Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hanke Keski-Suomen tapausesimerkki: Haapariippusammal ja hytymaljakas, Jyväskylä Johanna Hallman, Keski-Suomen ELY-keskus Lähtötiedot Jyväskylässä sijaitsevasta jokivarresta oli tieto uhanalaisen haapariippusammalen (Neckera pen-nata) esiintymästä. Lisäksi puron varrella saman tilan alueella oli tieto silmälläpidettävän (NT) hytymaljakkaan (Sarcosoma globosum) kasvupaikasta. Haapariippusammal on luonnonsuojelu-asetuksen uhanalainen laji, jonka uhanalaisuusluokka on vaarantunut (VU). Lajit eivät ole laki-sääteisesti turvattavia, joten niiden esiintymien turvaaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Haapariippusammal kasvaa isojen haapojen rungoilla, joten lajin turvaamisen kannalta on olen-naista säästää kookkaat haavat. Lisäksi on tärkeää, että haapojen ympärille jätetään kosteaa pienilmastoa ylläpitävä riittävä suojapuusto. Laji vaatii kosteaa pienilmastoa eikä kestä hakkuita seuraavaa kuivumista. Kasvualustaksi sopivia isoja haapoja tarvitaan tulevaisuudessakin, joten esiintymän tulevaisuuden kannalta lähialueilla on hyödyllistä säästää myös nuoria haapoja. Hy-tymaljakas kasvaa yleensä vesistöjen varsien vanhoissa sammaleisissa kuusikoissa. Hytymaljak-kaan turvaamiseksi puusto tulisi jättää käsittelemättä tai tehdä korkeintaan hyvin varovaisia harvennushakkuita. Säästettävän suojavyöhykkeen tulisi olla niin leveä, että hytymaljakkaan kannalta tärkeä kostea pienilmasto säilyy, ja että suojavyöhykkeen puilla olisi edellytyksiä säilyä pystyssä myrskyissä. Maastokäynti Jokivarren uhanalaisesiintymistä tiedotettiin maanomistajaa ja ehdotettiin maastokäynnin jär-jestämistä alueelle. Maanomistaja uhtautuii asiaan myönteisesti, mutta ei itse päässyt maasto-käynnille, joten metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen edustajat kävivät tutustumassa kohteeseen. Alueen todettiin olevan ydinosiltaan metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (luonnontilaista puronvarsimetsää, rehevää korpea ja tihkupintaa) . Puron varresta löydettiin haapariippusam-malen lisäksi myös uhanalainen vaarantunut (VU) partanaava (Usnea barbata) ja silmälläpidet-tävä (NT) kantoraippasammal (Anastrophyllum hellerianum). Maanomistajalle päätettiin ehdottaa METSO-ohjelman mukaista KEMERA:n ympäristötukipäätöstä. Lopputulos Maastokäynnin jälkeen metsäkeskuksen edustaja neuvotteli maanomistajan kanssa ympäristö-tukipäätöksestä. Päätös tehtiin 2010 yhteensä seitsemän hehtaarin alalle. Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hanke Kuva: Hytymaljakas on keväällä kasvava nyrkin kokoinen hyytelömäinen kotelosieni
© Copyright 2024