Valtion liikuntaneuvosto MIKSI? – painotukset hallitusohjelmaan Fyysinen aktiivisuus ei ole enää luontainen osa arkielämää, kuten aikaisempina vuosikymmeninä. Vaikka osa väestöstä harrastaa liikuntaa jopa enemmän kuin aiemmin, keskimäärin muu valveilla oloaika kuluu pääsääntöisesti istuen tai maaten. Maailman terveysjärjestön (WHO) linjauksissa fyysinen passiivisuus on nostettu jo neljänneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi maailmassa. den ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Viidennes lapsista ja tä ja on voimakasta sosioekonomisten ryhmien, valtaväestön nuorista, joka kymmenes työikäisistä ja muutama prosentti ja vähemmistöjen sekä maantieteellisten alueiden välillä. Syr- ikäihmisistä liikkuu suositusten mukaisesti. Passiivisuuden jäytyminen on ylisukupolvista. juuret juontavat 3-vuotiaisiin lapsiin, jolloin liikunnallisen Liikunnan merkitys sosiaalisten yhteisöjen ja yh- elämäntavan perusta muotoutuu. Tutkimustulokset osoitta- dessä tekemisen välineenä on kiistaton. Tämän vuoksi vat, että alle kouluikäisten lasten liikunnan määrää on voi- lasten putoaminen kokonaan liikunnan parista on vakava makkaasti yliarvioitu. Esimerkiksi päivähoidossa lapset ovat yhteiskunnallinen ongelma. valtaosan päivästä paikallaan. 1 Seuraukset alkavat näkyä. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskun- ta osin toteudu. Liikuntaharrastamisen kustannukset ovat to on huonoin 40 vuoteen. 2 kohonneet merkittävästi, alueelliset erot ovat suuret ja lii- Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus ei kaikil- kunnassa tapahtuu syrjintää. Suomessa erityinen haaste on turvata liikunnan jatkuvuus murrosiän yli. Liian varhainen 2 650 m 2 440 m erikoistuminen, liiallinen kilpailullisuus ja tiukka sitoutumisvaade päättävät monen halun harrastaa. Vain joka kymmenes 1975 2013 15-vuotias liikkuu suositusten mukaisesti. 9 10 11 13 % suomalaisista 20–74 -vuotiaista ei kykene juoksemaan 11 v. 100 metriä. 3 ylipainoisia ja 12–18 -vuotiaiden ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana. 4 Tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat ovat yleisimmät työkyvyttömyyden syyt. 6 Terveydenhuoltomenot olivat 18,5 miljardia euroa vuon na 2013. 7 On arvioitu, että väestön vähäisen liikunnan osuus näistä on vuositasolla arviolta 1–2 miljardia euroa. 8 24 % Fyysisen aktiivisuuden ja liikkumattomuuden keskimääräiset osuudet 18-85-vuotiailla (vrk). Lähde: Terveys 2011 -tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotos- Husu ym. Lääkärilehti 25–32/2014 11,8 Mrd€ 1995 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995–2013, THL 18,5 Mrd€ 2013 31% 19% Tunnin 13 v. päivässä 15 v. 10% liikkuvat Terveyserot ovat kasvaneet. Yli puolet aikuisista on vähintään 5 LIIKUTAAN kevyesti, reippaasti tai rasittaen. Eriarvoistuminen uhkaa myönteistä yhteiskuntakehitys- Liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia ajattelumalleja. Eri toimialojen päätöksissä tulee huomioida niiden vaikutukset ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen. Julkisen vallan on kiinnitettävä huomio kaikkien yhdenvertaiseen mahdollisuuteen liikkua ja harrastaa liikuntaa. 76 % MITEN? Tietty määrä fyysistä aktiivisuutta on välttämätöntä tervey- Liikunta toimialana on yhteiskunnan kokonaiskehyksessä pieni, mutta toiminnan vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin. Näitä ovat työurien pidentäminen, väestön ikääntyminen, terveyserojen kasvu, syrjäytymiskehitys sekä ketjun päässä tuottavuus ja kilpailukyky. MAATAAN, ISTUTAAN, SEISTÄÄN. MITÄ HYÖTYÄ? 1 2 3 4 5 6 Growth, maturation, and physical activity (Malina ym. 2004); Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen aktiivisuus (Soini ym. 2012) ; Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Helsinki 2013 Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Excercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot. Pääesikunta, henkilöstöosasto ATH-tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lihavuuden yleisyys Suomessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.thl.fi Diabeteksen yleisyys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.thl.fi Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, Heliövaara, Markku & Riihimäki, Hilkka. www.terveyskirjasto.fi 7 Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.thl.fi 8 Tommi Vasankarin luento Kansallisessa liikuntafoorumissa 2014. 9 Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015. Ministeriöiden kansliapäälliköt 16.3.2015. www.valtioneuvosto.fi 10 Mikä maksaa, VLN 2014:3; Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahakasvun tuloksista 2007–2011, VLN 2013:8; Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa, VLN 2012:5 11 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014. VLN 2015:2. MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ? MITEN? VÄLTTÄMÄTÖN TERVEYDELLE TUKEE OPPIMISTA KESTÄVÄ LIIIKKUMISEN MUOTO KASVAVA ELINKEINO Liikunnalla on merkittävä rooli sydän- ja Liikunta vaikuttaa positiivisesti aivo- Matkojen taittaminen lihasvoimin, esim. Liikuntatoimialan koko on vähintään 5,5 verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, terveyteen, oppimiseen ja tiedolliseen kävellen tai pyörällä, vähentää liikenteen miljardia euroa. Kasvavia aloja ovat ter- keuhkosairauksien, tuki- ja liikuntaelinsai- toimintaan, kuten muistiin, ja sitä päästöjä, ruuhkautumista ja lisää kaupunki- veyteen sekä hyvinvointiin liittyvät tuot- rauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. kautta koulumenestykseen. 14 viihtyvyyttä. 16 teet ja palvelut, teknologiset innovaatiot, 12 liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat sekä liikuntalähtöiset viestintä-, viihde- ja lifestyle-tuotteet sekä -palvelut. 18 TUKEE ERI-IKÄISTEN TOIMINTAKYKYÄ Lasten ja nuorten liikunta: LIIKUNNAN HYÖDY T • luo pohjan liikunnalliselle elämäntavalle myös aikuisena • kehittää tuki- ja liikuntaelimistöä ja parantaa painonhallintaa • kehittää liikuntataitoja SÄÄSTÄÄ TERVEYSMENOISSA • auttaa oppimaan vuorovaikutustaitoja ja Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle TUOTTAA ILOA JA HYVÄÄ OLOA sekä suoria kustannuksia (terveydenhuol- Liikunnan vaikutukset psyykkiseen lon käynnit, sairaalapäivät, toimenpiteet, suhteita. LUO SOSIAALISIA VERKOSTOJA, EDISTÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ JA TUKEE YHTEISKUNTAAN OSALLISTUMISTA lääkkeet, ennaltaehkäisy) että epäsuoria kus- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden on todistettu hyvinvointiin on todettu myönteisiksi: Suomessa on yli 20 000 liikuntaan liittyvää se edistää mielenterveyttä sekä mielen- tannuksia (sairauspoissaolot, tuottavuuden olevan yhteydessä vähentyneisiin sairauspoissa- yhdistystä. Kunnallisen avustusjärjestel- terveysongelmien ehkäisyä, hoitoa ja heikentyminen, ennenaikaiset kuolemanta- oloihin ja terveydenhuoltokuluihin, lisääntynee- män piirissä on noin 6 000–7 000 seuraa. kuntoutusta. Liikunta rentouttaa, rau- paukset). Liikkumattomuuden aiheuttamat Sadattuhannet suomalaiset tekevät hoittaa, virkistää, kohottaa mielialaa, on suorat terveysmenot muodostavat teollisuus- vapaaehtoistyötä paitsi seuroissa, myös vastapaino työlle, antaa mahdollisuuden maissa 1,5–3,8 % terveydenhuollon kokonais- muissa yhdistyksissä. Kaverit ovat keskei- sosiaaliseen kanssakäymiseen ja antaa kustannuksista. Suomessa kustannusten on nen perusta lapsille ja nuorille harrastaa aikaa itselle. 17 arvioitu olevan vuositasolla 1–2 mrd. euroa. 19 reilun pelin henkeä • auttaa luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia seen tehokkuuteen ja pidempiin työuriin. Ikäihmiselle päivittäinen liikunta on elinehto. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Liikunnan merkitys kaatumisten ehkäisyssä on suuri. 13 12 13 14 15 liikuntaa. 15 Liikunta, Käypä hoito -suositus, Julkaistu: 27.06.2012. UKK-instituutti; Työterveyslaitos; Ikäinstituutti. Liikunta ja oppiminen. Opetushallitus. Muistiot 2012:5. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. VLN 2015:2.; Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja, VLN 2013:6 16 Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa. Toimenpidesuosituksia kaupun- geille. Verne - Liikenteen tutkimuskeskus. Tampereen teknillinen yliopisto. 17 Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia. Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset. Suomen Mielenterveysseura 2015. 18 Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset. TEM raportteja 20/2014. 19 Liikkumattomuus ja terveydenhuollon kustannukset. Kolu ym. Suomen Lääkäri lehti 12/2014 v sk 69 Valtion liikuntaneuvoston esitys MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ? MITEN? Hallitus laatii kansallisen ohjelman, jonka mukaisesti eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa vahvistetaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja säädösvaikutusten arvioinnissa. Ohjelman johtaa ja koordinoi liikuntalain mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelmalle nimetään toteutumisesta vastaava ministeri, joka raportoi edistymisestä hallitukselle säännöllisesti yhteisesti valittujen indikaattoreiden suunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö johtaa ja yhteensovittaa liikunnan edistämistä Liikuntapolitiikan painopistettä suunnataan yhteiskunnan toimialarajat ylittävään yhteistyöhön ja laaja-alaiseen vaikuttamiseen. • Huolehtii kokonaisvaltaisesti liikunnasta, huippu-urheilusta ja hyvinvointia ja terveyttä edistävästä liikunnasta. • Painottaa avustuspolitiikassa yhdenvertaisuuden periaatetta ja eriarvoisuuden vähentämistä sekä strategista resurssiohjausta hankeavustusten sijaan. • Vahvistetaan liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna. • Kohdennetaan lisäresursseja liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen ja -parantamiseen. • Vahvistetaan liikunnan ja urheilun eettistä pohjaa. Kaikki tarvitaan mukaan. Aloittaa voidaan näistä: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö NYKYTILA: Väestön ikääntyminen ja kasvavat terveyserot lisäävät terveysmenojen kasvua. Liikunta on merkittävästi alihyödynnetty keino kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. 1/3:ssa kuntia liikuntatoimi tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Puolet kuntien sosiaalija terveystoimista huomioi liikunnan asiakirjoissaan. Liikuntareseptihanke ei ole edennyt toivotulla tavalla. 20 NYKYTILA: Maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisessa sekä kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan yhteistyössä on puutteita. Yhdyskuntarakenne on hajautunut, mikä lisää riippuvuutta henkilöautosta. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet vaihtelevat. Vastuu ulkoilun edistämisestä hajoaa eri hallintokuntien välille. 22 ESITYS: Ennaltaehkäisevää terveyden edistämistyötä vahvistetaan sote-uudistuksen yhteydessä. STM laatii toimintasuunnitelman, jonka mukaisesti liikunta asemoidaan kiinteäksi osaksi terveydenhuoltojärjestelmää ja sitä koskevaa seurantaa painottaen liikuntaneuvontaa ja liikunnallista kuntoutusta. Liikunnan sisältöjä lisätään merkittävästi lääkäreiden ja muun terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksessa. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ NYKYTILA: Noin 20 000 suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. Työpaikkaliikunnan edistämistoimet eivät riittävästi kohdennu niille henkilöille, jotka sitä hyvinvointinsa kannalta eniten tarvitsisivat. Yrityksissä ei ole riittävästi osaamista työpaikkaliikunnan kehittämiseen. Terveystietoisuus, väestön ikääntyminen ja matkailu lisäävät liikunta-alan liiketoimintamahdollisuuksia. 21 ESITYS: Vahvistetaan liikunnan asemaa ja istumisen vähentämistä osana työpaikkojen strategista hyvinvointisuunnittelua. Työterveyshuollon roolia riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseksi lisätään. Selvitetään verotukselliset keinot kannustaa työikäisiä liikkumaan enemmän. Huomioidaan liikunta-alan yrittäjyys ja liiketoimintamahdollisuudet osana TEM:ön tukijärjestelmiä nousevana kasvunalana. Muita TÄRKEITÄ ASIOITA: OM: Vapaaehtois- ja yleishyödyllisen toiminnan mielekkyys tulee varmistaa johdonmukaisella lainsäädännöllä ja verotuskäytännöillä. || SM: Rahapelien yksinoikeusjärjestelmää kehitetään siten, että se vahvistuu liikunnan, urheilun, tieteen, taiteen ja nuorisotyön toimintaedellytysten turvaajana. || PLM: Huomioidaan kutsuntaikäisten heikentyvä ja polarisoituva kunto Puolustusvoimien toimenpiteissä. 20 TEA-viisari, THL; UKK-instituutti 21 Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset. TEM raportteja 20/2014; Liikunta ja työurat – työelämä kaipaa myös liikettä 2013:2 ESITYS: Lisätään kävelyn ja pyöräilyn resursointia LVM:n valtakunnallisen strategian mukaisesti. Lisätään merkittävästi olosuhteisiin vaikuttavien ministeriöiden yhteistyötä liikkumisolosuhteiden parantamiseksi ja väestön kannustamiseksi ulkoiluun ja arkiliikuntaan. Jokamiehen oikeuksista huolehditaan ja lisätään valtion retkeilyalueiden virkistyskäyttöä. Painotetaan esteettömyyttä rakentamisessa ja liikennesuunnittelussa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKKA NYKYTILA: Liikuntatuntien ja -kurssien määrä eri koulutusasteilla on alhainen ja varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten toimintakulttuuri passiivisuutta suosiva. Suuri osa päiväkotien ja koulujen pihoista ei suosi liikkumista. Merkittävä osa koulujen liikuntasaleista on tyhjillään kouluajan jälkeen. Yhä useampi ammattikoululainen ei harrasta lainkaan liikuntaa. Liikunnalla ei ole virallista asemaa korkeakoulujärjestelmässä ja palveluiden taso vaihtelee suuresti. 23 ESITYS: Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta kehitetään määrätietoisella liikunta- ja opetustoimen ohjauksella niin, että jokainen päivä sisältää liikunnallisuutta. Koulupäivän välittömään läheisyyteen luodaan harrastusmahdollisuus kaikille. Tämä edellyttää tilojen käytön tehostamista ja eri toimialojen (opetus-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri jne.) avustusten kohdentamista kansalaisjärjestöjen ja koulun yhteistyön vahvistamiseen. Varmistetaan huipulle tähtäävien urheilijoiden kaksoisura. Laajennetaan Liikkuva koulu -konsepti soveltuvin osin varhaiskasvatukseen, toisen asteen oppilaitoksiin sekä korkeakouluihin. 22 Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa. Toimenpidesuosituksia kaupungeille. Verne - Liikenteen tutkimuskeskus. Tampereen teknillinen yliopisto. 23 Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Helsinki 2013; Koulujen liikuntasalien käyttö vapaa-ajan harrastetoiminnassa – valtakunnallinen selvitys. Valo ry.; Korkeakoululiikunnan barometri 2013. OLL Sarja A8/2014.