJIT KPL
PROSENTTIA
METSÄT
814
36,2
SUOT
103
4,6
VEDET
148
6,6
RANNAT
290
12,9
KALLIOT
227
10,1
TUNTURIT
128
5,7
KULTTUURIYMP.
524
23,3
tuntematon
11
0,5
YHTEENSÄ
2247
100
(Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus
Punainen kirja 2010)
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
53
 Lahopuun väheneminen suurin
puute nykyisissä talousmetsissä
 Metsien uudistamis- ja

hoitotoimet
Puulajisuhteiden muutokset
 Kuloalueiden ja muiden luontaisen
suksession alkuvaiheiden
väheneminen

Maankäytön muutokset
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
54
Kuka voi tehdä puukaupan?
 Kiinteistön omistaja
Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien
kirjallinen suostumus tai valtuutus (valtakirja)
 Kiinteistön hallintaoikeuden haltija
 Joku muu valtakirjalla
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
55
Puukaupan vaiheet:
1. Aie tai päätös myydä puuta
2. Puunmyyntisuunnitelman teko
3. Tarjouspyynnöt
4. Tarjousten vertailu
5. Päätös myynnistä ja ostajasta
6. Puukauppasopimuksen teko
» Kaupan ehtojen sopiminen
7. Korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta
8. Mittaustodistuksen hyväksyminen (kaupan päätös)
9. Myyntitulojen saaminen, verotus
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
56
Onko sopiva aika tehdä puukauppa?
METSÄNHOIDOLLINEN TILA
» harvennushakkuitten tarvetta, uudistuskypsää metsää, energiapuukohteita
TALOUDELLISET ASIAT
» jokin investointi tulossa, hyvä sijoitusmahdollisuus, hyvä puumarkkinatilanne
METSÄN MUUT ARVOT
» METSO, virkistys, sienestys, marjastus, metsästys jne.
Harvennushakkuiden, varsinkin ensiharvennusten, ajan määrittää metsän tarve
Päätehakkuissa kannattaa ottaa selvää lähiajan markkinatilanteesta
» www.metla.fi/metinfo
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
57
Puunmyyntisuunnitelmassa näkyvät muun muassa





Hakkuualueet, pinta-alat ja hakkuutavat
Arviot puutavaralajien määristä ja niiden arvosta
Puun korjuuseen liittyen: sopiva vuodenaika, varastopaikat,
lähikuljetusreitit, luontokohteet ja muut erityiset asiat,
ennakkoraivauksen tarve…
Metsänkäyttöilmoituksen teko
Hakkuun jälkeen tehtävät hoitotyöt, mahdolliset rahoitustuet
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
58
Puun hintaan vaikuttavat
metsän sijainti
etäisyys metsäautoteistä
maasto, korjuuolot
korjuu- ja kuljetuskelpoisuus
energiapuun kertymä
myytävä puumäärä
kertyvät puutavaralajit
puiden järeys ja laatu
hakkuutapa
suhdanteet, markkinat
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
59
Tarjousten vertailussa otetaan huomioon:
 Yksikköhinnat
 Katkonta
(kuinka hyvin ostajat ovat katkoneet puita aiemmissa,
samantyyppisissä hakkuissa)
 Mitta- ja laatuvaatimukset, laatuhinnoittelu
 Korjuujälki aiemmissa hakkuissa
 Maksuehdot
 Ostajan vakavaraisuus
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
60
Puukauppasopimus
 Ei ole koko alan kattavia vakioehtoja, vaan jokainen
puukauppa on erillinen sopimus.
 Ehdoista voi neuvotella
Tarkista yksityiskohdat: mm. ennakkoraivaus, hakkuutapa,
mittaustapa, tehdäänkö kantokäsittely, kaikki puutavaralajit
sekä niiden yksikköhinnat, kaikkien puutavaralajien
mitta- ja laatuvaatimukset, maksuaikataulu,
omistusoikeuden siirtyminen, varastopaikat, tiet,
korjuuaika…
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
61
Mitä veroja ja milloin?
Luovutusvoittovero
» Luovuttaessa metsästä
» Ei aina lähisukulaiskaupoissa
Varainsiirtovero
» Ostettaessa metsää
Perintö- ja lahjavero
» Kuoleman jälkeen tai lahjan
saatua
Tulovero
» Metsätyöstä verovuonna
Pääomatulovero
» Metsän verotettavasta tulosta
verovuonna
Arvonlisävero
» Vuosittain saaduista alv:stä
Metsänhoitomaksu
» Vielä vuodelta 2013
Luovutusvoittovero
Luovuttaessa vastiketta vastaan
» Koskee myös perintönä saatua omaisuutta
Verokanta 30%
» Luovutushinnasta vähennetään hankinta-hinta ja kulut tai
hankintameno-olettama (max 40%)
» Yli 40 000 € vero 32 %
Lähiomaiselle luovuttaessa verovapaata
» Vaatii saajalta 5 vuoden sitoutumisen
» Serkku ei ole lähiomainen
Arvonlisävero, 1
Arvonlisäveron verokanta 24, 14 tai 10%
Kannattaa aina, jos ostat metsääsi tavaraa tai palveluja
» Kuittien kirjaaminen ei lisätyö
» Ainoa vero, jossa voit saada maksamaasi takaisin 100% verokannalla
Puukaupassa tuleva alv on läpikulku-matkalla yhtiöltä
verottajalle tilisi kautta
Arvonlisävero, 2
Pakollinen yli yhteenlasketulla 8 500 € vuotuismyynneillä
» Jos vuosimyynti ylittää 8 500 €, maksat omasta pussista
ALV:t verottajalle
Vapaaehtoisesti voi hakeutua milloin vain
» ALV-velvollisuus alkaa ilmoitusvuoden tai
metsänomistuksen alusta
Tuloton, tappiollinen alv-kuolinpesä = alv:t voi vähentää,
palautus kesällä
ALV muistiinpanoissa
Merkitse alv eriteltynä muistiinpanoihin
Laske summat myyntien ja ostojen osalta yhteen (=myyntiosto)
Muista, että poistojen alv vähennetään maksuvuonna
» Poisto tehdään valmistumisvuodesta alkaen
Älä erota itse alv:tä kuitista
Tarkista myyjän alv-velvollisuus
Tuloverotus
Maksetaan saadusta palkkatulosta, eläkkeestä,
erilaisista etuuksista
» Progressio
Metsätaloudessa hankintakaupasta syntyy ansiotuloa
» Yleensä hankintahakkuumäärä vuodessa ei ylitä verovapaan (125 m³)
tulon rajaa
» Verovapaus maatilakohtainen/ vuosi
Pääomatulovero
Pääomatulolajien verokanta 30% (2015)
» Yli 30 000 €:n pääomatulo 33 % ( 2014 40 000 € - 32 % )
» Maksetaan pääomatulojen ja -menojen erotuksesta
Lopullisessa verotuksessa kaikki pääomatulolajit yhdistetään
Esimerkkinä vuokrat, puunmyyntitulot, korkotulot, maaainesten myynti
» Tulo- ja menolajit voivat olla eri lähteistä
Alijäämähyvitys ja tappio
Vain pääomatulolajien menoja
Alijäämähyvitys (30 %) menoista vähennetään palkkatulon verosta
Jollei verot riitä tai maksimi 1 400 € täyttyy, vahvistetaan tulolajin
tappio
» Puoliso ja pienet lapset kasvattavat rajaa
Tappio vähennyskelpoinen 10 v pääomatuloista, sitten katoaa
» Luovutusvoitto ei kuulu tähän
Pääomatuloverotus
Muistiinpanovelvollisuus
Kassaperiaate tuloissa ja menoissa
Poistot pitkäkestoisissa hankinnoissa
Metsätalouden menot vähennyskelpoisia
Verovuonna voi olla vain menoja
Muistiinpanovelvollisuus
Kuitit ja muistiinpanot säilytettään 6 vuotta
» Veroilmoitusvuosi + 5 seuraavaa
» Ei kirjanpitovelvollisuutta
Kassaperiaate
» Kirjataan aikajärjestyksessä
» Kuitit numeroidaan juoksevasti
» Ei liitetä veroilmoitukseen
» Tarvittaessa selvitys muistiinpanoihin
Metsätalouden tulot
Pystykauppa tulo
Hankintakauppatulo
Joulukuusen myyntitulo
Polttopuiden myyntitulo
Omaan käyttöön otetun puutavaran tulo, ei polttopuu
Kemeratuki
Linkkimastojen vuokratulo maataloustuloa
Metsätalouden menot
Kaikki metsätalouteen kohdistuva
» Yksityistalous erotettava
» Esim.: raivaussaha, metsäkurssi, näppylä-hanskat, kuusen taimet, atkkulut, neuvontapalvelu, MYEL-maksu, sahapolttoaine
Matkakustannukset 0,25 €/km autolla
» muut kulkuneuvot tositteen mukaan
Poistot: tiet, ojat, metsätalouden rakennukset, koneet, sillat
Mikä on metsän menoa?
Tarkastele asiaa yrittäjänä
»
»
»
»
Onko sillä mitään tekemistä metsänhoidon ja tulon saannin kanssa?
Voitko käyttää sitä helposti yksityistaloudessa?
Millaisen selvityksen teet asiasta muistiinpanoihin?
Verotarkastuksia tehdään nykyisin paljon
Metsävähennys
1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankitun tilan hankintahinnasta 60%
vastikkeelle saadun/saatujen tilojen puukauppatuloista
Puukauppatulosta vähintään 1 500€, enintään 60%.
» Minimi puukauppatulo vuodessa 2 500€
Vähentämisellä ei määräaikaa
Muuttui 2008 50% ->60%
» Vanhoille tiloille lisäpohja
» Henkilökohtainen ei tilakohtainen
Menovaraus
Puukauppa tai vakuutuskorvauksesta tehtävä varaus
» Tuhovaraus vakuutuskorvauksesta
Laskennallinen muistiinpanoissa
Siirretään veronmaksua
Varaudutaan menoihin ilman tuloja
Puukaupasta 15% neljäksi vuodeksi
» Verottaja tulouttaa automaattisesti
Matkakustannukset
Metsänhoitoon ja –talouteen kohdistuvilta matkoilta 0,25 €/km
Bussi-, juna tai muut liput kuitin mukaan
» Pääkaupunkiseudun yhtenäistämisohjeet
Matkoja on esim. kurssimatka, sahan huolto, taimikonhoito,
metsänviljely
Matka ei ole: polttopuiden haku, joulukuusen nouto ja
yleistepastelu suppilovahveroaikaan
Poistot
Ojat: kunnostusojitus, täydennysojitus
» Ojitus-mätästys vuosimeno
Tiet: uusi tie, vanhan tien perusparannus, jossa kaivetaan ojaa, laitetaan
rumpuja
» Tien lanaus, soran levittäminen, reunojen niitto vuosimeno
Rakennukset: vaja raivaussahoille, jalasmökki umpikorpeen, silta
» Ei kesämökki, sauna, polttopuu varasto
Kuitittomat menot
Seutulippu
Atk-kulut
Yrittäjäpäiväraha mahd. koulutuspäiviltä
Mahdollisesti työhuonevähennys
Puhelinkulut
Sähkö, kiinteistövero, lämmitys kesämökin metsäkäytöstä
Suhteuta toimintaasi
Lista ei ole täydellinen
Muistiinpanovihko 2014
Pvm
selite
15.1. raivaussaha
24.4. kuusen taimet
15.-16.5. talkoot, 5 hlö
19.9. työvälineitä
netto
590,00
300,00
49,00
177,85
MATKAT
15.1. koti-Varisto-Koti 24 km
6,00
15.-16.5 koti-mökki-koti 360 km 90,00
15.-16.5 mökki-metsä-mökki 2 x 29 km 14,50
ALV 24 %
135,70
69,00
40,90
Selvitykset muistiinpanoissa
Selvitä tarpeelliset hankinnat muistiinpanojen liitteeksi
tuoreeltaan
Kerro, mikä metsätarve hankinnalla oli nyt ja seuraavina vuosina
Selviteltävää on
» Maastomönkijässä ja moottorikelkassa
» Eksoottisemmissa metsämatkoissa
» Uudessa tiessä ja vajassa
» Muu mikä tahansa, joka on hyvä olla muistissa
KIITOS!
YHTEYSTIEDOT TÄHÄN!
21.1.2015
Suomen metsäkeskus
82