Voiko perustulo vähentää köyhyyttä? - EAPN
Voiko perustulo vähentää köyhyyttä? Johanna Perkiö Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Vpj, BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry Perustulon määritelmä “A basic income is an income unconditionally granted to all on an individual basis, without means test or work requirement.” Basic Income Earth Network (BIEN) universaali vastikkeeton yksilöllinen Mitä perustulolla on tavoiteltu? Oikeudenmukainen siivu yhteisistä resursseista (Thomas Paine, Philippe Van Parijs) Todellinen vapaus kaikille (Philippe Van Parijs) Vähimmäisturvan takaaminen häiritsemällä mahdollisimman vähän markkinoiden toimintaa ja työnteon kannusteiden parantaminen (Milton Friedman) Yhteiskunnallisten valtasuhteiden ja jakoperiaatteiden muuntaminen ja siirtyminen kohti sosialismia/kommunismia (Philippe Van Parijs & Robert van der Veen, Eric Olin Wright) Sukupuolten välinen tasa-arvo (Carole Pateman) Ekologisesti kestävämpi yhteiskunta, työn ymmärtäminen uudella tavalla (André Gorz, Robert Goodin, Tony Fitzpatrick, Jan Otto Andersson) Entä Suomessa? 1980-luku: työn tarjonnan alentaminen markkinoiden kysyntää vastaavalle tasolle, työn jakaminen ja yleishyödyllinen ’kansalaistyö’ 1990-luku: työnteon kannusteiden parantaminen, matalapalkkatyön tukeminen, työmarkkinoiden joustojen tukeminen 2000 ja 2010-luvut: työnteon kannusteiden parantaminen, silpputyöntekijöiden toimeentulon turvaaminen ja väliinputoamisen estäminen Prekariaattiliike 2006-: silpputyöläisten neuvotteluvoiman parantaminen, korvaus työsuhteen ulkopuolella tehtävästä työstä ja työkyvyn ylläpidosta, tietokapitalismin osingonjako Kannustavuus vs. köyhyyden alentaminen/tuloerojen tasaaminen? Työn lisääminen vs. vähentäminen? Perustulo hyvinvointivaltion ongelmien korjaajana Hyvinvointivaltiot rakennettu historiallisella aikakaudella (1945-1975) jota leimasi korkea työllisyys, pysyvät työsuhteet, suljetut kansantaloudet, voimakas talouskasvu ja vahva työväenliike Järjestelmät heijastelevat omaa aikaansa eivätkä tunnista työn moninaisia muotoja tai rakenteellista työttömyyttä, eivätkä moninaisia perhe- ja elämäntilanteita, ns. uusia sosiaalisia riskejä Perustulolla pyritty korjaamaan sosiaaliturvan väliinputoamisiin, ’loukkuihin’, mielivaltaisiin karensseihin, sekä monimutkaisuuteen ja byrokratiaan liittyviä ongelmia Perustulon on ajateltu olevan tasa-arvoisempi järjestelmä joka asettaisi kaikki elämäntilanteet samalle viivalle, vähentäisi sosiaaliturvan leimaavuutta ja mahdollistaisi työtulojen ja sosiaaliturvan joustavan yhteensovittelun Suomalaisia perustulomalleja Vihreiden malli 2014: perustulo 560 € (vuonna 2007 440 €) Saajina kaikki Suomen asumisperustaisen sosiaaliturvan piirissä olevat 18 vuotta täyttäneet ei-eläkeläiset Ansiotuloveroasteet: 41 % alle 50 000 € vuosituloista, 49 % yli 50 000 € vuosituloista, pääomatuloveroasteet: 33 % alle 40 000 € vuosituloista, 35 % yli 40 000 € vuosituloista. Perusvähennys pieniin kuukausituloihin. Kiinteistöveron korotus 120 milj € ja ympäristölle haitallisten verotukien vähennys 600 milj € Korvaa sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat. Perustulon päälle maksettaisiin tarvittavat syyperusteiset tuet, esim. ansiosidonnainen työttömyystuki. Tavoitteet: köyhyyden vähentäminen ja syrjäytymisen torjunta, sosiaaliturvajärjestelmän muuttaminen yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi, työn vastaanottamisen tekeminen kannattavaksi kaikissa tilanteissa, ihmisten omien valintojen tukeminen ja valtion holhoamisen vähentäminen, silpputyötä tekevien toimeentuloturvan parantaminen, yrittäjyyden edistäminen. Vasemmistoliiton malli 2011: perustulo 620 € + harkinnanvarainen lisätuki 130 € Saajina kaikki maassa pysyvästi asuvat työikäiset Rahoitetaan verottamalla ansio- ja pääomatuloja progressiivisesti asteikolla 30-57 % Korvaa kaikki tulonsiirrot lukuunottamatta asumistukea, toimeentulotukea ja ansiosidonnaisia etuuksia. Perustulon toteuttaminen aloitetaan asteittain yhdistämällä perusturvaetuudet ja nostamalla niiden tasoa. Tavoitteet: tuloerojen tasaaminen ja köyhyyden vähentäminen, sosiaaliturvan saajiin kohdistetun kontrollin ja nöyryytyksen vähentäminen, sosiaaliturvan ja pienten ansiotulojen yhteensovittelun helpottaminen, epäsäännöllistä työtä tekevien neuvotteluvoiman vahvistaminen, työn käsitteen laajentaminen ja ihmisten emansipaatio. Miten perustulomallit onnistuvat tavoitteissaan? Mikrosimulaatioanalyyseillä tehty arvioita siitä, mitä e.m. mallien mukainen perustulo tarkottaisi sovitettuna nykyiseen tulonsiirto- ja verojärjestelmään Molemmilla malleilla analyysien mukaan suhteellisia tuloeroja kaventava vaikutus (tosin vihreiden lopullinen malli poikkeaa hiukan analyysin pohjana käytetystä mallista). Gini-kerroin pienenee vasemmistoliiton mallissa 2,3 prosenttiyksikköä ja vihreiden mallissa 1 prosenttiyksikön. Pienituloisten osuus (alle 60 % mediaanituloista) väestöstä laskee vas. mallissa 4,1 %-yksiköllä ja vihr. mallissa 1,14 %-yksiköllä ja myös lapsiköyhyys alenee. Molemmissa malleissa kuusi alinta tulodesiiliä hyötyy (alin kymmenys vas. mallissa +0,7 ja vihr. mallissa 0,32 %-yksikköä) ja neljä ylintä häviää (ylin kymmenys vas. mallissa -1,5 ja vihr. mallissa -0,45 %-yksikköä). Keskituloisilla käteenjäävät tulot eivät juurikaan muutu. Selkeimmin nostaisi käteenjääviä tuloja niillä sosiaaliturvaa saavilla, joiden nykyinen etuustaso on perustuloa alhaisempi sekä niillä tulottomilla tai pienituloisilla, jotka eivät nykyisellään saa (tai hae) mitään sosiaaliturvaetuutta. Erityisesti pienituloiset yrittäjät ja freelancerit, opiskelijat ja lastaan kotona hoitavat vanhemmat kuuluvat voittajiin. Koska etuusjärjestelmä on monimutkainen ja perustulon päälle jäisi vielä muita sosiaaliturvan osia (erityisesti asumis- ja toimeentulotuki), toivotut kannustinvaikutukset eivät aina toteutuisikaan (Kaukoranta 2012; Kärkkäinen 2012 a,b & c.). Korkeammat tuloveroasteet vähentäisivät soviteltua ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavilla työstä käteenjääviä tuloja (Kalmbach 2015; Kannas & Kärkkäinen 2014, 26-27). Entä työttömyysturvan suoja-osa? Kiinnostavimpia dynaamiset, eli ihmisten käyttäytymiseen liittyvät vaikutukset mutta näitä voidaan saada selville ainoastaan (jossain määrin) kokeilulla ja ottamalla perustulo käyttöön Perustulokeskustelu muualla Euroopassa Keskustelua ollut 1980-luvulta alkaen mm. Saksa, Tanska, Alankomaat, Irlanti, 2000-luvulla myös Etelä- ja Itä-Eurooppa (Espanja, Slovenia, Bulgaria) Eurooppalainen kansalaisaloite perustulosta vuonna 2013 onnistui keräämään 285 000 vaaditusta miljoonasta allekirjoituksesta Kampanjan seurauksena syntyi kuitenkin eurooppalainen liike joka myöhemmin järjestäytyi yhdistykseksi (UBIE – Unconditional Basic Income Europe) Alankomaissa Utrechtin kaupunki aikoo käynnistää vuoden mittaisen kokeilun jossa testataan työttömyysturvan saajilla erilaisia malleja joista yksi on vastikketon perustulo Sveitsissä kansalaisaloite 2500 frangin eli noin 2000 euron perustulosta vuonna 2013 keräsi 126 000 allekirjoitusta. Parlamentti äänesti aloitetta vastaan mutta mielipidemittausten mukaan 49 % kansalaisista äänestäisi sen puolesta. Kansanäänestys vuonna 2016. Eurodividend: ehdotus eurooppalaisesta perustulosta (Philippe Van Parijs ja Yannick Vanderborght 2012) Kaikille EU:n alueella tai euroalueella asuville maksettava esim. 200 €/kk, tai vaihtoehtoisesti suhteutettu maan elinkustannuksiin/porrastettu saajan iän mukaan Ensisijainen rahoitusmekanismi yleiseurooppalainen 20 % ALV, voidaan täydentää esim. rahoitusmarkkina- tai hiiliveroilla. Tarkoituksena on ainoastaan täydentää (ei korvata) kansallisia toimeentuloturvajärjestelmiä. Maat voivat kuitenkin halutessaan korvata osan sosiaaliturvastaan Euro-Dividendillä, jolloin niiden kansalliset sosiaaliturvamenot pienenisivät. Ehdotus syntyi reaktiona Philippe Schmitterin ja Michael Bauerin vuonna 2001 ehdottamaan ”Eurostipendiin”, joka olisi kohdennettu ainoastaan pienituloisille. Van Parijs ja Vanderborght näkivät Eurostipendin ongelmina yksilötason köyhyysloukun ja kannusteet tuloerojen kasvattamiseen Myöhemmin Van Parijs on tarjonnut Euro-Dividendia korjausliikkeeksi ns. euron valuongelmiin. Suoraan ihmisille maksettava tulonsiirto toimisi automaattisena puskurimekanismina joka tasapainottaisi taloudeltaan heikompien ja vahvempien valtioiden välisiä eroja ja jakaisi rahaa varakkaammilta metropolialueilta köyhemmille reuna-alueille. Suomen hallituksen perustulokokeilu Kirjaus hallitusohjelmassa (s. 9) ”Toteutetaan perustulokokeilu.” Kelan tutkimusosaston johtama konsortio valmistelee kokeilua (mukana Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot, Sitra, ajatushautomo Tänk sekä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos. Hankkeeseen osallistuvat lisäksi Suomen Yrittäjät sekä kunta-alan, vero-oikeuden ja perustuslain asiantuntijoita.) Kokeilussa selvitetään voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja väliinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon (STM) Esiselvitys valmis 31.3.2016 ja lopullinen 15.11.2016, kaksivuotisen kokeilun käynnistys alkuvuodesta 2017 Alustavasti suunnitelmissa testata erilaisia malleja ja perustulon tasoja erilaisiin otoksiin sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla Perustulon kannatus Kelan tutkimusosaston Taloustutkimuksella teettämä kysely syksyllä 2015 Perustulon ja negatiivisen tuloveron kannatus koko väestössä 69% (vuonna 2002 vastaavassa kyselyssä 63% ja 76%) Kannatus suurinta vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajien keskuudessa (RKP:n äänestäjiä otoksessa vähän). Nihkeimpiä kokoomusta, keskustaa ja kristillisdemokraatteja äänestäneet (silti enemmistö). Yrittäjät epäilevimpiä perustuloa kohtaan (silti kannatus 60%) ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ja opiskelijat myönteisimpiä Perustulon sopivana määränä pidettiin 1000 euroa Lisätietoa Kelan tutkimusblogista (http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2759) Lisätietoa BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto (http://perustulo.org/) BIEN – Basic Income Earth Network (http://www.basicincome.org/) perustettiin vuonna 1986 Euroopan tasolla, vuonna 2004 toiminta laajeni globaaliksi UBI-Europe – eurooppalainen perustuloverkosto (http://basicincome-europe.org/) Basic Income Studies -lehti (http://www.degruyter.com/view/j/bis)
© Copyright 2024