TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen Sisältö Työterveyshuoltosopimus4 Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen4 Työterveyshuollon sisältö4 Sairaanhoito6 Työpaikkaselvitys6 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma7 Työpaikkayhteistyö7 Työterveyshuoltolainsäädännön noudattamisen valvonta 7 Terveystarkastukset8 Työhöntulotarkastus9 Työterveyskortti 10 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvaus toimintakäytännöstä Työkyvyn varhainen tuki Työkyvyn varhaisen tuen mallissa kuvataan 90 päivän sääntö ja työkykyneuvottelut Kuntoutus Kustannusten korvaaminen 10 10 12 12 13 15 15 3 Työterveyshuoltosopimus Työterveyshuoltosopimus on työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, palveluiden sisältö ja laajuus sekä sopimuksen kesto. Yleisillä järjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi vastaanottojen sijaintia, aukioloaikoja, palvelujen maantieteellisiä järjestelyjä ja alihankkijoita yrityksen toimiessa eri paikkakunnilla. Palveluiden laajuus tarkoitta yleensä sitä, että ovatko sovittavat palvelut lakisääteisiä vai sisältyykö sopimukseen myös vapaaehtoisia yleislääkäri- tai erikoislääkäritasoista sairaanhoitoa. Lakisääteinen työterveyshuoltosopimus on oltava työntekijöiden nähtävänä. Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen Työterveyshuoltopalvelut voidaan järjestää jollakin seuraavista tavoista: ––yrityksen oma työterveysasema ––yhdessä toisten työnantajien kanssa yritysten yhteinen työterveysasema ––palvelut hankitaan terveyskeskukselta tai muulta kunnalliselta palvelujen tuottajalta ––hankkia palvelut työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta, kuten yksityiseltä lääkäriasemalta. Työterveyshuollon sisältö Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät: ––työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla ––työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset ––toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä 4 ––neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä ––työkykyä ylläpitävä toimintaan osallistumien ––työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus ––työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta sekä kuntoutukseen ohjaaminen. Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa. Työnantaja voi sopia palvelun tuottajien kanssa lakisääteistä laajemmista palveluista kuten yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, erikoislääkäri- ja laboratoriopalveluista sekä ikäkausitarkastuksista tai muusta terveydenhoidosta. Yritysten työterveyshuollon laajuus ja sisältö pitää olla sama kaikille yrityksen henkilöstöryhmille. 5 Sairaanhoito Sairaanhoitopalvelujen tarjoaminen henkilöstölle on vapaaehtoista. Mikäli työnantaja liittää sairaanhoitopalvelut osaksi työterveyshuoltoa, palvelujen sisältö ja laajuus sovitaan tarkasti: onko sairaanhoito yleislääkäritasoinen vai kuuluuko siihen myös terveydentilan selvittämiseen tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot, mitä tutkimuksia sairaanhoitoon sisältyy jne. Sairaanhoitopalvelujen järjestämisessä työnantajan on noudatettava yhdenvertaisuuden periaatetta. Sairaanhoidon sisällyttäminen työterveyshuoltopalveluihin auttaa työnantajaa sairauspoissaolojen seurannassa, helpottaa työkyvyn tukitoimien käynnistämistä mahdollisimman varhain ja parantaa työterveyshuollon mahdollisuutta tukea työhön paluuta. Tehokas ja työterveyteen painottunut sairaanhoito yhdessä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kanssa edistää henkilöstön hyvinvointia työpaikalla. Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturmaja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja, kuten henkilöstön ikärakennetta, sairauspoissaolotietoja, tapaturmatietoja ja työprosesseja, työmenetelmiä ja työaikoja. Työterveyshenkilöstö suorittaa työpaikkakäyntejä, joilla arvioidaan ja tarvittaessa mitataan työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi kyselyillä ja kartoituksilla selvitetään työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. Työturvallisuuslain mukainen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä dokumentointi ovat työnantajan vastuulla. Työpaikkaselvityksen liittäminen vaarojenarviointimenettelyyn on perusteltua. 6 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Se perustuu työpaikan olosuhteiden selvittämiseen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointiin sekä työpaikan omaan riskien arviointiin ja siihen kirjataan työpaikan tarpeet ja toiminnan tavoitteet työterveyshuollolle sekä toteutettavat työterveyshuollon toimenpiteet. Toimintasuunnitelman sisällön tulee olla henkilöstön nähtävissä ja toimintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai yhteistyötoimikunnassa. Työpaikkayhteistyö Työterveyshuollon keskeinen yhteistyöelin työpaikalla on työsuojeluorganisaatio. Olennaisen tärkeää on myös yhteistyö ja hyvä tiedonkulku työpaikan johdon, esimiesten ja työterveyshuollon välillä. Sen takia onkin tärkeää että sovitaan työterveyshuollon edustajat osallistuvat työsuojelutoimikunnan kokouksiin tai muuhun yhteistoimintaorganisaatioon. Työterveyshuollon suorittamilla työpaikkaselvityksiin liittyvillä työpaikkakäynneillä ja muilla työpaikkakäynneillä tulee läsnä olla työterveyshenkilöstön ohella työpaikan esimies, työsuojelupäällikkö sekä työsuojeluvaltuutettu, -varavaltuutettu tai -asiamies. Työpaikkaselvityksiä sekä työoloihin liittyviä mittauksia ja kartoituksia tehtäessä käytetään hyväksi työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta työoloista. Työterveyshuoltolainsäädännön noudattamisen valvonta Työterveyshuollon valvonta kuuluu sekä työsuojeluviranomaisille että terveydenhuoltoviranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriölle ja lääninhallituksille kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja työterveyshuollon lääketieteellisen sisällön valvonta. Työsuojeluviranomaisten velvollisuus on valvoa, että työnantaja on järjestänyt työterveyshuoltolain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset työterveyshuoltopalvelut. 7 Terveystarkastukset Työntekijöiden terveydentilan seuranta toteutetaan pääasiassa terveystarkastusten avulla. Terveystarkastuksella tarkoitetaan yksilön, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden ennalta suunniteltua tapaamista, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. Terveystarkastuksia on kahdenlaisia. Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altisteihin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu, pöly ja jotkut kemikaalit. Lakisääteisten terveystarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Lisäksi voidaan järjestää vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Vapaaehtoiset terveystarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisesta. Terveystarkastusten tavoitteet voivat liittyä työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen, työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisemiseen tai toimivan työyhteisön sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön kehittämiseen. Terveystarkastukset ovat osa jatkuvaa työssä selviytymisen seurantaa ja niissä toteutetaan työntekijöiden neuvontaa ja ohjausta. Terveystarkastuksilla voidaan tukea myös päihdeongelmien ehkäisyä, varhaista tunnistusta sekä hoidon tai tuen piiriin ohjaamista. 8 Työhöntulotarkastus Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työntekijän tai muun henkilön, jonka työhön sovelletaan työturvallisuuslakia (299/1958) terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä siten kuin tässä asetuksessa säädetään. (Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 27.12.2001/1484) Rakennusaloilla työntekijät altistuvat esim. ,meluun, tärinään, tavallisuudesta poikkeaviin lämpötiloihin, suojauskemikaaleihin, hartseihin, epoksiyhdisteisiin, pölyyn, kvartisiin, asbestiin ja muihin silikaattikuituihin, orgaanisiin pölyihin, sienten ja homeen itiöihin. Tämän takia työsuhteenalussa täytyy esittää voimassaoleva työterveyskortti tai työntekijälle on kustannettava työhöntulotarkastus. ********* Työterveyshuoltolaki 13 § (21.12.2001) Työntekijän velvollisuus osallistua terveystarkastukseen Työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta tässä laissa tarkoitettuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön: 1) hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä; tai 2) hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Terveystarkastus suoritetaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6 §:ssä säädetään. 9 Työterveyskortti Työnantajan on osana työterveyshuollon järjestämis- ja toteuttamisvelvollisuutta huolehdittava siitä, että rakennustyötä tekevällä työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveyskortti. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijällä on työterveyskortti ennen työskentelyn aloittamista rakennustyömaalla. Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennustyömaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työntekijän on pyydettäessä näytettävä työterveyskortti työnantajalle, työsuojeluviranomaisen tarkastajalle, yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalle tai rakennuttajalle. Työntekijän on työterveystarkastuksen yhteydessä esitettävä työterveyskorttinsa työterveyshuollon ammattihenkilölle tai asiantuntijalle tietojen merkitsemistä ja päivittämistä varten. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkykyä edistäviä ja tukevia toimintakäytäntöjä nimitetään työkyvyn hallinnaksi. Työpaikan tulee huolehtia myös työkyvyn seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkyvyn hallinta on ennakoivaa, perustuu työpaikan tarpeisiin ja jatkuu läpi työuran. Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhteistyössä kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöistä. Kuvaus toimintakäytännöstä sisältää seuraavat osiot: ––toimintakäytännön laadinta yhteistyössä ja käsittely yhteistoiminnassa ––varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja antaminen (toimenpiteiden sisältö ja käyttö) ––työpaikan apuvälineinä käytettävät lomakkeet (kartoituslistat, muistiot tms. työkyvyn puheeksi ottamisessa ja työterveysneuvotteluissa) 10 ––sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä (ilmoituskäytännöt, tietojen toimittaminen työterveyshuoltoon, yhteenvedot ja niiden käsittely; työhön paluun tuki) ––työkykyseurannan toteutus, raportointi, toteutumisen ja vaikutusten analysointi. Yli 20 työntekijän työpaikalta edellytetään erillistä kirjallista toimintakäytännön kuvausta. Työterveyshuollon osuus kirjataan työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan, ja työterveyshuolto antaa raportin työkykyseurannasta työpaikalle. 11 Alle 20 työntekijän työpaikoilla käytännöt kuvataan työpaikkaselvitykseen ja työterveyshuollon osuus työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Kuvaus voi olla myös erillinen. Työkyvyn varhainen tuki Työkyvyn varhaisen tuen toimenpiteillä pyritään palauttamaan työntekijän työkyky ja ehkäisemään työkyvyttömyys. Toimenpiteet (malli) sovitaan ja käsitellään työpaikan yhteistoiminnassa ja toteutetaan yhteistyössä. Työkyvyn varhaisen tuen mallissa kuvataan ––milloin ja miten työkykyasia otetaan puheeksi ja kirjataan ylös ––mitkä ovat eri osapuolten roolit ja vastuut (työntekijä, esimies, työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöt, luottamusmies, henkilöstöhallinto) ––miten esimiehet ja muut osapuolet koulutetaan toimimaan varhaisen tuen mallin mukaisesti ––miten mallin käyttöä, toimivuutta seurataan ja arvioidaan. Työkyvyn varhaisen tuen keskustelussa esimies ja työntekijä kartoittavat, miten työkykyongelma näkyy työssä, mitkä ovat työn voimavarat ja mitä muutoksia työssä pitää tehdä. Sovitut toimenpiteet toteutetaan ja niiden vaikutusta seurataan. Keskusteluun voi osallistua myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Jos varhaisen tuen keskustelu ja työpaikan toimenpiteet eivät riitä, pidetään ns. työterveysneuvottelu, johon työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja(t) osallistuvat. Neuvottelussa sovitaan työkykyä vastaavista töistä ja työjärjestelyistä. Tarvittaessa työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen tai työntekijä sijoittuu uusiin tehtäviin. 12 1.6.2012 alkaen 90 päivän sääntö ja työkykyneuvottelut Kun sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden, pitää työnantajan ilmoittaa poissaolosta työterveyshuoltoon. Tämän jälkeen työterveyshuolto alkaa yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa selvittää työhön paluumahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Työterveyshuolto voi kutsua koolle neuvottelun, johon osallistuvat työntekijä ja esimies. Neuvottelussa keskustellaan työhön paluun mahdollisuuksista ja tarvittavista muutoksista työhön. Näihin neuvotteluihin voi työntekijä pyytää mukaan luottamusmiehen /työsuojeluvaltuutetun. Työntekijä saa Kelalta muistutuksen työterveyshuollon lausunnosta 60 päivän päivärahapäätöksen mukana. ********* Sairausvakuutuslaki 8 luku (20.1.2012) Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha 5 a § Työkyvyn arviointia koskeva lausunto Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:n 1 momentin 5 a kohdassa tarkoitettu lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä. Jos lausuntoa ei ole toimitettu Kansaneläkelaitokselle 1 momentissa säädetyssä määräajassa, työntekijän sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään. Sairauspäivärahan maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos lausunnon toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai jos keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta. Kansaneläkelaitoksen tulee tarvittaessa varmistaa, että työntekijän työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä. 13 Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuoltolakiin perustuva työkykyä yllä pitävä toiminta on osa työkyvyn hallintaa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan kohteita ovat työn ja työympäristön kehittäminen, työyhteisön ja -organisaation toimivuuden parantaminen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen parantaminen. Vastuu toiminnasta on työnantajalla. 14 Kuntoutus Kun työntekijän työkyky on heikentynyt ja muut toimet työntekijän työssä selviytymisen tueksi eivät riitä, työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen. Kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn palauttaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi Kelan järjestämä harkinnanvarainen ASLAK (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) sekä TYK (työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus). Kustannusten korvaaminen Työnantajalla on oikeus saada Kansaneläkelaitokselta (Kela) korvausta järjestämänsä työterveyshuollon tarpeellisista kustannuksista. Korvaukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: ennaltaehkäisevän (lakisääteisen) ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Korvausta maksetaan 60 % ennaltaehkäisevän työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista ja 50 % sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon hyväksytyistä kustannuksista. Kustannusten hyväksyminen edellyttää, että toiminta on ollut työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaista. Korvaus määräytyy laskennallisten työntekijäkohtaisten enimmäismäärien mukaan, jotka tarkistetaan vuosittain. Lähteet: Kela Työterveyslaitos TTL Työturvallisuuskeskus TTK Lainsäädäntö 15 Rakennusliitto ry www.rakennusliitto.fi EVO/tn-k,tj/sim Digixi Oy 5/2012 2000