ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA
PIHKA (PIRKANMAAN HENKILÖKULJETUSTEN AVAAMINEN) –TOIMINTAMALLIN PILOTOINTI
(Liitteeksi hankehakemukseen TEM:lle maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku 2015)
1. TAUSTA
Liikennepalvelujen turvaaminen maaseudulla edellyttää julkisen rahoituksen, liikenteen
järjestämisen ja suunnittelun periaatteiden uudistamista.
Pirkanmaalla toteutettiin vuonna 2014 ns. PIHKA-esiselvitys, jonka tavoitteena oli tarkastella
kaikkien yhteiskunnan korvaamien kuljetusten nykyistä yhtenäisemmän suunnittelun ja
toteutuksen kustannus- ja palveluvaikutuksia. Tavoitteena oli kehittää valtakunnan tasolla
sovellettavia toimintamalleja, joilla voidaan tehostaa yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia
asiakkaiden kokemaa palvelutasoa heikentämättä.
Toimintamalliehdotus sisältää seuraavat olennaisimmat erot nykytilaan:
- kaikkien yhteiskunnan korvaamien kuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen suunnittelu yhtenä
kokonaisuutena
- kuljetusten suunnittelun maantieteellinen laajuus vaihtuu kunnista laajemmalle alueelle
- tietojärjestelmien valtakunnallinen yhteensopivuus tärkeimpien tietojen osalta
- säännöllisen joukkoliikenteen käyttö olisi lähtökohtaisesti ilmaista yhteiskunnan korvaamien
kuljetusten piiriin kuuluville asiakkaille
- yhdistelyä rajoittavien oikeuksien määrittely lainsäädännöllä ja myöntövastuu erikseen
koulutetuilla lääkäreillä, terveyden hoidon ammattihenkilöillä ja kunnan
kuljetusyhteyshenkilöillä
- yksityisautojen ottaminen rajoitetusti järjestelmän osaksi
- pienten tavaraerien kuljetusten yhdistely henkilökuljetusten kanssa
Uuden toimintamallin toteutuksen vaikutuksia selvitettiin aineistolla, joka sisälsi tiedot Tampereen
Logistiikan hoitamista VPL- ja SHL-matkoista (kymmenen kunnan alueella) sekä Tampereen
Aluetaksin välittämistä SVL-matkoista maaliskuulta 2014. Pelkästään näiden matkojen
yhdistäminen keskenään ja noutoajan +/- 5 minuutin jousto vähentää liikennesuoritetta noin 30 %
ja kasvattaa yhdisteltyjen matkojen osuuden 17 prosentista 56 prosenttiin matkoista. VPL/SHL- ja
SVL-matkojen yhdistelyllä yhteiskunnan kustannukset vähenivät noin 15 %, mikä tarkoittaa
Pirkanmaalla vuositasolla noin 4 milj. € nykyisistä noin 26 milj. € kustannuksista. Suurempia
kustannussäästöjä on mahdollista saavuttaa avoimen joukkoliikenteen ja koulukuljetusten
kokonaisvaltaisemmalla suunnittelulla sosiaali- ja terveyspalveluiden kuljetusten kanssa sekä
kiireettömien ja säännöllisten terveydenhoitokäyntien alueittaisella aikatauluttamisella. Myös
pienten tavaraerien kuljetusta voidaan yhdistellä henkilökuljetusten kanssa.
Kaikki PIHKA-selvityksessä haastatellut yhteiskunnan korvaamien kuljetusten parissa työskentelevät
toivat selkeästi esiin uudenlaisen toimintamallin tarpeen. Nykyisessä toimintamallissa haasteina
ovat toiminnan järjestämisen ja maksamisen hajautuminen eri tahoille siten että kustannukset
jakautuvat melko tasaisesti neljän matkatyypin, eli avoimen joukkoliikenteen, sosiaalitoimen,
opetustoimen sekä Kela-korvausten kesken. Kokonaiskuva ei hahmotu eri osapuolille.
Kokonaisuutta ei johda kukaan. Lisäksi kustannusten alentamiseen kohdistuu paineita väestön
ikääntyessä ja palvelutarpeen edelleen kasvaessa. Kansalaista ei myöskään palvella parhaimmalla
mahdollisella tavalla.
Tutkijoiden ehdotus uudeksi toimintamalliksi poistaisi eri maksajatahoista johtuvat raja-aidat
kuljetuspalvelujen väliltä ja siirtäisi palveluiden suunnittelu- ja toteutusvastuun nykyistä
laajemmalle alueelle. Uuden toimintamallin käyttö tarkoittaisi suurta muutosta nykyisiin
käytäntöihin ja kaikkia yksityiskohtia on mahdotonta ennakoida.
Käyttöönotto tulisikin tehdä alueellisesti rajoitetun kokeilun kautta tarkempien määrittelyjen
mahdollistamiseksi. Nopeimmin alueellisen kokeilun voisi aloittaa SHL/VPL- ja Kela-matkojen
yhdistelynä Tampereen Logistiikan ja Kela –matkoja välittävän Tampereen Aluetaksin yhteistyönä.
Molemmat käyttävät samaa ohjelmistoa kuljetustilausten välittämiseen, joten mahdollisuus
matkojen yhdistelyyn pitäisi olla.
2. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN
Pihka-selvityksessä toteutettiin laajan data-aineiston analyysi, mikä havainnollisti kuljetusten
yhdistelyn potentiaalin. Hankkeessa selvitettiin nykytilan ongelmat haastatteluin ja ideoitiin uusi
toimintamalli laajapohjaisella työpajatyöskentelyllä ja kommentointikierroksella. PIHKAesiselvityksen loppuraportti löytyy Pirkanmaan liiton kotisivulta
http://www.pirkanmaa.fi/files/files/innovaatiotyo/pdf/pihka_loppuraportti.pdf
http://www.pirkanmaa.fi/fi/innovaatiot-julkisissa-hankinnoissa/pihka-hanke
PIHKA-selvityksen tulokset ovat kiinnostaneet kansallisen tason toimijoita mm. Liikenne- ja
viestintäministeriötä, Liikennevirastoa ja Tekesiä. LVM:ssä on ollut valmisteilla kokeilulaki
sähköisesti välitettyjen kuljetuspalvelujen kokeilemiseksi. Yhdeksi lain kokeilualueeksi on kaavailtu
Pirkanmaata. Tämä toteutuessaan antaisi lisää vapauksia ja uusia mahdollisuuksia myös PIHKApilottikokeiluun.
Liikenne- ja viestintäministeriön MaaS (Mobility as a service) –ideologialla etsitään keinoja eri
kohderyhmien liikkumisen integroimiseksi sekä sähköisten palvelujen ottamiseksi käyttöön
liikkumisen ohjauksessa koko maassa. Liikkumisoperaattori hyödyntää usean liikenneoperaattorin
aikataulu- ja sijaintitietoja sekä maksurajapintoja. Pilotissa todellisessa liikkumisympäristössä
toteutettavat toimet tuovat tietoa ja kokemusta asiakasinformaation tuottamisesta MaaSrajapintaan ja hyödyntävät jatkossa Maas-rakenteita ja taustajärjestelmiä. Pilotissa rakennetaan
valmiuksia avata ja tarjota suunniteltuja ja ad hoc -syntyviä kuljetusreittejä hallitusti julkisiksi.
Pilotin aikana suunnitellaan PIHKA-selvityksessä syntyneen toimintamallin ja pilotista saatavien
kokemusten viemistä käyttöönotettavaksi valtakunnallisella tasolla. Yhteistyökumppaneita
jatkossa voivat sote-alueiden ja ministeriöiden ohella olla fiksu kaupunki/älyliikenne - toimijat
(INKA, 6aika esim. teknologian kehittämiseen liittyen), sekä maaseutupolitiikan ja älykkään
maaseudun toteuttajat.
3. TAVOITE
PIHKA-toimintamallin visioima tavoitetilan on, että digitalisaation keinoin ja jokaisen osallistuvan
tahon, myös kansalaisen, kustannukset minimoiden pyritään rakentamaan tehokkaampi,
laadukkaampi ja myös ympäristöä säästävä toimintamalli. Asiakas pystyy helposti tilaamaan
itselleen kuljetuksen kohtuullisen lyhyellä varoitusajalla itselleen parhaiten sopivalla tilaustavalla
(matkapuhelin ja nettisovelluksella) saatuaan tiedon erilaisista vaihtoehdoista sekä seuraamaan
kuljetuksen saapumista. Asiakas kuljetetaan määränpäähän yhteiskunnan ja asiakkaan kannalta
edullisimmalla kuljetuksella asiakkaan tarpeet huomioiden ja riippumatta siitä kuka kuljetuksen
maksaa. Kuljetuksen tai omavastuun maksaminen tapahtuu vaivattomasti, eikä siitä aiheudu
merkittävästi ylimääräistä työtä kuljettajalle eikä asiakkaalle.
Tässä hankkeessa tavoitteena on ensin rakentaa valmius ja sitten pilotoida PIHKA-esiselvityksessä
tuotettua toimintamallia, jossa avoimen joukkoliikenteen ja yhteiskunnan korvaamien
henkilökuljetusten rajapinta on poistettu ja asiakas omine tarpeineen on nostettu keskiöön.
Pilotoinnin liikkeellelähtö edellyttää mukaan tulevien eri osapuolten valmiuksien ja reunaehtojen
syvällistä selvittelyä. Jos pilotoinnin edellytykset täyttyvät, se toteutetaan useamman kunnan
alueella tuottaen näin ratkaisuja maaseutumaisen alueen kuljetushaasteisiin. Pilotissa todennetaan
yhdistelyn vaikutukset kustannuksiin, palvelutasoon ja ympäristöön.
Vuoden 2015 aikana arvioidaan toimintamallin pilotoimisen mahdollisuudet käymällä läpi kaikki ne
asiat, joiden selvittäminen on välttämätöntä, jotta tarpeelliset osapuolet saataisiin mukaan
hankkeeseen. Pilotoinnin toteuttamismalli ja vaikutusten arviointi valmistellaan. Tässä
suunnitelmassa ei vielä sitouduta mihinkään pilotoinnin toteuttamismalliin, mutta tarkoituksena
on, että vuoden 2015 aikana syntyy yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma pilotoinnille, joka
käynnistyisi vuoden 2016 alusta.
Haemme rahoitusta vuoden 2015 aikana toteutettavalle selvitykselle ja pilotonnin
toteuttamissuunnitelman laatimiselle, sekä optiota saada rahoitusta edelleen vuonna 2016
toteutettavalle pilotoinnille.
4. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN/TUTKIMUSMENETELMÄT
Hankkeeseen osallistuvat hankepartnereina Tampereen kaupungin/Tampereen Logistiikan ohella
pinta-alaltaan laaja ja useita entisiä kuntakeskuksia käsittävä Sastamalan kaupunki, Pirkanmaan
sairaanhoitopiiri, Kansaneläkelaitos, taksiorganisaatioita, tutkimuslaitos (TTY/Liikenteen
tutkimuskeskus Verne) ja Pirkanmaan liitto. Varsinaiseen pilottivaiheeseen (2016) tulee mukaan
muita kuntia Sastamala-Tampere reitin varrelta.
Vuoden 2015 aikana selvitettävät asiat liittyvät esimerkiksi henkilöitä koskevaan tietosuojaan,
henkilötietojen sähköiseen välittämiseen ja palveluntuottajien (taksit, kuntien omat kuljetukset,
avoin liikenne) kannalta olennaisiin reunaehtoihin reittien avaamisessa ja kuljetusten
yhdistelemisessä. Reittien yhdistelyperiaatteista ja keskinäisestä kustannusten jaosta sovitaan.
Asiakkaiden omavastuita koskevat periaatteet ja asiakkaiden oikeuksiin liittyvät asiat käydään läpi.
Selvitetään lainsäädännölliset ja muut esteet. Valmisteluvaihe vaatii runsaasti määrittely- ja
sopimusyhteistyötä. Tieto- ja maksujärjestelmien muutostarpeet määritetään. Ohjelmointityön ja
testauksen tarve arvioidaan. Järjestelmät on tarkoitus virittää tukemaan kuljetusten yhdistelyä
pilottivaiheessa. Optimaalisinta olisi jos tietojärjestelmien muutostyöt voitaisiin toteuttaa jo
vuoden 2015 aikana. Tähän varaudutaan myös budjetissa. Tämä tietenkin edellyttää sitä että
osapuolet näkevät pilotin käynnistymisen todennäköiseksi vuoden 2016 puolella. Eri osapuolten
roolit ja vastuut sovitaan ennen varsinaisen pilotoinnin käynnistymistä.
Vuoden 2015 aikana suunnitellaan matkaketjujen muodostaminen pilottialueella, joka kattaa
Sastamalan kaupungin alueen kokonaisuudessaan ja runkoreitin Tampereelle TAYS:iin, sekä muiden
kuntein alueita matkan varrelta. Sastamalan henkilö- ja tavaraliikenteen nykytila selvitetään.
Työpaikka- ja asiointiliikenne ja nuorison liikkuminen otetaan huomioon. Suunnitellaan myös
myöhemmässä vaiheessa tapahtuva matkaketjujen hallitusti julkisiksi avaamisen vaiheet.
Suunnitellaan matkojen yhdistelyjen tulosten seuranta ja dokumentointi sekä vertailu arvioituihin
potentiaaleihin. Huomioidaan myös mahdollisen kokeilulain avaamat mahdollisuudet ja yhteistyö
MaaS-rajapinnassa.
Tämän selvitysvaiheen tuloksena syntyy yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma pilotoinnin
läpiviemiseksi ja vaikutusten mittaamiseksi vuoden 2016 aikana pilottikokeilun alueella.
Suunnittelussa huomioidaan mahdollisuus laajentaa pilotointia soveltuvin osin jo pilottivaiheessa
kattamaan esimerkiksi kaikki Tampereen Logistiikan ohjauksessa olevia kymmentä kuntaa.
Toimintamallista kehitetään sellaista, että se on laajennettavissa valtakunnallisesti.
Toiveena on, että pilottikokeilu aloitettaisiin vuoden 2016 SHL/VPL- ja Kela-matkojen yhdistelynä
Tampereen Logistiikan ja Kela-matkoja välittävän Tampereen aluetaksin yhteistyönä. Molemmat
käyttävät samaa ohjelmistoa kuljetustilausten välittämiseen, joten mahdollisuus matkojen
yhdistelyyn on olemassa. Kuljetusten yhdistely edellyttää Tampereen Aluetaksin Kela-reittien ja
Tampereen Logistiikan hoitamien kuntien VPL/SHL-reittien tekemistä näkyviksi yhteisesti niin, että
käytössä on yhteinen reitistö. Jatkossa molemmat tahot näkevät toistensa reitit ja pystyvät
yhdistelemään omia tilauksiaan toistensa reitteihin. Kokeilussa avattaisiin Aluetaksin Kela-reitit
Tampereen Logistiikan järjestelmään ja vastaavasti Tampereen Logistiikan reitit Aluetaksin
järjestelmään siten, että kumpikin voisi yhdistellä omia asiakkaitaan kaikkiin reitteihin.
Pilottivaiheessa 2016 toteutettava matkaketjujen muodostamiseen osallistuu Sastamalan
kaupungin henkilöstön lisäksi myös muiden mukaan lähtevien kuntien ja Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin/TAYS:n henkilöstöä sekä kuljetuspalvelujen tuottajia. Liikkumismahdollisuuksien
kehittämiseksi tarvitaan nykyistä täsmällisempää ja asiakaslähtöisempää tietoa matkojen
tarkoituksista, suuntautumisesta ja ajoittumisesta. Eri kohderyhmille suunnitellaan ja tuotetaan
helppoja kännykkä- ja nettisovelluksia palvelujen käyttämiseen. Vapaata kuljetuskapasiteettia
voidaan hankkeen aikana tarjota mahdollisuuksien mukaan myös tavaroiden kuljettamiseen.
Pilotissa Sastamalassa ja Tampereen reitin varrella voidaan tarjota liikkumismahdollisuuksia siellä,
missä järjestetty joukkoliikenne ei palvele, ja edelleen viedä yhteiskunnan järjestämää
kuljetustoimintaa kohti avointa joukkoliikennettä. Esimerkiksi Sastamalan asukkaan olisi
mahdollista tulla KELA-kyydin mukana Tampereelle tai syrjäisemmän seudun asukkaan on
mahdollista tulla koulukyytiautolla kuntakeskukseen asioimaan. Lipputuloilla katetaan osa
yhteiskunnan maksettavaksi koituvista välttämättömistä kuljetuskustannuksista. Tämä edellyttää
tehokkaita taustajärjestelmiä ja uusia sovelluksia asiakasrajapintaan. Pilotissa voidaan hyödyntää
MaaS-, INKA-, 6aika-, SIDI-, ym. alan hankkeiden kehitystä ja toisaalta luodaan pilottialusta näille
hankkeille. Pilotissa syntyvää tietoa ja kokemusta asiakasinformaation tuottamisesta voidaan viedä
MaaS-rajapintaan .
5. HANKKEEN TOTEUTTAJAT JA NIIDEN TYÖNJAKO
Pirkanmaan liitto on tuen saaja ja hankkeen vastuullinen toteuttaja. Liitto koordinoi kokonaisuutta
sekä hoitaa raportoinnin ja rahaliikenteen. Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja
toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Kehittämispäällikön arvioitu työpanos 2
htkk/2015.
Tampereen Logistiikka/Tampereen kaupunki on mukana hankepartnerina. Tampereen Logistiikka
vastaa pilotin kuljetusten ohjauksen teknisestä suunnittelusta, ja tieto- ja maksujärjestelmien
muutostarpeiden suunnittelu- ja määrittelytyön juoksuttamisesta. Tampereen Logistiikka hoitaa
alkuvaiheen järjestelmäpuutteista aiheutuvan kuljetustenohjauksen manuaalityön.
Liikenneinsinöörin, liikennesuunnittelijan ja logistiikkapäällikön omaa työpanosta arvioidaan
käytettävän 6 htkk/2015.
Kansaneläkelaitos on mukana hankepartnerina. Kela varmistaa mukana olollaan terveydenhuollon
kehittämisnäkökulmaa kuljetusten osalta. Kelan hakee valtakunnallisia ratkaisuja ja turvaa
olennaisten asioiden eteenpäin viemisen valtakunnan tasolla. Kela antaa asiantuntijatukea
hankkeeseen pilotin toteuttamisen kannalta olennaisten selvitettävien asioiden läpikäymiseksi.
Kela hoitaa tarpeellista viestinvälitystä STM:n ja LVM:n suuntaan, jotta ministeriöt voi ohjata
terveydenhuollon toimintatapoja siten, että se tukisi kustannustehokkaampien kuljetusratkaisujen
syntymistä.
Hämeen taksi Oy, Tampereen Aluetaksi ja Taksiliitto ovat mukana hankkeessa selvittämässä
reittien avaamisen ja matkojen yhdistämisen edellytyksiä. Hankkeeseen osallistumisen
edellytyksenä on kuitenkin, että nykyinen lainsäädäntö on voimassa. Taksiorganisaatiot ovat
mukana hankkeen ohjausryhmässä, koska suorakorvausmatkat ovat merkittävä osa hanketta ja
taksiala vastaa monesta käytännön tehtävästä, joita hankkeen aikana suunnitellaan. Varmistetaan
myös tiedon ja kokemusten välitys muiden kansallisten hankkeiden kanssa, joissa taksiorganisaatiot
ovat mukana.
Sastamalan kaupunki on partnerina mukana hankkeessa. Sastamala käyttää työpanostaan pilotin
toteuttamissuunnitelmaan liittyvän suunnitelmallisen liikenteen suunnitteluun koko Sastamalan
kaupungin alueella ja TAYS:iin kulkevan reitin varrella olevien kuntien alueilla. Kaupunki on
toteuttanut omalla alueellaan järjestämiensä kuljetusten kokonaistarkastelun maaliskuussa 2015
pohjaksi alueensa kuljetusten uudelleen järjestämiseksi. Sastamalan kaupungista hankkeeseen
osallistuu henkilökuntaa logistiikka-asiantuntijan johdolla. Kokeilut sisältävät syöttöliikennettä hajaasutusalueelta taajamaan (koululaiset, Kela-kuljetukset, ikäihmiset, jne.), kuljetukset TAYS:iin eri
kulkuvälineillä sekä kiireettömät potilaskuljetukset. Tiedot nykyisistä yhteiskunnan korvaamista,
sekä markkinaehtoisista kuljetuksista kootaan yhteen (aikataulut, kapasiteetit, kaikki kunnan
järjestämät, myös esim. kotihoidon tarpeet, jne.). Jos kapasiteetti on täysin käytössä arvioidaan,
olisiko kapasiteetin kasvattaminen kokonaisuuden kannalta järkevää palvelutason ja koko
järjestelmän kustannusten näkökulmasta. Kerätään Kelan kuljetusten tapahtumadataa. Edellä
mainitut tiedot analysoidaan ja muutoksen esteet arvioidaan. Sastamalan sisäiset
terveydenhuoltopalvelut kytketään aikataulusuunnitteluun. TAYS:n vastaanottoaikoja koskeva
aikataulusuunnittelu (esimerkiksi dialyysi ja syöpähoidot) ja kiireettömät potilaskuljetukset
kytketään soveltuvin osin mukaan. Osastojen yhteistyöstä aikataulujen ja kulkusuuntien
koordinoimisessa saadaan lisähyötyä. Suunnittelun ja pilotoinnin yhteydessä saadaan tietoa
mahdollisista muutostarpeista terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmiin, jotta ne tukisivat myös
kuljetussuunnittelua. Aktiivinen viestintä ja markkinointi kohdistetaan runkokuljetusreitin varrelle
(Sastamala-Tampere). Sastamalan logistiikka-asiantuntijan ja muiden asiantuntijoiden työpanosta
arvioidaan käytettävän 4- 6 htkk/2015.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/TAYS:n osastot ja niiden vastaanottoaikojen suunnittelu kytketään
pilotin selvitys- ja suunnitteluvaiheeseen. Tämä tapahtuu TAYS:n hallintoylihoitajan johdolla.
Varsinaista ensi vuoden pilottivaihetta ajatellen TAYS käy kuluvan vuoden aikana läpi tarvittavat
toimintatapojen muutokset samalta suunnaltatulevien asiakkaiden yhteiskuljetusten
mahdollistamiseksi, , hoitojen nivoutumisen paluukuljetuksiin ja niiden yhdistelymahdollisuuksiin.
Selvitetään mahdollisuus ottaa aikataulusuunnittelussa huomioon Sastamalan sisäisen
syöttöliikenteen aikataulut mahdollisten matkaketjujen toteuttamiseksi.
TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus Verne on hankepartnerina mukana kaikissa hankkeen toimissa ja
vaikutusten arvioinnissa tutkimusmenetelmien suunnittelijana ja tutkimuksen toteuttajana. Tähän
tehtävään liittyen Verne fasilitoi matkaketjujen muodostamisprosessia ja hoitaa vaikutusten
arvioinnin suunnittelun, toteutuksen ja dokumentoinnin. Verne järjestää tähän liittyvät tilaisuudet,
laatii muistiot ja raportit, kerää dataa ja muodostaa johtopäätökset. Verne käyttää Sastamalan
matkaketjujen muodostamisen potentiaalin arvioinnissa paikkatietoanalyysin tuloksia maaliskuulta
2014 tai tuoreempia tietoja uuden datan pohjalta. Verne vastaa yhdistelyjen tulosten seurannasta,
dokumentoinnista ja vertailusta arvioituihin potentiaaleihin. Vernen arvioitu asiantuntijatyöpanos
on 3 htkk/2015.(Riittääkö?)
Mobisoft Oy ja muuta mahdolliset yritykset toteuttavat ostopalveluna tarvittavat muutokset
Mobirouteriin ja Taxibookiin siten että suunnitellut reitit ovat aikatauluineen nähtävillä ja
yhdisteltävissä kun pilotointivaihe alkaa. Hankkeen aikana (2015-16) kehitetään kännykkä- ja
nettisovelluksia asiakkaille ostopalveluina tai muutoin toteutettuina..
6. AIKATAULU
Haemme rahoitusta 1 + 1 vuodeksi siten, että
-
kuluvan vuoden aikana toteutetaan pilotin toteuttamissuunnittelu selvityksineen,
määrittelyineen, sopimuksineen ja tietojärjestelmien virittämisineen, ja
vuoden 2016 aikana toteutetaan varsinainen pilotointi, joka kattaa reittien avaamisen,
matkaketjujen muodostamisen ja reittien avaamisen julkisiksi.
Hankkeen valmistelu edellytysten selvittämiseksi ja hankkeen organisoimiseksi on jo käynnistynyt.
Työtä on tehty Pirkanmaan liiton vetovastuulla ja muiden osapuolten aktiivisella osallistumisella
suunnittelukokouksiin. Varsinaisesti hanke käynnistetään heti, kun rahoituspäätös keväällä
saadaan.
7. TULOSTEN JULKAISU- JA HYÖDYNTÄMISSUUNNITELMA JA MITEN TOIMINTAA JATKETAAN
HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
PIHKA-toimintamalliehdotus perustuu siihen, että kaikkien yhteiskunnan korvaamien ja avoimen
joukkoliikenteen suunnittelu tapahtuu yhtenä kokonaisuutena. Tämä ajattelu on aivan linjassa
LVM:n kuljetusintegraattori -ajattelun kanssa, missä tavoitteena on kuljetusten valtakunnallinen
yhteensopivuus tärkeimpien tietojen osalta. Pihka-malli lähtee siitä, että kuljetusten suunnittelun
maantieteellinen laajuus vaihtuu kuntatasolta laajemmalle alueelle. Hankkeessa on suunniteltu
yhteistyö LVM:n MaaS-rajapintaan siten, että syntyviä kuljetusreittejä voidaan avata hallitusti
julkisiksi. Todellisessa liikkumisympäristössä toteutetut toimet tuovat informaatiota Maasrajapintaan ja hyödyntävät jatkossa MaaS-rakenteita ja taustajärjestelmiä.
Hankkeeseen kytketään kaikki olennaiset osapuolet.
Hankkeen vaikuttavuuden arvioimiseksi, tulosten levittämiseksi ja laajemmin hyödyntämiseksi
hankkeessa on partnerina mukana tutkimuslaitos, joka tuottaa tarpeelliset analyysit ja laatii
raportit ja esittelymateriaalin. Tarkempi julkaisu- ja hyödyntämissuunnitelma syntyy tämän vuoden
toteuttamissuunnittelun aikana.
8. OHJAUS- JA SEURANTARYHMÄ
Työtä ohjaa ohjausryhmä, jossa ovat Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin/Tampereen
Logistiikan, Kansaneläkelaitoksen, Sastamalan kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin,
taksiorganisaatioiden ja TTY:n Liikenteen tutkimuskeskuksen Vernen edustajat. Ohjausryhmän
kokouksiin voidaan kutsua rahoittajan lisäksi myös esimerkiksi LVM:n, STM:n, Livin, Kuntaliiton ja
muita mahdollisia asiantuntijoita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Pirkanmaan liiton
innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja.
9. HANKKEEN BUDJETTI JA RAHOITUSSUUNNITELMA