1. No category

Peloponnesos kreikka
Teksti ja kuvat Terhi Kivikoski-Hannula
Autolla
halki antiikin
48 matkaopas 4/2009
Oma nenä on riittävän tarkka kompassi
Peloponnesoksella, sillä elämyksiä löytää
niemimaalla joka suunnalta. Teltta mukaan!
K
un havahdun kukon kie­
kumiseen, takana on mon­
ta tiedotonta tuntia, ja kas­
kaiden ­siritys on vaihtunut
heräävän leirintä­alueen
­ääniin. Naapuri­ssa on hiljaista: hautaus­
maan ­puhtaan­valkoiset muistokivet kylpevät
­auringonpaisteessa. Häikäisevät ristit, vaina­
jien ­kuvat ja ­värikkäät kukat ­odottavat päivän
­ensimmäistä ­vierailijaa.
Telttailun etu ovat nopeat lähdöt: alle vartissa
teltta on pussissa ja nelihenkinen ­pesueemme
on valmiina aamupalalle. Tällä kertaa olisi voi­
nut loikoilla pidempäänkin, sillä alusta on
­melko tasainen ja – kiitos varjostavien köyn­
nösten ja lämpimän yön – nukkuessa ei ole
tullut hiki eikä vilu.
Olemme leiriytyneet Olympiaan, ­ antiikin
olympialaisten synnyinsijoille. Nykyinen
­Olympia on kasvanut arkeologisen alueen
­kylkeen, ja sen keskusta on valjastettu turis­
min palvelukseen: ravintoloita, vaatekauppoja
ja matkamuistomyymälöitä on vieri vieressä.
Aamupalan jälkeen saamme leirintä­
alueen isännältä kartan, johon on ­rengastettu
­Olympian päänähtävyydet. Päätämme keskit­
tyä ­arkeologiseen alueeseen ja jättää muut koh­
teet seuraavaan kertaan, jotta lapset eivät väsy
”kivikasoihin” heti alkumatkasta.
Neljän päivän Pelonponnesoksen ­kierrokselle
emme ole tehneet sen kummempia suunnitel­
mia. Yöpaikatkin etsimme tien päällä.
Silta yli turkoosin virran
Ennen Korintin kanavan valmistumista vuonna
1893 Peloponnesoksen yhdisti Manner-Kreik­
kaan kapea kannas. Nykyään mennään ­siltaa
pitkin. Vanhempi silloista tuo mantereelta
­Korintiin ja uudempi, vasta viisivuotias RionAntirion silta, Patraksen lähistölle.
Kanava on maineensa veroinen nähtä­
vyys. Noin kuusi kilometriä pitkän ja 21 met­
riä ­leveän kanavan lännen puoleisessa päässä
siintää ­Korintinlahti, idässä Saroninlahti. Kel­
lertävät, vuosikymmenien saatossa rapautu­
neet pystysuorat seinämät ovat vaikuttava vasta­
kohta kana­van turkoosille vedelle, jota riittää
vain kahdeksan metrin syvyyteen.
Isot laivat eivät pysty hyödyntämään kanavan
tarjoamaa neljänsadan kilometrin etumatkaa
tultaessa Egeanmereltä Korintinlahdelle, vaan
niiden on kierrettävä koko niemimaa. Kanavaa
käyttävät tätä nykyä lähinnä matkailu­alukset.
Korintin kahdet kasvot
Uusi Korintti, jossa lounastimme, on tyypil­
linen kreikkalaiskaupunki: ei kaunis muttei
rumakaan, ja taustalla komeilee vuori. Raken­
nukset ja kadut ovat viimeistelemättömiä, ja
on vaikea sanoa, onko kyse purkamisesta,
­rakentamisesta vai molemmista.
Luonnon ympäröimä antiikin Korintti on tyy­
likkäämpi. Kaupunki vaurastui aikanaan sijain­
tinsa vuoksi kapealla kannaksella kahden ison
lahden välissä. Tarinoita laajalla ­arkeologisella ❯
Poukama kutsui
Nafplion lähellä.
Kaariportti vie
Olympian stadionille.
Kilpikonna yllätti
Olympiassa.
matkaopas 4/2009 49
Sillat ylittävät
Korintin
kanavan.
❯ alueella on kerrottavanaan seitsemäntuhan­
nen vuoden ­ajalta.
Antiikin Korinttia pidetään yhtenä maailman
tärkeimmistä arkeologisista kohteista. Niinpä
olimme harmissamme, kun ­museon ja alueen
portit olivat kiinni. Onneksi vähän kauem­
paakin – kiertämällä aidatut alueet jalan – saa
­hyvän käsityksen kokonaisuudesta.
Astu maalaukseen
Nafplioon saavuimme alkuillasta. Ensimmäi­
seksi näimme kymmenien lainelautailijoiden
iloisenväriset liitovarjot. Sitten ­eteemme avau­
tui merenlahtea myötäilevä, vuoren ­syleilemä
kaupunki, jota vartioi korkeuksista hiekan­
ruskea linnoitus.
Hetken ajelun jälkeen äkkäsimme kadun­
varressa mainoksen vuokrattavista ­huoneista.
Löysimme isännän helteiseltä sisäpihalta. ­Kyllä,
vapaana oli neljän hengen huone. Kiipesim­
me kapeita portaita kolme kerrosväliä ja pää­
dyimme siistiin, läpikotaisin mäntypuiseen
huoneistoon. Keskusta oli kivenheiton päässä
ja vuokrakin sopuisa, 50 euroa. Aamu­pala ei
kuulunut hintaan, mutta mitä siitä, kun näkö­
alana oli pimenevän kaupungin siluetti ja satu­
maiseksi valaistu Palamidin linnoitus.
Nafplio, joka oli 1829 itsenäistyneen nykyi­
sen Kreikan ensimmäinen pääkaupunki, on
kuin palanen Italiaa – hienostunut ja väri­
käs. Keltainen, vaaleanpunainen, sinivihreä
ja ­sienanpunainen ovat kuin suoraan impres­
sionistisesta maalauksesta.
Kaupungin vanhimmat osat ajan patinoi­
50 matkaopas 4/2009
Mystrasissa
vierailu on
elämys.
Kadulle hypähti
iloisesti viittilöivä
professori
mine kivitaloineen ja kapeine kujineen hou­
kuttelevat kävelylle; kurkistelemaan pihoihin
ja ihmettelemään elämänmenoa. Kaup­poja,
­ravintoloita ja palmuja on paljon. Noin ­
14 000 asukkaan kaupunki on riittävän ­suuri
säilyttääkseen omaleimaisuutensa matkailun
­sesonkiaikanakin, mutta samalla tarpeeksi
­pieni avautuakseen lyhyellä vierailulla.
Samettia ja viiniä
Ilta Nafpliossa oli täydellinen. Puheensorina ja
nauru sekoittuivat ravintoloista kantautuvaan
musiikkiin. Pimeä ilta oli kuin samettia, ihon­
lämpöistä. Tuulenvirekään ei käynyt, kun käve­
limme rantakatua ruokapaikkaa etsien.
Taitava sisäänheittäjä ratkaisi pelin: tarjous
ilmaisista juomista ja jälkiruoista sekä puoli­
hintaisista annoksista lapsille kuulosti melkein
liian hyvältä ollakseen totta. Mutta moussaka
ja pastavuoka pastitsio sulivat suussa ja sopivat
täydellisesti yhteen punaviinin kanssa. Loppu­
silauksen aterialle antoi herkullinen paahto­
vanukas crème brûlée.
Seuraavana aamuna lähdimme liikkeelle var­
hain. ­Palamidin linnoitukselle vie kiemurteleva
tie. Alle 19-vuotiaat pääsevät sisään ­ilmaiseksi,
a­ ikuisilta peritään neljä euroa. Linnoitus on säi­
lynyt hyvin, ja näkymät merelle ovat ­huikeat.
Parinsadan metrin pudotus vaikuttaa paljon
todellista pidemmältä, kun katse mittailee ­sitä
alas pitkin jyrkkää vuorenkylkeä.
Muhkuraisia portaita kivutessamme
­kiitimme hyviä kenkiämme. 11- ja 8-­vuotiaille
lapsillemme linnoitus oli käytävineen ja piilo­
paikkoineen seikkailu, ja se ­ kiinnosti ­ heitä
paljon enemmän kuin muut historialliset
­nähtävyydet.
maisemat salpaavat hengen
Serpentiiniteistä ja vuoristomaisemista naut­
tiville tie Argosista Tripoliin on täysosuma.
Maisemat salpaavat hengen.
Kuljimme ensin Argosista kymmenkunta
­kilometriä etelään ja käännyimme sitten län­
teen kohti Tripolia. Ennen Achladokambosia
poikkesimme päätietä seurailevalle pikkutielle,
jonka varrella näkymät ovat kenties parhaim­
millaan. Jylhien vuorten lisäksi saa ihailla vil­
jelysalueiden tilkkutäkkejä ja säntillisiä oliivi­
puurivejä. Jykevässä karuudessaan seutu on
kuin askeettinen versio Toscanasta.
Peloponnesoksella kelpaa autoilla. Huolto­
asemia on tarpeeksi ja hyväkuntoiset tiet ovat
suhteellisen hyvin opastettuja. Ajaa saa kuiten­
kin kieli keskellä suuta, sillä liikenne on huo­
letonta. Kreikkalainen suurpiirteisyys näkyy
­onneksi joustavuutena ja armollisuutena mui­
den tiellä liikkuvien virheitä kohtaan.
Tripolissa pidimme vain jäätelö­tauon, ­sillä
halusimme ajaa illaksi Peloponnesoksen ­poikki
Olympiaan. Myös tie Tripolista Olympiaan on
omalla hillityllä tavallaan upea. Kun puolessa
matkassa lähestyimme Karkalouta, havumetsää
kasvoi paikoin tien molemmin puolin. Maise­
maa värittivät laatikkorivistöt, jotka kuuluivat
mehiläishoitajille.
Iltapäivällä ajoimme Lagodian vuoristo­
kylän läpi. Valkoiset taloryppäät ja pääkadun
­kahvilassa tarinaa iskevät vanhat miehet saivat
aikaan illuusion maailmasta, johon tämän vuosi­
tuhannen tuulet eivät lainkaan puhalla.
Pysähdyimme tauolle pieneen, sievään
Lefko­horiaan. Kun nousimme autosta, ­kadulle
­hypähti iloisesti viittilöivä herrasmies, joka
kutsui meidät juomaan kupposet kanssaan.
Istahdimme viiniköynnösten varjoon näkö­
alaterassille. Mies esittäytyi Dimitrikseksi ja
kertoi toimineensa ennen eläkkeelle jäämistään
psykologian professorina Ateenassa. ­Dimitris
kertoi, että kotikylässä on ympärivuotisia asuk­
kaita enää kolmisenkymmentä. Työikäiset ovat
muuttaneet kaupunkeihin, ja kylä vuoren par­
taalla kiinnostaa heitä enää lomapaikkana.
Kullanhohtoiseen laguuniin
Olympian jälkeen suunnittelemme päivän ajo­
reitin niin, että vettä on melkein koko ajan
näkyvissä. Ajamme ensin puolitoista tuntia
etelään päin; Filiatraan asti isoa tietä, jolta siir­
rymme pienemmälle, rantaviivaa myötäile­
välle tielle. Sitä reunustavat melonipellot ovat
alkukesästä hauska näky valtavine kirjavine
hedelmineen.
Iltapäivällä saavumme Gialovaan Lounais-
Kirkosta kanavalle
Illansuussa saavumme 60 000 asukkaan
­Kalamataan. Kävelemme leudossa illassa
­Ipapandin katedraalin ympäristön kapeilla
­kujilla ja käymme 1200-luvulla ­rakennetussa
kivikirkossa. Se on avoinna iltamyöhään, ja
­ihmiset näyttävät pistäytyvän kirkossa ohi
­kulkiessaan, sytyttämässä tuohuksen tai
­hiljentymässä muuten. Kirkon sijainti vilk­
kaan korttelin sydämessä on jotenkin sym­
paattinen. Yksinkertainen pyhättö ja matka­
muistomyymälät ovat sulassa sovussa keskellä
kaupungin arkea.
Artemisiassa, 25 kilometriä Kalamatasta
Spartaan päin sijaitseva hotellimme Volimios
tuo mieleen Nafplion majapaikan: siistit huo­
neet ovat vaatimattomia, henkilökunta ­puhuu
vain kreikkaa. Aamupala ei kuulu edulliseen
hintaan, mutta näköala parvekkeelta on kuin
taideteos. Katselemme vuoria ja laaksoa, ­joita
eivät pysty rumentamaan edes maasto­palojen
jäljet.
Matkalla kohti Spartaa tie kiemurtelee
vuorten puristuksessa, taiteilee välillä rotko­
jen ­ partaalla ja sukeltaa pari kertaa kallion­
kielekkeen ali.
Korkealle mäelle rakennettu bysanttilainen
kaupunki, Mystras, on peräisin 1200-luvulta­.
Talojen ja kirkkojen pihat kukkivine puineen
ja pensaineen ovat ihastuttavia, samoin näkö­
ala alas laaksoon. Sille, joka etsii kauneuden
lisäksi tiedonjyviä, löytyy alueelta ­kiinnostava
museo.
Bysanttilaisen aikamatkan jälkeen kouk­
kaamme vielä Nafplioon lounaalle ja Toloon
uimaan ennen paluu­matkaa kohti Attikaa.
Matkamittarissa on 800 kilometriä. ­”Hiukan
liikaa on juuri sopivasti minulle”, totesi kerran
ranskalainen taiteilija Jean Cocteau. Ajattelen
­täsmälleen samoin, kun ylitämme ­ Korintin
kanavan. ▪
Urheiluhullu tykkää
Antiikin Olympian alueelta löytyvät muiden
­muassa Heran ja Zeuksen temppelien rauniot
sekä stadion. Sen kaariportista kävellessä on
helppo eläytyä areenalle astelleiden ­atleettien
tunnelmiin. Paikasta saa paljon irti ­ilman
­opastakin, sillä alueen englanninkieliset
opasteet ovat selkeitä.
Aikanaan Olympian maamerkkinä oli norsunluinen ja kullattu Zeuksen jättiläispatsas, yksi
­antiikin seitsemästä ihmeestä. Paikalla kisattiin
vuosituhannen ajan, vuodesta 776 eKr. alkaen.
Olympiadi eli kilpailujen välinen jakso oli
­tuolloinkin neljä vuotta. Lajeina olivat juoksu,
­hevoskilpailut, kiekon- ja keihäänheitto, nyrkkeily,
paini, pituushyppy sekä viisiottelu.
Kristitty Rooman keisari Theodosius I lakkautti
kisat ja hänen seuraajansa polttivat temppelit,
joissa oli tapana uhrata jumalille ennen kisoja.
Tuhon viimeistelivät maanjäristykset ja tulvat.
Nykystadionien rinnalla alkuperäinen vaikuttaa
pieneltä ja vaatimattomalta. Vahva symbolinen
merkitys paikalla kuitenkin on: kun kisat elvytettiin uudestaan 1896, siitä tuli olympiatulen koti.
kreikka
attika
Ateena 
 Korintti
peloponnesos
Argos
 Nafplio
 Tripoli
Olympia
Joonianmeri
Peloponnesokseen. Gialovan laguuni on suoje­
lualuetta, suolapitoinen sisävesi, jonka erottaa
merestä kapea Divarin kannas, matkailukie­lellä
Golden Beach. Meren ja laguunin ­väliin jäävä
puolitoista kilometriä pitkä matala ­ ranta on
­todellakin kuin kultapölyä. Paikka sopii sellai­
sellekin, joka ei yleensä rantaelämästä välitä.
Lapset polskivat rantavedessä ja kaivautuvat
hiekkaan, jonka pinta on keskipäivän paahtees­
sa polttavan kuuma. Ruokapaikka löytyy muu­
taman kilometrin päästä Pyloksesta, ­jonka pie­
ni satama-alue ravintoloineen ja ­aukioineen on
oikein viehättävä. ­Valitsemme tavernan, ­jonka
pöydät keikkuvat veden ­äärellä. Iltapäivän tun­
teina reitillemme osuu Fini­kounda, jonka pitkä
ja matala hiekkaranta on vielä autio.
Kalamata 
 Sparta
0
0 km
25
GEOATLAS
50 100 km
50 km
Copyright1999 Graphi-Ogre
Peloponnesos
Kreikka
Sijainti Manner-Kreikassa.
Balkanin niemimaan eteläisin osa.
Pinta-ala 21 549 km².
Asukasluku Noin 640 000.
Kieli Kreikka.
Uskonto Kreikkalaiskatolilaisuus.
Ilmasto Välimerellinen. Kuumat ja
kuivat kesät, leudot ja kosteat talvet.
Paras aika matkustaa Huhtikuusta kesäkuun
alkuun, jolloin luonto on hehkeimmillään ja
­matkailusesonki ei ole vielä täydessä vauhdissa.
Aikaero Suomeen Sama aika.
Suuntanumero +30.
Valuutta Euro.
Lisätietoa Kreikan valtion matkailutoimisto,
puh. 09-607 113. www.gnto.gr
www.kreikka.net
www.aroundpeloponnese.com
www.dilos.com/region/pelopon
matkaopas 4/2009 51