1. No category

Cantus Arcticus
Johannes Gustavsson
Guro Kleven Hagen
TORSTAINA 10.9.2015 KLO 19
MADETOJAN SALI
Ohjelma
Torstaina 10.9.2015 klo 19
Johannes Gustavsson, kapellimestari
Guro Kleven Hagen, viulu
Einojuhani Rautavaara (1928–):
Cantus Arcticus (1972)
Konsertto linnuille ja orkesterille
I Suo
II Melankolia
III Joutsenet muuttavat
Jean Sibelius (1865–1957):
Humoreskit viululle ja orkesterille op. 87 (1917)
I D-duuri
II d-molli
Humoreskit viululle ja orkesterille op. 89 (1917–1918)
I g-molli
II g-molli
III Es-duuri
IV g-molli
väliaika 20 min.
Carl Nielsen (1865–1931):
Sinfonia nro 4 op. 29 ”Sammumaton” (1916)
I Allegro –
II Poco allegretto –
III Poco adagio quasi andante –
IV Allegro
Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty
Konsertti päättyy n. klo 21.00
Einojuhani Rautavaara:
Cantus Arcticus (1972)
Vuonna 1972 Oulun yliopisto tilasi tohtoripromootioonsa
musiikkia Einojuhani Rautavaaralta (s.1928), joka aloitti työnsä
Liminganlahdella mikrofonin ja nauhurin kanssa patikoiden.
Taltioimastaan materiaalista hän inspiroitui niin voimallisesti, että
nauhoituksen linnut ovat laulaneet jo yli sadan sinfoniaorkesterin
solisteina ympäri maailmaa. Rautavaaran konsertto linnuille ja
orkesterille ’Cantus Arcticus’ (1972) (lat. Pohjoinen laulu) on hänen
suosituin teoksensa. Levytyksiäkin on jo ainakin neljä, joista yksi on
Oulu Sinfonian ja Arvo Volmerin tekemä.
Suosion syistä tärkein lienee se pakahduttava tunne, jolla teos
tulkitsee nerokkaasti ihmisen, lakeuden ja lintujen suhdetta.
Kuulemme lintujen saapuvan ja lähtevän, mutta itse pysymme
juurtuneina paikallamme, silloinkin kun maa mustuu ja talvi alkaa.
Cantus Arcticuksessa taivaan korkeus ja maiseman laveus yhdistyvät
kaukokaipuuseen ja ihailuun, jota osoitamme taivaan ja oman
kohtalonsa haltijoille, vapaudessa lentäville linnuillemme.
Jean Sibelius:
Humoreskit viululle ja orkesterille
op. 87 (1917) ja op. 89 (1917–1918)
Jean Sibelius (1865–1957) ja tanskalainen Carl Nielsen
(1865–1931) syntyivät samana vuonna ja etenivät epätyypillisistä
lähtökohdistaan huolimatta viulisteiksi, kapellimestareiksi ja kotimaidensa kansallisromantiikan ykkössäveltäjiksi. Niinpä kalenterin
raksuttaessa juhlavuotta heidät yhytetään samoihin konsertteihin. Se
vain sopii, sillä heitä toisiinsa vertailemalla heidän vahvuutensa ja
omaleimaisuutensa korostuvat.
Vuonna 1905 valmistunut Sibeliuksen viulukonsertto on maailman
suosituin ja soitetuin 1900-luvun viulukonsertto. Yksi todiste
Sibeliuksen neroudesta on aivan varmasti se, että hän ei säveltänyt
toista viulukonserttoa. Aihe kiehtoi, sillä viulu oli Sibeliuksen omin
soitin, mutta toinen viulukonsertto olisi merkinnyt kilpailemista
itsensä kanssa. Kuten Ainolan hiljaisuus myöhemmin osoitti, se oli
Sibeliukselle vaikea laji. Toisekseen, kuka muistaa, että Tšaikovski
sävelsi supersuositun pianokonserttonsa jälkeen vielä kaksi pianokonserttoa? Ne on unohdettu, ja aivan syystä. Millaisen viulukonserton Sibelius olisi voinut säveltää ensimmäisensä seuraajaksi, jotta
molemmat nauttisivat suosiota?
Pohdittuaan asiaa kymmenen vuotta Sibelius lopulta kiersi koko
kysymyksen säveltämällä Kaksi humoreskia op. 87 (1917) ja Neljä
humoreskia op. 89 (1917–1918) viululle ja orkesterille.
Sibeliuksen lahjakkuus näyttäytyy valtaisana kehityskaarena. Se jännittyy parilla affektilla operoivasta Kullervosta kymmeniä ellei satoja
affekteja säihkyvään seitsemänteen sinfoniaan. Viulukonserttoa ja
humoreskeja vertaillen kuulee saman kehityksen. Viulukonserton
mahtipontisen mustalaissoiton sijaan humoreskit vilisevät salonkikelpoisia tuntemuksia. Viulisteille humoreskit ovat yhtä armottomia
kuin viulukonsertto. Kaikki ’virtuoosit’ eivät laske viulustaan ilmoille
sellaista taipuisaa ja lepattavaa tunneasteikkoa, joka muodostaa
humoreskien romanttisesti ailahtelevan syvällisyyden.
Samalla Sibelius siteeraa sujuvasti viulumusiikin pitkiä eurooppalaisia perinteitä, omia äänenpainojaan unohtamatta. Humoreski
op. 87 nro 1 d-molli sonnustautuu masurkan muotoon häilyen
”elämäntuskan ja auringonpilkahdusten” välillä, kuten Sibelius itse
totesi. Humoreski op. 87 nro 2 D-duuri viljelee Paganini-vivahteita.
Toisen sarjan avausnumero, humoreski op. 89 nro 1 g-molli lienee
gavotti ja sen lyhyt väliosa bordunaurkupisteineen musette. Näistä
perinteisesti iloisista tanssirytmeistä Sibelius luo jäyhän skandinaavisen tulkinnan. Humoreski op. 89 nro 2 g-molli on lyyrinen
ja suruisa välisoitto ennen humoreskia op. 89 nro 3 Es-duuri. Se
muistuttaa eniten perinteistä iloista taiturihumoreskia, jollaisia
esimerkiksi Dvořák laati. Sarja päättyy humoreskiin op. 89 nro 4
g-molli, joka hakeutuu ensin perinteistä viulukonserton viimeistä
osaa muistuttavaan myrskyisään tunnelmaan. Konserttomaisuutta
karttaakseen Sibelius kuitenkin päättää sarjansa raukeasti.
Carl Nielsen:
Sinfonia nro 4 op. 29
”Sammumaton” (1916)
Historiallisesta samankaltaisuudestaan huolimatta Sibelius ja
Nielsen poikkeavat sekä säveltäjäluonteensa että tietoisten valintojensa osalta. Sibeliukselle romantiikan perusta oli Borodinin ja
Tšaikovskin slaavilainen paatos, jota hänen ensimmäinen sinfoniansa vuolaasti soi. Nielsen taas on Brahmsin mies. Se kuuluu selkeästi
hänen tuotannossaan niinkin myöhään kuin neljännessä sinfoniassa
op. 29 ”Sammumaton” (1916), jonka ensimmäinen osa on lähes
hommage Brahmsille.
Sibeliuksen tavoin Nielsen ei kokenut tarvetta sukeltaa syvälle sinfonisen kudoksen perustaan, temaattisen metamorfoosin mystiikkaan,
josta Sibelius loihtii suuren osan sinfonioidensa taiasta. Nielsenin
puhdas romanttinen sinfonisuus on 1800-luvulta tuttua teemojen ja
orkesterin tehojen myrskyävää ulappaa. Ja siellä hän seilaakin hyvin,
esikuviensa veroisesti.
Nielsenin neljännessä sinfoniassa purkautuu lataus, jonka
ensimmäinen maailmansota synnytti Nielsenin taiteilijasieluun.
Tanskalaiset melko onnekkaasti välttivät varsinaiset sodan kauhut.
Nielsen ei joutunut kohtaamaan sotaa henkilökohtaisesti kuten
monet suomalaiset säveltäjät. Oma Leevi Madetojamme menetti
sodassa veljensä Yrjön eikä voinut käsittää, kuinka oli mahdollista
suomalaisten ampua toisiaan. Aseistautuneiden punaisten pelottava
vierailu Sibeliusten kotiin lienee tarinana kaikille tuttu. Nielsenin
sota tapahtui tiedotusvälineiden ja filosofisen pohdinnan kautta.
Silti Nielsen tarttui aiheeseen kontrastina aiemmalle tuotannolleen,
joka oli hehkunut 1910-luvun alkupuoliskon yleiseurooppalaista
nousukautta ja tulevaisuudenuskoa.
Valoa ja optimismia huokuvat Nielsenin viulukonsertto ja kolme
varhaista sinfoniaa kuvastavat läntisen kulttuuripiirin huikeaa
tieteen, tekniikan ja yhteiskuntien kehityksen aikaa. Nytkään Nielsen
ei menetä uuden vuosisadan henkeä. Myös neljäs sinfonia päättyy
voittoon. Tuo voittaja on ’elämäntahto’, joka on Nielsenin mukaan
sammumaton – siitä teoksen lisänimi.
Kimmo Pihlajamaa
Lähteet: Nielsen: Symphonies 4 & 5, teoses. Kimmo Korhonen, Finlandia Records,
Warner Music Finland Oy 1998; artikk. ’Sibelius: Humoresques opp. 87&89, Blair
Johnston, AllMusic.com 2015; Sibelius: Six Humoresques for Violin and Orchestra…,
teoses. Erik Tawastsjerna, Finlandia/Fazer Music Inc. 1990.
Johannes Gustavsson, kapellimestari
Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli
alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan
musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille.
Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003
ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja
kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004
hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa
toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta.
Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini
-kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen
vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa
hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa.
Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä KeskiPohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti
Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa
elokuussa 2010.
Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders
Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron,
viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on
myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia.
Johannes Gustavsson on ollut Oulu Sinfonian ylikapellimestari
syksystä 2013 lähtien.
Guro Kleven Hagen, viulu
Norjalainen viulisti Guro Kleven Hagen (s. 1994) debytoi erittäin
menestyksekkäästi vuonna 2011 Jukka-Pekka Sarasteen johtaman
Oslon Filharmonisen orkesterin solistina. Siitä lähtien hän on
esiintynyt tärkeimpien Skandinavian orkestereiden kanssa. Hänen
tuore Prokofjevin toisen ja Bruchin ensimmäisen viulukonserton
levytyksensä Oslon Filharmonisen orkesterin kanssa Bjarte Engesetin
johdolla sai elokuussa 2014 Gramophone Magazinen tunnustuksen
“Editor’s Choice of the Month”.
Orkesterisolistina Guro on soittanut useiden Euroopan maiden
lisäksi Israelissa ja Jordaniassa, kapellimestareina mm. Christian
Arming, Ari Rasilainen, Perry So, ja Eivind Aadland. Kamarimusiikkia hän on soittanut Leif Ove Andsnesin, Maxim Rysanovin, Andreas
Brantelidin, Lise de la Sallen, Shlomo Mintzin, Itamar Golan ja
monen muun kanssa. Hän on esiintynyt myös useilla festivaaleilla,
kuten Verbierissä ja Bergenin kansainvälisellä festivaalilla.
Guro on palkittu useissa kansainvälisissä kilpailuissa, mukaan lukien
EMCY-palkinnolla kansainvälisessä Menuhin-kilpailussa 2010 ja 2.
palkinnolla Eurovision nuorten muusikoiden kilpailussa Wienissä
2010. Vuonna 2014 hän sai Arve Tellefsenin Muusikkopalkinnon,
2013 Statoilin klassisen musiikin lahjakkuusstipendin, 2010 Norjan
solistipalkinnon ja 2008 tunnustuksen Vuoden norjalainen nuori
muusikko.
Nykyään Guro opiskelee Berliinissä Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa Antje Weithaasin johdolla. Tätä ennen hän opiskeli useita
vuosia Oslossa Stephan Barratt-Duen ja Alf Richard Kraggerudin
johdolla.
Guron instrumenttina on Dextra Musican ystävällsisesti lainaama C.
Bergonzi, tunnettu myös nimellä ”Kreisler-Bergonzi”.
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa
ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä
ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa
käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu
pohjoista voimaa.
Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu
suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan
alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300
pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa.
Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin
seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään – kertoo
tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti
lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia
verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Oulu Sinfonia
Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin
sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai
oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna
2005.
Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime
vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo,
Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri
Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997–1999 oli John
Storgårds ja vuosina 2005–2009 Jaakko Kuusisto. 2010–2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on
ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari.
Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan
koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin
kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin
aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri
on levyttänyt nimikkosäveltäjänä vuosina 1997–2009 olleen Olli
Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi
Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy,
solistina Timo Korhonen, kapellimestarina Santtu-Matias Rouvali.
Oulu Sinfonia
I viulu
Lasse Joamets, I konserttimestari
Kreeta-Julia Heikkilä, I konserttimestari
Nadya Pugacheva, äj *
Mia Räty, väj
Romuald Gwardak
Johanna Korhonen
Tiina Kortelainen
Oksana Kumpulainen
Antti Laitinen
Virva Pietilä
Ismo Sirén
II viulu
Austra Steke, äj
Sari Suihkonen, väj
Laura Kangas *
Sari Karppinen
Marjukka Lahes
Liina Räikkönen *
Agnese Stalidzane *
Toni Tuovinen
Anita Virkkala *
Alttoviulu
Johanna Tuikka, äj
Susanna Nietula, väj
Andrus Järvi
Anna-Maija Rousselle
Emiliano Travasino
Jari Välimäki
Sello
Arto Alikoski, soolosellisti
Riina Salminen, soolosellisti
Juhana Ritakorpi, väj
Janne Varis
Harri Österman
Kontrabasso
Anne Seppänen, äj *
Terhi Lassila, väj *
Juha Nääppä
Harri Sarkkinen
Huilu
Albert Stupak, äj
Emma Tessier, väj
Jenni Pekkola
Oboe
Matti Kettunen, äj
Paula Nurila, väj
Ilkka Hirvonen
Klarinetti
Markku Korhonen, äj
Nora Niskanen, väj
Kenneth Sjöwall
Fagotti
Ladislau Acs, äj
Ann-Louise Wägar, väj
Jari Laakso
Käyrätorvi
Tuomas Setälä, äj
Pasi Salminen, väj
Leo Palosaari
Jukka Yletyinen
Trumpetti
Sakari Suoninen, äj
Jukka-Pekka Peltoniemi, väj
Jarmo Väärä
Pasuuna
Erkki Hirsimäki, äj
Jukka Myllys, väj
Jorma Teeri
Tuuba
Gustavo Subida, äj
Patarummut
Kalevi Ohenoja, äj
Lyömäsoittimet
Marcus Ström, äj
* tilapäinen kiinnitys
Tulevia konsertteja
to 17.9. klo 19 – Madetojan sali
SCORE – pelimusiikkia
Erkki Lasonpalo, kapellimestari
Orvar Säfström, juontaja
Sabina Zweiacker, sopraano
ikäraja +7v – kesto n. 2 tuntia
Liput 12–35 €, ryhmät vähintään 10
henkilöä -10% (ryhmänjohtaja ilmaiseksi)
Oulun Energian etuasiakas: perhelippu
30 €, yksittäin ostettuna 10 €
Pelimusiikin aihepiireissä liikkuva paneelikeskustelu klo 18 ravintola Preludissa.
Orvar Säfström
to 24.9. klo 19 – Madetojan sali
SUOMALAINEN MYYTTI, Jorma Hynninen
Juha Kangas, kapellimestari
Jorma Hynninen, baritoni
Salmenhaara: Suomi Finland
Kuula: Eteläpohjalaiset laulut
Rautavaara: Ikävyys ja Sydämeni laulu
oopperasta Aleksis Kivi
Rautavaara: Suomalainen myytti
Nordgren: Pelimannimuotokuvia
kausikonsertti
Liput 8–24 €
Jorma Hynninen
Liput:
OULU10, Torikatu 10, avoinna ma–to 8–18, pe 8–16
Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18. Avoinna: ma–pe klo 8.30–16
Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1. Avoinna: ma–pe klo 8.00–15.45
Kiimingin asiointipiste, Lempiniementie 2. Avoinna: ma–pe klo 8.30–16
Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1. Avoinna: ma–pe klo 8.30–11 ja 11.30–16
Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2. Avoinna: ma–pe klo 8.30–16
(Ilman palvelumaksua)
Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila,
Limingantulli ja Zeppelin, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas
(palvelumaksu alk. 1,50 €/lippu).
Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista.
Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 €/lippu.
www.oulusinfonia.fi
Oulun Konttori, Painatuskeskus
Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 €/min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 €/lippu.
www.lippupalvelu.fi. Avoinna ma–la klo 8–21, su klo 8–18.