1. No category

Uutiskirje 2/2013 | Suomen Akatemia
Sivu 1/6
Akatemian etusivu > Ohjelmat ja yhteistyö > Akatemiaohjelmat > Ohjelmien uutiskirjeet > Uutiskirje 2/2013
Tässä uutiskirjeessä
Pääkirjoitus
Arktinen tutkimusohjelma valmistelussa
Akatemia valmistelee tutkimusohjelmaa mineraalivarantojen aihealueelle
Huipppuyksikköohjelmissa tapahtuu
RELATE – tutkimusta rajoista ja niiden ylityksistä
Horisontti on jo lähellä
Energiatutkijoiden temaattinen verkosto www.energyresearchers.fi on avattu
Akatemian ylimääräisessä haussa 19.11.–18.12.2013 haettavana
Loppuvuonna 2013 tapahtuu
Pääkirjoitus
Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi
Heikki Mannila, Suomen Akatemian pääjohtaja
Suomen Akatemian rooli tutkimuksen kilpailullisena rahoittajana on
Suomen tiedejärjestelmässä keskeinen. Akatemian budjetti, noin 300
miljoonaa, on toisaalta pieni esimerkiksi yliopistojen suoraan
budjettirahoitukseen (noin 1900 miljoonaa) verrattuna. Akatemian
rahoituksen käyttöä pohdittaessa onkin aina tarpeen ottaa huomioon
myös koulutus-, tiede- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuus.
Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi julkistettiin
syyskuun alussa. Arviointi totesi, että Akatemia toimii
kustannustehokkaasti ja laadukkaasti ja antoi yleensä Akatemian
toiminnasta hyvin positiivisen lausuman. Arvioinnin tuloksissa on myös
arvokkaita suosituksia, joista monet koskettavat koko tiede- ja
innovaatiojärjestelmää.
Arvioinnin ehdotuksissa esitetään, että Akatemian tulisi laajentaa toimintaansa strategiseen rahoitukseen perinteisen
responsiivisen toimintatavan ohella. Tällä arvioijat tarkoittavat laveamminkin strategista rahoitusta kuin vain vireillä
olevan tutkimuslaitosten kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kysymys Akatemian temaattisista valinnoista ja niiden
suhteesta yliopistojen strategioihin onkin koko tutkimusjärjestelmän kannalta erittäin merkittävä, ja tätä kysymystä on
tarpeen pohtia tiedeyhteisön sisällä laajasti. Kysymys fokusoitumisen ja uusien avausten suhteesta on tieteen kannalta
olennainen.
Monessa suosituksessa peräänkuulutetaan Akatemialle suurempaa roolia tiedepoliittisessa ohjauksessa myös
informaation kautta. Vuosittain käsiteltävät noin 4000 hakemusta antavat Akatemialle laajan näkymän Suomen tieteen
tilaan, ja tämän tieto pitääkin saada entistä laajempaan käyttöön.
Arvioijat ovat hyvin tyytyväisiä Akatemian sisäisiin toimintatapoihin ja prosesseihin. Tutkimusrahoituksen menettelyihin
liittyviä suosituksia on kolme: tutkimusohjelmatoiminnan selkeämpi tavoiteasetanta, suuren riskin hankkeiden
rahoituksen pohdinta ja kokonaiskustannusmallin käyttö. Nämä teemat eivät ole yllätyksiä: kaikki kolme ovat
tiedepoliittisten keskustelujen vakioaiheita, mutta selkeästi aika on nyt sovelias niiden laveammalle pohdinnalle.
Akatemian toiminnan arviointi toteaa kansainvälisestä toiminnasta sen, että kansainvälistymisstrategia tarvitaan, ja että
se on laadittava kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Kansainvälistymisen moninainen rooli tiedepolitiikassa tuleekin
arvioinnin tekstissä selkeästi esiin.
Arviointi antaa Akatemian toiminnan kehittämiselle erinomaisen pohjan. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Akatemia
järjestävät syksyn ja talven mittaan sarjan sidosryhmätilaisuuksia, joissa käsitellään arvioinnin suosituksia ja joiden
pohjalta jatkotoimista päätetään. Tiedeyhteisön palaute onkin jatkon kannalta ensiarvoisen tärkeätä.
Arktinen tutkimusohjelma valmistelussa
http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Akatemiaohjelmat/Ohjelmien-uutiskirjeet... 17.3.2015
Uutiskirje 2/2013 | Suomen Akatemia
Sivu 2/6
Suomen Akatemiassa valmistellaan arktisen tutkimusohjelman
käynnistämistä huhtikuussa 2014.
Arktisten alueiden merkitys ja yleinen kiinnostus aluetta kohtaan on
kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tähän on merkittävästi
vaikuttanut etenkin ilmastonmuutos ja sen monet seuraukset pohjoisilla
alueilla. Arktisen tutkimuksen tarve ja monipuolisen tiedon
hyödyntämisen merkitys on kirjattu Suomen arktinen strategia 2013 –
asiakirjaan. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen edellyttää vankkaa
monitieteistä tietopohjaa sekä riskien tunnistamista ja niiden ennakointia. Arktisella alueella tutkimuksella on erittäin
tärkeä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tutkimustietoa tarvitaan mm. aluesuunnitteluuun, kaavoitukseen,
lupaprosesseihin, lainsäädäntöön, talouteen ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä päätöksentekoon eri tasoilla, jotta
alueen muutosta ja muutoksen dynamiikkaa voidaan hallita kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden
mukaisesti.
Arktista tutkimusohjelmaa valmisteltaessa kuultiin ulkopuolisia asiantuntijoita eri organisaatioista. Lisäksi Suomen
Akatemia järjesti lokakuussa 2013 tutkivan työpajan, johon kutsuttiin laajasti tutkijoita sekä sidosryhmien ja
loppukäyttäjien edustajia keskustelemaan arktisen tutkimusohjelman tavoitteista ja teemoista sekä identifioimaan
tärkeäksi katsottuja tietoaukkoja ja tutkimustarpeita. Työryhmäkeskustelujen teemat olivat: Hyvä elämä pohjoisessa;
Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa; Pohjoinen ilmasto ja ympäristö; Rajat ylittävä arktinen
politiikka.
Suomen Akatemialle esitettiin valtion kolmannessa lisäbudjetissa lisäystä myöntövaltuuteen tavoitteena
osaamisperusteisen kasvun tukeminen Suomessa. Akatemia toteuttaa joulukuussa 2013 mm. suunnatun haun, jonka
aihealueena on Kestävä taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa. Suunnatussa haussa rahoitettavat
tutkimushankkeet liitetään osaksi tulevaa arktista tutkimusohjelmaa.
Arktinen tutkimusohjelma pyrkii valikoiden yhteistyöhön sellaisten muiden maiden tutkimusrahoittajien kanssa, jotka
rahoittavat korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja joiden kanssa tutkimusyhteistyö arktisissa kysymyksissä on
suomalaiselle tutkimukselle hyödyksi. NordForsk valmistelee yhteispohjoismaisen arktisen tutkimusohjelman
(Responsible Development of the Arctic) käynnistämistä vuonna 2014. Suomen Akatemia osallistuu ohjelman
valmisteluun.
Lisätietoja ohjelmasta Akatemian verkkosivuilta sekä ohjelmapälliköiltä Tuula Aarnio ja Mikko Ylikangas.
Suomen Akatemia valmistelee tutkimusohjelmaa mineraalivarantojen aihealueelle
Maailman talous nojaa merkittävässä määrin mineraalivarantojen
hyödyntämiseen. Suurien kehittyvien talouksien talouskasvu on
johtanut metallien ja yleisemmin mineraalien kysynnän voimakkaaseen
kasvuun. Euroopassa varsinkin metallisten malmien potentiaaliset
varannot sijaitsevat lähinnä Pohjois-Euroopassa, ja sen vuoksi Suomi
yhdessä Ruotsin kanssa on erityisasemassa EU:n omien
mineraalivarojen suhteen. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä useita
kaivoksia ja malmitutkimus (etsintä, rikastus, kaivoksen elinkaaren
hallinta) on erittäin vilkasta.
Monissa teknisesti vaativissa sovelluksissa vain tietyllä metallilla tai
metalliryhmillä on vaadittu, kriittinen funktionaalisuus. Esimerkki
tällaisista metalleista on platinaryhmän metallit, jotka ovat erityisen tärkeitä katalyysireaktiossa, joiden sovellukset ovat
keskeisessä roolissa kemianteollisuudessa, lääketeollisuudessa, elektroniikassa ja maataloudessa. Toinen esimerkki ovat
harvinaiset maametallit, jotka ovat tärkeässä asemassa mm. tuuliturbiineissa, aurinkopaneeleissa, sähköautojen
moottoreissa, Li-akuissa, LED:issä ja loisteaineissa. On uhka, että kriittisten metallien saanti muodostuu Euroopan ja
Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua merkittävästi rajoittavaksi tekijäksi tulevaisuudessa.
http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Akatemiaohjelmat/Ohjelmien-uutiskirjeet... 17.3.2015
Uutiskirje 2/2013 | Suomen Akatemia
Sivu 3/6
Akatemia valmistelee tutkimusohjelmaa mineraalivarantojen aihealueelle. Ohjelma käsittää kolme pääteema-aluetta: 1)
primäärit mineraalivarannot, 2) materiaalitehokkuus ja kierrätys sekä 3) korvaavat materiaalit. Kaikkien ohjelman eri
teema-alojen yhteisenä piirteenä on tieteellinen tutkimus, jossa korostuu monitieteisyys ja tieteidenvälisyys sekä
systeemisyys. Ohjelman luominen aloitettiin syksyllä 2013 järjestettävällä suunnatulla haulla, jonka kautta rahoitettavat
projektit alkavat vuonna 2014. Tämä suunnattu haku kohdistuu ohjelman ensimmäiselle pääteema-alueelle (primäärit
mineraalivarannot) sisältäen seuraavat tai niihin läheisesti liittyvät teemat:
• maaperän tutkimus, sisältäen muun muassa malmien synnyn ja etsinnän tutkimuksen
• taloudellisen geologian tutkimus
• mineraalivarojen kestävän rikastamisen ja prosessoinnin tutkimus, sisältäen kemialliset, fysikaaliset sekä
biokemialliset erotusmenetelmät sekä muun muassa materiaalien sivuvirtojen hyödyntämisnäkökulmat
• kaivostekniikan ja kestävän kaivostoiminnan tutkimus
• kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutukset
Vuonna 2014 järjestetään ohjelmahaku, jossa ohjelman kaksi muuta pääteema-aluetta, materiaalitehokkuus ja kierrätys
ja korvaavat materiaalit, ovat keskiössä. Kevään 2014 aikana järjestetään työpaja, jossa tutkijakunta voi laajemmin
vaikuttaa ohjelman tematiikkaan. Vuodesta 2015 alkaen näissä kahdessa haussa (suunnatussa ja ohjelmahaussa)
rahoitettavat projektit muodostavat tutkimusohjelman rungon. Ohjelma käsittää täten vuodet 2014-2018.
Lisätietoja ohjelmasta Akatemian verkkosivuilta sekä ohjelmapäällikkö Tommi Laitinen.
Huippuyksikköohjelmissa tapahtuu
Suomen Akatemian on valinnut kesäkuussa 2013 uudet tutkimuksen
huippuyksiköt kaudelle 2014 – 2019. Huippuyksikköohjelmaan valittiin
14 uutta yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä 12 yliopistosta
tai tutkimuslaitoksesta.
Pian käynnistyvän ja käynnissä olevien huippuyksikköohjelmien
vuosiseminaari 2013 pidetään Akatemian tiloissa (Hakaniemenranta
6, 1. krs, Monitoimitila) tiistaina 12.11.2013.
RELATE – tutkimusta rajoista ja niiden ylityksistä
Lännen ja idän välinen rautaesirippu katosi nopeasti 1990-luvun
vaihteessa. Globalisaatio ja tietotekniikan kehitys näyttivät yhtä nopeasti
kutistavan maapallon aika-tila suhteita. Rohkeimmat visionäärit
katsoivat, että ihmiskunta siirtyy kohti rajatonta maailmaa. Syyskuun 11.
päivän terrori-iskut Yhdysvalloissa vuonna 2001, vastaavat iskut
Euroopassa, etnisten konfliktien yleistyminen monien maiden sisällä
sekä lisääntyvä liikkuvuus (muuttoliike, pakolaiset) ovat nopeasti
osoittaneet mainitut visiot tyhjiksi. Yhteiskunta- ja
kulttuuritieteellisessä tutkimuksessa raja onkin muodostunut nopeasti
keskeiseksi avainkäsitteeksi.
Oulun yliopiston maantieteen professori Anssi Paasin johtamassa
Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen
–huippuyksikössä (RELATE) tutkijat kehittävät uusia lähestymistapoja
liikkuvuuden, rajojen ja territorioiden rakentumisen tutkimiseen.
Yksikön englanninkielinen nimi, ”Centre of Excellence in Research on
the Relational and Territorial Politics of Bordering, Identities and
Transnationalisation”, tiivistää yhteen sekä huippuyksikön tutkijoiden
oman että laajemman kansainvälisen teoriakeskustelun, jossa
kiintopisteenä ovat territoriaalinen (aluekeskeinen) ja relationaalinen,
vuorovaikutusta ja verkostoja, korostava ajattelu. Nämä ovat olleet jo jonkin aikaa yhteiskuntatutkimuksen keskiössä.
http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Akatemiaohjelmat/Ohjelmien-uutiskirjeet... 17.3.2015
Uutiskirje 2/2013 | Suomen Akatemia
Sivu 4/6
Hankkeen akronyymi RELATE tarkoittaakin suomeksi osuvasti yhdistämistä, samastumista, toisiinsa vaikuttamista ja
vuorovaikutuksessa olemista.
Tämä teoreettisten horisonttien synteesi nimenomaan rajatutkimuksen yhteydessä on huippuyksikön tutkimusideoiden
taustalla. Yksikön tutkimus pyrkii sekä haastamaan että kehittämään teoriaa ja empiiristä tutkimusta eteenpäin useasta
suunnasta. Huippuyksikkörahoitus mahdollistaa uusien tohtoriopiskelijoiden ja post doc –tutkijoiden palkkaamisen
pitkäjänteiseen työhön.
Hankkeessa on neljä teemakokonaisuutta: muuttuva valtiotila, spatiaalinen sosialisaatio/subjektifikaatio, rajojen ylitys
sekä rajojen ja verkostojen globaali kontrolli. Yksittäiset tutkimusaiheet käsittelevät muun muassa valtiomuutoksen ja
alueellisen suunnittelun suhdetta, koulutuksen ja vertaisyhteisöjen merkitystä kansallisessa ja transnationaalisessa
sosialisaatiossa, matkailuilmiön suhdetta rajojen ylittämiseen sekä rajojen valvonnan muuttuvaa luonnetta globaalien
virtojen kontrollissa.
Huippuyksikköä koordinoidaan Oulun yliopiston maantieteen laitokselta käsin. Professori Anssi Paasi johtaa koko
yksikköä ja on yhden teeman vastuullinen vetäjä. Oulussa toimii myös kaksi muuta huippuyksikön tutkimusryhmää,
joiden vastuullisina vetäjinä toimivat professorit Sami Moisio ja Jarkko Saarinen. Huippuyksikön neljäs ryhmä toimii
professori Jouni Häklin johdolla Tampereen yliopiston aluetieteessä.
Uusi huippuyksikkö on kautta aikain ensimmäinen suomalaisessa maantieteessä. Huippuyksikköstatuksen saaminen
alalle erittäin tiukan kansainvälisen arvioinnin perustalta on selkeä tunnustus sille, että maantiede on kehittynyt alan
kansainvälistämiseen tähtäävän työn tuloksena vahvasti eteenpäin. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii
kansainvälinen resurssihenkilöiden verkosto, johon kuuluu johtavia tutkijoita eri maista. He osallistuvat huippuyksikön
toimintaan ja tukevat sekä yksikön että myös Suomen Akatemian asettamia kansainvälistymistavoitteita.
Anssi Paasi, Oulun yliopisto
http://www.oulu.fi/maantiede/anssi_paasi
Horisontti on jo
lähellä
Euroopan Unionin uusi
tutkimuksen
puiteohjelma Horisontti
2020 (Horizon 2020)
käynnistyy vuoden 2014
alussa. Siitä rahoitetaan
eurooppalaisia tutkimusja innovointihankkeita
vuosina 2014–2020
yhteensä 70,2 miljardilla
eurolla. Horisontti 2020
koostuu kolmesta osaalueesta:
1. Huipputason
tiede, jonka tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa unionin tieteellistä osaamista ja tukea eurooppalaisen
tutkimusalueen muodostumista (European Research Area ERA). Tähän osioon kuuluvat mm ERC, Marie
Sk odowska-Curie – liikkuvuusrahoitus sekä Infrastruktuurit.
2. Teollisuuden johtoasema, jonka tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa
kilpailussa tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa. Tässä osiossa valittuja
teemoja ovat tieto- ja viestintäteknologia, nanoteknologia, kehittyneet materiaalit, bioteknologia, kehittyneet
valmistus- ja prosessointimenetelmät ja avaruusteknologia.
3. Yhteiskunnalliset haasteet, joita ovat Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi, Euroopan biotalouden haasteet,
Turvallinen, puhdas ha tehokas energia, Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne, Ilmastotoimet,
resurssitehokkuus ja raaka-aineet, Eurooppa muuttuvassa maailmassa sekä Turvalliset yhteiskunnat. Nämä
http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Akatemiaohjelmat/Ohjelmien-uutiskirjeet... 17.3.2015
Uutiskirje 2/2013 | Suomen Akatemia
Sivu 5/6
seitsemän valittua suurta haastetta noudattavat Eurooppa 2020 -strategian linjauksia
(http://ec.europa.eu/europe2020/)
Ensimmäiset haut avautuvat joulukuun alussa.
http://www.tekes.eu/horisontti-2020/
http://ec.europa.eu/research/horizon2020/
Ajankohtaista
Energiatutkijoiden temaattinen verkosto www.energyresearchers.fi on avattu! Ota omaksi ja tule mukaan kehittämään
yhteistä keskustelu- ja työskentelyfoorumia.
Akatemian ylimääräisessä haussa 19.11.–18.12.2013 haettavana
Suomen Akatemialle on esitetty 20 miljoonan euron lisäystä vuoden 2013 myöntövaltuuteen valtion kolmannessa
lisätalousarvioesityksessä. Rahoituksen tavoitteena on osaamisperusteisen kasvun tukeminen Suomessa.
Akatemia suuntaa tätä rahoitusta muun muassa kestävän taloudellisen toiminnan ja infrastruktuurin tutkimiseen
arktisissa oloissa sekä primäärien mineraalivarantojen tutkimukseen. Tutustu hakuilmoitukseen!
Primäärit mineraalivarannot
• Akatemiassa valmistellaan tutkimusohjelmaa primäärien mineraalivarantojen ja korvaavien materiaalien
tutkimuksen aihealueelle. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä 2014–2015. Nyt avattavassa suunnatussa haussa
rahoitettavat tutkimushankkeet on tarkoitus liittää valmisteltavaan tutkimusohjelmaan.
Kestävä taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa, aiehaku
• Akatemiassa valmistellaan arktisen tutkimusohjelman käynnistämistä vuonna 2014. Nyt toteutettavassa
suunnatussa haussa rahoitettavat tutkimushankkeet on tarkoitus liittää osaksi arktista tutkimusohjelmaa.
Lisäksi avoinna on yhteisen eurooppalaisen ohjelmasuunnittelun hakuja. Sen avulla pyritään lisäämään
tutkimusyhteistyötä ja kokoamaan yhteen kansallisia resursseja suurten Euroopan tai maailmanlaajuisten
yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteistä ohjelmasuunnittelua voidaan käyttää laajoissa
tutkimuskokonaisuuksissa, joita ei voida toteuttaa pelkästään kansallisen tason tutkimustyöllä.
Loppuvuonna 2013 tapahtuu
Laskennalliset tieteet (Lastu) –tutkimusohjelman vuosiseminaari 4.12.2013 pidetään
Suomen Akatemiassa. Seminaarin kansainväliset Keynote puhujat tulevat Yhdysvalloista.
Aamupäivällä syvennytään ilmakehän kemiallisten reaktioiden laskennalliseen tutkimukseen
ja iltapäivällä kuullaan biometrisen tunnistuksen tutkimushaasteista. Päivän aikana kuullaan myös
runsaasti tuloksia Lastun ensimmäisen rahoitusvaiheen hankkeilta. Esitykset kuvaavat hyvin
laskennallisen tieteen laajoja sovellusalueita, sillä niiden aiheina ovat mm. ilmastontutkimus,
fuusioenergia ja solujen erilaistuminen. Seminaarin ohjelma löytyy osoitteesta www.aka.fi/lastu.
Ohjelmoitavat materiaalit OMA -ohjelman vuosiseminaari yhdessä
Tekesin Toiminnalliset materiaalit –ohjelman kanssa 11.12.2013. ”We will bring
again together a bunch of fresh results from science and industry and a multidisciplinary group of experts which will make it THE EVENT in the field”,
lisätietoja ja ilmoittautuminen
https://tapahtumat.tekes.fi/tapahtuma/functionalmaterialswinter.
http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Akatemiaohjelmat/Ohjelmien-uutiskirjeet... 17.3.2015
Uutiskirje 2/2013 | Suomen Akatemia
Sivu 6/6
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS – ohjelman päätösseminaari 3.4.12.2013
Seminaarissa mm ohjelman hankkeet esittelevät tutkimustuloksiaan, kuullaan juuri julkaistuista
PISA-tuloksista sekä seurataan paneelikeskustelua tutkimuksen merkityksestä, politiikoista ja
toisaalta mitä ovat lasten ja nuorten hyvän elämän rakennuspalikat. Seminaarin lopuksi julkistetaan
Gaudeamuksen ja Akatemian yhteisesti julkaiseman tutkimusohjelman tutkijoiden kirjoituksista
koostettu kirja ”Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen”. Seminaari on
tarkoitettu mm. tutkijoille, lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, päättäjille, median edustajille ja
kaikille asiasta kiinnostuneille. Lisätietoja ohjelman www-sivuilta.
Viimeksi muokattu 6.11.2013
http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Akatemiaohjelmat/Ohjelmien-uutiskirjeet... 17.3.2015