1. No category

Naapurukset
kohtaavat
Johannes Gustavsson
Torleif Thedéen
TORSTAINA 27.11.2014 KLO 19
Madetojan sali
Ohjelma
Torstaina 27.11.2014 klo 19
NAAPURUKSET KOHTAAVAT
Johannes Gustavsson, kapellimestari
Torleif Thedéen, sello
Dmitri Šostakovitš (1905–1975):
Sellokonsertto nro 1 Es-duuri, op. 107
Allegretto
Moderato
Cadenza
Allegro con moto
Väliaika 20 min.
Johannes Brahms (1833–1897):
Sinfonia nro 2 D-duuri, op. 73
Allegro non troppo
Adagio
Allergetto grazioso (Quasi andantino) – Presto ma non assai
Allegro con spirito
Konsertti päättyy n. klo 20.40
Dmitri Šostakovitš:
Sellokonsertto nro 1 Es-duuri, op. 107
Dmitri Šostakovitšin tuotannossa toista maailmansotaa seurasi ns.
kolmas tyylikausi. Taakse jäivät 1920-luvun nuoren avantgardistin
vuodet, sivuutettu oli myös sota-ajan heroois-patrioottinen tyyli.
Ulkoisesti Šostakovitšin asema näytti vakiintuneelta: hän oli maansa
johtava säveltäjä, ulkomaillakin ylistetty sinfonikko.
NKP:n tiukka kulttuurikuri ei jättänyt säveltäjille paljon tilaa, ja
Zhdanovin johdolla 1940-luvun annettu virallinen palaute pakotti
Šostakovitšinkin nurkkaan ja sisäisen maailman tutkimiseen.
Ensimmäinen uutta tyyliä demonstroiva sävellys oli vuonna 1953
valmistunut kymmenes sinfonia, jossa säveltäjä ensi kerran käytti
musiikillisia nimikirjaimiaan D-Es-C-H.
Itsetutkiskelu, symboliset signaalit sekä sävellystyylin ja -tekniikan
pelkistäminen jäivät Šostakovitšin musiikkiin myös ilmapiirin
vapauduttua Stalinin kuoleman (1953) jälkeen. Sinfonioissaan 11 ja
12 hän palasi vallankumousaiheiden monumentalisointiin, mutta
muissa teoksissa polttopisteeseen nousi eettinen pohdiskelu.
Pitkään suunniteltu ensimmäinen sellokonsertto Es-duuri, op. 107
on yksi Šostakovitšin kolmannen kauden onnistuneimpia sävellyksiä. Teos syntyi läheisessä yhteistyössä sellotaiteilija Mstislav
Rostropovitšin kanssa, jonka kädenjälki kuuluu konserton kolmannessa osassa, hitaan osan ja finaalin välille rakennetussa laajassa
kadenssissa.
Sellokonserton hallitsevia piirteitä on uudenlainen taloudellisuus.
Orkesterissa jousia vahvistavat vain osuvasti käytetyt puupuhaltimet
ja lyömäsoittimet. Konserton läpi kulkee sellon vuoropuhelu
käyrätorven, ainoan vaskisoittimen ja säveltäjän toivon symbolin
kanssa.
Energiset ja dramaattiset ääriosat muodostavat vastakohdan sellokonserton sisäistyneille keskiosille. Johdantomaisessa ensimmäisessä
osassa (Allegretto) Šostakovitš onnistui luomaan toivomansa
“todellisen sinfonisen Allegron”, joka käynnistyy suoraan sellon
esittelemällä teemalla. Mörisevät fagotit, kirpeästi nakuttavat puupuhaltimet ja sotaisa käyrätorvi siivittävät soolosoittimen etenemistä,
joka katkeaa lopussa kuin veitsellä leikaten.
Kolme jälkimmäistä osaa liittyvät toisiinsa ilman taukoa. Hidas
osa (Moderato) on meditoiva ja tunnustuksellinen, soolosoittimen
purkaessa orkesterin säestyksellä syvämietteistä monologia. Eleginen
tunnelma tiivistyy sellon ylärekisteriin ja tiivistää musiikin osan
lopussa intensiiviseksi ripitykseksi.
Orkesterin vaimentuessa patarumputremoloon sello aloittaa
kadenssinsa, joka on paitsi virtuoosinen taidonnäyttö, myös teoksen
emotionaalinen keskipiste ja riivatussa latauksessaan laukaisualusta
nopealle finaalille (Allegro con moto).
Puupuhaltimien ilkkuvat aiheet, joissa väänneltävänä on mm.
Stalinin viihteellinen lempisävelmä Suliko, ja jyskyttävät patarummut
kiihdyttävät soolosoittimen päätösosassa raivokkaaseen amok-juoksuun. Villittyjen tanssirytmien seassa vierailee myös ensimmäisen
osan pääteema, joka kuitenkin hukkuu hengästyttävään loppusuoran
tiimellykseen.
Johannes Brahms:
Sinfonia nro 2 D-duuri, op. 73
“Beethovenin jälkeen sinfoniasta ei ole ollut meille vaatimattomampien
mielikuvien ilmaisijaksi, miellyttävien asiantilojen turvapaikaksi, jota
vain ohimenevästi koskettavat intohimojen ristiriidat. Tänään hän, joka ei
tunne itseään Faustiksi tai Hamletiksi, ja jonka musikaalisuutta ei hallitse
“inhimillinen tuska”, tekee viisaimmin, kun pysyy erossa sinfoniasta.”
Eduard Hanslickin sanat löysivät kaikupohjan Johannes Brahmsissa,
joka tuskaili parikymmentä vuotta ensimmäisen sinfoniansa
säveltämisessä. Esikoissinfoniaa seuranneen kesälomansa Brahms
vietti Pörtschachissa Wörtherseen rannalla ja kirjoitti ystävilleen
Wieniin: “Täällä sävelaiheet virtaavat mieleen niin valtoimenaan, että
täytyy varoa tallomasta niiden päälle.”
Muutamassa kuukaudessa vuonna 1877 valmistunut toinen sinfonia
D-duuri, op. 73 kertoo Brahmsin vapautuneen estoistaan lopullisesti,
mistä vakuuttaa myös hyväntuulinen kirje kustantaja Simrockille:
“Uusi sinfonia on niin surullinen ettet tule kestämään sitä. En ole ikinä
säveltänyt mitään näin murheellista ja tuskaista – partituuri tulee julkaista
mustin reunuksin.”
Kesäistä auringonvaloa säteilevää D-duuri-sinfoniaa on kutsuttu
Brahmsin Pastoraalisinfoniaksi ja sen avoimuutta ja elämänuskoa on
korostettu muihin sinfonioihin nähden: toisin kuin kumppaninsa,
teos sekä alkaa että päättyy duurissa. Luonnonläheisyyttä heijastavat
avoin puhallinsatsi ja taidokkaasti silmikoituva temaattinen
ekosysteemi. Mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että brahmsilainen
alakuloisuus ja pidätellyt intohimot kytevät näidenkin nuottien alla.
Hanslickin julistamia suuruusvelvoitteita seurasi paremminkin
Wagnerin nuorsaksalainen leiri. Brahms suhtautui sinfoniatyöhönsä
vakavasti, mutta D-duuri-sinfonia on onnessaan ja ilossaan, suruissaan ja peloissaan hyvin inhimillinen teos. Hymyilevän ulkokuoren
alta paljastuu raudanluja arkkitehtuuri, ja ehkä juuri se tekee
hymystä niin levollisen.
Ensimmäisen osan (Allegro moderato) johdanto toimii tämän
salaperäisen kehitystyön kasvualustana: käyrätorvet ja puupuhaltimet aloittavat laulavan aiheen, ja vaivihkaa teosta hallitseva
sävelkuvio työntyy esiin sellojen ja bassojen säestyksessä. Seuraava,
mystiseen vivahtava jakso taittuu teoksen seremoniamestareiden,
patarumpujen ja pasuunojen juhlalliseen esittäytymiseen. Vasta
tämän jälkeen Brahms paisuttaa teemansa täyteen mittaan ja kiihkeä
aaltoliike käynnistyy.
Erkki Salmenhaara on kirjoittanut toisen sinfonian yhteydessä
“laskevasta tonaalisesta linjasta”, jonka vaikutus tuntuu ulottuvan
kaikkiin yksityiskohtiin, sävelkaarien painuessa alaspäin kuin puun
raskaat lehvät. Sinfonian emotionaalisesta rikkaudesta kertoo myös
ensimmäisen osan päättävä kooda: kertausjakson maininkien
laantuessa käyrätorvi aloittaa kaihoisan melodian jousien kerratessa
tunteikkaasti sävelmäänsä. Yllättäen teema kääntyy vielä puupuhaltimien ja käyrätorven leikkisäksi vuoropuheluksi, kunnes sekin
raukeaa sovinnolliseen loppulauseeseen.
Hidas osa (Adagio non troppo) tuo esiin teoksen voimakkaimmat
kontrastit. Tummat sävyt luonnehtivat alussa esitettyä melodiaa ja
korostuvat Brahmsin kaivaessa kontrapunktista vastavoimaa orkesterin matalasta rekisteristä. Patoutuneet tunteet purkautuvat intohimoisessa välijaksossa, jossa pasuunat ja patarummut signeeraavat
jälleen huipentumat. Alkujakson muunneltu ja voipunut kertaus ei
tunnu täysin toipuvan koetuksista.
Toinen sinfonia oli Brahmsin elinaikana hänen suosituin sinfoniansa
ja kolmas osa (Allegretto grazioso) sen suurin vetonaula. Orkesterista ovat käytössä vain jouset, puupuhaltimet ja kolme käyrätorvea.
Sellopizzicatojen säestämä puhallinmelodia on täynnä viatonta
onnea, mutta ovelasti rytmitetty välijakso (Presto ma non assai) on
täynnä Brahmsin hyväntahtoisia ansoja. Päätösvinjetteihin tunkeutuu jälleen hienoista haikeutta.
Finaali (Allegro con spirito) käynnistyy kuin varkain (sotto voce),
räjähtäen vauhtiin muutaman tahdin jälkeen. Voimakkaina takovat
rytmit vievät ajatukset sekä Haydniin että Beethoveniin, vaikka
jousien hehkuva sivuteema muistuttaakin romanttisesta tunnelatauksesta.
Erityisen komeasti Brahms rakentaa sinfonian päätöksen: pääteeman
kertauksen jälkeen pasuunat ja tuuba ilmestyvät jälleen juhlistamaan
kuvaa, ja musiikki yllytetään täyteen vauhtiin. Kohtaus huipentuu
viuhuviin asteikkoihin, jotka katkaisevat kaksi puolen tahdin taukoa.
Lopun kruunaavat trumpetit ja käyrätorvet raikuvilla fanfaareilla,
jotka pasuunat sinetöivät pitkällä äänellään.
Antti Häyrynen
A
V I N TO L
R APRELUDI
Joulupöytä
15. - 23.12.2014
KLO 11:00 - 14:00
Sweet chililohta
Sinappisilliä
Valkosipulisilliä
Granaattiomenasalaattia
Mätimoussea ja ruiskrutonkeja
Valkohomejuustoa
Viikunasiirappia
Cashewpähkinöitä
Maksapasteija-ruistoasteja
Sienisalaattia
Rosollia ja punajuurikermaa
Unirestan leipäkori, voita ja maustelevitettä
Punaviinisiirapilla glaseerattua ylikypsää porsaankylkeä
Lanttu- ja porkkanalaatikkoa
Raakapaistettuja perunoita
Rommihedelmiä ja kanelikermavaahtoa
35€ / Hlö*
*Pyydä tarjous seurueellesi!
Pöytävaraukset:
[email protected] ja 044-722 0492
”Arkihuolesi kaikki heitä”
PERINTEINEN JOULUSOITTO
Turusen sahan kulttuurisalissa, Pikisaarentie 10
Adventtisunnuntaina 30.11.2014 klo 14
Järjestää ORKESTERIN PULSSI ry
Musiikista vastaavat Oulu Sinfonian soittajat
Talon isäntäpari kertoo talosta
Yhteislaulua
Arvontaa
Glögiä ja pipareita
Tervetuloa!
Liput 20 € (sisältää tarjoilun), lapset ilmaiseksi
- konserttien yhteydessä Pulssin myyntipöydältä
- puh.joht. juhani Räisänen, p. 050 5452695 tai
[email protected]
- ovelta
Oulun taidemuseon Häntä Pystyyn -näyttelyyn
Oulu Sinfonian kausilipulla ilmaiseksi 30.11.
Näytä kausilippusi kassalla.
Johannes
Gustavsson,
kapellimestari
Ruotsalainen kapellimestari
Johannes Gustavsson (s. 1975)
opiskeli alttoviulunsoittoa
ja suoritti orkesterinjohdon
diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi
hän on osallistunut Simon
Streatfeildin ja Jorma Panulan
kapellimestarikursseille.
Gustavsson voitti Ruotsin
kapellimestaripalkinnon
vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta
energisyydestään ja kyvystä
välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän
saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa
toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta.
Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini
-kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen
vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa
hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa.
Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä KeskiPohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti
Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa
elokuussa 2010.
Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders
Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron,
viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on
myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia.
Johannes Gustavsson on ollut Oulu Sinfonian ylikapellimestari
syksystä 2013 lähtien.
Soivkaalenteri
joulu
8.12.
maanantai klo 13
Torleif Thedéen,
sello
17.12.
keskiviikko klo 13.30
Ruotsalainen
Oulunsellisti
kaupunginteatteri
Torleif Thedéen on esiintynyt
lukuisten merkittävien
18.12.niin
9.12. orkestereiden solistina
pohjoismaissa
kuin
muutiistai klo 12.30
torstai klo
18
alla Euroopassa, Aasiassa ja
Oulun yliopisto
Villa Victor, kirkkotori
Amerikassa jo liki kolmen
vuosikymmenen ajan.
Oulun Energia
10.12.
19.12.
Thedéen työskentelee
keskiviikko klo 17
perjantai klo 10
säännöllisesti merkittävien
Kulttuuritalo ValvekapellimestarienOulu10
kanssa. EsaPekka Salonen, Jukka-Pekka
Saraste ja Leif Segerstam
11.12. kuuluvat heihin20.12.
monien
muiden lisäksi.lauantai
Intohimoiseklo 13
torstai klo 18
na
kamarimuusikkona
hän
Oulun pääkirjasto
Oulun taidemuseo
esiintyy usein kuuluisissa
konserttisaleissa: Wigmore Hall, Carnegie Recital Hall, Concertgebouw Amsterdam ja Salle Pleyel
ovat tulleet hänelle tutuiksi.
Hän on
12.12.
21.12.
myös haluttu festivaalivieras. Muiden muassa Salzburgin juhlaviikot,
perjantai klo 14
sunnuntai klo 15
Kuhmon kamarimusiikki ja Verbier Festival ovat olleet hänen
Pukumies
Raatin
uimahalli
ohjelmassaan.
Vuodesta 1986 Torleif Thedéen on levyttänyt aktiivisesti: BIS,
DECCA, EMI ja DG ovat julkaisseet hänen äänitteitään. Hän on
taltioinut mm. Schnittken koko tuotannon sellolle, Brittenin Kolme
soolosarjaa ja lukuisia konserttoja. Vuonna 2012 Thedéen levytti
yhdessä viulisti Janine Jansenin kanssa DECCAlle Schönbergin ja
Schubertin teoksia.
Vuodesta 1996 Thedéen on toiminut professorina Ruotsin kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa/Edsbergin musiikki-instituutissa
Tukholmassa, missä hän itsekin sai pääasiallisen koulutuksensa
opettajanaan Frans Helmerson. Vuonna 2003 Ruotsin musiikkiakatemia palkitsi Thedéenin Litteris et Artibus -mitalilla.
Soiva joulukalenteri on Oulu Sinfonian lahja kaikille kaupunkilaisille.
Joulukalenterin 24 luukkua avautuvat eri puolilla kaupunkia
10-15 minuutin musiikkituokioina erilaisten kokoonpanojen esittäminä.
Pysähdy kiireen keskellä nauttimaan hetkeksi soivaa joulua.
Tulemme sinne missä sinäkin olet!
Katso joulukalenterin soivien luukkujen
ajankohdat ja paikat www.oulusinfonia.fi
Keskitetäänkö?
Pankki- ja vakuutuspalvelut.
Kertyvät bonukset.
Kaikki palvelut
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa
ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä
ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa
käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu
pohjoista voimaa.
Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu
suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan
alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300
pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa.
Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin
seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään – kertoo
tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti
lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia
verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Uuden vuoden juhlakonsertti soi, säihkyy ja
säkenöi wieniläisten tanssisalien glamouria.
Uuden vuoden juhlakonsertti soi, säihkyy ja
säkenöi wieniläisten tanssisalien glamouria.
KALLE KUUSAVA KOULU
A PE L L I M E S TA R I TUULI TAKALA S OPR A A NO
SINFONIA
MARCO BJURSTRÖM JA MERJA SATULEHTO J UON TAJAT
KALLE KUUSAVA K A PE L L I M E S TA R I TUULI TAKALA S OPR A A NO
Pe 9.1.2015JA klo
19 SuperPark
Areena
MARCO BJURSTRÖM
MERJA
SATULEHTO
J UON TAJAT
Liput:
32 SuperPark
€
Pe 9.1.2015
klo 19
Areena
S-Etukortilla 29 €
Liput: 32 €
S-Etukortilla 29 €
www.superparkareena.fi
www.superparkareena.fi
Kevään 2015 kausiliput
ovat nyt myynnissä.
Oulu Sinfonia
Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja eU-alueen pohjoisin
sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai
oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna
2005.
Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime
vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo,
Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja dmitri
Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997–1999 oli john
Storgårds ja vuosina 2005–2009 jaakko Kuusisto. 2010–2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. johannes Gustavsson on
ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari.
Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko
orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja
alkusoittojen levy, solistina Helena juntunen. Orkesteri on levyttänyt
vuosina 1997–2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan
oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan
ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa
Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali.
Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia
I viulu
Pasi Eerikäinen, I konserttimestari *
Lasse Joamets, I konserttimestari
Maarit Karppelin, äj
Anita Virkkala, väj *
Romuald Gwardak
Johanna Korhonen
Tiina Kortelainen
Oksana Kumpulainen
Antti Laitinen
Virva Pietilä
Ismo Sirén
II viulu
Austra Steke, äj
Sari Suihkonen, väj
Laura Kangas *
Sari Karppinen
Marjukka Lahes
Nadya Pugacheva
Liina Räikkönen *
Jari Suomalainen
Toni Tuovinen
Alttoviulu
Susanna Nietula, äj *
Emiliano Travasino, väj *
Elettra Ballerini *
Andrus Järvi
Anna-Maija Rousselle
Jari Välimäki
Sello
Arto Alikoski, soolosellisti
Riina Salminen, soolosellisti
Juhana Ritakorpi, väj
Sakari Kivinen *
Janne Varis
Harri Österman
Kontrabasso
Anne Seppänen, äj *
Terhi Lassila, väj *
Juha Nääppä
Harri Sarkkinen
Huilu
Albert Stupak, äj
Emma Tessier, väj
Jenni Pekkola
Oboe
Matti Kettunen, äj
Sara Tilander, väj *
Ilkka Hirvonen
Klarinetti
Markku Korhonen, äj
Nora Niskanen, väj
Kenneth Sjöwall
Fagotti
Ladislau Acs, äj
Ann-Louise Wägar, väj
Jari Laakso
Käyrätorvi
Tuomas Setälä, äj
Pasi Salminen, väj
Leo Palosaari
Jukka Yletyinen
Trumpetti
Sakari Suoninen, äj
Jukka-Pekka Peltoniemi, väj
Jarmo Väärä
Pasuuna
Erkki Hirsimäki, äj
Jukka Myllys, väj
Jorma Teeri
Tuuba
Gustavo Subida, äj
Patarummut
Petri Hänninen, äj *
Lyömäsoittimet
Marcus Ström, äj
* tilapäinen kiinnitys
Kuukauden orkesterilainen
Kuva: juha Sarkkinen
Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo
työstään ja itsestään.
Pianosta kontrabassoon
Aloitetaan termeillä kontrabasso, vaahtosammutin ja orkesterin
munat. Lisätään tarinaan Anne Seppänen, Oulu Sinfonian bassojen
varaäänenjohtaja ja katsotaan, millainen sävelkulku saadaan
aikaiseksi:
Vuonna 2002 Ouluun muutti hienostunut ja huumorintajuinen
kontrabasson soittaja jyväskylästä. Takana oli Sibelius-Akatemia,
vierailut soittajana Tampereella, Malmössä ja Norrköpingissä sekä
jämsä, kotikaupunki.
”Olen viihtynyt Oulussa, vaikka en kyllä ajatellut koskaan muuttavani näin pohjoiseen”, Anne Seppänen tunnustaa.
Seppänen sai kipinän kontrabassoon koululaisena. Piano sai jäädä
viidennellä luokalla sivusoittimeksi, kun koulun orkesteriin tarvittiin
bassosoitin, ja opettaja pyysi Annea vedoten ”sukurasitteeseen”.
Seppäsen isä oli aikoinaan itse soittanut bassoa big bandissa ja
opettaja ajatteli, että isä osaa opettaa tytärtään. ”Innostuin hirveästi
saman tien”, muistelee Anne.Piano unohtui ja ura naissoittajana
kontrabasson kaulalla pääsi vauhtiin. Maskuliininen soitin ja omien
sanojensa mukaan vaahtosammuttimen kokoinen nainen ei ole ihan
helppo yhdistelmä - ainakaan ulkopuolisen silmin.
”Kun aloitin opinnot Sibelius-Akatemiassa, meitä tyttöjä ei ollut
bassoluokalla kuin muutama. Täytyy sanoa, että varsinkin vanhemmat basistimiehet olivat tosi epäluuloisia yhdistelmän "nainen ja
basso" suhteen”, Seppänen muistelee. ”Ajoista jäi sellainen olo,
että koko ajan pitää olla todistamassa, että osaa.” Seppänen on
soittotaidollaan osoittanut, että osaa. Siitä kertoo jo erään miehen
kommentti kamarikonsertin jälkeen: ”kyllä se on sillä lailla, että
kontrabasso on orkesterin munat”. Vaikka noin 13–14 kiloa painava
kontrabasso on orkesterin isoin jousisoitin, ei soittajan koko ratkaise
mitään. ”Kyllä bassosta ääntä saa lähtemään pienikokoisempikin
soittaja, jos tekniikka on hanskassa”, Seppänen sanoo.
Vapaa-ajalla kontrabasso on tauolla ja sisäinen Suzi Quatro herää
henkiin, kun syleilyyn nostetaan bassokitara. ”Laitan levyltä esimerkiksi Queenia soimaan ja soittelen bassoa siihen päälle. 14-vuotias
poikani Matti soittaa lyömäsoittimia, ja tässä taannoin meillä oli
melko rokkiviikonloppu, kun soitimme yhdessä Queenin levyn
päälle omia stemmojamme. Se oli tosi kivaa.”
Seppäsen mielestä on varsin piristävää soittaa välillä jotain muutakin
kuin vain klassista. Tätä tapahtuu välillä myös Oulu Sinfoniassa.
”Soitimme pari vuotta sitten musiikin Pirates of the Caribbean
-elokuvaan ja leffa pyöri siinä taustalla. Olin ihan fiiliksissä koko
viikon ja vielä pitkään sen jälkeenkin”, Seppänen hehkuttaa. ”ei
siis pidä jämähtää vain yhteen musiikin lajiin. ja joskus on hienoa
kuunnella vain hiljaisuutta ja tuulen huminaa metsässä.”
Teksti: Maria Öfverström
Kuva: Kati Leinonen
Tulevia konsertteja
Torstai 4.12.2014 klo 19 – Madetojan sali
SOLISTINA OLLI!
Johannes Gustavsson, kapellimestari
Olli Mustonen, piano
Liput 8–24 €
Oulun sähkönmyynnin
etuasiakashinta 10 €
Mozart – Prokofjev
Perjantai 12.12.2014 klo 19
– Madetojan sali
JOULUN TAIKAA
Ville Matvejeff, kapellimestari
Tuija Knihtilä, mezzosopraano
Tiina-Maija Koskela, sopraano
Liput 10–35 €
Kalevan kestotilaajalle 20 €
Liput:
OULU10, Torikatu 10, avoinna ma–pe 8–16
Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18
Avoinna: ma–pe klo 8.30–16
Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1
Avoinna: ma–pe klo 8.00–15.45
Kiimingin asiointipiste, Lempiniementie 2
Avoinna: ma–pe klo 8.30–16
Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1
Avoinna: ma–pe klo 8.30–11 ja 11.30–16
Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2
Avoinna: ma–pe klo 8.30–16
(Ilman palvelumaksua)
Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste,
Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu,
Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 €/lippu).
Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista.
Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 €/lippu.
www.oulusinfonia.fi
Oulun Konttori, Painatuskeskus
Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 €/min + pvm).
Palvelumaksu alk. 1,50 €/lippu.
www.lippupalvelu.fi
Avoinna ma–la klo 8–21, su klo 8–18.