Liite 12. Opetus- ja kasvatusltk 18.8.2015 OPETUS- JA KASVATUSTOIMEN TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2014 - 2015 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OPETUS- JA KASVATUSTOIMEN LV.2014 - 2015 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YLEISTÄ Opetus- ja kasvatustoimen tavoitteita asetetaan lukuvuosittain kolmella eri tasolla. Keskeiset tavoitteet ovat opetus- ja kasvatustoiminnassa valtuuston asettamat sitovat tavoitteet, jotka hyväksytään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lautakunta asettaa lukuvuosittain 2-3 arvioinnin keskeistä painopistealuetta ja saa näiden tavoitteiden toteutumisarvion lukuvuoden lopuksi. Kolmannella tasolla koulut ja varhaiskasvatuksen yksiköt asettavat omia tavoitteitaan työ- ja toimintasuunnitelmissaan ja arvioivat niiden toteutumista lukuvuoden päätteeksi. Koulutyön arviointi perustuu lukuvuoden lopussa yksiköittäin tehtävään itsearviointiin. Arviointityön avulla koulut pyrkivät löytämään lukuvuoden onnistumiset ja myöskin seikkoja, joissa oppilaitoksella olisi jatkossa parannettavaa. Arvioinnin ja vertailtavuuden helpottamiseksi kouluista on kerätty myös numeerista vertailutietoa, josta yhteenveto on tämän dokumentin liitteenä olevissa taulukoissa. Ulvila on mukana valtakunnallisessa kuntaliiton vertailutietokannan kehittämishankkeessa, josta saadaan hyvää vertailutietoa erityisesti muihin samankokoisiin kaupunkeihin. Kuntaliiton vertailutietokannan julkaisut löytyvät opetustoimen nettisivuilta. Henkilöstön täydennyskoulutus on ollut kuluneena lukuvuonna laajaa ja se toteutettiin lähes yksinomaan seudullisen koulutuksen kehittämishankeen, Osaava Satakunta-hanke, kautta. Hankkeessa on ollut mukana 13 kuntaa Rauman ja Porin seudulta. Pääpaino koulutuksissa on ollut uuteen tuntijakoon perustuvan uuden OPSin laatimiseen liittyvät koulutukset sekä TVT-taitojen kehittäminen. Keskeinen sija on myöskin ollut työhyvinvointikoulutuksien tukemisella. Opettajien koulutuspäiviä lukuvuonna 2014–2015 on perusopetuksessa ollut yhteensä 224, lukiossa 59. Lisäksi koulunkäyntiohjaajille ja koulusihteereille on järjestetty omia koulutuksia. Tavoitteena on muodostaa seudullinen täydennyskoulutusjärjestelmä, joka tulee järjestämään vuosittaisen koulutussuunnitelman mukaisia koulutuksia mukana olevien kuntien (10 kuntaa) opetus- ja kasvatushenkilöstölle. (OpeKaltk.14.4.2015 §21). Turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön takaamiseksi kouluilla ja päivähoidon tiloissa tehdään vuosittain pientä toimivuutta ja viihtyvyyttä lisääviä parannuksia sekä rakennuksissa että pihoilla. Varhaiskasvatuksen arviointikertomuksen yhteydessä tulee tarkemmin esille keväällä 2015 tulleet päiväkotien sisäilmaongelmat, jotka edellyttävät nopeita ratkaisuja päivähoidon turvallisen ja terveellisen toiminnan käynnistämiseksi kesälomien jälkeen. Harjunpään koulun peruskorjaustyö on sujunut aikataulun mukaisesti. Koulutyö remontin keskellä on vaatinut henkilökunnalta ja oppilailta äärimmäistä sopeutuvuutta. Viimeistään tulevan syyslukukauden lopussa on uusi, nykyaikaiset vaatimukset täyttävä oppimisympäristö valmiina. Koulu ajanmukaisuudellaan varmasti motivoi oppilaiden ja henkilökunnan työskentelyä aivan uudella tavalla. Vanhankylän koulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnittelu on edennyt aikataulun mukaisesti. Henkilökunta on osallistunut innostuneesti suunnittelutyöhön ja suunnittelija on ”isolla korvalla” myös heitä kuullut. Vanhankylän koulusta on tulossa moderni oppimiskeskus, joka tulee valmistuttuaan tarjoamaan ajanmukaisen oppimisympäristön ulvilalaisille lapsille ja nuorille. Lisäksi täysimittainen liikuntasali tulee olemaan kaivattu lisä aktiivisille liikunnanharrastajille. Merkittävä muutos esi-, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen osalta lukuvuoden alusta lukien oli uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta, joka velvoittaa kaupungin järjestämään alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kyseiset palvelut. Tämän lain myötä lukio-opiskelijoiden lisäksi myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden palveluista vastaa jatkossa Ulvilan kaupunki. Vuoden 2015 alusta lähtien kuraattorien lukumäärä kasvoi kolmesta neljään ja tulee vielä jatkossa kasvamaan yhdellä toimijalla (syksyllä 2015). Pääpaino oppilas- ja opiskelijahuollolla on nykyisin ns. ennaltaehkäisevillä palveluilla. Ulvilan kaupungissa toimii opiskeluhuollon ohjausryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella, kehittää, ohjata ja arvioida opetuksen järjestäjäkohtaista oppilashuoltoa. Lukiokoulutusta koskevassa laatukyselyssä (5.-7.5.) selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä koskien koulun erilaisia ohjausmuotoja, tiloja ja teknologiaa oppimisen tukena, opiskelijahuollon palveluita sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Sekä luokkamuotoiseen että yksilölliseen oppilaanohjaukseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Koulun tiloihin oltiin hyvinkin tyytyväisiä, mutta tietotekniikan, esityslaitteiden ja ohjelmistojen nykyaikaisuudesta sekä tietotekniikan hyödyntämisestä kysyttäessä opiskelijoiden mielipiteet erosivat selvästi. Suurin osa, n. 75 % piti opetusteknologiaa monipuolisena, n. 20 % opiskelijoista oli sitä mieltä, että tekniikka koulussa ei vastaa ajan vaatimuksia ja sen käyttö on riittämätöntä. Suurin osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että heillä on käytössään riittävät opiskelijahuollon palvelut (kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, erityisopetus, opiskelijahuoltoryhmien kokoontuminen). Kodin ja koulun välinen yhteistyö on opiskelijoiden mielestä toimivaa. Koulu järjestää riittävästi vanhempainiltoja ja käytössä on sähköinen viestintä. Lukuvuoden aikana peruskoulun oppimistuloksia seurattiin siten, että 9.luokkalaiset osallistuivat valtakunnallisiin englannin ja matematiikan kokeisiin sekä 6.luokkalaiset osallistuivat valtakunnallisiin matematiikan kokeisiin, osa kuudesluokkalaisista myös englannin kielen kokeisiin. Yhteenveto saadaan syyslukukauden alussa ja esitellään lautakunnalle syksyn kokouksissa. Perusopetuksen uusi tuntijako hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2013 lopulla, lukioopetuksen tuntijako keväällä 2015. Tuntijaot edellyttävät uusien opetussuunnitelmien valmistelun. Kunnianhimoisena tavoitteena on ollut, että ainakin perusopetuksen osalta pystyttäisiin valmistelemaan seudullinen, yhteinen opetussuunnitelma. Hanke ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta toteutunut. Niinpä koulujen henkilökunta on rehtorijohtoisesti valmistellut valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta Ulvilan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyö jatkuu lv.2015–2016 alusta lähtien ja sen tulee olla valmiina opekaltk:n hyväksyttävänä kesäkuussa 2016. (Tämän asiakirjan liitteenä ops-työn aikataululuonnos). Lukio-opetuksen uutta opetussuunnitelmaa valmistelevat lukion henkilökunta samassa aikataulussa. KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT 2014 - 2015 TILASTOTIETOA Perusopetuksen oppilasmäärä 30.5.2015 oli 1462 oppilasta, joista 1-6 luokilla 907 opp., 79 luokilla 471 opp. ja Olavin ja Auroran erityiskouluissa yhteensä 84 opp. Lukion opiskelijamäärä 20.1.2015 oli 299, joista ulvilalaisia 219. Tuntikehys oli perusopetuksessa 2743 h, joista 50h (25h Friitala + 25h Vanhakylä) saatiin suurten opetusryhmien hankerahoituksesta. Opetusryhmien luokkakoon k.a. alakouluissa oli 16,3 ja yläkoulussa 19. Olavin luokkien k.a. 7,1 ja Aurorassa 8,5. Oppilaiden poissaolopäivät ovat lievästi kasvaneet edelliseen lukuvuoteen verrattuna, lv. 2014–2015 poissaoloja oli 59721 päivää, lv 2013–2014 poissaoloja 59151 päivää. Sen sijaan kirjatut koulukiusaamiset ovat selvästi laskussa, lv.2014–2015 oli 24 kirjaamista. HOJKS-oppilaiden lukumäärä on kasvussa. Erityisen tuen päätöksen oppilaita oli yhteensä 151 ja tehostetun tuen oppilaita 111. Yläkoulun päättötodistuksen sai keväällä 2015 koko ikäluokka eli 162 oppilasta. Ensisijaisesti heistä haki lukioon 55,8 % ja ammatilliseen oppilaitokseen 44,2 %. Jatkoopiskelupaikka varmistuu elokuussa. Keväällä 2014 yläkoulusta sai 146 perusopetuksen päättötodistuksen. Heistä 82 (56,2%) aloitti lukio-opiskelun ja 64 (43,8%) opiskelun ammattioppilaitoksissa. Heistä lukio-opiskelun keskeytti 17 syksyn 2014 aikana. Näistä keskeyttäjistä 4 siirtyi toiseen lukioon, 3 aikuislukioon, 7 ammattiopistoon ja 2 ilmoittautui työvoimatoimistoon. Yhdestä keskeyttäneestä ei tietoa. Vastaavasti ammatillisen koulun keskeytti ?? opiskelijaa. ARVIOINNIN PAINOPISTEALUEET 1. Ulvila 650v Ulvilan kaupungissa vietetään kuluvaa vuotta 650-vuotisjuhlavuotena myöskin kouluissa ja varhaiskasvatuksessa näyttävästi. Oppilaat ovat saaneet vierailla Ulvilan keski-aikaisessa kirkossa ja myöskin Satakunnan museoon ovat useat oppilasryhmät tehneet opintovierailuja. Helmikuussa kaikki alakoulujen oppilaat ja osa päiväkotien lapsista olivat mukana kirjaston edessä vietetyssä juhlahetkessä. Tilaisuutta edelsi kaunis kynttilä-soihtukulkue ja juhlahetki päättyi näyttävään ilotulitukseen ja yhteislauluun ”Minun ystäväni on kuin villasukka”. Oppilaat ovat tehneet lukuisia kotiseuturetkiä, jotkut oppilaat pääsivät jopa jokiristeilylle Ulvilan Naparannasta Reposaareen. Kouluissa on järjestetty juhlaan liittyviä valokuvaus-, runo-, tarina- ja kuvataidekilpailuja. Monilla kouluilla on vietetty teemaan liittyviä juhlia, konsertteja ja toiminnallisia tuokioita iltakouluna. Lukion oppilaat järjestivät Pappilanlammen maastossa aarteenetsintää ja aiheeseen liittyviä työpajoja. Varhaiskasvatuksessa perustettiin oma Ulvila 650 vuotta -toimikunta, joka työsti koko varhaiskasvatukseen yhteiseen käyttöön mm. Ulvila-muistipelin, opetti kaikille Ulvilalaulun, sekä teki värityskuvia Ulvilasta, mm. vaakunan. Toimikunta järjesti myös kirjastossa varhaiskasvatuksen yhteisen taidenäyttelyn, jossa oli esillä upeita lasten töitä. Jokaiseen yksikköön hankittiin myös Ulvilan oma lautapeli Penninkien perässä. Marraskuussa koko varhaiskasvatus osallistui Satujen Ulvila -tapahtumaan sekä helmikuussa vanhempien kanssa Ulvila 650 vuotta -ilotulitukseen. Ryhmissä on leikitty perinneleikkejä mm. napeilla, kutsuttu isovanhempia kylään ja tehty kotikirkkoon ja lähialueiden historiallisiin kohteisiin retkiä. 2. ”Kukaan ei ole yksin” Nykyisen opetussuunnitelman arvopohjassa korostetaan toisen kunnioittamista ja huomioonottamista, suvaitsevaisuutta ja välittämistä. Lukion pelisäännöt tähän tukeutuen: - jokainen kouluyhteisön jäsen voi lähestyä toista ennakkoluulottomasti jokainen tukee toistaan arjen haasteissa ja iloitsee hänen onnistumisestaan jokainen kouluyhteisön jäsen noudattaa käyttäytymisen perussääntöjä ja kohtelee toisia, kuten toivoisi itseään kohdeltavan ketään ei jätetä ulkopuoliseksi, mutta tarvittaessa annetaan tilaa olla yksin Oppilaita on kuunneltu mm. viihtyvyyskyselyn avulla ja sitten saatu oppimisympäristöä kehitettyä viihtyvämmäksi ja motivoivaksi. Kokeiluna sisävälitunnit ovat olleet positiivinen kokemus. Oppilaskuntien aktiivisuus on näkynyt yhteiskoulussa osallistumisella henkilökunnan kokouksiin, kioski-toimintana ja tukioppilastoiminnan vahvistumisena. Alakouluissa KIVA-koulu toiminta on lisääntynyt, kummiluokkatoiminta on ollut vireää, oppilaskuntatoiminta on ollut yleisesti mielekästä ja tehokasta, ohjatuilla pihaleikkituokioilla välituntisin ja eheän koulupäivän rakenteella on saatu sosiaalisesti arkoja oppilaita leikkeihin mukaan. Koulukuraattorit ovat pitäneet luokissa Lions Quest tuokioita. Varhaiskasvatuksessa kiusaaminen nousi vuoden 2014 keväällä tehdyn asiakaskyselyn mukaan lapsien mieltä painaneena asiana. Syksyllä 2014 järjestettiin koko henkilöstölle Kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen koulutus, josta jokainen yksikkö työsti omat kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelmansa. Yksikön suunnitelmista kooten tehdään vuoden 2015 aikana kaupungin suunnitelma. Osa ryhmistä koki tarpeelliseksi tehdä myös ryhmäkohtaisen suunnitelman. Suunnitelma on toiminut ryhmän arjen työvälineenä. Lasten kanssa on kiinnitetty huomiota ryhmäytymiseen yhteishenkeä luoden ja kaverisuhteita ylläpitäen. Lasten leikkiin menemistä on tuettu ja leikkejä ja toimintoja havainnoitu tarkemmin. Asiaa on käsitelty lasten kanssa erilaisin teemoin ja tavoin mm. hyvän olon sääntöjen luonnilla, kaveriviikoilla, kirjojen ja draaman avulla. Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelman on koettu tuovan työntekijät tietoisemmiksi tilanteiden ennakoinnista ja toiminnasta. Suunnitelman valmistumisen jälkeen toiminta on ollut tavoitteellisempaa ja työntekijä on herkemmin ohjannut ja auttanut lapsia ratkaisemaan ongelmia. Ryhmätheraplay- ja vuorovaikutusleikkiryhmät ovat myös osaltaan auttaneet tunne- ja turvataitojen harjoittelussa. Vanhempia on kannustettu kertomaan heti, jos lapsen mieltä painaa jokin asia. Joissakin yksiköissä on vuoden aikana kiinnitetty erityistä huomiota myös aiheen pohjalta työyhteisötaitoihin: kukaan ei jää yksin, kun pelisäännöt ovat kaikille samat ja tiimisopimuksessa pysytään. Kukaan ei jää yksin, pöllöjen pesäpuu Kullaanmurussa 3. TVT:n johtaminen Rehtorit ja päiväkodin johtajat osallistuivat BossIT-koulutukseen syyslukukauden aikana. Kurssi oli intensiivinen ja sisälsi esimerkiksi muutamia opintokäyntejä mm. Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä. Jokaisessa koulussa ja päiväkodissa, jossa toimii esiopetusryhmä, toimii digitutor, joka omalla kouluttautumisellaan ohjaa ja kouluttaa oman yksikkönsä henkilökuntaa. Peda.net oppimisalusta on nyt sekä koulutoimen että varhaiskasvatuksen käytössä. Peda.netistä tulee jatkossa löytymään myös yksikköjen kotisivut ja se toimii mm. OPS2016 keskustelualustana. Lukiossa toimii tvt-työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää uutta oppimisympäristöä ja tulevien sähköisten ylioppilaskokeiden valmistelua. Lukiossa testattiin ensimmäisten lukioiden joukossa sähköisiä kokeita (Abitti). Osaava Satakunta on järjestänyt monipuolisesti TVT-koulutuksia, joihin on osallistuttu aktiivisesti. Varhaiskasvatuksessa Effica-, Ess- ja Titaniaohjelmat ovat hallussa, kotisivut ja Peda.net vaativat vielä harjoitusta. Lasten kanssa pääpaino TVT:ssä on esiopetuksessa. Esioppilailla on käytössä iPadit, joiden kanssa on pelattu erilaisia oppimispelejä, kuvattu luontoretkillä, tehty erilaisia projekteja ja kuvattu vanhemmille omia videoita lasten arjesta. Varhaiskasvatuksen erityisopettajille on hankittu omat tabletit, joka on ollut tuen tarvitsijoille erityisen tärkeää. Jollekin ryhmille on hankittu myös kuulokkeita tarkkaavaisuuden parantamiseksi. VEOt ovat myös voineet entistä paremmin kotoa käsin seurata somessa erityiskasvatuksen ryhmiä tiiviimmin. Esioppilaiden ja tukea tarvitsevien lasten koteihin on annettu myös vinkkejä ja sopivia tehtäviä, jotka ovat tukeneet lapsen kehitystä. KOULUJEN ASETTAMAT OMAT TAVOITTEET LV:LLE 2014 – 2015 Lukuvuosittaisen työsuunnitelmatyön yhteydessä koulut määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Tavoitteenasettelu on koulun oman toiminnan kehittämistä, jolloin se tehdään koulun omista lähtökohdista. Tästä syystä eri koulujen tavoitteet ovat hyvinkin erilaisia. Alla poimintoja eri koulujen työsuunnitelmaan asettamistaan tavoitteista: - koulutyön kehittäminen: opettajien yhteistyön tiivistäminen (työryhmät) kouluviihtyvyyden lisääminen ja yksinäisyyden poisto henkilökunnan sitouttaminen TVT-maailma näkyväksi ja tekeväksi KEKE-arjen tekoja tapakasvatus (oppilaiden käyttäytyminen) oppilashuollon kehittäminen yhteinen tekeminen (mm. teemaviikot, kummiluokkatoiminta) vanhemmat mukaan koulun arjen suunnitteluun osallisuuden harjoittelu, vähitellen toimintakulttuuriksi TVT, luonteva väline oppimisessa ja koulun kehittämisessä lapsen osallisuuden ja sosiaalisen hyvinvoinnin hanke (SAMK) turvallisuus perustaitojen opettaminen HANKKEET Ulvilan kaupungin opetus- ja kasvatustoimi on ollut aktiivisesti mukana useissa opetushallituksen valtionavustushankkeissa. Valtionavustuksiin tarkoitetut määrärahat osoitetaan vuosittain valtion talousarviossa. Valtionavustus voidaan myöntää erityisavustuksena tai yleisavustuksena. Erityisavustus on tarkoitettu käytettäväksi päätöksessä mainitun käyttöajan kuluessa avustuskohteesta aiheutuviin menoihin. Erityisavustusta ei saa käyttää organisaation oman perustoiminnan rahoittamiseen. Erityisavustuksen saajalta edellytetään pääsääntöisesti omarahoitusosuutta ja erityisavustusta voidaan myöntää myös hankkeelle, jossa on useampi toteuttaja. Yleisavustusta saa käyttää päätöksessä mainittuun tarkoitukseen sen vuoden aikana, jolloin avustus on myönnetty. 1. Kerhotoiminnan kehittäminen Kerhotoimintaa kehitetään monipuoliseksi koulun toiminnaksi. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden kehittää taitojaan kielissä, kädentaidossa, musiikissa, ilmaisutaidossa ja liikunnassa. Yhteistyötä tehdään vanhempien, kolmannen sektorin (mm. srk. ja liikuntaseurat) ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa (esim. etsivä nuorisotyö). Kerhotoiminnan suunnittelussa opettajien lisäksi ovat koulujen oppilaskunnat, oppilashuoltoryhmät, vanhempainyhdistykset (lv. 2014–2015 myönnetty avustus 25 000 €). 2. Suurten opetusryhmien pienentäminen Avustus kohdistuu ensisijaisesti suuriin, yli 25 oppilaan, oppilasryhmiin. Avustusta voidaan käyttää opettajien palkkakustannuksiin, jotka kohdistuvat samanaikaisopetukseen, jakotunteihin tai ryhmien jakamiseen. (lv. 2014–2015 myönnetty avustus 90 000 €). 3. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävät toimenpiteet Tuella mahdollistuu koulunkäynnin ja oppilaiden sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tukeminen niin, että Ulvilan kaupungin oppilaille tarjotaan tasa-arvoiset mahdollisuudet kokea esim. liikunta- ja kulttuurielämyksiä sekä saada vastaavia elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia omassa koulussaan sekä mahdollisuus opiskella A2-kieltä. Tehostetun ja erityisen tuen piirissä oleville oppilaille voidaan tarjota esim ART- toimintaa. Osa tuesta voidaan käyttää oman äidinkielen opettamiseen (esim. venäjä, turkki). Tuella voidaan vahvistaa kiintiöpakolaislasten opetusta esim. vahvistamalla opettajien ja työyhteisöjenvalmiuksia kohdata uusi tilanne. ( lv. 2014–2015 myönnetty avustus 32 060 €) 4. MobiiliUlvila Oppimisessa/opetuksessa siirrytään pala palalta sähköisen oppimateriaalin käyttöön. Hankeen avulla tavoitellaan yhteistoiminnallista oppimisympäristöä, jossa monimediaista tietoa/taitoa hankitaan, muokataan, tuotetaan ja jaetaan ja arvioidaan. Esiopetusyksiköt varustetaan laitekannalla, jolloin esioppilailla on myös mahdollisuus mobiililaitekäyttöön. Alakouluissa vahvistetaan laitekantaa ja langatonta verkkoa. Yläkoulussa aloitetaan laitekannan vahvistaminen. Kaikilla asteilla käynnistyy digitutorointi. (Hanke päättyi 31.12.2014, myönnetty avustus lukuvuosille 2013–2014 45 000 €). 5. LEON- seudullinen lukioiden TVT-hanke Hankkeessa mukana 6 Porin ja Rauman ympäristössä olevaa kuntaa. Hankkeella on omat verkkosivut (lv. 2013–2014 myönnetty avustus 12 700 €). 6. Polkka Yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymisen laadun edistäminen sekä opetussuunnitelmatyön tukeminen kansainvälisyyden näkökulmasta. Polkka-palvelu mahdollistaa useiden vuosien kansainvälisyyden kehittämistyön tulosten ja tuotosten näkyvän valtakunnallisen levittämisen. Hanke tuottaa yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymisen verkkopalveluun sisältöä. (Hankkeelle myönnetty jatkoaikaa 31.12.2015 asti, myönnetyt avustukset yhdessä Tampereen kaupungin kanssa 70 000 € + 6 000 €). 7. Käsitäksää – käsityöhanke (Friitalan ja Olavin koulu) Monimateriaalisen käsityön oppimisympäristön kehittäminen, pariopettajuus käsityön opetuksessa ja niiden kokemusten hyödyntäminen myös muissa oppiaineissa. Kehitetään oppilaiden ja opettajien yhteistoimintaa, yhteissuunnittelua ja yhteisöllisyyttä korostava toimintamalli. Tavoitteena oppilaiden oppimisprosessin muuttuminen uudenlaisessa oppimisympäristössä, tasa-arvoisen käsityön kehittymisen haasteet, pariopettajuuden monimateriaalisen käsityö oppimisen tukena ja yhteisöllisyys oppimisessa. (avustus 114 00 0€, käyttöaika 2014–2016). 8. ICT- käytön ohjaushanke Hankkeen avulla tavoitteena on kouluttaa opettajia, jotka ohjaavat muita opettajia ICT:n opetuksessa. Hankkeessa opetuksen järjestäjä sitoutuu kehittämistoimintaan, joka edistää tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävän opetuksen pedagogista kehittämistä. Toiminta edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa. ICT-hankkeen käytöstä on tehty seudullinen käyttösuunnitelma (Osaava Satakunta -kunnat, avustus 9 400 € vuosille 2014–2016). 9. Osaava Satakunta-opetushenkilöstön täydennyskoulutushanke Hankkeessa on mukana 13 kuntaa Porin ja Rauman seudulta. Hanke on toiminut vuodesta 2010 alkaen. Hankevuosien aikana koulutustarjonta on ollut runsasta ja monipuolista. Hankkeen tavoitteena on luoda seutukunnalle pysyvä täydennyskoulutusjärjestelmä ja laatia seudullinen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. Hankkeen jatkosta on tehty kuntien lautakunnissa jo ns. aiesopimus, joka astunee voimaan 1.1.2016. Hankkeessa on ollut 1 kokopäiväinen hankekoordinaattori ja hanketta on isännöinyt Porin kaupunki. 10. Liikkuva koulu Friitalan koulu on mukana AVIn hallinnoimassa Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeessa ”Liikkuva koulu”. (avustus 14.6.2014 3 000 €) KOULUTOIMEN ONNISTUMISIA LV. 2014–2015 - yhteiset tapahtumat ja juhlat, retket, yökoulut, teemapäivät ennakoiva oppilashuoltoryhmä koulukiusaamiset vähentyneet huomattavasti kouluviihtyvyys parantunut kolmiportainen tuki on tuottanut toivottua hedelmää oppilaskuntatoiminta laadukasta ja tavoitteellista henkilökunta sitoutunutta työhyvinvointiin panostettu; henkilökunnan yhteistä aikaa on löytynyt OPS-sukellukset ! kuraattorien läsnäolo tärkeää koulun arjessa pitkät välitunnit / liikkuvat välitunnit elävöittävät arkea remontin keskelläkin voi koulu toimia – vaatii joustoa ja sopeutumista oppilaiden menestyminen KLL:n Satakunnan piirin urheilukisoissa on hienoa henkilökunnan ammattitaito helpottaa koulun arkea yhteistyö kotien kanssa mutkatonta yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen oppilaiden hyvä käyttäytyminen lisääntynyt IT-osaaminen kasvaa koulun kehittäminen koetaan tärkeäksi – sitoutuminen yhteisöllisyys, käyttäytyminen ja sääntöjen noudattaminen parantunut oppilaiden vaikutusmahdollisuus arkeen lisääntynyt työrauha, oppimistulokset, työilmapiiri parantunut koko koulun henki erittäin hyvä- hyvä henki opettajain huoneessa apua saa, kun pyytää OPS-työ hyvässä vauhdissa – tästä on hyvä jatkaa syksyllä asioista tiedottaminen toimii, yhteisössä tekemisen meininki opettajien yhteenkuuluvuus lisääntyi tehokas kehittämisen lukuvuosi pätevä ja motivoitunut henkilöstö yrittäjyyskasvatus markkinointi kiinteistön hyvä kunto Facebookin käyttö Abitin hyödyntäminen monipuolinen kurssitoiminta kansainvälisyys VARHAISKASVATUS Tila- ja sisäilmaongelmia lukuun ottamatta varhaiskasvatus on kokonaisuutena pystynyt hyvin toteuttamaan opetus- ja kasvatuslautakunnan hyväksymiä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Toimintakausi 2014–2015 alkoi varhaiskasvatuksen osalta leppoisasti. Tilat riittivät elokuussa, kiitos valmistuneen Lastentalon, Kaasmarkussa alkaneen ryhmis Heinähatun sekä edelleen lisätilojen käytössä pitämisen. Keväällä 2014 vakinaistettiin ammattitaitoista henkilökuntaa 15 hengen verran. Uusien ajatusten tuojien ja kokeneiden omien osaajien kanssa oli mukava lähteä luotsaamaan varhaiskasvatuksen laivaa kohti uutta toimintakautta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui syksyn 2014 aikana ja prosessi lisäsi vuorovaikutusta niin sidosryhmien, kuin päättäjienkin kanssa. Varhaiskasvatuksen ja yhteistyökumppaneiden Satupuu-projekti saatettiin loppuun syksyllä ja se sai paljon kiitosta erityisesti vanhempien taholta. Vuoden 2015 alussa aloitettiin Ulvilan kaupungin 650-vuotisjuhlinta, joka poiki sekin yhteisiä tapahtumia ja tekemistä koko seuraavaksi kalenterivuodeksi. Lapset puheeksi -koulutukseen saatiin Ulvilasta kaksi työntekijää koulututtajakoulutukseen. Tämä on työtapana erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan suuntautuva toimintamuoto. Keväällä suunniteltiin kouluttajien ja yhden rehtorin kanssa puheeksiottokoulutuksia varhaiskasvatukseen, alkuopetukseen neuvolaan sekä kuraattoreille. Opetushallitukselta saatuun kulttuurinkehittämiseen tähtäävään hankerahaan liitettynä pyrimme saamaan tästä perheitä entistä enemmän arjessa tukevan toimintamuodon. TILAT Toimintakausi alkoi rauhallisesti ja tilat riittivät, kun Lastentalo otettiin heti täysin käyttöön ja tilapäiset lisätilat jatkoivat toimintaansa. Kaskelotin lisätilalle oli annettu määräys, että viimeinen toimintakausi käynnistyi. Vuoden 2015 annettiin opetusja kasvatuslautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle varhaiskasvatuksen tilaselvitys, jossa varhaiskasvatuksen esimiehet esittävät 6-ryhmäisen päiväkodin perustamista tilapäisten tilojen poistamiseksi, sekä perhepäivähoitajien eläköitymisen myötä tarvittavien paikkojen täyttämiseksi. Samanaikaisesti lasten ja henkilökunnan oireilut Kuusipirtin, Metsätähden ja Lastentalon päiväkodeissa jatkuivat korjaustoimista huolimatta. Kuusipirtin päiväkotiin tehtiin mittavat sisäilma- ja rakennetutkimukset keväällä 2015. Tulosten seurauksena päiväkoti suljettiin 1.6.2015 alkaen. Sekä Kuusipirttiin, Metsätähteen, että Lastentaloon tehdään kesän 2015 aikana lisää sisäilma- ja rakennetutkimuksia. Kuusipirtin korvaavat tilat saatiin pikavauhtia vuokraamalla Kettulan päiväkodille lisätilaa Mynsterin kerhohuoneesta, jolloin Kettula pystyy kattamaan yhden ryhmän verran korvaavia paikkoja sekä korjaamalla Friitalan kerhohuoneelle kesän 2015 aikana tilat yhdelle ryhmälle tilapäisiksi tiloiksi toimintakaudelle 2015–2016. Lapset yksikön ja iän mukaan 31.12.2014 Yksikkö Perhepäivähoito Esiopetus Kaasmarkku Päiväkoti Harjunpää Päiväkoti Kuusipirtti Päiväkoti Malmitie Päiväkoti Metsätähti Päiväkoti Satumetsä Päiväkoti Tuulenpesä Ryhmäppkoti Harjuntasku Ryhmäppkoti Heinähattu Ryhmäppkoti Kullaanmuru Ryhmäppkoti Muksula Vuoropäiväkoti PeltoWilla Yksityinen Kettulan päiväkoti Yhteensä Ikä vuosina 1 2 14 25 0 0 0 0 3 3 3 6 4 7 2 7 4 6 1 2 1 3 0 0 3 3 3 11 2 4 40 77 3 23 0 0 10 4 11 7 18 4 4 2 4 8 9 104 4 18 0 0 8 10 17 9 21 3 3 4 3 12 20 128 5 6 1 5 10 3 28 5 35 3 2 5 0 18 11 132 6 0 3 15 0 0 40 0 50 0 0 0 0 8 12 128 7 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 0 2 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 2 Yhteensä 86 4 20 34 26 107 30 135 13 13 11 13 63 58 613 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatuksen henkilökunnan ammattitaitoa ja työhyvinvointia on pidetty yllä tarjoamalla monipuolisesti erilaisia tarpeesta nousevia koulutuksia sekä hyvinvointisuunnitelmien kautta. Jokainen yksikkö päivitti työhyvinvointisuunnitelmansa syksyllä 2014 ja on toiminut sen mukaisesti. Varhaiskasvatuksen erityisosaamista on lisätty yhdellä erityisopettajalla 1.8.2015 alkaen. Tämä on mahdollistanut entistä paremman tuen antamisen mahdollisimman varhain yhdessä päiväkodissa. Ryhmissä on myös koettu, että tänä toimintakautena on ollut hyviä avustajia erityislapsilla. Tätä on tukenut kolmen avustajan oppisopimus, jotka valmiina lähihoitajina ovat meillä erikoistuneet lapsiin ja nuoriin. Varhaiskasvatuksen erityisopettajille on suunnattu aikaa koulutuksiin pääsyihin, sekä erilaisiin verkostotapaamisiin. Varjostamista on kokeiltu jonkin verran. Toisesta ryhmästä on käyty tutustumassa toisen ryhmän työtapoihin ja arvioitu niitä suhteessa oman ryhmän tarpeisiin. Toistuvista koulutuksista tänä toimintakautena on toteutettu Huolen puheeksiotto -koulutus uusille työntekijöille, Kasvatuskumppanuuskoulutus, EA-kertaus sekä turvallisuuskoulutus. Koko henkilökunnalle on toteutettu Kiusaamisen ehkäisy ja puuttumisen koulutus syksyllä, sekä keväällä lapsen suru ja perheen kriisit koulutus. Noin puolet henkilökunnasta kävi Tony Tunderfeltin luennolla ”Miten autan tunnehäiriöistä lasta”, jokaisesta yksiköstä on perehdytetty vähintään yksi henkilö Pedanet-ohjelmaan. Useampia työntekijöitä on osallistunut MAPA, Lupa puhua, velvollisuus vaieta sekä Kiusaavatko pienetkin lapset koulutuksiin. Lisäksi on ollut yksittäisiä joko työntekijän henkilökohtaiseen osaamiseen tai lapsen kasvun tukemisen tarpeista lähteviä koulutuksia. Ryhmäperhepäiväkodeissa on koettu lastentarhanopettajan toimintaan lisää suunnitelmallisuutta ja monipuolisuutta. tiimin tulon tuoneen ONNISTUMISET JA KEHITTÄMISKOHTEET Viime toimintakauden (2013–2014) arvioinneissa nousseista kehittämiskohteista on kaikkiin puututtu, mutta näiden asioiden ollessa isoja ja jatkuvia ne jatkuvat ensi toimintakaudellakin. - Titania ohjelman hyvä haltuunotto alkaa olla loppusuoralla, loppuhiontaa vailla. Vanhempien kanssa sähköisten viestintätapojen kehittäminen jatkuu, erityisesti nyt Pedanetin ansioista. Lapsiryhmien eriyttämistä ja pienryhmiä on toimintakautena paljon juurrutettu, mutta myös todettu sen haavoittuvuus, kun lapsia tai aikuisia on poissa. Lapsien ja vanhempien osallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa. Tiimiyhteistyön kehittäminen. Keväällä 2015 henkilökunnan seuraavissa asioissa: - - itsearvioinnin pohjalta nousee onnistumisia mm. Yksiköiden toiminta-ajatus ja arvot ovat olleet pohjana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kaikki yksiköt mainitsevat tavoitteellisen, suunnitelmallisen, turvallisen hoidon kasvatuksen ja opetuksen. Kahdessa yksikössä on kokeiltu kotikäyntiä uuden lapsen luona ennen hoitoon tuloa. Se on koettu hyväksi työtavaksi tutustua perheeseen ja lapseen. Lasten osallisuutta on lisätty siten, että lapsen ovat olleet mukana oman varhaiskasvatussuunnitelmansa teossa sekä joissakin yksiköissä on kokeiltu ns. lasten kokouksia, joissa lapset ovat pohtineet ja suunnitelleet toimintaa. Laaturyhmät on perustettu lähes jokaiseen yksikköön ja toimivat omaa tahtiaan. Tuulenpesän päiväkodissa on vaalittu Montessoriperintöä ja välineet ovat olleet ahkerassa käytössä. Työryhmä on työstänyt ryhmävasua kattavaksi työkaluksi ja se otetaan käyttöön syksyn 2015 aikana joka yksikössä. Osa esiopetusyksiköistä on luopunut esiopetuskirjoista. Tämän on koettu vapauttavan enemmän aikaa toiminnalliseen esiopetukseen. Toiminnan kehittämisessä nousee uusina kohteina: - Ryhmävasun työstäminen rutiininomaiseksi työkaluksi. Lapset puheeksi - koulutuksen juurruttaminen varhaiskasvatukseen ja verkostoon. Esiopetussuunnitelman työstäminen henkilökunnan kanssa prosessina. TVT ajatellaan isossa osassa arviointia suppeasti esiopetuksen asiaksi. Tätä tulee avata henkilökunnalle enemmän. - Lasten arkivapaat tuovat rikkonaisuutta arkeen, ja vaativat joustavuutta ja tarkempaa suunnittelua ryhmässä. Tämä tukee kentänkin osalta ajatusta maksun porrastamisesta. Lapsen ikätasoista havainnointilomaketta kaivattaisiin uudeksi työkaluksi. Lasten kokouksien parantaminen muillekin yksiköille. OPETUS- JA KASVATUSTOIMEN TALOUS VUONNA 2014 Opetus- ja kasvatuslautakunnan toimintakulujen toteutumisprosentti v. 2014 oli 100,05 % (poikkeama 11 820 €) ja toimintatulojen toteutumisprosentti 117,92 % (poikkeama 335 514 €). Perusopetuksen toimintakulujen toteutuman ylitys oli 315 544 €, joka muodostui sisäisistä menoista, vieraskuntakorvauksista ja matkustus- ja kuljetuspalveluiden kasvusta. Toimintatuottojen toteuma ylittyi 278 578 €, joka muodostui valtiolta saatujen hankeavustusten aliarvioinnista (44 000 €) ja vieraskuntakorvauksista (215 163 €). Lukio-opetuksen toteuma oli 102,02 % (36 350€), josta sähköisiin yo-kirjoituksiin kului 23 813€ arvioitua enemmän. Toimintatuottojen toteuma ylittyi 8 131€. Varhaiskasvatuksen toteuma oli 95,76 % (354 107€ alle arvion), josta yksityinen päivähoito 86 462 €, sisäiset menot 166 000 € ja henkilökuntaa kiinnitettynä alle budjetoinnin. Suurimmat tulonlisäykset olivat hoitopäivämaksut (n. 30 000 €) ja työllistämistuet valtiolta (n. 13 000 €). Varhaiskasvatus pysyi hyvin 2014 vuoden talousarviossa. Alkuvuoden Lastentalon käyttöönoton viivästyminen, sekä Malmitien kahden työntekijän sijaisuuden täyttämättä jättäminen antoivat väljyyttä tiukkaan budjettiin. Kesällä työntekijämäärän laskiessa saatiin myös säästöjä aikaan. Varhaiskasvatuksen väki on myös osaltaan taas hyvin osallistunut säästövapaiden pitämiseen. LOPUKSI Elämme tällä hetkellä haastavia aikoja. Yhteiskunnassamme ei ole enää varaa käyttää rahaa kaikkeen siihen, mitä aikaisempina vuosina on pidetty itsestään selvänä. Yleisesti puhutaan säästämisestä, vaikka kyse taitaa olla sopeutumisesta uudenlaiseen tilanteeseen. Uusi hallitus on strategisessa hallitusohjelmassaan ”ratkaisujen Suomi” antanut jatkossa tiukat suuntaviivat tulevaisuuteen. On siis pakko miettiä uusia toimintatapoja eri palvelujen toteuttamiseen kunnissa. Kulunut lukuvuosi 2014–2015 opetus- ja kasvatustoimessa sujui tavoitteiden mukaisesti. Arkipäivän työtä koulutoimessa kuormitti OPS-2016-työ, jonka huippu saavutetaan vasta tulevana lukuvuonna, sillä OPS-2016 tulee olla valmiina 1.8.2016. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287 / 2013) tuli voimaan heti lukuvuoden 2014–2015 alussa. Uusi laki kokosi yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset ja painopiste on yhteisöllisessä sekä ennalta ehkäisevässä työssä. Opiskelijahuoltoa järjestettäessä tulee korostaa monialaista yhteistyötä, sekä oppilaan ja huoltajan osallisuutta. Monialainen ryhmä voidaan kutsua koolle myös huoltajan/oppilaan luvalla tapauskohtaisesti yksittäisen oppilaan asiaa varten. Kaikki oppilaitoksen toimijat osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Lakimuutoksen myötä henkilöresurssia oli kasvatettava (1 koulukuraattori) ja se tulee kasvamaan vielä uuden lukuvuoden 20152016 aikana. Sisäilmaongelmat varhaiskasvatuksessa aiheuttivat toimijoille tuskaisia hetkiä. Kuusipirtin päiväkodin sulkeminen kesän alussa pakotti etsimään väistötiloja, jotka voidaan ottaa käyttöön heti kesälomien jälkeen. Tuleva toimintavuosi aloitellaankin kahden ryhmän osalta Mynsterin ja Friitalan kerhotaloissa. Peltowillan laajennus (kaksi ryhmää) valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisätutkimusten jälkeen selviää, voidaanko Päiväkoti Kuusipirtti peruskorjata. Lisäksi Päiväkoti Metsätähden sisäilmatutkimukset ovat tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Päiväkoti-tilaohjelmaa on käsitelty opetus- ja kasvatuslautakunnassa kuluneen lukuvuoden aikana. Uuden hallitusohjelman varhaiskasvatukselle asettamat tavoitteet koskien päivähoito-oikeutta ja esim. suhdeluvun muutosta yli 3-vuotiaiden lasten osalta tulevat joka tapauksessa vaikuttamaan palveluihin. Monista muutoksista ja talouden kiristymisestä huolimatta arjen säännöllinen työ ja tulevaisuuden visiointi jatkuvat. Tarkemmin ajatellen arjessa on useita myönteisiä hetkiä. Työ itsessään on yksi niistä. Se liittää meidät sosiaaliseen verkostoon, tuo mukanaan tutun, tärkeän työyhteisön ja arjen rutiinit. Työ on elämän suola! Onneksi meillä on vielä sitä – työtä. Ja sen kautta voimme mennä rohkeasti kohti haastavia aikoja! Kiitos koko opetus- ja kasvatustoimen työyhteisölle yhteisesti kuljetusta matkasta, kiitos opetus- ja kasvatuslautakunnalle arvokkaasta työstä ulvilalaisten lasten ja nuorten hyväksi. Yhdessä olemme enemmän! Päivi Helin sivistysjohtaja Ulvilan kaupunki KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS Koululaisten iltapäivätoiminta järjestettiin tällä lukukaudella samaan tapaan, kuin edelliselläkin kaudella. Toimintaa oli Friitalan koululla, Vanhakylän Lastentalossa sekä Vanhakylän, että Suosmeren koululaisille. Nämä isoimmat kolmen ryhmän kerhot toimivat ostopalveluna TUL:ltä. Olavin, Kaasmarkun, Koskin ja Harjunpään kouluissa palvelu tuotettiin omana toimintana. Kaasmarkun ja Koskin koululla tarjottiin koululaisille mahdollisuutta myös aamuhoitoon samalla, kun lain mukainen esioppilaiden hoito järjestettiin. Omana toimintana järjestettävissä kouluissa ohjaajat toimivat myös koulun koulunkäynnin ohjaajina, joten lapset olivat heille tuttuja ja koulupäivän sisältö pystyttiin ottamaan huomioon iltapäivän suunnittelussa. Iltapäivätoiminnan piirissä oli 30.9.2014 127 lasta ja 30.3.2015 118 lasta, joten suurta pudotusta ei kevääksi tullut. Tästä voinee päätellä, että lapset ja vanhemmat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä palveluun. Iltapäivätoiminta on järjestetty koulupäivinä klo.12–17 välisenä aikana, sekä aamuhoito klo 6.30-koulun alku. Aamuhoidossa lapset ovat saaneet aamupalan ja iltapäivällä välipalan. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Jokainen toimintayksikkö on laatinut oman toimintasuunnitelmansa, joissa on tarkemmin kuvattu toiminnan sisältö. Jokaisen lapsen vanhemmalle tarjotaan mahdollisuutta henkilökohtaiseen keskusteluun ohjaajan kanssa, lapsen hakutilanteet ovat myös tärkeitä yhteisen keskustelun näkökulmasta. Keväällä 2015 suoritettiin arviointikysely opetushallituksen toimesta. Kysely suoritettiin nettikyselynä ja siihen vastasi 46 huoltajaa. Kyselystä voi pääsääntöisesti todeta, että ulvilalaiset ovat kriittisiä palveluja kohtaan, pitävät iltapäivätoimintaa tärkeänä lapsensa hyvinvoinnin tukijana ja toivovat yhä laadukkaampaa toimintaa. Kyselyä puretaan tarkemmin iltapäiväkerhon ohjaajien kanssa syksyllä 2015 ja miettiä millaisia uusi ratkaisuja kehittämistarpeista nousee. Opetus- ja kasvatuslautakunta teki 14.4.2015 § 19 päätöksen, että Ulvilan koulujen iltapäivätoiminta tullaan järjestämään lukuvuodesta 2015–2016 alkaen toistaiseksi koulujen omana toimintana. Tavoitteena on kehittää yhä turvallisempi ja lapsen tervettä kasvua tukeva vapaa-ajantoiminta tutussa ympäristössä, jolloin työntekijöinä toimivat koulun omat koulunkäynnin ohjaajat. Tämä tukee myös kodin ja koulun yhteistyötä ja oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liite 1. Ulvilan peruskoulujen tilastot 2014–2015 8 17 17 21 21,5 19 18 19 lukuvuosi 2013 - 2014 koonti lukuvuosi 2014-2015 koonti 2 0 1 3,38 3 3 0 2 2 1 9 11 8 3 3 2 1 3 4 2 1 8 3 1 7 7 9 4 0 0 0 0 1 1 1 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 3 0 3 1 1 1 1 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 4 4 3 32 35 7 76 2 8 73 1433 7 13 12 12346 6 28 0 3 0 30 1 1 0 2 1,37 83 3 20 2577 86 145 7 2432 31 503 1,66 1701 4 0 20 9 6 4 3 6 4 5 2 8 1 2 0 0 1 2 3 0 1 1 4 6 0 0 1 0 2 4 3 1 3 1 2 1 661 1,69 1976 58 12727 1,75 1279 13 1,41 503 1,88 1619 8 1087 1,95 2239 56 1159 2,26 1966 31 11155 1,72 2445 19 12872 1,8 1699 57 1,45 7 2,22 1690 51 1,51 6 2,29 1642 89 30 6 4 2,07 1482 30 532 4 4 3 2 4 1,96 1870 10 2 2 595 12 9450 2 10 1,57 719 23 248 41 11027 9 10123 11 1,52 2 1,36 2 27 5 6 1,76 6 538 1 1 1 1 3,25 3 1 2,5 2 1 6 1,73 2 2 158 86 1 1 1 1 4 1 0 4 1 3 3 2 20 6 2 158 2 162 157 1 86 1 81 86 1 131 131 131 0 1 1 2,2 131 1 0,7 1 81 481 2 1 1 80 0,6 2 1060 2 1 2 2 1 1 1 4790 5236 5607 5953 6973 7123 7597 7695 7907 8329 8193 7711 8133 9006 9311 9607 7597 6540 6212 6805 4878 5183 5148 5345 25636 25325 24612 21228 7327 7997 8501 8402 8306 11290 14509 16986 Yksikköhinta Tilastot (lukuvuosi 2011-2012 sekä 2012-2013) 367 8 19 357 20 1 1 5 5 4 4 2 2 3 3 6 5 7 19,7 15 18 14,3 18 12 6 12,7 12 95 10 3 16 5+4 93 10 3 15 365 90 19 3 15 354 86 15 3 15 7 44 19 4 15,75 17 38 16 4 6 50 29 5 14,25 11 45 39 15 15 59 46 4 15,4 15,5 57 3 6 63 48 3 6 10+57 5 81 82 1 1 16 1 14 5 23 15 502 17 20 18,9 7 17 491 18 29 10 45 12 9 2 39 15 40 92 666 43 48 2 880 9300 0 50 94 6,5 2 44 82 2 1 35 232 41 39 446 30 55 82 2632 14 417 122 2187 1030 3,6 40928 1022 35 2 30496 55 0,5 1,98 29228 16 221 2,27 662 9 0 2,33 34137 1 1725 10 54 2,18 0 3,22 3,6 53 149 2,5 6,6 169 1030 5,8 5 8 1030 3 10 5 126 0 0 2 85 4 5,7 4 322 327 321 7 2 1,38 2 Yhteiskoulu 29 33 34 1 25 1 Auroran koulu 34 2 48 19 14 28 23 22 5+2 33 3 17 18 6,8 34 145 21 19,25 1 1 11 34 267 21 6 24 37 2 132 258 17 41 254 0 127 218 4 228 71 148 6,8 23 966 0 64 162 6 41 2,93 0 4984 33 0 3,81 54 4226 24 6 3,11 71615 2500 7,1 22 3,08 63253 2554 7,1 23 0 2,3 59151 6 43 0 2,3 61697 7 50 0 14,1 Olavin koulu 1 0 17,1 37 51,7 130 18,6 139 13,25 127 25 466 23,92 20,1 38 10,5 16,6 35 0 2838 15,5 19,7 132 18 6,5 2825 16,4 18,1 125 4 2755 19 453 4 8,5 2743 19 441 5 8,5 87 26,0 33 126 4 14,6 89 24,0 19 471 1 85 14,6 89 106 242 79 85 5 1465 239 15,1 0 Yht. 2011-2012 1440 118,3 0 Yht. 2012-2013 83 k.a.yleisop. alak.17,1 yläk.18,6 105 25 Määräaik. koulunkäyntiohj. 1270 Vak. koulunkäynti ohj. lukum. 1290 Opett. koulutuspv:t lukum. 1,84 HOJKS lukumäärä 1,78 Kirjatut koulukiusaamiset 3 Op. poissaolot päivien lkm. 2 Opp. poissaolot yht. h. 76 2 2 Tuntikerroin 2 Laaja-alainen erityisopetus 228 14,7 Kerhotunnit yht/v. 190 1 4 5 46 46 46 TO-tunnit yht/v. 1459 44 Tuntikehys 1462 318 Määräaik. Op määrä Yht. 2013-2014 15,3 Vak. op. lukumäärä 3 Luokkakoon k.a. 3 Por G. Koulu Friitalan koulu Harjunpään koulu Kaasmarkun koulu Koskin koulu Suosmeren koulu Kulj.opp määrä Yht. 2014-2015 Vanhakylän koulu Oppilasmäärä 2011 2012 2013 2014 Liite 2. Ulvilan perusopetuksen OPS-työ 2015 ja 2016 Liite 3. Ulvilan lukio Satu Harju Ulvilan lukion kevään 2014 ylioppilaiden seurantakysely Teetin syksyllä 2014 edellisen kevään ylioppilaiden seurantakyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, missä ylioppilaat olivat syksyn laskentapäivänä 20.9.2014. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä ja tekstiviesteillä. Kyselyyn pyydettiin vastausta 63 ylioppilaalta. Vastauksia sain yhteensä 48. Vastausprosentti oli 76,2%, joka on edellisten vuosien tasoinen vastausprosentti (77,9%, 84,1 ja 83,7 %). Vastaajien suuri prosentuaalinen osuus ikäluokasta antaa melko luotettavaa tietoa ylioppilaiden tilanteesta. Myös ne, jotka eivät olleet saaneet paikkaa tutkintoon johtavasta koulutuksesta, vastasivat kyselyyn ahkerasti. Ylioppilaista kolmella on jo ammatillinen tutkinto alla. Tarkastelen seuraavaksi ylioppilaiden sijoittumista välittömästi lukion jälkeen. Olen sulkuihin laittanut edellisten vuosien lukemat tuoreimmista vanhimpiin, jotta vertailua aikaisempien vuosien välillä voidaan tehdä. Taulukko 1. Kevään 2014 ylioppilaat syksyllä 2014. kevään 2014 ylioppilaat muu 33 % töissä 10 % armeija 4 % ammatil. II aste 13 % Ammattikorkea koulut 19 % yliopistot 21 % Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa opiskelevien osuus vastanneista oli peräti 13% (6%, 0%, 6%, 9%, 10%). Tulos on todella positiivinen verrattuna viime vuosiin, jolloin vain vähän tai ei ollenkaan on päästy tai menty opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen. Tämä kertoo realistisista hakukohteista ja siitä, että myös varasuunnitelma on ollut olemassa ja se on toiminut. Myös välivuotta viettäville kaksivuotinen ammatillinen tutkinto voisi olla hyvä vaihtoehto ja tätä on pyritty ohjauksessa tuomaan esille. Ammattikorkeakoulussa opiskeli 19% (15%, 30%, 34%, 40%, 29%) kyselyyn vastanneista. Luku on edelleen pieni aikaisempiin vuosiin verrattuna, mikä kertoo kovasta kilpailusta opiskelupaikkojen suhteen. Toki on muistettava, että vastausprosenttikin oli hieman heikompi kuin parhaina vuosina. Suosituin ammattikorkeakoulu oli SAMK (6 meiltä valmistunutta). Lisäksi Diak:in Porin yksikköön oli päässyt yksi opiskelija. Lisäksi opiskelijoita opiskeli TAMKissa ja JAMKissa yksi kussakin. Kukaan ei ilmoittanut opiskelevansa vieraskielisessä koulutusohjelmassa. Yliopistotason koulutuksessa oli 21% (17%, 25%, 16%, 21%, 35%) vastanneista eli enemmän kuin vuosi sitten. Yliopistoihin oli päästy hieman paremmin opiskelemaan kuin ammattikorkeakouluihin tai ainakin he vastasivat kyselyyn innokkaammin. Lähimmät yliopistot olivat suosittuja. Suosituin yliopisto oli Turun yliopisto (neljä opiskelijaa), lisäksi opiskelijoita löytyi myös Tampereen, Oulun ja Vaasan yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kukaan vastanneista ei ollut kirjoilla Porin yliopistokeskuksessa toimivissa korkeakouluissa. Ylioppilaista 53% (38%, 55%, 56%) oli valmistumisensa jälkeisenä syksynä kirjoilla tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tulos on hyvä kansalliseen tasoon verrattuna ja viime vuotta huomattavasti parempi. Muu –osioon tilastoidut ylioppilaat olivat käytännössä joko työelämässä, työttömänä tai opiskelemassa kansanopistossa tai avoimessa yliopistossa. Vailla tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa olleista ylioppilaista (47%) neljä ilmoitti olevansa vailla mitään tekemistä työttömänä. Työnteko välivuosivaihtoehtona oli kokenut varsinaisen inflaation, sillä vain 10% ylioppilaista (16%, 34%) ilmoitti olevansa työelämässä. Työssäkäyvistä kaksi ilmoitti menevänsä tammikuussa armeijaan. Ylioppilaista yksi ilmoitti olevansa Kelan tukemassa työharjoittelussa ja yksi ulkomailla. Avoimessa yliopistossa opiskeli peräti kuusi nuorta, mikä on selvästi nousussa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lisäksi neljä ylioppilasta ilmoitti opiskelevansa kansanopistossa linjalla, joka vahvistaa mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Abiturientteja tulee edelleen tukea ja kannustaa hakemaan jatkokoulutuspaikkaa heti lukion jälkeen. Huomiota on yhä syytä kiinnittää realististen kakkos- ja kolmosvaihtoehtojen valintaan, jos hakukohteiden ykkösvaihtoehto ei tärppää. Sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin pääsystä joutuu tosiaan kilpailemaan ja lukion suorituksilla ja valinnoilla on merkitystä, mutta totta kai myös pääsykokeella. Lukiolla pidettäviin jatkoopintoinfoihin on edelleen pyrittävä saamaan mahdollisimman monipuolisesti eri koulutusalojen edustajia, mutta myös ammatillinen toisen asteen koulutus tulee olla entistä paremmin edustettuna. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa tulee edelleen kehittää yhteistyötä, jotta heidän koulutustarjontansa tulee tutummaksi ja kiinnostavammaksi ylioppilaille. SAMK:in suosio maantieteellisesti lähimpänä ammattikorkeakouluna on ymmärrettävä. Myös välivuoden tarjoamia mahdollisuuksia on edelleen esiteltävä opinto-ohjauksessa, jotta sellaisen sattuessa nuori saa välivuodestaan mahdollisimman paljon irti ja osaa käyttää esimerkiksi avoimen yliopiston tai kansanopistojen tarjoamia opintoja hyödykseen. Muutokset yhteishakujärjestelmässä ja valintaperusteissa on huomioitava ohjauksessa, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmien yhdistyessä syksyllä 2014. Hakuvaihtoehtojen määrää supistetaan ja hakemista rajoitetaan mahdollisesti jatkossa niiden osalta, joilla on jo korkeakoulupaikka – tämä tuo haasteita myös ohjaukseen. Toki voimme myös ajatella, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa lukion jälkeen hakevien sisäänpääsy voi helpottua ensikertalaiskiintiöitä käytettäessä. Työvoimahallinnon aktiivisen haun määritelmän mukaan työttömyysetuutta saadakseen ylioppilaan on haettava yhteishaussa vähintään kahta opiskelupaikkaa. Aikaisemmin piti hakea kolmea paikkaa, ja vähintään kaksi oli oltava ammatillisen koulutuksen tai amkpaikkoja. Nyt haettavan koulutuksen ei tarvitse olla yhteishaun piiriin kuuluvaa, vaan se voi olla myös muuta tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, esimerkiksi yliopisto-opintoja. Tämä on voinut osaltaan vaikuttaa hakuaktiivisuuteen ainakin ammattikorkeakoulujen osalta. Liite 4. Kirjastolukuvuosi 2014–2015 Kiitos kuluneesta lukuvuodesta! Yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa on ollut antoisaa. Syksyllä 2014 yhteistyössä luotiin mm. kaksi uutta tapahtumaa. Satujen Ulvila -lukukampanja päätettiin upeasti Lasten oikeuksien päivänä kirjaston pihalla. Paikalla oli sadoittain lapsia hoitajineen. Pilotoimme Ulvilassa Yökirjaston Friitalan koulun kolmosluokkien kanssa. Yö oli mukava ja monelle varmasti ikimuistoinen. Vinkkauksia on ollut läpi vuoden tasaiseen tahtiin. Kirjakasseja olen kerännyt pyynnöstä jonkun verran. Lukudiplomia muutama opettaja on käyttänyt. Kirjastonkäytön opetuksessakin vieraili koululuokkia. Keväällä 2015 uutena kokemuksena tuotiin Vanhankylän Avaruusseikkailu kirjastossa/Kirjastoseikkailu avaruudessa. koulun ykkösluokalle Kirjavinkkarin ajatuksia tulevasta Lukuvuonna 2015–2016 kirjasto tulee tarjoamaan kouluille ja varhaiskasvatukselle jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua… Sinisestä en nyt vielä tiedä  Tässä joitakin ajatuksia: - Vinkkaukset jatkuvat normaaliin tapaan Kirjakasseja kerään yhä pyynnöstä, minua houkuttaisi luoda kirjakasseja myös aihepiireittäin, mikäli kiinnostusta löytyy Kirjasto tarjoaa kolmosluokille yökirjastoa jatkossakin 0-2 luokat voivat halutessaan kysellä Avaruuskirjastoseikkailua Satupuu pysyy kirjaston seinällä, siihen voi käydä lisäilemässä lehtiä Kirjastonkäytön opetusta tarjoan jatkossakin Ulvilan oman lukudiplomin tarpeellisuutta harkitsen tarkoin, koska käyttö on ollut vähäistä Uusiakin tuulia puhaltelee jälleen tänne Ulvilaan päin, niistä kirjoittelen syksyllä Iloisin kevätterveisin, Kirjavinkkari Kati Pipinen