Liite 11. MHL lausunto metsäkeskusuudistuksesta 13 6 2014.pdf
M E T S Ä N H O I T A J A L I I T T O ry 1 (3) [email protected] [email protected] Metsänhoitajaliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi Metsänhoitajaliitto ry lausuu otsikon asiakokonaisuudesta seuraavaa: Tausta Lausunnolla olevien lakiesitysten tavoitteena on saattaa loppuun Suomen metsäkeskuksen hoitamien julkisten hallintotehtävien ja liiketoiminnan eriyttäminen muodostamalla mainittujen tehtäväkokonaisuuksien hoitoa varten kaksi erillistä oikeushenkilöä. Uudistuksen jälkeen Suomen metsäkeskus toimisi vain julkisia hallintotehtäviä hoitavana organisaationa ja perustettava osakeyhtiö toimisi kilpailluilla markkinoilla. Tavoite on perusteltu, ja ehdotusten toteuttaminen merkitsee metsäkeskusuudistuksen saattamista lainsäädännöllisesti selkeään päätökseen ja samalla selkeyttää Suomen metsäkeskuksen kuvaa ulkopuolisten silmissä. Suomen metsäkeskuksen tulee säilyä vahvana alueellisena vaikuttajana Ehdotetun lain 1 § ja 8 § määrittelee Suomen metsäkeskuksen tehtävät. Jatkossakin organisaation tehtävinä säilyvät metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoito. Vaikka metsäkeskuksen tehtäviä ei ole tarkoitus muuttaa, lakiehdotus sisältää runsaasti esityksiä koskien metsäkeskuksen rakennetta ja tehtävien hoidon alueellista organisointia, minkä lisäksi näistä asioista on tarkoitus tarkemmin säätää asetuksella ja työjärjestyksellä. Ehdotetun säätelyn tarkoituksena lienee ollut pyrkimys vahvistaa metsäkeskuksen valtakunnallista luonnetta ja yhtenäistä toimintatapaa, mikä on perusteltu tavoite. Pääperiaatteena tulisi kuitenkin olla, että lain tasolla säädettäisiin vain siinä määrin kuin on tarpeen annettaessa julkisia hallintotehtäviä ja julkisen vallan käyttöä muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi. Metsänhoitajaliiton mielestä on liian yksityiskohtaista ohjausta säätää lakiehdotuksen 3 §:n tapaan organisaation rakenne toimintojakoon perustuvaksi. Tällainen säätely jäykistää organisaation mahdollisuuksia suunnitella rakennettaan ja toimintansa järjestämistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lakiehdotuksen 3 §:n ja 30 §:n yksityiskohtainen säätely on myös siinä mielessä tarpeeton, että yleensä em. asiat määritellään työjärjestyksessä, minkä vahvistaminen lakiehdotuksenkin mukaan edellyttää maa- ja metsätalousministeriön lausuntoa, josta metsäkeskus voi poiketa vain perustellusta syystä. 2 Lakiehdotuksen mukaan metsäkeskuksen alueellisen toiminnan organisoimisen yksityiskohtaisesta säätelystä luovutaan laissa ja toiminta tullaan organisoimaan maantieteellisin palvelualueittain. Vaikka voidaan katsoa olevan perusteltua, että organisaatio voi määritellä oman toimintansa tarkoituksenmukaisen järjestämisen myös alueellisesti, aluejakoa mietittäessä on pidettävä mielessä, että metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen erityisesti maakunnallisesti on metsäkeskuksen tärkeimpiä tehtäviä. Tämän tehtävän hoitoon liittyy tärkeänä osana myös alueellisten metsäneuvostojen toiminnan uudelleen järjestäminen. On ensiarvoisen tärkeää, että metsäkeskus on jatkossakin vahva toimija myös aluetasolla pystyäkseen hoitamaan menestyksellä tehtävänsä. Tämä ei mielestämme tule lakiesityksessä ja sen perusteluissa riittävän selkeästi esille. Vaikuttava toiminta edellyttää metsäkeskukselta monipuolista ja vahvaa asiantuntemusta sekä kontaktipintaa maakunnissa ja alueellisen organisoitumisensa yhteensopivuutta muiden merkittävien alueellisten toimijoiden, kuten maakuntaliittojen, ELYjen sekä alueellisten metsäneuvostojen työhön osallistuvien sidosryhmien kanssa. Alueiden muodostamisessa tulee huomata, että suuret alueet heikentävät yhteistyön kiinnostavuutta ja sidosryhmien sitoutumista toimintaan. Emme näe perusteltuna mennä Suomen metsäkeskuksessa harvempaan aluejakoon kuin muilla merkittävillä alueellisilla toimijoilla. Henkilöstövaikutukset Suomen metsäkeskuksessa Lakiehdotuksen yleisperusteluiden mukaan nykyisen Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön henkilöstön määrä ei ole tarkoitus vähentää ehdotettavan organisaatiomuutoksen vuoksi. Muutos aiheuttaa kuitenkin osittain työtehtävien muuttumista. Alueiden määrän merkittävä vähentäminen johtaisi epäilemättä myös henkilöstövaikutuksiin. Metsäkeskuksen toimintakyvyn ja henkilöstövaikutusten kannalta sen talouden perusta on ratkaiseva. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tulee ratkaista julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön seuraajaorganisaatioille siirtyvät työnantajakohtaiset, Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmään liittyvät eläkevastuut sekä metsäkeskuksen taseen arvo ja sen jako. Ratkaisuissa ja siihen liittyvissä järjestelyissä on pyrittävä saamaan aikaan taloudellisesti terveellä pohjalla olevat organisaatiot metsäkeskuksen jakautuessa kahdeksi oikeushenkilöksi. Metsäkeskus on jatkossa yhä voimakkaammin asiantuntijaorganisaatio, minkä johdosta asiantuntemuksen ja koulutetun henkilöstön säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää. Muutosjohtamiseen panostaminen ja siinä onnistuminen on uudessa tilanteessa oleellista, jotta haluttu asiantuntemus säilyy. Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttaminen osakeyhtiöksi Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttaminen osakeyhtiöksi merkitsee metsäkeskuksen toimintojen eriyttämisen loppuunsaattamista lainsäädännön tasolla. Perustettavasta osakeyhtiöstä tulee valtion kokonaan omistama, ja ainakin toimintansa alkuvaiheessa se kuuluu valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan, joka myös vastaa sen omistajaohjauksesta. Yhtiöittämisratkaisu ja perustettavan yhtiön sijoittaminen valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen alaiseksi on perusteltu ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. 3 Yhtiöittämisratkaisun tavoitteena on luoda liiketoimintayksiköstä taloudellisesti terve ja toimintakykyinen yhtiö kilpailluille markkinoille. Tämä edellyttää yhtiöittämisratkaisun valmistelun yhteydessä metsäkeskuksen taseen arvon määrittämistä ja jakoa sekä ratkaisua yhtiölle siirtyvästä osuudesta Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmän eläkevastuista. Lisäeläkevastuiden kattamisen osalta tulee löytää ratkaisu, jolla varmistetaan aloittavalle yhtiölle tasavertaiset kilpailuedellytykset markkinoilla. Kyse on aiemmin syntyneistä eläkevastuista, joiden edunsaajat ovat jo pitkään olleet eläkkeellä. Osana perustettavan yhtiön elinkelpoisuuden varmistamista kilpailluilla markkinoilla, tulee nämä aiemmin syntyneet perustettavaan yhtiöön kohdistuvat eläkevastuut siirtää valtiolle. Tulevan yhtiön henkilöstöstä ei synny Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmän mukaista eläkevastuuta. Yhtiöittämisen henkilöstövaikutukset Yhtiöittäminen toteutetaan liikkeenluovutuksena, ja henkilöstön asemaan sovelletaan siten työsopimuslain säännöksiä liikkeenluovutuksesta. Yhtiöittämisellä ei sinänsä suoraan ole vaikutusta henkilöstön määrään tai työsuhteen ehtoihin. Henkilöstövaikutusten kannalta keskeistä on aloittavan yhtiön taloudellinen asema ja tase sekä sen kilpailukyky. Luovutussopimuksella ja yhtiön taseella sekä lisäeläkevastuita koskevilla ratkaisuilla on suuri merkitys aloittavan yhtiön tasavertaisiin kilpailuedellytyksiin. Helsingissä 13.6.2014 METSÄNHOITAJALIITTO RY Ahti Paavonen puheenjohtaja Tapio Hankala toiminnanjohtaja
© Copyright 2024