TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Juankosken kaupunki Toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2016 - 31.12.2016 YRITYKSEN PERUSTIEDOT Yritys Juankosken kaupunki Juankoskentie 13 , 73500 JUANKOSKI 0400 314 444 (vaihde) [email protected] [email protected] Y-tunnus 0170606-4 Toimiala 84110, Julkinen yleishallinto Tilikausi 01.01.-31.12. Tapaturmavakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjantähti Eläkevakuutusyhtiö Kuntien Eläkevakuutus Yhteyshenkilö Kaisu Matinniemi, hallintojohtaja Kaupunginjohtaja Petri Kangasperko Puh. 040 540 9813 TYÖTERVEYSHUOLTO Palvelun järjestäjä Soisalon Työterveys Sammonkatu 6 78870 Varkaus Puh. 017 579 5273 [email protected] www.soisalontyoterveys.fi Työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen on myönnetty toimilupa 22.11.2007 Työterveyshuollon johtaja Jarno Pylkkänen, liikelaitosjohtaja [email protected] Potilasasiamies Arja Luostarinen 1 Puh. 044 444 2396 Yritykselle nimetty työterveyshuollon henkilöstö Soisalon Työterveys/ Juankoski Juankoskentie 18 C 3 73500 JUANKOSKI Puh. 044 444 2522 Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Katri Honkanen Anne Miettinen Puh. 044 444 2483 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA SISÄLTÖ Työterveyshuollon perustaso Ehkäisevän työterveyshuollon sisältö Ennaltaehkäisevä, työkykyä ylläpitävä toiminta (lakisääteinen toiminta) Työterveyshuollon ammattihenkilöiden toiminta sekä heidän arvioimansa asiantuntijapalvelut työterveyshuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, kehittämisessä ja seurannassa Työfysioterapeutin ohjaus- ja neuvontakäynnit 1-3 kertaa työterveyshoitajan / työterveyslääkärin suosituksesta Työpsykologin ohjaus- ja neuvontakäynnit 1-3 kertaa työterveyshoitajan / työterveyslääkärin suosituksesta Työpaikkaselvitykset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Työkykyongelmien arviointi/osatyökykyisen työntekijän seuranta Päihdetyö Ensiapuvalmius Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastukset / alkutarkastukset suunnatut terveystarkastukset/ikäryhmätarkastukset / lakisääteiset määräaikaistarkastukset Osatyökykyisen tarkastukset Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Näyttöpäätetyössä erityistyölasit (Vnp 1405/1993, Stm:n soveltamisohje 30.1.2007 "Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä") Toiminnan suunnittelu- ja arviointikeskustelut 2 x vuodessa (työsuojelutoimikunnan kokous) 2 Sairaanhoidon sisältö Yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito (työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri) tarvittavine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen 1.1.2010 voimaan tulleen työterveyshuoltolain 7 § muutoksen mukaiset sairaanhoitopiiriltä (KYS) hankitut tukipalvelut (laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset sekä kliiniset neurofysiologiset tutkimukset, paitsi ENMG) työterveyslääkärin lähetteellä ja maksusitoumuksella hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa. 22.5.2012 kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesti kirurginen toimenpide yksityissektorilla, kun jonotusaika julkiseen palveluntuottajaan on pitkä (kuukausia) ja työntekijän työtehtävä on sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävä on sen kaltainen, että siinä on oltava sijainen. Sen varmistamiseksi, että lähete yksityiselle palveluntuottajalle työnantajan kustannuksella on perusteltua ja tasapuolista koko henkilöstöä ajatellen, täytyy päätös tehdä ryhmässä. Operaation tarve on harkittava yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelupäällikön kanssa. Keskeisintä harkinnassa on kokonaishyöty työnantajalle. Holter-taltiointi Fysikaalinen hoito työterveyslääkärin lähetteellä silloin kun työkyky on alentunut ja muut työkykyä tukevat toiminnot on tehty. Ennen lähetteen laatimista tehdään kirjallinen kuntoutussuunnitelma työkyvyn parantumiseksi ja säilymiseksi (yhdessä työntekijän, esimiehen, hallintojohtajan ja työsuojelupäällikön kanssa): Pääpaino on aina ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Työterveyshuoltoon eivät kuulu: Virkalääkärin tehtäviin kuuluvat toimenpiteet (Raskauden keskeytyslausunnot, sterilisaatiolausunnot, pahoinpitelylausunnot, toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneiden hoito) Geenitestit Raskauden ehkäisy ja lapsettomuustutkimukset sekä rutiini-irtosolututkimukset Pienkirurgiset toimenpiteet Työelämään liittymättömien kriisien jatkohoito (esim. avioliitto-ongelmat) Harrastuksiin liittyvät todistukset Todistukset uutta (muun kuin Juankosken kaupungin) työpaikkaa ja koulua varten Vapaa-ajan tapaturmat, kun sairauspoissaolo on alle 14 päivää Lääkehoito niveleen (lääkeaine ei sisälly sopimukseen, paitsi kortisoninjektio) Pitkäaikaissairauksien pistoshoito (käynnit ja lääkeaine) 3 TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet: Työsuojelun toimintaohjelma liitteenä Työsuojeluyhdyshenkilöt: Työsuojelupäällikkö Janne Katajisto [email protected] Työsuojeluvaltuutettu Päivi Marttila [email protected] Työsuojeluvaltuutettu Kaisa Hyvönen [email protected] Työsuojeluvaravaltuutettu Jenni Hallikainen [email protected] Työsuojeluvaravaltuutettu Markku Hiltunen [email protected] 040827 2530 050 591 3657 044 2107 799 050 467 1869 040 745 2202 Yhteistyö työsuojelun toimintaohjelmassa Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta kehittämisohjelmaa Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työterveyshuolto osallistuu työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN SEURANTA Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia Työntekijöiden sairauspoissaoloja Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista Asiakastyytyväisyyttä Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta 4 Työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan /-valtuutetun kanssa Vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä Tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle Vuosittain 3 - 5 vuoden suunnittelujakson aikana Perusteellisesti uuden 3 - 5 vuotuiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvotteluissa Seuranta- ja arviointimenetelmät Dokumentointi Itsearviointi Asiakastyytyväisyyskysely Tietojen dokumentointi tai tietojärjestelmä Acute - potilastietojärjestelmä TYÖKYVYN HALLINTA JA VARHAINEN TUKI Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä: Työkyvyn varhaisen tukemisen malli käytössä: Tarkempi suunnitelma on liitteessä Työkyvyn tuki – toimintamallin tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Ennakoiva ja varhainen reagoiminen ja puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä. Varhaisen tuen käytäntöön kuuluu myös henkilöstön sairauspoissaoloseuranta sekä päihdehaittojen ehkäisy ja hoitoonohjaus. Yhteistyössä työnantaja ja työterveyshuolto tarttuvat riittävän varhaisessa vaiheessa tilanteisiin, jotka saattavat johtaa työntekijän työkyvyn alenemiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. Työterveyshuolto auttaa työkykyongelmien kartoittamisessa ja työkykyä tukevien keinojen etsimisessä (yhteisneuvottelu). Juankosken kaupungilla on käytössä myös Epäasiallisen käytöksen ja kohtelun toimintaohje sekä kevennetyn / korvaavan työn käytännöt. Työterveyshuollon vastuut Työterveyshuolto toimii hyvän työterveyshuoltokäytännän mukaisesti. Toimintaan kuuluu varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen antaminen sekä sairauspoissaolojen seuranta, työkykyseurannan toteuttaminen, raportointi ja analysointi työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa ja riittävän varhaisessa vaiheessa tartutaan tilanteisiin, jotka saattavat johtaa työkyvyn alenemiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. Työterveyshuolto on mukana, kun tarvitaan tietoa työn ja terveyden suhteesta tai työkyvyn ennusteesta. Työterveyshuolto auttaa työkykyongelmien kartoittamisessa, osallistuu työterveysneuvotteluihin, auttaa työhön paluun järjestämisessä ja on mukana työpaikan toimintatavan luomisessa. Työnantajan vastuut Työnantaja käy toimintamallin läpi työntekijöidensä kanssa ja toimii mallin mukaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tilanteissa, jotka saattavat johtaa työntekijän työkyvyn alenemiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. 5 Esimies ja työntekijä keskustelevat mm. työntekijän voimavaroista, ammatillisesta osaamisesta, työyhteisön toimivuudesta ja työoloista. Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen seurantamalli käytössä, liitteenä Työnantaja / esimies ottaa työkykyasiat puheeksi työntekijän kanssa seuraavien työstä poissaolorajojen mukaisesti tarvittavien jatkotoimenpiteiden sopimiseksi tai niiden seurannasta sopimiseksi. Esimies laatii keskustelusta muistion ja molemmat vahvistavat sen allekirjoituksellaan. 1. Lyhyet poissaolot: sairauspoissaoloja 1-3 päivää viimeisen 6 kuukauden aikana, vähintään 3 kertaa, tai yli 10 päivää yhteensä lyhyitä poissaoloja, tai 3 viikonloppuun rajoittuvaa yhden päivän poissaoloa 6 kuukauden aikana. 2. Pitkät / pitkittyvät poissaolot: viimeisen 12 kuukauden ajalta yli 30 vuorokauden yhtäjaksoinen poissaolo tai yli 30 vuorokauden kumulatiivinen poissaolo sairauden vuoksi. Työnantaja ja työntekijä sopivat tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden seurannasta sekä ovat yhteydessä tarvittaessa työterveyshuoltoon. Esimies laatii keskustelusta muistion ja molemmat vahvistavat sen allekirjoituksellaan (liite) Työnantaja / esimies ohjaa työntekijän yhteistyössä työterveyshuoltoon mahdollisia jatkoselvittelyjä varten (yhteisneuvottelu). Aloitteen työkyvyn selvittämiseen voi tehdä työntekijä, esimies, työsuojeluorganisaatio tai työterveyshuolto. Työterveyshuollon vastuut Yhdessä työnantajan kanssa sairauspoissaolojen seuranta, hyvän hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun suunnitteluun osallistuminen. Työterveyshoitaja tekee yhteenvedon sairauspoissaoloista kolmannesvuosittain ja koko vuodelta aina tammikuussa. Työnantajan vastuut Työnantaja ja työntekijä sopivat tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden seurannasta sekä ovat yhteydessä tarvittaessa työterveyshoitajaan. Esimies laatii keskustelusta muistion ja molemmat vahvistavat sen allekirjoituksellaan. Työnantaja / esimies ohjaa työntekijän yhteistyössä työterveyshuoltoon mahdollisia jatkoselvittelyjä varten (yhteisneuvottelu). 6 Sairauspoissaolokäytäntö Ilmoittaminen poissaolosta Tarkempi ohje Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - mallissa. Työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan esimiehelleen mahdollisimman nopeasti ja viimeistään aamulla tai ennen työvuoron alkamista. Esimies voi myöntää luvan 1-3 päivän poissaoloon, jolloin työntekijä täyttää poissaoloilmoituksen. Palkanlaskija toimittaa kaikki omalla ilmoituksella ja muualta kuin työterveyshuollosta tulleet sairauslomatodistukset työterveyshuoltoon. Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Päihdetyön hoitoonohjausmalli on käytössä, liitteessä tarkempi suunnitelma Juankosken kaupungin päihdepolitiikka ja hoitoonohjaus - mallissa Työelämässä päihdeongelmat aiheuttavat haittaa paitsi työntekijän terveydelle, myös koko työyhteisön toiminnalle. Päihdehaittojen ehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaaminen koskevat kaikkia työyhteisössä. Suurkuluttajien lisäksi myös kohtuukäyttäjien krapulapäivät aiheuttavat haittoja töissä. Päihteiden liikakäyttäjä tarvitsee työyhteisön tukea ja päihteidenkäytön ongelmaan on puututtava heti ja määrätietoisesti. Tavoitteet: Päihdeongelmien ehkäisy Päihdeongelmaisten oma hoitoon hakeutuminen jo varhaisessa vaiheessa Päihdeongelmien varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen Työyhteisön viihtyvyys ja turvallisuus Päihdeongelmaisten kuntouttaminen Työterveyshuollon vastuut Työterveyshuolto antaa tietoja alkoholiasioista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista sekä osallistuu päihdehaittojen arviointiin ja ongelmien korjaamiseen. Tarvittava hoito suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti. Työterveyshuollossa on käytössä Mini-interventio - malli. Työnantajan vastuut Vastuu työpaikan päihdeohjelman ja pelisääntöjen noudattamisesta ja työtavoitteiden saavuttamisesta, henkilöstön koulutus ja tiedotus 7 YRITYKSEN TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS Kuvaus yrityksestä Juankosken kaupunki toimi työnantajana n. 290 työntekijälle (vakinaiset, määräaikaisesti), jotka toimivat monilla kaupungin eri osastoilla. Henkilökunnan määrä 290 työntekijää Altisteet lisätietoineen Fysikaaliset Melu: Rakennus-, korjaus-, kiinteistön huoltotyöt, vesilaitostyöt, jäteveden puhdistamo, siivoustyö, keittiötyö (tiskaus), teknisen työn opettaja, kotitalousopettaja, ajoittain melua myös muilla opettajilla, nuorisotyö Tärinä: Rakennus- ja korjaustyö, kiinteistönhuolto, vesi- ja jätevedenpuhdistamon työ 8 Kemialliset Kemikaalit ja puhdistusaineet: Rakennus, - korjaus-, kiinteistön huoltotyöt, siivoustyö Vesilaitostyö, työ jäteveden puhdistamolla Teknisentyön -, tekstiilityön opettajat, kotitalousopettajat, kemianopettajat Biologiset Pölyt, huurut, eritteet: Rakennus-, korjaus-, kiinteistön huoltotyöt (asbesti) Vesilaitostyö, työ jäteveden puhdistamolla Teknisentyön -, tekstiilityön opettajat, kotitalousopettajat Hoitotyö Yötyö Hoitotyö (Iivolan Palvelukeskus, kotihoito: muutama työntekijä, hoito- ja päivystysringissä työskentelevät ) Teknisen puolen päivystystyö, mikäli yötyökriteerit täyttyvät Fyysiset/ergonomiset Siivoustyö: kuntotestaus tarv. alkutarkastuksen yhteydessä Keittiötyö: -"Hoitotyö (lasten hoitotyö, kotihoito, Iivolan Palvelukeskus) Rakennustyö, tekninen toimi Liikuntapaikkojen kunnossapito Opetustyö Toimistotyö Psyykkiset Sosiaalityö, hoitotyö, opetustyö Psyykkistä kuormitusta lisää työssä tapahtuvat muutokset Psykososiaalinen kuormitus Tapaturmavaara Tiimityö Asiakaspalvelu Hoitotyö Siivoustyö Keittiötyö Hoitotyö Rakennustyö, tekninen toimi Liikuntapaikkojen kunnossapito Opetustyö Väkivallan uhka Nuorisotyö, hoitotyö, opetustyö, sosiaalityö, yhteispäivystys Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistävät kuormitustekijät Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Yötyö Fyysiset/ergonomiset Psyykkiset Sosiaaliset Tapaturmavaara TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET Tavoitteet toimintasuunnitelmakaudella Työterveyshuollon yleiset tavoitteet Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Vna 1484/2001). 9 Tavoitteet: Kaupungin työtekijöiden työkyvyn selvittäminen / tukeminen työterveyshuollon keinoin. Oirehtivien työntekijöiden kuntoutukseen ohjaaminen, kuntoutuksen vaikuttavuuden seuranta. Työn psyykkisen kuormittavuuden selvittäminen ja vähentäminen mahdollisuuksien mukaan Työntekijöiden tukeminen muutoksessa Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioiminen työpaikkakäynneillä ja vastaanottotyössä Työympäristön terveysvaarojen selvittäminen ja vähentäminen käytettävissä olevin keinoin, ohjaus ergonomisiin työmenetelmiin ja suojainten käytön tehostamiseen. Keittiötyössä ja hoitotyössä tuki- ja liikuntaelinoireiden vähentäminen ja työergonomian parantaminen, työfysioterapeutin neuvonta- ja ohjauskäynnit Ergonomisen työskentelyotteen vahvistaminen hoitotyössä Terveellisten elintapojen omaksuminen (elämänhallintaryhmät, ohjaus- ja neuvontakäynnit) Meluntorjunta ohjeiden mukaisesti Tärkeimmät työterveydelliset haasteet, toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Tavoitteet yksilöiden työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi: Juankosken kaupunki liittyy v. 2017 alusta Kuopioon Opettajien työssä psyykkinen kuormittuneisuus (kuntien välinen yhteistyö) Sosiaalitoimen säästöt kuormittavat varsinkin vanhustyössätoimivia Hoitotyö on siirtymässä yhä enemmän kotihoitoon, asiakkaiden kotona tapahtuvaan hoitotyöhön Tavoitteet työolosuhteiden parantamiseksi: Tavoitteena on ergonominen ja työturvallinen työskentelyote kaikilla työn osa-alueilla ja kaikissa työyksiköissä Tavoitteet työyhteisön toiminnan tukemiseksi Tavoitteena on työyhteisö, jossa työnteko on mielekästä ja sujuvaa, ja jossa työnteon puitteet tukevat työterveyttä Työterveyshuoltoyhteistyön tavoitteet Yhteistyön tavoitteet Tavoitteena on yhteistyössä työnantajan kanssa tukea työntekijöiden työkykyä eri seurantamenetelmiä hyödyntäen Yhteiset tapaamiset esimiesten kanssa osastoittain 10 SUUNNITELTU TOIMINTA 1. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitykset työpaikan toimintaa aloitettaessa, työolosuhteiden muuttuessa, 3-5 vuoden välein Työpaikkaselvityksen avulla hankitaan tietoa työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekä selvitetään niiden merkitys työntekijöille. 1.1. Perusselvitykset v.2016 Tekninen toimi: Liikuntapaikkojen hoitajat Lapinharjun päiväkoti Säyneisen ryhmäperhepäivähoito Toimintakeskus Puhdistuspalvelut: Kaupungintalo, Iivolan Palvelukeskus, Muuruvesi Toteuttajat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työterveysfysioterapeutti Työsuojeluvaltuutettu mukana Menetelmät Työntekijöiden haastattelu Aistinvarainen havainnointi Työn terveysvaarojen arviointi Valaistuksen, äänen voimakkuuden, lämpötilan ja kosteuden mittaaminen Ilmanvaihdon tehokkuuden mittaaminen savukynällä tarvittaessa Seuranta Työsuojelutoimikunnan kokouksissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä 1.2. Suunnatut selvitykset ja erillisselvitykset Tarvittaessa työpisteen ergonomia Tarvittaessa näyttöpäätetyölasien harkintaa varten Työvideointi kuntoutusta varten Tarvittaessa työpsykologin työpaikkaselvitys (työyhteisöongelmat, muutokset) Tarvittaessa muut selvitykset (esim. sisäilman laatu) tarveharkintaan perustuen 11 Kohderyhmä Koko henkilöstö tarvittaessa Toteuttajat Työfysioterapeutti Työpsykologi Muut asiantuntijat 2. Terveystarkastukset Terveystarkastuksella selvitetään terveydentila ja työ- ja toimintakyky tarkoituksenmukaisin menetelmin huomioiden työntekijän ja työ- ja toimintakyvyn kokonaisuus ja erityisesti työn ja terveyden välinen yhteys. Terveystarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve ja laaditaan henkilökohtainen terveyssuunnitelma yhteistyössä työntekijän kanssa työkyvyn edistämiseksi. 2.1. Työhönsijoitustarkastukset Tavoitteena on selvittää työntekijän terveydellinen sopivuus huomioiden työn vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila sekä antaa ohjausta terveyden säilymiseksi. Sisältö: 1. Työolokeskustelu 2. Oire- ja elämäntapaselvitys 3. Työkykyindeksi, tarvittaessa uupumuskysely, audit-kysely 4. Tarvittaessa kuulon tutkimus, keuhkojen toimintakoe, näkötesti 5. Laboratoriokokeet: PVK, sokerikoe, rasvakokeet, ekg yli 45 v tarv., maksakoe, virtsakoe tarvittaessa 6. Verenpaine, pulssi, BMI 7. Työhön tai työmatkaan liittyvät rokotukset, jäykkäkouristus kurkkumätärokotus 8. Lääkärintarkastus tarvittaessa sekä tarvittaessa muut kohtuulliset tutkimukset työkyvyn selvittämiseksi 9. Työhyvinvointisuunnitelma Kohderyhmät Työnantaja ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon 1. Uusille työntekijöille 2. Työntekijöille, joiden tehtävät muuttuvat oleellisesti 3. Uudelleen sijoitettaville työntekijöille 4. Pitkien poissaolojen ja lyhyiden, toistuvien poissaolojen jälkeen (kts. työkyvyn hallinta, seuranta, varhainen tuki malli) Arvio tarkastettavien määrästä 12 Muutama tarkastus vuosittain Toteuttajat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti tarvittaessa Työpsykologi tarvittaessa 2.1.1. Erityisen sairastumisen vaaran perusteella Tavoitteena on selvittää työntekijän terveydellinen sopivuus huomioiden työn vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila sekä antaa ohjausta terveyden säilymiseksi. Sisältö: 1. Työolokeskustelu 2. Oire- ja elämäntapaselvitys 3. Työkykyindeksi, tarvittaessa uupumuskysely, Audit kysely 4. Tarvittaessa Kuulon tutkimus, keuhkojen toimintakoe, näkötesti 5. Laboratoriokokeet: PVK, sokerikoe, rasvakokeet, ekg yli 45 v. tarvittaessa, maksakoe, virtsakoe tarvittaessa 6. Verenpaine, pulssi, BMI, vyötärönympärys 7. Työhön tai työmatkaan liittyvät rokotukset, jäykkäkouristusrokotus, hepatiittirokotus THL.n ohjeen mukaisesti 8. Lääkärintarkastus Toteuttajat: Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työterveysfysioterapeutti tarv. asiantuntijana Työpsykologi tarv. asiantuntijana 2.1.2. Muut työhöntulotarkastukset Sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa. 13 Kohderyhmät: Toimistotyö Opetustyö (paitsi teknisen työn -, tekstiilityön -, kotitalouden opettajat) Toteuttajat: Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti tarvittaessa asiantuntijana (kuntotestaukset) 2.2. Terveydenseurantatarkastukset Terveystarkastuksen tavoitteet ovat terveyden, työ- ja toimintakyvyn arvioiminen, hankkiminen työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta sekä varhaisen tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen selvittäminen ja hoitoon ohjaaminen. Tarkastuksien sisällössä noudatetaan altisteiden osalta työterveyslaitoksen julkaisemaa "Terveystarkastukset työterveyshuollossa" - kirjaa. Kohderyhmät: Tarkastukset ammattiryhmittäin Toteuttajat : Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti ja työpsykologi tarvittaessa asiantuntijoina 2.2.1. Erityisen sairastumisen vaaran perusteella Sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa riskitekijät, tarve ja altisteet huomioiden: Rakennus-, korjaus-, kiinteistöhuollon työt: lisäksi spirometria, keuhko-rtg 10 v. jälkeen, audiogrammi, kiinteistöhuollon työntekijöille hepatiittirokotukset, puristusvoima tarvittaessa Jäteveden puhdistamon työntekijät: lisäksi audiogrammi, spirometria, tarvittaessa keuhko-rtg, ihon kunto, A +B-hepatiittirokotus, F-salmonella (kts. THL:n ohje 5/2013, Euroquest-kysely tarvittaessa Vesilaitoksen työntekijät: lisäksi audiogrammi, spirometria, tarvittaessa keuhko-rtg, ihon kunto, A- B-hepatiittirokotus, F-salmonella (kts. THL:n ohje), Euroquest-kysely tarvittaessa Siivoustyö: lisäksi audiogrammi, keuhkojen toimintakoe tarvittaessa, ihon kunto, tuki- ja liikuntaelinoirekysely, tarv. Bhepatiittirokotus (palvelukeskuksen siivoojat) Keittiötyö: lisäksi audiogrammi, F-salmonella (THL:n ohje), tuki- ja liikuntaelinoirekysely, ihon kunto, työturvallisuus huomioiden Lasten päivähoito: lisäksi F-salmonella (THL:n ohje), tuki- ja liikuntaelinoireiden selvittäminen ja ohjaus, hepatiittirokotus Palvelukeskuksen työntekijät, kotipalvelun työntekijät: lisäksi F-salmonella (THL:n ohje), työturvallisuus huomioiden, B-hepatiittirokotus tarvittaessa. 14 Yötyötä tekeville ttl:n kysely yötyötä tekeville, huom. työturvallisuus Opettajat, koulunkäyntiavustajat, joilla eritetartuntamahdollisuus: lisäksi hepatiittirokotus, lisäksi huom. työturvallisuus Tekstiilityön-, teknisentyön -, kotitalousopettajat: lisäksi audiogrammi ja spirometria Nuorisotyöntekijät: lisäksi hepatiittirokotus, työturvallisuus Toteuttajat: Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti tarvittaessa asiantuntijana Työpsykologi tarvittaessa asiantuntijana Seuranta : Melutyö: Audiogrammi 4 ensimmäisen työvuoden aikana vuosittain, sitten 3 vuoden välein F-salmonella: Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen, yli 4 päivää kestäneen matkan jälkeen (THL:n ohje) Työturvallisuus huomioiden: Tapaturmavaarallisissa töissä Hepatiittirokotukset eritetartuntavaarallisissa, elintarviketartuntavaarallisissa töissä Yötyö: Uusi työntekijä: tarkastus vuoden kuluttua, < 25 v. ja 45- 60 v.: tarkastus kahden vuoden välein, > 60 v.: tarkastus vuoden välein. Muutoin kolmen vuoden välein Kemiallinen altistuminen: Tarvittaessa altistuskokeet pitoisuuden määrittämiseksi, ihon kunnon tarkistus Pölyt, huurut: spirometria, keuhko-rtg 10 v. työssäolon jälkeen tarvittaessa, tarkastus kolmen vuoden välein 2.2.2. Muut terveydenseurantatarkastukset Sisältö sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa tarpeen mukaan. Kohderyhmät: 15 Muu henkilökunta (toimistotyö, opettajat, joilla ei ole altisteita) Toteuttajat : Työterveyshoitaja Tarvittaessa työterveyslääkäri Tarvittaessa työfysioterapeutti asiantuntijana Alle 50 v. viiden vuoden välein Yli 50 v. kolmen vuoden välein Seuranta: 2.3. Osatyökykyisyyteen ja työkyvyn arviointiin ja seurantaan liittyvät terveystarkastukset Tavoitteena on ylläpitää osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työkykyä. Työterveyshuolto antaa kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen. Yhteistyössä työnantajan kanssa seurataan pitkien / toistuvien lyhyiden / kuntoutustoimien jälkeen työhön paluun onnistumista. Terveystarkastukset tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan. työterveyshuolto osallistuu kuntoutuksen jälkeen työntekijän työhyvinvoinnin seurantaan. Työhyvinvoinnin säilymiseksi / paranemiseksi järjestetään työterveystapaamisia yhteistyössä työntekijän, työnantajan edustajan, työterveyshuollon ja tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Toteuttajat: Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti Työpsykologi 3. Tietojen antaminen ja ohjaus Työterveyshuolto antaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveyden vaaroista sekä niiden ehkäisemisestä ja niiltä suojautumisesta. Neuvontaa annetaan työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi sekä edistämiseksi yksilölliset terveysriskit huomioiden ryhmä - ja yksilötasolla. Tietojen antaminen ja ohjaus tapahtuu työpaikkakäyntien, terveysneuvonta- ja terveystarkastuskäyntien, puhelinkontaktien sekä erilaisten ryhmä- ja työyhteisötilaisuuksien yhteydessä. Tarvittaessa työterveyshuolto järjestää todettujen työnkuormitus- ja altisteriskeihin liittyviä luentoja ja ohjaustilaisuuksia. 16 3.1. Ryhmän neuvonta ja ohjaus Työntekijöitä ohjataan tarvittaessa työterveyshuollon järjestämiin ryhmiin (työfysioterapeutti, työpsykologi, työterveyshoitaja), terveysaseman järjestämiin ryhmiin ja Kelan kuntoutusryhmiin Kohderyhmät: V. 2016 Opetustyö: Työpsykologin muutostuki työterveyshuollon tarvearviointiin perustuen Iivolan Palvelukeskus: työpsykologin ryhmäohjaus osastoittain työyhteisötyöskentelystä ja työfysioterapeutin ryhmäohjaus osastoittain ergonomiseen työskentelyyn Koko henkilöstö, yksi ryhmä: Voimavaralähtöinen työkyvyn säilyminen / parantaminen työterveyshuollon tarvekartoitukseen perustuen: työfysioterapeutti, työterveyshoitaja, työpsykologi 3.2. Yksilön neuvonta ja ohjaus Tarvittaessa työntekijä ohjataan työfysioterapeutin ohjaus- ja neuvontakäynnille (max 3 käyntikertaa saman syyn vuoksi) Tarvittaessa työntekijä voidaan ohjata myös psykologin ohjaus- ja neuvontakäynnille (1-2 käyntikertaa) Työnantaja tukee tupakoinnin lopettamista korvaamalla nikotiinikorvaushoidon 3 kk. 4. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävä toiminta on työpaikan suunnitelmallista yhteistoimintaa, jolla pyritään edistämään työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Työterveyshuollon toteuttama työkykyä ylläpitävä toiminta on tarveharkintaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa työterveyshuollon ammattihenkilöt toimivat asiantuntijoina. Toimenpiteet kohdistuvat mm. työntekijän työtapoihin, työympäristöön ja työyhteisöön. Tarvittaessa työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen. Kuntoutusmuotoja ovat ensisijaisesti ohjaus- ja neuvontakäynnit, tarveharkintaiset ryhmät, lääkinnällinen / ammatillinen kuntoutus sekä uudelleen koulutus. Työkyvyn säilymiseksi järjestetään työkyvyn heiketessä työterveystapaamisia yhdessä työntekijän, työnantajan edustajan ja työterveyshuollon kanssa. 17 5. TYÖYHTEISÖTYÖ Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyshoitaja ja lääkäri) ja asiantuntijat voivat osallistua työhyvinvointihankkeiden suunnitteluun yhdessä työpaikan yhteistyöelimen kanssa. 6. ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Ensiapuvalmius arvioidaan työpaikkaselvityksen yhteydessä huomioiden työpaikan vaara- ja haittatekijät sekä työn erityisvaatimukset. Työterveyshuolto osallistuu ensiapuvalmiuden suunnitteluun yhdessä työnantajan kanssa. Työterveyslaki (1383/2001, 12 §) ja työturvallisuuslaki (738/2002 46 §) määräävät, että työnantajan velvollisuutena on huolehtia työpaikan ensiapuvalmiudesta. Ensiapuvalmiuden kolme keskeistä elementtiä ovat: 1. Riittävä määrä työolosuhteiden edellyttämällä tavalla ensiapukoulutettuja henkilöitä 2. Asianmukainen ensiapuvarustus 3. Toimintaohjeet onnettomuustilanteen varalta Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Tapaturman vaaran ollessa ilmeinen, suositellaan vähintään yhtä ensiapukoulutettua kussakin työkohteessa tai työvuorossa. Annettu ensiapukoulutus on voimassa kolme vuotta. Ensiapukoulutuksen saaneista työntekijöistä tulee työnantajan pitää rekisteriä. Rekisteristä tulee käydä ilmi koulutettujen osuus koko henkilöstöstä (yksiköittäin ja vuorottain), koulutettujen nimet ja koulutus sekä saadun koulutuksen ajankohdat. V. 2016: EAI-kertauskurssi, EA I-peruskurssi Kohderyhmä: Nimetyt ensiapukoulutetut Toteuttajat: Työterveyshuoltoilmoittaa järjestämistään kursseista Seuranta: Ohjeen mukaisesti ensiapupätevyyden ylläpitäminen kertauskurssein Ensiapuvälineistö: Ea-kaappi tarvittavin sisällöin työpaikoilla. ensiapupakkaus autoissa ja työmailla Ensiapuvastaava : osastoittain nimetty 18 7. SAIRAUDENNHOITO JA MUU TERVEYDENHUOLTO Sairaudenhoito: Yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Lisäksi 1.1.2010 voimaan tulleen työterveyshuoltolain 7 §:n muutoksen mukaiset sairaanhoitopiiriltä (KYS) hankitut tukipalvelut, joihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset sekä kliiniset neurofysiologiset tutkimukset. Näistä tukipalveluista aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset korvataan työterveyslääkärin lähetteellä osana työterveyshuoltoon kuuluvaa ehkäisevää toimintaa ja sairaanhoitoa hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa. Työterveyslääkäri vahvistaa tutkimustarpeen allekirjoittamallaan maksusitoumuksella. 22.5.2012 kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesti kirurginen toimenpide yksityissektorilla, kun jonotusaika julkiseen palveluntuottajaan on pitkä (kuukausia) ja työntekijän työtehtävä on sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävä on sen kaltainen, että siinä on oltava sijainen. Sen varmistamiseksi, että lähete yksityiselle palveluntuottajalle työnantajan kustannuksella on perusteltua ja tasapuolista koko henkilöstöä ajatellen, täytyy päätös tehdä ryhmässä. Operaation tarve on harkittava yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelupäällikön kanssa. Keskeisintä harkinnassa on kokonaishyöty työnantajalle. Holter-taltiointi sisältyy sairaudenhoitoon Työterveyshuollon eivät sisälly: Virkalääkärin tehtäviin kuuluvat toimenpiteet (Raskauden keskeytyslausunnot, sterilisaatiolausunnot, pahoinpitelylausunnot, toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneiden hoito) Geenitestit Raskauden ehkäisy ja lapsettomuustutkimukset sekä rutiiniirtosolututkimukset Pienkirurgiset toimenpiteet Työelämään liittymättömien kriisien jatkohoito (esim. avioliitto-ongelmat) Harrastuksiin liittyvät todistukset Todistukset uutta (muun kuin Juankosken kaupungin) työpaikkaa ja koulua varten Vapaa-ajan tapaturmat, kun sairauspoissaolo on alle 14 päivää Lääkehoito niveleen (lääkeaine ei sisälly sopimukseen, paitsi kortisoninjektiio) Pitkäaikaissairauksien pistoshoito (käynnit ja lääkeaine) 19 Erikoislääkäri 22.5.2012 kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesti kirurginen toimenpide yksityissektorilla, kun jonotusaika julkiseen palveluntuottajaan on pitkä (kuukausia) ja työntekijän työtehtävä on sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävä on sen kaltainen, että siinä on oltava sijainen. Sen varmistamiseksi, että lähete yksityiselle palveluntuottajalle työnantajan kustannuksella on perusteltua ja tasapuolista koko henkilöstöä ajatellen, täytyy päätös tehdä ryhmässä. Operaation tarve on harkittava yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelupäällikön kanssa. Keskeisintä harkinnassa on kokonaishyöty työnantajalle. Toimenpiteet Pienkirurgiset toimenpiteet eivät kuulu työterveyshuoltopalveluina korvattaviin Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito työterveyslääkärin lähetteellä silloin, kun työkyky on alentunut ja muut työkykyä ylläpitävät toiminnot on tehty. Ennen lähetteen laatimista tehdään kirjallinen kuntoutussuunnitelma työkyvyn parantumiseksi ja säilymiseksi yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä toiminnassa työkyvyn säilymiseksi: kuntoneuvolakäynnit työterveyshoitajan / työterveyslääkärin suosittelemana, ryhmätoiminta Rokotukset Työhön ja työmatkaan liittyvät rokotukset. Tetanus-d Hepatiittirokotus THL:n ohjeen mukaan Hoitohenkilökunnan influenssarokotukset THL:n ohjeen mukaisesti tk:n kautta Muu terveydenhoito Työnantaja tukee tupakoinnin lopettamista korvaamalla nikotiinikorvaushoidon 3 kk. Juankoski 2.10.2015 Kaisu Matinniemi Hallintojohtaja 20 Anne Miettinen Työterveyshoitaja Katri Honkanen Työterveyslääkäri Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty työsuojelutoimikunnan kokouksessa 2.10.2015 Janne Katajisto Työsuojelupäällikkö Jakelu Juankosken kaupunki Juankosken kaupungin henkilöstö, työyksiköt Liitteet Juankosken kaupungin työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki –malli Ilmoitus poissaolosta Muistiomalli esimiehen ja työntekijän välisestä keskustelusta Juankosken kaupungin päihdepolitiikka ja hoitoonohjausmalli Juankosken kaupungin työsuojelun toimintaohjelma 21
© Copyright 2024