Voiko perustulo vähentää köyhyyttä?
Johanna Perkiö
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Vpj, BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry
Perustulon määritelmä
“A basic income is an income unconditionally granted to all on
an individual basis, without means test or work requirement.”
Basic Income Earth Network (BIEN)
 universaali
vastikkeeton
yksilöllinen
Mitä perustulolla on tavoiteltu?
 Oikeudenmukainen siivu yhteisistä resursseista (Thomas Paine,





Philippe Van Parijs)
Todellinen vapaus kaikille (Philippe Van Parijs)
Vähimmäisturvan takaaminen häiritsemällä mahdollisimman vähän
markkinoiden toimintaa ja työnteon kannusteiden parantaminen
(Milton Friedman)
Yhteiskunnallisten valtasuhteiden ja jakoperiaatteiden
muuntaminen ja siirtyminen kohti sosialismia/kommunismia
(Philippe Van Parijs & Robert van der Veen, Eric Olin Wright)
Sukupuolten välinen tasa-arvo (Carole Pateman)
Ekologisesti kestävämpi yhteiskunta, työn ymmärtäminen uudella
tavalla (André Gorz, Robert Goodin, Tony Fitzpatrick, Jan Otto
Andersson)
Entä Suomessa?
 1980-luku: työn tarjonnan alentaminen markkinoiden kysyntää




vastaavalle tasolle, työn jakaminen ja yleishyödyllinen ’kansalaistyö’
1990-luku: työnteon kannusteiden parantaminen,
matalapalkkatyön tukeminen, työmarkkinoiden joustojen
tukeminen
2000 ja 2010-luvut: työnteon kannusteiden parantaminen,
silpputyöntekijöiden toimeentulon turvaaminen ja
väliinputoamisen estäminen
Prekariaattiliike 2006-: silpputyöläisten neuvotteluvoiman
parantaminen, korvaus työsuhteen ulkopuolella tehtävästä työstä ja
työkyvyn ylläpidosta, tietokapitalismin osingonjako
Kannustavuus vs. köyhyyden alentaminen/tuloerojen tasaaminen?
Työn lisääminen vs. vähentäminen?
Perustulo hyvinvointivaltion ongelmien
korjaajana
 Hyvinvointivaltiot rakennettu historiallisella aikakaudella (1945-1975)
jota leimasi korkea työllisyys, pysyvät työsuhteet, suljetut
kansantaloudet, voimakas talouskasvu ja vahva työväenliike
 Järjestelmät heijastelevat omaa aikaansa eivätkä tunnista työn
moninaisia muotoja tai rakenteellista työttömyyttä, eivätkä moninaisia
perhe- ja elämäntilanteita, ns. uusia sosiaalisia riskejä
 Perustulolla pyritty korjaamaan sosiaaliturvan väliinputoamisiin,
’loukkuihin’, mielivaltaisiin karensseihin, sekä monimutkaisuuteen ja
byrokratiaan liittyviä ongelmia
 Perustulon on ajateltu olevan tasa-arvoisempi järjestelmä joka asettaisi
kaikki elämäntilanteet samalle viivalle, vähentäisi sosiaaliturvan
leimaavuutta ja mahdollistaisi työtulojen ja sosiaaliturvan joustavan
yhteensovittelun
Suomalaisia perustulomalleja
Vihreiden malli 2014: perustulo 560 € (vuonna 2007 440 €)
Saajina kaikki Suomen asumisperustaisen sosiaaliturvan piirissä olevat 18 vuotta täyttäneet ei-eläkeläiset
 Ansiotuloveroasteet: 41 % alle 50 000 € vuosituloista, 49 % yli 50 000 € vuosituloista,
pääomatuloveroasteet: 33 % alle 40 000 € vuosituloista, 35 % yli 40 000 € vuosituloista. Perusvähennys
pieniin kuukausituloihin. Kiinteistöveron korotus 120 milj € ja ympäristölle haitallisten verotukien vähennys
600 milj €
 Korvaa sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat.
Perustulon päälle maksettaisiin tarvittavat syyperusteiset tuet, esim. ansiosidonnainen työttömyystuki.
 Tavoitteet: köyhyyden vähentäminen ja syrjäytymisen torjunta, sosiaaliturvajärjestelmän muuttaminen
yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi, työn vastaanottamisen tekeminen kannattavaksi kaikissa
tilanteissa, ihmisten omien valintojen tukeminen ja valtion holhoamisen vähentäminen, silpputyötä tekevien
toimeentuloturvan parantaminen, yrittäjyyden edistäminen.

Vasemmistoliiton malli 2011: perustulo 620 € + harkinnanvarainen lisätuki 130 €
Saajina kaikki maassa pysyvästi asuvat työikäiset
 Rahoitetaan verottamalla ansio- ja pääomatuloja progressiivisesti asteikolla 30-57 %
 Korvaa kaikki tulonsiirrot lukuunottamatta asumistukea, toimeentulotukea ja ansiosidonnaisia etuuksia.
Perustulon toteuttaminen aloitetaan asteittain yhdistämällä perusturvaetuudet ja nostamalla niiden tasoa.
 Tavoitteet: tuloerojen tasaaminen ja köyhyyden vähentäminen, sosiaaliturvan saajiin kohdistetun kontrollin
ja nöyryytyksen vähentäminen, sosiaaliturvan ja pienten ansiotulojen yhteensovittelun helpottaminen,
epäsäännöllistä työtä tekevien neuvotteluvoiman vahvistaminen, työn käsitteen laajentaminen ja ihmisten
emansipaatio.

Miten perustulomallit onnistuvat
tavoitteissaan?
 Mikrosimulaatioanalyyseillä tehty arvioita siitä, mitä e.m. mallien mukainen perustulo tarkottaisi




sovitettuna nykyiseen tulonsiirto- ja verojärjestelmään
Molemmilla malleilla analyysien mukaan suhteellisia tuloeroja kaventava vaikutus (tosin vihreiden
lopullinen malli poikkeaa hiukan analyysin pohjana käytetystä mallista). Gini-kerroin pienenee
vasemmistoliiton mallissa 2,3 prosenttiyksikköä ja vihreiden mallissa 1 prosenttiyksikön.
Pienituloisten osuus (alle 60 % mediaanituloista) väestöstä laskee vas. mallissa 4,1 %-yksiköllä ja
vihr. mallissa 1,14 %-yksiköllä ja myös lapsiköyhyys alenee. Molemmissa malleissa kuusi alinta
tulodesiiliä hyötyy (alin kymmenys vas. mallissa +0,7 ja vihr. mallissa 0,32 %-yksikköä) ja neljä
ylintä häviää (ylin kymmenys vas. mallissa -1,5 ja vihr. mallissa -0,45 %-yksikköä). Keskituloisilla
käteenjäävät tulot eivät juurikaan muutu.
Selkeimmin nostaisi käteenjääviä tuloja niillä sosiaaliturvaa saavilla, joiden nykyinen etuustaso on
perustuloa alhaisempi sekä niillä tulottomilla tai pienituloisilla, jotka eivät nykyisellään saa (tai
hae) mitään sosiaaliturvaetuutta. Erityisesti pienituloiset yrittäjät ja freelancerit, opiskelijat ja
lastaan kotona hoitavat vanhemmat kuuluvat voittajiin.
Koska etuusjärjestelmä on monimutkainen ja perustulon päälle jäisi vielä muita sosiaaliturvan osia
(erityisesti asumis- ja toimeentulotuki), toivotut kannustinvaikutukset eivät aina toteutuisikaan
(Kaukoranta 2012; Kärkkäinen 2012 a,b & c.). Korkeammat tuloveroasteet vähentäisivät
soviteltua ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavilla työstä käteenjääviä tuloja (Kalmbach
2015; Kannas & Kärkkäinen 2014, 26-27). Entä työttömyysturvan suoja-osa?
Kiinnostavimpia dynaamiset, eli ihmisten käyttäytymiseen liittyvät vaikutukset mutta näitä
voidaan saada selville ainoastaan (jossain määrin) kokeilulla ja ottamalla perustulo käyttöön
Perustulokeskustelu muualla Euroopassa
 Keskustelua ollut 1980-luvulta alkaen mm. Saksa, Tanska, Alankomaat,




Irlanti, 2000-luvulla myös Etelä- ja Itä-Eurooppa (Espanja, Slovenia,
Bulgaria)
Eurooppalainen kansalaisaloite perustulosta vuonna 2013 onnistui
keräämään 285 000 vaaditusta miljoonasta allekirjoituksesta
Kampanjan seurauksena syntyi kuitenkin eurooppalainen liike joka
myöhemmin järjestäytyi yhdistykseksi (UBIE – Unconditional Basic
Income Europe)
Alankomaissa Utrechtin kaupunki aikoo käynnistää vuoden mittaisen
kokeilun jossa testataan työttömyysturvan saajilla erilaisia malleja joista
yksi on vastikketon perustulo
Sveitsissä kansalaisaloite 2500 frangin eli noin 2000 euron perustulosta
vuonna 2013 keräsi 126 000 allekirjoitusta. Parlamentti äänesti aloitetta
vastaan mutta mielipidemittausten mukaan 49 % kansalaisista äänestäisi
sen puolesta. Kansanäänestys vuonna 2016.
Eurodividend: ehdotus eurooppalaisesta perustulosta
(Philippe Van Parijs ja Yannick Vanderborght 2012)
 Kaikille EU:n alueella tai euroalueella asuville maksettava esim. 200 €/kk, tai




vaihtoehtoisesti suhteutettu maan elinkustannuksiin/porrastettu saajan iän mukaan
Ensisijainen rahoitusmekanismi yleiseurooppalainen 20 % ALV, voidaan täydentää
esim. rahoitusmarkkina- tai hiiliveroilla.
Tarkoituksena on ainoastaan täydentää (ei korvata) kansallisia
toimeentuloturvajärjestelmiä. Maat voivat kuitenkin halutessaan korvata osan
sosiaaliturvastaan Euro-Dividendillä, jolloin niiden kansalliset sosiaaliturvamenot
pienenisivät.
Ehdotus syntyi reaktiona Philippe Schmitterin ja Michael Bauerin vuonna 2001
ehdottamaan ”Eurostipendiin”, joka olisi kohdennettu ainoastaan pienituloisille. Van
Parijs ja Vanderborght näkivät Eurostipendin ongelmina yksilötason köyhyysloukun ja
kannusteet tuloerojen kasvattamiseen
Myöhemmin Van Parijs on tarjonnut Euro-Dividendia korjausliikkeeksi ns. euron
valuongelmiin. Suoraan ihmisille maksettava tulonsiirto toimisi automaattisena
puskurimekanismina joka tasapainottaisi taloudeltaan heikompien ja vahvempien
valtioiden välisiä eroja ja jakaisi rahaa varakkaammilta metropolialueilta köyhemmille
reuna-alueille.
Suomen hallituksen perustulokokeilu
 Kirjaus hallitusohjelmassa (s. 9) ”Toteutetaan perustulokokeilu.”
 Kelan tutkimusosaston johtama konsortio valmistelee kokeilua
(mukana Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot, Sitra,
ajatushautomo Tänk sekä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos.
Hankkeeseen osallistuvat lisäksi Suomen Yrittäjät sekä kunta-alan,
vero-oikeuden ja perustuslain asiantuntijoita.)
 Kokeilussa selvitetään voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä
ja väliinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää
byrokratiaa ja kannustaa työntekoon (STM)
 Esiselvitys valmis 31.3.2016 ja lopullinen 15.11.2016, kaksivuotisen
kokeilun käynnistys alkuvuodesta 2017
 Alustavasti suunnitelmissa testata erilaisia malleja ja perustulon tasoja
erilaisiin otoksiin sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla
Perustulon kannatus
 Kelan tutkimusosaston Taloustutkimuksella teettämä kysely syksyllä





2015
Perustulon ja negatiivisen tuloveron kannatus koko väestössä 69%
(vuonna 2002 vastaavassa kyselyssä 63% ja 76%)
Kannatus suurinta vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajien
keskuudessa (RKP:n äänestäjiä otoksessa vähän). Nihkeimpiä
kokoomusta, keskustaa ja kristillisdemokraatteja äänestäneet (silti
enemmistö).
Yrittäjät epäilevimpiä perustuloa kohtaan (silti kannatus 60%) ja
työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ja opiskelijat myönteisimpiä
Perustulon sopivana määränä pidettiin 1000 euroa
Lisätietoa Kelan tutkimusblogista
(http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2759)
Lisätietoa
 BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto
(http://perustulo.org/)
 BIEN – Basic Income Earth Network
(http://www.basicincome.org/) perustettiin vuonna 1986
Euroopan tasolla, vuonna 2004 toiminta laajeni globaaliksi
 UBI-Europe – eurooppalainen perustuloverkosto
(http://basicincome-europe.org/)
 Basic Income Studies -lehti
(http://www.degruyter.com/view/j/bis)