1. No category

KEURUUN KAUPUNKI
Keurusselän ympäristönsuojelujaosto
Multiantie 1
42700 KEURUU
PÄÄTÖS
Ympäristönsuojelulain
27 §:n mukaisessa lupa-asiassa
Kokous 17.6.2015 § 52
Annettu julkipanon jälkeen
24.6.2015
Diaarinumero 37/11.01.00/2015
ASIA
Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta
lupahakemuksesta
koskien
voimalaitostuhkan
hyödyntämistä
perusparannuksessa.
ympäristömetsätien
LUVAN HAKIJA
UPM-Kymmene Oyj Metsä
PL 85
33101 TAMPERE
Ly-tunnus 1041090-0
Yhteyshenkilö:
Reijo Männikkö
puhelin 0400 216935
sähköposti: [email protected]
MAANOMISTAJA
UPM-Kymmene Oyj
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Toiminta:
voimalaitostuhkan
nuksessa
Kunta:
Keuruu
Kylä:
Keuruu
Tila:
249-404-1-363
hyödyntäminen
metsäautotien
perusparan-
VIREILLE 2.3.2015, täydennetty vastineen yhteydessä 4.5.2015
HAKEMUKSEN VIREILLETULOPERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristöluvan hakeminen perustuu ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1
momenttiin sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohtaan 13 f.
Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 1 momentin 12 f kohdan
perusteella
toimivaltainen
lupaviranomainen
on
kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen, koska kyseessä on jätteiden hyödyntämispaikka,
jossa jätettä hyödynnetään alle 20 000 tonnia. Keuruun kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keurusselän ympäristönsuojelujaosto.
1
SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Perusparannettava Metsä-Liukon metsäautotie sijaitsee Keuruun kaupungin Keuruun
kylässä noin 15 kilometriä Keuruun keskustaajamasta etelään. Alueella ei ole yleis- tai
asemakaavaa eikä Keski-Suomen maakuntakaavassa ole aluetta koskevia merkintöjä.
Keurusselän
ranta-alueella
on
voimassa
vahvistettu
Liukko-Häkkisen
rantaosayleiskaava.
Perusparannettavan metsäautotien lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Tien
vaikutuspiirissä ei ole metsä- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita
elinympäristöjä. Lähin vesistö on lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä
tieosuudesta länteen sijaitseva Keurusselkä, jonne myös tiealueen vedet pääosin
päätyvät ojien kautta. Keurusselkä on luokiteltu ekologisesti hyvässä tilassa olevaksi
(Ehdotus Kokemäenjoen – Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen
vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 – 2021).
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet
ovat Lintusyrjänharjun I-luokan pohjavesialue (0924906), joka sijaitsee noin 2 350
metrin etäisyydellä tieosuudesta pohjoiseen ja Käännetynsalmen III-luokan
pohjavesialue (0924918), joka sijaitsee noin 2 100 metriä kunnostettavasta tiestä
luoteeseen.
Lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee noin 320 metrin etäisyydellä kunnostettavasta tiestä
ja lähin vakituinen asunto noin 340 metrin päässä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat
kantatien 58 varressa, mikä kulkee Keurusselän Airolahden ja tilan Metsä-Liukko
välistä.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA
Ympäristölupaa haetaan metsätien perusparantamiseksi voimalaitostuhkaa käyttäen.
Toimenpiteellä parannetaan tien kantavuutta ja ympärivuotista käytettävyyttä.
Perusparannettavan tien pituus on 1 700 metriä. Tieosuuden korjaaminen ja tuhkaa
sisältävän kerroksen rakentaminen on tarkoitus tehdä elo - lokakuun 2015 aikana.
Hyödynnettävän tuhkan määrä on enintään 2 400 tonnia. Käytettävä tuhka on
Jokilaakson tehtaiden Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkaa.
Peruskunnostuksen yhteydessä tien sivu- ja laskuojat perataan, rummut uusitaan,
tierunko muotoillaan ja kohtaamis- ja kääntöpaikat kunnostetaan. Tuhkaa levitetään
ajoradalle muotoillun tierungon päälle noin 30 – 40 cm vahvuiseksi ja 4,5 metriä
leveäksi kerrokseksi. Tuhka tasataan ja tiivistetään kaivinkoneen ja tiekarhun avulla.
Muotoiluvaiheessa rungon yläosan reunoihin tehdään vallit niin, ettei tuhka valu ojiin
ajon ja tasauksen aikana. Reunavallit toimivat myös tien valmistumisen jälkeen
esteenä tuhkan valumiselle ojiin sekä estävät suoran sadeveden kosketuksen tuhkan
kanssa. Tuhka peitetään 10 cm:n vahvuisella murskekerroksella. Tuhkaa ei
välivarastoida kohteella.
Teknisiltä ominaisuuksiltaan metsäteollisuuden tuhka soveltuu hakemuksen mukaan
hyvin metsäautoteiden perusparannukseen. Tuhkan alhainen lämmönjohtavuus ja
routivuus vähentävät routavaurioita. Lisäksi toiminnalla säästetään luonnonkiviainesta
sekä kaatopaikkatilaa.
2
TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Tuhkasta tehdyt selvitykset
UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkasta on tutkittu haittaaineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet viimeksi lokakuussa 2014 ja talvituhkan
osalta helmikuussa 2015. Bariumin liukoisuus ylittää maanrakennusasetuksen (VNA
591/2006, liitteen muutos VNA 403/2009) mukaisen liukoisen pitoisuuden raja-arvon
sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle (taulukko 1). Molybdeenin ja fluoridin
liukoisuudet ylittävät peitetyn rakenteen raja-arvon. Tutkimusraporttien mukaan
lentotuhkan kokonaismetallipitoisuudet ja PCB- ja PAH –yhdisteiden pitoisuudet ovat
melko alhaisia. Myös liukoiset pitoisuudet alittuvat muiden tutkittujen parametrien
osalta sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle.
Taulukko 1. UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkan haittaaineiden pitoisuudet ja liukoisuudet verrattuna valtioneuvoston asetuksessa eräiden
jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa annettuihin raja-arvoihin (VNA
591/2006, liitteen muutos VNA 403/2009).
Haitallinen aine
PCB
PAH
DOC
Antimoni (Sb)
Arseeni (As)
Barium (Ba)
Kadmium (Cd)
Kromi (Cr)
Kupari (Cu)
Elohopea (Hg)
Lyijy (Pb)
Molybdeeni (Mo)
Nikkeli (Ni)
Vanadiini (V)
Sinkki (Zn)
Seleeni (Se)
Kloridi (Cl )
-Fluoridi (F )
2Sulfaatti (SO4 )
*kuiva-ainetta
Pitoisuus,
mg/kg*
(raportti
14.10.2014
/ raportti
20.2.2015)
< 0,01 / < 0,05 /
0,10
Pitoisuusraja-arvo,
mg/kg*
L/S 10 l/kg
Raja-arvo
(L/S 10 l/kg),
peitetty
rakenne
Raja-arvo
(L/S 10 l/kg),
päällystetty
rakenne
< 10 / < 10
< 0,05 / <
0,05
< 0,05
150 / 84
< 0,02
< 0,05 / 0,11
< 0,05
< 0,01
< 0,05
0,19 / 0,78
< 0,05
< 0,05
0,018 / 0,17
< 0,05
770 / 150
22 / 25
82 / 290
500
0,06
500
0,18
0,5
20
0,04
0,5
2,0
0,01
0,5
0,5
0,4
2,0
4,0
0,1
800
10
1 000
1,5
60
0,04
3,0
6,0
0,01
1,5
6,0
1,2
3,0
12
0,5
2 400
50
10 000
1,0
20 / 40
< 0,1
9,1 / 15
700 / 630
1,6 / 1,3
38 / 32
32 / 38
0,12 / 0,18
19 / 17
3,3 / 3,1
19
29 / 43
460 / 330
0,87 / 1,4
Liukoisuus, mg/kg*
50
3 000
15
400
400
300
50
400
2 000
UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkasta on tehty tutkimus
vanhennuksen vaikutuksesta bariumin, sulfaatin ja fluoridin liukoisuuksiin sekä
bariumin ja fluoridin kokonaispitoisuuksiin, jotka ovat olleet kriittisiä tuhkan
maanrakennushyötykäytön
kannalta
(Ramboll:
Laboratorioselvitys,
tuhkien
vanhennuskoe. Tekninen asiakirja 29.10.2010). Tutkimuksen perusteella kuukauden
vanhentaminen laskee fluoridin ja erityisesti bariumin liukoisuutta huomattavasti.
Tutkittujen aineiden liukoisuuksien osalta vanhennetut tuhkat soveltuvat tällöin sekä
MARA-asetuksen (591/2006) mukaiseen peitettyyn että päällystettyyn tierakenteeseen.
3
Melu, pöly ja liikenne sekä päästöt ilmaan
Hakemuksen mukaan tuhkan hyödyntämisestä ei muodostu päästöjä ilmaan.
Vaikutukset rajoittuvat rakentamisessa käytettävien ajoneuvojen aiheuttamaan meluun
ja kuljetuksista sekä rakennustoiminnasta aiheutuvaan pölyyn.
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään
Tuhkan sisältämien haitta-aineiden vaikutuksia pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään
voidaan arvioida laskennallisesti tuhkan sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärän
sekä enintään liukenevan määrän perusteella (taulukko 2).
Taulukko 2. Haitallisten aineiden kokonaismäärät sekä arvio enintään liukenevasta
määrästä,
kun
tuhkan
käyttömäärä
on
2 700
tonnia.
Haitta-aineiden
kokonaispitoisuudet ja –liukoisuudet on laskettu taulukon 1 mukaisten arvojen
keskiarvona.
Haitallinen aine
Kokonaispitoisuus, mg/kg*
Kokonaismäärä kg**
Liukoinen
pitoisuus
mg/kg*
(L/S 10 l/kg)
< 0,05
< 0,05
117
< 0,02
0,08
< 0,05
< 0,01
< 0,05
0,485
< 0,05
< 0,05
< 0,094
< 0,05
460
23,5
186,0
Antimoni (Sb)
< 0,1
0,27
Arseeni (As)
12,05
33
Barium (Ba)
665,00
1 794
Kadmium (Cd)
1,45
4
Kromi (Cr)
35,0
94
Kupari (Cu)
35,0
94
Elohopea (Hg)
0,15
0,4
Lyijy (Pb)
18,0
49
Molybdeeni (Mo)
3,2
9
Nikkeli (Ni)
19,0
51
Vanadiini (V)
36,0
97
Sinkki (Zn)
395,0
1 070
Seleeni (Se)
Kloridi (Cl )
-Fluoridi (F )
2Sulfaatti (SO4 )
*kuiva-ainetta
**laskelma perustuu näytteen kuiva-ainepitoisuuteen 99,9 %
Liukeneva
määrä enintään
kg**
0,13
0,13
316
0,05
0,2
0,13
0,03
0,13
1
0,13
0,13
0,3
0,13
1 200
63
500
Hakijan mukaan hakemuksen mukaisesta tuhkarakenteesta ei aiheudu esitetyssä
käytössä haittaa tai riskiä ympäristölle. Tuhkasta tehdyssä vanhennustutkimuksessa
bariumin liukoisuus L/S 10 aleni yhden kuukauden aikana tasolta 100 mg/kg tasolle
0,05 mg/kg ja fluoridin tasolta 18 mg/kg tasolle 8,8 mg/kg. Sulfaatin liukoisuus sen
sijaan kasvoi tuhkan vanhetessa. Vanhennetun tuhkan bariumin liukoisuus on siten
merkittävästi tuoretta tuhkaa alhaisempi (tutkimuksen alenemissuhteessa laskettuna
0,0016 kg) ja fluoridin noin puolet tuoretta tuhkaa alhaisempi (30,7 kg). Molybdeenin
suurin laskennallinen liukeneva määrä on 1,0 kg. Koska liukeneminen tapahtuu noin
1,7 km pitkällä tieosuudella pitkän ajan kuluessa, ei rakenteesta aiheudu sellaista
pistekuormitusta, joka aiheuttaisi haitallisia ympäristövaikutuksia.
Tuhkarakenteen vesistövaikutuksia voidaan arvioida myös tuhkan sisältämien haittaaineiden liukoisuussuhteen L/S perusteella ja vertaamalla sen perusteella laskettavia
pitoisuuksia esimerkiksi talousvesiasetuksen mukaisiin talousveden laatuvaatimuksiin
ja –suosituksiin (Taulukko 3). Liukoisuussuhdetta L/S 10 käytetään arvioitaessa pitkän
aikavälin liukoisuutta. Esimerkiksi neliömetrin alalla 40 cm:n tuhkakerroksesta
4
aiheutuva L/S suhde on 0,68, kun sadannasta (600 mm/a) arvioidaan tierakenteeseen
imeytyvän enintään 300 mm/a (300 kg/m2/a) ja tuhkarakenteen paino on noin 440
kg/m2 (lentotuhkan ominaispaino 1100 kg/m3). L/S 10 –suhteen toteutuminen kestää
tällöin 6,8 vuotta. Metsä-Liukon metsäautotien tuhkarakenteesta aiheutuvan
kuormituksen laskenta perustuu oletukseen, että koko tuhkakerroksen paksuus on 40
cm, joten arvio pitoisuuslisäyksestä on todellisuutta korkeampi. Myöskään tuhkan
vanhennuksesta aiheutuvia muutoksia aineiden liukoisuuksissa ei ole otettu
laskennassa huomioon.
Taulukko 3. Tuhkarakenteen aiheuttamat arvioidut pitoisuuslisäykset metsätien alueen
vedessä, kun sadanta on 600 mm/v ja siitä rakenteen läpi imeytyy 300 mm/v. Tulos on
ilmoitettu pitoisuuden (µg/l) nousuna ja sitä on verrattu sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (SosTMA
461/2000) mukaisiin talousveden laatuvaatimuksiin (v) ja -suosituksiin (s).
Haitallinen
aine
Liukoisuus
mg/kg
kuivaainetta
< 0,05
Pitoisuus
2
mg/m *
2
mg/m /v
**
mg/v ***
µg/l ****
Pitoisuuden
raja-arvo
(SosTMA
461/2000,
liite 1)
µg/l
Antimoni
10,8
5,0 (v)
22
3,24
24 786
(Sb)
Arseeni (As)
10,8
10 (v)
< 0,05
22
3,24
24 786
Barium (Ba)
117
51 480
7 571
57 918 150
25 237
Kadmium (Cd)
< 0,02
8,8
1,29
9 869
4,3
5,0 (v)
Kromi (Cr)
0,08
35,2
5,18
39 627
17,3
50 (v)
Kupari (Cu)
< 0,05
22
3,24
24 786
10,8
2 000 (v)
Elohopea
2,17
1,0 (v)
< 0,01
4,4
0,65
4 973
(Hg)
Lyijy (Pb)
10,8
10 (v)
< 0,05
22
3,24
24 786
Molybdeeni
0,485
213,4
31,38
240 057
104,6
(Mo)
Nikkeli (Ni)
< 0,05
22
3,24
24 786
10,8
20 (v)
Vanadiini (V)
< 0,05
22
3,24
24 786
10,8
Sinkki (Zn)
< 0,094
41,36
6,08
46 512
20,3
Seleeni (Se)
10,8
10 (v)
< 0,05
22
3,24
24 786
Kloridi (Cl )
460
202 400
29 765 227 702 250
99 217
250 000 (s)
-Fluoridi (F )
5 070
1 500 (v)
23,5
10 340
1 521
11 635 650
Sulfaatti
186
81 840
12 035
92 067 750
40 117
250 000 (s)
2(SO4 )
2
liukoisuus milligrammaa neliömetriltä, kun tuhkarakenteen paino on 440 kg/m
*
liukeneva määrä milligrammaa neliömetriltä vuodessa, kun L/S 10 on 6,8 vuotta
**
2
*** liukeneva määrä koko käyttöalalta (7 650 m ) vuodessa, kun tien leveys on laskennassa
4,5 metriä ja pituus 1 700 metriä
**** haitta-aineen koko käyttöalalta vuodessa liukeneva määrä jaettuna rakenteen läpi
2
3
vuodessa imeytyvällä vesimäärällä (0,3 m/v * 7 650 m = 2 295 m /v)
Syntyvät jätteet
Tuhkan hyödyntämisestä ei synny jätettä.
Arvio ympäristövaikutuksista
Hakijan mukaan tuhkan hyödyntämisestä tienparannuksessa ei aiheudu haittaa tai
5
riskiä ympäristölle tai muita haitallisia vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten
terveyteen.
ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA
Hakemuksen mukaan tuhka soveltuu ominaisuuksiensa perusteella hyvin korvaamaan
luonnonkiviainesta maa- ja tierakentamisessa. Samalla säästetään myös
kaatopaikkatilaa.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Rakentamisaikana suoritetaan silmämääräistä tarkkailua. Rakentamisen päätyttyä
suoritetaan lopputarkastus, minkä jälkeen tehdään tarvittaessa korjaavat toimenpiteet.
Päästö- ja vaikutustarkkailu
Hakija katsoo, ettei päästöjä synny eikä siten esitä päästötarkkailua. Vaikutuksia
tarkkaillaan silmämääräisesti.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Keuruun kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Keuruun
kaupungin internet -sivuilla 5.3 – 4.4.2015. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty
erityistiedoksiannot Airolahteen laskevien laskuojien lähikiinteistöille (4 kpl) sekä
Keuruun kalastusalueelle ja Liukon ja Pohjoislahden osakaskunnille.
Tarkastukset
Ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt tarkastuksen kohteeseen 4.6.2015.
Lausunnot
Hakemuksesta pyydettiin Keuruun kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunto.
Lausunnossa edellytetään seuraavaa:
Tien perusparannuksessa käytettävän tuhkan tulee olla vanhennettua. Tuhkan
tarkkaan peittämiseen päälle ajettavalla murskekerroksella on kiinnitettävä huomiota.
Tuhkan käytössä on huolehdittava siitä, ettei se joudu kosketuksiin pohjaveden tai
pintavesien kanssa esimerkiksi soistuneissa kohdissa tai purojen ylitysten tms.
yhteydessä. Myös riittävä suojaetäisyys mahdollisiin lähteisiin on jätettävä tuhkaa
levitettäessä.
Muistutukset ja mielipiteet
Keuruun kalastusalue ja Liukon osakaskunta ovat jättäneet yhteisen muistutuksen
1.4.2015 (muistutus lyhennettynä):
Keuruun kalastusalue ja Liukon osakaskunta (jatkossa KKA) vaativat,
ettei
6
ympäristölupaa eikä toiminnan aloittamislupaa tule myöntää kyseessä olevalle
hankkeelle tai toiminnalle seuraavin perustein:
KKA:n mielestä UPM-Kymmene Oyj (jatkossa UPM) on esittänyt hankkeen toiminnan
sekä etenkin sen vaikutukset ympäristöön, maaperään, ilmaan ja vesistöön
puutteellisesti ja suurpiirteisesti. UPM ei ole esittänyt arviota siitä, miten mahdollisia
päästö- ja haittavaikutuksia seurattaisiin ja mitä varasuunnitelmia tai toimenpiteitä
ympäristövahinkojen suhteen tultaisiin toteuttamaan. Ympäristöluvan saajan tulee olla
selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja eri oikeusasteissa tehtyjen päätösten
mukaan lisäksi oikeudellisesti sidottu esittämiinsä päästöarvioihin.
Hankekohdetta koskeva ympäristölupahakemus on uusi ja sen vaikutus ympäristöön ja
vesistöön tulisi jatkumaan ikuisesti. Alapuolinen vesistö tulisi KKA:n näkemyksen
mukaan kuormittumaan merkittävästi kyseisestä hankkeesta johtuen.
Hakemuksessa esitetty noin 30 – 40 cm:n vahvuisen ja 4,5 metriä leveän
tuhkakerroksen käyttö tarkoittaa laskennallisesti, että ongelmallista jätetuhkaa
käytetään 1700 m x 4,5 m x (0,30 – 0,40 m) = noin 2300 – 3060 m3 (tonnia) eli 200 –
250 normaalia sora-autokuormaa. UPM on arvioinut tuhkamääräksi enimmillään 2400
tonnia. Jos tuhkakerroksen paksuus jossain kohdassa kasvaisi, voisi todellisuudessa
käytettävä tuhkamäärä olla huomattavasti esitettyä suurempi ilman, että sitä kukaan
huomaisi. KKA:n käsityksen mukaan tuhka voisi myös olla peräisin muualta kuin
UPM:n Jämsänkosken turvevoimalaitoksesta tai turpeen alkuperästä johtuen sen
koostumus ei vastaisi tutkimustulosten mukaista tuhkaa. Näitä tuhkia ei tultaisi
tutkimaan koskaan asianmukaisesti ja näin ongelmajätteeksi määriteltävä tuhka tulisi
päätymään eli loppusijoittumaan Keuruun Ilovuoren metsätielle. KKA epäilee, ettei
tuhkan hyödyntämistä ja käyttömääriä tultaisi valvomaan.
KKA katsoo, että voimaloiden turvetuhka on ongelmajätettä, joka tulee käsitellä
ongelmajäteasetusten ja –lakien vaatimalla tavalla. Turvetuhkat sisältävät
todellisuudessa suuria määriä monia alkuaineita ja vaarallisia raskasmetalleja sekä
myös runsaasti Tsernobylin voimalaonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista
cecium 137:ää. UPM ei ole tutkituttanut KVVY:llä tuhkan cecium 137-pitoisuutta
lainkaan, mikä on KKA:n käsityksen mukaan merkittävä puute. Hakemuksen liitteenä
olevien tutkimustulosten mukaan näytetuhka on korkean bariumpitoisuuden ja bariumin
liukoisuuden
vuoksi
hyötykäyttöön
eli
tienrakentamiseen
kelpaamatonta
ongelmajätettä.
UPM lausuu hakemuksen kohdassa 15, että ”Tuhka toimitetaan kohteelle
Jämsänkosken Vierelän kaatopaikalla olevasta välivarastosta tuhkan kuljetukseen
soveltuvalla kalustolla”. KKA:n käsityksen mukaan UPM täten antaa ymmärtää, että
kyseistä ongelmajätettä on kertynyt Vierelän kaatopaikalle jo liian paljon ja UPM pyrkii
kiertämään jätelakia hakemalla ongelmatuotteelle sijoituslupaa toisen kaupungin
puolella sijaitsevalle ja omistamalleen metsätielle.
KKA:n käsityksen mukaan metsätien tuhkakerrosta ei tultaisi eristämään suojaavilla
erikoisvahvistetuilla eristyskankailla tai vastaavilla käytännöillä. UPM ei kerro, mitä se
tarkoittaa tuhkan ”kapseloinnilla” tien rakenteeseen. KKA:n käsityksen mukaan
kyseessä on tuhkan levitys eristämättömälle ja huonokuntoiselle metsätien tiepohjalle
suhteellisen paksuna kerroksena, joka sitten tasoitetaan kaivinkoneella käytännössä
vasta syvennettyjä tienvarsiojia myöten. Tuhkakerroksen päälle levitettävän 10 cm:n
murskekerroksen murskeen kokoluokkaa ei ole ilmoitettu. KKA:n näkemyksen mukaan
kaikki murskelaadut läpäisevät veden helposti. Täten kaikki sade- ja lumien
sulamisvedet imeytyvät jätetuhkaan ilman estettä ja suotuvat jätevedet johdettaisiin
käsittelemättöminä
läheiseen
Keurusselkään.
Edes
turvesoilla
käytettävä
7
vesienkäsittelyratkaisu pintavalutus ei suodata humusta eikä myöskään tuhkan
hienojakoisia raskasmetalli- ja alkuainepartikkeleita tai lentotuhkan radioaktiivisuutta.
UPM:n hakemuksessa jätevesiä ei tultaisi käsittelemään millään tavoin.
Hakemuksen liitteenä olevan KVVY:n analyysin perusteella tuhkaa ei voi käyttää
peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa eikä sitä voida toimittaa tavanomaiselle
kaatopaikalle. KKA:n näkemyksen mukaan hakija ei ole ottanut huomioon
ympäristönsuojelulain mukaista varovaisuusperiaatetta (YSL 42 §) ja vähättelee tai ei
ole selvillä hankkeensa vaikutuksista yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen,
vesien tilaan ja käyttöön, kalaston tulevaisuuteen, pohjavesien tilaan ja kauaskantoisiin
pölypäästöihin.
Lentotuhkan kuljettaminen alueelle tulisi olemaan tien rakentamisen aikana jatkuvaa
päivittäistä toimintaa (vähintään noin 250 rekkakuormaa, 4-8 kuormaa joka arkipäivä).
Tuhkan pölyämistä sitä kipattaessa ja tasoitettaessa tapahtuisi varmuudella jo hyvin
mitättömillä tuulilla. Mitä tapahtuisi syysmyrskyillä tai ensimmäisenä keväänä lumien
sulaessa ja tulvien alkaessa?
KKA viittaa edelleen aikaisemmin lausumaansa ja toteaa, että UPM:n voimalatuhka
sisältää pääasiassa turveperäistä tuhkaa ja sen alkuaine-, raskasmetalli- ja
radioaktiivisuuspitoisuudet vaihtelevat hyvin suuresti riippuen UPM:n laitoksilla
poltetusta materiaalista. Koska maaston korkeus viettää Ilovuorelta (150 mpy)
Keurusselälle (105,4 mpy), huuhtoutuvat tuhkasta liukenevat haitta-aineet matalaan
Keurusselän Airolahteen.
STUK:n ilmoituksen mukaan ”itse turpeessa ceciumpitopisuus on vain murto-osa
tuhkan pitoisuudesta”. UPM:n hakemuksessa ei mainita sanallakaan tuhkan
radioaktiivisuutta tai cecium 137-pitoisuutta, mikä on KKA:n mielestä merkittävä puute
tässä lupahakemuksessa.
Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelulain 42.1 §:ssä säädetyt
luvan myöntämisedellytykset. KKA:n mielestä tuhkan käyttö tien rakentamisessa
aiheuttaisi alapuoliselle vesistölle hyvin merkittävää pilaantumisvaaraa sekä erityisten
luonnonolosuhteiden heikentymistä, joten luvan myöntämisedellytykset eivät täyty. YSL
43 §:n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa tai menetelmiä ei ole KKA:n
mielestä hakemuksessa esitetty. Käytössä tulee olla ympäristön kannalta parhaan
käytännön periaate, jolloin tulee ottaa huomioon myös mahdollisuudet toisenlaiseen
toimintaan ja toisiin käytettäviin tierakennusmateriaaleihin kuten soraan ja
murskeeseen, joiden ottamisalue on Ilovuoren metsätien vieressä UPM-Kymmene
Oyj:n maalla. Tuhkan kuljetuskustannukset Jämsästä Keuruulle ovat huomattavasti
suuremmat kuin vierestä saatavien ja tarkoitukseen soveltuvien puhtaiden
luonnonmateriaalien hankintakustannukset. Jätteen kuljettamisella kaukana sijaitsevilta
voimalaitoksilta Ilovuoren tielle levitettäväksi saadaan taloudellinen hyöty jätteen
asiallisen loppusijoittamisen kustannusten välttämisestä, eikä suinkaan jätteen
hyötykäytöstä.
EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää yksiselitteisesti, että vallitsevaa vesien tilaa ei saa
millään tavoin heikentää tai huonontaa siitä, mitä se aikaisemmin on ollut. Tarkemmin
vesienhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon järjestämisestä 30.12.2004/1299.
Myös tätä lakia on noudatettava.
Tuhkarakenne on eristettävä ja sijoitettava eroon
haitallisten aineiden kulkeutumista voi tapahtua
käytettäessä on edellytettävä tiivis pintarakenne
tuhkan varastokasat on peitettävä ja tuhkakerros on
pinta- ja pohjavesistä siten, ettei
niiden mukana. Tuhkarakenteita
kuten eristeasfaltti. Työn aikana
peitettävä heti levittämisen jälkeen
8
seuraavalla rakennekerroksella. Lisäksi tuhkarakenteen tulee sijaita siten, ettei se
joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Rakenne tulee sijoittaa vähintään 0,5 metriä
keskimääräisen ylimmän vapaan pohjavedenpinnan yläpuolelle.
Esitetty 30 – 40 cm paksuinen tien kantava tuhkakerros ja 10 cm määrittelemättömästä
murskeesta tehtävä pintakerros pystyy imeyttämään huokostilaansa lähes minkä
tahansa sateen, jonka lisäksi reunaluiskat vielä tiivistetään yleensä moreenilla siten,
että ”varmistetaan” veden imeytyminen tuhkakerrokseen läpi alla olevien hiekka- ja
silttikerrosten kautta pohjaveteen.
Pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton myös tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella.
Tuhkarakenteet jäävät pysyviksi ja tulevat aiheuttamaan haitallisten aineiden päästöjä
myös sen jälkeen, kun tietä alueella ei mahdollisesti enää käytetä.
Lupaharkinnassa tulee lisäksi ottaa huomioon Säteilyturvakeskuksen ohje (ST-ohje
12.2) sekä seuraavat päätökset:
- Itä-Suomen aluehallintoviraston tuhkan hyödyntämistä koskeva päätös 72/2012/1
28.9.2012 Dnro ISAVI/67/04.08/2011 / Kevätniemen saha, Lieksa sekä
- Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tuhkan hyödyntämistä päätös LSU-2009165/111 9.6.2009 / Vaskiluodon Voima, Seinäjoki
- Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 173/2013/1 5.11.2013, Dnro
LSSAVI/154/04.08/2012 / Lapsukansuon turvetuotantoalueen tiestön ja
varastokentän rakentaminen hyödyntämällä voimalaitostuhkia tiestön rakenteissa,
Multia ja tähän liittyvä Vaasan hallinto-oikeuden välipäätös 21.1.2014 (nro
14/0008/2, Dnro 02240/13/5107).
Pohjoislahden osakaskunta esittää muistutuksessaan seuraavat vaatimukset: Tien
kunnostusojitus on tehtävä ennen tien perusparannusta. Voimalaitostuhkan käyttö on
valvottava tapahtuvaksi vain tien ajoradalle. Hakija on velvoitettava joko itse tai
toimeksiantoon
perustuen
ottamaan
vesinäytteet
vuosittain
todistettavasti
Keurusselkään ja Haarajärveen virtaavista ojavesistä viiden (5) vuoden ajan 200 metrin
etäisyydeltä ko tiestä huhti – toukokuussa. Vesinäytelausunnot on toimitettava
Keurusselän ympäristönsuojelujaostolle.
Aironiemen tienhoitokunta toteaa muistutuksessaan seuraavaa: Tonttien omistajina
tienhoitokunnan jäseniä huolestuttavat tiealueelta keväisin tulevat valumavedet
Airolahteen ja he toivovat UPM-Kymmene Oyj:ltä tietoa päästö- ja haittavaikutusten
seurannasta. Hakemuksen mukaan metsätien sivu- ja laskuojat perataan sekä uusitaan
rummut. Tässä yhteydessä Keurusselkään johtaviin laskuojiin tulee tehdä
saostusaltaita tai suodatinpatoja. Tienhoitokunnan jäsenet pelkäävät kiintoainesta ja
tuhkasta mahdollisesti liukenevia raskasmetalleja sisältävän veden aiheuttavan
vahinkoa vesistölle ja kalakannalle sekä madalluttavan Airolahtea entisestään.
Tilan Airoo osakkaat (A) vastustavat jättämässään muistutuksessa ympäristöluvan
myöntämistä UPM Kymmene Oyj:n hakemuksen mukaiselle tuhkan hyötykäytölle.
Airoon tilaan kuuluu noin 130 metriä Airolahden rantaa. Hakemuksen liitteenä olevan
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tuhka-analyysiraportin mukaan
kyseessä oleva tuhka ei sovellu hyötykäyttöön. Kyseessä olevan metsätien valumaalueen ojat laskevat Airolahteen, joka on erittäin matala, hyvin kaislikkoinen ja
ruohikkoinen. Vaikka kyseessä ei olisikaan vaarallisia eikä sinällään rehevöitymistä
aiheuttavia tai nopeuttavia päästöjä, aiheutuu niistä kuitenkin lahden liettymistä ja
veden samentumista. Tällöin Airolahden virkistyskäyttö heikkenee oleellisesti (uiminen,
saunaveden otto, kalastus). Seurauksena on muun muassa pientilan
jälleenmyyntiarvon romahtaminen.
9
Olavi Kaipanen (B) on esittänyt muistutuksessaan seuraavat vaatimukset:
- Kuulemisaikaa on jatkettava ainakin yhdellä kuukaudella 4.5.2015 asti.
- Kuulutus on julkaistava paikallislehdessä.
- Rajanaapureille ja Airolahden – Kotalahden rannanomistajille on ilmoitettava kirjeellä
tai sähköpostilla ajatellusta hankkeesta.
Lisäksi hän on tuonut muistutuksessaan esille seuraavat kunnostettavaan metsätiehen
ja sen lähiympäristöön liittyvät seikat: Peruskorjattava tie on pääosin tehty kantavalle
maaperälle. Syksyllä 2014 märkään aikaan suoritettu energiapuun kuljetus aiheutti
raiteet kahteen kohtaan yhteensä noin 230 – 250 metrin matkalle. Esitetty mittava
tienparannus tuhkalla koko 1 700 metrin matkalle ei ole perusteltua. Toisaalta esitetty
30 – 40 cm:n kantavan kerroksen lisääminen ei takaa, että tietä voisi kuormittaa
kelirikkoaikoina. Valumavedet kulkeutuvat alueelta sekä Keurusselän Airolahteen että
Haarajärveen. Keurusselän Airolahden vedenpinta on ollut jo vuosia erittäin alhaalla
loppukesäisin ja syksyisin niin, että jo soutuveneellä liikkuminen on vaikeaa. Myös
vedenlaatu on syksyisin erittäin huono. Mahdollisesti käytettävän voimalaitostuhkan
tulee olla puhdasta.
HAKIJAN VASTINE
UPM Kymmene Oyj antoi 4.5.2015 vastauksensa annettuihin lausuntoihin ja
muistutuksiin. Vastineessa he toteavat seuraavaa:
Tuhkan ominaisuuksista ja ympäristökelpoisuudesta
UPM on hakenut ympäristölupaa tuhkan käyttöön metsätien kunnostamisessa.
Kunnostettava metsätie ei sijaitse rannassa tai pohjavesialueella. Kunnostettavan tien
pituus on 1700 metriä.
Rakentamiseen käytettävä tuhka on peräisin Jämsänkosken voimalaitokselta.
Voimalaitoksen poltto-olosuhteet ja polttoaineet tiedetään tarkkaan. Laitoksen toimintaa
seurataan käyttötarkkailua koskevien ympäristöluvan määräysten mukaan ja
toiminnasta pidetään kirjaa. polttoaineina käytetään pääasiassa puupohjaisia
polttoaineita kuten tehtaan kuorta, hakkuutähteitä, kantoja, sahan kuorta ja purua.
Mainittujen biopolttoaineiden lisäksi käytetään polttoaineena turvetta ja poltetaan
tehtaan prosessista peräisin olevaa kuitulietettä. Tuhkan ominaisuudet tiedetään jo tällä
perusteella erittäin hyvin.
Tuhkan sisältämien haitta-aineiden pitoisuus- ja liukoisuustestien näytteenotot ja
näytteiden valmistus tehdään eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa
annetun valtioneuvoston asetuksen ja standardien mukaisesti ja niitä verrataan
asetuksen raja-arvoihin (MARA-asetus 591/2006 siihen myöhemmin tehtyine
muutoksineen). MARA-asetuksessa tarkoitettujen jätteiden hyötykäytölle ei ole tarpeen
hakea ympäristölupaa, vaan asetuksessa määrätyt ehdot täyttävät jätteet voidaan
käyttää asetuksessa luetelluissa maanrakennuskohteissa lupia hakematta.
Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkan sisältämät haitta-aineet on moneen kertaan
kattavasti ja standardien mukaan testattu. Laadunvalvontatestauksia suoritetaan
säännöllisesti. Tutkimusten perusteella tuhka soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi
tierakenteissa. Tuhkan käytöstä on usean vuoden kokemukset, joiden perusteella
tiedetään, etteivät ympäristön raskasmetallipitoisuudet kohoa eivätkä vedet pilaannu.
Pohjavesimittauksissa on muun muassa todettu, että suurin osa lyijyn, elohopean ja
kadmiumin mittaustuloksista on alle määritysrajojen ja arseeni alhainen, joten tuhka ei
ole nostanut näiden aineiden pitoisuuksia pohjavedessä.
10
Tuhkan käyttöä metsälannoitteena ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu paljon.
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että tuhka soveltuu ympäristömielessä
metsälannoitteeksi ja maanparannusaineeksi.
Jokaisen käyttökohteen erillistarkkailu ei ole järkevää
Kun tuhkan laatu tunnetaan ja tuhkan käytöstä ei pitkäaikaisten kokemusten ja
lukuisien tutkimusten mukaan aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia, erityisesti
pintavesien, pohjaveden ja maaperän tarkkailumääräykset eivät yksittäisessä
hankkeessa ole tarpeen. Rakennettuja kohteita on tutkittu valvotusti vuosien ajan
(viimeksi esimerkiksi Tapion hanke 2011 – 2015) ja saadut tulokset osoittavat, ettei
ympäristövaikutuksia ole.
Turhat tarkkailumääräykset jokaiselle tienpätkälle tekisivät ympäristöluvan
maksullisuuden lisäksi hankkeista niin kalliita, että se estäisi käytännössä
jätemateriaalien hyötykäytön. Lainsäädäntö täysin yksiselitteisesti velvoittaa niin
viranomaisia kuin toiminnanharjoittajiakin edistämään jätemateriaalien hyötykäyttöä
kaatopaikkasijoituksen sijasta. Riskien välttämiseksi käyttökohteiksi ei tule kuitenkaan
valita esimerkiksi veden ottoon käytettäviä I – II –luokan pohjavesialueita.
Hakemuksessa tarkoitettuun käyttökohteeseen ei sisälly riskejä.
Jämsänkosken voimalaitoksen tuhkasta tehdyt tutkimukset
Jämsänkosken voimalaitoksen tuhkaa on käytetty maanrakentamisessa pitkään ja
tuhkan sisältämistä haitta-aineista on käytettävissä testaustuloksia pitkältä ajalta.
Hakemusasiakirjoihin sisältyvissä vuoden 2014 – 2015 testeissä metallien sekä PAHja PCB -yhdisteiden kokonaispitoisuudet alittavat MARA-asetuksen raja-arvot.
Metsäteitä ei muutenkaan voi rakentaa pelkällä ilmoitusmenettelyllä, vaan asetus
edellyttää ympäristölupaa jokaiselle erilliselle käyttökohteelle. Asetukseen on ehdotettu
muutoksia, koska ilmoitusmenettelyn edellytykset ja asetuksen tiukat raja-arvot
täyttyvät jätemateriaaleissa ilman poikkeuksia vain harvoin. Bariumin liukoisuus on
tuoreessa puun ja turpeen polton tuhkassa korkea, mutta vanhentamalla tuhkaa
bariumin liukoisuusarvo laskee nopeasti. Hakemuksen liitteenä olevissa
analyysiraporttien johtopäätöksissä on sanottu: ”Ravistelutestissä liukoisen bariumin
pitoisuuden perusteella nyt tutkittu tuhka ei ole hyötykäyttökelpoista peitetyissä tai
päällystetyissä
rakenteissa
VNA
591/2006
ja
403/2009
mukaisella
ilmoitusmenettelyllä”. Lause viittaa em. MARA-asetukseen ja se pitää osata lukea
painottamalla alleviivattua sanaa.
Sen lisäksi tässä tapauksessa on tarkoitus käyttää vanhennettua tuhkaa. Tuhkaa on
kerätty välivarastoon odottamaan hyötykäyttöä. Tutkimustulosten (muun muassa
Ramboll 2010 Laboratorioselvitys tuhkien vanhennuskoe) mukaan tuhkien fluoridin ja
bariumin liukoisuus laskee murto-osaan jo kuukauden ikäisissä näytteissä. Bariumin
liukoisuus laskee siinä määrin, että Rambollin raportissa on johtopäätöksenä todettu
tuhkien soveltuvan MARA-asetuksen (591/2006) mukaiseen peitettyyn rakenteeseen.
Bariumin tässä kuvattu liukoisuuden aleneminen varastoinnin aikana on ollut tiedossa
pitkään, mutta tällä tutkimuksella tulos on varmistettu Jämsänkosken tuhkilla.
Miksi käyttää jätemateriaalia luonnonmateriaalien sijaista
Ympäristöhallinto on ollut mukana useissa hankkeissa, joilla pyritään lisäämään
jätemateriaalien käyttöä ja poistamaan esteitä tavoitteena olevan hyötykäytön tieltä.
Yleisesti nähdään, että maisemaa vielä kaunistavien kallioiden murskaaminen kaikkien
kunnostamista vaativien lukemattomien teiden rakennusmateriaaliksi ei ole kestävän
kehityksen, materiaalitehokkuusvaatimusten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta
kannatettava asia. Kaatopaikkojen laajentaminen ja jätemäärien jatkuva kasvu tulee
11
estää ja tavoitteet velvoittavat sekä viranomaisia että toiminnanharjoittajia.
Jätemateriaaleilla siis pyritään korvaamaan luonnonmateriaaleja nimenomaan
ympäristösyistä. Sen vuoksi on aihetta ihmetellä, mikä on ollut syynä tähän
hakemusasiaan jätettyihin mielipiteen ilmauksiin. Tässä vastauksessa pyrimme joka
tapauksessa antamaan lisätietoa tuhkan käyttöön liittyvästä tutkimustiedosta siltä
varalta, että kysymys on tiedon puutteesta.
Suomessa on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion mukaan 135 000 km metsäteitä,
joita tulisi peruskorjata vuosittain 4 000 km. Näistä lähtökohdista on perustettu
tutkimushanke, jossa selvitetään tuhkan käyttöä metsäteiden rakennusmateriaalina.
Tutkimushankkeessa (ns. Tapion hanke 2011 – 2015) ovat Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapion lisäksi mukana Aalto-yliopisto, Metsäkeskus ja ELY-keskus.
Tutkimuskohteeksi on rakennettu Jämsänkosken tuhkaa käyttäen tietä Karstulaan
Keski-Suomen ELY-keskuksen johtaessa hanketta. Tuhkan käytön vaikutuksia
ympäristöön on tutkittu laajasti eikä tuhkasta ole todettu aiheutuvan ympäristöhaittaa.
Vastineen liitteenä on esitysmateriaali hankkeesta, jonka loppuraportti ei ole vielä
valmis.
Terveysviranomaisen
lausunnossa
rakennussuunnitelmassa huomioon.
esitetyt
vaatimukset
on
otettu
Esitettyihin muistutuksiin ja mielipiteisiin hakija ei esitä erillisiä vastineita vaan viittaa
vastineessa edellä esitettyihin perusteluihin. Osakaskunnat tai kalastusalue eivät ole
asianosaisia. Mielipiteissä esitetään saatavilla olevan luonnonmateriaalin käyttämistä
tuhkan sijasta ja maa-aineksen hankkimista nimetyn omistajan montulta, joiden
näkemysten osalta viitataan siihen, mitä vastineessa on esitetty luonnonmateriaalien
korvaamisesta jätemateriaaleilla.
Ympäristöluvan käsittely ja ratkaisu on oikeusharkintaa. Lupakäytännön tulee olla
yhtenevää maan eri osissa.
Kysymys on 1,7 km pitkän tienosan perusparantamisesta tuhkaa materiaalina käyttäen
eikä päästöjä aiheuttavasta jätteenkäsittelytoiminnasta. Tuhkasta MARA-asetuksen
mukaan tutkittavia haitta-aineita esiintyy myös luonnossa, vesissä ja luonnon
materiaaleissa. Tuhkan sisältämä liukoinen barium ei tee tuhkasta vaarallista jätettä.
KVVY:n raporttien ilmaisut on selkeytetty edellä.
Siteeraus ”lentotuhkaa ei liukoisen bariumin pitoisuuden perusteella voida
loppusijoittaa VNA 331/2013 mukaiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle” ei pidä
paikkaansa, mikä selviää lukemalla valtioneuvoston asetuksen 331/2013 30 §:n
yhdessä tavanomaiselle kaatopaikalle toimitettavan jätteen raja-arvoja koskevan liitteen
3 taulukon 5 kanssa. Liukoiselle bariumille annettu raja-arvo koskee sijoittamista
yhdessä tietyntyyppisen vaarallisen jätteen kanssa.
YMPÄRISTÖNSUOJELUJAOSTON RATKAISU
Keurusselän
ympäristönsuojelujaosto
myöntää
UPM
Kymmene
Oyj:lle
ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon
2 kohdan 13 f mukaisen ympäristöluvan Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkan
hyödyntämiseen Keuruun kaupungin Keuruun kylässä sijaitsevan Metsä-Liukon
metsätien perusparannuksessa. Perusparannus tulee tehdä lupahakemuksen
mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen.
12
Lupamääräykset
1. Metsä-Liukon metsäautotien (1 700 m) perusparannuksessa saa käyttää enintään 2
400 tonnia voimalaitostuhkaa. Käytettävän tuhkan tulee olla laadultaan
hakemuksessa esitetyn mukaista (jäteluokka 10 01 03) vähintään yhden (1)
kuukauden ajan vanhennettua tuhkaa.
2. Kunnostuksen tulee olla valmis 31.12.2017 mennessä.
3. Tuhkat tulee kuljettaa alueelle joko peitettyinä tai säiliöissä pölyämisen estämiseksi.
Tuhkien kuljettajan tulee olla merkitty ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin.
4. Tuhkan levittäminen on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu pölyämistä eikä tuhkaa
leviä rakentamiskohteen ulkopuolelle. Rakenne on tiivistettävä ja peitettävä
murskeella viivytyksettä kuorman levittämisen jälkeen. Tarvittaessa pölyäminen on
estettävä tien kastelulla. Voimakkaan sateen ja tuulen aikana työ on keskeytettävä.
Mikäli leviämistä pääsee tapahtumaan, on jäte poistettava viivytyksettä
ympäristöstä.
5. Tiealue tulee ojittaa ja tarvittaessa pohjustaa siten, ettei tuhkakerros joudu missään
olosuhteissa kosketukseen pohjaveden kanssa. Tien rakenteet on suojattava
mahdollisimman hyvin syöpymiseltä ja liettymiseltä. Tarvittaessa ojiin tulee tehdä
lietekuoppia tai ojasyvennyksiä. Työ tulee ajoittaa kuivaan aikaan.
6. Mikäli alueella on tarpeen varastoida polttoaineita tai öljyjä, ne tulee varastoida
asianmukaisissa
kaksivaippaisissa
tai
valuma-altaallisissa
säiliöissä.
Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestolaite. Jos työmaa-alueella
tapahtuu vahinko tai onnettomuus, jossa öljyä tai muita kemikaaleja pääsee
vuotamaan maaperään, on siitä ilmoitettava välittömästi pelastusviranomaiselle ja
ryhdyttävä
toimiin
vahingon
leviämisen
ehkäisemiseksi.
Vahinko
ja
onnettomuustilanteiden varalta työmaa-alueella on oltava riittävä määrä
imeytysmateriaalia saatavilla.
Tarkkailu, valvonta ja raportointi
7. Tuhkarakenteen kunto ja vesijärjestelyjen toimivuus on tarkastettava vähintään
kerran vuodessa ja havaitut viat on korjattava viivytyksettä.
8. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa hyödynnettävän tuhkan määrästä ja
laadusta.
9. Luvan haltijan on ilmoitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen
toiminnan aloittamista aloituspäivämäärä sekä rakentamisesta vastaavan henkilön
nimi- ja yhteystiedot. Ilmoitus on tehtävä viimeistään seitsemän päivää ennen
toiminnan aloittamista.
10. Metsätien kunnostustyön valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Ilmoitukseen
tulee
sisällyttää
tiedot
kokonaistoiminta-ajasta, käytetyn tuhkan määrästä ja laadusta, rakentamisen
aikaisesta tarkkailusta ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista.
13
Muut määräykset
11. Mikäli alue luovutetaan tai vuokrataan, on uudelle omistajalle tai haltijalle esitettävä
tiedot alueen rakentamisesta ja rakenteista sekä käytetyistä tuhkista. Myös uusi haltija on vastuussa rakenteen kunnossapidosta.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää ympäristöluvan tuhkan käytölle MetsäLiukon metsätien kunnostuksessa. Keurusselän ympäristönsuojelujaosto katsoo, että
UPM-Kymmene Oyj:n hakema toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen
edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan
hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että toiminnasta ei asetettavat
lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa,
merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden
pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai
yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan
vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai
oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä maakuntakaavassa ole sellaisia aluetta koskevia
varauksia, joiden toteuttamista hanke vaikeuttaisi.
Rakentamisessa käytetään vain rakenteessa tarvittava määrä tuhkaa. Tuoreen tuhkan
bariumin liukoisuus ylittää MARA-asetuksen mukaiset raja-arvot sekä peitetylle että
päällystetylle rakenteelle ja molybdeenin ja fluoridin liukoisuudet peitetylle rakenteelle.
Vanhennettua tuhkaa käytettäessä tuhkarakenteesta liukenevien metallien ja muiden
alkuaineiden määrä on kuitenkin vähäinen. Ympäristövaikutuksia on arvioitu myös
arvioimalla laskennallisesti tuhkarakenteesta aiheutuvaa haitallisten aineiden
pitoisuuslisäystä alueen vedessä. Tuoreen tuhkan antimonin, elohopean ja fluoridin
arvioidut pitoisuudet ylittävät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (SosTMA
461/2000) ja arseenin, lyijyn ja seleenin pitoisuudet vastaavat talousvedelle asetettua
vaatimusta. Muiden aineiden pitoisuudet alittavat talousvedelle asetetut vaatimukset.
Koska peruskunnostettava tiealue ei sijaitse pohjavesialueella eikä tien läheisyydessä
ole talousvesikaivoja tai lähteitä ja etäisyys lähimpään vesistöön on noin 300 metriä, ei
tuhkan hyödyntämisestä ennalta arvioiden aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Kyseessä on tavanomainen jätteen hyödyntäminen, josta on runsaasti kokemusta.
Tuhkaa ei varastoida alueelta. Lupapäätöksen mukaan toimittaessa toiminnan
katsotaan täyttävän luvan myöntämisen edellytykset.
Vakuutta ei vaadita toiminnan laatu huomioon ottaen. Hakija on myös riittävän
vakavarainen
ja
kykenee
huolehtimaan
asianmukaisesta
jätehuollosta.
Toiminnanharjoittajalla katsotaan lisäksi olevan riittävä asiantuntemus jätelain
edellyttämään jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn. Toiminta ei ole ristiriidassa
alueellisen tai valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa.
14
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Lupamääräykset 1 - 2
Määräyksissä on määritelty hyödynnettävien tuhkien laatu ja määrä sekä toiminnan
aikataulu toiminnan ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Voimalaitostuhkien laatu voi
vaihdella, joten toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä rakentamisessa käyttämiensä
tuhkien laadusta. Rakentamisessa tulee käyttää vähintään yhden (1) kuukauden ajan
vanhennettua tuhkaa, koska tämä pienentää bariumin ja fluoridin liukoisuutta
merkittävästi.
Lupamääräykset 3 - 4
Tuhkan kuljettamisesta ja käsittelystä on annettu määräykset ympäristöhaittojen
ehkäisemiseksi. Nopealla levityksellä, tiivistyksellä ja peittämisellä estetään tuhkan
pölyämistä ja vähennetään valumavesien suotautumista rakenteisiin. Käytettävien
tuhkien laatu on esitettyjen pitoisuuksien ja liukoisuuksien perusteella riittävä peitettyyn
rakenteeseen.
Lupamääräys 5
Tuhkaa ei saa hyödyntää pinta- ja pohjavesihaittojen ehkäisemiseksi
maanrakennuksessa paikoissa, joissa tuhka joutuisi suoraan kosketukseen pinta- ja
pohjaveden kanssa. Tuhkarakenteen ja ylimmän keskimääräisen pohjavesipinnan
välissä tulee olla vähintään 0,5 metrin suojakerros.
Lupamääräys 6
Polttoaineiden varastoimisesta ja käsittelystä sekä poikkeukselliseen tilanteeseen
varautumisesta on annettu määräys maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen
ehkäisemiseksi.
Lupamääräykset 7 – 8
Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi.
Vuosittainen tien kunnon tarkkailu on oleellinen osa toiminnanharjoittajan
tarkkailuvelvoitetta.
Lupamääräykset 9 - 10
Valvovalle viranomaiselle on ilmoitettava toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta
sekä vastaavasta henkilöstä luvan ja sen määräysten valvomiseksi. Valvonnan
kannalta on tärkeää, että toiminnalle on nimetty vastuuhenkilö, jolla on riittävät tiedot
toiminnasta ja sen ympäristönsuojelun toteuttamisesta. Jäteasetuksen mukaan
hyödyntämispaikalla tulee olla vastaava hoitaja.
Lupamääräys 11
Ympäristönsuojelulain 139 § mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on
esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella
harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän
tai pohjaveden pilaantumista.
VASTAUS LAUSUNNOSSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Muistutuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 1 ja 5.
Keuruun kalastusalueen ja Liukon osakaskunnan yhteinen muistutus on otettu
huomioon erityisesti lupamääräyksissä 1 ja 3 – 5. Aironiementien tienhoitokunnan
muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 5.
15
Tuhkan laaduntarkkailua ja tuhkan vesistövaikutusten tarkkailua koskeviin vaatimuksiin
(Keuruun kalastusalue ja Liukon osakaskunta, Pohjoislahden osakaskunta ja
Airolahdentien tienhoitokunta) Keurusselän ympäristönsuojelujaosto toteaa, ettei
vesistötarkkailua ole katsottu tarpeelliseksi, koska käytettävää tuhkaa tutkitaan
voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaksi (2) kertaa vuodessa ja
käytettävissä on usean vuoden tutkimustulokset. Jämsänkosken voimalaitoksen
lentotuhkasta toteutetuista tierakenteista aiheutuvaa kuormitusta on myös jo tutkittu
useissa kohteissa eikä haitallisia vesistövaikutuksia ole todettu. Keurusselän
ympäristönsuojelujaosto katsoo, että tuhkan tutkimustulosten perusteella laskettu
enimmäiskuormitus antaa tässä tapauksessa yksittäisiä vesinäytetuloksia tarkemman
arvion ympäristövaikutuksista, sillä myös luonnonvesien ainepitoisuudet vaihtelevat.
Olavi Kaipasen (B) muistutukseen Keurusselän ympäristönsuojelujaosto toteaa, että
lupahakemusta koskeva kuuleminen on tehty ympäristönsuojelulain edellyttämällä
tavalla.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTAMINEN
Luvan voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai
niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi
ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty
päätös on saanut lainvoiman.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan
määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70
§)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. (YSL 198 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6 - 8, 11 - 12, 14 - 17, 20, 22 – 23, 27, 29, 34,
42 - 44, 48 - 49, 52 - 53, 58 - 59, 62, 66, 70, 83 - 85, 87, 94, 134, 139, 170, 172, 190 191, 198 ja 205 §:t
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 11 – 15 ja 21 §:t
Jätelaki (646/2011) 8, 12 - 13, 29, 72 - 73, 118 – 119 ja 121 §:t
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 11, 12 ja13 §:t
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa
(591/2006)
YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Jätteen hyödyntämistä koskevan ympäristölupapäätöksen maksu on 1 830,00 euroa
(alv 0 %).
16
Käsittelymaksu perustuu Keuruun kaupunginvaltuuston 17.4.2000 (34 §) ja
Keurusselän ympäristönsuojelujaoston 17.12.2014 (104 §) hyväksymään Keuruun ja
Mänttä-Vilppulan kaupungeissa noudatettavaan ympäristönsuojeluviranomaisen
taksaan. Jätteen hyödyntämistä koskevan ympäristölupapäätöksen maksusta 2 000
euroa on vähennetty 170 euroa, koska kuulutuksen julkaisemista lehdessä ei ole
katsottu tarpeelliseksi.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Hakija
Jäljennös päätöksestä
Keski-Suomen ELY -keskus
Keuruun kaupunginhallitus
Keuruun kaupungin terveydensuojeluviranomainen
Keuruun kalastusalue
Liukon osakaskunta
Pohjoisjärven osakaskunta
Airolahdentien tienhoitokunta
Tilan Airoo osakkaat / Eeva Mäkelä
Olavi Kaipanen
Ilmoitus päätöksestä (kuulutus)
Erityistiedoksiannon hakemuksesta YSL 44 §:n mukaisesti saaneet
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdessä
Päätöksestä kuulutetaan Keuruun kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Keuruun
kaupungin internet -sivuilla.
MUUTOKSEN HAKU
Tähän päätökseen ja/tai päätöksestä perittävään maksuun voi hakea muutosta
kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen
antopäivästä (YSL 190 §). Valitusaika päättyy 24.7.2015.
Liitteet
Valitusosoitus
Ympäristönsuojelusihteeri
Taina Lahtinen-Joensalmi
17
VALITUSOSOITUS
LIITE
Valitusviranomainen
Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen saa hakea
valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika
Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä
sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.7.2015.
Valitusoikeus
Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka
tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat
ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen
sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,
sähköposti [email protected])
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai
sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot
käyntiosoite:
postiosoite:
puhelin:
faksi:
sähköposti:
aukioloaika:
Oikeudenkäyntimaksu
Korsholmanpuistikko 43, 4. krs
PL 204, 65101 Vaasa
029 56 42780
029 56 42760
[email protected]
klo 8 – 16.15
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä.
18