Vivan
selviytymisopas
opiskelijalle
•••••••• •••••••• •••••••• •••••••• •••••••• •••••••• ••••••••
Sisällysluettelo:
Yliopisto ja yhteiskunta
3
Toimeentulo ja opiskelijat työelämässä
4-11
Tiesitkö tämän opiskelijan toimeentulosta?
Lisää opintotukikuukausia?
Opintoaikojen rajaukset ja miten saada lisää opintoaikaa?
Muistilista palkkatyötä tekevälle opiskelijalle
5-7
7-8
8
9
Lukupiirit vertaisoppimisen muotona
11
Miten järjestää lukupiiri ja saada siitä suoritusmerkintä?
13
Viva - Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto
14
•••••••• •••••••• •••••••• •••••••• •••••••• •••••••• ••••••••
••
2
••
Yliopisto ja yhteiskunta
Yliopisto ja yhteiskunta ovat perinpohjaisessa murroksessa, jolla tulee
olemaan kauaskantoisia seurauksia. Kuten muuallakin, myös yliopistojen yli vyöryy yritysmuotoistamisen aalto, jonka tarkoituksena on saada
yliopistot taloudellisesti tuloksekkaiksi ja itsenäisiksi organisaatioiksi.
Suomessa enimmäkseen laadukkaasta koulutusjärjestelmästä ja yliopistoissa tuotetusta tiedosta tehdään vientituotetta, jolla yritetään kilpailla
muiden korkeakoulujen kanssa.
Yliopistot on asetettu keskinäiseen kilpailuun opetus- ja kulttuuriministeriön rahoista, yliopistojen yksiköt kilpailevat puolestaan yliopiston
sisäisestä rahoituksesta, henkilökunta näistä yksikköjen rahoista ja niin
edelleen. Niukkenevista resursseista joudutaan kilpailemaan entistä
enemmän, minkä seurauksena soveltavaan, lyhyellä aikavälillä tuottavaan tutkimukseen panostetaan yhä enemmän pitkäjänteisen perustutkimuksen ja koulutuksen kustannukselta. Yritysmuotoisen yliopiston
konsepti on selvä: menot alas ja tuotot ylös eli vähemmällä enemmän.
Myös opiskelija muuttuu uudessa yliopistossa yksityisyrittäjäksi, jonka
on pyrittävä optimoimaan ajankäyttönsä mahdollisimman päämäärätietoisesti, mietittävä kuinka valmistuisi mahdollisimman nopeasti, mitkä
opinnot ovat tarpeellisia ja samalla miten opintonsa rahoittaa sekä terveytensä säilyttää. Opiskelijaelämä on enimmäkseen inspiroivaa nuoruusaikaa, mutta yleisesti unohdetaan, että opiskelun ohella olisi kaiketi
ihan oikeasti elettäväkin.
Tämä opinto-opas sisältää hyödyllistä tietoa ja koko joukon mahdollisimman käytännöllisiä vinkkejä opiskelijan toimeentulosta ja vaihtoehtoisen
oppimisen sekä opetuksen järjestämisestä.
•••••••••
Lisää luettavaa yliopistouudistuksesta, opiskelusta
ja opiskelijuudesta on esimerkiksi täällä:
http://www.toimivayliopisto.net/staticpages/
index.php?page=projektit
••
3
••
Toimeentulo ja opiskelijat työelämässä
Meneillään oleva yliopistouudistus on osa koulutus- ja työvoimapoliittista rakennemuutosta, jonka yhtenä tavoitteena on ollut nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään.
Opetusministeriön kaavaileman opintotukiuudistuksen tarkoituksena
on “kannustaa” opiskelijat kokopäiväiseen opiskeluun. Opiskelijoiden
toimeentulon turvaamiseen tai täysipäiväisen opiskelun rahoittamiseen
ei kuitenkaan ole haluja, vaan keinoiksi on esitetty muunmuassa tarveharkinnan lisääminen, opintotuen porrastaminen kandi- ja maisterivaiheeseen sekä etenkin opintolainaan ottamiseen kannustaminen.
Tällä hetkellä suuri osa yliopistolla opiskelevista ja työskentelevistä ihmisistä voidaan laskea kuuluvaksi prekariaattiin eli työtä tekeviin, jotka
epävarmassa työelämässä ovat jatkuvasti vaihtuvien ja määräaikaisten
työsuhteiden armoilla, pakotettuina myymään itseään joustavana ja
halpana työvoimana. Yliopistoille tyypillistä on juuri tietotyön prekarisoituminen. Tavallisin työsuhdemuoto yliopistolla, etenkin nuoremmilla
tutkijoilla, on määräaikainen. Menestyminen kovenevassa kilpailussa
riippuu jatkuvasta apurahojen hakemisesta sekä projektitukihakemusten täyttämisestä, jotka eivät kuitenkaan takaa varmaa toimeentuloa
läheskään kaikille.
On yleistä, että opiskelijat tekevät epämääräisiä ja osa-aikaisia duuneja
opintojen ohessa. Vaikka opintotukea kehitetään koko ajan lainapainotteisemmaksi, juuri opiskelijatyövoima on korkeakoulukaupunkien palvelualoille ja vuokratyöfirmoille kultakaivos. Opintotuen alhainen taso
pakottaa ottamaan vastaan työtä huonollakin palkalla ja epämääräisillä
työehdoilla. Lyhyet ja epävarmat työsuhteet tarkoittavat pysyvää koeaikaa ja epätasa-arvoista asemaa muihin työntekijöihin nähden.
Koska opiskelijat tekevät töitä yleensä matalapalkka-aloilla, joille he eivät suunnittele jäävänsä, he harvoin kuuluvat ammattiliittoihin. Opiskelijoiden työnteko saattaa heikentää ammattialojen laajempaa järjestäytymistä ja polkea kaikkien työntekijöiden palkkoja. On siis myös jokaisen
duunarin etu vaatia opiskelijoille parempaa toimeentuloa.
Radikaalein aloite opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi olisi sellainen perustulo, joka takaisi varman toimeentulon jokaiselle kansa••
4
••
laiselle opiskelijat mukaan luettuna. Perustulo takaisi opiskelijoille toimeentulon myös kesäisin ja työ- sekä opiskelujaksojen välissä. Perustulo
olisi joustava tukimuoto nyky-yhteiskunnassa, jossa työn, koulutuksen
ja vapaa-ajan välinen raja on hämärtynyt. Perustulon myötä erilaisten
silppu-, kausi- ja osa-aikatöiden tekeminen voisi muuttua mielekkäämmäksi, koska toimeentulo olisi taattu ja surkeimmista työehdoista voisi
kieltäytyä.
Pärjätäkseen työmarkkinoilla yksilöltä vaaditaan jatkuvaa uudelleen
koulutusta ja itsensä kehittämistä. Perustulo vähentäisi opinto- ja työjaksojen väleissä vaadittua tuloihin ja tukimuotoihin liittyvää byrokraattista
nysväämistä. Tämä kannustaa luovaan ajankäyttöön ja nykyisessä työelämässä vaadittuun riskinottoon sekä itsensä työllistämiseen yrittäjänä.
Tiesitkö tämän opiskelijan toimeentulosta?
Opintotuki Olet oikeutettu opintotukeen, joka muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion lainantakauksesta. 298 euron suuruinen
opintoraha maksetaan kuukausittain ja sitä vastaan on opiskeltava 4,8
op / tukikuukausi.
Kesätuki Opiskelijan on mahdollista nostaa kesällä opintotukea. Kesäopintotukea pitää hakea erikseen ja hakemuksen mukaan on liitettävä
kesän opintosuunnitelma, jossa suorituksia kertyy 5 op / tukikuukausi.
Kukaan ei kuitenkaan tarkasta, suoritatko nämä opinnot kesällä tai onko
kyseisiä tenttejä tai kursseja edes olemassa. Saat siis kesäopintotuet
opiskelematta, mikäli olet suorittanut 15 ylimääräistä opintopistettä lukuvuoden aikana. Mikäli käyt töissä, huomioithan, että kesätuki vaikuttaa tulorajoihin.
Yleinen asumistuki Jos et ole oikeutettu opintotukeen (tuki on keskeytetty tai tukikuukaudet ovat loppu) etkä tienaa liikaa, olet oikeutettu
yleiseen asumistukeen. Toisin kuin opintotuen asumislisässä, puolison
tulot vaikuttavat tukeen. Myös tulorajat ovat tiukemmat. Toisaalta tuen
maksimimäärä on suurempi kuin opintotuen asumislisässä.
Pelkkä asumislisä? Voit nostaa esimerkiksi kesäkuukausina pelkkää asumislisää. Asumislisän nostaminen edellyttää opintosuorituksia ja
siihen pätevät tulorajat, mutta se ei kuluta tukikuukausia.
••
5
••
Opintotukea 18 pisteellä lukukaudessa Jos et edellisenä
lukuvuonna tai koko opiskeluaikanasi ole suorittanut keskimäärin 4,8 op
/ tukikuukausi, joudut edistymisen seurantaan, joka tehdään syksyisin.
Jos suorituksesi eivät riitä, saat kirjeen, jossa pyydetään selittämään syy
opintojen viivästymiseen tai suorittamaan syyslukukauden aikana 18
opintopistettä. Periaatteessa voit siis nostaa täydet opintotuet ja suorittaa ainoastaan 18 opintopistettä joka syksy.
Opintotuen palautus Jos tukea nostaneella ei ole koko vuodelta
yhtään suorituksia, voidaan tuki periä takaisin. Yleisin syy takaisinperintään ovat ylittyneet tulorajat. Muusta syystä tuki voidaan periä takaisin, jos ilmenee, että tukea on maksettu virheellinen määrä tai ettei
opiskelun ole ollut tarkoituskaan olla päätoimista. Jos joudut takaisinperintään, voit anoa takaisinperinnästä luopumista tai takaisinperinnän
kohtuullistamista. Jos et palauta tukea vapaaehtoisesti, Kela perii sen
takaisin korkojen kanssa ja tällöin et myöskään saa käyttämiäsi tukikuukausia takaisin käyttöösi.
Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon
muoto ja opiskelija voi saada sitä, jos hän ei ole oikeutettu opintotukeen. Hakiessasi toimeentulotukea sinun on tehtävä selvitys elämäntilanteestasi, perhesuhteistasi, omaisuudestasi ja tuloista kahden viimeisen kuukauden ajalta. Puolison tulot vaikuttavat eri sukupuolta olevilla
pareilla. Samaa sukupuolta olevilla pareilla eivät, ellei pidä meteliä siitä,
että kyseessä on puoliso. Yleinen sääntö toimeentulotuen suhteen on,
että aina kannattaa yrittää, päätös on lopulta kiinni virkailijasta.
Jos et voi suorittaa kesäisin tutkintosi kannalta mielekkäitä opintoja etkä
ole yrityksistä huolimatta saanut töitä, olet oikeutettu toimeentulotukeen. Toimeentulotukea voit hakea täydentämään myös pieniä työtuloja
(jos et ole oikeutettu opintotukeen). Voit saada toimeentulotukea myös
kesätöiden ohessa kesäkuuksi, mikäli toukokuu on viimeinen opintotukikuukausi, ja kesäkuun palkka tulee vasta kuun lopussa. Olet oikeutettu
toimeentulotukeen, jos olet käyttänyt kaikki opintotukikuukautesi, eikä
sinulla ole muita tuloja.
Sairausajan toimeentulo Myös opiskelijalla on oikeus sairaslomaan ja sairauspäivärahaan. Kun sairauden tai vaikean elämäntilanteen
takia ei voi opiskella niin nopeasti kuin Kela vaatii, kannattaa harkita sairaslomaa ja opintotuen vaihtamista sairauspäivärahaan. Syksyllä 2010
••
6
••
vaihtaminen opintotuelta sairauspäivärahalle tuli helpommaksi, kun
opintotukea ei tarvitse enää lakkauttaa etukäteen ennen sairauspäivärahan hakemista. Sen kun hakee sairauspäivärahaa, niin Kela lakkauttaa
opintotuen, jos sairaspäiväraha myönnetään.
Jos et ole tienannut liikaa, on sairauspäiväraha kahden kuukauden ajan
yhtä suuri kuin opintoraha. Sen jälkeen olet oikeutettu minimisairauspäivärahaan, joka on 22,04 euroa / vrk (n. 530 euroa / kk verojen jälkeen). Oikeus sairaslomaan ja sairauspäivärahaan on luonnollisesti ympärivuotinen. Sairauspäivärahaa voi saada kuitenkin enintään yhteensä
12 kuukautta kahden vuoden aikana. Sairauspäivärahalla ollessa opintotuen asumislisän sijasta täytyy hakea yleistä asumistukea. Opintolainaa
ei voi nostaa, mutta sen sijaan voi saada toimeentulotukea.
Kela neuvoo, että alle kaksi kuukautta kestävän sairauden aikana nostettaisiin opintotukea. Opintotukea nostettaessa ei tarvitse erikseen säätää
byrokratian kanssa, mutta jos sairauden takia ei voi opiskella täysipainoisesti, tukikuukaudet kuluvat turhaan. Lisäksi Kela voi vaatia selvitystä liian vähäisistä opintosuorituksista, minkä takia kannattaakin hankkia
sairaslomatodistus.
Aina on oikeus valittaa! Opintotukipäätökset ovat julkisen vallan käyttöä ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti sen tulee perustua
Suomen lakiin. Kaikista julkisen vallan päätöksistä on oikeus valittaa.
Lisää opintotukikuukausia?
Jos olet käyttänyt korkeakoulututkinnon suorittamiseen olevat opintotukikuukaudet (useimmissa tutkinnoissa 55), voit saada lisää tukea erikseen
hakemalla. Lisätukea on mahdollista saada samaa tutkintoa kohtaan maksimissaan 9 kuukautta ja sinun on esitettävä hyväksyttävä syy opintojen
hidastumiseen. Tutkinnosta puuttuvia opintoja saa olla maksimissaan 75
opintopistettä.
Hyväksyttäviä syitä ovat sairaus, läheisen sairaus tai kuolema tai muu
väliaikaisesti opintoja hidastanut syy. Hyväksyttäviä syitä eivät ole esimerkiksi työnteko tai halu suorittaa “ylisuuri” tutkinto. Kannattaa välttää
mainitsemasta näitä hakemuksessa ollenkaan. Opintotukilaki määrittää,
että vain “väliaikaisesti opintoja hidastanut” syy on hyväksyttävä, joten
periaatteessa koko opintojen ajan opiskelua hidastanut lukihäiriö ei esimerkiksi kelpaa syyksi.
••
7
••
Lisätuki hyväksytään todennäköisemmin, jos sinulla esittää esimerkiksi lääkärintodistus. Syy opintojen viivästymiseen tulee ajoittua samalla ajalle kuin opintojen hitaan etenemisen. Jos syy-yhteys ei hahmotu
helposti, hakemuksessa kannattaa vedota vaikeaan elämäntilanteeseen.
Jos sinulla on esimerkiksi masennus, jonka vuoksi olet hakeutunut hoitoon vasta keväällä, ja tämä on hidastanut opintojasi jo syksyllä, kannattaa tilanne selittää.
Toinen tapa saada lisätukea on hankkia toinen pääaineoikeus. Toisen
ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen saa 15 lisäkuukautta, jos sinulla on yksi korkeakoulututkinto suoritettuna.
Opintoaikojen rajaukset ja miten saada lisää opintoaikaa?
Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto maksimissaan kahta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa, eli maisterin tutkinto 7 vuodessa. Kanditutkintoon saa lisäaikaa yhden vuoden ja maisterin tutkintoon saa lisäaikaa 2 vuotta (Yliopistolaki, 41 §). Toistaiseksi Tampereella opintojen
etenemistä ei ole seurattu kovinkaan tarkasti, mutta on todennäköistä,
että tulevina vuosina valmistumisaikoihin aletaan kiinnittää enemmän
huomiota. Jos ja kun näin käy, opintoaikaa saa lisää seuraavasti:
1. Jos tavoitteellinen opintojen suoritusaika lisävuosineen tulee täyteen,
yliopisto myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Tee hakemus, jossa esität “tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen” suunnitelman
opintojen loppuun saattamiseksi (suoritettavat opinnot ja aikataulu).
Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne (Yliopistolaki 42 §).
2. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata ei lasketa opintojen suorittamisaikaan.
3. Hanki B-todistus psykiatrilta, jos kärsit esimerkiksi ahdistus- tai masennushäiriöistä.
4. Ilmoittaudu poissaolevaksi. Yliopistolain (41 §) mukaan voit olla poissaoleva enintään neljän lukuvuoden ajan (tähän neljään vuoteen ei lasketa mahdollisia vanhempainvapaita tai maanpuolustusvelvollisuutta).
Poissaolleeksi ilmoittautuneet eivät voi suorittaa kursseja eivätkä käyttää ylioppilaskunnan tarjoamia palveluja. Kun olet poissaoleva, menetät
myös yliopiston peruspalvelutunnusten käyttöoikeuden. Poissaolevana
••
8
••
on mahdollista käydä luennoilla tai lukea tenttikirjoja, mutta kurssien
suorittaminen onnistuu vasta kun olet taas läsnäoleva.
Muistilista palkkatyötä tekevälle opiskelijalle
Tee aina työsopimus. Tarkista ennen sen allekirjoittamista työehtosopimuksen (TES) mukainen palkka ja lain mukaan sinulle
kuuluvat lisät. Esimerkiksi tuplapalkka sunnuntailta kuuluu kaikille työntekijöille. TES:n mukaista palkkaa ei saa alittaa. Jos sinulta udellaan palkkatoivetta, heitä summa rohkeasti yläkanttiin. Jos pomo tarjoaa sinulle
TES:n alittavaa liksaa, huomauta sen olevan lainvastaista.
Myös suullinen työsopimus on sitova, mutta sen sisältöä on vaikeampi
todistaa oikeaksi kuin kirjallista. Työsopimukseen on kirjattava työsuhteen osapuolet, työn alkamisajankohta, työntekopaikka, työtehtävät,
palkka ja sovellettava TES. Jos olet määräaikainen, työsopimuksessa tulee lukea myös määräaikaisuuden syy ja se, milloin työsuhde
päättyy. Määräaikaisten työsuhteiden perusteeton ketjuttaminen on
laitonta. Työntekijöitä ei saa asettaa määräaikaisuuden perusteella epäedullisempaan asemaan muihin työntekijöihin verrattuna esimerkiksi
henkilökuntaeduissa tai työsuhteen ehdoissa.
Säilytä palkkakuitit. Niistä voi tarkistaa, mitä sinulle on maksettu ja mitä jätetty maksamatta. Voit vaatia maksamattomia palkkoja tai
palkan lisiä takautuvasti – viimeistään kahden vuoden sisällä. TES:n vastaiset pykälät työsopimuksessa ovat lainvastaisia.
Muista vaatia sinulle työvuoron aikana kuuluvia (palkallisia!) taukoja. Jos olet vaikka kaupan kassana ja liikkeessä yksin, kysy pomolta
miten tauot järjestyvät. Vetoa työehtosopimukseen ja siihen, että sinulla
on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Se ei ole sitä, ellet pitkän vuoron aikana voi pitää ruokataukoa, vaan sinun pitää juoda
energiajuomaa vasemmalla kädellä pitkin päivää.
Työnantajalla on velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa, mutta pidä itse
silmällä, kuinka paljon töitä teet. Sinulla on oikeus kieltäytyä ylitöistä ja saada vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo.
Kaupan alalla erityisesti hyvin kiireisissä paikoissa myyjät tekevät usein
palkatonta ylityötä, kun liikkeen sulkemiseen, siivoukseen tai tilitykseen
kuluu enemmän aikaa kuin työnantaja arvioi. Jos näin tapahtuu sinun
••
9
••
työpaikallasi, ilmoita pomolle minuutintarkasti, mihin aikaan oikeasti
pääsit lähtemään työpaikalta. Työnantaja ei saa ilman painavaa syytä
yksipuolisesti muuttaa jo julkaisemaansa työvuoroluetteloa sopimatta
työntekijän kanssa – tämän lakipykälän tilannekohtaiseksi tulkitsemiseksi kannattaa olla yhteydessä liittoon tai työsuojelupiiriin.
Älä siedä häirintää tai utelua. Työnantaja saa käsitellä vain
työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työnantaja on vastuussa
työympäristöstä ja on velvollinen puuttumaan työpaikkahäirintään. Laissa on säädetty yksityisyydensuojasta työpaikalla.
Älä tee turhaa työtä. Sinulla ei ole velvollisuutta tehdä mitään
sellaista, mikä vaarantaa turvallisuutesi tai mihin sinulla ei ole koulutusta, esimerkiksi juosta varkaiden perässä, jos olet kassamyyjä.
Irtisanomisaika on vuoden tai alle kestäneissä työsuhteissa 14
päivää, alle neljä vuotta kestäneissä työsuhteissa kuukauden. Työsuhteen alussa voi olla koeaika, mutta siitä täytyy olla maininta
sopimuksessa. Pomo ei voi jälkikäteen väittää, että työsuhteeseen
on sisältynyt koeaika, jos siitä ei ole ollut mitään mainintaa (suullisessa tai kirjallisessa) työsopimuksessa. Koeaika on maksimissaan
neljä kuukautta, mutta määräaikaisessa työsuhteessa ei kuitenkaan
yli puolta työsopimuksen kestosta. Jos työnantaja järjestää työsuhteen alussa pitkän koulutusjakson, koeaikaa voidaan kasvattaa kuuteen kuukauteen.
Ammattiliitoilla on usein mahdollisuus opiskelijajäsenyyteen, jolloin samalla töissä käydessä voi kartuttaa ansiosidonnaista
työttömyysturvaa. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on työttömyyspäiväraha, jonka taso perustuu työttömyyttä edeltäneeseen
palkkatasoon ja on siten suurempi kuin tavallinen Kelan työttömyysturva. Työssäoloehtoa voi kartuttaa opiskeluaikana tehdyistä töistä
ja kesätöistä. Ansiosidonnaista kertyy viikoilta, joilla on töissä vähintään 18 tuntia. Opiskelijoilla on seitsemän vuotta aikaa kerryttää vaadittua noin 10 kuukauden työssäoloehtoa. Siis: jos työskentelet kaksi
kuukautta vuodessa viiden vuoden ajan ja maksat näiltä kuukausilta
jäsenmaksua ammattiliiton työttömyyskassaan, täyttyy työssäoloehto. Tarkemmat ansiosidonnaisen ehdot ovat liittokohtaisia.
Ammattiliitot antavat neuvontaa ja apua vain jäsenilleen. SAK pitää
••
10
••
kuitenkin kesäisin Kesäduunari-puhelinta, jossa neuvotaan kesätöihin
liittyvissä asioissa.
•••••••••
Lukuvinkki:
Paskaduunista barrikadille – prekariaatin julistus.
Anna-Reetta Korhonen, Jukka Peltokoski & Miika
Saukkonen. Like 2009.
Lukupiirit ja vertaisoppiminen
Lukupiirit tarjoavat vaihtoehtoisen opiskelu- ja oppimismenetelmän perinteisille massaluennoille ja kirjatenteille. Lukupiirit kehittävät opiskelijan keskustelu-, argumentaatio-, kuuntelu- ja yhteistyötaitoja, sillä yhdessä lukeminen ja keskusteleminen on vuorovaikutuksellisempaa kuin
koulumaistuneet seminaarit ja luentosarjat.
Lukupiirit syventävät opiskelijoiden käsitystä kyseessä olevasta aihepiiristä, sillä luettavana olevaan tekstiin saa useita keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä. Lukupiirit kannustavat luovaan ajatteluun ja sen kehittämiseen mahdollisimman avoimesti vertaisoppimisen hengessä. Koska
jokainen toimii lukupiirissä vuorollaan opettajana, perinteinen opettajan ja opiskelijan välinen hierarkia poistuu, minkä lisäksi ilmapiiri on kilpailullisen sijaan rakentavaa.
Lukupiirit mahdollistavat vaihtoehtoisen oppimisen, sillä lukupiireistä
voi saada opintopisteitä, vaikkeivät luettavat artikkelit tai kirjat olisikaan
kirjattuina opinto-oppaaseen. Lukupiireillä voidaan myös ylittää perinteiset oppiainebarrikadit, sillä piirejä voidaan järjestää yhteistyössä muiden oppiaineiden opiskelijoiden kanssa. Parhaimmillaan lukupiirit ovatkin opiskelijoiden vaihtoehtoista aktiivisuutta ja järjestäytymistä.
Lukupiirin ei välttämättä tarvitse tähdätä opintopisteisiin, ja suorituspaineista vapaan lukupiirin voikin suunnitella juuri sellaiseksi kuin haluaa. Lukupiiri on kuitenkin myös loistava vaihtoehtoinen tapa suorittaa yliopistoopintoja ja saada opintopisteitä. Itseorganisoidulla lukupiirillä voi korvata
opintovaatimuksiin sisältyviä kokonaisuuksia (kirjatenttejä, esseitä ja niin
edelleen). Lukupiiri voi myös toimia pohjana aiheen tiimoilta järjestettä••
11
••
välle seminaarille tai kurssille. Lisäksi lukupiirejä ja niissä luettuja teoksia
voi aina ehdottaa lisättäväksi laitoksen opetusohjelmaan ja -suunnitelmaan.
Miten järjestää lukupiiri ja saada siitä suoritusmerkintä?
Alkuvalmistelut Lukupiiri lähtee liikkeelle tekstistä, jota useampi opiskelija haluaa lukea yhdessä. Yleensä lukupiiri kokoontuu kerran
viikossa parin tunnin ajan ja käsittelee sovittua tekstiä. Opintopisteitä
haluttaessa helpointa on valita luettavat teokset virallisista tutkintovaatimuksista (katso tenttipaketit opinto-oppaista), mutta niiden lisäksi voi
rohkeasti myös itse ehdottaa korvaavia teoksia.
Lukupiirin teksteistä, suoritustavoista ja korvaavuuksista kannattaa neuvotella jo ennen lukupiirin alkamista laitoksella vastaavan opettajan kanssa. Opettajan puheille kannattaa mennä huolellisesti valmistellun esityksen kanssa. Opintopisteiden määrä vaihtelee työmäärän
mukaan, mutta kannattaa rohkeasti vaatia kunnollista korvausta tehdystä työstä. Jos kirjatenttipaketin sijaan suorittaa opintokokonaisuutta lukupiirillä, opintopisteiden määrää arvioitaessa tulisi huomioida kirjojen
lisäksi kokoontumisista kertyvä työ.
Tutkijoita ja opettajia kannattaa kysyä mukaan lukupiireihin, sillä heitä voi usein oman tutkimuksensa kannalta kiinnostaa
lukupiireihin osallistuminen. Ainakin lyhyempiä alustuksia tai luentoja
henkilökunta pitää yleensä mielellään lukupiireissä. Lukupiirien hyväksymistä opintosuorituksiksi voi perustella esimerkiksi siten, etteivät ne
tuota opettajille juurikaan lisätyötä, ja piirimuotoinen opiskelu on yleisesti syvällistä.
Suhtautuminen lukupiireihin vaihtelee laitoksittain ja tiedekunnittain, mutta henkilökunta suhtautuu yleisesti hyvin perusteltuun ja
suunniteltuun lukupiiriin positiivisesti. Yleisesti kannattaa aina muistaa,
että koska opiskelijat halutaan nopeasti yliopistolta työelämään, laitoksilla ei ole useinkaan varaa sanoa ei opiskelijoiden omatoimisesti järjestämälle opetukselle.
••
12
••
Suoritustavat Opintopisteiden saamiseksi tulee kyetä todistamaan
lukupiiriin sisältyvä työmäärä. Suoritustapoja on monenlaisia ja opettajalle palautettava suoritus voikin olla aktiivisen osallistumisen lisäksi
esimerkiksi alustus ja pöytäkirja, lyhyt essee, oppimispäiväkirja, ryhmäessee tai muu sellainen. Tässä muutama esimerkki mahdollisista käytännöistä ja suoritusmuodoista, vaikka uusia suoritusmuotoja kannattaa ja
tuleekin aina kehittää!
Alustusta varten luettava teksti jaetaan mielekkäästi
osiin, ja osat jaetaan lukupiiriläisten kesken alustettavaksi.
Tapaamisessa alustuksen pohjalta tehdään suullinen esitys,
jonka pohjalta piirissä keskustellaan. Alustus on kirjallinen
referaatti luetusta alueesta ja sisältää mielellään myös alustajan omaa tulkintaa ja reflektiota. Alustus palautetaan kirjallisena vastuuopettajalle. Alustaja voi myös toimia eräänlaisena puheenjohtajana ja katsoa, että keskustelu pysyy
aiheessa ja että kaikki olennainen tulee käsiteltyä.
Pöytäkirjaan kirjataan lukupiirissä käytyä keskustelua.
Tätä varten valitaan jokaiselle tapaamiskerralle pöytäkirjanpitäjä, joka kirjaa ylös omasta mielestään mielenkiintoisimmat keskustelut. Myös pöytäkirjan on hyvä olla yhtenäistä ja luettavaa tekstiä ranskalaisien viivojen sijaan, minkä
lisäksi siinä voi olla mahdollisesti vielä pöytäkirjanpitäjän
omia huomautuksia.
Essee voi olla yksin tai ryhmässä tehty ja käsitellä joko
kaikkia kirjoja tai jotain tiettyä teemakokonaisuutta. Esseeohjeistukset ovat erilaisia eri laitoksilla ja ne löytyvät yleensä laitoksen sivuilta. Tässäkin kannattaa muistaa, että lukupiiri sinänsä on jo työtä, eikä lukupiirin ohella tulisi vaatia
yhtä laajaa esseetä ilman lukupiiriä.
••
13
••
Kirjoja ei monella opiskelijalla ole varaa ostaa, mutta niiden saatavuus ei ole yleensä ollut ylitsepääsemätön ongelma. Tapoja saada tekstit kaikille on monia: 1) kirjoja voi kopioida (yleensä laitoksen laskuun
ja sen suostumuksella, jos on kyse virallisesta lukupiiristä) tai skannata
kaikille jakoon, 2) samoja kirjoja voi lukea useampi ihminen vuorotellen,
3) kustantamoilta voi pyytää tarjouksia lukupiirien yhteistilausta varten
(Vastapaino on ainakin ollut suosiollinen), 4) laitosta ja/tai kirjastoa voi
pyytää tilaamaan lisää kyseisiä kirjoja (harvemmin onnistuu), 5) kirjoja
kannattaa etsiä antikvariaateista ja 6) kannattaa lainata kirjoja kaupungin kirjastosta Yliopiston kirjaston sijaan, sillä sielläkin on laajat valikoimat tiedekirjallisuutta.
Tiedottaminen Puskaradion lisäksi tietoa lukupiireistä on kätevä levittää sähköpostilistojen kautta ja kannattaa laittaa viestiä myös muiden
ainejärjestöjen listoille.
Tiloja lukupiireille voi pyytää laitokselta, mutta myös tilapalvelusta
(http://www.uta.fi/hallintokeskus/tilapalvelut/) voi varata ilmaiseksi
tiloja ainejärjestöjen nimissä opiskelijoiden opintotoimintaa varten.
Viva! - Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto
Viva on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan päättävissä elimissä,
kampuksella ja kaupungilla vaikuttava punavihreä poliittisesti sitoutumaton järjestö. Päämäärämme on opiskelijoiden korkeampi elintaso,
parempi elämänlaatu ja sosiaalisempi oppiminen. Uudessa uljaassa yliopistossa opiskelijoiden tulee kehittää, vaatia, kapinoida ja juhlia!
Vivalaista toimintaa on omaehtoinen oppiminen, radikalismi, punavihreä
vaikuttaminen edustajistossa ja kulttuuri. Lukupiirit kannustavat ihmisiä
omaehtoiseen ajattelemiseen ja oppimiseen yliopistolla. Radikalismi on
valtasuhteiden kyseenalaistamista ja muuttamista tempauksien, mielenosoitusten, yliopistovaltauksen tai vaikkapa Sodexo-boikotin muodossa.
Edustajistossa Viva politisoi yliopistoa, vaikuttaa opiskelijoiden toimeentuloon ja asumiseen sekä kehittää kaupunkia sosiaalisempana ja ekologisempana tilana, jossa on toimiva julkinen ja kevyt liikenne. Kulttuuri
on poliittista, kollektiivista ja luovaa yhdessä tekemistä kampuksen elävöittämiseksi.
•• 14 ••
•••••••••••
Lisää tietoa Vivan kotisivuilta: http://vihreavasemmisto.wordpress.com/
Liity myös Facebook-ryhmään: www.facebook.com/pages/
Viva-Tampereen-yliopiston-vihrea-vasemmisto/
!
Liity Vivan sähköpostilistalle ([email protected])
seuraavalla sähköpostilla:
••
15
••
Taitto: Hanna Mäenpää