1. No category

Tuloksia esimiestyöllä ja pitkäjänteisellä
työkykyjohtamisella – case Metsä Group
Anna Back,johtava työterveyslääkäri
Carita Borgenström, työhyvinvointipäällikkö, Metsä Group
Timo Pynnönen, henkilöstöpäällikkö, Metsä Group
Mikko Kosonen, työterveyslääkäri, Terveystalo
1
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Metsä Wood Suolahti
2
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Wood
Metsä Group - vastuullinen metsäteollisuuskonserni
tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva ja kestävästi kasvatettu pohjoinen puu
Liiketoiminta-alueet:
• Pehmo- ja ruoanlaittopaperit / Metsä Tissue
• Ensikuitukartongit / Metsä Board
• Sellu / Metsä Fibre
• Puutuotteet / Metsä Wood
• Puunhankinta ja metsäpalvelut / Metsä Forest
Metsä Groupin korkealaatuisissa tuotteissa yhdistyvät uusiutuva raaka-aine, asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys
sekä innovatiivisuus. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin
10 500 henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta,
jonka omistaa noin 122 000 suomalaista metsänomistajaa.
Metsä Groupin arvot – vastuullinen tuloksenteko, luotettavuus, yhteistyö ja uudistuminen
3
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon tavoitteet 2015
Konsernitasoiset työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon tavoitteet määritetään toimintasuunnitelmassa.
1. Sairauspoissaolojen vähentäminen ja työkyvyttömyysriskien ehkäiseminen toimenpiteitä
kohdentamalla.
• Sairauspoissaolotavoite ≤ 3 %. (Sp% oli 3,7 vuonna 2014)
2. Työterveystoiminnan suuntaaminen ennakoivaan toimintaan
• Ennakoivaa toimintaa on 59 % ja sairaanhoitoa 39 % (KELA 0 noin 2 %:a).
3. Työterveyshuollon kustannustehokkuuden parantaminen
• Tavoitteena työterveyskustannusten nousun talttuminen sisällöstä ja toiminnan laadusta tinkimättä.
Konsernitasoisten tavoitteiden pohjalta kunkin liiketoimintapaikkakunnan yksikkö määrittelee yhdessä
paikallisen työterveyden kanssa tavoitteensa sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.
5
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon mittarit tärkeässä roolissa
Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan kvartaaleittain paikallisesti työterveyshuollon ohjaus- ja seurantaryhmässä
Raportit työterveyshuollosta
• Toimintasuunnitelmaan määritettyjen tavoitteiden ja
toimenpiteiden toteutuminen
• Toteutuneet työterveysneuvottelut
• Jäljellä olevaan työkykyyn sopeutetun työn toteutuminen
(Toteutuneet / ei toteutuneet )
• Työterveyspalveluiden palvelujen saatavuus
• Ammatillisen kuntoutuksen tyyppi – ja tapausmäärä
• Osasairauspäivärahatapausten määrä
• Työterveyshuollon kustannukset
Raportit palkkapalvelusta
• Työpaikkakohtaisten työkyvyttömyyseläketapausten määrä
ja kustannukset
• Työpaikkakohtaiset kuntoutustukitapaukset määrä ja
kustannusriski
• Työpaikan sairauspoissaoloprosentti
• Dokumentoidut työkykysuunnitelmat
• Dokumentoidut esimiesten varhaisen tuen keskustelut
Raportit työhyvinvointipalveluista
• Sairauspoissaolokertymät. Henkilöiden määrä ja
sairauspoissaolopäivien määrän kehitys
sairauspoissaoloryhmittäin (1-13 pv, 14-29 pv ja 30 päivää
tai sen yli)
• Henkilöt, joilla ei ole sairauspoissaoloja tarkastelujakson
aikana
• Työterveyshuollon kustannukset
6
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Yhteistyöllä vaikuttavuutta työkykyyn
Työhyvinvoinnin tavoitteiden ja mittareiden avulla konsernissa tunnistetaan tiiviimpää yhteistyötä vaativat liiketoimintayksiköt
• Yhteistyössä: työntekijä – esimies – paikallinen johto – henkilöstöhallinto mukaan lukien konsernin johtava
työterveyslääkäri ja työhyvinvointipäällikkö – paikallinen työterveyshuolto – työsuojelu
Avaintekijät vaikuttavuuteen
• Jäljellä oleva työkyky
• Sopeutettu työ
• Yrityksen ja työterveyshuollon välinen yhteistyö
• Työterveyshuollon resursointi ja sen kohdentaminen
• Nopea toiminta ja yhteistyöpalaverikäytäntöjen napakoituminen
• Nopeampi aikataulu pienemmällä porukalla
• Työterveysneuvottelut
• Työkykysuunnitelmat
• Esimiestyö yrityksessä
• Varhaisen tuen keskustelut
Taustalla SV- ja työterveyshuoltolain muutokset (6/2012), jotka edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun
työntekijän työkyky uhkaa heikentyä. Tähän liittyy myös sairauspoissaolotodistuksen (nk. A-todistus) muodon uusiutuminen.
7
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
CASE Suolahti
Suolahden havu- ja koivuvaneritehtaat
ovat osa Metsä Woodia
Tapana toimia (ei päivitellä)
8
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
KARKEA ANALYYSI LÄHTÖTILANTEESTA
1. Vastuut (työterveyshuolto/henkilöstöhallinto/esimies/tehtaanjohto/työntekijä)
olivat epäselvät ja toimintaympäristö sekava  arkeen hämmennystä.
2. Paljon ja monenlaista näennäisesti tärkeää työterveyshuollon toimintaa, millä ei
ollut selkeää tavoitetta. Ylimitoitettu resursointi ja kohdistamaton toiminta
aiheuttavat turhia kustannuksia.
3. Päätöksentekoa ohjasi SAIRAUS, vaikka työelämässä päätöksenteon
ohjaajana pitää olla TYÖKYVYN – siksi meillä on TYÖterveyshuolto.
9
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Tavoitteet ja mittarit
•
Sairauspoissaoloprosentin laskeminen ja sairastamisen kustannusten (€) aleneminen
•
Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolojen aleneminen
•
Panos-tuotossuhteen optimointi (työterveyshuollon kulu- ja kustannuskuri)
•
Terveysprosentti (työntekijät, joilla cum 12 kk aikana ei ole lainkaan sairauspoissaoloja)
•
Työtyytyväisyys
•
Työkyvyttömyysriskihenkilöiden määrä ja toteutuneet varhaisen tuen keskustelut ja
työkykyneuvottelut
10
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Selkeästi sovitut roolit ja vastuunjako tärkeää
Työterveyshuolto
Työnantaja
Arvioi työntekijän työkyvyn, tunnistaa työkykyrajoitteet ja
määrittää jäljellä olevan työkyvyn sekä arvioi kirjallisesti
työkykyrajoitteen keston
Yhteen sovittaa työntekijän työkyvyn ja työtehtävän.
Ottaa vakavasti työterveyshuollon viestit ja pyrkii korjaamaan
työkykyä uhkaavat epäkohdat välittömästi.
Vastaa siitä, että työkyvyn palauttamiseksi tehtävät toimet
käynnistyvät viipymättä.
Ottaa yhteyttä työterveyteen havaittuaan yksilö- tai
työyhteisötason ongelmia.
Poimii aktiivisesti tilastojen ja käyntien kautta mahdolliset uudet
riskitapaukset käsittelyyn jo ennen kuin ongelmat aiheuttavat
työkyvyn alenemaa.
Työterveyshuollon tulee myös NÄKYÄ tehdaslattialla.
Lähiesimies päättää oman työryhmänsä työntekijän työkyvyn
tukemisesta, kuten tehtävän vaihdosta, työvuoromallista,
työnopastuksesta, tehtäväsisällön muokkaamisesta jne.
(=sopeutettu työ).
Huom! Lähiesimies on väärä henkilö ottamaan kantaa terveyteen
/sairauteen. Työkyky ja siihen sopeutettu työtehtävä on
lähiesimiehen tehtäväkenttää.
Työsuojeluorganisaatio ja sen edustajat
Luottamusmiehet
Seuraa ja ilmoittaa havaituista yksilö- tai
työyhteisötasonongelmista. Ilmoitus työnantajalle – ei
työterveyshuoltoon!
Ei päätä toimenpiteistä, mutta toimii tarvittaessa
asiantuntijaroolissa.
Seuraa ja ilmoittaa havaituista yksilö- tai
työyhteisötasonongelmista. Ilmoitus työnantajalle – ei
työterveyshuoltoon!
Toimii tarvittaessa asiantuntijana työsuhteen jatkumiseen
liittyvissä työkykytapauksissa.
Tekee tiivistä yhteistyötä lähiesimiesten kanssa niin seurannan
kuin tukitoimien toteuttamisenkin osalta.
11
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Esimerkki korjaavista toimenpiteistä: työterveysneuvottelu
(ent. TYKY)
AIEMMIN
NYT
Palaverit (ajankohta) sovittiin
- kutsujana HR tai työterveyshuolto
- aikaa arvottiin ja siirreltiin
- esimies ei päässyt paikalle
- paljon työntekijän peruutuksia
Palaveri määrätään työajalle (scheema)
- kutsujana työterveyshuolto
- aika pitää
- esimies aina paikalla
- työntekijä ei voi perua (työaikaa)
Paikalla työterveyslääkäri, työntekijä, henkilöstöpäällikkö,
luottamusmies (-t), työterveyshoitaja ja mahd. jopa esimies
Paikalla työterveyslääkäri, työntekijä sekä esimies
Muistion laati HR päällikkö (5 sivua)
Muistion laatii työterveyslääkäri (1 sivu)
Päätökset usein päällikkötasolta
Lähiesimies päättää
Sovituista toimista toteutukseen n. 1-5 viikkoa
Sovitut toimet toteutukseen per heti
Seuranta uuden palaverin kautta
Pääsääntöisesti esimies seuraa, työntekijä tukeutuu
työterveyshuollon palveluun tarpeen mukaan
12
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Saavutetut tulokset
Poissaolojen vähentyminen
Tehdas
2013
2014
Maksettujen poissaolojen vähennys (h)
Koivuvaneritehdas;
7,0%
3,8%
5289 tuntia
Havuvaneritehdas;
7,4%
4,2%
6584 tuntia
Laskennallinen hyöty: toteutuneet työtuntimäärät olivat v. 2013 ja 2014 samalla tasolla
säästö (€)
138 000
171 000
Kulukuuri eli toimintamenot = tth kustannukset
 Toimintatavan muutoksen tuoma kokonaissäästö 2014 oli 408 000€
Työterveyskustannusten lasku:
Koivu: 13% Havu: 32%
Terveysprosentin positiivinen kehitys 2013-214: 24,5%  28,5%
Työkyvyttömyysriskihenkilöiden määrän lasku 2013-2104 : 14,5%  9,5%
(työntekijät, joilla sairauspoissaoloja ≥ 30 päivää, %-osuus kaikista)
Jos laskenta suoritetaan Terveystalon ilmoittamien poissaolopäivien kautta (sis. lomat, viikonloput, scheema vapaat,
sairauspäivärahapäivät yms.) ja kuluna käytetään 300 €/pv, on laskentatulos:
Koivu (7118 pv – 4174 pv)*300 €/pv = 883 200 €
Havu (4357 pv – 2433 pv)*300 €/pv = 577 200€  1,46 milj. €
13
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Group
Muutos on toiminut myös työhyvinvoinnin kannalta (työyhteisökyselyjen tulokset 2013 ja 2014)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
AIHEALUE
Luottamus yrityksen tulevaisuuteen
Oleelliseen keskittyminen
Tavoitteet *
Toiminnan jatkuva kehittäminen
Vastuualueiden selkeys
Sovittujen asioiden toteutuminen
Sisäinen yhteistyö
Kehittymismahdollisuudet
Osaamisen hyödyntäminen
Lähtöherkkyys
Työn mielekkyys
Työn haasteellisuus
Kehitysehdotukset
Työhyvinvointi
Arvostus
Epäkohtiin puuttuminen
Yhteistyö esimiehen kanssa **
Palautteen saanti
Tiedonkulku
Kehityskeskustelut ***
Päätäntävalta omassa työssä
Työturvallisuus
MUUTOS
*) Vuoden 2013 aihealueet 1, 17 ja 18 yhdistetty
**) Vuoden 2013 aihealueet 19 ja 20 yhdistetty
***) Vuoden 2013 aihealueet 23 ja 24 yhdistetty
Metsä
Wood
Sorvit
0,33
Hartola
-0,73
Lohja
-0,39
-0,17
0,38
0,18
-0,82
-0,53
-0,01
0,16
0,21
0,15
-0,10
0,03
Punkaharju Punkaharjun
Kerto-tehdas Vaneritehdas
-0,30
0,44
Suolahti
0,73
-0,45
0,36
0,28
-0,43
0,02
0,38
-0,27
0,04
-0,12
0,06
0,78
0,24
-0,49
-0,57
-0,07
-0,02
-0,20
0,35
0,10
0,27
-0,02
0,23
0,19
0,02
-0,28
-0,53
-0,20
-0,42
-0,05
0,00
-0,09
-0,12
0,50
0,50
0,40
0,01
0,18
0,22
0,17
0,40
0,60
0,44
0,32
-0,20
0,12
0,18
-0,52
-0,24
-0,02
0,73
0,12
-0,19
0,11
0,79
-0,10
0,41
0,27
0,92
0,81
0,77
0,95
-0,13
0,29
0,36
-0,02
0,04
0,42
0,67
0,65
-0,15
-0,53
0,02
-0,02
-0,16
0,04
-0,08
0,28
0,08
0,04
-0,76
0,03
0,14
0,58
0,28
0,56
0,63
0,48
0,46
0,18
0,12
0,24
0,00
-0,33
0,11
-0,19
-0,22
0,18
14
Metsä Wood Suolahden vaneritehtaat
- yhteistyö työterveyden näkökulmasta
• Työntekijöitä 500 - työterveyden resurssit tehtaan omalla työterveysasemalla
• Työterveyshoitaja kokoaikaisesti, viitenä päivänä viikossa
• Työterveyslääkäri kahtena päivänä viikossa (muina päivinä lääkäriasemalla)
• Työfysioterapeutin työpaikkatyö (selvitykset, ohjaukset) noin yksi päivä viikossa sekä
yksilövastaanotto yhtenä päivä viikossa
Toimintojen tehostus, mitä muutettiin
• Työterveyshuollon toimintojen tehostaminen aloitettiin 10/2013 yhteistyössä
• Työnjakoa ja vastuita selkeytettiin molemmin puolin yrityksen ja työterveyden välillä
• Sopeutettu työ otettiin käyttöön
• Työterveysneuvottelujen kynnystä madallettiin
• Hoitopolut varmistettiin
• Huomionalainen työ kartoitettiin sekä aloitettiin työpisteohjaukset tuotannossa
15
17.3.2015
Kosonen
Metsä Group
Yhteistyössä saavutetut tulokset
• Asenteet muuttuivat
ENNEN terve – sairas
NYT
työkykyinen – rajoitetusti työkykyinen - työkyvytön
• Toiminta kohdennettiin tarkasti valittuihin asioihin joista saatiin
kustannustehokuutta
• Kokonaissairauspoissaolopäivien vähennys 4867 päivää = -7,9 pvä/ hlö
• TULE- sairauspoissaolopäivien vähennys 1730 päivää
• Säästöä kertynyt 2014 vuonna 1 460 100€ (4867 x 300€)
16
17.3.2015
Kosonen
Metsä Group
Kaikenpituiset sairauspoissaolot vähenivät
Sairauspoissaolopäivien vähennys / hlö 7,9 päivää, yhteensä 4867 päivää
Kokonaissairauspoissaolot pituuksien mukaan
8000
7000
6000
5000
4000
>30pv
3000
15-30pv
2000
1-14pv
1000
0
2013
2014
2013
Suolahden havuvaneritehdas
Suolahden koivuvaneritehdas
Metsä Group
17
17.3.2015
Kosonen
2014
Metsä Group
Työkyvyn ja työn yhteensovittamisen kautta erityisesti TULEsairauspoissaolopäivissä huomattava lasku (1730 päivää)
Tuki- ja liikuntaelin sairauspäivien muutos 2013-2014
900
800
-55%
-44%
700
600
500
400
300
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
200
100
0
1
2
3
2013
4
1
2
3
4
1
2014
2
3
2013
Suolahden havuvaneritehdas
18
Kosonen
1
2
3
2014
Suolahden koivuvaneritehda
Metsä Group
17.3.2015
4
Metsä Group
4
Toiminnan painopisteitä 2015
• Työhön paluun suunnitelmat jo aikaisemmassa vaiheessa esimerkiksi
operaatioiden jälkeen
• Kuntouttavien toimien vahvistaminen tuen ja seurannan avulla
• Työpaikalla työkierron tehostaminen ja esimerkiksi urasuunnittelun käyttöönotto
jolla pyritään ehkäisemään TULE -vaivoja
• Tavoitteena sairauspoissaoloprosentin laskeminen MG:n tavoitteeseen (alle 3%)
tehostetulla ja kohdennetulla yhteistyöllä
19
17.3.2015
Kosonen
Metsä Group
20
17.3.2015
Back, Borgenström ja Pynnönen
Metsä Wood