1. No category

Sisäilmaongelmien
terveydelliset vaikutukset ja
oireiden tunnistaminen
Tuula Putus
työterveyshuollon erikoislääkäri,
professori
Turun yliopisto
[email protected]
Sitoumukset
 T:mi
IndoorAid, www.indooraid.com
 Suomen lääketieteellisen mykologian seura,
pj.
 Luentopalkkioita: Hengitysliitto, paikalliset
hengitysyhdistykset, Itä-Suomen yliopisto,
Aalto-yliopisto, HY Palmenia, RATEKO Oy,
Savonia amk, Turun amk, Professio Oy, ym.
 Kirjoituspalkkioita: Ympäristö- ja terveysalan
kustannus Oy
Ympäristömikrobien
terveystutkimuksen kolme
vuosikymmentä






1980-l. Husman K, Reiman M ja Terho EO,
maatalousmikrobien terveyshaitat
1990-l. Nevalainen A, Hyvärinen A ja Hirvonen
ML, kosteusvaurioiden yleisyys ja ilman
mikrobipitoisuudet; homeallergian yleisyys,
vaikutukset keuhkojen toimintaan
2000-l. kosteusvauriomikrobien terveyshaittojen
vaikutusmekanismit, PCR-analytiikka
2010-luku: toksiinitutkimus, biosiditutkimus?
N. 25 väitöskirjaa
Majvik-suositus 1 ja 2
Kosteusvaurioiden yleisyys






KTL, TTL, VTT ja TKK saman aiheen äärellä
pientaloista 60-70 % vaurioituneita, 20 %
hometaloja, Nevalainen ym.
kouluista 80 % huono ilmanvaihto, 60+20 %
kosteusvaurioisia, 24 % homeen haju tai näkyvä
kasvusto, Kurnitski ym
päiväkodeista 70 % kosteusvaurioituneita,
Jaakkola, Ruotsalainen vk.
sairaalarakennuksista 15 % kiireellisen
korjauksen tarpeessa, Reijula ym.
Paloasemien kosteusvaurioiden yleisyys?
Mitä kosteusvauriosta seuraa?
 tekninen
vaurio
 esteettinen haitta
 materiaalipäästöt, kemialliset päästöt
 mikrobihaitat
 hyönteiset
 punkit
 amebat
 rakenne 'kompostoituu'
 romahtamisvaara
Korjausvelka ja terveyshaittojen
kustannukset
 Kuntaliiton
mukaan 2000-l alussa kuntien
omistaman rakennuskannan korjausvelka
on 3,25 mrd/5v, useita satoja miljoonia € /
vuosi
 Korjausvelka
nyt 30-50 mrd ja kasvaa
koko ajan
 TKK:n arvion mukaan alentuneen työtehon
kustannus on yhtä suuri kuin kiinteistöjen
lämmityskustannukset
Indikaattorimikrobit
 Viihtyvät
märässä/kosteassa
 Osoittavat rakennuksen vaurion
 Eivät esiinny ’terveessä talossa’
 Ärsyttäviä, tulehdusta (inflammaatiota)
aiheuttavia, allergisoivia ja toksisia
 Indikaattorimikrobien luettelo löytyy STM:n
Asumisterveysoppaasta www.stm.fi
Kemialliset haitat
 Formaldehydi
 Ammoniakki
 Muovimattoyhdisteet
(TXIB ja 2-etyyli-1-
heksanoli
 Naftaleeni, kreosootti
 isosyanaatit
 Viemärikaasut, metaani, merkaptaanit,
haaroittuneet hiilivedyt
Mikrobihaitat
 maaperän
mikrobit rakennukseen
ulkoilmasta, maaperästä sekä likaisen
veden mukana (sadevesi, tulvat,
viemärivahingot)
 homeet, hiivat, itiölliset bakteerit,
aktinobakteerit, mykobakteerit
 kasvualusta vaikuttaa mikrobien kasvuun
ja toksisuuteen (Murtoniemi vk)
 puu vs. betoni, kipsilevy ym.
Mistä mikrobit tulevat
rakennukseen
 Rakennusvaiheessa,
suojaamaton
rakennus / materiaalit
 Kattovuodot
 Putkivuodot
 Viemärivuodot
 Huonosti eristetyt pesutilat
 Maaperäkosteuden nousu
How does the indoor air of a moisturedamaged house differ from normal?
Viable concentration
usually < 100 cfu/m3
often > 100 cfu/m3
Mistä näytteet otetaan?
 Aloitetaan
rakenneteknisellä tutkimuksella,
kuntoarvio tai kuntotutkimus
 Materiaalinäyte ensisijainen
 Pintanäyte
 Ilmanäytteitä tarvitaan vain, jos ei löydetä
vauriopaikkaa tai riskirakennetta
 Myös kuiva rakenne voi olla
mikrobivaurioitunut, jos on aikaisemmin
ollut märkä
Rakenteita avattava, jotta vauriot
saadaan esiin
Miten näytteet tulkitaan
 STM:n
ohjeet
 Ohjearvot eivät ole terveysperusteisia
 Terveyshaittoja voi olla vaikka ohjearvot
alittuvat, ja päinvastoin
 Lajisto ja vaurion sijainti + laajuus
ratkaisevia
 Sisäpinnat ja rakenne, josta voi olla yhteys
sisäilmaan
 Ilmavuoto esim alapohjasta riittää
Riskinarvioinnin vaikeus (?)







ohjearvot alkuun 500 cfu / m3 asunnoissa
sitten ilmanpitoisuus 100 cfu/m3, sädesienet 10
cfu/m3 (Asumisterveysopas 2003 ja 2008)
toimistorakennuksissa 50 cfu/m3, sädesienet 7
cfu/m3
kouluissa 20 cfu/m3
materiaalinäytteissä 10 000 cfu/g, sädesienille
500 cfu/g (Asumisterveysopas 2008)
ohjearvot eivät ole terveysperusteisia
vrt. paljonko valkoista kärpässientä saa syödä?
Onko home terveyshaitta?





90-l. alussa STM totesi, että näkyvä home on
aina terveyshaitta
homeen hajun selvä yhteys oireiluun itiöiden
pitoisuudesta riippumatta
indikaattorimikrobien käsite, Samson ym 1994
herkistäviä mikrobeja tunnetaan kymmeniä!
Lajisto tärkeämpi kuin määrä
Mikrobien mukana tulevat..
 punkit
 amebat
ja muut alkueläimet
 hyönteiset, kovakuoriaiset
 herkistäviä,
yhteys allergiasairauksien
puhkeamiseen
 toimivat mikrobien reservuaarina ja
vektorina
'Vanhoja' riskejä modernissa
ympäristössä

asbesti
 riittämätön ilmanvaihto
 jäähdytysjärjestelmien
mikrobit (Legionella)
 homeita ja sädesieniä
myös vesijohtovedessä
yli 20 paikkakunnalla,
noin miljoona
kansalaista altistuu
(Korhonen ym 2006)
Voivatko muut altisteet kuin
mikrobit selittää oireita?
 VOC:
harvoin
vakavia haittoja
 Eivät lisää
infektioita
 Astman lisäriski n.
20 %
 Kreosootti: pns,
neurol oireet?
 Asbesti:
syöpäriski
pitkällä aikavälillä
 Formaldehydi:
limakalvoärsytys,
päänsärky
 Kuidut: ei
tutkimustietoa
haitoista, vain
rakennustyössä
Sisäilman mikrobialtistuksen
aiheuttamat oireet ja sairaudet
 ilmiön
yleisyys x-aks.
 aikafaktori y-aks.
astma
ODTS
syöpä?
allerginen nuha
krooninen bronkiitti
VOC'n ja toksiinien
aiheuttamat oireet
ärsytys- ja yleisoireet, infektiosairaudet,
poissaolot, työtehon lasku
Mistä erottaa sisäilmaoireen?
 Alussa
oireilu lievittyy tai katoaa muualla
 Myöhemmin ajallinen yhteys hämärtyy tai
katoaa
 Oireilu lievittyy pidemmillä lomilla tai
poissaolojen aikana / ulkona
 Harvinaiset sairaudet ryvästyvät samalle
työpaikalle
Oireiden ja sairauksien mekanismit
Väliton allergia
Toksiset mekanismit,
solukuolema=
apoptoosi ja sytolyysi,
viivästynyt yliherkkyys
Kemiallinen/entsymaattinen
ärsytys, inflammaatio
Intervention mahdollisuudet
Allergia;
parantumaton
Toksisuus:
soluvälitteinen
immuunipuolustus,
jää pysyvä ’solumuisti’
Ärsytys, inflammaatio: palautuvia
jos altistuminen päättyy ajoissa
Tutkimustieto muilta ammattialoilta
tulisi ottaa huomioon
 Maanviljelijät
 Saha-
ja haketyöntekijät
 Jätteenkäsittelijät
 Jätevedenkäsittelijät
 Puutarha- ja kasvihuonetyö
 Sienimöt
 Kaivostyö
Kustannukset
Allergia,
yksilötasolla
suuret
Toksiset mekanismit:
kustannukset suuria,
mahdollinen uhka
työkyvylle
Ärsytys, inflammaatio ja
inflammaatio: kustannukset
yhteiskunnan tasolla valtavia,
yksilölle vielä pieniä
Näytön aste vakavien haittojen
osalta





Epidemiologinen näyttö vaihtelevan hyvä
Yksilötasolla altisteen ja sairauden välinen
yhteys osoitettavissa lähinnä ammattiastman,
alveoliitin ja suoran infektion osalta
Syövän ja reuman osalta alustavaa näyttöä.
Altistumisajat pitkiä, 10-15 v
Vakavia pysyviä haittoja, kustannukset
suuret, kokeellinen tutkimus ihmisillä ei
mahdollista.
Panostettava primaaripreventioon, hoitoon ja
kuntoutukseen
Sairausryväkset






astman riski homealtistuksessa 2-4 x (ei-all.)
noin 30 % kaikesta astmasta homealtistuksesta
johtuvaa (useita tutkimuksia, Britannia, USA ja
Suomi samansuuntaiset arviot, mm. Jaakkola)
reumasairauksien riski 10x tietyissä
rakennuksissa
useita syöpäryväksiä
kilpirauhassairauksien ryväkset? DM??
Keskenmenot, hedelmällisyysongelmat?
’Tyypillinen’ potilas
 Oireilu
alkaa kurkkukivulla, käheydellä,
silmä- ja iho-oireilla, yskällä
 Flunssia tai ’flunssia’ toistuvasti, infektiot
pitkittyvät ja komplisoituvat, tulehdus- ja
antibioottikierre
 Kuumeilua, lämpöilyä, väsymystä,
päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja,
sydänoireita, verenpaineen heittelyä
 Pitkittyvässä vaiheessa neurologiset oireet
ja autoimmuunisairaudet, kilpirauhassair.
Miten oireileva potilas tutkitaan?
 Riippuu
siitä mikä rakennus on kyseessä;
asunto, päiväkoti, koulu, työpaikka ->
vastuuviranomainen ottaa aloitteen
rakennuksen tutkimisesta
 Lääkärin rooli asiantuntijana ja suosituksia
antavana tahona esim sisäilmaryhmässä
 Selvitettävä mille mikrobeille/kemiall.
aineille altistunut?
 Ärsyttävä, toksinen vai allergisoiva?
Mitä hyötyä sisäilmaryhmästä
 Moniammatillinen
lähestymistapa
välttämätön
 Kosteusfysiikkaan perehtynyt insinööri
 Mikrobiologiset näytteet
 Kemialliset näytteet (harvoin tarpeen)
 Lääketieteellinen riskinarviointi
oirekyselyjen avulla: aikuisille ja lapsille
erikseen esim. työpaikat, koulut ja
päiväkodit
Tutkimustavat
 Anamneesi
vai ryhmätason oirekysely?
 Perusverikokeet
 Keuhkojen toimintatutkimukset, PEF, spiro,
diff.kap; NSO ja thorax, joskus HRTT
 Ihotestit ja IgE-vasta-ainetestit, jos
säädökset edellyttävät näyttöä yksilötason
syy-yhteydestä
 Mikrobiviljely kudos- tai eritenäytteestä
 Inflammaatiota osoittavat testit
Mikä on homealtistuksen
merkitys palo- ja pelastusalalla?
 Astman
puhkeaminen aiheuttaa vakavia
seuraamuksia, pahimmassa tapauksessa
uudelleen sijoitus ja ammatinvaihto
 Toistuvat infektiot romahduttavat
lihaskunnon ja yleiskunnon
 Rasitus infektion aikana voi johtaa
sydänlihastulehdukseen ja muihin
jälkitauteihin
 Runsaan antibioottien käytön haitat
Homeallergian yleisyys


2-6 % IgE-välitteistä herkistymistä
IgE-positiivisuuden ja posit. ihotestin yhteys
kliinisiin oireisiin ja sairauksiin, nuha ja astma,
atooppisen ihottuman paheneminen

homeen aiheuttamia ammattitautitapauksia 80120/vuosi, tutkimuskulut suuret


ammattinuhien määrä ollut laskussa..
TTL tutkimukset allergisesta nuhasta ja
astmasta homealtistuksessa
Syy-yhteyden näyttötaakka





VAIN ammattitaudeissa oltava yksilötason näyttö
>50 % todennäköisesti pääasiallisesti sairauden
aiheuttaja työssä esiintyvä fysik, kem tai biol.
altiste
asumisterveystapauksissa tarvetta syy-yhteyden
todisteluun EI ole (paitsi oikeustapauksissa, jos
haetaan korvausta terveyshaitasta)
eri väestöryhmillä eri lainsäädäntö, lapset
’lainsuojattomia’
terveyshaitan toteaminen pitäisi riittää
toimenpiteisiin ryhtymiseen
kokonaisvastuuta asunnoissa, kouluissa ja
päiväkodeissa ei kanna käytännössä kukaan..
Hoito
 Altistumisen
välttäminen, (näyttöä on)
 Altistuminen jatkaminen lääkityksen avulla
ei ole turvallista, astman riski jopa
nelinkertaistuu
 Todetut allergiat ja astma hoidetaan käypä
hoito-suositusten mukaisesti
 Reuma- ja kilpirauhassairaudet, hoito
 Yleisoireet: aika hoitaa, kun on päästy
puhtaaseen ympäristöön. Ruokavalio?
Muita haittoja

Legionella vesijärjestelmissä, Mykobakteerit
astmaatikoilla, suora sieni-infektio, jos
immuunipuolustus alentunut
 Saastuneet vesijärjestelmät ja varusteet,
suojamaskit jne.
 Radon, muut syöpävaaralliset altisteet –
yhteisvaikutus tupakan kanssa!
 Asbesti – ammattitaudit, syöpä (tupakka!)
Tutkimustyö jatkuu..

[email protected]
Lisätietoja
 www.indooraid.com
 Kirjassa:
Home ja terveys