Maa-aineslupapäätös
Ymp.ltk 21.10.2015 päätösliite nro 1 § 79 Äänekosken kaupunki Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Dnro 589/10.03.00.11/1.9.2015 Pvm 21.10.2015 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2015 ASIA Destia Oy:n maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukainen lupa maa-aineksen (kalliokivi, moreeni) ottamiseen sekä maa-aineslain 21 §:n mukainen toiminnan aloittamislupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Piiparinkallion alueella HAKIJA Destia Oy Arinakatu 6-8, 50170 MIKKELI Yhteyshenkilö: Simo Tarkkanen, 0400-335 554 e-mail: [email protected] TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa-aineslupahakemus koskee kalliokiviaineksen ottotoimintaa Koiviston kylässä Äänekosken alueella (Piiparinkallion alue). Hakija on hakenut maaaineslain 21 §:n mukaisesti lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Alueelle haetaan ottolupaa 20 vuodeksi kallion ja moreenin ottamiseen 550 000 k-m3 määrälle (kalliota 500 000 k-m3 ja moreenia 50 000 k-m3). Suunnitelma-alueen pinta-ala on n. 13,20 ha, josta kaivualuetta on noin 7 ha. - Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan 11.10.2005, § 36 myöntämä maa-aineslupa sisältyy kokonaisuudessaan nyt haettavaan lupaan (kokonaisottomäärä). Siten kokonaisottomäärän lisäys aiempaan maa-ainesluvan ottomäärään nyt haettavalla lupahakemuksella 400 000 k-m3. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Äänekosken kaupungin Koiviston kylässä Destia Oy:n omistamalla tilalla Simola 992-454-3-265. Toiminta-alue sijaitsee noin 15 kilometriä Äänekosken keskustasta etelään ja noin 2 kilometriä Hirvaskankaan risteysalueesta itä-kaakkoon. Alueelle on 2 kulkuyhteys valtatieltä 4 erkanevan Hitonlahdentien tai ÄänekoskiSuonenjoki kantatieltä 69 erkanevan Piiparintien kautta. Kiinteistötiedot: Kunta: Kylä: Kiinteistötunnus: Kiinteistön omistajat Äänekoski Koivisto Simola 992-454-3-265 Hakija HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 1.9.2015. Hakija on hakenut toiminnalle maaaineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain 4 § 1 mom. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE - - Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan 11.10.2005, § 36 myöntämä maa-aineslupa 20 vuodeksi kalliokiviaineksen ottoon. Luvan mukainen pinta-ala varastokenttineen on 8,93 ha, josta ottoaluetta on 2,96 ha, maa-ainesten kokonaisottomäärä 235 000 k-m3. Maaainesluvan voimassaolo päättyy 17.11.2025. Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan 16.10.2013, § 64 myöntämä ympäristölupa kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä asfalttiasematoiminnalle. On huomioitava, että nykyisen maaainesluvan suunnitelma- ja ottoalueet sisältyvät kokonaisuudessaan haettavana olevaan lupaan. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä KeskiSuomen maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) alueella ei ole erityismerkintöjä. Yleiskaava ja asemakaava Äänekosken voimassa olevassa Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa on osalle tilan Simola annettu kaavamerkintä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Nykyinen ottoalue sijaitsee osayleiskaavan mukaisella alueella, jonka kaavamerkintä on EO (maa-ainesten ottoalue, 3 joka ottamisen päätyttyä kunnostetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi). Ympäröivät tilat ovat em. osayleiskaavassa merkitty Mmerkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Pohjavedet Alue ei kuulu ympäristöhallinnon luokittelemiin pohjavesialueisiin. Lähimmän pohjavesialueen (Telkkälampi FI0999210 1 luokka) rajalle on Simola -kiinteistön rajalta noin 500 metriä idänsuunnassa. Luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat Suunnitellulla ottoalueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita ympäristöviranomaisen tiedossa olevia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohteita. Suunnitellusta ottoalueesta länteen, yli kilometrin etäisyydellä, sijaitsee pienvesi-inventoinnin kohde Hirvasjoki. Natura 2000 – verkostoon kuuluva Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki (FI0900011) -alue sijaitsee noin kilometri ottoalueesta etelään. HAKEMUS Suunniteltu ottoalue sijaitsee Äänekosken kaupungin Koiviston kylän tilalla Simola 992–454-3-265. Alueelle on kulkuyhteys valtatieltä 4 erkanevan Hitonlahdentien tai Äänekoski-Suonenjoki kantatieltä 69 erkanevan Piiparintien kautta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat pohjoispuolella. noin 800 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Ottamismäärä ja -aika Maa-aines Kokonaismäärä Kalliokiviaines, moreeni 550 000 k-m3, kalliokiviaines 500 000 k-m3. moreeni 50 000 k-m3. Keskimääräinen vuotuinen otto: 27 750 k-m3 Ottamisaika: 20 vuotta Maa-ainesten ottamissyvyys: 0-20 m Pohjaveden ylin korkeusasema: ei tiedossa, alue pohjavesialueella. ei sijaitse luokitellulla 4 Ottosuunnitelma Nykyinen toiminta Suunnitelma-alue on käytössä oleva maa-ainesten ottoalue, josta on otettu kalliokiviainesta ja moreenia useamman vuosikymmenen aikana. Alueella on voimassa oleva Äänekosken kaupungin maa-aineslupa (16.10.2005) myöntämä maa-aineslupa 20 vuodeksi. Nykyisen maa-ainesluvan mukainen pinta-ala varastokenttineen on 8,93 ha, josta louhinta aluetta on 2,96 ha, ottomäärä 235 000 k-m3. Kiviaineksen menekin lisääntyessä Äänekosken seudulla ja luvan mukaisen materiaalimäärän vähyyden vuoksi nykyistä aluetta on laajennettu lähinnä itäosan varastoalueelle. Uuden hakemuksen mukainen toiminta Suunnitelman mukainen uusi maa-aineslupahakemus koskee niin ikään kalliokiviaineksen ja moreenin ottotoimintaa. Ottamista jatketaan alueen nykyisistä rintauksista materiaalin käyttötarkoituksen mukaan lähinnä idän suuntaan. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 13,20 ha, josta varsinaista kaivualuetta on n. 7 ha. Alueelta saatavan kallion ja moreenin kokonaismäärä on n. 600 000 k-m3, tehtyjen maaperätutkimusten perusteella määrästä on kalliota n. 500 000 k-m3 ja moreenia n. 100 000 k-m3. Tiedot ottotoiminnan laajuudesta ja maisemoinnista ilmenevät suunnitelmakartoilta. Alueelle haetaan uutta kiviaineksen ottolupaa 20 vuodeksi kallion ja moreenin ottamiseen 550 000 k-m3 määrälle (kalliota 500 000 k-m3 ja moreenia 50 000 k-m3). Suunnitelma-alueen pinta-ala on n. 13,20 ha, josta kaivualuetta on noin 7 ha. Uuden hakemuksen mukainen otto tulee nykyisen olemassa olevan otto-alueen lisäksi jatkaen nykyistä ottoa itä-kaakon suuntaan. Alue louhitaan poikkileikkauspiirrosten mukaan alueen länsiosassa + 148 m N2000, nousten itäosaan mentäessä tasolle 151 m N2000. Ottamista jatketaan alueen nykyisistä rintauksista materiaalin käyttötarkoituksen mukaan. Ottamissuunnitelma on laadittu ETRS-Gkn tasokoordinaatistoon, korkeusjärjestelmä on N2000. Alueen koordinaatit: X 6933939 Y 26485811 (ETRS- Gkn tasokoord.) N 6931784 E 434323 (ETRS-TM35FIN). Alueen nykytilanne on tutkittu Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta, jota on täydennetty maastokartoituksella. Lisäksi kallionpintaa on selvitetty kairaamalla. Suunnittelualueen korkeimmat kohdat ovat alueen itäosassa n. N2000+172 m ja matalimmat kohdat länsiosassa tasolla n. N2000+125 m. Ottoalueen pohja muotoillaan siten, ettei sade- ja sulamisvesistä muodostu lammikoita. Alueelle ei ole kertynyt vesiä aiemman ottamistoiminnan aikana. 5 Jälkihoitotoimenpiteenä luiskat louhitaan noin 1:1,5 kaltevuuteen. Maaston muotoilu ja jälkihoito tehdään ottamisen edistyessä. Alueella olevat pintamaat läjitetään ottamisalueen reunoille, mistä ne myöhemmin maisemoinnin yhteydessä levitetään alueen pohjalle ja luiskiin tulevan puuston kasvualustaksi. Ottoalueen pohja muotoillaan siten, ettei sade- ja sulamisvesistä muodostu lammikoita. Alueelle ei ole ei ole kertynyt vettä aiemman ottamistoiminnan aikana. Nykytilannekartan mukainen kaivualueen länsirintaus pidetään melusuojana ja se otetaan viimeisessä vaiheessa. Ottoalueen pohja muotoillaan siten, ettei sade- ja sulamisvesistä muodostu lammikoita. Alueelle ei ole kertynyt vesiä aiemman ottamistoiminnan aikana. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Kiviaineksen ja pintamaiden käsittely tapahtuu ottamisalueella. Pintamaita on poistettu ottamisen edistymisen mukaan ja ne on varastoitu ottamisalueen reunoille. Poistettavaa pintamaata on (n. 5 ha:n alueelta) n. 15 000m3. Lisäksi on poistettavaa pienpuustoa ja kallion päällä olevaa moreenia. Ottamisen edetessä pintamaat ja osa moreenista käytetään alueen maisemointiin. Ottamisalueella mahdollisesti olevat kannot, jotka eivät mene hyötykäyttöön käytetään alueen jälkihoitotöiden yhteydessä. Ottamistoiminta järjestetään siten, ettei siitä synny ylimääräistä kaivannaisjätettä, vaan kaikki otettava kiviaines joko jalostetaan murskeeksi tai käytetään suoraan rakennusmateriaaliksi. Kaikki pintamaa on peräisin ottamisalueelta. Luonnonmateriaalin varastointi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Jälkihoito ja maisemointi Ottamisen päätyttyä alue siistitään ja alueella vielä mahdollisesti olevat ottamiseen liittyvät rakenteet viedään pois asianmukaisesti. Maaston muotoilu ja jälkihoito tehdään ottamisen edistyessä. Maisemoinnin yhteydessä kaivualueen luiskat muotoillaan kaltevuuteen n. 1:1.5. Alueella olevat pintamaat tasataan ja muotoillaan alueen luiskiin ja pohjalle tulevan puuston kasvualustaksi. Metsittymisen annetaan tapahtua luontaisesti, mutta mikäli luontainen taimettuminen ei lähde alkuun metsittymistä täydennetään lisäistutuksilla. Arvio ympäristövaikutuksista Ottamistoiminnan ympäristövaikutukset liittyvät paikallismaiseman muutokseen osana aiempaa maa-ainestenottoa. Ympäristöhaittojen ehkäisemisessä mm. pohjaveden suojelussa toimitaan tämän suunnitelman mukaisesti ja noudatetaan ympäristöviranomaisten ohjeita ja maa-aines- ja 6 ympäristöluvan lupaehtoja. Alueen maisemoinnilla ja jälkihoidolla ottoalue vähitellen sulautetaan ympäristöönsä. Liiteluettelo - Yleiskartta 1:200 000 Peruskartta 1:20 000 Rekisterikartta 1:5 000 Nykytilanne ja maastonmuotoilu. Kartat 1:2 000 Poikkileikkaukset 1:2 000/1:400 Lainhuutotodistus Maanomistajatiedot Pohjavesi- ja suojelualuekartta Alueen ja sen ympäristön kaavoitustilanne. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Valokuvat alueesta LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen vireilläolosta kuuluttaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 §:n mukaisesti Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla 1.9.2015 – 2.10.2015 sekä lehtikuulutuksella Sisä-Suomen lehdessä. Kuuleminen Rajanaapureille on lähetetty erityistiedoksianto hakemuksesta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ELY – keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta. ELY – keskus on antanut asiassa seuraavan lausunnon: Ottaen huomioon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena maa-aineksen ottamista asiakohdassa mainitulta alueelta. Tällöin ottotoiminnassa tulee noudattaa seuraavia ohjeita: - Alueen alin sallittu louhintataso on alueen länsiosassa + 148.0 m N2000 ja itäosassa + 150.0 m N2000. - Etäisyys naapuritilan rajaan tulee olla vähintään 30 m, ellei naapurin kanssa toisin sovita. 7 - Louhoksen pohja muotoillaan siten, että alueelle ei missään olosuhteissa lammikoidu haitallisesti pintavesiä. - Ottamisalue suojataan riittävän korkealla ja sään kestävällä aidalla. - Valvonnan helpottamiseksi tulee alueella asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kolmiopukkia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. - Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. - Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. - Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. - Alue tulee maisemoida turvalliseksi ja ympäristöön sopivaksi. Kallioluiskat luiskataan vähintään kaltevuuteen 1:2 tai porrastamalla. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. - Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueella tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdollinen maisemointitarve. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY- keskuksen edustaja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 8 Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta hallintolain 34 §:n mukaisesti. Hakijalla ei ollut ELY-keskuksen lausunnosta huomautettavaa. Tarkastus Lupaviranomainen on tutustunut hankealueeseen 2.9.2015. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta on tarkastanut Destia Oy:n toimittaman maa-aineslupahakemuksen. Lautakunta myöntää maaaineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan kalliokiviaineksen ottamiseen Äänekosken kaupungissa, Koiviston kylässä sijaitsevalle tilalle Simola 992454-3-265. Toiminnalle myönnetään lupa aloittaa toimintaa maa-aineslain 21 §:n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Maa-aineslupa myönnetään ottosuunnitelman mukaisesti hakemuksen mukaiselle ottomäärälle 550 000 k- m3. Lupa myönnetään 1.9.2015 päivätyn hakemuksen mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen: Yleiset määräykset 1. Alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (esim. vähintään kolme kolmiopukkia). Ottamisalueen rajat tulee merkitä maastoon selvästi. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. 2. Ottamisalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenevät mm. maaainesluvanhaltijan/ urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. 3. Ottamistoiminnan aikana tulee ottamisalueen jyrkät/korkeat reunat suojata aitauksin ja selvästi näkyvin lippusiimoin. 4. Ottotoiminta on järjestettävä siten, että ympäristölle aiheutuvat melu-, pölyja tärinähaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Etäisyys naapuritilan rajaan tulee olla vähintään 30 m, ellei naapurin kanssa toisin sovita. 9 Pinta- ja pohjavesien suojelu 6. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. Alue louhitaan poikkileikkauspiirrosten mukaan alimmillaan siten, että alueen alin sallittu louhintataso on alueen länsiosassa N2000+ 148.0 m ja itäosassa N2000,+ 150.0 m kuitenkin vähintään 2 metriä pohjavedenpinnan yläpuolella. 7. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja muuttavaa kaivua ei sallita. tai pohjaveden asemaa 8. Alueen pohja tulee muotoilla siten, ettei alueelle lammikoidu pinta- tai pohjavesiä. Pintavedet on tarvittaessa johdettava saostusaltaan kautta ennen ojiin johtamista. 9. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden huoltaminen alueella on kielletty, ellei ympäristön pilaantumisen vaaraa ole estetty asianmukaisilla tiloilla ja suojarakenteilla. Koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei valumia pääse ympäristöön. 10. Poikkeuksellisista tilanteista esim. pohjaveden lammikoitumisesta on otettava yhteys maa-aineslain valvojaan. Lisäksi jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään tai vesistöön, on siitä välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä öljyn imeytykseen sopivaa turvetta tai muuta öljyn imeytykseen sopivaa ainetta. Jätteet 11. Alueelle ei saa ajaa eikä varastoida rakennus- tai muuta jätettä. Alueelle ei myöskään saa läjittää epäpuhtaita maa-aineksia tai maa-aineksia, joiden soveltuvuutta alueelle ei ole selvitetty. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätettä. Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa lukitussa tilassa niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jäteastioiden merkinnästä tulee ilmetä jätteen laatu ja vaarallisuus. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Jätehuollossa tulee noudattaa Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 10 Tarkkailu 13. Maa-ainesoton valvoja voi tarvittaessa, valvonnallisista syistä, vaatia alueelle sijoitettavaksi pohjavesiputken, jota tulee seurata pohjavedenpinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä, syksy). Havaintotuloksista päivämäärätietoineen tulee pitää kirjaa. Tiedot tulee toimittaa yhdellä lomakkeella kuten tiedot otetuista maaaineksista, jolloin ne voidaan tallentaa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Sähköisessä paikkatietojärjestelmässä tiedot ovat hakijoiden ja valvontaviranomaisten käytössä. Vuosiraportointi 14. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle sekä Keski-Suomen ELY - keskukselle edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu sekä mahdolliset määräyksen 11 mukaiset pohjavedenpinnan korkeustiedot. Maisemointi ja jälkihoito 15. Alue tulee maisemoida turvalliseksi ja ympäristöön sopivaksi. Kallioluiskat luiskataan vähintään kaltevuuteen 1:2 tai porrastamalla. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. 16. Maa-ainesalueen luiskaus ja maisemointi tulee toteuttaa vaiheittain ottamistoiminnan edetessä. Hakijan tulee täydentää hakemustaa laatimalla vaiheittaisen oton suunnitelma karttatarkasteluna. Maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran 30.9.2017 mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -keskuksen edustaja. 17. Pintamaat on varastoitava kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. Suositeltu varastointiaika enintään kolme (3) vuotta. Varastointi on toteutettava siten, ettei varastoinnista aiheudu vyörymistai muuta vaaraa ympäristölle. 18. Ottaminen tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää niin, ettei ottamisalue näy kaukomaisemassa. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Mikäli alueelle on tarpeen tuoda viimeistelyä varten ylijäämämaata, tulee asiasta tehdä kirjallinen ilmoitus Äänekosken kaupungin maa-ainesvalvojalle. 11 19. Mikäli ottamisalue ei ottamisen jälkeen ole kahden (2) vuoden kuluessa maisemointitöiden suorittamisesta luontaisesti metsittynyt kauttaaltaan, on metsitystä täydennettävä siten, että männyn- ja/tai kuusentaimia on istutettava vähintään 2 500 kpl/ha. 20. Maa-ainesten oton loputtua kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Vakuus 21. Hakijan tulee toimittaa ennen tämän päätöksen mukaisen ottamistoiminnan aloittamista Äänekosken kaupungille jälkihoitovakuus, joka on suuruudeltaan 20 000 euroa lupavelvoitteiden ja jälkihoitotoimien suorittamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vain lupaviranomaisen päätöksellä. Lupaviranomaisella on oikeus tarkastaa vakuuden suuruus jälkihoitotoimenpiteiden kustannustasoa vastaavaksi kesken lupakauden. Vakuuden arvoa voidaan vaiheittain pienentää lupakauden aikana, mikäli jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan valmiiksi osa-alueittain ottamistoiminnan edetessä. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Luvan siirto 22. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (MaaainesL 13a §) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleiset perustelut Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi ja jalostettavaksi. Tässä haetaan lupaa kiviaineksen ja moreenin ottamiseen ja poiskuljettamiseen. (Maa-ainesL 1 ja 11 §:t) 12 Maa-aineslailla säädellään maa-ainesten ottoa siten, että edellä mainittuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Lisäksi ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Maa-ainesL 3 §) Kun huomioidaan annetut lupamääräykset, ei hakemus ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamisalue ei sijaitse eikä sen välittömässä läheisyydessä ole Natura-, luonnonsuojelu- tai muita luonnon- tai maisemansuojelullisesti arvokkaita erityiskohteita eikä alue kuulu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin. Alue ei sijaitse myöskään pohjavesialueella. Toiminta ei ole ristiriidassa voimassa olevan alueen yleiskaavan eikä maakuntakaavan kanssa. Hakemusalueelta on matkaa asutukseen 800 metriä, joka täyttää myös kivenlouhimoille ja murskaamoille asetetun vähimmäisetäisyyden eli 300 m asutukseen. Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa laissa säädettyjen rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Maa-aineslupa on siten myönnettävä (Maa-ainesL 6 §). Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Maa-ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jos nämä seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelmassa on esitetty tiedot ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnasta. Alueen valvonnan, pinta- ja pohjavesien suojelemisen ja maaperän suojaamisen, siistimisen ja puuston uusimisen, asutukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja turvallisuusnäkökohtien osalta on ottamissuunnitelmaa täydennetty lupamääräyksin. Lupaviranomainen katsoo, etteivät lupamääräykset ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty huomioon otettuna. 13 Lupamääräykset 1 – 5 Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan selvillä olovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi yleisen turvallisuuden vuoksi sekä toiminnanharjoittajan korvausvelvollisuuden selventämiseksi. Lupamääräykset 6 - 10 Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maa-ainesalueilla luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Lisäksi on tärkeää, että myös luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella kemikaalien ja polttonesteiden sekä vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan huolellisuutta. Lupamääräys 11-12 Lupamääräys on annettu jätteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen (maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaran sekä ympäristön roskaantumisen) ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 13-14 Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan omavalvonnan ja selvilläolovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset 15 - 20 Lupamääräyksillä on tarkennettu maa-ainesalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Alueelta kuoritut pintamaat suositellaan mahdollisuuksien mukaan käytettäväksi 2 – 3 vuoden kuluessa, koska varastoitaessa pintakerroksen orgaaninen aines hajoaa nopeasti. Lupamääräys 21 Vakuuden asettaminen on tarpeen lupamääräysten ja maisemoinnin toteutumisen varmistamiseksi. Vakuuden suuruuden määrittämisessä (€ / ha) on otettu huomioon ottamisalueen sijainti pohjavesialueen ulkopuolella. Lupamääräys 22 Lupamääräys on informatiivinen. Lupamääräyksellä selvennetään luvanhaltijan vastuuta toiminnanharjoittajan muuttuessa tai konkurssitilanteissa. Lupamääräys on tarpeen myös valvonnan toteuttamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO 14 Toiminnalle on myönnetty maa-aineslain 21 §:n mukainen lupa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ottamistoiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen antopäivän jälkeen seuraavana päivänä. Lupapäätös on voimassa 31.12.2035 saakka. Toiminnan olennaiselle muuttamiselle on haettava uusi lupa. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan 11.10.2005, § 36 myöntämän maa-ainesluvan, joka kuitenkin jää voimaan siinä tapauksessa, että valitusviranomainen eväisi aloitusluvan, taikka uusi lupa muutoksenhaussa kumottaisiin. Perustelut aloittamisluvalle Alueella on poikkeuksellisen suuri tarve saada erityyppistä maa-ainesta uuden Biotuotetehtaan rakentamisprojektissa. Tulevan biotuotetehtaan rakentaminen vaatii merkittävän määrän maa-aineksia alueella, joten yleisen edun kannalta on erittäin tärkeää saada maa-ainekset mahdollisimman läheltä. Noin puolet maa-aineksen hankintahinnasta määräytyy kuljetuksista. Maa-ainesluvan täytäntöönpanon siirtyminen mahdollisen valituksen vuoksi, hankaloittaisi myös kansallisesti merkittävän BTT-projektin toteuttamista. Suurien maa-ainesmäärien kuljettaminen kaukaa, tuo merkittäviä lisäkustannuksia. Kuljetusmatkojen pidentyminen toisi paitsi merkittäviä välillisiä ja välittömiä kustannuksia yhteiskunnassa, myös haitallisia ympäristövaikutuksia, koska liikennemäärät kuljetuksista ovat merkittävät. Valitusaikana ei tulla ottamaan sellaisia määriä kiviainesta, jolla olisi ympäristö- tai maisemallisia vaikutuksia, joita ei voida riittävässä määrin korjata. Maisemavaikutukset eivät ole merkittäviä, koska kyseessä on pitkään käytössä ollut kiviaineksen ottamisalue, jossa ottotoiminta jatkuu nykyistä ottoaluetta välittömästi laajentamalla itäänpäin. Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia. Tämän hakemusprosessin ulkopuolelta voidaan mainita, että nykyisen toiminnan liikenteestä on valitettu toiminnanharjoittajalle. Valituksen vuoksi alueelle on asetettu nopeusvalvontataulu, kuljetusreittejä muutettu ja hakijan suunnitelmissa on liittyä tiehoitokunnan osakkaaksi. Valitusviranomainen voi evätä aloitusluvan, mikäli perusteltuja syitä ilmenee. Myös valvontaviranomainen voi perustelluista syistä keskeyttää toiminnan tai muuttaa antamaansa lupapäätöstä mikäli merkittäviä haittoja toiminnasta ilmenisi. 15 Vaikka nykyinen ottolupa, josta on 150 000 k-m3 ottamatta, mahdollistaa ottamisen jatkamisen, on uuden luvan mukainen aloituslupa tarpeen myöntää siltä varalta, että louhinnassa on tarkoituksenmukaista mennä osittain uudelle alueelle tai lupamäärä tulee täyteen ennen uuden luvan lainvoimaisuutta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa-aineslaki (Maa-ainesL 555/1981) 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 13a, 16a, 16b, 19, 20, 21, 23 ja 23 a §:t Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (VNA 926/2005) 1, 2, 2a, 3, 6, 7, 8 ja 9 §:t Muut ohjeet Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maaainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö, Luonnonvaraosasto 2009. TARKASTUS- JA VALVONTAMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN Käsittelymaksu Hakijan on suoritettava lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkistamisesta hakemuksen vireille tullessa voimassa olevan Äänekosken kaupungin maa-ainestaksan (ymp.ltk 20.11.2013 § 71 mukainen maksu (alv 0 %). Maksu muodostuu kokonaisottomäärän mukaan (550 000 m3ktr x 0,011/m3. Maksu on 6050,00 €. Valvontamaksu Valvontamaksu määrätään kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti. (Maa-ainesL 23 §). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä tiedotetaan ilmoittamalla siitä Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä pidetään nähtävillä valitusajan. Kuulutus ja lupa-asiakirjat ovat nähtävillä valitusajan Äänekosken kaupungintalon ympäristö- ja rakennusvalvontatoimistossa. 16 Päätös Hakijalle Tiedoksi Keski-Suomen ELY–keskus Liitteet 1. 2. 3. 4. 5. Lähestymiskartta Ottoalueen sijainti Ottamissuunnitelma: nykytilannekartta Ottosuunnitelma, uusi lupahakemus valitusosoitus MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta valittamalla (valitusosoitus liitteenä). Ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen Vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen 17 Kuva 1. Lähestymiskartta Kuva 2. Ottoalueen sijainti 18 Kuva 3. Ottamissuunnitelma: nykytilannekartta, maa-ainesluvan 2005 mukainen/ei mittakaavassa 19 Kuva 4. Ottosuunnitelma, uusi lupahakemus, lopputilannekartta, maastonmuotoilu/ei mittakaavassa
© Copyright 2024