5: 2015
PERUSTULO
keskusteluttaa tutkijoita
Olli Kangas ja Susan Kuivalainen
pohtivat perustulon vaikutuksia. Sivu 8
VALVONTA
7#*̤27^23*-
"33,0'
Finanssivalvonta puuttui
työhyvinvointirahojen käyttöön.
Liian moni yrittäjä
alivakuuttaa työnsä.
Nuorten ammattiylpeys
kantaa työelämään.
Sivu 13
Sivu 16
Sivu 18
SISÄLTÖ
2WrCJdICÐÐ̭ÐÐ̨̪̩̭
23
Kevan lakiasiainjohtaja Karoliina
Kiuru kertoo työstään julkisten alojen eläkevakuutuslaitoksessa.
– Valtaosa ammattiin opiskelevista
uskoo työllistyvänsä opiskelemalleen
alalle, kertoo Sakki
ry:n puheenjohtaja
Musa Jallow. Hän tapasi kokiksi valmistuvia amislaisia.
kka
uloluo
Ansiot
ƨô
Ʃô
ƭô
PÄÄKIRJOITUS
Työeläkeuudistus testaa
alan viestintäkykyä.
TYÖELÄKEPÄIVÄ
Messukeskus täyttyi
työeläkepäivän osallistujista.
PERUSTULO
Kelan Olli Kangas
tutkii perustuloa.
SORSAN KOLUMNI
ƦƧô Onnellisuuden
yliarvostus
risoo Ville-Pekka Sorsaa.
Ʀƫô
9
0–9 99
9
–14 99
10 000
9
–19 99
15 000
9
–24 99
20 000
9
–29 99
25 000
9
2( -34-3() ̏ 13(**$+(
–39 99
30 000
Moni yrittäjä
alivakuuttaa työnsä.
TAPASIMME
Ʀƭô Musa
Jallow tunnistaa
nuorten ammattiylpeyden.
MINÄ VÄITÄN!
ƧƧô Lilja
Tamminen epäilee
palkan ja työeläkkeen
ikiliittoa.
KOKEMUKSEN ÄÄNTÄ
Ƨƨô Karoliina
Kiuru tuntee
julkisten alojen eläkkeet.
Ʀƨô Työhyvinvoinin rahojen
LUUPIN ALLA
18
8
Perustuloa aikoo
Sipilän hallitus
kokeilla. Kelan
Olli Kangas tekee
taustaselvitystä.
käyttöön tarkemmat ohjeet.
26
PALLO HALLUSSA
28© $+º*$̏$1.3©$41../ 22
29
TIEDOKSI JA NIMITYKSET
ô KIRJA, JOKA KOLAHTI
Ilmarisen kehitysjohtaja
Pekka Puustinen esittelee kirjamieltymyksensä.
Ȫ
31
ENGLISH SUMMARY
32
UUSIMMAT JULKAISUT
Finanssivalvonta tarkentaa eläkeyhtiöille
työhyvinvointirahojen
jakoperiaatteita.
13
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
PÄÄKIRJOITUS
Työeläke on Eläketurvakeskuksen
julkaisema työeläkealan
ammatti- ja sidosryhmälehti.
JULKAISIJA
$KwJDSTQU@JDRJTRÉVVVDSJɫ
Työeläke uudistuu,
perustulo kytee
DIGILEHTI
SXěDKwJDKDGSHɫ
TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI
SXNDK@JDKDGSHDSJɫ
PÄÄTOIMITTAJA
Kati Kalliomäki
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Anne Iivonen
”HISTORIALLINEN TYÖELÄKEUUDISTUS”, luonnehtii isoimman päivälehden pääkirjoitus
vuoden 2017 eläkelakien etenemistä eduskunnassa. Hätkähdän ilmaisua ja mietin,
onko ilmassa sellaista historian lehtien havinaa, mitä itse en kykene kuulemaan.
Korvissani vuoden 2005 muutokset ovat suurempia kuin nykyiset. Työeläkejärjestelmän sisäpuolelta ajattelen eläkkeen kertymisen periaatteita, mutta kyseessä taitaa
olla tavalliselle kansalaiselle paljon konkreettisempi asia eli oma eläkeikä.
TOIMITUSNEUVOSTO
Johanna Ahonen (Varma)
Kimmo Karppinen (Merimieseläkekassa)
Tuulikki Lepomäki-Lahtinen (Elo)
Mari Rehn-Kiukkonen (Eläketurvakeskus)
Mikko Sankala (Eläketurvakeskus)
Maija Träskelin (Keva)
ENTÄ TYÖELÄKETURVAN KÄYTÄNNÖN TYÖMYYRÄT eli työeläkevakuuttajat?
akuuttajat?
TÄTÄ LEHTEÄ TEKIVÄT MYÖS
Verneri Aalto, Liisa Huima, Antti Karkiainen,
Juha Knuuti, Lena Koski, Kari Lindstedt,
Peter Lindström, Pirjo Mailammi,
Karoliina Paatos, Markus Palomurto,
Leena Seretin ja Kai Widell.
Heille uusien eläkelajien hakemiseen, käsittelyyn ja myöntämiseen
tämiseen
varautuminen on monin paikoin uudenlaista.
Työeläkealalle eläkeuudistus merkitsee yhteistä kuntotestiä
stiä nimeltä viestintäkyky: kuinka kerromme riittävän selkeästi eläkkeisiin
keisiin
tulevista muutoksista? Riskinä on, että sekoitamme ihmisten
en jo
ennestäänkin epäselviä ajatuksia työeläkkeistä.
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
@HMDHRSNSHK@TJRDSDSJɫ
puhelin 029 411 2500
ULKOASU JA SIVUNVALMISTUS
Cilla Lehtonen
Aste Helsinki Oy
ELÄKEUUDISTUS vaatii sekä käsityötä että aivojumppaa. Lisäksi
si
uudistusta toteutetaan ajassa, jossa työelämä muuttuu vauhdilla. Kuin juna eteenpäin jyskyttävän työuran käsite alkaa
kuulostaa kuluneelta, työttömyys jyllää ja yhä useampi suomalainen on itsensätyöllistäjä. Tätä ei osattu täysin ennustaa vuoden 2005 uudistuksen aikoihin.
Muutoksessa myös perustulolla on mahdollisuus soljahtaa suomalaiseen sosiaaliturvakokonaisuuteen. Kannustinloukko halutaan pois. Jos työn vastaanottamisen esteet
poistuisivat, voisi esimerkiksi työllistyminen kohentua.
PAINO
PunaMusta Oy
paperi UPMFine 100 g/m2
50. vuosikerta
ISSN-L 0564-5808
Helsinki 2015
Työeläke ilmestyy vuonna 2016 viitenä
numerona. Seuraava lehti 15. helmikuuta.
työtulo voi jäädä niin pieneksi, että motivaatio ansioihin suhteutetun
uhteutetun
eläkkeen kartuttamiseen on hakusessa.
Meidän työeläkealalla tuleekin vaalia riittävän eläketurvan
van edellytysten varmistamista kaikille. Tarvitaan myös ansioihin suhteutetun
utetun sosiaaliturvajärjestelyn periaatteiden kirkastamista ja ymmärretyksii tekemistä.
Kati Kalliomäki
päätoimittaja Työeläke-lehti.fi
Digilehti: työeläke-lehti.fi
Twitter: @KatiKalliomaki
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
LEHTI ILMESTYY
ma 15.02.
ma 11.04.
ma 06.06.
ma 03.10.
ma 28.11.
ain
P
FILOSOFISEEN ÄRSYTYKSEEN saattaa kompastua myös yrittäjiä,
iä, joilla
Karoliina Paatos
TYÖELÄKE JA PERUSTULO nähdään helposti vastakkaisina voia
mina. Mielestäni näin ei tarvitse olla. Ne voidaan nähdä jopa
sukulaisiksi, puuttuuhan kummastakin tarveharkintaisuus. Siinä missä perustulo napsahtaisi tilille automaattisesti, karttuvat
at työeläke-eurotkin automaattisesti palkasta. Tietenkin ﬁlosoﬁsesti
esti ero
on suuri, sillä työeläkettä saadakseen tarvitaan työtä ja siitä ansioita.
nsioita.
AINEISTOT
pe 15.01
pe 11.03.
pe 06.05.
pe 02.09.
pe 28.10.
3()&
-61
9
NO
1
2
3
4
5
otuo
te, 441
KANNEN KUVA:
Liisa Huima
ȫ
Työeläkepäivä kutkutteli
JÄRKEÄ JA TUNNETTA
Osallistujista
etualalla Tuomo
Lähdeniemi (vas.),
Mikko Kautto,
Jaakko Tuomikoski,
Marika Sahlberg ja
Marina Paulaharju.
Työeläkepäivä kertoi
eläkeuudistuksesta.
Päivän teema Tuunattu
työeläke kokosi
Messukeskukseen 850
alan ammattilaista.
TEKSTI ANNE IIVONEN
KUVAT KAROLIINA PAATOS
Ȭ
U
utta lakipakettia, vuoden 2017 työeläkeuudistusta, on tuunattu
sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemana johtaja Heli Backmanin vetämän virkamiesjoukon
voimin.
Backman antoi tunnustusta virkamieskunnalleen ja työeläkelaitosten asiantuntija-apua antaneiden
sitoutuneelle työskentelylle. Myös
sosiaali- ja terveysministeri Hanna
Mäntylän viesti työeläkealan toimi-
joille oli kannustava ja rohkaiseva.
– Uudistuksessa työeläkeala joutuu suuren toimeenpanotyöhön: järjestelmien ja käytäntöjen uusiminen
on edessä ja neuvontatyötä tulee
olemaan paljon.
Eduskuntakäsittely valmistuu tämän vuoden aikana, ja presidentti
vahvistaa lait vuodenvaihteen tuolla puolen.
SELKEÄN VIESTINNÄN merkitys nostettiin keskusteluun useita kertoja
päivän teemoissa. Panelistien pṷ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
Heli Backman, johtaja,
STM. Hän huolehti käytännössä, että lainvalmistelu eteni tiukassa
aikataulussa.
heenvuoroissa etenkin Ilmarisen
toimitusjohtaja Timo Ritakallio painotti, että työeläkealan pitäisi pystyä nykyistä paremmin kommunikoimaan eläkeasioissa kansalaisten
keskuudessa.
– Pitää kirkastaa viestimme niin
yksinkertaiseksi, että mahdollisimman moni ymmärtäisi sen.
TYÖELÄKEPÄIVÄN yli 850 osallistujaa,
työeläkealan ammattilaista, osallistui myös itse mielipiteiden muokkaukseen sekä Messukeskuksen
viestiseinällä että reaaliaikaisia some-kanavia hyödyntäen.
Työeläkeuudistuksen palapelistä
kertoi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Tärkeimpinä paloina hän pitää eläkeikää,
elinaikakerrointa, palkansaajan työeläkemaksun käsittelyä eläkkeen perusteena olevassa palkassa ja eläkkeen karttumisprosentteja.
Näillä neljällä elementillä on keskinäisiä riippuvuuksia ja niiden väliset painotukset vaikuttavat eri tavoin tuleviin eläkkeensaajiin ja eri
sukupolviin. Elementtien yhteensovittaminen neuvotteluissa onnistui
Rantalan mukaan loogisella ja elegantilla tavalla.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä
kiitti työeläkeväkeä
asiantuntija-avusta
lainvalmistelussa.
Työuraeläke keskustelutti Postin
henkilöstöjohtaja Jaana Jokista
ja vastaavaa lakimiestä Jyrki Ojasta
Rakennusliitosta,
oik. juontaja Kati
Kalliomäki.
Pitää kirkastaa viesti
niin yksinkertaiseksi,
että mahdollisimman
moni ymmärtäisi sen.
Timo Ritakallio
Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja
Kaksi uutta eläkelajia
ELÄKETURVAKESKUKSEN johtaja
Riitta Korpiluoma kertoi eläkeuudistuksen myötä voimaantulevista
uusista eläkelajeista, työuraeläkkeestä ja osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä.
Korpiluoman mukaan työuraeläkkeen toimeenpanossa tulee olemaan haasteita. Ongelmia
pitkän ja raskaan työuran todentamisesta on odotettavissa. Lisäksi
kansalaisten yhdenvertaisuus on
turvattava lain yhtenäisellä soveltamiskäytännöllä.
– Yhtenäinen linja edellyttää
työterveys- ja vakuutuslääkäreiden kouluttamista, hän kertoi.
Antti Karkiainen
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
ȭ
– Muutostarpeen takana on se tosiasia, että elinikä pitenee. Sitä eläkejärjestelmässä ei voida olla ottamatta huomioon.
Hän painotti, että hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen vastuullisesti huomioon. Ja tekee sen sillä tavoin, että kansalaiset
voivat luottaa työnteolla ansaittuun
eläketurvaan.
– Kyllä uudistus on iso juttu, mutta ei sen suuruutta pidä paisutella.
Eläkejärjestelmä on aina ennenkin muuttunut, vaikkei hoppuillen,
muuttuneita olosuhteita vastaavaksi, Rantala sanoi.
Jukka Rantala
luonnehti eläkkeelläoloajan ja
työura-ajan suhdetta kultaiseksi
leikkaukseksi.
TYÖURAVUOSIEN ja eläkeajan keski-
näistä suhdetta Rantala havainnollisti aikajanoin. Nykyisessä eläkepolitiikassa korostetaan työuran ja
eläkeajan pituuksien pitämistä oikeassa suhteessa toisiinsa.
– Tämä merkitsee, että eliniän
kasvaessa sekä työura että eläkeaika
pitenevät samassa suhteessa. Niin,
että pidentyvä elinaika ei mene kokonaan eläkeajan pidennykseksi.
Itse asiassa suuremman osan osa
Julkiset alat
yhteiseen JuELiin
JULKISEN SEKTORIN eläkeperheestä poistuu kolme lakia. Tilalle tulee yksi julkisten alojen eläkelaki JuEL. Valmistelu eteni STM:n
työryhmässä sopuisasti.
– Vaikka KuEL, VaEL, KiEL jäävät historiaan, niiden sisältö säilyy
JuEL:ssa muuttumattomana, mikäli eläkeuudistuksen muutokset
eivät vaikuta, kertoo Anne Perälehto-Virkkala Kevasta.
Eniten lainvalmistelussa askarruttivat alemmat eläkeiät ja
JGQdCJdIICCRÐ(S#*LÐ̨̨̯Ð̨̨̨ÐT?kuutetusta nämä koskettavat vaH??R?Ð̨̪Ð̨̨̨ÐFCLIGJrdÐ
Kimmo Kontio
Ȯ
pidennyksestä tulee kohdistua työuraan kuin eläkeaikaan, hän osoitti.
Eläkeuudistuksen seurauksena
laskennallisen työikäisen ajan ja
eläkeajan suhde vakiinnutetaan yli
sukupolvien. Rantala kertoi työurien
ja eläkkeelläoloaikojen suhteen olevan yllättävän samanlainen eri Euroopan maissa.
– Kultainen leikkaus (1:1.618)
näyttäisi olevan jonkinlainen luonnonlaki myös eläkkeissä, vitsaili
Rantala.
Toisin sanoen, jokaista eläkkeellä
vietettyä vuotta kohden työuraa on
yli puolitoista vuotta.
LUOVAN ja kokeilunhaluisen työsken-
telyotteen tärkeyttä korosti Ihmisten
päätöksenteko ja järki -esityksessään
Kultainen leikkaus
näyttäisi olevan
jonkinlainen luonnonlaki
myös eläkkeissä.
Jukka Rantala
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja
Mikael Jungner, viestintätoimisto
Kreabin toimitusjohtaja.
Työyhteisön sisäinen dynamiikka
tuottaa Jungnerin kokemuksen mukaan parhaiten, kun ihmiset lakkaavat toimimasta ikään kuin käsijärrun
kangistamina varuillaan.
– Oma-aloitteinen, intohimoinen
ja luova ihminen on ketterä ja pystyy
käsittelykyvyllään tiedostamaan tṷ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
hatkertaisesti varautuneen tietoisen
mielen.
tavalla, joka vastaa heitä kiinnostaviin kysymyksiin, Kalliomäki korosti.
panelisteina
Timo Ritakallio Ilmarisesta, professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta, Fountain Parkin tutkimuspäällikkö Tuomo Lähdeniemi ja
blogisti Lilja Tamminen keskustelivat eläkeuudistuksesta.
Uudistuksen hämmennystä loitontaa tehokkaimmin tieto, tätä
korosti päivän juontanut Eläketurvakeskuksen viestintäjohtaja Kati
Kalliomäki.
– Faktoja ja laskelmia meillä on
vaikka kuinka uudistuksen vaikutuksista eläkejärjestelmään.
– Kansalaisille ei tätä kaikkea voi
vain kaataa sisään. Se pitää tarjota
ELÄKEIKÄ NOUSEE uudistuksessa si-
PÄIVÄN
PÄÄTTEEKSI
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
ten, että eläkeikä sidotaan elinajan
muutokseen kuin takki niskaan. Alkuun eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen, ja kolmen kuukauden porrastuksina korotukset
alkavat purra vuodesta 2018 lähtien.
Vuonna 1955 syntyneillä alin eläkeikä nousee kolmella kuukaudella nykylain 63 vuotta korkeammaksi. Ikäraja nousee ikäluokittain kunnes 2027
vanhuuseläkkeen alaikäraja saavuttaa 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneistä lähtien eläkeikä kytkeytyy ikäluokittain elinajan muutokseen.
Työeläkepäivän videotallenteet
ovat verkkopalvelussa Etk.ﬁ.
Panelistit Timo
Ritakallio Ilmarisesta, professori
Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta, Fountain
Parkin tutkimuspäällikkö Tuomo
Lähdeniemi ja
blogisti Lilja Tamminen.
Vain muutos on
pysyvää
ELÄKEASIOIDEN YMMÄRRYSTÄ on
lisättävä, meidän on oltava läpinäkyviä ja entistä selkeämpiä viesteissämme, korosti toimitusjohtaja Timo Ritakallio.
Professori Kirsti Lonkan mukaan eläkejärjestelmään ei luoteta, koska ollaan paitsi tietämättömiä myös turhan negatiivisia
kaikkea kohtaan – ja tietysti myös
kateellisia enemmän ansaitseville.
Blogisti Lilja Tamminen toi
esille työelämän murroksen: kun
emme edes vielä tiedä tulevaisuuden töistä, eläkejärjestelmäkin voi
olla hyvin erilainen.
Matti Lumijärvi
ȯ
PERUSTULOKOKEILU
Perustulokokeilun
selvitys on tutkija Olli
Kankaan tarkastelussa.
Tutkija Susan Kuivalainen
pohtii aihetta työeläkkeen
näkövinkkelistä.
MIKÄ KOKEILU?
O
O
O
Ȱ
Perustulokokeilu on kirjattu
pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, Selvitystyön
vetäjänä Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas.
Mukana yliopistojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita,
perustuslaki- ja verojuristeja
sekä kunta-alan ja yrityselämän edustajia.
Selvitystyön loppuraportin
KddPdNdGTdÐ̨̨̫̩̩̪̩̮
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ | TYÖ ELÄKE
PERUSTULO,
mitä tarkoittaa työeläkkeelle?
Kelan Olli Kangas tutkii, olisiko perustulo ratkaisu sosiaaliturvan ongelmiin. Perustulon euromäärä voi vaikuttaa työn
tarjontaan, sanoo Eläketurvakeskuksen Susan Kuivalainen.
TEKSTI PETER LINDSTRÖM KUVAT LIISA HUIMA
K
elan tutkimusjohtaja Olli Kangas vetäisee
henkeä. Hänen vastuulleen valikoitunutta
perustulokokeilua on syksyn ajan julkisuudessa kiitelty ja kritisoitu paljon, vaikka työ
on vasta alkumetreillä.
– Olen tavattoman innostunut tästä kokeilusta. Samalla painotan, että olen tutkija, en julistaja. Minulle perustulo on tutkittava asia, ei missio, Kangas sanoo.
Empirismin nimeen vannova Kangas tutkii, ratkaisisiko perustulo tarveharkintaisen sosiaaliturvan ongelmia,
kuten sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista. Kokeilu
kiinnostaa Kangasta myös siksi, että se paljastaa sosiaalipolitiikan valtarakenteita.
– Kuka kannattaa ja kuka vastustaa perustuloa? Ja
mitä perustelut kertovat vastustajista ja kannattajista,
Kangas kysyy.
VAIKUTTAISI PIENITULOISTEN MAKSUHALUKKUUTEEN
Eläketurvakeskuksen tutkimuspäällikkö Susan Kuivalainen pitää perustulon euromäärää avainkysymyksenä.
– Juristit tuskin hyväksyvät kovin pientä perustuloa.
Ekonomistit puolestaan epäilevät suuren perustulon taloudellista kestävyyttä, Kuivalainen vertaa.
Kuivalainen näkee perustulossa vaikutuksia työvoiman tarjontaan. Se kytkeytyy myös työeläketurvan rahoitukseen.
– Jos perustulon seurauksena työvoiman tarjonta
heikkenee, palkkasumma ja työeläkemaksut vähenevät.
Sosiaalipolitiikka ei vain siirrä rahaa maksajilta vastaanottajille. Olli Kangas muistuttaa, että politiikka
varastoi yhteiskunnan valtasuhteita instituutioihin,
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
ȱ
KUKA?
Olli Kangas
O
O
O
Ikä:Ð̮̪ÐTSMRR?
Koulutus:Ð4?JRGMRGCRCGBCLÐ
RMFRMPG
Työ:Ð)CJ?LÐRSRIGKSQHMFR?H?
kuten työeläkejärjestelmään. Politiikan muuttuessa instituutiot tarkistavat asemiaan, kansalaiset rahankäyttöään.
– Jos perustulosta tulisi totta ja se
olisi niin utopinen kuin Hollannissa
ehdotettu 1 300 euroa tai Sveitsissä
esillä ollut 2 000 frangia (yli 1 800
euroa), se vaikuttaisi pienituloisten
työeläkkeenmaksajien maksuhalukkuuteen, Kangas kuvailee.
– Itse en pidä tuollaisia summia
realistisena Suomessa. Kokeilussa
PERUSTULO?
O
O
O
O
O
ȩȹ
PerustuloÐMJGQGÐI?LQ?J?GQGJJCÐsäännöllisesti maksettavaa rahaaÐRMGKCCLRSJM?Ð
T?PRCL
4?QRGIICCRMLR?ÐH?Ðverotonta
)?LQ?J?GQCLÐRSJMHCLÐI?QT?CQQ?ÐNCPSQRSJMQR?ÐQ??RSÐFWrRWÐ
NCPGRRdGQGGLÐR?I?GQGLÐTCPMRSIQCLÐI?SRR?
2?PIMGRSIQCL?ÐFCJNMRR??ÐRWrLÐ
T?QR??LMRR?KGQR?
)MPT?GQGÐMQGRR?GLÐQWWNCPSQR?GQCLÐQMQG??JGRSPT?L
perustulo voisi esimerkiksi olla tasoltaan, mitä työttömyydestä maksetaan nyt perusturvana, noin 550
euroa nettona kuukaudessa. Tämän
pohjalta tarkastelisin perustulon
vaikutuksia eri puolella Suomea,
Kangas toteaa.
TYÖIKÄISELLE TURVAA
Olli Kangas pitää luontevana, että
perustulokokeilu kohdistuu työikäiseen väestöön.
– Maksamme jo lapsille ja vähävaraisille iäkkäille eräänlaista perustuloa, lapsille lapsilisää ja ikääntyneille takuueläkettä.
Kokeilun kohdistaminen työikäisiin olisi Kankaan mukaan mielekästä siksikin, että toimeentulotuki
siirtyy Kelan hoidettavaksi 2017. Valtaosa tuesta menee nyt työttömien
asumiskustannuksiin, kun yleinen
asumistuki ei ole seurannut vuokrannousua.
– Työttömille maksetaan Kelasta
tuloa monen eri etuuden kautta. Perustulokokeilussa nämä etuudet yhdistettäisiin ja perustulo olisi sama
kaikille. Asumiskustannukset hoidettaisiin asumistukijärjestelmän kautta.
– Parantaisiko
perustulo työn ja
sosiaaliturvan yhteensovittamista,
kysyy Olli Kangas.
– Tulo olisi vähimmäisraha, jonka ihminen saisi elämäntilanteesta
ja asuinpaikasta riippumatta, Kangas pohtii.
Susan Kuivalainen on samaa
mieltä sosiaaliturvan kehittämistarpeista, mutta suhtautuu varauksella perustulon mahdollisuuksiin ratkaista sosiaaliturvan ongelmat.
– Jos haluamme parantaa työttömien kannustimia työhön, meidän
tulisi kehittää ensi sijassa työttömyysturvaa.
Perustuloon siirtyminen on haasteellista moninaisista etuuksista ja
maksuista koostuvassa sosiaaliturvajärjestelmässämme. Esimerkkinä Kuivalainen nostaa työeläkkeen
karttumissäännöt.
– Tietyt palkattomat jaksot, kuten
kotihoidontukijaksot, kartuttavat
työeläkettä. Miten karttumissäännöt huomioidaan kokeilussa? Laajennetaanko ne koskemaan kaikkia
vai poistetaanko kaikilta?
TIEDE EI OLE POLITIIKKAA
Kelan kyselyn mukaan perustulo nauttii poliittista kannatusta yli
puoluerajojen. Kangas ja Kuivalai̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
KUKA?
Susan Kuivalainen
O
O
O
nen kokevat kannatuksen kaksijakoisena. Kokeilu tarvitsee poliittista
tukea, mutta tiede ja politiikka tulisi
pitää toisistaan erillään.
– Toivon, ettei tutkijaryhmän työtä lähdetä ehdollistamaan. Meidän
tulee rakentaa rauhassa hyvä tieteellinen asetelma, josta saadaan
luotettavia tuloksia päätöksenteon
pohjaksi, Kangas sanoo.
Seurauksena
voi olla naisille
pienempi työeläke.
– Samoin nykyiselle sosiaaliturvajärjestelmälle on annettava mahdollisuus. Emme pyri osoittamaan,
että perustulo on lähtökohtaisesti
parempi, hän jatkaa.
Sipilän hallitus suhtautuu Kankaan mielestä perustuloon välineenä, joka tukee työn vastaanottamista.
Kuivalainen epäilee, että perustulo voi
johtaa myös päinvastaiseen tulokseen.
– Esimerkiksi kotihoidontukea
suurempi perustulo voi johtaa siihen, että pienten lasten äidit jäävät
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
pidemmäksi aikaa kotiin työelämästä. Seurauksena voi olla naisille pienempi työeläke.
POLIITTINEN VALINTA
Jos perustulosta tulee kokeilun jälkeen totta, sen seuraukset ilmenevät
vuosien kuluttua. Kankaan mielestä
asia on poliitikkojen käsissä.
– Esimerkiksi oikeistoliberaalien
ideologiassa perustulo nähdään keinona toteuttaa yövartijavaltio. Kansalaisille annettaisiin sosiaaliturvan
nimissä minimalistinen perustulo,
ja muun vakuutusturvan kansalaisten pitäisi ostaa vapailta vakuutusmarkkinoilta.
Kangas itse pitää käytännöllisistä
ratkaisuista, joissa valinnanvapaus
ei vaaranna sosiaaliturvan tasoa.
– Brittiläinen taloustieteen professori Nicholas Barr on tiivistänyt
asian hyvin. Barrin mukaan eläkejärjestelmän täytyy olla köyhyyttä
minimoiva. Lisäksi siinä pitää olla
ansiotasoa säilyttäviä elementtejä,
jotka eivät ole vapaasti valittavissa.
– Perustulo voisikin olla tukilauta, jonka päällä kartutamme työeläkettämme, Kangas toteaa.
Ikä:Ð̬̪ÐTSMRR?
Koulutus: Valtiotieteiden
tohtori
Työ: Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston osastopäällikkö.
– Heikentäisikö
perustulo työvoiman tarjontaa,
Susan Kuivalainen pohtii.
Perustulo – vakuutus
epävarmuutta vastaan?
VAKUUTUSAJATTELUSSA ja perustulossa
on tutkijan silmissä kiinnostavia yhtymäkohtia. Molemmissa olennaista on
tarveharkinnan puuttuminen.
– Sosiaalivakuutus ja perustulo eivät ole avustuksia, vaan ennalta määriteltyjä lupauksia tietystä toimeentulon
tasosta. Molemmat ovat eräänlaisia
tulotakuita, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Jyri Liukko kertoo.
Vakuutusajattelun kehityksestä
väitelleen Liukon mukaan vakuuttamisessa on aina jokin selkeästi rajattu riskitapahtuma, jota vastaan vakuutetaan. Sen sijaan perustulo ei vakuuta
mitään tiettyä riskiä.
Perustulon ideana on turvata yleisemmin elämän epävarmuutta toimeentulotuen tapaan. Se nojaa kuitenkin enemmän vakuutuksen logiikkaan
kuin tarveharkintainen toimeentulotuki.
– Lähimpänä perustulo on ajatusta
kansanvakuutuksesta. Näin perustulon suhde ansiosidonnaiseen toimeentuloturvaan olisi sama kuin takuueläkkeen suhde työeläketurvaan.
Peter Lindström
ȩȩ
KOLUMNI
Onnellisuuden pimeä puoli
ONNELLISUUS on bisnesmaailmassa nyt kuuminta hottia. Erilaiset johtamisgurut kulkevat
konferensseissa, globaaleissa
suuryrityksissä ja bisneskouluissa luennoimassa positiivisen psykologian ilosanomaa. He ennen
kaikkea kertovat, mikä ihmisten
ruumiissa on kemiallisesti hyvällä ja mikä huonolla tolalla.
Ja miten helppoa ongelmat
on ratkaista. Guruilla on tarjota lääkkeeksi niin mindfulness-kursseja, ravintolisiä kuin
helppolukuisia oppaita parempaan kemialliseen ja
organisaatioelämään.
nellisuutta? Ei niin. Ja siinä se
ongelma piileekin.
KRIITTISESSÄ onnellisuustutkimuksessa on havaittu, että mitä
enemmän onnellisuutta yksilöllisesti tavoitellaan, sitä vaikeammaksi sen saavuttaminen tulee.
Ihanteiden saavuttamisesta jää
usein käteen vain epävarmuus:
ai nytkö minä olen onnellinen?
Tai sitten tavoittelusta itsestään
tulee fetissi. Rasvaprosentin
puolittamisen, venäläisen nykyrunouden hallitsemisen ja jungilaisen joogalennon
jälkeen olen varmasti onnellinen. Olenhan?
Ei kai
kukaan
voi vastustaa
onnellisuutta?
UUSI ONNELLISUUSTUTKIMUS kohdistaa katseen ruumiiseen ja massoihin. Hyvinvointi todetaan hormonitasoista, onnellisuus funktionaalisista magneettikuvista ja masennus kohta verikokeesta.
Hyvinvoinnin muutoksia jäljitetään
myös loputtomasta ”isosta datasta”,
jota muun muassa kasvonliikkeiden
skannerit, erilaisten ruumiintoimintojen mittauslaitteet ja Twitter-viestien lauserakenteiden emotionaaliset lataukset jatkuvasti puskevat.
Yritykset ovat alkaneet panostaa entistä enemmän yksilölliseen hyvinvointiin. Hygge,
omat liikuntahetket ja ne elämän pienet ilot – niistä on pienet organisaatiot tehty. Minäkuvista nyt puhumattakaan.
Sosiaalinen media on pullollaan mitä ihanampia
kuvia toinen toistaan täydellisemmistä hetkistä, elämistä, ihmisistä.
Karoliina Paatos
ONNELLISUUSBUUMI kuu-
lostaa kaikin puolin fantastiselta asialta. Ei kai
kukaan voi vastustaa on-
12
ONNELLISUUDESTA ja hyvinvoinnista on tullut myös
sosiaalinen normi. Ellet kykene tuntemaan onnellisuutta, olet epäonnistunut ihminen. Sosiaalisen
median toimintalogiikka vahvistaa tätä entisestään.
Mitä useammat ihmiset tuovat esiin onneaan, sitä
vaikeampaa on vakuuttaa muut onnellisuudestaan.
Ja sitä helpompaa onnellisuudessa on epäonnistua.
Uuden onnellisuustutkimuksen pääasiallinen
viesti yksilölle on, että sopeudu ympäristöösi. Jos
et pysty nauttimaan työnantajasi kohtuuttomista
vaatimuksista, sosiaaliturvan alasajosta tai ultrajuoksusta, niin se on kuule sinun vikasi. Hoitaisit
nyt vaan ne kroppasi kemiat kohdalleen ja lopettaisit sen valittamisen.
ONNELLISUUSGURUJEN tarjoamat välineet voivat auttaa monia selviämään nyky-yhteiskunnan vaatimuksista. Samaan aikaan ne kuitenkin kääntävät
ihmisten katseen omaan napaan. Tämä neutraloi
poliittisen aktiivisuuden, tekee ihmisten hallinnan
helpoksi ja johtaa lisääntyvään pahoinvointiin. Siitä on onni kaukana.
Ville-Pekka Sorsa
maailman onnellisin kolumnisti on
maailman ihanimmissa töissä maailman
täydellisimmässä organisaatiossa.
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
LUUPIN ALLA
Finanssivalvonta:
PELISÄÄNNÖT
TYÖHYVINVOINNIN RAHOJEN KÄYTTÖÖN
Työeläkevaroilla tehtävään työhyvinvoinnin
edistämiseen on luvassa ohjeistusta ensi keväänä. Yhteisillä ohjeilla
eläkeyhtiöiden pelikenttä
työhyvinvointirahojen
käytössä kirkastuisi.
TEKSTI LEENA SERETIN
KUVA PIRJO MAILAMMI
PIIRROS JOUKO OLLIKAINEN
O
Fivan johtaja Anneli Tuominen
sanoo, että TyEL-maksusta
työhyvinvointitoimintaan tarkoitetut rahat ovat korvamerkittyjä eikä tarkoitukseen tule
nykysäännöksin käyttää muita
osia kuin työkyvyttömyysriskin
hallintaosaa.
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
hjeistus on lähdössä lausuntokierrokselle ennen
joulua, sanoo Finanssivalvonnan Fivan johtaja
Anneli Tuominen.
Finanssivalvonta
(Fiva) on havainnut tarkastuksessaan, että työeläkeyhtiöt ovat
muutamana viime vuonna käyttäneet työhyvinvoinnin edistämiseen
enemmän kuin säädösten mukaan
saisi käyttää. TyEL-maksusta työhyvinvointiin on varattu keskimäärin
0,03 prosentin työkyvyttömyysriskin hallintaosa. Hallintaosaa on kuitenkin velotettu puolet vähemmän
kuin mitä työhyvinvointitoimintaan
on käytetty varoja, mikä Fivan mielestä rikkoo tarkoitettua periaatetta.
Johtaja Anneli Tuominen sanoo, ettei valvova viranomainen
ȩȫ
Iso potti käytössä
TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN työhyvinvoinnin tu-
ICKGQCCLÐIdWRRdKdÐNMRRGÐMJGÐTGGKCÐTSMLL?Ð̫̭ÐKGJjoonaa euroa. Työkyvyttömyysriskin hallintaosasta
Q??RSÐK?IQSRSJMÐMJGÐLMGLÐ̩̭ÐKGJHMML??ÐCSPM?Ð2dmän verran siis olisi valvojan mukaan saanut kulua
työhyvinvoinnin edistämiseen.
Eläkeyhtiöiden työhyvinvointirahat lähtivät karI??K??LÐK?IQSRSJMMLÐLdFBCLÐTSMLL?Ð̨̨̪̱Ð7PGtyksiä on alkanut kiinnostaa työhyvinvointiin satsaaminen. Eläkeuudistusta tehtäessä voimistui
puheenparsi työurien pidentämisestä ja työkyvyttömyyden kalleudesta. Samaan aikaan julkisen
puolen liikelaitoksia on yhtiöitetty ja työeläkemarkkinoille on tullut lisää kilpailua uusista asiakkaista.
Julkisen sektorin eläkemonopolia pitää Keva,
eikä Fivan tarkistus työhyvinvointivaroista ulottunut Kevaan. Fiva valvoo Kevan sijoitusriskejä, valtiovarainministeriö hallintoa.
Leena Seretin
ota kantaa, onko työhyvinvointiin
tarkoitettuja eläkevaroja käytetty
puhtaasti kilpailuun uusista yritysasiakkaista.
– Selvityksen mukaan menettelytavat vaativat kuitenkin tarkennusta. Varoja tulisi käyttää mahdollisimman
riskiperusteisesti.
Näkemyksemme mukaan kaikissa
työeläkeyhtiöissä ei ole toimittu riskiperusteisesti ja joissakin yhtiöissä
hyvinvointirahoista on sovittu, vaikka tarvekartoitusta ei ole tehty, Anneli Tuominen sanoo.
– Toki työhyvinvointitoiminta on eläkeyhtiöille kilpailukeino,
mutta selkeästi joissain yhtiöissä
nykyisiä toimintatapoja olisi syytä muuttaa.
Valvova viranomainen ei anna
julkisuuteen yhtiökohtaisia tietoja.
Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan Varma ja Ilmarinen
ovat viime vuosina kunnostautuneet hyvinvointirahojen höveliäällä
käytöllä ja vieläpä niin, että rahaa
on keskitetysti mennyt muutamiin
suuriin yrityksiin.
Tuominen korostaa, ettei valvoja
edellytä, että rahat jaetaan tasaisesti
ȩȬ
asiakasyrityksille, vaan jaon täytyy
olla riskiperusteista.
VAIKUTTAVUUTEEN TARKKUUTTA
Fivan johtaja sanoo selvityksen
osoittaneen, että työhyvinvointirahojen käyttö on ollut monen asiakasyrityksen kannalta varsin tuloksellista.
Tosin yhtiöillä on parannettavaa vaikuttavuusanalyyseissään.
– Täysin tarkkaan tulokseen siitä,
kuinka työhyvinvointirahat ovat jatkaneet työuria tai vähentäneet työkyvyttömyyttä, ei varmaan päästä.
Yhtiöiden pitää itse
pystyä harkitsemaan,
miten työkyvyttömyysriskiä
voidaan vähentää.
Anneli Tuominen, Finanssivalvonta
Nykyistä tarkempi vaikuttavuusanalyysi on kuitenkin paikallaan,
hän sanoo.
Eläkeyhtiöt voivat käyttää työhyvinvointirahoja asiakasyrityksissään
muun muassa hyvinvoinnin johta̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
Kilpailu konkretisoituu, kun
asiakas valitsee
työeläkevakuutusyhtiötä kumppanikseen. Eläkeyhtiöt kilpailevat
keskenään palveluilla, sillä asiakkaalta perittävä
työeläkevakuutusmaksu on kaikilla
sama.
– Mikä on työeläkeyhtiöiden, yrityksen työterveyshuollon ja työnantajan rooli, se on lainsäätäjän tehtävä määrittää.
OHJEISIIN SELKEYTTÄ
Fiva on laatimassa ohjeita työhyvinvointirahojen käytöstä. Niiden pitäisi
valmistua jouluun mennessä, ja sitten ne lähtevät lausuntokierrokselle. Valmista pitäisi olla ensi keväänä.
– Uusissakaan ohjeissa ei luetteloida, mihin rahoja saa käyttää. Sen
sijaan ohjeistus kattaa muun muassa dokumentoinnin, raportoinnin
ja vaikuttavuusarviot, Anneli Tuominen kertoo.
Fiva ei lähde myöskään ehdottamaan, voisiko TyEL-maksun osia
viipaloida eri käyttötarkoituksiin erilaisella jaotuksella kuin nyt. Se on
sosiaali- ja terveysministeriön ja työmarkkinajärjestelmää hallinnoivien
työmarkkinaosapuolten ja aikanaan
lainsäätäjän tehtävä.
Fiva tullee ehdottamaan, että
ohjeistus johtaisi lainsäädäntöön.
Lainsäädännön selkänojaa haluaa
myös Työeläkevakuuttajat Tela, jonka edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa toivoo valvojan ohjeistuksen ja
lainsäädännön kattavan mahdolliset
nykyiset harmaat alueet.
Veritas tukee vierellä
misen kehittämiseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.
– Fiva ei lähde jatkossakaan luetteloimaan, mihin rahaa saa tai ei saa
käyttää. Yhtiöiden pitää itse pystyä
harkitsemaan, miten työkyvyttömyysriskiä kussakin asiakasyrityksessä voidaan vähentää, Tuominen
sanoo.
Hänen mielestään työeläkejärjestelmän luonteeseen sinällään
kuuluu, että varoilla voidaan tukea
työhyvinvointia ja torjua työkyvyttömyyttä, joiden seurauksena työeläkemenoja voidaan pienentää.
TYÖELÄKEYHTIÖISTÄ Veritas selvisi puhtain paperein Finanssivalvon-
nan tarkastuksessa työhyvinvointirahojen käytössä.
– Käytämme työhyvinvoinnin tukemiseen vain hallintaosasta
saatavaa tuloa. Sekä uudet että vanhat asiakasyritykset pystyvät
kanssamme arvioimaan työkyvyttömyyden riskit ja työhyvinvointia edistävien toimien merkityksen, yhtiölakimies Kaisa Forsström
Veritaksesta sanoo.
Veritas lähtee työhyvinvoinnin tukemisessa siitä, että asiakasyritys motivoituu tekemään itse, ja eläkeyhtiö tulee ”apukuskiksi” tai
vierellä kulkijaksi.
– Tarjoamme arjen työhyvinvoinnin kehittämiseen apuvälineitä,
mutta uskomme asiakkaiden omien toimien tuloksellisuuteen.
– Työeläkealan kannalta on tärkeää, että kilpailu on reilua ja että
toimimme vastuullisesti yhteisten eläkevarojen käytössä, Forsström
tähdentää.
Leena Seretin
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
ASIANTUNTIJA
Moni yrittäjä alivakuuttaa työnsä
Anne Iivonen
Ensimmäistä kertaa on käytössä aineisto, jonka avulla voidaan ammatin- ja
liikkeenharjoittajien YEL-vakuutuksen työtuloa verrata yritystoiminnan verotettuihin
ansio- ja pääomatuloihin. Tulos paljastaa usein alivakuuttamista.
TYÖTULOJEN MATALA TASO heijastuu monin eri tavoin yrittäjän sosiaaliturvaan. Tämä on
aina ollut YEL-vakuuttamisen
ongelma.
Pieni työtulo voi johtua siitä, että yrittäjän työpanos on
aidosti vähäinen, mutta kyse
voi olla myös tietoisesta alivakuuttamisesta. Osaltaan työtulon liian matala taso voi johtua myös siitä, että yrittäjä arvioi työtulonsa liian alhaiseksi vakuutuksen
alkaessa, eikä huomaa korottaa työtuloaan toiminnan laajetessa.
TYÖTULO VASTAA pienillä ansiotuloilla paremmin verotettuja ansiotuloja kuin isommilla tuloilla.
Mitä korkeampiin tuloihin siirrytään, sitä pienempi on vahvistettu työtulo suhteessa ansiotuloihin
(Taulukko 1).
Näyttää jopa siltä, että osa pienituloisista yrittäjistä vakuuttaa
itsensä korkeammalla työtulolla
kuin mitä heidän ansionsa ovat. Näissä tilanteissa
ei yleensä ole kyse ylivakuuttamisesta vaan siitä,
että työtulon ja ansiotulon suhteen hajonta voi yhteen vuoteen rajoittuvassa yksilötason tarkastelussa
olla suuri. Taloudellinen tilanne on voinut vaikuttaa
monen yrittäjän kohdalla verotettavaan tulokseen.
Verotettava ansiotulo voi useasta muustakin syystä kuin taloudellisesta tilanteesta johtuen vaihdella
huomattavasti yksittäisinä vuosina. Aineiston perusteella näyttää siltä, että monen yrittäjän työtulo
on hyvällä tasolla, jos verotettavaa ansiotuloa pidetään mittarina. Mutta on myös selvä joukko yrittäjiä, joiden työtulo on selvästi pienempi kuin verotettu ansiotulo.
Työtulon ja
ansiotulon suhde
oli keskimäärin
ȡȤ¨OQNRDMSSH@
JUHA KNUUTI
Erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus
Olli Häkämies,
ALIVAKUUTTAMISEN laajuutta ja ylipäätään työtulojen suhdetta yrittäjän ansiotuloihin on aiemmin ollut vaikea arvioida.
Nyt Eläketurvakeskuksella on ensimmäistä kertaa
käytössä aineisto, jonka avulla voidaan verrata ammatin- ja liikkeenharjoittajina verotettujen YEL-vakuutettujen työtuloa ja yritystoiminnan verotettuja
ansio- ja pääomatuloja.
Aineisto käsittää noin kolmanneksen (76 000)
kaikista yrittäjistä (209 000). Yhtiömuodossa
tapahtuva yritystoiminta jää tarkastelun ulkopuolelle.
MARKUS PALOMURTO
Kehityspäällikkö, Eläketurvakeskus
16
TYÖTULOT OVAT yleensä alempia kuin ansiotulot.
Ammatin- ja liikkeenharjoittajien vuosiansiotulo
oli keskimäärin 27 100 euroa ja työtulo 18 700 euroa. Työtulon ja ansiotulon suhde oli keskimäärin
69 prosenttia.
Noin puolet yrittäjistä ansaitsi vuodessa vain
noin 20 000 euroa eli monen tulot jäivät selvästi
keskiarvoa pienemmiksi. Noin puolella yrittäjistä
oli työtulo alle 15 000 euroa ja lähes neljällä viidesosalla YEL-työtulo jäi alle 25 000 euroon. Luvut perustuvat vuoden 2013 tietoihin.
NAISTEN YELVAKUUTUS on miehiä paremmalla tasolla. Vakuutuskäyttäytymisessä on eroja: miesten työtulo suhteessa ansiotuloon oli 63 prosenttia ja naisilla 79 prosenttia (Kuvio 1).
Miesten keskimääräiset vuosiansiotulot (29 100
euroa) olivat naisten tuloja (24 100) selvästi korkeammat, mutta työtulojen osalta tilanne on päinvastainen. Naisten työtulo (19 100) on miehiä korkeampi (18 500).
Näyttää siltä, että naisten työtulot seuraavat verotettuja ansiotuloja selvästi tiiviimmin kuin miesten
työtulot. Ilmiötä voi selittää työmarkkinoiden eriytymisen lisäksi myös töiden erilainen luonne.
Miehet työskentelevät usein aloilla, joissa töiden
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
Taulukko 1
Verotettava ansiotulo sekä työtulon ja ansiotulon suhde
ammatin- ja liikkeenharjoittajien eri ansiotuloluokissa 2013
vaihtelu voi olla hyvin suurta. On myös mahdollista,
että osalla miesvaltaisista aloista on työpanoksen arvon (työtulon) määrittely vaikeampaa kuin joillakin
naisvaltaisilla aloilla. Varautuminen perhevapaisiin
voi myös osaltaan nostaa naisten YEL-työtuloa nuoremmissa ikäryhmissä.
Ansiotuloluokka
Henkilöitä
Ansiotulo, €
Työtulo, €
Työtulon osuus
ansiotulosta, %
0–9 999
18 100
5 100
13 200
257
10 000–14 999
10 000
12 400
14 300
116
15 000–19 999
9 400
17 400
15 800
91
20 000–24 999
8 100
22 400
17 100
76
25 000–29 999
6 500
27 300
18 400
67
30 000–39 999
9 600
34 600
20 300
59
40 000–49 999
5 700
44 500
22 300
50
50 000–59 999
3 200
54 400
25 200
46
60 000–69 999
1 900
64 600
27 700
43
70 000–89 999
1 700
78 600
33 400
43
90 000–
2 100
146 500
59 500
41
PÄÄOMATULON MERKITYS on varsin pieni ammatin- ja
täjistä tarkistaa työtuloansa todella harvoin. Kohdejoukosta noin neljännes ei ole tehnyt muutoksia
työtuloonsa koko yrittäjätoimintansa aikana.
Vajaalla kolmanneksella on työtulo ollut samalla
tasolla yli viisi vuotta ja 10 prosentilla yli 10 vuotta.
Osalla yrittäjiä tämä voi vastata todellista tilannetta, mutta on varmasti tilanteita, joissa noin pitkän
yrittäjäjakson aikana yrittäjän työpanoksessa tapahtuu muutoksia joiden tulisi heijastua työtuloon.
Raportti YEL-eläketurvasta
O
O
O
Eläketurvakeskuksen asiantuntijat Juha
Knuuti ja Markus Palomurto ovat tutkineet
YEL-työtulon ja yritystoiminnan ansiotulon
suhdetta.
Joulukuussa ilmestyy ekonomisti Janne
Salosen toimitttama raportti
Yrittäjien lakisääteinen eläketurva – työurat,
työtulot ja rahoitus. Eläketurvakeskuksen
P?NMPRRCH?Ð̨̨̩̪̩̭
Raportissa tarkastellaan yrittäjien työuraa,
eläkkeitä, työtuloa sekä eläkejärjestelmän
toimeenpanoa.
Työtulon ja verotettavan ansiotulon suhde
sukupuolen ja iän mukaan ammatin- ja liikkeenharjoittajilla vuonna 2013
Q miehet
Q naiset
100
90
86
80
82
80
80
74
79
74
69
70
60
63
60
58
60
50
40
30
20
10
0
-29
30–39
40–49
50–59
60-
yhteensä
Kuvio 2
Yritystoiminnan verotettujen tulojen rakenne
euroa vuodessa, ammatin- ja liikkeenharjoittajat ikäryhmittäin, 2013
35 000
Keskiarvo
30 000
Euroa vuodessa
TYÖTULON TARKISTUS jää usein tekemättä. Osa yrit-
Kuvio 1
Prosenttia
liikkeenharjoittajille. Pääomatulon määrä kasvaa
iän myötä ja yrittäjät näyttävät nostavan selvästi
eniten pääomatuloa eläkeiän kynnyksellä (Kuvio 2).
Tämä ilmiö voi osin selittyä yritystoiminnan lopettamiseen liittyvillä tuloilla. Yksittäisissä tapauksissa pääomatulo voi olla merkittävä tuloerä yrittäjille, mutta keskimäärin kohdejoukon yrittäjät saivat
pääomatuloa vain 1 900 euroa vuodessa. On mahdollista, että yhtiömuodossa tapahtuvassa yritystoiminnassa pääomatulon rooli on suurempi.
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
-29
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
Q Ansiotulo
30–39
Q Työtulo
40–49
50–59
Q Pääomatulo
60-
ȩȯ
TAPASIMME
KUKA?
Musa Jallow
O
O
O
O
O
ȩȰ
Ikä:Ð̪̪TSMRG?Q
ÐIMRMGQGLÐ
(WTdQIWJdQRd
Kolulutus:ÐP?TGLRMJ?IMIIGÐH?Ð
WJGMNNGJ?Q
Työ:Ð1SMKCLÐ?KK?RRGGLÐ
MNGQICJCTGCLÐJGGRRMÐ1?IIGÐPWLÐ
NSFCCLHMFR?H?
Perhe:Ð]GRG
ÐGQd
ÐLCJHdÐQGQ?PR?Ð
QSSÐTGGQGÐTSMRR?ÐLSMPCKK?LÐ
NGIISQGQIMLQ?ÐI?LQQ?Ð
&CJQGLEGQQd
Harrastukset:ÐSPFCGJS
Ð
ISLRMQ?JG
ÐRGCRMIMLCNCJGCLÐ
NCJ??KGLCLÐKKÐ*C?ESCÐMDÐ
*CECLBQ
Ð!MSLRCPÐ1RPGIC
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
Sakki ry:n puheenjohtaja Musa Jallow:
AMMATTIYLPEYS
KANTAA TYÖELÄMÄÄN
Musa Jallow on nuorten duunareiden äänitorvi. Joukkuepelaajana
hän kantaa huolta ammattiin opiskelevien jaksamisesta.
TEKSTI VERNERI AALTO KUVAT KAI WIDELL
Useampi kuin kaksi
kolmesta ammattiin
opiskelevasta uskoo
työllistyvänsä
omalle alalleen.
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
ȩȱ
O
piskelijajärjestön puheenjohtajuus
työllistää Musa Jallow’ta vuoden
loppuun saakka. Kokkiopinnoista
huolimatta kabinetit kiinnostavat
keittiötä enemmän, joten opiskelujen jatkaminen on mielessä. Ravintola-alan opintoja Jallow ei kuitenkaan kadu.
– Ainakin tulee kotona laitettua hyvää ruokaa.
JALKAPALLOILIJASTA JÄRJESTÖJYRÄKSI
Jallow on työskennellyt kuluvan vuoden alusta Suomen ammattiin opiskelevien liiton, eli Sakki ry:n
puheenjohtajana. Tärkeimmäksi
tehtäväkseen hän kokee nuorten
jäsenten mielipiteiden ja näkemysten levittämisen yhteiskunnallisen
vaikuttamisen areenoilla, joille hän
asemassaan pääsee.
Nuorempana jalkapalloa pelanneelle ja isostoiminnassa mukana
olleelle Jallow’lle järjestötoimintaan lähteminen tuntui luontevalta.
– Uusiin tyyppeihin tutustuminen oli aluksi tärkeintä. Asiasisältö tuli sitten vähän myöhemmin mukaan ja tajusin, että tämähän on kiinnostavaa. Siitä
lähti sitten into tehdä tätä ihan työnäkin.
työelämässä eläkeikään saakka on suuri. Hän pitää
tärkeänä sitä, että työhyvinvoinnin keinoin autetaan
jaksamaan töissä.
– Tiedetään, että ammattiin opiskelevat voivat
huonommin kuin muun koulutuksen käyneet. He
tekevät myös usein henkisesti ja fyysisesti raskaimpia töitä. Erityisesti amisten kannalta on tärkeää,
että työssä jaksamista tuetaan niin, että ei uuvu ennen eläkeikää.
Eläkeiän nousemiseen Jallow ei suhtaudu kovin
tunteikkaasti.
– Vaikea sitä on näin nuorena sanoa, kun ne asiat
ovat niin kaukana tulevaisuudessa. Eläkeuudistuksessa otettiin kuitenkin hyvin huomioon niin henkisesti kuin fyysisesti raskasta työtä tekevät, kun
heille luotiin työuraeläkemahdollisuus.
Amiksesta tulee
älyttömän paljon
pienyrittäjiä.
Jallow painottaa, että
nuoria kiinnostaa työn varmuus, mukavat työkaverit ja
mielekäs työ. Hyvä palkka
tulee näiden jälkeen.
TYÖURAELÄKE TERVETULLUT
Jallow’n huoli ammattikoululaisten jaksamisesta
KOULUTUS EI ENÄÄ ENTISELLÄÄN
Syyskuussa julkaistun Amisbarometrin myötä ammattiin opiskelevien ajatuksista on
nyt tutkittua tietoa. Jallow vaikuttaa tyytyväiseltä
kommentoidessaan tuloksia. Kolme neljästä ammattiin opiskelevasta on ylpeitä omasta koulutuksestaan.
Ammattikoulutuksen yhteiskunnallinen arvostus ei
kuitenkaan vielä ole sillä tasolla, millä sen pitäisi olla.
– Ei amis ole enää se paikka, jonne menevät vain ne,
jotka eivät lukioon pääse. Viimeisten vuosikymmenten aikana ammattikoulutus on muuttunut paljon.
Barometri kertoo amisten ajatuksista
AMISBAROMETRI on laaja ja kattava tiedonkeruu Suomen ammat-
tiin opiskelevista nuorista. Kyselyn tarkoituksena on selvittää
monipuolisesti ammattiin opiskelevien nuorten elämäntilanteita ja ajatuksia opiskelusta ja tulevaisuudesta. Barometrin tulos
kertoo, että
O 83 prosenttia kokee opiskelevansa ainakin jossain määrin
oikeaa alaa.
O 75 prosenttia on ylpeitä siitä, että opiskelee ammatillisessa
oppilaitoksessa.
O 70 prosenttia uskoo työllistyvänsä opiskelemalleen alalle.
O 42 prosenttia pitää työssä tärkeimpänä varmuutta työn jatkumisesta.
O 30 prosenttia pitää mahdollisena toimia tulevaisuudessa
yrittäjänä.
AMISBAROMETRIN muihin tuloksiin voi tutustua verkossa Amisba-
PMKCRPG˿ÐH?ÐQ?K?JJ?ÐQGTSJJ?ÐMJCT?JJ?Ð?L?JWWQGRWrI?JSJJ?ÐTMGÐRCFBdÐ
myös omia analyysejä.
Sakki ry ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus toteuttivat yhteistyössä kyselytutkimuksen viime keväänä opetusja kulttuuriministeriön tuella.
Ȫȹ
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
”Ei amis ole enää se paikka, jonne menevät
vain ne, jotka eivät lukioon pääse.”
Sakki ry:n puheenjohtaja Musa Jallow
kävi tapaamassa Stadin
Ammattiopiston opiskelijoita
Ravintola Kokissa.
Monien kokemukset amiksesta ovat auttamatta vanhentuneita.
– Amiksesta tulee älyttömän paljon pienyrittäjiä.
Yrittäjäksi lähtemistä voisi tukea vielä paremmin, ettei kaikkea tarvitsisi oppia kantapään kautta.
Yhtenä tärkeimmistä kehityskohteista ammattikoulutuksessa Jallow pitää nuorten sosiaalisten suhteiden ja taitojen vahvistamista.
– Moni nuori kokee jäävänsä yksin. Sitten opinnot eivät maistu ja koulussa ei viihdytä.
TULEVAISUUDEN PÄÄTTÄJÄ?
Tietokonepelejä pelaamalla rentoutuvan Jallow’n tulevaisuudensuunnitelmat eivät ole vielä selvät. Vuoden lopussa päättyvän puheenjohtajakauden jälkeen
tarkoituksena olisi ainakin hakea opiskelemaan ja
mahdollisesti mennä joksikin aikaa työelämään.
Kymmenen vuoden päästä Jallow uskoo olevansa työssä, jossa viihtyy ja pääsee tekemään jotain
tärkeää.
– Järjestövaikuttaminen kiinnostaa edelleenkin,
mutta myös poliittinen vaikuttaminen vetää puoleensa. Puolue ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
Mitä eläkeuudistus tuo
nuorille duunareille?
VUONNA 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus koskee
KWrQÐLSMPG?Ð(MÐ̩̯TSMRG??L?ÐRCFBWQRdÐRWrQRdÐICPRWWÐ
eläkettä, siis vuotta aiemmin verrattuna nykytilantee
seen.
Ammattiin opiskelevista nuorista neljännes käy
MNGQICJSLÐMFCJJ?ÐRrGQQdÐGJR?GQGLÐH?ÐTGGIMLJMNNSGQGL
Opiskelevat nuoret eivät tiedä vielä tarkkaa tavoi
RCCJdICGIddLQd
ÐQGJJdÐQCÐQCSP??ÐCJGL?H?LÐICQIGKddPdGQRdÐ
ICFGRWQRdÐ1CÐRGCBCRddL
ÐCRRdÐLWRÐ?KK?RGJJGQCQR?ÐMNNGJ?G
RMIQCQR?ÐT?JKGQRSTGCLÐR?TMGRCCJdICGIdÐMJGQGÐNddJJCÐQCGR
semänkymmenen vuoden.
Ammattiin opiskeleville nuorille merkittävä muutos
TMGÐMJJ?ÐQC
ÐCRRdÐP?QGRRSLCGQSSRR?ÐH?ÐISJSLCGQSSRR?Ð?GFCSR
R?T?QQ?ÐRWrQQdÐRCFRWÐNGRId
ÐTdFGLRddLÐ̫̰ÐTSMBCLÐSP?
ÐTMGÐ
MGICSRR??ÐQGGPRWKddLÐRWrSP?CJdIICCJJCÐ̮̫ÐTSMBCLÐGdQQdÐ
PGGNNSK?RR?ÐQGGRd
ÐKGIdÐMLÐMK?LÐGIdJSMI?LÐ?JGLÐT?LFSS
seläkeikä.
Verneri Aalto
Ȫȩ
MINÄ VÄITÄN!
PITKÄN AIKAVÄLIN suunnittelu on edellytys työeläkejärjestelmän kehittämiselle – rakennetaanhan siinä suomalaisen
aikuisuus ensimmäisestä kesätyöstä hautaan saakka. Vaikka
Suomen eläkejärjestelmän synnyn jälkeen on ehditty kokea
yksi maailmansota, mullistuksia ja lama-aikoja, ei sosiaalija työllisyyspolitiikan keskiössä
oleva eläke kuitenkaan ole ollut
asia, joka olisi erityisesti politisoitunut.
Vaikka puhutaan individualismin tulosta 1970ja 1980-luvuilla, on kuitenkin vedetty yhtä köyttä ja
ollut luottamus siihen, että lopuksi ahkera saa palkkansa.
kirjoittanut Eero Rämö kirjoitti,
eläkeuudistuksen sisältö ei riitä.
Eläkeuudistuskin tukeutuu oletuksiin koulutuksen, työurien ja
talouden luonteesta, jotka eivät
nykyvalossa ole kestäviä.
Historian virhearvioiden korjaaminen on hankalaa siksikin,
että eläkevarannot ovat tavallaan julkisia varoja, mutta niitä
kohdellaan enemmänkin yksityisoikeudellisina.
Lähivuosikymmeninä
on
mahdollista – jopa odotettavissa
– että palkkakuluina rahoitettava kansan vanhuusturva kriisiytyy siksi, että nykyisenlaisen palkanmaksun volyymi hupenee. Jotkut puhuvat jopa siitä,
että Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ”ikilama”
on viite uudesta normaalista, johon täytyisi sopeutua, ja että pitkällä tähtäimellä palkkatyömäisesti
itsensä ilman tukia elättää supistuva osa väestöstä.
Tämä luo suuria haasteita ansiosidonnaiselle eläkejärjestelmälle ja samalla koko hyvinvointivaltion
rahoituspohjan moraaliselle pohjalle. Onko palkka
sittenkään se, jonka varaan sosiaaliturvan rahoitus
ja moraalinen pohja voi tulevaisuudessa nojata?
Tua-Linda Hokkanen
Työeläkejärjestelmä toimii
niin kauan kuin sillä on moraalipohja
Voiko
sosiaaliturvan
rahoitus ja
moraalinen pohja
nojata sittenkään
palkan varaan?
VUODEN 2008 TALOUSKRIISISTÄ alkanut lama on pait-
si aiheuttanut yhteiskunnassa vastakkainasettelua,
myös paljastanut hyvinvointivaltion nykyrakenteiden kestävyysongelmia. Ei kenenkään syy muttei
sattumaakaan, että Suomen kaltaisia kehittyneitä
maita kohtaa samanaikaisesti väestön ikärakenteen
pylväsmäistyminen, työnkuvien katoaminen tekniikan kehityksessä ja ympäristön kestävyysrajat.
Nämä haasteet koskettavat myös eläkejärjestelmän pohjaa eri tavoin.
Ansioihin sidottua vanhuusturvaa on toistuvasti
ja takautuvasti muutettu muun muassa siksi, ettei
jälkiviisaina ole todettu voitavan maksaa sitä suunnitelluin ehdoin, kun väestö- tai talouskasvu ei ole
vastanneet toiveita.
Kolikon toinen puoli on se, että vanhempien ikäluokkien matalia eläkemaksuja joudutaan kompensoimaan, käytännössä asettamalla ne nuorempien
kustannettaviksi, mikä sivukululuonteen vuoksi vaikuttaa heidän työllistymiseensä. Mitä kauempana
on itse eläkeiästä, sen enemmän näyttää siltä, että
työllisen jatkuvasti kasvavat eläkemaksut jäävät sille
tielleen. Se luo kuilua sukupolvien välille.
ELÄKEUUDISTUS PYRKII vastaamaan tähän, mutta
kuten Työeläke-lehden 4:2015 samaiselle palstalle
ȪȪ
KUKA?
Lilja Tamminen
O
O
O
Ikä:Ð̪̰TSMRG?Q
Kolulutus:Ð2GCRM
HCLIdQGRRCJWRGCRCCLÐ
MNGLLMRÐICQICWRW
LCCRÐRWrJJGQRWKG
QCCL
Työ:Ð)MLQSJRRGÐH?Ð
WPGRRdHd
NYKYRAKENTEISSA PIILEE parlamentaarinen poliit-
tinen riski, että eläkejärjestelmän suunnittelussa
keskitytään liiaksi eläköityvien ja eläkkeellä olevien
etujen tarkasteluun niin, että järjestelmän kriittinen
tarkastelu unohtuu.
Mahdollinen tie ulos olisi toiveikas luottamus siihen, että vaikka robotisaatio syrjäyttää ihmisiä palkkatyöstä, sen luoma talouskasvu tekisi ongelmista
epäolennaisia. Se edellyttäisi kuitenkin uutta tulonjakoa ja radikaalia yhteiskuntasopimusta, jollaista
vastaavaa ei historia tunne. Voiko sellaisen varaan
laskea?
Lilja Tamminen
Helsinkiläinen kuntapoliitikko ja
yhteiskunnallinen ajattelija, Suomen paras
poliittinen blogisti -palkinnon voittaja.
Palstalla vieraileva kirjoittaja
ottaa kantaa eläkekeskusteluun.
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
KOKEMUKSEN ÄÄNTÄ
KUKA?
Karoliina Kiuru
O
O
O
O
O
Ikä:Ð̫̰TSMRG?Q
Koulutus: OTK
Työ:ÐJ?IG?QG?LHMFR?H?Ð)CT?QQ?
Ð
WJCLGÐWIQGIrLÐHMFRMMLÐJ?IG?QG?GL
NddJJGIrLÐT?I?LQQGJR?
Perhe:Ð?QSSÐ#QNMMQQ?
Ð?TGMKGCQ
Ð
̮ÐH?Ð̰TSMRG??RÐJ?NQCR
Harrastukset:ÐQ?JG@?LBW
ÐQdFJWÐH?Ð
HSMIQCKGLCL
ÐIGPH?JJGQSSQ
Karoliina Kiuru
Muutosvalpas
TIIMIPELAAJA
Kevan lakiasiainjohtaja Karoliina Kiuru valmistautuu
muutoksiin. Eläkelaitos ei jää osattomaksi, kun julkinen
sektori mylläytyy rakennemuutoksessa. Julkisten alojen
eläkelait yhdistyvät ja hallintoa koskevat säännökset
RDKJHXSXUxS©ȝțȜȢ©DKxJDTTCHRSTJRDRR@
TEKSTI ANNE IIVONEN KUVAT KAI WIDELL
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
Ȫȫ
Eduskunta (taustalla remontissa) käsittelee paraikaa Keva-lakia. Laki
valmisteltiin valtiovarainministeriön vetämässä
työryhmässä. Kevalaiset,
Karoliina Kiuru mukaan
lukien, olivat tässä asiantuntija-apuna.
K
aroliina Kiuru näki Kevan julkisuuskolhut läheltä. Hän aloitti Kevan lakiasiainjohtajana juhannuksen alla ja jo
syksyllä taloa riepotteli toimitusjohtajan eroilmoitus. Hän ei provosoidu eikä
ota mitään kantaa Jukka Männistön tai
Merja Ailuksen eroihin.
Avoimuuden kannattajana hän kuitenkin mainitsee, että läpinäkyvyyden eteen
tehdään koko ajan töitä. Konkreettisena osoituksena tästä on ostokuittien julkistaminen verkossa.
– Julkisena toimijana meillä
ei ole salattavaa. Kevan tekemien
ostojen dokumentit ovat alkuvuodesta lähtien olleet kenen tahansa
saatavilla verkkopalvelussamme.
Samalla halusimme parantaa median tasapuolista
palvelua.
Yleisesti arvellaan, että Kevan toimitusjohtajan
paikka on perinteisesti pedattu Keskustan mandaatille ja että valinta olisi poliittinen. Näin, vaikka julkisuuteen muuta sanotaan.
– Toimitusjohtajan valinnasta vastaavat Kevan
hallitus ja valtuuskunta. Viran kelpoisuusvaatimukset noudattavat muiden julkisen puolen toimijoiden
vastaavia. Valittavalla toimitusjohtajalla täytyy olla
osaamista ja näyttöä johtamistaidoista, Kiuru sanoo ja viittaa tulevaan hallintouudistuksen sisältöön.
Kevan hallinnossa on nyt kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustus. Lain valmistelun yhteydessä
linjattiin, että Keva-lain hyväksymisen jälkeen selvitetään Kevan
hallintoelinten kokoonpanoa.
– Keskustelun kohteena on ollut työmarkkinaosapuolten edustus hallinnossa työeläkeyhtiöitä vastaavin tavoin pariteettiperiaatetta noudattaen, Kiuru kertoo.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan tehtävien
laajennuttua hallintoedustuksia on syytä miettiä uudelleen. Muutoksia selvitetään ja ennen huhtikuussa
2017 pidettäviä kuntavaaleja päätetään valtuuskun-
Pidän tehokkaasta,
mutta välittömästä
työilmapiiristämme.
*(414-©*º#$-)º+*(©*$5 ̏+ (22
Muutokset alkavat näkyä, kun Kevan hallintoa ja
rahoitusta säätävä Keva-laki tulee voimaan vuoden
2017 alusta. Laissa määritellään muun muassa toimitusjohtajan kelpoisuusvaatimukset.
ȪȬ
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
nan, hallituksen ja sijoitustoimintaa ohjaavan neuvottelukunnan kokoonpanoista.
– Julkisen alan työmarkkinaosapuolilla on parhain työelämätuntemus. Siksi on luontevaa, että he
osallistuvat julkisten alojen työeläkkeitä koskevaan
päätöksentekoon, Kiuru sanoo.
Muutokset ajoittuvat samaan hetkeen koko työeläkejärjestelmän uudistuksen kanssa. Eläkeikä
nousee ja karttumat yhdenmukaistuvat. Mittava lakipaketti valmistuu eduskunnassa ennen joulutaukoa ja presidentin vahvistettua astuu sitten voimaan
2017 yksityisellä ja julkisella sektorilla yhtä aikaa.
Kunnallinen eläkelaki, kirkon eläkelaki ja valtion eläkelaki sulautuvat julkisten alojen eläkelaiksi JuELiksi.
– Tähän saumaan istuu luontevasti se, että hallinnon ja rahoituksen säännökset siirretään omaan
lakiinsa, Kiuru sanoo.
– Lain tukintaa tarkkaava juristi ja työeläkealan rekisteritietojen
toimivuudesta huolehtiva insinööri eivät välttämättä aina puhu samaa
kieltä, Karoliina Kiuru
tietää.
EI JÄMÄHDÄ ELÄKEVIRAKSI
Kiurun nimitys lakiasiainjohtajaksi oli iso loikka
uralla eteenpäin. Juristin järkevyydellä hän toteaa,
ettei tämä ole hänelle eläkevirka.
– Suunta on pidettävä muutoksille avoimena.
Urallani olen saanut tehdä ammatillisesti kiinnos-
”Työmarkkinaosapuolilla
on parhain työelämätuntemus.”
tavia töitä. Hyvästä työilmapiiristä, siitä mitä Kevavuosina olen oppinut, saan kiittää edeltäjääni Anne
Perälehto-Virkkalaa.
– Hän vei läpi JuELin valmistelun sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan. Sain vastuulleni keskittyä Keva-lain valmisteluun tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriöön, Kiuru kertoo.
Vastavalmistuneena juristina Kiuru työskenteli
2000-luvun alussa työttömyyskassassa. Kevaan hän
tuli 2004 rekisteripuolen lakimieheksi.
– Meillä on hyvä 18 henkilön työtiimi. Pidän tehokkaasta, mutta välittömästä työilmapiiristämme.
Kiurun johtamasta lakiyksiköstä lähtee sisäiset
ohjeet eläkelakien ja julkisuuslain tulkinnasta.
– Osaamista jaamme auliisti sekä sisäisille että ulkoisille asiakkaillemme. Julkisena toimijana Keva diarioi päiväkirjaan kaiken. Olemme tukitoimi organisaatiollemme ja lakiyksikkömme ohjeistaa muun muassa
myös julkisten hankintojen kilpailuttamista.
Kuntarakennemuutokset
heijastuvat Kevaan
KUNTIEN RAKENNEMUUTOS muuttaa julkista
sektoria tuntuvasti. Oletettavasti lähivuosina kuntien palveluja yhtiöitetään enenevästi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelyvasRSSÐQGGPRWWÐISLLGJR?Ð̩̭ÐQMRC?JSCCJJC
ÐHMRI?ÐMQtavat palveluja myös yksityissektorilta. Niissä
palveluja hankitaan raha ja järki edellä; näin
politiikka ohjaa kustannustehokkuuteen.
Lakiasiainjohtaja Karoliina KiuruÐQ?LMM
Ð
että useimmissa tapauksissa jos työntekijät
ovat siirtyneet kuntatyönantajan palveluksesR?ÐWPGRWQKSMRMGQCCLÐWFRGrrL
ÐMLÐF?JSRRSÐH?RI??Ð
työn vakuuttamista Kevassa.
¡Ð)SLÐRSJGLÐRrGFGLÐ)CT??LÐ̨̨̪̬ÐPCIGQRCPGNSMJCLÐJ?IGKGCFCIQG
ÐRCFRdTdLGÐMJGÐT?ISSRR?misen tulkinta eli rajanveto työntekijän ja yritRdHWWBCLÐTdJGJJd
Ð)GSPSÐQ?LMM
– Lähtökohtaisesti kaikesta julkisella sektorilla tehdystä työstä karttuu eläkettä.
Anne Iivonen
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
Ȫȭ
Pallo
hallussa
Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä
ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn.
Lisää luettavaa muiden maiden eläketurvasta
löydät osoitteesta VVVDSJȯLTTSL@@S.
Kari Lindstedt
Informaatikko
YHDYSVALLAT
'1-̝ 0'2,,'
RUOTSI
Könttäsummien
maksaminen kielletään
Eläkkeensaajille
j
lisäpotkua eläkkeeseen
Sopimuseläke
p
tuo
luksusta virkamiehille
YHDYSVALTOJEN VEROVIRASTO ja valtionva-
BRITTIELÄKELÄISILLE tarjotaan nyt lisä-
VALTION TYÖNTEKIJÄT voivat jäädä ensi vuo-
rainministeriö aikovat kieltää työnantajia
maksamasta koko eläkepottia kertasummana eläkeläisille.
Kielto koskee etuusperusteisia lisäeläkkeitä.
Monet yhtiöt, kuten Ford, GM
M ja New
York Times, pyrkivät hallitsemaan omia
riskejään maksamalla koko eläkepotin
kertamaksuna jatkuvan eläkkeen (annuiteetin) sijaan.
Kertamaksussa riskit siirretään eläkeläisille. Yksittäisen kansalaisen on vaikea
sijoittaa eläkepottia tuottavasti.
Elinikäiset annuiteetit ovat myös kalliimpia yksilöllisissä kuin työnantajan järjestämissä vakuutuksissa.
potkua eläkkeeseen kompensaationa siitä, että he eivät pääse nauttimaan uuden
tasaeläkejärjestelmän etuuksista.
Eläkkeensaajat voivat täydentää lakisääteistä eläkettään maksamalla kertamaksuna valtiolle vapaaehtoisen sosiaalivakuutusmaksun. Maksu on sitä
korkeampi, mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse ja mitä suuremman korotuksen valitsee.
+?IQSLÐT?QRGLCCIQGÐCJdICÐLMSQCCÐ̩¡̪̭Ð
puntaa viikossa. Korkeimmillaan maksu
MLÐ̮̭TSMRG?GJJ?ÐKGCFGJJdÐH?Ð̪̭ÐNSLL?LÐTGGkoittaisella lisällä. He pulittavat korotetusR?ÐCJdIICCQRdÐNCPdRGÐ̪̪Ð̨̨̨ÐNSLR??
Eläkeministeri Baroness Altmannin
mukaan järjestely sopii niille, joille ei ole
kertynyt täyttä lakisääteistä eläkettä.
den alusta osaeläkkeelle ennen varsinaista
eläkeikää. Valtion sopimuseläkkeissä alaGIdP?H?ÐMLÐ̮̭ÐTSMRR?Ð-Q?CJdIICCRÐP?FMGRCtaan erillisellä lisämaksulla.
Vastaavia järjestelyjä on käytössä
myös joillakin yksityisen sektorin sopimusaloilla.
#JdICTGP?QRMÐ MLÐ FSMJCQRSLSRÐ QSSLtauksesta, koska osaeläkkeelle jäämiLCLÐ JWFCLRddÐ RWrSP??Ð 4GP?QRMLÐ KSI??L
on kyseenalaista, että valtion työntekijät
siirtyisivät eläkkeelle ennen muita – etenkin, kun uusi osaeläke ei edellytä alentunutta työkykyä.
Valtion sopimuseläke muuttuu uuden
sopimuksen myötä täysin maksuperusteiseksi. Muutos on linjassa yksityisen sektorin sopimuseläkkeiden kanssa.
,@QJDSV@SBGÓȒȕ
3GDÓ&T@QCH@MÓȎȎȎȍ
ȪȮ
QADRSFHU@QDUDQJDSÓȏȖȓÓÓ QADSDSRDÓȎȖȎȍ
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
MAAESITTELY
CHILE
O
O
O
Chilen väkiluku:Ð̩̰Ð̨̨̨Ð̨̨̨
Elinajan odote:ÐL?GQCRÐ̰̩
̯
ÐÐÐ
KGCFCRÐ̯̭
̮ÐTSMRR?
Eläkeikä:ÐL?GQCRÐ̨̮ÐTSMRR?
ÐÐ
KGCFCRÐ̮̭ÐTSMRR?
Chilessä eläketilimalli
CHILENÐ ELÄKEJÄRJESTELMÄÐMLÐNdPHdLLWRÐ
RANSKA
VENÄJÄ
Sähköyliherkkyys
y
yy vei
työkyvyttömyyseläkkeelle
Eläkkeiden rahoitus
kestämättömällä pohjalla
TOULOUSEN OIKEUSÐ KWrLQGÐ ̨̨̰Ð CSPMLÐ
PITKÄÄN JATKUNUT heikko taloustilanne on
ISSI?SQGRR?GQCLÐRWrIWTWRRrKWWQCJdIICCL
̫̱TSMRG??JJCÐP?LQI?J?GQL?GQCJJCÐQdFIrWJG
FCPIIWWBCLÐNCPSQRCCJJ?Ð#JdICÐKWrLLCRRGGL
IMJKCLÐTSMBCLÐKddPd?H?IQG
-GICSBCLÐNddRrQÐMLÐKCPIGRRdTdÐCLL?I
IMR?N?SQÐ1dFIrWJGFCPIIWWBCLÐNCPSQRCCJJ?Ð
CGÐMJCÐHSSPGI??LÐKWrLLCRRWÐCJdICRRdÐ-GICSQÐ
CGÐISGRCLI??LÐRSLLSQR?LSRÐQdFIrWJGFCPI
IWWRRdÐT?PQGL?GQCIQGÐQ?GP?SBCIQG
#JdIICCLÐ Q??LSR Marine RichardÐ ML
TCRdWRWLWRÐ ?QSK??LÐ K??QCSBSJJCÐ K?F
BMJJGQGKK?LÐI?S?QÐQdFIrJ?GRRCGQR?Ð&dLCLÐ
KSI??LQ?ÐNddRrQÐKCPIGRQCCÐJdNGKSPRM?
QdFIrWJGFCPIIWWBCQRdÐIdPQGTGJJC
3QCGKK?RÐ K??RÐ CGTdRÐ JSMIGRRCJCÐ QdF
IrWJGFCPIIWWRRdÐQ?GP?SBCIQGÐ+??GJK?LÐRCP
TCWQHdPHCQRrÐ5&-ÐKWrLRddÐT?GT?L
ÐKSRR?
NGRddÐMGPCGBCLÐQWGRdÐCNdQCJTGLd
pannut Venäjän eläkejärjestelmän koville.
Rahastot tyhjenevät kokonaan parin vuoden sisällä, jos nykymeno jatkuu.
Eläkkeitä on toistaiseksi korotettu inflaation tahtiin. Siihen ei enää ole varaa, kun
GL̀??RGMÐMLÐ̩̪¡̩̫ÐNPMQCLRRG?
Alhainen eläkeikä ei myöskään helpota hankalaa tilannetta. Vanhuuseläkeikä
MLÐKGCFGJJdÐ̨̮ÐTSMRR?ÐH?ÐL?GQGJJ?Ð̭̭ÐTSMRR?
Isompaa eläkeremonttia ei kuitenkaan ehditä toteuttaa tähän hätään.
Eläkepolitiikan tiukennus on herkkä
paikka presidentti Putinille, koska hänen
kannatuksensa perustuu pitkälti anteliaaseen eläkepolitiikkaan.
#JdICJdGQCRÐKSGQR?T?RÐCBCJJCCLÐ̨̩̱̱JSvun talouskriisin, jolloin eläkkeitä ei maksettu välillä kuukausiin.
!!"ÓȏȔȕ
1DTSDQRÓȏȕȖ
27_ #* ] ) # Ð Z Ð ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
FWTGLÐI?LQ?GLTdJGQGQQdÐTCPR?GJSGQQ?Ð1CÐQGHMGRRSGÐI?FBCIQ?LLCIQGÐJMI?ISSQQ?ÐHSJIGQRCRSQQ?ÐMelbourne Mercer Global Pension
IndexÐTCPR?GJSQQ?ÐH?ÐNddRWGÐQ?K??LÐI?RCEMPG??LÐ1SMKCLÐH?Ð0SMRQGLÐI?LQQ?
+??LÐ J?IGQddRCGLCLÐ CJdICHdPHCQRCJKdÐ
NCPSQRSSÐWIQGJrJJGQCCLÐCJdICRGJGK?JJGGL
ÐHMQQ?ÐCJdICK?IQSRÐP?F?QRMGB??LÐIMIML?GQSSBCQQ??LÐ.CPG??RRCCQQ?ÐI?GIIGÐRWrLRCIGHdRÐ
ISSJST?RÐHdPHCQRCJKddL
ÐKSRR?ÐI?GIIGÐCGTdRÐ
K?IQ?ÐCJdICK?IQSH?ÐQddLLrJJGQCQRGÐ2dKdLÐTSMBCLÐ?JSQR?ÐHdPHCQRCJKdÐMLÐN?IMJJGLCLÐKWrQÐWPGRRdHGJJC
2WrLRCIGHdRÐH?ÐWPGRRdHdRÐT?QR??T?RÐHdPHCQRCJKdLÐP?FMGRR?KGQCQR?ÐIdWRdLLrQQdÐWIQGLÐ2WrLRCIGHrGBCLÐH?ÐWPGRRdHGCLÐT?LFSSQ
CJdICK?IQSÐ MLÐ ̨̩Ð NPMQCLRRG?Ð N?JI?QR?Ð
+?IQSH?Ð K?IQCR??L
Ð HMQÐ N?JII?Ð WJGRRddÐ
TdFGKKdGQN?JII?P?H?L
ÐHMI?ÐMLÐ̪̮̮ÐCSPM?Ð
ISSI?SBCQQ?ÐLQGMI?RRMÐMLÐNSMJCQR??LÐ
̨̪̫̰ÐCSPM?Ð1CLÐWJGKCLCTdQRdÐMQ?QR?ÐCGÐ
NCPGRdÐCJdICK?IQS?
#JdIICCLÐQSSPSSQÐPGGNNSSÐK?IQCRRSHCLÐ
T?ISSRSQK?IQSHCLÐKddPdQRdÐH?ÐLGGBCLÐQGHMGRR?KGQCQR?ÐQ??BSQR?ÐRSMRMQR?Ð4?JRGMÐR?I??Ð̩̬̭ÐCSPMLÐTdFGKKdGQCJdIICCLÐI?GIGJJC
ÐHMRI?ÐMT?RÐQSMPGRR?LCCRÐHdPHCQRCJKddLÐ
K?IQSH?ÐTdFGLRddLÐ̨̪ÐTSMBCLÐ?H?LÐ4CPMP?FMGRRCGQCQR?Ð TdFGKKdGQCJdICHdPHCQRCJKdQRdÐK?IQCR??LÐJGQdIQGÐCJdIICGRdÐI?GIICGLÐNGCLGRSJMGQGKKGJJC
4?LFSSQCJdIICCLÐJGQdIQGÐHdPHCQRCJKdQRdÐKWrLLCRddLÐRWrIWTWRRrKWWQÐH?ÐNCPFCCJdIICGRdÐ 2WrIWTWRRrKWWQCJdICÐ TMGB??LÐKWrLRddÐRdWRCLdÐR?GÐMQ?CJdIICCLdÐ
(dPHCQRCJKdLÐF?JJGLLMQR?ÐH?ÐT?PMHCLÐQGHMGRR?KGQCQR?ÐT?QR??T?RÐWIQGRWGQCRÐCJdICJ?GRMIQCR
4?JRGMÐT?JTMMÐH?ÐMFH??ÐHdPHCQRCJKdLÐRMGKGLR??
Ȫȯ
$4ɟ5$13 (+4
SUKUPUOLTEN
ß)\(ß̞ß/,&00
#3̓0.-02',ª
.tt&3-+'-2
EU JULKAISEE kolmen vuoden vä-
lein raportit eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä. Uusin The
Pension Adequacy Report (PAR)
julkaistiin lokakuussa. Raportista
selviää, että:
suurta vaihtelua EU:ssa
EU-vertailussa suurimmat erot sukupuolten välillä
ovat Hollannissa, missä naisen eläke on puolet
miehen eläkkeestä. Pienimmät erot ovat Virossa,
Suomi sijoittuu keskikastiin.
O
O
TEKSTI ANTTI KARKIAINEN
MIESTEN JA NAISTEN eläke-eroissa on suur-
ta vaihtelua Euroopan sisällä, kertoo tuore EU:n sosiaalisen suojelun komitean raportti.
Sukupuolten väliset erot ovat erityisen
suuria Hollannissa, Luxemburgissa ja Saksassa, missä naiset saavat keskimäärin lähes puolet vähemmän eläkettä kuin miehet.
Tasa-arvoisimpia maita eläkkeiden suhteen
ovat Viro ja Tanska, missä erot sukupuolten välillä ovat vain muutamia prosentteja.
SUOMI SIJOITTUU vertailussa Euroopan kes-
kikastiin. Täällä naiset saavat noin neljänneksen vähemmän eläkettä kuin miehet.
Ero johtuu naisten lyhyemmistä työurista,
sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista ja palkkaeroista.
– Suurten eläke-erojen maissa naisten
työssäkäynti on luonteeltaan erilaista kuin
Suomessa. Esimerkiksi Hollannissa naiset
tekevät pääsääntöisesti osa-aikatyötä, kertoo erityisasiantuntija Niko Väänänen Eläketurvakeskuksesta.
Hollannissa kolme neljästä työssäkäyvästä naisesta on osa-aikatöissä, ja sukupuolten välillä on selkeä palkkaero.
Viron ja Tanskan tasa-arvoa selittää ansioperusteisen työeläkkeen vähäinen merkitys. Molemmissa maissa lakisääteinen
eläketurva on rakentunut pääasiassa tasaeläkkeen varaan.
Sukupuolierot eläketasossa
Kuinka paljon naisen eläke on miehen eläkettä pienempi. (65–79-v.) Lähde: PAR 2015
50
46 %
45
40 %
40
35
30
26 %
25
20
15
10
4%
5
0
NL LU DE UK AT IE EU CY FR BG IT PT ES SE RO BE FI PL HR EL SI MT LV HU CZ LT SK DK EE
ȪȰ
O
O
yleisesti ottaen Suomi sijoittuu vertailussa EU-maiden
keskivaiheille
suurimmat syyt sukupuolten välisiin eläke-eroihin ovat
eriytyneet työmarkkinat ja
palkkaerot
erityisenä huolenaiheena
vanhojen naisten köyhyys
muilta osin tulonjako on tasaisempaa kuin useimmissa
EU-maissa.
Yleisesti ottaen Suomi sijoittuu vertailussa EU-maiden keskivaiheille. Suomen
eläketurvan taso on Euroopan keskikastia.
Työuran pituus ja eläkkeelle siirtymisikä
ovat verrattain korkeita vaikkakin alempia
kuin muissa Pohjoismaissa.
HUOLENAIHEENA raportissa nostetaan esiin
vanhojen naisten köyhyys. Suomessa ja
naapurimaassamme Ruotsissa vanhojen naisten suhteellinen pienituloisuus
on huomattavaa verrattuna suurimpaan
osaan maista.
Muilta osin Suomen tulonjako on tasaisempaa kuin useimmissa EU-maissa.
– EU-maihin verrattuna Suomen eläkkeensaajien tuloerot ovat pieniä. Iäkkäiden
naisten pienituloisuutta selittää jo lähtökohtaisesti miehiä pienempi eläke sekä
yksinasuminen, kertoo Väänänen.
The Pension Adequacy Report (PAR) vertailee laajasti eurooppalaisia eläkejärjestelmiä erityisesti eläkkeiden riittävyyden näkökulmasta. Raportti ei huomioi Suomen
tulevaa eläkeuudistusta, vaan kuvaa tilannetta vuoden 2013 näkökulmasta. Q
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
TIEDOKSI
NIMITYKSET
Elo
Anne Iivonen
Ihmisläheistä
otetta
eläketurvaan
ELÄKETURVA KIINNOSTAA ihmi-
siä. Kuntoutuja ei ensisijaisesti tavoittele toipumista takaisin
työkykyiseksi, vaan hän kampailee selviytyäkseen. Alan vaihtaja
toivoo saavansa itsensä näköistä työtä.
Työeläkejärjestelmän yhteiQCQQdÐ2WrCJdIC˿ÐLCRRGN?JTCJSQsa kohtaat ihmisiä ajatuksineen
ja toiveineen. Henkilökuvissa ihmiset pohtivat elämänsä kulkua
ja nykyistä tilannettaan. Tarinallisten henkilökuvien kautta elämäntilanteet tulevat aidosti esiin.
Kiinnostavan eläketarinansa kertoo neljä elämälle avointa
henkilöä, muiden muassa muusikko M. A. Numminen ja sosiaalisen median videoblogeistaan nuorison suosikiksi noussut
Soikku. Eläkeaiheiset henkilökuvat ovat levinneet hyvin sosiaalisessa mediassa.
7JCGQrI?L?T?L?Ð 2WrCJdIC˿Ð
tarjoaa kaikille tietoa eläketurvasta ja ohjaa työeläkeotteelle.
Kimmo Kontio
ELINAIKAKERROIN
0,96800
VUONNA 2016
ELINAIKAKERROIN pienen-
tää 1954 syntyneiden ensi
vuonna tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä 3,2
prosenttia.
Mekanismina kerroin
annostelee kuukausieläkkeitä pidemmälle ajalle,
kun elinikä nousee.
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
Ulkomaantyön osaajat, vas. Kati Laitsaari Cargotecistä, Kirsi Korhonen Hgin
yliopistosta, Karoliina Nurmi ETK:sta ja Nuppu Suvanto Treen yliopistosta.
Ulkomaantyön faktat hallussa
ULKOMAANTYÖ, kuinka se vakuutetaan ja kuinka käy sosiaaliturvan? Tähän ja moniin
muihin kysymyksiin löytyi vastauksia ja neuvoja Eläketurvakeskuksen 13.11. järjestämässä työnantajainfossa.
Infoon osallistuivat työnantajat, joilla on joko Suomeen
töihin tuleviin ulkomaisiin tai
ulkomaille lähteviin työntekijöihin liittyviä tilanteita.
– Kerromme esimerkkejä eri maissa työskentelystä
ja siitä, kuinka erilaiset sosiaaliturvaetuudet ja -maksut
hoituvat oikein, kertoo Eläketurvakeskuksen kehittämispäällikkö Karoliina Nurmi.
Työnantajainfo kerää vuosittain lähes 100 henkilöstöasioiden ja työeläkelaitosten
ammattilaista yhteen.
Sekä Eläketurvakeskus,
Kela, verottaja, tapaturmavakuutuslaitosten liitto että työttömyysvakuutusrahasto pitivät
alustukset omalta alaltaan.
Kaikki lisäedusta yksissä kansissa
LISÄELÄKETURVAN KÄSIKIRJA
tarjoaa toimeenpanoon liittyvän ohjeistuksen kätevästi ja
kertoo rekisteröityjen lisäeläkkeiden historiasta.
Rekisteröityjen lisäeläkkeiden vakuuttaminen loppuu
vuoden 2016 loppuun mennessä, mutta niitä maksetaan
vakuutetuille vielä pitkään.
Lisäeläke käsikirja kuvaa
rekisteröidyn lisäturvan alkuvaiheita, sisältöä ja merkittävimpiä muutoksia. Käsikirja
toimii rekisteröidyn lisäeläketurvan toimeenpanon tukena.
Ohjeistuksessa kerrotaan
muun muassa oikeudesta rekisteröidyn lisäeläketurvan
mukaiseen eläkkeeseen, eläkkeen käsittelystä, laskennasta
ja kustannustenjaosta.
– Ohjeistus on ollut hajallaan monessa paikassa. Nyt
olennainen tieto on kerätty
yksiin kansiin, kertoo erityisasiantuntija Johanna Kujanpää Eläketurvakeskuksesta.
з KTM Mikko Jakovlev,
!$
ÐMLÐLGKGRCRRWÐ̩̩̩ÐQ?Jkunhoitajaksi korko- ja
valuuttasijoitukset -toimintoon.
з KTM Ari Parmi on aloitR?LSRÐ̩̭̮ÐWPGRWQP?FMGRSIsessa rahoituspäällikkönä.
з KTM Ari Puurunen on
?JMGRR?LSRÐ̫̰ÐWPGRWQP?FMGtuksessa rahoituspäällikkönä.
з FM Saku Sairanen on
LGKGRCRRWÐ̩̩̩ÐQ?JISLFMGtajaksi johdannaisstrategiat -toimintoon.
Luotettavuus ja
läpinäkyvyys
Suomen valtteja
SUOMI SIJOITTUI kuudennek-
si kansainvälisessä eläkejärjestelmien vertailussa. Kärjen
huiput Tanska ja Hollanti erottuvat, Australiakin A-luokkaa,
mutta heti kintereillä tasavahvasti Sveitsi, Ruotsi ja Suomi.
Suomi sai koko vertailun
parhaan tuloksen eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Suomen kokonaissijoitus kuitenkin laski hienoisesti
edellisvuoden neljännestä sijasta.
Parannusehdotuksina todetaan, että vähimmäiseläke voisi olla korkeampi. Myös
eläkemaksuja voisi nostaa ja
lisätä rahastointia. Parempi ikääntyneiden työllisyysaste korottaisi asemaa. Lisäksi
eläkeoikeuden jakaminen toisi
avioeroissa paremman turvan.
Melbourne Mercer Global
Pension Index on vuosittain
koottava eläkejärjestelmien
vertailu. Vertailuun osallistui
25 maata.
Ȫȱ
Mikko Käkelä
KIRJA KOLAHTI
Puustinen paraillaan luomistyössä
Ilmarisen kehitysjohtaja Pekka Puustinen lukee laajasti ja monialaisesti.
Uutta innovoivana hän kiinnostuu ihmisistä, koska heiltä voi oppia uutta.
Peter Drucker
jätti jäljen
KUKA?
Pekka Puustinen
O
O
O
O
O
ȫȹ
Ikä:Ð̫̭TSMRG?Q
Koulutus: kauppatieteiden tohtori
Työ: Kehitysjohtaja, Ilmarinen
Lähellä sydäntä:
Ihmiset. Kaikilta voi
oppia uutta itsestään tai elämästä
ympärillään.
Aikoo lukea: Kotona Nalle Puhia
tyttärelle. Se on
perin hyödyllistä,
sillä olihan A. A.
Milne sentään
Cambridgen Trinity
collegen kasvatti.
Professori Peter Drucker kirjoitti kirjoja, jotka todella ennustivat
ja muuttivat maailmaa.
Akateeminen maailma
suoranaisesti halveksui
ja halveksuu edelleen
Peter F. Drucker:
hänen tuotantoaan. Va2FCÍ#QQCLRG?JÍ"PSAICP
&?PNCPÐ SQGLCQQ
Ð̨̨̪̫
litettavasti, sillä Drucker
oli useimmiten oikeassa.
Kauppatiedettä ei ole olemassa ilman kaupankäyntiä ja siksi jälkimmäistä olisi hyvä ymmärtää ennen ensin mainitun tutkimista.
Olen huolissani siitä, että liian suuri osa tutkijoista ei ymmärrä liike-elämää. Drucker vastaavasti ymmärsi loistavasti. ”Management is doing
things right; leadership is doing the right things.” Q
1AGǫôH?ôQMQGMJMEG?
solmittu puketiksi
Biokemian professorin
'Q??AÍQGKMTGL robottisarjaan kuuluvat kolme
kirjaa TeräsluolatÐ̩̱̭̬
Ð
Alaston aurinkoÐ ̩̱̭̯Ð
ja Aamunkoiton robotit
̩̱̰̫ÐMT?RÐLWRÐ?H?LIMFIsaac Asimov:
taisia. Kirjoissa todelli2CPcQJSMJ?R
suutta todennäköises)GPH?WFRWKd
Ð̩̱̯̬
RGÐMGICGLÐCLLSQR?T?ÐQAG˿Ð
yhdistyy älykkääseen sosiologiseen pohdintaan.
Hukummeko ensin saasteisiin, alammeko sitten ohjailla genetiikalla ihmisrotua ja tekeekö robotit lopulta työmme? Hyviä kysymyksiä, puhuK?RR?I??LÐFdLCLÐHMÐ̨̫ÐH?Ð̨̬JSISHCLÐR?GRRCCQQ?Ð
kirjaamistaan ”Robotiikan kolmesta perussäännöstä”. Pian ne ovat tuotantokäytössä. Trust me. Q
Mikä on pahinta,
mitä voin sössiä?
Olen tehnyt mielestäni
tehokkaan suunnitelman
konkreettisine tekoineen
siitä, miten toteutamme Ilmarisen kulttuurissa isohkon ja inspiroivan
modernisoimisen.
Alf Rehn:
Juuri tästä vaaralli4??P?JJGQCRÍGBC?R
2?JCLRSK
Ð̨̨̪̩
sesta tunteesta johtuen pyysin taannoin J˒L
lounaalle esittääkseni yhden kysymyksen: Mikä
on pahinta, mitä voin tässä kaikessa sössiä? Sain
hyviä vastauksia.
Vaaralliset ideat on teoksena tarkoituksellisen
sekava, se varastaa ideoita ja pomppoilee. OppiIGPH?LÐQGH??LÐJ˿LÐIGPH?ÐMLÐCLCKKdLÐ1CÐMLÐRSLnelma, jota tarvitaan kun halutaan luoda uutta. Q
Meiningin
maustaja
Luen valtavasti tietokirjoja ja suosikkini on
edelleen +GI?Í.?LRX?PGL
Kuinka teknologia kesytetään. PG?LÍ 1MJGIQCL
kirja ei taas ole poikkeuksellisen erinomainen.
Brian Solis: The #LBÍ
Kirjan nimi taas on, ja
MDÍ SQGLCQQÍQÍ3QS?JÍ
teema on digitalisaation
0CTMJSR
Ð5GJCWÐ̨̪̩̩
aikana oikea.
Kirja oli tärkeä jostain
QWWQRd
ÐISLÐIGPHMGRGLÐTSMLL?Ð̨̪̩̫ÐIGPH??ÐVaihdantavallankumous. Kirjoitin kahviloissa, kuulokkeet
päässä ja Solis loi siihen mausteeksi hyvän amerikan-meiningin, jota kunnon kyseenalaistaminen usein vaatii.
Solis oli esikuvani kun kiersin puhekeikoilla. Q
̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩̭ Ð Z Ð 27_ #*])#
Basic Income and Pension Provision
WILL THE BASIC INCOME, if introduced, solve the problems of
KC?LQRCQRCBÐQMAG?JÐQCASPGRWÐ&MUÐUMSJBÐGRÐ?˾CARÐRFCÐ˿L?LAing of earnings-related pensions? These are questions that
Olli Kangas, Research Director at Kela, is facing when being in
charge of the basic income trial.
“If we introduce the basic income and it amounts to anything
@CRUCCLÐ#30Ð̩
̨̨̨̨̫̩̰
Ð?QÐQSEECQRCBÐGLÐRFCÐ,CRFCPJ?LBQÐ?LBÐ
1UGRXCPJ?LB
ÐGRÐUMSJBÐ?˾CARÐRFCÐUGJJGLELCQQÐMDÐJMUGLAMKCÐNCMple to pay pension contributions,” Kangas argues. Similarly,
Susan Kuivalainen, Research Manager at the Finnish Centre
for Pensions, points out: “If the basic income leads to a weaker
demand for employment, the wage sums and the earnings-related pension contributions will decline.”
Kuivalainen is critical about the basic income solving the
problems of social security: “If we want to improve the incentives for the unemployed to return to work, we should develop
unemployment security.” She also suspects that the basic income could mean smaller earnings-related pensions for women: “If the basic income is higher than the home care subsidy,
for example, the mothers of small children may stay at home
for a longer period of time.”
Jyri Liukko, Senior Researcher at the Finnish Centre for Pensions, points out that social insurance and the basic income are
LMRÐ@CLC˿RQÐ@SRÐNPCBC˿LCBÐNPMKGQCQÐMDÐ?ÐACPR?GLÐGLAMKCÐJCTCJÐ
“Closest to the basic income is the notion of a national insurance.
That way, the relation of the basic income to the earnings-related income support would be the same as that of the guarantee
pension to the earnings-related pension,” Liukko explains.
Olli Häkämies
ENGLISH SUMMARY
Large Gender Gaps
in Pensions in the EU
THE LARGEST GENDER GAPS in penQGMLQÐ?PCÐRMÐ@CÐDMSLBÐGLÐRFCÐ,CRFerlands, Luxembourg and Germany; the smallest in Estonia and
Denmark. According to the Pension Adequacy Report (PAR), Finland ranges in the middle.
In the countries with the largest gaps, women receive nearly
̨̭ÐNCPÐACLRÐJCQQÐGLÐNCLQGMLÐRF?LÐ
men do. In the countries with the
JMUCQRÐE?NQ
ÐRFCÐBG˾CPCLACÐGQÐMLJWÐ
a few per cent. “Women work
mainly part-time in countries like
RFCÐ,CRFCPJ?LBQ
¤ÐCVNJ?GLQÐNiko
Väänänen, Special Adviser at the
Finnish Centre for Pensions.
The low gender gaps in Estonia and Denmark can be explained by the fact that the statutory pension provision rests
K?GLJWÐMLÐ?Ð̀?RP?RCÐNCLQGMLÐ
2FCÐ PCNMPRÐ ˿LBQÐ RFCÐ NMTCPRWÐ
of elderly women, which is considerable in Finland and Sweden
compared to the rest of the EU,
particularly alarming.
LENA KOSKI
Translator
Finnish Centre for Pensions
FOLLOW US
ON TWITTER AT
@ETKinfo
O
O
Our latest
news, research,
publications and
events in Finnish,
Swedish and
English.
More news in
English at
UUUCRI˒CL
Pension Provision for Blue-collar Workers
Underinsured Self-employment
COPING AT WORK until retirement
is nothing vocational students can
take for granted. Musa Jallow,
chair of the union for vocational
students (Sakki ry), says investing in workers’ wellbeing is important: “The health of vocational students is poorer than that of
other students. Their work is also
M̃CLÐ@MRFÐNFWQGA?JJWÐ?LBÐKCLR?Jly harder.”
Jallow takes a neutral stance
to the rising retirement age as
retirement seems so far away.
Today’s young students do not
know what their exact target re-
UNDERINSURED self-employment
continues to be a problem. A
study by the Finnish Centre for
Pensions shows that the aver?ECÐ ?LLS?JÐ C?PLGLEQÐ GLÐ ̨̪̩̬Ð MDÐ
RFCÐ QCJDCKNJMWCBÐ U?QÐ ̴̪̯
̨̨̩Ð
UFGJCÐRFCGPÐ?TCP?ECÐAML˿PKCBÐGLAMKCÐ?KMSLRCBÐRMÐ̴̩̰
̨̨̯Ð2FCÐ
average ratio between earnings
?LBÐ AML˿PKCBÐ GLAMKCÐ U?QÐ ̮̱Ð
per cent.
The ratio is the weaker the
higher the earnings are. Although the earnings level of many
self-employed is fairly good when
measured in terms of taxable
TYÖ EL Ä K E | ̭ Ð Ð ̪ ̨ ̩ ̭
tirement age will be since it will
be linked to the average life expectancy. What is known, though,
GQÐRF?RÐGRÐUGJJÐ@CÐ?@MTCÐ̨̯Ð2F?LIQÐ
to the years-of-service pension,
blue-collar workers may be able
RMÐPCRGPCÐ?JPC?BWÐ?RÐ?ECÐ̮̫
(?JJMUÐ˿L?JJWÐNMGLRQÐMSRÐRF?RÐ
many vocational students become self-employed, but they
DCCJÐJC̃Ð?JMLCÐ4MA?RGML?JÐQAFMMJQÐ
should therefore try to improve
their students’ social skills and
networks in order to help them
cope at work.
earnings, there is a clear group
of underinsured self-employed
persons.
5MKCL¦QÐ AML˿PKCBÐ GLAMKCÐ
is closer to their taxable income
than men’s. One explanation may
be that women raise their con˿PKCBÐGLAMKCÐ?JPC?BWÐ?RÐWMSLEer ages in preparation for family
leaves.
2FCÐAML˿PKCBÐGLAMKCÐGQÐP?PCly adjusted. Three fourths of the
reviewed self-employed had not
made any adjustments to their
AML˿PKCBÐ GLAMKCÐ RFPMSEFMSRÐ
their period of self-employment.
31
Tutustu Eläketurvakeskuksen julkaisuihin
Nämä ja monet muut julkaisut löydät verkosta
Yksityisalojen
palkansaajien
työeläkkeet
syntymävuoden ja
sukupuolen mukaan
09/2015
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA
Yksityisalojen palkansaajien
työeläkkeet syntymävuoden
ja sukupuolen mukaan
Ismo Risku
#ǪCARQôMDôRFCôǉǇǈǎô
earnings-related
NCLQGMLôPCDMPKôcô
.PMHCARGMLQ
@?QCBôMLôRFC
government bill
www.etk.fi/julkaisut
08/2015
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS, REPORTS
Effects of the 2017 earnings-related
pension reform
– Projections based on the government bill
Kaarlo Reipas and Mikko Sankala
Työkyvyttömyyseläkkeiden
maksuluokkamallin
kannustinvaikutukset
07/2015
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA
Työkyvyttömyyseläkkeiden
maksuluokkamallin
kannustinvaikutukset
Tomi Kyyrä ja Tuuli Paukkeri
Raportissa tarkastellaan yksityisen sektorin palkansaajien työeläkemaksujen ja -etuuksien kohdentumista
syntymävuosi- ja sukupuolikohtaisesti vuoQGL?Ð̨̩̱̬¡̨̨̨̪ÐQWLRWLCGBCLÐMQ?JR?Ð2?PI?QRClut perustuvat historiallisen tilastoaineiston ja
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennusRCJ?QICJK?LÐRSJMQRCLÐWFBGQRdKGQCCL
Raportissa esitellään
työeläkeuudistukseen liittyvän hallituksen esityksen taustalaskelmia sekä arvioita esityksen vaikutuksista
eläkkeelle siirtymiseen, työeläkemenoihin,
K?IQSGFGLÐH?ÐQSISNMJTGT?GISRSIQGGLÐ0?NMPRRGÐ
on käännös aiemmin ilmestyneestä suomenIGCJGQCQRdÐHSJI?GQSQR?
Raportissa tutkitaan
työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin taloudellisten kanLSQRGKGCLÐRMGKGTSSRR?Ð2SRIGH?RÐR?PI?QRCJCT?RÐ
maksuluokkamallin vaikutusta sairauspäivärahajaksojen, kuntoutustukien ja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuteen hyödyntäen
#JdICRSPT?ICQISIQCLÐ H?Ð 2GJ?QRMICQISIQCLÐ
PCIGQRCPG?GLCGQRMH?
Tekijä: Ismo Risku
Sarja:Ó$K{JDSTQU@JDRJTJRDMÓQ@ONQSSDI@ÓȰȹȲȰȱȵ
Tekijät: Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala
Sarja:Ó%HMMHRGÓ"DMSQDÓENQÓ/DMRHNMRÓ1DONQSRÓȰȸȲȰȱȵ
Tekijät: Tomi Kyyrä ja Tuuli Paukkeri
Sarja:Ó$K{JDSTQU@JDRJTJRDMÓQ@ONQSSDI@ÓȰȷȲȰȱȵ
Yksityisalojen
työeläkkeiden
lisäeläketurva
Työeläkeindikaattorit
ǉǇǈǌ
taskupainos
VUOSITTAIN
ILMESTYVÄT
JULKAISUT
Eläketurvakeskus
01/2015
ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA
Yksityisalojen työeläkkeiden
lisäeläketurva
Eliisa Ryynänen, Johanna Kujanpää
ja Eija Kaipainen-Perttula
Käsikirja sisältää ohjeistuksen lisäeläkkeiden käsittelyyn
CJdICJ?GRMIQGQQ?ÐJkuosassa on kuvaus rekisteröidyn lisäeläkejärjestelmän kehityksestä sen alkuvaiheista
T?ISSRR?KGQCLÐJMNCRR?KGQCCLÐ0CIGQRCPrGBWLÐ
lisäeläketurvan laajuutta kuvataan kirjan liitRCCQQdÐKSSR?KGLÐRGJ?QRMGL
Eläketurvakeskus
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
Eläketurvakeskus
Finnish Centre for Pensions
ELÄKETURVAKESKUS
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
2015
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
06/2015
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA
Eläkkeellä ja työssä
Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta
vuosina 2007–2013
TYÖELÄKEINDIKAATTORIT
TyöeläkeindiI??RRMPGRÍ˽˻˼̀
antavat kuvan työeläketurvan tilasta sekä
RMRCSRSLCCQR?ÐH?ÐCLL?IMGBSQR?ÐICFGRWIQCQRdÐ
Mittareilla seurataan työuran pituutta, eläkICGBCLÐR?QM?ÐH?ÐCJdICRSPT?LÐP?FMGRSQR?Ð2?Qkupainoksessa on esitetty eri aihealueiden
WBGLGLBGI??RRMPGR
1
Eläkkeellä ja työssä:
tilastoraportti eläkeläisten työnteosta
TSMQGL?Ð̨̨̪̯¡̨̪̩̫
.CLQGMLÍGLBGA?RMPQÍ˚˩˙˝
Tekijät: Eliisa Ryynänen, Johanna Kujanpää ja
Eija Kaipainen-Perttula
Sarja:Ó$K{JDSTQU@JDRJTJRDMÓJ{RHJHQINI@ÓȰȱȲȰȱȵ
Tilaa julkaisukirje! www.etk.fi/uutiskirje
Eläketurvakeskus
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN