alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön
Kunnanhallitus 13.4.2015 § 57 LIITE 36 MYRSKYLÄN KUNTA KIRKKOJÄRVI-SYVÄJÄRVI, OSAYLEISKAAVA ALUEEN RAKENTUMINEN JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ARVOT ULLA-MAIJA UPOLA, ALUEARKKITEHTI/ MYRSKYLÄN KUNTA 6.4.2015 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot JOHDANTO Suunnittelualueen maisematilojen muuttumista ja rakentumista on tutkittu karttatarkastelujen kautta – se antaa kuvan alueen kehittymisestä vuosisatojen aikana. Tämän kehityksen sekä nykyisen rakennetun ympäristön arvojen selvittämisen tarkoituksena on muodostaa osa Myrskylän Kirkkojärven ja Syväjärven osayleiskaavan selvitysaineistoa; selvitysaineisto antaa kaavaratkaisulle sisältöä sekä viestiä rakennetun ympäristön säilyttämisestä tulevaisuuteen. Inventoinnin avulla on osayleiskaava-alueelta etsitty säilytettävää rakennuskantaa; inventoinnin tavoitteena on rakennuskannan säilymisen lisäksi edistää alueen rakennus- ja muun historian tuntemusta sekä kulttuuriympäristöstä huolehtimista. Yksittäisten rakennusten lisäksi on tarkasteltu myös laajempia rakennettujen alueiden kokonaisuuksia sekä pihapiirejä. Tämä selvitysaineisto on laadittu palvelemaan nimenomaan osayleiskaavan laadintaa – aineiston sisältö ja laajuus on valikoitunut tältä pohjalta. Inventoinnin pohjamateriaalina on ollut vanha kartta-aineisto, lähdekirjallisuus, Maanmittauslaitoksen rakennuskannasta löytyvä arkistotieto sekä maastokäynnit. Inventoidut kohteet esitellään tässä raportissa osa-alueittain; osa-alueet pohjautuvat tieverkkoon ja tiellä kulkevan maisemakuvaan. Inventoinnin on laatinut Myrskylän kunnan aluearkkitehti Ulla-Maija Upola Porvoon museon rakennustutkija Juha Vuorisen ja Kirsi Toivosen avustuksella ja ohjauksessa. Osayleiskaava-alueen rajaus peruskarttapohjalla Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot ALUEEN RAKENTUMISEN HISTORIAA KARTTATARKASTELUN KAUTTA Myrskylän Kirkkojärvi-Syväjärvi –alueen rakentumista on tutkittu karttatarkastelun kautta. Vanhin tarkasteltu kartta on Kuninkaankartta vuosilta 1776–1805: Kuninkaankartasta löytyy suunnittelualueelta ainoastaan Myrskylän kartanon torpat Haarala ja Syväjärvi sekä ilmeisesti Sotilaan torppa Muttilanjärven suunnalta Kreiviläntien varresta. Kuninkaankarttaa Kirkkojärven (yllä) ja Syväjärven (alla) kohdalta. Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot 1840-luvulla suunnitellun Suomen yleiskartan pohjaksi laadittiin pitäjänkarttoja; pitäjänkarttojen (vuosilta 1841–1855) mittauksissa kiinnitettiin erityisesti huomiota asumuksiin, viljelysten ääriviivoihin, metsämaiden päälajeihin, rajoihin vesistöihin ja kulkureitteihin. Myrskylän osalta kartat ovat kovin viitteellisiä ja niiden informaatio on vähäisempää kuin Kuninkaankartassa. Pitäjänkarttaotteita Myrskylän Kirkkojärveltä ja Syväjärveltä. Senaatinkartassa (vuodelta 1873) Kirkkojärvi on poikkeuksellisesti nimetty Myrskylänjärveksi. Senaatinkartasta hahmottuu jo alueen maisemarakenne, mikä on hyvin samankaltainen vielä tänäkin päivänä. Rakennuskannan osalta on uusina lähtenyt rakentumaan Kreiviläntien ja Syväjärventien risteysalueen pohjoispuoli. Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot Senaatinkartta ja siitä luettavissa oleva selkeä maisemarakenne. Alueen peruskartta vuodelta 1964 kertoo selkeästi Syväjärven eteläpuolella olevan rantavyöhykkeen rakentamisen ajankohdan: ranta on vielä täysin rakentamaton, mutta Maanmittauslaitoksen rakennustietoaineisto kertoo, että vanhin rakennus alueella on rakennettu vuonna 1964 ja samalla vuosikymmenellä vielä useita muitakin. Syväjärven pohjoisrannalle on palstoitettu kapeita, rantaan ulottuvia asutustiloja – ja Syväjärventien pohjoispuolelle on lähtenyt kylämäinen asutus levittäytymään. Peruskartta vuodelta 1964 ja lisääntyvä asutus Syväjärventien tuntumassa. Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot Alueen päätiet (Syväjärventie ja Kreiviläntie) noudattavat vielä v. 1964 Kuninkaankartan ja Senaatinkartan osoittamaa historiallista linjausta. Syväjärventien oikaisut Syväjärven pohjoispuolella on tehty vasta tämän ajankohdan jälkeen. Kreiviläntien linjaus on säilynyt tähän päivään saakka muuttumattomana. ALUEEN ASUTUSHISTORIALLISIA VAIHEITA JA ALUEKOKONAISUUKSIEN LUONNE-EROT Asutushistoriallisia vaiheita Vuonna 1909 säädettiin maanvuokra-asetus, joka pyrki vakiinnuttamaan ja parantamaan vuokramiesten asemaa. Tärkeimmät lait olivat laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli torpparilaki ja laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin eli Lex Kallio. Muita säädöksiä olivat laki valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunastamisesta ja sen täytäntöönpanoasetus sekä maatalousministeriön päätös asetuksen soveltamisesta. Lakien perusteella vuokramiehet saivat lunastaa vuokra-alueensa itsenäisiksi tiloiksi. Asutustoimintaa johti 1917 perustettu asutushallitus. Myrskylän kartanonalla oli torppia - torpat itsenäistyivät v. 1918 ja ne muutettiin pientiloiksi. Myrskylän kartanoa hoidettiin torppien avulla. Torppaan kuului maa-alueen lisäksi usein asuintupa, navetta ja muut ulkorakennukset; torppareilla oli omia tehtäviä mm. päivätyötorppari, verotorppari, muonatorppari jne. Myrskylän kartanon torppia olivat mm. Haaralan torppa, Syväjärven torppa, Järvelän torppa ja Sotilaan torppa (Suomen sota (1808–1809)). Yksittäiset asuinpaikat Kuninkaankartassa Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot Sotien jälkeen säädettiin vuoden 1945 maanhankintalaki (396/1945), joka oli voimassa vuoteen 1958. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia, jotka olivat tyypiltään viljelys-, asuntoviljelys- ja asuntotiloja sekä rintamamiestontteja. Noin 40 prosenttia maasta saatiin valtion maista ja loput pakkolunastamalla kuntien, seurakuntien, yhtiöiden ja yksityisten maaomaisuutta. Maata hankittiin siirtoväen lisäksi sotainvalideille, sotaleskille, sotaorvoille, perheellisille rintamamiehille sekä maataloustyöntekijöille, jotka menettivät ansiomahdollisuutensa asutustoiminnan vuoksi. Syväjärventien varteen syntynyt asutus vaikuttaa saaneen suuremman kehitysaskeleensa juuri asutustoiminnan tuloksena. Aluekokonaisuudet ja niiden luonne-erot Suunnittelualue jakaantuu rakenteen ja asutushistorian luonne-erojen kautta kolmeen erilaiseen aluekokonaisuuteen, jotka on myös valittu pohjaksi osayleiskaavaratkaisussa rakentamisen ohjaukseen: - Kirkkojärven ja Syväjärven pohjoispuolinen alue sekä järvien välisen kannaksen kyläasutus Syväjärven eteläpuolinen ranta-alue kyläasutuksen ja rantojen ulkopuoliset alueet. Syväjärventien pohjoispuolelle, irti Syväjärvestä sijoittunut asutus on heterogeenisinta: vanhimmat on 1920-luvulta ja uusimmat viime vuodelta. Tontit ovat syvyyssuunnassa pienehköjä – ja laajuudeltaan myös pienialaisia. Syväjärven pohjoispuolinen asutus on syntynyt pääosin 1940–1960-lukujen aikana – sekä lähtenyt täydentymään tai uusiutumaan 1980–1990-luvulta lähtien. Tontit rajoittuvat yhtenä rivinä tiestä aina rantaan saakka, jolloin ne ovat luonteeltaan kapeita, pääosin laaja-alaisia ja rannan suuntaan laskevia. Syväjärven kaakkoispuolelle on rakentunut loma-asutusta pääosin vuosien 1964–1979 välisenä aikana. Korkeusasemat vaihtelevat alueella voimakkaasti ja maasto on rakentamiselle ollut haasteellista: pienialaiset ja suurelta osin vaatimattomat mökit istuvat kuitenkin maisemaan onnistuneen sijoituksen sekä tumman ja luonnonmukaisen värityksensä ansiosta. Alueen haasteellinen tiestö (mäkisyys, mutkaisuus, kalliopintaisuus) ei ole antanut luontevia mahdollisuuksia ympärivuotiselle asumiselle. Kreiviläntien varteen sijoittuu harvakseltaan yksilöllisiä, eri vuosikymmeninä rakennettuja rakennuksia pihapiireineen. MAISEMAN KEHITYS Myrskylä kuuluu Itä-Uudenmaan luoteisosaa hallitsevaan metsäiseen ylänkövyöhykkeeseen. Asutus ja maanviljely ovat keskittyneet kunnan halki virtaavan Myrskylänjoen ja siihen laskevien järvien ympärille, etenkin Myrskylänjoen suuntaisen harjun liepeille. Suunnittelualueella maiseman kehitys suljetusta avoimempaan/avoimesta suljetumpaan on ollut erittäin vähäistä: Senaatinkartan avoimet pelto-/niittykuviot ovat lähes samassa laajuudessaan vuoden 1964 peruskartassa kuin tämän päivän maisemassa. Sekä Syväjärventien että Kreiviläntien Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot maisemaa hallitsevat kapea-alaiset pelto- tai niittyaukeat, osin myös verhotut järvinäkymät Syväjärvelle ja avoimemmat Muttilanjärvelle. Syväjärven eteläreunalta kohoavat jyrkät kallioalueet. Tieverkon oalta Syväjärventien mutkaisimmat kohdat on oikaistu; mutkat näkyvät vielä osana Syväjärventietä peruskartassa vuodelta 1964. Mutkaiset osuudet ovat jääneet osaksi kokoojakatuluokkaista verkkoa: järven puolelta löytyy Aatamin ja Eevan kuja ja pohjoispuolelta nimeämätön yksityistieosuus. TIE MAISEMASSA Syväjärventie (mt x) johtaa suunnittelualueen halki länsi-itäsuunnassa. Alkupäässä tien tilaa rakentavat vaihtelevat pienimuotoisten pelto-/niittyaukeiden ja rakennusryhmien vuorottelu. Kreiviläntien risteyksen jälkeen tiemaisema muuttuu metsäisemmäksi, jossa tien reunamilla sijaitsevat rakennukset ja pihatilat aikaansaavat kylämäisen ilmeen. Kreiviläntie (mt x) alkaa Syväjärventieltä, Syväjärven ja Kirkkojärven väliseltä kannakselta, Kreivilän kylän suuntaan kaakkoon. Tiellä on voimakkaat vertikaaliset ja horisontaaliset ulottuvuudet. Rakentaminen sijoittuu lähelle tietä ja pääosin sen itäpuolelle. Tien linja seuraa hyvin lähellä Kirkkojärven rantaviivaa ja tarjoaa kulkijalle miellyttävän elämyksen. Ennen Finckin tilakeskuksen rakennuksia avautuu tieltä avoimen viljelysaukean kautta huikeat näkymät Muttilanjärvelle. Kreiviläntie linjautuu Kirkkojärven rantaviivaan. Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot Kreiviläntieltä avautuu avoimen viljelysalueen kautta Muttilanjärvi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ARVOT Suunnittelualueen rakennettua ympäristöä on tutkittu ja havainnoitu maastokäyntien ja karttatarkastelujen kautta; lisäksi Maanmittauslaitoksen rakennustietoaineiston kautta on selvitetty rakennusten rakentamisajankohtia, rakennusten ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia. Kohdekohtaisen kuvailun jälkeen on arvotettu kunkin rakennuksen tai rakennusryhmän merkitystä rakennushistorialliselta tai ympäristölliseltä kannalta osana laajempaa kokonaisuutta: sr-kohde= osayleiskaavassa osoitettava suojeltava rakennus, /s-merkintä= osayleiskaavassa osoitettava tavoite alueen luonteen säilyttämisestä – peruskorjaus, laajennus ja uudisrakentaminen tulee tehdä alueen luonne säilyttäen. Alueen luonne koostuu useimmiten pihapiirin jäsennyksestä, rakennusten muodoista ja mittakaavasta sekä värityksestä. Kaikki alla kuvailtu ja inventoitu rakennuskanta ei päädy osayleiskaavakartalle suojeltavan tai säilytettävän merkinnän muodossa; osassa rakennuskantaa on tehty rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvoja heikentäviä peruskorjauksia ja osassa rakennusten ominaisuudet ja niiden merkittävyys ei yllä riittävälle tasolle. Tähän raporttiin valitut kohteet antavat kuitenkin yhdessä yleiskuvauksen alueen kehityshistoriasta ja myönteisen kuvan vanhimmasta rakennuskannasta osana Kirkkojärvi-Syväjärven suunnittelualueen rakennuskantaa. Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot SYVÄJÄRVENTIEN INVENTOINTU RAKENNUSKANTA S 1: Pihapiiri avautuu tieltä avoimen niityn välityksellä: nykyisin lomakäytössä oleva asuinrakennus on rakennettu vuonna 1946. Tämä yksikerroksinen (ullakollinen) tiilikattoinen, punamullattu ja rimalaudoituksella verhoiltu rakennus omaa perinteiset kuusiruutuiset ikkunat. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisyytensä; lisäksi pihapiirissä talousrakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden yhdessä asuinrakennuksen kanssa. Päärakennus ja siihen liittyvät talousrakennukset edustavat alueelle tyypillistä rakennuskantaa. → Hyvin säilynyt ja yhtenäinen rakennusryhmä: asuinrakennus sr-kohde, pihapiiri talousrakennuksineen /smerkinnällä. S1 S1 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot S 2: Pihapiirin vanha asuinrakennus on rakennettu jo vuonna 1920 ja tällä hetkellä lomakäytössä: yksikerroksinen (ullakollinen), tillikattoinen ja rimalaudoitettu rakennus on muodoiltaan ja mittasuhteiltaan oman aikansa sympaattinen edustaja; tummat ikkunanpuitteet ovat hävittäneet vanhaa ulkoasua, myös talousrakennuksen isokokoinen laajennus vaakasuuntaisine aukotuksineen poikkeavat perinteestä. Muodostaa parin edellisen kohteen (S 1) kanssa – näkyen samassa maisematilassa. S2 S 3: Vuonna 1948 rakennettu vaalean keltainen asuinrakennus sijoittuu näkyvälle ja kauniille paikalle Kreiviläntien risteysalueen tuntumaan. I½-kerroksinen ja lautaverhoiltu päärakennus omaa punaisen graniittisokkelin. Pihapiiristä löytyy useita talousrakennuksia: osin hirsirunkoinen aittarakennus, osin rappauspintainen eläinsuoja ja pienempi, ilmeisesti tilan vanhempi asuinrakennus. Rakennukset muodostavat harmonisen kokonaisuuden hoidetussa pihapiirissä. → Hyvin säilynyt rakennusryhmä: koko pihapiiri rakennuksineen osoitetaan /s-merkinnällä. S3 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot S3 S 4. Maamerkinomaisen vanhan kuusen vierestä löytyy vuonna 1932 rakennettu, pienialainen ja I½-kerroksinen, punamullattu ja rimalaudoitettu asuinrakennus; rakennukselle leimaa antavat T-ikkunat, koristeelliset vuorilaudat ikkunoissa sekä katon päätylaudoissa. Pihapiiriin kuuluu myös metsän reunaan sijoittuva pienempi, aiemmin asuinkäytössä ollut rakennus. → Näkyvä osa Syväjärven kyläasutusta: koko pihapiiri rakennuksineen osoitetaan /s-merkinnällä. S4 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot S 5. Syväjärventielle kasvillisuuden takaa kurkistaa vuonna 1947 rakennettu pienehkö asuinrakennus, joka toimii nykyisin loma-asuntona. Rakennuksen mittakaava ja muodot sekä väritys noudattavat Syväjärventien rakennuskannan yhtenäistä ilmettä. S5 S 6. Rauhalan tilan vanha asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1922, on tyhjillään, mutta säilytetty osana vanhaa pihapiiriä. Uusi asuinrakennus pitkänurkkaisena ja sinisellä värityksellään kertoo omasta rakennusajankohdastaan eli vuodesta 1997. Hoidettu pihapiiri, joka avautuu komeasti Syväjärventielle, kokoaa rakennukset miellyttävästi yhteen. → Näkyvä ja laaja osa Syväjärven kyläasutusta: koko pihapiiri rakennuksineen osoitetaan /s-merkinnällä. S6 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot S6 S 7. Rauhalan itäpuolelle jää vuonna 1947 rakennettu I½-kerroksinen, vaalean keltainen ja vaakapaneloitu päärakennus. Rakennus osallistuu Syväjärventien kyläasutuksen muodostamaan harmoniseen ryhmään. S7 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot S 8. Punainen, vaakapaneloitu asuinrakennus vuodelta 1946 sijoittuu lähelle tietä, näkyvään rinnemaastoon. Rakennuksen muodot, mittasuhteet ja maisemaan sovitus korkeusaseman ja kasvillisuuden kautta on onnistunutta; pihapiirin mittakaava on miellyttävää. → Kaunis rakennusryhmä Syväjärventien varressa: koko pihapiiri rakennuksineen /s-merkinnällä. S S Ss S S8 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot S 9. Rajalan tila sijaitsee aivan kuntarajan tuntumassa; tilan päärakennus on rakennettu vuonna 1937. I½kerroksinen, rimalaudoitettu ja keltainen rakennus on hallitsevalla paikalla tien varrella. Taaemmaksi sijoittuvat vanhat piharakennukset ovat lähes alkuperäisessä asussaan, mutta vaatisivat jo pikaisesti kunnostustoimenpiteitä. S9 S 10. Syväjärventien eteläpuolelta löytyy Lehtoniemen tila, jonka päärakennus on vuodelta 1924: vaalean keltaiset julkisivut ovat alaosiltaan vuorattu vaakapanelilla ja yläosiltaan pystypanelilla; moniruutuisia ikkunoita reunustaa koristeelliset vuorilaudat. Tien puolelle sijoittuu sympaattinen aumattu lasikuisti. Pihapiiriin kuuluu myös vanha talousrakennus. → Näkyvä osa vanhempaa rakennuskantaa tien varressa: koko pihapiiri rakennuksineen osoitetaan /smerkinnällä. S 10 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot S 10 S 11. Syväjärventien varresta löytyy olympiavoittaja Lasse Virenin punatiilinen asuinrakennus, joka maastoutuu kauniisti punaruskeiden männynrunkojen lomaan. Tiilirakennus on aivan Syväjärven rannassa ja tontin on hänelle kotikunta lahjoittanut olympiamenestyksen jälkeen vuonna 1972. Tasakattoinen talo on rakennettu vuonna 1973 ja se on myöhemmin saanut harteilleen aumakaton. Lasse Viren asuu samassa talossa edelleen ja on tehnyt kotikuntaansa tunnetuksi sekä vaikuttanut vuosikymmeniä Myrskylän kunnallispolitiikassa. Arvo perustuu tässä kohteessa tontin rakentumisen syihin, lahjatonttiin ja sen rakennuttajan ja asukkaan henkilöhistoriaan. S 11 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot KREIVILÄNTIEN INVENTOITU RAKENNUSKANTA K 1. Syväjärventien ja Kreiviläntien kulmaukseen, maisemassa näkyvälle paikalle sijoittuu vuonna 1920 rakennettu hirsirunkoinen ja punamullatun rimalaudoista koostuvan ulkovuorauksen omaava rakennus; asuinrakennuksen peruskorjaus on parhaillaan käynnissä. Kreiviläntien puolelta avautuu sympaattinen pihapiiri pienimittakaavaisine ulkorakennuksineen ja vanhoine pihapuineen. Rakennuksille on luotu yhtenäinen kattomaailma musta kolmiorimahuopakatteen avulla. → Näkyvä osa vanhempaa rakennuskantaa tien varressa: koko pihapiiri rakennuksineen osoitetaan /smerkinnällä. K1 K 2. Mutkaisen Kreiviläntien ulkokaarteeseen ja ylärinteeseen jää vanhan tammen siimekseen uljaasti seisova vuonna 1924 rakennettu, I½-kerroksinen ja mansardikattoinen asuinrakennus; tämäkin rakennus verhoutuu punamullattuun rimalaudoitukseen. Päärakennus on säilyttänyt hyvin alkperäiset piirteensä. Pihapiiriin sijoittuva talousrakennuskin on hyvin säilynyt ja pidetty arvoisessa kunnossaan. Tilaan kuuluva vanha sauna sijoittuu tien toiselle puolelle koivuryhmän suojaan ja Kirkkojärven rantaviivan tuntumaan. → Hyvin säilynyt ja yhtenäinen rakennusryhmä: asuinrakennus sr-kohde, pihapiiri talousrakennuksineen /smerkinnällä. Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot K2 K2 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot K 3. Ullanmäen ja Kirkkojärven väliselle alueelle sijoittuu kaksi tilaa: etelämpänä on vuonna 1934 rakennettu, jyrkkäkattoinen ja vaalean keltainen asuinrakennus; pihapiirissä on myös vanhoja talousrakennuksia. → Kaunis rakennusryhmä Kreiviläntien varressa: koko pihapiiri rakennuksineen /s-merkinnällä. K3 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot INVENTOIDUT KOHTEET JA NIIDEN SIJAINTI KARTALLA: Suunnittelualueen länsiosa: S6 S7 S8 S5 S 11 S4 S3 S 10 S2 K1 S1 K2 K3 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot Suunnittelualueen itäosa: S9 Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot YHTEENVETO JA SUOSITUKSET ALUEEN OSAYLEISKAAVASSA HUOMIOON OTETTAVAKSI Syväjärventien varteen 1940–1950 –lukujen asutustoiminnan tuloksena muodostuneelle kyläasutukselle rajataan kaavaan ”paikallisesti vaalimisen arvoinen kulttuuriympäristö” – merkintä alueen yhtenäisyyden ja arvojen säilyttämiseksi. Osayleiskaavan yleisiin määräyksiin kirjataan rakentamisohjeen kaltainen määräys alueella tapahtuvan peruskorjauksen ja uudisrakentamisen ohjaamiseksi, kts. alla ”rakennusten muodot ja mittasuhteet, väritys”. Suojeltavat rakennukset (sr) –merkinnällä pyritään edesauttamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilymistä. Alueellinen säilyttäminen (/s) –merkinnällä pyritään edesauttamaan alueellisesti yhtenäisen, vanhemman rakennuskannan säilymistä ja erityisesti kiinnittämään lisäksi huomiota mahdollisen uudisrakentamisen sovittamiseen vanhan yhteyteen sijoituksen, mittakaavan, materiaalien ja värityksen osalta. Maiseman yleispiirteet: Syväjärventien että Kreiviläntien maisemaa hallitsevat kapea-alaiset pelto- tai niittyaukeat, osin myös verhotut järvinäkymät Syväjärvelle ja avoimemmat Muttilanjärvelle. Syväjärven eteläreunalle leimaa antavat lähes rantaviivasta jyrkästi kohoavat kallioalueet. → Maisemassa avoimen ja suljetun/metsäisen tilan vaihtelu on tavoitteena säilyttää; avoimien tilojen umpeen kasvaminen ei ole toivottavaa. → Syväjärven eteläpuolinen alue tulee säilyttää loma-asumisen alueena; rakentamisen määrä pienillä tonteilla ja rakentamisen pienialaisuus tulee varmistaa kaavamääräyksellä –alueen nykyinen luonne säilyttäen. Tielinjaukset: Syväjärventie ja Kreiviläntie kulkevat maastossa maisemaa ja rakennettua ympäristöä esitellen. → Teiden linjauksien säilyttäminen on merkittävä osa alueen luonteen säilyttämistä; säilyneet, historialliset tielinjaukset on syytä osoittaa osayleiskaavakartalla erillisellä merkinnällä. Pihapiirit: Syväjärventien ja Kreiviläntien tienvarsiasutuksessa on leimaavaa pihapiirit, jotka aukeavat tielle ilman kasvillisuutta tai rakennettua aitaa; rakennukset sijoittuvat etäämmälle tiestä, jolloin yksityisyys kuitenkin säilyy. Leimaa antavat myös vanha puusto ja hyvin hoidettu pihakasvillisuus. → yksityisyys pihapiirissä tulee saavuttaa rakennusten sijoituksella ja asuinrakennuksessa päätilojen avaamisella yksityiselle puolelle; rajaus tien reunaan tulee tehdä korkeintaan vapaasti kasvavan kasvillisuuden kautta. Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot Rakennusten muodot, mittasuhteet ja väritys: Rakennusten muodoissa ja mittasuhteissa sekä värityksessä on alueella paljon yhtenäisyyttä – erityisesti Syväjärventien varteen muodostuneen kyläasutuksen osalta. Erityisesti /s –merkinnällä osoitetuilla pihapiireillä on syytä noudattaa alla olevia rakentamiseen liittyviä ohjeita peruskorjauksen ja uudisrakentamisen osalta: → Päärakennukset: yksikerroksinen ullakollinen tai I½-kerroksinen rakennus, puuverhoiltu ja rimalaudoitus, vaalean keltainen/ keltamullan sävy tai punainen/punamullan sävy (tai näihin selkeästi alistuva väri), kattomuotona harjakatto tai leveärunkoisissa myös mansardikatto, julkisivujen rauhallinen ilme tavoiteltavaa. → Talousrakennukset: yksikerroksinen, kapearunkoinen, harjakattoinen, punamullatut puuverhoillut julkisivut sekä valkoiset ikkunan vuorilaudat ja räystäslaudat. Myrskylä/Kirkkojärvi-Syväjärvi, osayleiskaava/ Alueen rakentuminen ja rakennetun ympäristön arvot LÄHDEKIRJALLISUUS Myrskylän historia 1 Myrskylän historia 2 (Paikan nimien kertomaa); Päivi Taipale, Airi Kuusela, toim. Kyllikki Smolander, 2012 Missä maat on mainioimmat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt; Uudenmaan liiton julkaisuja E114-2012 Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Itä-Uudenmaan liitto (julkaisu 90), 2007 Kulttuurihistoriallinen inventointi rakennetussa ympäristössä; Opas/Museovirasto, rakennushistorian osasto, 2007
© Copyright 2024