Kuljetusverkkojen kehittäminen on tärkeää SUOMEN ULKOMAANKAUPAN TOIMIJAT MUISTUTTAVAT: Parhaillaan on käynnissä suuria liikennehankkeita, kuten E18 Kehä III:n 1. vaihe, valtatie 6 Lappeenranta-Imatra, LahtiLuumäki -rataosan parantaminen sekä Haminan meriväylä. Näiden lisäksi on rakenteilla tai rahoituspäätöksen saaneita muita infrastruktuurihankkeita. Liikenneverkkojen kehittämisessä lähtökohta on, että ennen uusien väylien rakentamista käydään läpi keinot tehostaa nykyisen liikenneverkon toimintaa esimerkiksi liikenteen ohjauksen avulla sekä parantaa verkon toimivuutta toteuttamalla pieniä parantamistoimenpiteitä. KEHITTYVÄT KULJETUSKETJUT OVAT ELINEHTO SUOMEN HYVINVOINNILLE Ulkomaankaupan kuljetusreittien kehittämiskohteita Kuljetusjärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa esimerkiksi taloussuhdanteiden vaihteluihin verrattuna. Toteutettavat hankkeet valitaan siten, että ne ovat tarpeen talouden ja kaupan muutoksista huolimatta. Hankkeiden pääkäyttö saattaa ajan kuluessa muuttua: Kaakkois-Suomeen keskittyvät kehittämishankkeet palvelevat tällä hetkellä hyvin Suomen viennin ja tuonnin lisäksi transitoliikennettä. Tulevaisuudessa transiton mahdollisesti vähentyessä hankkeet palvelevat kasvavaa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä. Perämeren satamayhteydet 1 3 5 4 5 6 7 8 Oulu 9 Vartius 2 10 Kajaani 1 Kokkola 12 13 14 Kuopio 15 16 Jyväskylä Naantali Imatra 6 8 Lahti Kouvola 22 13 Riihimäki 9 20 11 Turku Hanko 185 Valtatie 8 Turku–Rauma–Pori 16 Rauman meriväylä, syventäminen 9 Riihimäen kolmioraide 90 E18 / Turun sataman tieyhteys Jämsänkoski-Rauma -rata, 25 t akselipaino, 80-100km/h 40 14,5 16,0 E18 / Kehä III parantamisen II vaihe Kotka, Kotolahden ratapihan rakentaminen, 2. vaihe Imatra–Luumäki/Kouvola–Kotka/Hamina, 25 t aks.paino Kouvola–Kotka/Hamina -rataosan parantaminen Luumäki–Imatra -rata, kaksoisraide ja nopeuden nosto Valtatie 15 Kotkan sataman tieyhteys Valtatie 15 Kouvola–Kotka 15 23 Nuijamaa 14 21 19 17 Vainikkala 12 18 Vaalimaa 16 Hamina Kotka Helsinki Yhteistyöryhmä 18 19 20 21 22 23 E18 / Valtatie 7 Haminan kohta ja Hamina–Vaalimaa Luumäki–Vainikkala -rata, lisäraide Valtatie 12 Lahti–Kouvola Valtatie 26 Hamina–Taavetti Valtatie 6 Taavetti–Lappeenranta Valtatie 13 Lappeenranta–Nuijamaa 0,3 LIETTUA 1,9 93,3 2,5 31,3 SAKSA 14,6 13,4 PUOLA Merikuljetukset (milj. tonnia/v) Maakuljetukset (milj. tonnia/v) (ennakkotieto) Lähde: Liikennevirasto, Tulli Tornio 2,0 Kemi 1,8 Oulu 2,8 Vuoden 2010 aikana liikenne satamissa ja maanteillä kääntyi kasvuun ja Suomen satamien kautta kuljetetun tavaran määrä kasvoi 13 % edellisestä vuodesta. Kuljetuksien kasvu on jatkunut vuoden 2011 alkupuolella. Suuryksikkökuljetusten osuus on viime vuosina ollut noin neljännes kaikista merikuljetuksista. 395 140 150 30 77 25 tuonti ja vienti milj.tonnia/vuosi suuryksikkökuljetusten osuus 100 70 Esitteen suunnittelu: WSP Finland Oy Suomen satamat yhteensä 93,3 milj. tonnia TUONTI YHT: 51,5 milj. tonnia Vaasa 1,0 1,1 Pori 4,2 25 % Rauma 20 % Uusikaupunki 60 VIENTI YHT. 41,8 milj. tonnia 5,6 Loviisa 1,2 1,1 50 15 % 40 10 % 20 5% 10 0 1981 Kokkola 5,8 Pietarsaari 1,5 30 % 90 80 Raahe 5,5 Kaskinen 110 * Tarve riippuu kaivoshankkeen liikkeellelähdöstä ja kuljetusten suuntautumisesta Lisätietoja Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista ja niiden käyttämistä väylistä löytyy yhteistyöryhmän verkkosivuilta osoitteesta www.ulkomaankaupanreitit.info. 3,5 LATVIA Ulkomaanliikenteen merikuljetuksien pitkään jatkunut kasvu kääntyi laskuksi vuoden 2008 loppupuolella. Vuonna 2009 Suomen satamien kautta kulki tavaraa 19 % vähemmän kuin kuljetusmääriltään toistaiseksi suurimpana vuotena 2007. 30 Tämän esityksen on laatinut ulkomaankaupan kuljetusten yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuna teollisuuden ja kaupan yritykset, kuljetus- ja logistiikkayritykset, varustamot, satamat ja satamaoperaattorit, Elinkeinoelämän keskusliitto, kauppakamarit, Liikennevirasto sekä liikenne- ja viestintäministeriö. VENÄJÄ Merikuljetukset nousseet taantumasta 250 8 24 65 265 22 60 Lisätietoja VIRO 5,7 93,3 Suomen tuonnin, viennin ja transiton määrä ja kohdemaat vuonna 2010 (milj. tonnia). Transitoa oli 7,4 milj. tonnia. Yhteydet Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille 10 Rauma 7 17 Jämsänkoski Tampere Pori 11,2 RUOTSI NORJA TANSKA Tässä esitteessä käsitellään ulkomaankaupan vesi-, tie- ja rautatiekuljetuksia. Lentorahti on noin 0,1 % Suomen kaikista ulkomaankaupan tonnimääräisistä kuljetuksista, mutta noin 9,7 % koko ulkomaankaupan arvosta. Suomenlahden satamayhteydet 11 Seinäjoki SUOMI 13,4 Suomen liikennejärjestelmän perustan muodostavat tie- ja rataverkot, vesiväylät ja satamat sekä lentokentät. Järjestelmän kehittämisessä keskeistä on lisätä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. WSP 2/2011 4 3 Kust. arvio (M€) Lounais-Suomen satamayhteydet Kemi Raahe Ylivieska 2,2 Hyvä liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa liikennemuodot täydentävät toisiaan, tarjoavat sopivia kuljetustapoja erilaisille kuljetuksille sekä edistävät tervettä ja tasapuolista kilpailua. 255 Seinäjoki–Oulu -radan parantaminen, II vaihe 370 Ylivieska–Vartius -ratayhteyden parantaminen Kokkola–Ykspihlaja -radan ja ratapihojen parantaminen 39 48 Kokkolan meriväylän syventäminen 320 Soklin kaivoksen ratayhteys* 2 rata tie meriväylä Suomen viennistä noin 90 % ja tuonnista noin 70 % kuljetetaan meriteitse. Siksi satamat ja niiden hyvät maa- ja meriyhteydet ovat elinkeinoelämän toimivuuden sekä tavaratuotannon ja logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. 2,9 Sokli tärkeä parannettava osuus osuus 2011 Ulkomaankaupan kuljetusreittien kehittämiskohteet on määritetty tarkastelemalla tavarankäsittelymäärällä mitattuna kymmenen suurimman sataman tai satamaparin ja tärkeimpien rajanylityspaikkojen liikenneyhteyksiä. Jokaisesta ryhmästä on nimetty muutamia tie-, rata- ja meriväylähankkeita, joilla ylläpidetään verkon sujuvuutta ja mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin kuljetuksiin. Ryhmittäin on määritelty tärkein hanke, joka on listalla ensimmäisenä. Muut esitetyt hankkeet eivät ole keskenään tärkeysjärjestyksessä. 0% 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Tuonti- ja vientikuljetusten määrien ja suuryksikkökuljetusten osuuden kehitys v. 1981-2010 Naantali 6,5 Turku 2,7 Hanko 2,7 Inkoo 1,3 1,3 Koverhar Hamina 3,7 Kotka 9,3 Sköldvik 16,9 Helsinki 10,8 Lähde: Liikennevirasto Tavaraliikenne Suomen satamissa vuonna 2010 (milj.tonnia) Satamakuljetukset keskeisillä rata- ja tieverkoilla Metsä- ja metalliteollisuuden ulkomaankaupan tuotekuljetukset tehtailta satamiin keskittyvät päärataverkolle. Teollisuuden ulkomaankaupan raaka-aineiden tuonti Venäjältä rajanylityspaikkojen kautta on keskittynyt Kaakkois- ja Itä-Suomen rataverkolle. Transitokuljetukset Venäjältä on hoidettu lähes kokonaan rautateitse Kokkolan, Kotkan ja Haminan satamiin. Ulkomaankaupan tiekuljetukset keskittyvät Etelä-Suomen päätieverkolle. Teollisuuden vientikuljetukset suuntautuvat tehtailta satamiin johtaville yhteyksille. Viennin ja tuonnin suuryksikköliikenne keskittyy eteläisen Suomen pääteille solmupisteinään Helsingin, Hangon, Turun, Naantalin ja Kotkan satamat. Transitokuljetukset Venäjälle käyttävät pääasiassa E18-tietä ja Nuijamaan raja-asemalle johtavaa valtatietä 6. Rovaniemi Satamien maantiekuljetukset 2007 Oulu 0,1 - 1 milj.tonnia 1 - 2 milj.tonnia yli 2 milj.tonnia Kokkola Oulu Kajaani Vartius Vaasa Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on sitoutunut kansallisiin ja Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin. Niiden toteuttamiseksi on laadittu vuosille 2009-2020 ilmastopoliittinen ohjelma, jossa on myös ulkomaankauppaan vaikuttavia älykkään liikenteen toimenpiteitä. 0,1 - 1 milj.tonnia 1 - 2 milj.tonnia yli 2 milj.tonnia Kokkola Vaasa Kuopio Jyväskylä Jyväskylä Pori tilanteiden hallinnassa, kaupunkiseutujen liikenteen hallintayhteistyössä, meriliikenteen hallinnassa, rautatieliikenteen ohjauksessa ja satelliittipaikantamisessa. Älykkäässä liikennejärjestelmässä ajoneuvoista tulee entistä kiinteämpi osa liikenneinfrastruktuuria. Ne tuottavat ajantasaista tietoa liikennejärjestelmän tilasta ja välittävät sitä sekä kuljettajalleen että toinen toisilleen. Samoin terminaaleista ja väylistä tulee älykkäämpiä, kun niitä varustetaan tieto- ja viestintätekniikalla. Liikenteen hinnoittelulla voidaan edistää toimivaa liikenne- ja kuljetusjärjestelmää, tehostaa liikennejärjestelmän toimivuutta ja vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja. Suomen ohuet ja hajanaiset tavaravirrat aiheuttavat infrastruktuurin ja kuljetuskaluston vajaakäyttöä ja vaikeuttavat tehokkaita runkokuljetuksia. Suomi on EU:n kuljetusintensiivisin maa, kun verrataan kuljetettuja tonnikilometrejä bruttokansantuotteeseen. Kuljetusten sujuvuudella ja kustannuksilla on meille suurempi merkitys kuin kilpailijamaillemme. Siksi liikenteen hinnoittelussa on tärkeää ottaa raskaan liikenteen kilpailukyky huomioon. Älykkään liikenteen ratkaisuilla eli liikenteen telematiikalla pyritään löytämään uusia keinoja liikenteen ja kuljetusten tueksi. Älykkään liikenteen ratkaisuja hyödynnetään mm häiriö- Tampere Pori Tampere Elinkeinoelämän logistiikkaan kohdistamat vaatimukset ja tavoitteet muuttuvat nykyistä monipuolisemmiksi. Nopeuden ja täsmällisyyden rinnalla painottuvat ilmasto- ja ympäristöperusteiset vaatimukset. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta on keskeistä, että asetettavat vaatimukset ovat tasaveroisia kilpailijamaihin verrattuna. Vaatimusten lisääntyminen ja uudenlainen painottuminen edellyttävät kuljetuspalveluilta monipuolisuutta ja parempaa kustannustehokkuutta. Kuljetusten ympäristövaikutuksiin kiinnitetään jo huomiota. EU on käynnistänyt ohjelman ympäristöystävällisempien kuljetuskäytävien kehittämiseksi. “Green Corridors” on Euroopanlaajuinen käsite pitkämatkaisten kuljetusten käytävistä, joilla kehittyneen teknologian ja kulkumuotojen yhteistoiminnalla pyritään energiatehokkaisiin ja vähemmän ympäristöä kuormittaviin kuljetuksiin. Ohjelma tukee EU:n pyrkimyksiä liikenteen hiilipäästöjen vähentämiseen ja korostaa tehokkaan logistiikan tärkeyttä. EU kannustaa kehittämään raide- ja vesiliikennettä sekä yhdistelmäkuljetuksia eli intermodaaliliikennettä. Kolari Satamien rautatiekuljetukset 2007 Kuljetuksille entistä monipuolisempia vaatimuksia Rauma Vainikkala Turku Kotka Hanko Helsinki Satamien rautatiekuljetukset vuonna 2007 Turku Kotka Helsinki Hanko Satamien maatiekuljetukset vuonna 2007 Rakennemuutos heijastuu ulkomaankaupan kuljetuksiin Talouden taantuma ja siitä elpyminen vaikuttavat Suomen teollisuuden rakenteisiin ja sitä kautta kuljetustarpeisiin. Pidemmällä aikavälillä kysynnän sijoittuminen ja tuotantotekijöiden, kuten työvoiman ja energian hinta, vaikuttavat globaalisti ja voivat muuttaa talouden rakenteita ja kuljetusvirtoja. Metsäteollisuus on kuljetustarpeeltaan suurin toimiala. Talouden elpyminen lisää alan tuotantoa, mutta kuljetusvolyymit eivät palaa talouden taantumaa edeltäneelle tasolle viime vuosien tuotannon supistusten johdosta. Pitkällä aikavälillä metsäteollisuuden rakennemuutoksen oletetaan jatkuvan. Puun tuonti Venäjältä on suuresti vähentynyt mm. puutullihankkeiden takia. Kotimaisen raakapuun käyttö lisääntyy ja pidentyvien kuljetusmatkojen vuoksi paineita kuljetusten hoitamisessa kohdistuu erityisesti rautateille. Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy tulevaisuudessa ja se vähentänee ulkomailta tuotavan hiilen määrää. Myös metalliteollisuus kärsi maailmantalouden taantumasta ja kuljetusmäärät vähentyivät merkittävästi. Talouden elpy- Merikuljetuksien päästörajat tiukentuvat essä metalliteollisuuden kuljetusten oletetaan palaavan taantumaa edeltäneelle tasolle. Kemianteollisuuden kuljetussuorite on merkittävä. Alan kuljetusten arvioidaan lähivuosina palaavan talouden taantumaa edeltävään määrään. Kaivosteollisuuden kuljetustarpeet voivat kasvaa huomattavasti. Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa on jo avattu. Mikäli Soklin kaivokset Savukoskella alkavat ja kuljetukset suuntautuvat Perämeren satamiin, ovat kuljetustarpeet erittäin merkittävät. Venäjän talouden kehityksellä on vaikutusta niin Suomen tuonti- ja vientikuljetuksiin kuin maamme kautta kulkevaan transitoonkin. Vienti- ja tuontikuljetusten oletetaan Venäjän talouskasvun johdosta kasvavan. Venäjällä tavoitteena on vienti- ja tuontikuljetusten hoitaminen omien satamien kautta. Satamakapasiteettia on runsaasti rakenteilla. Suomen kautta kulkevan transiton markkinaosuus voi pienentyä, mutta tonnimäärät voivat silti kasvaa. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi lokakuussa 2008 merenkulun ympäristönsuojelua koskevan Marpolyleissopimuksen uudistetun ilmansuojeluliitteen. Siinä rajoitetaan laivaliikenteen rikki- ja typpioksidipäästöjä. IMO:n päätökset viedään EU:n säädäntöön muuttamalla rikkidirektiiviä. EU:n komissio on teettänyt IMO:n päätöksen jälkeen selvitykset koskien polttoaineen saatavuutta, hyötyjä ja kustannuksia sekä vaikutuksia logistiikkaan. Vähärikkisiin laivapolttoainelaatuihin siirrytään vuosina 20202025 ja erityisillä rikkipäästöjen kontrollialueilla jo vuonna 2015. Jälkimmäiseen kuuluvat Euroopassa Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali. Rikkipäästöjen vähentämisen lisäksi EU:n komissio ja jäsenmaat kaavailevat velvoitteita meriliikenteen typpi- ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ne nostaisivat rahtihintoja 15 - 25 % (toteutuen noin vuoteen 2040 mennessä). Päätös tarkoittaa käytännössä siirtymistä raskaasta polttoöljystä dieseliin näillä merialueilla. Tämän seurauksena merirahtien hinnat nousisivat 30 - 50 %. Lisäkustannukset Suomen vientiteollisuudelle ja tuontikuljetuksille olisivat vähimmilläänkin satoja miljoonia euroja vuosittain. Vaatimus muuta Eurooppaa ja maailmaa tiukemmista ympäristömääräyksistä ja nopeammasta aikataulusta vääristää Pohjois-Euroopan teollisuuden kilpailutilannetta. Suomen kannalta on tärkeää, että kilpailun vääristyminen tai korkeat kustannusuhkat eivät toteudu EU:n käsittelyssä. Kunnossapidon merkitys kuljetusten sujuvuudelle suuri Hyvin toimiva logistiikka vaatii luotettavia, täsmällisiä ja laadukkaita kuljetuksia. Ulkomaankauppaa palvelevien liikenneväylien on oltava käytettävissä vuodenajasta, viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Tähän haasteeseen on kunnossapidon vastattava tie- ja rataverkoilla sekä meriväylillä. Sujuva ja turvallinen talvimerenkulku on tärkeää Suomen elinkeinoelämälle. Jäänmurtajien saatavuus vaikuttaa erityisesti Pohjois-Suomen satamien meriliikenteeseen, missä jäänmurtoapua tarvitaan pahoina jäätalvina melkein puolen vuoden ajan.