1. No category

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kotihoidon suunnitelma 2015-2020
Esitys Eksoten hallitukselle 25.3.15
Sisällys
1 YHTEENVETO PITKÄN JA LYHYEN AIKAVÄLIN HENKILÖSTÖTARPEESTA EKSOTEN KOTIHOIDOSSA
3
2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
4
3 SUUNNITELMA KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMÄÄRÄSTÄ JA -RAKENTEESTA SEKÄ ERI
AMMATTIRYHMIEN TYÖNJAOSTA JA TEHTÄVISTÄ
7
4 LYHYEN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA KOTIHOIDON KEHITTÄMISEKSI
8
2
1
Yhteenveto pitkän ja lyhyen aikavälin henkilöstötarpeesta Eksoten kotihoidossa
Eksoten visio ”toimintakykyisenä kotona” merkitsee palvelujärjestelmän suurta
kehittämistyötä. Kotiin annettavissa palveluissa on useita toimijoita, jotka on
kaikki otettava huomioon. Vastikään tunnettu suomalainen geriatrian
emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelä toi esille, että suomalaisten
asiantuntijoiden tulisi määritellä, mitä kotihoitoon sisältyy. Olemme Eksotessa
tarttuneet tähän haasteeseen ja yhdessä kotihoidon toimijoiden kanssa
aloittaneet kotihoidon uudistamisen. Tavoitteena on saada toimintatavat
vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kotihoidon henkilöstöä on jo informoitu siitä,
että heillä on erittäin tärkeä osa tässä kehittämistyössä.
Omistajakunnat ovat antaneet Eksotelle tiukat taloudelliset raamit, joissa
pysymiseksi Eksoten hallitus on vuoden 2014 keväällä linjannut, että toimintaa ja
palveluja kehittämällä Eksoten henkilöstömäärä vähenee vuoteen 2020
mennessä yhteensä 215 henkilötyövuodella. Tavoitteesta on jo saavutettu
viidesosa vuoden 2014 aikana. Kotiin annettavissa palveluissa henkilöstömäärä
on kasvanut viiden Eksoten toimintavuoden aikana noin 80 henkilötyövuodella ja
jatkossakin kotiin annettavissa palveluissa voi tapahtua henkilöstömäärän kasvua,
kun palvelurakenneuudistuksen myötä työntekijöitä vapautuu
ympärivuorokautisesta hoidosta. Lisäksi kotikuntoutukseen on lisätty kevääseen
2015 mennessä yhteensä 25 fysio- ja toimintaterapeuttia. Fysio – ja
toimintaterapeutteja lisätään syksyllä 2015 yhteensä 4.
Tässä selvityksessä on esitetty arvio kotihoidon henkilöstötarpeesta vuoteen
2020. Yhteenvetona pitkän aikavälin suunnitelmasta on todettava, että
kutakuinkin nykyisellä henkilöstömäärällä voidaan selvitä, kunhan määrätietoinen
kehittämistyö toteutuu suunnitellusti.
Lyhyen aikavälin suunnitelma tarkentuu päivittäin. Kotihoitoon on jo lisätty
alkuvuoden 2015 aikana 8 määräaikaista työntekijää ja lisäksi varahenkilöstön
kautta on käytetty 3 htv:n työpanoksen lisäys edellisvuoteen verrattuna. Jotta
mm. kotihoidon toiminnanohjauksen ja uusien toimintamallien käyttöönoton
aiheuttamat muutosvaiheen työpaineet ja alkuvuodesta 2015 lisääntyneiden
sairauslomien aiheuttama lisätyövoiman tarve saadaan hoidettua, on kotihoitoon
suunniteltu vielä muutaman määräaikaisen henkilön lisäystä vuodeksi 2015.
Edellä mainitut lisäykset aiheuttavat Eksotessa vuonna 2015 noin puolen
miljoonan euron budjetin ylitysuhan, joka on katettava joko
talousarvioennustetta isoimmilla tuotoilla tai muista toiminnoista etsittävillä
säästöillä. Säästöjen löytyminen tiukan budjetin sisällä on haasteellista, koska
myös hoivan ympärivuorokautisessa hoidossa ja erikoissairaanhoidossa on
budjettiylitystä helmikuulta 2015 (terveys- ja vanhustenpalvelujen
henkilöstökulut helmikuussa 380 000 yli budjetoidun). Helmikuulle kasaantui
osastokuormituksen ruuhkautuminen liukkauden ja infektiotautien aiheuttamien
päivystystapausten lisääntymisen takia. Myös henkilökunnalla oli
infektiotaudeista johtuvia sairauslomia vastaavana aikana ja tämä näkyy
budjettiylityksessä aina ensihoitoa myöten.
3
Suunnittelun lähtökohdat
Alla olevaan kuvaan on havainnollistettu henkilöstön tarve, mikäli toiminnot
pysyvät muuttumattomana ja asiakasmäärät kasvavat väestöennusteen
mukaisesti.
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2
Vanhusten palvelut
Erikoissairaanhoito
Avoterveydenhuolto
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Yhteiset palvelut
Suurin kasvu tulee olemaan vanhustenpalveluissa, joissa väestön ikääntyminen
aiheuttaa vuoteen 2030 mennessä nykyisellä järjestelmällä noin tuhannen
henkilön lisätarpeen. Suunnittelun näkökulmasta suurin kysymys on, kuinka niin
suuri henkilöstön lisätarve estetään.
Kotihoidon kehittämisessä on tehty koko Eksoten olemassa olon ajan
pitkäjänteistä työtä. Kotihoidon henkilöstö on saanut runsaasti koulutusta mm.
toimintakyvyn tukemiseen, ikääntyneiden ravitsemukseen ja äkillisiin
terveydentilan muutoksiin. Myös teknologian käyttöönottoa on tuettu
käyttäjätuella. Tiimeihin on nimetty kuntoutusvastaavat ja ravitsemusvastaavat ja
vastuuhoitajamalli on otettu käyttöön.
4
Alla olevassa kuviossa on esitetty kotihoidon kehittämisen tärkeimmät osaalueet.
Eksotessa meneillään olevat kehittämistoimet voidaan jakaa seuraavasti:
1. Laitoshoidon purkaminen

Ympärivuorokautiset paikat vähentyneet vuosien 2011-2014
aikana 200 paikalla

Henkilöstön määrä kotihoidossa ja palveluasumisessa on
lisääntynyt ympärivuorokautisesta palveluista vapautuneella
henkilöstöllä
2. Armilan kuntoutus

Yhteinen kotiuttamisprosessi kotihoidon kanssa vuodesta
2014 alkaen

Lehmuskodin muuttaminen vuorohoitopainotteiksi yksiköksi
-> Armilan lääkärit tukevat toimintaa

Kotihoidon ylilääkärin viran perustaminen, ylilääkäri
aloittanut v. 2015
3. Kotikuntoutus
-
Kotikuntoutus toimii kolmella eri sektorilla:

Varhainen puuttuminen: mm. Hyvinvointia edistävät
kotikäynnit, matalan kynnyksen vastaanottotoiminta (Isoapu)
Omaishoitajien tuki sekä ryhmäkuntoutus

Kotihoitoa koordinoiva kuntoutus: Painopiste siirtyy
maaliskuussa 2015 uusien asiakkaiden kotihoidon
käynnistymiseen. Fysioterapeutit muodostavat tiimin
keskitetyn kotiutuksen sairaanhoitajien kanssa. Kotihoidon
neljän viikon kuntouttavan arviointijaksojen aikana
5
fysioterapeutti tukee kuntoutujan turvallisuuden tunteen ja
toimintakyvyn parantumista.

Monialainen kotikuntoutus: Kuntoutuksella tuetaan
asiakkaan turvallisuuden tunnetta, toimintakykyä ja
selviytymistä arjessa moniammatillisesti fysioterapian ja
toimintaterapian keinoin, asiakkaan tarpeen mukaan.
Kuntoutus toteutetaan usein sairaalasta kotiutuessa tai esim.
kuntouttavan arviointijakson tukena asiakkaan kotona.
Kuntoutus toteutetaan intensiivisesti keskimäärin 8-10 viikon
ajan.
4. Ensihoidon yhteistyö

Ensihoito palvelee myös kotona asuvia antamalla I.V.- hoitoja

Kotihoidon henkilöstön on mahdollista käyttää ensihoitoa
konsultaatiopalveluna (lääkärille kuulumattomista asioista).
Lisäksi ensihoito on järjestänyt koko kotihoidon henkilöstölle
12h tunnin koulutuspaketin, jossa vakioitu toimintatapoja ja
kerrattu potilaan tilan arviointia.

Ensihoito tekee useasti kotihoidon pyynnöstä potilaalle
tilannearvion, antaa tarvittaessa oikean hoidon ja
potilasturvallisuutta vaarantamatta vältetään
päivystyskäynnin syntyminen. Tarvittaessa ensihoito myös
tekee turvapuhelinhälytysten perusteella tarkistuskäyntejä,
jos alueella ei ole yöllistä muuta palvelua. Tehtäviä, joissa
asiakkaan terveydentila on käyty arvioimassa ensihoitajien
toimesta, mutta erityisiä lääkinnällisiä toimenpiteitä tai
kuljetusta hoitolaitokseen ei ole tarvittu, oli vuonna 2014
yhteensä 3369 tehtävää. Tehtäviä, joissa tilannearvioinnin
jälkeen potilasta lääkittiin tai annettiin muita
hoitotoimenpiteitä ja näin vältyttiin päivystyskäynniltä, oli
puolestaan vuonna 2014 yhteensä 2670 tehtävää.
5. Sähköinen asiointi/etäyhteydet

Sähköisen asioinnin osalta kotihoidossa on käytössä
turvallinen viestinvälitys asiakkaiden omaisten ja hoitajien
välillä. Omaiset voivat kysyä asiakkaan vointia ja hoitaja
vastaa kyselyihin oman aikataulun mukaisesti. Tämän
palvelun käyttöönottaneet hoitajat ovatkin olleet tyytyväisiä
siihen, että voivat vastat omaisten kysymyksiin työpäivän
lomassa parhaaksi katsomanaan ajankohtana verrattuna
siihen, että omaiset soittavat ennalta sopimattomaan aikaan.
6. Kodin teknologia

Kotihoidossa on kehitetty kodinturvallisuus ratkaisuja koko
Eksoten olemassa olon ajan. Laajimmin turvateknologiasta
ovet käytössä turvapuhelimet ja vuoden 2015 alusta myös
GPS-paikannuksella toimivat turvarannekkeet. Olemme
kokoamassa laajempaan kodin turvalisuutta lisäävää
teknologiakokonaisuutta, johon kuuluu ovivahteja,
liesivahteja jne. Pelastuslaitoksen kanssa on myös alkamassa
kodin turvallisuuden lisäämiseen tähtäävä yhteistyö.
6

3
Vuoden 2015 alusta kotona asumisen tueksi on otettu
käyttöön helppokäyttöisiä kuvayhteyksiä kotihoidon,
kuntoutuksen ja omaishoidon asiakkaille. Yhteyksiä on
käytössä tai otetaan käyttöön lähiviikkoina 24 asiakkaalle.
Hoitohenkilöstö voi olla yhteydessä asiakkaisiin useammin ja
tukea asiakasta arkipäivän selviytymisessä. Lisäksi omaisilla
on mahdollisuus olla kuvayhteydessä. Tämä on osoittautunut
erittäin hyväksi mahdollisuudeksi tukea kotona asumista ja
samalla vapauttaa ammattilaisten matka aikaa asiakkaiden
hoitamiseen. Videoyhteyksien käyttö laajenee koko ajan ja
kokeiluun on tulossa myös lääkäreiden etäkäynnit kotihoidon
asiakkailla.
Suunnitelma kotihoidon henkilöstömäärästä ja -rakenteesta sekä eri
ammattiryhmien työnjaosta ja tehtävistä
Kotihoidon henkilöstösuunnitelma on tehty siten, että siinä on huomioitu myös
muun palvelujärjestelmän toiminta. Kotihoidon henkilöstösuunnitelmaa ei voi
tarkastella irrallaan muista toiminnoista. Alla olevassa taulukossa vuoden 2014
luvut ovat toteutuneita henkilötyövuosia, 2015 TA-sarakkeessa on talousarviossa
hyväksytyt henkilötyövuodet ja 2015 TA + lisäykset sarakkeessa on talousarvion
mukaiset henkilötyövuodet sekä nyt vuoden alusta tehdyt lisäykset. 1
2014
Kotihoito
Sairaanhoitajat ja vastaavat
Lähihoitajat
Avustava henkilöstö
Muut asiantuntijat + esimiehet
Kotihoito yhteensä
Kotihoitoa tukeva toiminta
Kotikuntoutus henkilöstö (ft & tt)
Muistikoordinaattorit
Päivätoiminta
Omaishoito
Palvelutarpeen arviointi, Palveluohjaus
ja -neuvonta
Tehosa
Yhteensä kotihoito + muu
2015 TA
+
lisäykset
71
371
16
23
481
2016
2017
2018
2019
2020
67
365
19
20
471
65
365
21
20
471
61
365
25
20
471
58
365
28
20
471
54
365
32
20
471
15
7
25
8
15
7
29
8
15
8
30
9
15
8
31
10
15
8
32
10
15
8
33
10
15
8
10,5
12,0
12
12
12
12
12
24
544
27
575
28
571
29
574
29
576
29
577
29
578
69
364
15
23
471
17
Sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien tehtäväkuvia ja niiden
muutosta on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Henkilöstörakenteen muutos
kohdistuu kotihoidossa sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien
työnjakoon. Suunnitelmassa esitetään sairaanhoitajien määrän vähentämistä
kotihoidossa, mutta samalla lisäystä avustavaan henkilöstöön. Lähihoitajien ja
vastaavien suhteellinen osuus pysyisi samana eli heitä olisi noin 77 %
henkilöstöstä. Sairaanhoitajia on nyt noin 15 %, mutta vuoteen 2020 mennessä
heidän suhteellinen osuus vähenisi 11 %:iin.
Suunnitelmassa on otettu kantaa myös kotihoitoon vaikuttavista muista
toiminnoista ja niiden henkilöstömäärän kehityksestä. Yksi tärkeimmistä
1
Muistikoordinaattorit sisältyvät vuoden 2014 osalta kotihoidon henkilöstöön.
7
toiminnoista on kotikuntoutuksen ja terapiapalveluiden vahvistaminen. Eksotessa
on jo nyt panostettu kotikuntoutukseen ja saatu sen avulla merkittäviä tuloksia.
Kehittämistyötä pitää jatkaa edelleen ja sen takia suunnitelmassa esitetään vielä
muutamien henkilötyövuosien vahvistusta kotikuntoutushenkilöstöön.
Muistikoordinaattorit toimivat kotihoidon asiakkaiden tukena arjessa.
Muistisairauspotilaiden lisääntyessä voidaan harkita lisäresurssointia myös sinne.
Tehosan toiminta on vasta viime vuonna päässyt täysimääräisesti käyntiin, joten
myös sitä kautta kotihoidon asiakkaat saavat vaativampiin hoitoihin apua.
Mainitut muutokset voidaan toteuttaa sisäisillä järjestelyillä.
Ikääntyneiden toimintakykyä edistävä ja kotona asumista tukeva palvelu
edellyttää monialaista yhteistyötä ja sen edelleen kehittämistä. Hoidollisten
käyntien rinnalle tarvitaan nykyistä enemmän kotipalvelun tukipalvelukäyntejä
kuten siistimistä, ruokailussa avustamista, ulkoiluttamis- ja asiointiapua,
virkistävää tekemistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Julkisen, yksityisen ja 3.
sektorin toiminnan yhdistämisellä on madollisuus tuottaa lisäarvoa olemassa
oleviin palveluihin.
Järjestö- ja vapaaehtoistyölle on kysyntää vanhusten määrän lisääntyessä.
Samalla, kun vapaaehtoiset saavat itselleen mielekästä tekemistä ja auttamisen
iloa, lähimmäistyö vähentää vanhusten yksinäisyyttä. Eksotessa on jo osittain
kiinnitetty huomiota järjestö- ja vapaaehtoistyön koordinointiin.
Vapaaehtoistyön yhdistäminen vanhusten kotihoitoon edellyttää vielä syvempää
tarkastelua.
Työttömien työllistyminen koti- ja hoivapalvelualalle nähdään usein piilevänä
voimavarana. Eksotessa on saatu pienimuotoisesti kokemuksia esimerkiksi
kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sijoittumista työaputehtäviin vanhusten
asumispalveluyksiköihin. Näiltä osin toimintaa on mahdollistaa laajentaa myös
kotihoitoon. Lähtökohtaisesti työelämään suuntautuva kuntouttava työtoiminta
tulee rakentaa siten, että työtoimintajakson jälkeen kuntouttavan työtoiminnan
asiakkaat voivat hakeutua esimerkiksi työvoimapoliittiseen hoivaavustajakoulutukseen tai heille järjestyy mahdollisuus työllistyä avoimille
työmarkkinoille palkkatuella.
Monialaisen yhteistyön kehittäminen kotihoidossa edellyttää vielä
yksityiskohtaisempaa tarvekartoitusta ja selvitystyötä siitä,
4
-
mitä tehtäviä hoiva-avustajille voi siirtää ja missä määrin heitä jatkossa
tarvitaan
-
mikä on vapaaehtoistyön rooli vanhusten kotihoidossa
-
miten palkkatuella työllistäminen, nuorten työharjoittelu- ja kuntouttavan
työtoiminnan jaksot voivat tukea vanhusten kotona selviytymistä
-
miten nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä
koti- ja hoivapalvelualalle edistetään hankeyhteistyön kautta (Vrt. syksyn 2015
ESR-haku).
-
miten yhteiskunnallinen yritys voi kanavoida kotiin suunnattuja palveluja.
Lyhyen tähtäimen suunnitelma kotihoidon kehittämiseksi
Kotihoidon toimintaa kehitetään Eksoten strategian mukaisesti
asiakaslähtöisyyttä ja itsenäistä selviytymistä sekä toimintakykyä edistäen.
8
Kehittämisalueina ovat palvelutarpeen arviointi, kotiutusprosessi sekä
kuntoutumista ja toimintakykyä tukeva kotikuntoutus. Lappeenrannan alueella
on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, joka tarkoittaa keskitettyä
työnjakoa sähköisen järjestelmän avulla ja reaaliaikaista asiakaskäyntien
seurantaa. Lisäksi mobiililaitteen avulla työntekijällä on asiakastiedot
käytettävissä kotikäynnillä ja käynnit tilastoituvat automaattisesti
asiakastietojärjestelmään. Järjestelmä sisältää myös työntekijän matkan- ja
työajanseurannan.
Moniammatillinen työskentely on lisääntynyt, kotihoidon henkilöstön lisäksi
asiakkaita hoitavat esim. kuntoutushenkilöstö, ensihoito ja Tehosa (tehostetun
kotisairaanhoidon ryhmä). Kotihoidon henkilöstön tehtäväjakojen tarkastelussa
lähihoitajien osaaminen on otettu laajemmin käyttöön. Suunnitteilla on
vähitellen lisätä avustavan henkilöstön määrää kotihoidossa. Apteekkien
toteuttaman koneellisen lääkkeenjaon laajentumisen myötä kotihoidon
henkilöstöresurssia vapautuu muuhun kotihoidon työhön.
Kotihoidon muuttuvassa toimintaympäristössä henkilöstön osaamista tuetaan
koulutusten avulla. Tavoitteena on ollut vastuuhoitaja -toimintamallin
sisäistäminen sekä kuntoutumista ja toimintakykyä edistävän työtavan
omaksuminen käytännön työssä yhdessä vertaiskouluttajan,
kuntoutushenkilöstön sekä yksiköiden kuntoutumisvastaavien kanssa.
Moniammatillinen muistikuntoutus -koulutukseen on osallistunut yli puolet
henkilöstöstä ja koulutus jatkuu edelleen. Toiminnanohjausjärjestelmän
käyttökoulutuksiin on liitetty mobiili- ja muiden teknologisten laitteiden käytön
koulutusta. Suunterveys- ja ravitsemuskoulutusten myötä yksiköihin on saatu
laaja suunterveys- ja ravitsemusvastaavien verkosto. Saattohoitoa on kehitetty
ja koulutusta on myös ollut koko henkilöstölle.
Kotihoidon toimintayksiköissä työsuojelutarkastukset toteutuvat keväällä 2015.
Henkilöstön työhyvinvointikysely toteutettiin alkuvuodesta. Lisäksi henkilöstöltä
kerättiin toiminnan kehittämisehdotuksia ja kartoitettiin työhyvinvointia
helmikuussa 2015 järjestetyllä verkkoaivoriihi-kyselyllä johon osallistui yli puolet
kotihoidon henkilöstöstä. Tarkastusten ja kyselyjen tulosten perusteella tullaan
laatimaan kehittämissuunnitelmat työhyvinvoinnin edistämiselle ja kotihoidon
toiminnalle. Työyhteisöille on suunnitteilla myös ryhmätoimintana toteutettavaa
työnohjauksellista muutostukea työhyvinvoinnin tueksi.
Toimenpide
Kotihoidon henkilöstö
sairaanhoitaja
Mitä jo tehty?
Loppuvuosi 2015
v.2016
sh / lh tehtäväjakoa tarkasteltu
Sakari-hankkeen aikana
-sh / lh tehtäväjaon muutos
jatkuu vastuuhoitajamallin
mukaisesti
-päivittäiseen asiakastyöhön
osallistumista lisätään
-sairaanhoitajan kliinisen
asiantuntijuuden kehittäminen
-lähihoitajien työn ja
osaamisen tukena oleminen
-työpanosta kohdennetaan
myös iltoihin
-edellinen jatkuu
lähihoitaja
-vastuuhoitaja -toimintamallin käyttöönotto v. 2014 ->
tehtäväkuvan laajeneminen,
kokonaisvaltainen vastuunotto
asiakkaan asioista
-tehtäväkuva valmisteltu, tekee
itsenäisesti avustavia
-vastuuhoitaja –toimintamallin
syventäminen
-vastuuhoitaja –
toimintamallin
syventäminen
- toinen hoiva-avustaja aloittaa
05/2015
- hoiva-avustajien määrää
lisätään (1-2/alue)
hoiva-avustaja
9
hoivatehtäviä sekä työskentelee
hoitajan työparina
-1 hoiva-avustaja palkattu
(lisäresurssi)
-Lpr:ssa erikseen turva-auttajat,
tekevät myös muita lyhyitä kh:n
käyntejä
-muissa kunnissa kotihoidon
henkilöstö vastaa
turvahälytyksiin
-asiakkuudet ja hälyttimet
tarkistettu 2014-2015
-Lpr:n alueella n. 50 hlöä
kotihoidon henkilöstöstä
työskentelee poolissa
-tavoitteena tasata työn
kuormittavuutta ja kiirehuippuja
-poolille oma esimies 12/2014
-hoiva-avustajia voidaan
palkata lisähenkilöstön
tarpeeseen
Muu henkilöstö
lääkäri
-ylilääkäri 2015
muistikoordinaattori
-muistikoordinaattoreita 8
Tehosa
- hoitavat suurempaa
sairaanhoidollista apua
tarvitsevien asiakkaiden
kotiutuksia, lyhytaikaishoitoa ja
saattohoitoa kodeissa
yhteistyössä kotihoidon kanssa
-korvaa kotihoidon
sairaanhoitajan työpanosta
viikonloppuisin
-Käytössä 10/2014 koko Lpr alue
-keskitetty työnjako,
reaaliaikaiset asiakastiedot
saatavilla, työajan seuranta,
matkanseuranta, sähkölukot
-palvelutarpeen arviointitiimi
tekee arvioinnit keskitetysti ->
tasalaatuiset arvioinnit
-sähköinen palvelutarpeenarviointiohjelma
-uusille asiakkaille enintään 4
viikon arviointijakso v. 2014
alkaen
-kuntoutusta ja toimintakyvyn
tukemista tehostetusti
-2 sairaanhoitajaa työskentelee
kotiutushoitajina osana
palvelutarpeen-arviointitiimiä
-ottavat vastaan uudet
kotiutuvat asiakkaat
-hoitavat keskitetysti
kotiutukseen liittyvät asiat
yhteistyössä kuntoutuksen
kanssa -> asiakas siirtyy
vastuuhoitajalle
-kilpailutus tehty 2015
-käytössä Lappeenrannan (2007
alk.) ja Rautjärven alueella
(2013)
-järjestelmän käytettävyyden
kehittäminen (optimointi)
-laajeneminen, aikataulu auki
lähihoitaja, jonka
tehtävänä
turvapuhelinhälytysten
vastaanottokäynnit
resurssipooli
Toiminnan kehittäminen
Toiminnanohjaus
Palvelutarpeen arviointi
Kotihoidon kuntouttava
arviointijakso
Kotihoidon keskitetty
kotiutus
Lääkkeiden koneellinen
annosjakelu
- Lpr:n turva-auttajat tekevät
myös muita lyhyitä kotihoidon
käyntejä
-asiakkuuksien ja hälyttimien
tarkistukset jatkuvat
-toimintamallin
uudistaminen
- alkuvuonna palkattu
lisäresurssia noin 8 hlöä
-henkilöstön liikuteltavuuden
lisääntyminen poolin avulla
-kevät/2015 nykytilan
kartoitus, poolin koon analyysi
ja perushenkilöstön mitoitus
(NHG)
-edetään NHG:n selvityksen
jälkeen
- tarve toisen lääkärin
palkkaamiseen syksyllä 2015
-tarve lisätä yleislääkärin
työpanosta ja geriatrin
konsultaatioita kotihoitoon
-muistikuntoutuksen
kehittäminen
-tarve lisätä yleislääkärin
työpanosta ja geriatrin
konsultaatioita kotihoitoon
-tarve 10 muistikoordinaattoria
-muistikuntoutuksen
kehittäminen
-laajenemisen aikataulu
auki
-palvelutarpeen arviointitiimin
kiinteä yhteistyö keskitetyn
kotiutusryhmän kanssa
-tehostetaan arviointijakson
aloitusta, että kuntoutus
käynnistyy välittömästi
-vastuuhoitajan tehtävien
syventäminen
arviointijaksolla
- kolmas kotiutushoitaja
aloittaa 3/2015
-kokeilu jatkuu 30.9.15 asti,
jatkosta päätös kokemusten
myötä
-lääkkeiden koneellinen
annosjakelu laajenee kaikille
kotihoidon alueille
10
Uudet teknologiset ja
sähköiset ratkaisut
-GPS-paikantimia kokeilussa 20
asiakkaalla 12/2014 alkaen
-Videokuvayhteyksiä kokeilussa
20 asiakkaalla
-kotona selviytymisen tueksi
-tavoite lisätä GPSpaikantimien ja
videokuvayhteyksien käyttöä
- kehitetään ns.
virtuaalikotikäyntejä
Palveluseteli
-käytössä tehostetun
kotiutuksen järjestämiseksi
Vastuuhoitaja toimintamalli
-tavoitteena kehittää
asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan
osallisuutta
-asiakkaan asioista yhdellä
hoitajalla kokonaiskuva
-toimintamalli otettu käyttöön
2014
Joutsenon ja Lauritsalan alueet
yhdistyivät Lpr Itäiseksi
kotihoidoksi
-tarkoitus laajentaa tilapäiseen
kotihoitoon, muutokset
huhtikuun aikana
- tavoite lisätä henkilöstön
valmiuksia toimia
vastuuhoitajana
-tavoite lisätä vastuuhoitajan
mahdollisuuksia hoitaa omia
asiakkaitaan työvuorossa
Kotihoidon aluejako
Osaamisen tukeminen
Toiminnanohjauksen
käyttöönottokoulutus ja
Mobiililaitteen
käyttökoulutus
Effica-koulutus
Kuntoutuskoulutus
Muistikuntoutuskoulutus
Työhyvinvointi
muutostuki/ työnohjaus
-alueiden tarkastelua
mahdollista Imatran
integraatiota varten
-koko henkilöstölle ennen
käyttöönottoa
-puhelimen käytön opetusta
vieriopetuksena tarvittaessa
-koulutukset jatkuvat
-ennen käyttöönottoja uusilla
alueilla koulutukset koko
henkilöstölle
-kirjaamiskoulutuksia ja viikkoohjelmakoulutuksia
kertauskoulutuksena ja uusille
työntekijöille
-toimipisteissä
kuntoutumisvastaavat, jotka
koulutettu kuntoutumista
edistävään työhön -> välittävät
tietoa muille
-lisää osaamista muistisairaiden
toimintakyvyn arvioinnissa,
tukemisessa ja varsinaisessa
kuntoutuksessa (käytännön
keinot)
-puolet henkilöstöstä koulutettu
-koulutukset säännöllisesti joka
3. vk
-muutamassa yksikössä
työnohjauksellista muutostukea
menossa
-selvitetään tth:n ja yksityisten
palvelutuottajien mahdollisuus
järjestää muutostukea
-tavoitteena Lpr:n yksiköissä
työnohjauksellisen
muutostuen aloittaminen
ryhmätoimintana
-suunnitelma
kehittämistarpeisiin
vastaamisesta
- work-shop –työskentely esiin
nousseiden asioiden
jatkotyöstämiseksi
-muutostuki/ työnohjaus
jatkuu
-kehittämissuunnitelma ja
korjaukset esiin nousseiden
asioiden perusteella
-korjaus- ja kehittämistyö
jatkuu
Työhyvinvointikysely
1/2015
Verkkoaivoriihi
2/2015 kysely koko kotihoidon
henkilöstölle
kehittämistarpeista ja
työhyvinvoinnista
Kevät 2015 aikana
työsuojelutarkastukset kaikissa
kotihoidon toimipisteissä
Työsuojelutarkastus
Aluehallintovirasto
-tavoitteena korvata osa
kotihoidon käynneistä
virtuaalikotikäynteinä
-tavoitteena mahdollistaa
muistisairaan kotona
selviytymistä GPSpaikantimien avulla
-koulutukset jatkuvat
-ennen käyttöönottoja
uusilla alueilla koulutukset
koko henkilöstölle
-työssäoppimista
kuntoutushenkilöstön ja
kuntoutumisvastaavien kanssa
työskentelyssä
-koulutukset jatkuvat kevään
2015 aikana
-kehittämistyö jatkuu
11
LIITTEET
Liite 1. Sairaanhoitajan – ja lähihoitajan tehtäväkuvat
Tehtävät
Sairaanhoitaja
Nykytila
-toimii vastuuhoitajana osalle
asiakkaista
-toimii vastuuhoitajana toimivien
lähihoitajien tukena, vastaa
konsultaatiopyyntöihin
-hoitavat pääasiassa yhteistyön
lääkärin kanssa
-erilaisista lääkityksistä huolehtimista,
lääkemuutoksien toteutus,
lääkelistatarkistukset (tieto
vastuuhoitajille
muutoksesta/asiakkaille ja apteekin
annosjakeluun muutos).
-uusien asiakkaiden lääkehoidon
tarkistaminen
-laboratoriokokeiden otto ja tulosten
tulkinta
-Marevan-hoidon määrittäminen
-laajempaa hoitotyön osaamista
vaativat tehtävät, kuten iv.lääkityksen hoidot, rokotukset, imantibiootit, PEG-letkun vaihdot,
haasteellisemmat avanne- ja cystofixhoidot, isot haavahoidot,
korvahuuhtelut, ompeleiden poistot,
saattohoitoasiakkaat Tehosan kanssa
-C-lausuntojen täyttö Efficaan
sairaanhoitajan tietojen osalta
-opiskelijaohjaus
-hoitotarviketilausten tekeminen
-päivätyö, illat ja vkl-apu Tehosalta shtehtävissä
Muutos
-asiantuntijuuden korostuminen
-toimii vastuuhoitajan tukena mitatun
tiedon hyödyntämisessä ja koordinoi asiaa
yksikkötasolla
-päivittäinen lääkehoito ja ”normaalit”
muutokset lähihoitajan vastuulla
-kliininen osaaminen korostuu, hoitaa
haasteellisemmat asiat
-korvahuuhtelut ja ompeleiden poistot
lähihoitajan tehtäväksi
-saattohoitoasiakkaat lähihoitaja hoitaa
-tilaukset lähihoitajan tehtäväksi
-arkisin sh työssä klo 18 asti
Lähihoitaja
-toimii vastuuhoitajana asiakkaille,
hoitaa asiakkaan asioita
kokonaisuutena yhteistyössä
omaisten ja moniammatillisen
työryhmän kanssa
-tekee asiakkaan toimintakyvyn
arviointia eri mittarein, tiedon
hyödyntäminen
-tuetaan ottamaan yhä --enemmän
kokonaisvastuuta asiakkaan hoidosta
-koordinoi moniammatillisen yhteistyön
-oppii käyttämään mitattua tietoa hoidon
suunnittelussa ja toteutuksessa
12
-toteuttaa lääkehoitoa
-lääkehoidon muutokset kirjaa
sairaanhoitaja
-verikokeiden otto, jos erillinen lupa
-hoidolliset toimenpiteet, kuten
katetroinnit ym
-hoitotarviketilausten tekeminen
-opiskelijaohjaus ja näytön
vastaanotto
-päivittäinen lääkehoito ja ”normaalit”
muutokset lähihoitajan vastuulla
- lh voi kirjata muutokset Efficaan?
-verinäytteiden ottoa enemmän
lähihoitajille
-korvahuuhtelut ja ompeleiden poistot
lähihoitajan tehtäväksi
Liite 2. Ympärivuorokautisessa hoidossa 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrää vuonna 2014 ja 2020.
Ennuste
Toteutunut
ympärivrkho
ito
75 v
31.12.2014
täyttänyt (sis.
väestö
laitoshoito,
2020
tpa)
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
EKSOTE yhteensä
Ympärivrkh
V. 2020
oito
V. 2020
ympärivrkho muutos
ympärivrk ito (ennuste 2014-2020
hoito
2014 tot.
(asiakasmä
(tavoite
prosenttien ärä) (5%
5%)
mukaan)
vaihtoehto)
Ympärivrk
hoito
muutos
2014-2020
(asiakasmä
ärä) (2014
prosentit)
8026
358
751
881
605
841
661
542
531
19
45
49
18
40
60
19
401
18
38
44
30
42
33
27
626
21
48
50
19
42
60
25
-130
-1
-7
-5
12
2
-27
8
95
2
3
1
1
2
0
6
12665
781
633
887
-148
106
13
Liite 3 Säännöllisen kotihoidon 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrää vuonna 2014 ja ennuste vuodelle
2020.
Ennuste
Kotihoito
Toteutu Säännölli Säännöllisessä muutos
nut 2014 sessä
kotihoidossa 2014-2020
75 v
(säännöl kotihoid 2020 (ennuste (asiakasmä
täyttänyt linen
ossa 2020 2014 tot.
ärä) (12%
väestö
kotihoit (tavoite prosenttien
vaihtoehto
2020
o)
12%)
mukaan)
)
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
EKSOTE yhteensä
Kotihoito
muutos
2014-2020
(asiakasm
äärä)
(2014
prosentit)
8026
358
751
881
605
841
661
542
714
35
73
114
73
100
80
53
963
43
90
106
73
101
79
65
843
40
77
117
76
105
81
71
249
8
17
-8
0
1
-1
12
129
5
4
3
3
5
1
18
12665
1242
1520
1418
278
176
14
Liite 4. Asiakkaiden lkm / työntekijä / päivä alueittain ja ammattiryhmittäin. 2
Käynnit / työntekijä/päivä keskimäärin
426 Kotihoito Lpr Joutseno
7,9
01/2015
Tieto
8,9
puuttuu
427 Kotihoito Lpr Sammonlahti
7,5
6,7
9,0
428 Kotihoito Lpr Kesk. Pohjoinen
8,7
10,7
11,6
429 Kotihoito Lpr Kesk. Eteläinen
8,6
8,8
10,7
430 Kotihoito Lpr Itäinen
01/2013
01/2014
Tieto
puuttuu
Tieto
puuttuu
430 Kotihoito Lpr Lauritsala
9,2
9,8
10,8
Tieto
puuttuu
431 Kotihoito Taipalsaari
8,8
8,0
10,9
436 Kotihoito Lemi
7,6
9,2
11,2
11,2
11,7
9,9
438 Kotihoito Savitaipale
9,8
10,8
11,6
441 Kotihoito Ruokolahti
8,8
8,9
8,7
442 Kotihoito Rautjärvi
14,3
15,1
15,2
443 Kotihoito Parikkala
12,6
12,1
13,5
Yhteensä keskimäärin
10,1
10,2
11,5
437 Kotihoito Luumäki
Käynnit / työntekijä / päivä keskimäärin
01/2013
01/2014
01/2015
Avustavat tehtävät
10,9
9,1
11,1
Hoitoalan ammattitehtävät
11,0
11,3
12,8
Muut asiantuntijat + esimiehet
2,8
5,2
5,4
Vaativat hoitoalan ammattitehtävät
4,3
5,1
6,1
Kotihoito Lpr Joutseno ja Kotihoito Lpr Lauritsala olivat vuodet 2013-2014 omina yksiköinään ja yhdistyivät
vuonna 2015 Kotihoito Lpr Itäinen yksiköksi.
2
15