1. No category

 Tarjouspyyntö
Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!
Suunnitelma kilpailukyvyn lisäämiseksi Mikkelin
keskustassa pyöräilyn ja kävelyn avulla
-hankkeen selvitys- ja suunnittelutyöt
Mikkelin kaupunki pyytää tarjoustanne Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! ‐hankkeen selvitys‐ ja suunnittelutöistä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti. 1. Tilaaja
Mikkelin kaupunki, Tekninen toimi, Kaupunkisuunnittelu Maaherrankatu 9‐11 50100 Mikkeli Yhteyshenkilö: Eveliina Könttä, yleiskaavoittaja puh: 044 794 2521 e‐mail: [email protected] 2. Hankinnan kohde ja laajuus
Tarjouspyynnön kohteena on ”Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!” ‐hankkeen selvitys ja suunnittelutyöt. Etelä‐Savon elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle vuoden 2015 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta. Hanke toteutetaan toukokuun 2015 ja huhtikuun 2016 välisenä aikana. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on noussut vahvasti esiin tavoiteltaessa ekologisesti kestävämpää yhdyskuntarakennetta. Erityisesti tulee edistää lyhyiden matkojen kulkemista muulla kuin yksityisautolla. Kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisestä on hyötyä myös alueen elinvoimaisuudelle ja sen terveyshyödyistä syntyy merkittäviä säästöjä terveydenhuoltoon. Työn tavoitteena on laaja‐alaisesti tutkia niitä vaikutuksia, joita kestävien liikkumismuotojen suosiminen tuottaa kaupunkialueella. Vaikutusten arviointi tukee ympäristöystävällisten ratkaisujen tekemistä niin henkilö‐ kuin organisaatiotasollakin. Mikkelin kaupunki tarjoaa tiiviin ja hyvän kaupunkirakenteen, joka luo hyvät edellytykset kävelyn ja pyöräilyn suosimiseen erityisesti lyhyillä, alle 5 km matkoilla ympäri vuoden. Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 Työn yhtenä painopisteenä on tutkia jalankulun ja pyöräilyn kulkutavan osuuden vaikutuksia alueen elinkeinoelämään. Lähtökohtaisesti kävelijät ja pyöräilijät ovat herkempiä poikkeamaan matkan varrella olevissa liikkeissä, kahviloissa ja muissa kaupallisissa palveluissa. Mikkelissä toteutuneet kävelykatu ja toriuudistus ovat antaneet merkkejä vastaavanlaisesta houkuttelevien liikepaikkojen ja kävelyn sekä pyöräilyn kytköksestä. Työssä tarkastellaan, voidaanko jalankulun ja pyöräilyn asemaa parantamalla antaa potkua myös alueen liiketoiminnalle. Työssä määritellään vaiheistetut toimenpiteet, joilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn verkostoa keskusta‐ ja taajama‐alueella. Työssä otetaan kantaa nopeasti toteutettaviin ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin laadukkaan kävelyn ja pyöräilyn verkoston synnyttämiseksi. Toimenpiteet liittyvät laaja‐alaisesti kävelyä ja pyöräilyä koskeviin osa‐alueisiin kuten maankäyttöön, infrastruktuurin kunnossapitoon sekä pehmeisiin keinoihin, kuten markkinointiin ja informointiin. Suunnittelualueena ovat erityisesti Mikkelin ruutukaavakeskusta sekä siihen tukeutuvien kaupallisten palveluiden keskittymät ympäristöineen (Graanin ja Setrin alueet). Yleispiirteisempänä tarkastelualueena tutkitaan Mikkelin keskustan taajama‐aluetta sekä sen alueella sijaitsevia kävelyn ja pyöräilyn pääväyliä. Kyseessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä palveluhankinta, josta on julkaistu hankintailmoitus HILMA ‐
järjestelmässä. Hankinnan toimittajan valinta pyritään ratkaisemaan 14.8.2015 mennessä. Hankintapäätöksen jälkeen tehdään kirjallinen yhteistoimintasopimus valitun toimittajan kanssa. 3. Hankinnan lähtötiedot
Liikenteen osuus Suomen kasvihuonepäästöistä oli 20 % vuonna 2009 (Berninger, Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan, 2013). Kansainvälisissä ja kansallisissa ilmasto‐ ja ympäristöpoliittisissa linjauksissa kestävien liikkumismuotojen edistäminen on muodostunut tärkeäksi painopisteeksi. Yksityisautoilun muodostaessa suuren osan kotitalouksien ilmastovaikutuksista (Berninger, Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan, 2013), on jalankulun ja pyöräilyn lisääminen liikkumismuotona noussut vahvasti esiin. Liikenne‐ ja viestintäministeriön laatimassa Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisessa strategiassa 2020 on todettu, että kävelyllä ja pyöräilyllä on kasvupotentiaalia erityisesti taajamissa ja kaupunkiseuduilla. Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2011) on liikennejärjestelmän tavoitteiksi asetettu muun muassa liikennejärjestelmän houkuttelevuus kestävään liikkumiseen ja autoriippuvuuden vähentämisen erityisesti taajamakeskustoissa ja keskeisillä pendelöintisuunnilla. Tavoitteena on myös muuttaa ihmisten asenteita kestävien kulkutapojen käyttöä suosivaan suuntaan. Toimenpiteissä on nostettu esiin kävelyn ja pyöräilyn edistäminen jalankulku‐ ja pyöräilyvyöhykkeillä, joihin Mikkelin keskusta reuna‐alueineen lukeutuu. Lisäksi Mikkelin keskusta ja Satamalahti on mainittu sellaisina epäjatkuvuuskohtina ja merkittävinä yhteyspuutteina, joiden pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantaminen on tärkeää. Liikennejärjestelmätyö antaa seudullisen tason lähtötietoja hankkeen tueksi. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelmassa (Sito, 2014) on todettu, että viisaiden liikkumismuotojen lisäämiselle on paljon potentiaalia. Mikkelin seudulla arkipäivän matkoista 41 % on pituudeltaan enintään kolme kilometriä ja 56 % enintään 5 kilometriä. Jalankulun ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapa osuus on noin 30 %. Viisaan liikkumisen suunnitelmassa on Mikkelin keskusta tunnistettu tärkeänä asiointikohteena, mutta siellä liikkuminen ilman autoa on vastaavasti koettu hankalaksi. Suunnitelmassa asetetaankin tavoitteeksi kehittää keskustaa siten, että siellä on helppoa kulkea jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Viisaan liikkumisen suunnitelmassa on lähtökohtaisesti kartoitettu keskusta‐alueen kävelyn ja pyöräilyn laatukäytäviä. Mikkelin kaupunkiseudulle on vuonna 2014 laadittu Seudullisen joukkoliikenteen ja siihen tukeutuvan pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävät työ (Ramboll). Työssä on määritelty Mikkelin kaupunkiseudun seutu‐ ja kaukoliikenteen laatukäytävät sekä niihin tukeutuvat jalankulun ja pyöräilyn laatukäytävät sekä määritelty kehittämisohjelma pyöräilyn, jalankulun ja joukkoliikenteen matkaketjujen toimivuuden Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 edistämiseksi. Työn pohjalta on havaittu keskusta‐alueen ensisijainen rooli pyöräilyn ja kävelyn kehittämisalueena. Mikkelin keskusta‐alueen kaupunkirakenne on tiivis, pitäen sisällään runsaasti kaupallisia toimintoja, työpaikka‐alueita kuin asuinalueitakin. Mikkelissä jalankulkuvyöhykkeellä, noin 1 km etäisyydellä ydinkeskustasta asuu 19 % koko Mikkelin väestöstä. Polkupyörän merkitys kulkutapana on tärkeä erityisesti jalankulun reunavyöhykkeillä, noin 2‐3 km etäisyydellä keskustasta. Mikkelissä enintään 2 km etäisyydellä ydinkeskustasta asuu 42 % kaupungin väestöstä ja enintään 3 kilometrin etäisyydellä 54 % Mikkelin väestöstä. Tämänkin jälkeen kaupunkirakenne säilyy tiiviinä. Enintään 5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta asuu 70 % mikkeliläisistä. Voidaankin sanoa, että otollisimmalla pyöräilyalueella asuu selvästi suurin osa kaupunkilaisista. Keskusta‐alueen rooli suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen korostavat sieltä lähtevät säteittäiset yhteydet eri kaupunginosiin ja alakeskuksiin. Nämä kaikki seikat yhdessä antavat hyvät edellytykset kasvattaa pyöräilyn ja jalankulun kulkutapaosuutta alueella. Vaikka kaupunkirakenteen ja palveluverkon näkökulmasta edellytykset pyöräilylle ja jalankululle ovat hyvät, on katutila jäänyt suurelta osin autojen haltuun. Toteutuneet kävelykatu sekä toriuudistus ovat muodostuneet keskustan vetovoimaisimmiksi paikoiksi, mikä näkyy katutilan elävyytenä, lukuisina tapahtumina ja houkuttelevina liiketiloina. Sen sijaan ruutukaavakeskustan reunat ovat jäämässä elinvoimaisen kaupunkirakenteen ulkopuolelle. Kaupunkilaisilta saadun palautteen pohjalta keskusta‐alue on koettu pyöräilyn näkökulmasta hankalimmaksi paikaksi suhteessa koko pyöräilyverkostoon. Keskusta‐
alueella pyöräily on koettu vaikeaksi sekä keskustaan suuntautuvien että sen läpi kulkevien matkojen osalta. Liikkumisympäristön liikenneturvallisuus huomioidaan merkittävänä kävelyyn ja pyöräilyyn houkuttelevana tekijänä (Kaupunki‐ ja taajamaliikenteen tutkimus‐ ja kehittämistarpeet, LINTU‐muistio, 2012). Liikenneturvallisuuden näkökulmasta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kohdalla ongelmallisin ympäristö on kaupunkikeskusta ja sen reuna‐alueet. Liikenneturvallisuuden ohella huomioidaan liikkumisympäristön esteettömyysvaatimukset. Esteettömyys tekee kävelystä ja pyöräilystä saavutettavan liikkumismuodon laajemmalle ihmisjoukolle, sen avulla ympäristön lukeminen ja siinä suunnistautuminen helpottuvat. Esteetön ympäristö palvelee liikuntarajoitteisten lisäksi muun muassa pieniä lapsia ja ikäihmisiä, joita esteetön ympäristö voi kannustaa liikkumaan enemmän. Turvallinen ja esteetön ympäristö ovat usein kaikkien mielestä miellyttävää ympäristöä. Aiemmin laadittuja selvityksiä ovat muun muassa: 
Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma, 2014 
Seudullisen joukkoliikenteen ja siihen tukeutuvan pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävät, 2014 
Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma, 2014 
Satamalahden liikenneselvitys ja melutarkastelu, 2010 
Mikkelin kaupunkikeskustan liikenneverkon toimivuustarkastelu, 2008 
Mikkelin kaupungin esteettömyyssuunnitelma, 2013 
Alueelta laaditut liikennevalosuunnitelmat 
Valtatie 5 parantamiseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Lisäksi samaan aikaan laaditaan Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavatyötä sekä siihen liittyvää liikenneselvitystä. Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 4. Hankinnan tavoite
Hankkeen tavoite on edistää muutosta kohti vähähiilistä yhdyskuntaa edistämällä liikenteen päästöjen vähenemistä. Päästöjen vähenemistä edistetään pyöräilyn ja jalankulun kulkutapaosuuden merkittävällä kasvattamisella, erityisesti alle 3 km etäisyydellä keskustasta. Tavoitteena on, että kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus olisi Mikkelin kantakaupungin alueella 40 % ‐ kaksi matkaa viidestä tehtäisiin joko kävellen tai pyöräillen. Jalankulkua ja pyöräilyä edistetään erityisesti yksityisautoilijoiden vaihtoehtoisena liikkumismuotona. Tavoitteena on tarkastella laajasti kävelyn ja pyöräilyn vaikutuksia alueen elinvoimaisuudelle. Yhtenä painopisteenä on tutkia jalankulun ja pyöräilyn kulkutavan osuuden vaikutuksia alueen elinkeinoelämään. Lähtökohtaisesti kävelijät ja pyöräilijät ovat herkempiä poikkeamaan matkan varrella olevissa liikkeissä, kahviloissa ja muissa kaupallisissa palveluissa. Työssä tarkastellaan voidaanko jalankulun ja pyöräilyn asemaa parantamalla luoda enemmän houkuttelevia liikepaikkoja ja laajempi liikekeskusta. Tavoitteena on muodostaa selkeä ja tiivis ohjeistus laadukkaasta pyöräilyn ja kävelyn verkostosta sekä niiden tavoitetasosta, joka toimii ohjeena kaavatyön ja suunnittelun yksityiskohtaisemmissa vaiheissa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Ohje kohdentuu Mikkelin keskustaajamaan ja erityisesti sen kaupunkikeskustaan. Työssä tarkastellaan pyörä‐ ja kävelytieverkkoa Mikkelin kantakaupungin alueella. Työssä laaditaan erilaisia vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuuden lisäämiseksi. Eri ratkaisujen vaikutuksia arvioidaan laaja‐alaisesti kestävän kehityksen, kaupunkirakenteen elävyyden, terveyshyötyjen ja kustannusten näkökulmasta. Työssä käytetään WHO:n kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksista saatavien taloudellisten hyötyjen laskemiseksi luotua HEAT‐menetelmää, jota on menestyksellisesti hyödynnetty myös muualla Suomessa vastaavia töitä laadittaessa. Työhön sisältyy johtopäätöksenä vaiheistetut ”askelmerkit” pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen alle 5km etäisyydellä keskustasta. Vaiheistuksessa otetaan kantaa nopeisiin toimenpiteisiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi väylän ylläpidon tasoon ja kestäviä liikkumismuotoja suosiviin asenteisiin. Suurempien muutosten osalta vaiheistuksessa huomioidaan saavutettavat hyödyt suhteessa muutoksen laajuuteen ja määritellään missä järjestyksessä toteutuksen tulisi tapahtua. Työn yhteydessä määritellään laadukkaat pyöräilyn ja kävelyn väylät sekä mahdolliset yhteyspuutteet väylien osalta. Hankkeessa selvitetään kävely‐ ja pyöräily‐yhteydet mm. asuinalueilta kaupalliseen keskustaan sekä keskusta‐alueen reunamilla sijaitseviin liikekeskuksiin, jotka tuottavat nykyisin runsaasti autoliikennettä. Hankkeessa selvitetään säteettäin keskustasta torilta alkavat nopeat ja hyvälaatuiset myös kuntopyöräilyyn innostavat reitit, jotka voivat olla Mikkelissä matkaileville sopivia elämyksellisiä reittejä. Osana suunnittelua määritellään väylien kriteerit, johon liittyvät muun muassa pyöräilyn sujuvuus, väylän rakenne, materiaalit, kalustus, valaistus ja viitoitus. Lisäksi työssä selvitetään kevyen liikenteen tarvitsemia palveluja ja pyörien kehitystä esimerkiksi tavarankuljetuksen kannalta. 5. Hankkeen kohderyhmät
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on alle 5 km etäisyydellä keskustasta asuvat kaupunkilaiset. Hankkeen tavoitteena on lisätä tämän ryhmän matkatapahtumissa pyöräilyn ja jalankulun osuutta. Hankkeella pyritään vaikuttamaan työ‐, koulu‐, ostos‐ kuin vapaa‐ajanmatkoihinkin. Hankkeella edistetään kävely‐ ja pyöräilyväylien varsilla olevien kaupallisten ja vapaa‐ajan palvelujen asiakasmäärien kasvua. Hitaampia kulkumuotoja suosimalla lisätään oleskelua ja laajennetaan osaltaan houkuttelevan liikekeskustan aluetta. Paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset ovat hankkeen erityinen Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 kohderyhmä. Heidän osallistumisensa projektiin yhteistyötahona edesauttaa kartoittamaan pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. Hankkeen kohderyhmään sisältyvät tutkimus‐ ja koulutusorganisaatiot, kunnat sekä kaupalliset toimijat, joille hankkeen tulokset tuottavat uutta tietoa pyöräilyn ja kävelyn vaikutuksista kaupunkien elinvoimaisuuteen. Hankkeella nostetaan päättäjien ja luottamushenkilöiden tietotasoa pyöräilyn ja jalankulun positiivisista vaikutuksista. Hankkeesta pyritään luomaan malliesimerkki lähtökohtaisesti vähähiilisyyteen tähtäävän projektin laajemmista positiivisista vaikutuksista. Pyöräilyn ja kävelyn lisäämisen terveysvaikutukset ovat huomattavat. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on ajateltu, että erityisesti keskustassa ja sen liepeillä on paljon työpaikkoja, joissa työn luonne ei ole fyysinen. Työmatkojen kulkeminen pyörällä tai kävellen parantaisi hyvinvointia juuri näillä henkilöillä, jotka eivät muuten saa hyötyliikuntaa päivän aikana. Asiointiin tai työmatkaan yhdistetty liikunta on ihanteellista ihmiselle, joiden on muuten vaikea löytää aikaa liikunnalle (Liikenne‐ ja viestintäministeriö, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020). Työnantajat hyötyvät työntekijöiden paremmasta jaksamisesta, joka näkyy muun muassa virkeytenä sekä vähempänä sairasteluna. Vastaavasti kunnallinen terveydenhoito hyötyy myös ihmisten paremmasta terveydentilasta. Päivittäisestä liikunnasta on apua etenkin ikääntyvää väestöä rasittaviin sairauksiin, kuten sydän‐ ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä tuki‐ ja liikuntaelinten sairauksiin. Säännöllinen liikunta auttaa myös painonhallinnassa ja vähentää ennenaikaista kuolleisuutta. (Liikenne‐ ja viestintäministeriö, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020) Hanke edesauttaa matkailua tarjoamalla vaihtoehtoja liikkumismuotoihin sekä eri liikkumismuotojen yhdistämiseen. Hankkeen aikana kartoitetaan millaiset palvelut voisivat edesauttaa matkailuun liittyvää pyöräilyä Mikkelin alueella. Työssä huomioidaan sekä vapaa‐ajan asukkaat, jotka mökkeilevät lähialueella sekä matkailijat, jotka saapuvat paikalle pääsääntöisesti junalla tai bussilla. 6. Yhteistoiminnan periaatteet
Valittu yhtiö/yhteistyökumppani saa mahdollisuuden laatia monipuolisen ja kokonaisvaltaisen suunnitelman kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi urbaanissa ympäristössä. Mikkelin kaupunki yhteistyötahoineen on kerännyt innostuneet henkilöt edistämään hankkeen eteenpäin viemistä. Yhdessä tehden tavoitellaan aidosti paikallisia ominaispiirteitä huomioivaa, mutta vahvasti tulevaisuuteen katsovaa suunnitelmaa, jonka selvitys osio tarjoaa vahvoja faktoja kävelyn ja pyöräilyn laaja‐alaisista vaikutuksista. 7. Käänteinen kilpailutus
Kyseessä on ns. ranskalainen menettely eli käänteinen kilpailutus. Palvelulle on määritetty hinnaksi 83 000 euroa (+/‐ 2 %). Tarjousten tulee kuvata, mitä tällä summalla saadaan suhteessa esitettyihin tavoitteisiin ja tausta‐ajatuksiin. Hankintamuotona käytetään avointa menettelyä. Tarjouksesta on selkeästi käytävä ilmi kokonaishinta (euroina netto, alv. 0%). Kokonaishintaan sisältyy kokonaispalkkio, kulut, erityiset korvaukset, matka‐ ja käsittelykustannukset, mahdolliset päivärahakorvaukset sekä kaikki muut mahdolliset välittömät ja välilliset kustannukset. Kokonaishinnassa tulee huomioida tarjoajan osallistuminen työpalavereihin sekä tarpeen vaatiessa prosessin kannalta keskeisiin neuvotteluihin. Tarjous on tehtävä koko hankinnasta. Osatarjouksia ei hyväksytä. Vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä. Tarjouksen kiinteän kokonaishinnan on oltava voimassa sovitun ajanjakson. Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 Tarjouksessa on lisäksi eriteltävä projektipäällikön, muiden suunnittelijoiden ja mahdollisten alihankkijoiden yksikköhinnat (hinta/työtunti) ja matkakorvausten perusteet sekä mahdolliset päivärahakorvaukset lisätyöstä ja osallistumisesta niihin kokouksiin, jotka ylittävät työohjelmassa esitetyn kokonaismäärän. Lisätyöstä ja osallistumisesta ylimääräisiin kokouksiin sovitaan aina tilaajan kanssa erikseen. Tarjoukseen on sisällyttävä selvitys alikonsulttien käytöstä. 8. Tarjousten jättäminen ja voimassaolo
Kirjallinen vapaamuotoinen suomenkielinen tarjous toimitetaan suljetussa kirjekuoressa kahtena (2) samansisältöisenä kappaleena. Tarjouksen sisällön tulee täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. Jättämällä tarjouksen tähän tarjouspyyntöön tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olevissa asiakirjoissa olevat ehdot. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden varmistamiseksi, tarjoajia suositetaan sisällyttämään tarjoukseensa seuraava teksti: "Tämä tarjous on tehty tarjouspyynnön ehtoja vastaavaksi ja sitoudumme kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin." Tarjousten jättöaika päättyy 24.6.2015 klo 12.00. Hallintolain 4 luvun 17§:n mukaan lähettäjän on huolehdittava siitä, että tarjous saapuu viranomaiselle määräajassa. Tarjous toimitetaan osoitteeseen: Mikkelin kaupunki Tekninen toimi / Maankäyttö Maaherrankatu 9‐11 50100 Mikkeli Tarjoukseen ja tarjouskuoreen on merkittävä tarjoajan nimi yhteystietoineen sekä teksti: Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! ‐hanke. Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa vähintään 31.12.2015 saakka. Tilaajalla on oikeus pyytää ja tarjouksen antajalla velvollisuus antaa tarjousten käsittelyssä mahdollisesti tarvittavia lisäselvityksiä. 9. Hylkäämisperusteet
Tarjous hylätään, jos tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos tarjous ei muilta osin vastaa tarjouspyyntöä. Tarjouskilpailusta suljetaan pois ehdokas tai tarjoaja, jota koskee hankintalain 53 §:n tai 54 §:n mukainen poissulkemisperuste. Tarjoajan juridisen, taloudellisen, teknisen, toiminnallisen tai muiden tarpeelliseksi katsottujen seikkojen arviointiin voidaan pyytää esitettäväksi muitakin kuin tässä tarjouspyynnössä lueteltuja asiakirjoja. Tilaaja voi pyytää tarjoajalta lisäselvityksiä tai mahdollisia todisteita tarjoajan antamista tiedoista. 10. Tarjousten vertailu ja valintakriteerit
Tarjouksen arvioivat Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön edustajat. Tarjouksia vertaillaan tilaajan odotuksiin, vaatimuksiin ja tarpeisiin nähden sekä suhteessa muihin. Tarjouksia arvioidaan seuraavin vertailuperustein ja painoarvoin: Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 
Alustava toteutussuunnitelma, painoarvo 60 %  suunnitelman selkeys, innovatiivisuus sekä tavoitteellinen ote  suunnitelmassa esitettyjen työtapojen ja mahdollisten osallistavien osuuksien tarkoituksenmukaisuus  työn organisointi eri työvaiheisiin ja työvaiheiden mitoitus 
Yrityksen referenssit vastaavista hankkeista (3‐5 kohdetta), painoarvo 15 % 
Arvioidaan referenssien vastaavuus kyseessä olevaan työhön 
Kokemus Mikkelin tai vastaavan kokoisen kaupunkikeskustan suunnittelusta 
Henkilöiden osaaminen (henkilöiden referenssit), painoarvo 25 %, 
Kävely‐ ja pyöräilyväylien suunnittelu urbaanissa ympäristössä 
Henkilön kokemus suhteessa kyseessä olevan hankkeen työpanokseen Laatukriteerit pisteytetään asteikolla 0–5 (0=täysin puutteellinen vastaus 1=heikko, 2=tyydyttävä, 3=melko hyvä, 4=hyvä, 5=erinomainen). Laatukriteerien saamat pisteet lasketaan yhteen, ja muunnetaan asteikolle 0–100 käyttäen seuraavaa kaavaa: tarjouksen pisteet / parhaat pisteet * 100. Siten eniten yhteenlaskettuja pisteitä saanut tarjous saa 100 pistettä kyseisestä kriteeristä ja muut laskukaavan mukaisesti suhteessa vähemmän. 11.
Tarjouksen sisältö
Tarjoukseen on sisällyttävä työohjelma. Työohjelmassa esitetään laadittavan selvityksen aikataulu, arvio työpanoksesta yhteensä ja työvaiheittain sekä selvityksen sisältö, jossa tulee huomioida seuraavat asiat: 
Kohderyhmät. Työohjelmassa tulee esittää alustavasti, kuinka vuorovaikutus kohderyhmien kanssa tapahtuu hankkeen kuluessa. Tarjoajilta toivotaan ennakkoluulottomia ja räväköitäkin ideoita vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Vuorovaikutuksella on merkittävä rooli pyöräily ja kävely myönteisten asenteiden lisäämisessä sekä työssä esitettävien ideoiden käsittelyssä luottamuselimissä. Tarjouksessa tulee esittää vähintään kolme Mikkelissä järjestettävää vuorovaikutustilaisuutta, joihin sisältyy konkreettista ihmisten kohtaamista. Työryhmään suositellaan nimettäväksi vuorovaikutuksen asiantuntija. Alustavasti on ajateltu, että yksi vuorovaikutustilaisuus järjestetään siten, että tapahtuma järjestetään ulkona, katutilassa. Tapahtuman tavoitteena on pyrkiä havainnollistamaan liikkumismuotojen vaikutuksia katutilan viihtyisyyteen sekä tiedottaa hankkeesta. Hankkeeseen on laadittu viestintäsuunnitelma. 
Aikataulu. Tarjouspyynnön liitteenä on esitetty hankkeen tavoiteaikataulu. Tarjoajan tulee esittää oman työnsä osuus tavoiteaikatauluun sovitettuna. 
Suunnitteluratkaisut. Suunnitteluratkaisujen tulee pohjautua työlle asetettuihin tavoitteisiin. Suunnitteluratkaisujen tulee olla vaihtoehtoisia periaateratkaisuja pyöräilyn ja kävelyn järjestämiseksi. Vaihtoehtojen avulla hahmotetaan muun muassa kevyen ja ajoneuvoliikenteen suhdetta sekä vaikutuksiltaan mahdollisimman erilaisia ratkaisuja. Idealuonnoksia tulee olla vähintään 3 erilaista, joiden pohjalta jalostetaan varsinaiset suunnitteluratkaisut. Idealuonnoksissa varioidaan muun muassa kävelykeskustan laajuutta sekä eri liikkumismuotojen pääväylien sijaintia. Suunnittelun ydinalue on Mikkelin ruutukaavakeskusta, tarkastelualueena toimii keskusta sekä siitä max. 5 km etäisyydellä oleva kävely‐ ja pyöräteiden verkosto. 
Väylien ylläpito ja hoito. Työssä tulee ottaa kantaa siihen, millaista väylien ylläpidon ja hoidon tulee olla tavoitellun kulkutapaosuuden saavuttamiseksi. Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 
Vaikutukset kestävään kehitykseen. Hankkeessa selvitetään nykyiset liikkumisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä saavutettavat vähennykset päästömäärissä työssä esitettyjen toimenpiteiden ja kulkumuototavoitteiden toteutuessa. 
Taloudellisten vaikutusten arviointi. Työohjelmassa tulee esittää millaisin keinoin selvitetään pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantumisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. Työohjelmaan tulee sisältyä HEAT‐menetelmän (Health economic assessment tool, WHO) käyttö. Tämän lisäksi tulee tutkia, millaisia vaikutuksia pyöräilyn ja kävelyn edistämisestä on suoraan lähiympäristön liiketoiminnalle. Työryhmään suositellaan nimettäväksi kaupallisen alan asiantuntija. 
Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Työssä tulee arvioida, millaisia vaikutuksia pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen tähtäävät ratkaisut tuottavat muulle liikenteelle (yksityisautoilu, huolto‐, jakelu‐ ja joukkoliikenne). Liikenneturvallisuus huomioidaan merkittävänä kävelyyn ja pyöräilyyn houkuttelevana tekijänä. 
Loppuraportti. Loppuraportin tulee olla ulkoasultaan korkeatasoinen ja sisällöltään helppolukuinen. Loppuraportin ydinviestin tulee olla selkeä, sillä sen merkitys vuorovaikutuksessa korostuu varsinaisen hankkeen päätyttyä. Loppuraportin laadinnassa kiinnitetään erityistä huomiota kohderyhmien huomiointiin. Selvityksen aikana järjestettävät työpalaverit, yleisötilaisuudet ja maastokäynnit tulee käydä ilmi työohjelmasta. Työpalaverit ja yleisötilaisuudet järjestetään Mikkelissä ja niitä tulee esittää työohjelmassa vähintään 7 kappaletta. Vuorovaikutustilaisuuksien ajankohdat sovitaan työpalaverien kanssa samalle päivälle, jolloin tilaisuudelle ei tule laskea erillistä käyntikertaa. Konsultin tulee toimittaa työpalaverissa käsiteltävä materiaali tilaajalle viikkoa ennen palaverin ajankohtaa. Työohjelmasta tulee ilmetä hankkeessa työskentelevien henkilöiden (projektipäällikkö, asiantuntijat, muu henkilöstö, alihankkijat) tiedot ammatillisesta osaamisesta, kokemukset vastaavista projekteista sekä yksilöllisestä pätevyydestä (ansioluettelo). Projektipäällikön sekä muiden työryhmän keskeisten henkilöiden tulee esittää 3 pääreferenssiään kolmen viime vuoden ajalta, jotka luonteeltaan vastaavat kyseessä olevaa työtä. Lisäksi on esitettävä kunkin henkilön kokonaistyömäärä (tunteina ja tuntien osuus hankkeen kokonaistyömäärästä) sekä henkilöiden vastuu ja osallistuminen hankkeen eri työvaiheisiin (esimerkiksi johtaminen, maastotyöt, asiantuntija‐arviot). Kuvaus organisaatiosta, jossa esitellään yhtiö ja sen taloudelliset sekä tekniset resurssit toteuttaa hanke. Tarjouksessa tulee olla yksityiskohtainen kuvaus tarjoajan laatujärjestelmästä. Organisaatiokuvauksen yhteydessä voidaan esitellä 3‐5 referenssikohdetta kolmen viime vuoden ajalta, jotka laajuudeltaan, toteutustavaltaan tai sisällöltään ovat vastaavia tarjouspyynnön kohteena olevan työn kanssa. 12. Toteutusaikataulu
Työn tulee alkaa mahdollisimman pian valitun yhteistyökumppanin ratkettua. Työn odotetaan valmistuvat huhtikuun 2016 loppuun mennessä. 13. Tarjoajan kelpoisuus
Tarjoajalla tulee olla riittävät taloudelliset, tekniset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tarjoaja, joka ei täytä asetettuja vaatimuksia, suljetaan tarjouskilpailusta pois. Tarjoajan on täytettävä seuraavat rahoituksellista ja taloudellista tilannetta koskevat vaatimukset sekä liitettävä tarjoukseensa mainittujen vaatimusten täyttymisen selvittämiseksi seuraavat, enintään 2 kk vanhat selvitykset (vastaavat tiedot, todistukset ja selvitykset on toimitettava pyydettäessä myös mahdollisten alihankkijoiden osalta): Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 1)
2)
3)
4)
5)
6)
7)
Veroviranomaisen todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva viranomaisen hyväksymä maksusuunnitelma on tehty Työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty Vakuutusyhtiön todistus vastuuvakuutuksen voimassaolosta ja maksetuista vakuutusmaksuista Pätevä todistus luottokelpoisuudesta. Kaupunki tarkistaa tarjoajan taloudelliset edellytykset ja luottotiedot yleisesti käytetyistä rekistereistä Yhtiön kaupparekisteriote Ennakkoperintärekisteriote Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Selvitys voi olla tarjoajan itsensä laatima. 14. Alihankkijan käyttö
Alihankkijan käyttäminen on sallittua, mutta kaikki tarvittavat tiedot (kelpoisuusehdot ja henkilöreferenssit) tulee käydä ilmi jo tarjouksesta. Lisäksi tulee selvittää, mitkä työtehtävät kuuluisivat alihankkijalle. Palvelun tuottaja vastaa alihankkijan työstä kuten omastaan. Alihankkijat on nimettävä ja alihankkijoiden käyttö tulee kuvata tarjouksessa ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin palveluntuottajaa. Alihankinta sisältyy tarjottuun hintaan. Tarjoaja vastaa alihankkijoidensa puolesta, että tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset täyttyvät ja henkilökunnan palkkauksessa noudatetaan suomalaista työehtosopimusta. Alihankkijan vaihtaminen kesken projektin edellyttää tilaajan hyväksyntää. Alihankkija ei voi siirtää omia töitään toiselle alihankkijalle. 15. Tarjouspyyntöä koskevat kyselyt
Tarjouspyyntöä koskevat mahdolliset kysymykset on esitettävä kirjallisesti 10.6.2015 klo 12.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Sähköpostin Aihe ‐kohtaan tulee merkitä teksti: Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille ‐hanke. Kaikkiin tarjouspyyntöön tai ‐menettelyyn tehtyihin kysymyksiin vastataan 17.6.2015 klo 13.00 mennessä, keskitetysti kaupungin internet‐sivuilla osoitteessa http://www.mikkeli.fi/palvelut/hankintapalvelut 16. Sopimusehdot
Kaupunki määrää sopimusehdot. Sopimusehtoja voidaan täsmentää sopimusneuvotteluissa. Kaupungin hankinnoissa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista ja sen nojalla annettuja alemman asteisia säädöksiä sekä Mikkelin kaupungin menettelytapaohjeita. Sopimus on voimassa siihen saakka, kunnes sopimuksen mukaiset tehtävät on suoritettu. Sopimus on voimassa kuitenkin enintään 30.4.2016 saakka. 17. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin ja ellei yksimielisyyttä näin voida saavuttaa, niin Etelä‐Savon käräjäoikeudessa. Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 18. Laskutus ja maksuehdot
Työn laskutus tapahtuu kuukausittain toteutuneiden työtuntien mukaan. Maksuaika on vähintään 30 päivää. Viivästyskorko maksetaan korkolain mukaisesti. 19. Asiakirjojen julkisuus
Hankintaa koskevien asiakirjojen julkisuuden osalta noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lainsäädäntöä. Tarjousasiakirjat ja muut hankintaan liittyvät selvitykset ovat julkisia, kun sopimus on tehty. Asianosaisella, esim. tarjoajalla, on kuitenkin oikeus saada tieto em. asiakirjoista heti, kun päätös on tehty ja pöytäkirja tarkastettu. Hänellä ei kuitenkaan ole tietojen saantioikeutta liike‐ ja ammatti‐
salaisuuksiin. Jos tarjoajan mielestä jokin osa tarjousta sisältää liikesalaisuuksia, tarjoajan on ilmoitettava nämä tiedot erillisellä liitteellä. Kaupunki harkitsee, ovatko liikesalaisuuksiksi esitetyt asiat lain mukaan salassa pidettäviä. Tarjouksen hintatieto ei ole salassa pidettävä. Mikkelissä 28.5.2015 Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Liitteet: Liite 1 Tavoiteaikataulu Liite 2 Suunnittelualue Tekninen toimi | Kaupunkisuunnittelu | Maaherrankatu 9‐11 | FIN‐50100 Mikkeli | PL 33, FIN‐50101 Mikkeli | Puhelin (015) 1941 | Faksi (015) 194 2333 Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! ‐hankkeen
Liite 1
TAVOITEAIKATAULU
2015
2016
Kesäkuu
Heinäkuu
TYÖVAIHE
Tarjouskilpailu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Idealuonnokset + vaikutusten arviointi
LOMA‐
KUUKAUSI
Marraskuu
Valitun luonnoksen työstäminen
Tarjouskilpailun
ratkaiseminen
Joulukuu
Viimeistely + vaikutusten arviointi
Tammikuu
Helmikuu
Esittely valmis työ
Työn hyväksyminen teknisessä lautakunnassa
Työn taitto
Työn hyväksyminen kaupungin‐
hallituksessa
Maaliskuu
Työn hyväksyminen kaupungin‐ valtuustossa
KOKOUKSET
Työn korjaukset ja täydennykset
Aloituskokous
Työpalaveri + Vuorovaikutus‐
tilaisuus
Työpalaveri
Työpalaveri + Vuorovaikutus‐
tilaisuus
Työpalaveri
Työn esittely
Työn esittely + vuorovaikutus‐ tilaisuus
Huhtikuu
Hankkeen lopettamiseen liittyvät työt
Liite 2
Suunnittelualue
Kartalla on osoitettu tarkempi
tarkastelualue (keskusta)
sekä laajempi
pyöräilyalue (max. 5 km keskustasta.)