1
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 §)
28.9.2015
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, ÄÄNEKOSKEN KESKUSTA
UUDISTUVAN YDINKESKUSTAN ASEMAKAAVA I
(Korttelit 312 (osa), 315 ja 316 sekä niihin liittyvät katu-, pysäköinti- ja puistoalueet)
Kuva 1 Suunnittelualue osoitettu sinisellä soikiolla.
2
1. SUUNNITTELUALUE
Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustassa Citymarketin koillispuolella Kautonkadun, Torikadun ja Työskintien rajaamalla alueella. Alue tukeutuu yhteen keskustan tärkeimmistä kevyenliikenteen kulkuyhteyksistä, joka johtaa Torikadulta nykyisen torin suunnasta entisen seurakuntatalon vieritse matkakeskukselle ja Pukkimäen suuntaan.
Suunnittelualue on Äänekosken keskustan tulevan miljöön ja kaupunkikuvan kannalta erittäin
merkittävä: alue sijaitsee kaupunkikeskustan ytimessä ja se on ensimmäinen asemakaavatasolla suunniteltava ja toteutettava osa Äänekosken uudistuvasta keskustasta. Suunnittelualueella sijaitsevat entinen valtion virastotalo ja kaupungin omistukseen siirtynyt entinen seurakuntatalo sekä T.A.Niskanen Oy:n omistuksessa oleva liikerakennus. Lisäksi asemakaavaa on
tarkoitus muuttaa tontteihin rajoittuvien katu-, pysäköinti- ja puistoalueiden osalta.
Alueen pinta-ala on noin 2 ha. Suunnittelualueen rajaus saattaa täsmentyä jatkosuunnittelun
yhteydessä.
2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA MAANKÄYTTÖSOPIMUS
Äänekosken ydinkeskustassa on suunnitteilla Ääneseudun Kehitys Oy:n toimesta käynnistetty
oikeusvaikutukseton Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan yleissuunnitelman laatiminen.
Yleissuunnitelma on keskustan kehittämisvisio, joka toimii tarkempien asemakaavaratkaisujen
tausta-aineistona. Asemakaavoituksessa tutkitaan yleissuunnitelmaa tarkemmin suunnitelman
toteuttamismahdollisuudet pitäen tavoitteena kaavaratkaisun sopeuttamista yleissuunnitelmassa määriteltyyn tavoitetilanteeseen.
Yleissuunnittelutyötä on ohjannut ohjausryhmä, jossa on mukana kehitysyhtiön ja kaupungin
edustajien lisäksi alueella toimivia yrittäjiä. Ohjausryhmä on laadituttanut alueelle kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan mm. torin ja matkakeskuksen sijoituksen sekä asuin- ja liikerakentamisen toteuttamistavan osalta: Arkadikäytävät (VE1) ja Etelätori (VE2). Äänekosken
kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 14.9.2015 ydinkeskustan jatkosuunnittelun pohjaksi
Etelätori – vaihtoehdon (kts s.6 ja 7): ”Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken
ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto ”Etelätori”. Uudisrakentamisen tavoitteellinen kokonaisala on 25.000 – 30.000 k-m2.”
Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa suunnittelualueelle Etelätori – vaihtoehtoon tukeutuva maankäyttö asemakaavatasolla. Etelätori – visiossa alueelle sijoittuisi kaupungin uusi tori, jonka ympärille on tarkoitus muodostaa monipuolinen ja viihtyisä asumis-,
palvelu- ja oleskeluympäristö. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan rakennuskannan tilalle
on tarkoitus kaavoittaa nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä ja mahdollistaa mm. asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärelle kaupungin ytimeen.
Tavoitteena on luoda Äänekoskelle uusi urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta, joka sopeutuu nykyiseen rakenteeseen mm. rakennusmassojen sijoittelun puolesta.
Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palveluiden yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskustaasumisen tarjonnan lisääminen.
Alueen maanomistajia ovat Kiinteistö Oy Äänekosken Torikatu 4, T.A.Niskanen Oy ja Äänekosken kaupunki. Kiinteistö Oy Äänekosken Torikatu 4 omistaa tontin 3-315-2, jolla sijaitsee
entinen valtion virastotalo. T.A.Niskanen Oy:n omistuksessa ovat tontit 3-312-2 ja 3-312-3, joilla sijaitsee yksityisiä liiketiloja. Kaupungille kuuluu katu- ja puistoalueiden lisäksi entisen seurakuntatalon tontti 3-316-1.
3
Kuva 2 Kiinteistörajat suunnittelualueella.
Hankkeena asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, mutta hanketta on
luonnosteltu ja viety eteenpäin yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa. Kiinteistö Oy Torikatu 4 on tehnyt kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta Etelätori - vaihtoehdon pohjalta laadittavana. Kaupunki ja T.A.Niskanen Oy:n edustaja ovat lisäksi sopineet
Kauppakadun varrella sijaitsevan ns. Niskasen liiketilan mukaan ottamisesta kaavamuutokseen.
Kaavoituksen edettyä luonnos- tai ehdotusvaiheeseen on tarkoitus tehdä kaavoitukseen ja
kaavan toteuttamiseen liittyvä maankäyttösopimus tai –sopimuksia.
4
3. KAAVATILANNE JA SELVITYKSET
3.1. Maakuntakaava
Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (punainen väri, C). Alueen läheisyydessä sijaitsee taajamatoimintojen
aluetta (vaaleanruskea väri, A). Suunnittelualue sijaitsee rautatien (musta hakasviiva) välittömässä läheisyydessä. Alueen eteläpuolella kulkee myös seututie (musta viiva, st).
KUVA 3 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella.
3.2. Yleiskaava
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä
Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen, jonka kaavan luonnoksessa (nähtävillä 11.10. –
12.11.2007) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (punainen väri). Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu ohjeellinen meluvyöhykkeen raja (musta aaltoviiva).
Kuva 4 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä soikiolla.
5
3.3. Asemakaava
Suunnittelualueella on voimassa 16.1.1978, 9.12.1992 ja 26.11.1999 vahvistetut sekä
27.1.1986 ja 15.12.2008 Äänekosken kaupunginvaltuustossa hyväksytyt asemakaavat. Voimassaolevissa asemakaavoissa suunnittelualue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi
(AL), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK) autopaikkojen
korttelialueeksi (LPA) ja puistoksi (VP) sekä yleiseksi pysäköinti- ja katualueeksi.
Kuva 5 Ote voimassaolevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus (punaisella).
6
3.4 Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta - kehittämisvisio
Äänekosken kaupunginhallitus valitsi 14.9.2015 keskustan kehittymistä ohjaavaksi visioksi
yleissuunnitelmatasoisen Etelätori- vaihtoehdon. Yleissuunnitelmassa ei ole vielä otettu kantaa uuden rakentamisen ilmeeseen ja arkkitehtuuriin, vaan haettu katutilojen, kortteleiden ja
palveluien sijoittumisen yleispiirteistä ratkaisua, joka antaa edellytykset alueen jatkosuunnittelulle korkealuokkaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.
Suunnitelmassa Äänekosken uusi tori on sijoitettu Kauppakadun varrelle keskeiselle paikalle
nykyisten kulkuyhteyksien ja palvelujen kannalta. Torista pyritään luomaan aktiivinen ja käyttökelpoinen oleskelutila kaupunkilaisille. Katutilat ja reitit muodostavat selkeän verkoston, jotka
mahdollistavat tilojen suunnittelun monimuotoisiksi aktiviteetti- ja kohtaamispaikoiksi sekä kulkureiteiksi.
Julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittumisella on yleissuunnitelmassa pyritty vahvistamaan kaupungin keskustaa ja luomaan edellytykset erikokoisten ja –tyyppisten liiketilojen
muodostamiselle (mm. kivijalkamyymälät). Uusi matkakeskus on suunniteltu sijoitettavaksi torin etelälaidalle. Näin tori sijaitsisi liikenteellisesti ja toiminnallisesti keskeisellä paikalla kaupungin ytimessä.
Keskuskortteleihin sijoittuu liiketilojen lisäksi runsaasti uutta asumista, millä pyritään monipuolistamaan keskustan toiminnallisuutta ja vireyttä. Suunnitelma antaa hyvän pohjan arkkitehtoniselle jatkosuunnittelulle; kortteleiden perusratkaisut mahdollistavat kaupunkirakenteen ja julkisten tilojen korkealuokkaisen arkkitehtonisen suunnittelun.
Yleissuunnitelmassa koko suunnittelualueen kokonaiskerrosalaksi uudisrakentamisen osalta
on osoitettu 23 600 k-m2 . Nyt vireille saatettavalle asemakaavan muutosalueelle on osoitettu
korkeintaan viisikerroksista rakentamista. Asemakaavoitettavana olevan alueen kerrosala ja
kerroskorkeudet täsmentyvät jatkosuunnittelun yhteydessä.
Kuva 6 Uudistuvan Äänekosken keskustan yleissuunnitelma, Etelätori- vaihtoehto.
7
Kuva 7 Uudistuvan Äänekosken keskustan yleissuunnitelman detaljikuva, Etelätori.
3.5 Selvitykset
Kaavamuutoksen pohjaksi laaditaan rakennus- ja tonttikohtainen luonnossuunnittelu, jonka yhteydessä arvioidaan mm. kaupunkikuvalliset seikat, rakennusten mittasuhteiden ja kerroslukujen yhteensopivuus, piha- ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen sekä rakennusoikeudet
(Arkkitehtuuritoimisto AT ky).
Muista jo laadituista selvityksistä keskeisimmät ovat:
- Äänekoski 2020- osayleiskaavan aineistot
- Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta - kehittämissuunnitelma (Ramboll / Arkkitehtitoimisto
Harris-Kjiisik 2015)
4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat:
- sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
- vaikutukset rakennettuun ympäristöön
- liikenteelliset vaikutukset
- vaikutukset luontoon ja maisemaan
Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta.
5. OSALLISET
Kaavamuutoksessa osallisia ovat:
- Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä
muut asianosaiset
- Äänekosken kaupungin lautakunnat
- Äänekosken Energia oy
- Keski-Suomen Pelastuslaitos
- Nuorisovaltuusto
- Vanhusneuvosto
- Vammaisneuvosto
8
6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Alkuvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin.
Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana.
Kaava asetetaan MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten
ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 §:n mukaan. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä
järjestetään suunnitteluun liittyvä keskustelu- ja infotilaisuus. Valmisteluvaiheessa kaava on
nähtävillä yleensä vähintään parin viikon ajan ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta.
Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin
kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla.
Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun
käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on
mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa.
Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Äänekosken Energia
Oy:ltä, Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta, Jyväskylän Pyöräilyseuralta (Äänekosken jaos) ja kaupungin lautakunnilta.
Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoja:
kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai yleiseen liikenteeseen eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Mainituista syistä johtuen myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä tarpeellisena.
7. AIKATAULU
Kaava tulee vireille syksyllä 2015. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolo ja ehdotusvaihe ajoittuvat talveen 2015 – kevääseen 2016. Tavoitteen mukaan kaava pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn kesäkuussa 2016.
8. YHTEYSTIEDOT
Äänekosken kaupunki / Kaavoituspalvelut
Hallintokatu 4
44100 ÄÄNEKOSKI
Kaavoituspäällikkö
Olli Kinnunen
020 632 2035
[email protected]
Kaavasuunnittelija
Henriikka Lonka
020 632 2036
[email protected]