Nummen palvelukeskus akm_selostus
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 4.11.2015 2504 dnro 1550/2015 Asemakaavan muutos 25. kaup.osa, Voutila Korttelit 107 ja 167, leikkikenttäalueet, virkistysalueet ja katualue. Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Vireilletulo Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 13.1.2015 18.8.2015 17.11.2015 x.x.2016 x.x.2016 x.x.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................. 4 1.1 1.2 2. TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................... 5 2.1 2.2 2.3 3. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI ...................................................................................................... 4 KAAVAN TARKOITUS ............................................................................................................ 4 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ................................................................................................. 5 ASEMAKAAVA ..................................................................................................................... 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................... 6 LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ............................................................................. 7 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5 3.1.6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE ...................................................................................................... 15 3.2.1 3.2.2 4. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ...................................................................................... 15 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................................................................ 17 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...................................................................... 19 4.1 4.2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN ................................................. 19 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ........................................................................................ 19 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.2.4 4.3 4.4 Osalliset ................................................................................................................................... 19 Vireilletulo ................................................................................................................................ 19 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................................................. 19 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................................. 20 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET .............................................................................................. 21 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ............................................................................. 22 4.4.1 4.4.2 4.4.3 4.4.4 5. Alueen yleiskuvaus – yhdyskuntarakenne, palvelut, virkistys ................................................... 7 Luonnonympäristö ja maisema .................................................................................................. 9 Yhdyskuntatekniikka .................................................................................................................. 9 Liikenne .................................................................................................................................... 10 Maanomistus............................................................................................................................ 14 Ympäristöhäiriöt ....................................................................................................................... 14 Vaihtoehto 0 ............................................................................................................................. 22 Vaihtoehto 1 ............................................................................................................................. 23 Vaihtoehto 2 ............................................................................................................................. 24 Muut vaihtoehtotarkastelut kaavaprosessin edetessä ............................................................. 24 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................... 27 5.1 5.2 5.3 5.4 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS .......................................................................................... 27 ALUEVARAUKSET .............................................................................................................. 27 NIMISTÖ ........................................................................................................................... 28 KAAVAN VAIKUTUKSET ...................................................................................................... 28 5.4.1 5.4.2 5.4.3 5.4.4 5.4.5 5.4.6 5.4.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja palveluiden saatavuuteen ....................................... 28 Vaikutukset liikenteeseen ........................................................................................................ 29 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan ............................................................................ 32 Vaikutukset luontoon ............................................................................................................... 32 Vaikutukset virkistykseen ......................................................................................................... 33 Sosiaaliset vaikutukset ............................................................................................................ 33 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen .......................................................................... 33 5.5 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN, MAAKUNTAKAAVAAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN ............................................................................................. 34 5.5.1 5.5.2 5.5.3 6. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ..................................................... 34 Kaavan suhde maakuntakaavaan ........................................................................................... 34 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ....................................................................... 35 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS............................................................................................... 37 2 LIITTEET 1. 2. 3. 4. 5. Pienennös kaavakartasta, merkinnät ja määräykset Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Havainnekuva Palaute ja vastineet 3 Asemakaavaselostus, joka koskee 4.11.2015 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2504 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Voutilassa n. 4 km keskustasta länteen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 9,3 ha, josta hieman yli puolet on virkistysaluetta. Suunnittelualue rajautuu etelässä kerrostalo- ja rivitalotontteihin, luoteessa Sammontiehen ja Nurmipolun varren omakotitontteihin sekä pohjoisessa virkistysalueeseen, kevyen liikenteen reittiin, Kylätiehen ja sen varrella olevaan rivitalokortteliin. Ympäristökuvaltaan alue on metsäinen. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 1.2 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksella tutkitaan Nummen uuden palvelukeskuksen liikennejärjestelyt. Tavoitteena uudelle Nummen palvelukeskukselle on, että siihen kytketään mahdollisimman laajasti koulun ja esiopetuksen ohella muitakin julkisia palveluita niin, että se rakennuksena ja toimintaympäristönä palvelee laajasti koko läntisen kantakaupungin väestöä. 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 5.1.2015 (§ 5) käsitellyt kaavoituskatsausta, jossa kaavatyö on tullut vireille nimellä Nummen alueen liikenteelliset järjestelyt (kohde 23.). Kaavoituskatsauksesta on kuulutettu Hämeen Sanomissa 13.1.2015. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 11.6.10.7.2015 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja palvelukeskuksen suunnitteluhanketta esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Vuorentaan koululla 10.6.2015. Kaavaluonnos valmisteltiin yhdyskuntalautakunnan kokoukseen 18.8.2015. Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa kaavaluonnoksen ja päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville laatimisvaiheen kuulemista varten. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 14 vrk, 27.8.-11.9.2015 välisen ajan. Kaavaluonnosta esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Wetterillä 1.9.2015. Kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaislausunnot. Saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Osallisten mielipiteet (3 kpl) koskivat pääasiassa palvelukeskuksen ajoneuvoliikenteen järjestämistä: mopoliikennettä, Kylätien-Karhitien yhdistämistä ja läpiajon avaamista, koululaisten saattoliikennettä ja huoltoliikennettä. Lisäksi mielipiteissä pyydettiin kiinnittämään erityistä huomiota kevyen liikenteen reittien turvallisuuteen, viheralueiden siistimiseen sekä hulevesien hallintaan Kylätiellä. Saatuun palautteeseen on laadittu vastineet, jotka ovat tämän selostuksen liitteenä. Kaavakarttaan tehtiin ehdotusta laadittaessa vähäisiä muutoksia: - katualueen ja autopaikkojen korttelialueen (LPA) rajauksen vähäinen muuttaminen Karhitien päässä (LPA-korttelialueen laajennus) - saattoliikenteen ohjeellisen pysäköimispaikan (p) laajennus Sammontien varressa - huoltoliikenteen ajoyhteyden ja tontilla huoltoliikenteelle varatun alueen osan muuttaminen ohjeelliseksi merkinnäksi - yleismääräyksissä polkupyöräpaikkoja koskevan vähimmäismäärän nostaminen - ohjeellisten ulkoilureittien merkintöjä lisää virkistysalueelle - muutosten ja luonnosvaiheen aikaisen vuorovaikutuksen johdosta täydennykset kaavaselostukseen Kaavaehdotus laadittiin yhdyskuntalautakunnan kokoukseen 17.11.2015. Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa keväällä 2016. 2.2 Asemakaava Suunnittelualueen koko on noin 9,3 ha. Asemakaavan muutos koskee Hämeenlinnan kaupungin 25. kaupunginosan (Voutila) kortteleita 107 ja 167 sekä läheisiä leikkikenttäalueita, virkistysalueita ja katualuetta. Asemakaavassa osoitetaan korttelit 107 (käyttötarkoitus YL), 167 (YU) sekä 108 tontti 4 (LPA) sekä lähivirkistysaluetta (VL) ja katualueita. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Karhitien jatkaminen Kylätielle asti. Lisäksi nykyisin virkistysalueena olevaa aluetta osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) Kylätien ja Karhitien kulmauksessa. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle (YL) saa toteuttaa enintään 12 000 km2. Rakennusoikeus pysyy lähes ennallaan (lisäys 65 k-m2). Rakentamisen suurin sallittu kerrosluku on kolme (III). Rakennusalan rajoja on muutettu suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Lisäksi korttelialueelle on osoitettu alueen sisäiselle huol- 5 toliikenteelle ja pysäköintiin tarkoitetut alueet sekä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU) saa toteuttaa enintään 3200 k-m2 voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Rakennusalan rajoja on muutettu suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Lisäksi korttelialueelle on osoitettu istutettavat/säilytettävät puurivit sekä maanalaista johtoa varten varatut alueen osat. Lisäksi kaavamuutoksella mahdollistetaan ohjeellisin merkinnöin saattoliikenteen jättöpaikan toteuttaminen Sammontien varteen sekä huoltoliikenteen reitin toteuttaminen Sammontieltä palvelukeskuksen tontille. Muut alueet osoitetaan kaavassa lähivirkistysalueiksi (VL). Virkistysalueelle osoitetaan ohjeellisia ulkoilureittejä, leikkikenttiä ja palloilu-/lähiliikuntakenttiä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tavoitteena on, että koulu voisi alkaa uudessa palvelukeskuksessa syksyllä 2018. Kaavan toteuttamisesta vastaa palvelukeskuksen ja liikennejärjestelyiden osalta Hämeenlinnan kaupunki. Kaavaselostuksen luvussa 6 on mainittu toteutuksessa erityisesti huomioitavia seikkoja. 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kuva 2. Ote opaskartasta. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus – yhdyskuntarakenne, palvelut, virkistys Suunnittelualue sijoittuu Voutilan kaupunginosaan Nummen alueelle entisen Nummen koulun ja Jyrätien liikuntahallin kortteleihin ja niitä ympäröiville virkistysalueille. Nummen koulu ja nuorisotalo on purettu ja alue odottaa uuden palvelukeskuksen toteuttamista. Suunnittelualueen lounaisosassa on Jyrätien liikuntahalli. Nummen koulu toimii tällä hetkellä väistötiloissa Seminaarin koululla, Ahveniston parakeissa ja Hirsimäessä. Nummen purettu koulu oli pinta-alaltaan noin 3700 m2. Kuva 3. Ilmakuva alueesta, suunnittelualueen likimääräinen rajaus esitetty valkoisella viivalla. 7 Suunnittelualueelle ei sijoitu merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja tai muinaismuistoalueita/-kohteita. Suunnittelualueen lähiympäristö on rakentunut pääasiassa 1970-luvulla. Laajemmin tarkasteltuna suunnittelualueen ympäristö on pääasiassa pientalovaltaista asuntoaluetta. Kaupalliset palvelut sijoittuvat Nummen alueella Kylätien pohjoispäähän ja Jukolan aluekeskukseen. Suunnittelualueen läheisyydessä on kerrostaloja ja rivitaloja ja myös Jukolassa on kerrostalovaltaisia alueita. Vuorentaan, Voutilan, Loimalahden ja Luolajan alueilla asuu yhteensä noin 9200 asukasta. Kylätien varressa asuu noin 330 asukasta (kerros- ja rivitaloja), Sammontien varressa noin 100 asukasta (omakotitaloja) ja Karhitien varressa noin 230 asukasta (kerrostaloja). Läntistä kantakaupunkia koskeva Sampo-Alajärven osayleiskaava on ehdotusvaiheessa. Osayleiskaava mahdollistaa läntisten kaupunginosien väestönkasvun noin 4500 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Väestönkasvu lisää palvelujen kysyntää alueella. Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti suhteessa nykyisiin ja tulevaisuudessa toteutettaviin asuntoalueisiin (ote Sampo-Alajärven osayleiskaavaehdotuksesta jäljempänä luvussa 3.2). Kuva 4. Nummen palvelukeskuksen ohjeellinen oppilasalueiden kartta. Alakoululaiset (vuosiluokat 1-6) tulevat palvelukeskukselle punaisen rajauksen sisäpuolelta ja yläkoululaiset (vuosiluokat 7-9) sinisen rajauksen sisäpuolelta. Esikoululaiset tulevat punaisen rajauksen sisäpuolelta läheisyysperiaatteen mukaisesti. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on kuvassa osoitettu oranssilla soikiolla. Kaava-alueella sijoittuvalla Leinunpuiston virkistysalueella on melko paljon ulkoilureittejä ja alueen halki kulkee suosittu koillis-lounassuuntainen kevyen liikenteen reitti. Talvisin entisen Nummen koulun tontilta lähtee 0,3 km yhdyslatu, joka yhtyy Hirsimäen lenkkiin (6,5 km), josta on yhteys Ahvenistonjärven ladulle. 8 3.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on suurelta osin metsäaluetta. Alueella ei ole merkittäviä maisemaarvoja. Alueella on muutamia laskuojia. Maasto viettää loivasti idästä länteen. Korkeusasema on ylimmillään noin + 105,50 m merenpinnan yläpuolella (mpy, N2000järjestelmässä) kaava-alueen itäosassa virkistysalueella ja alimmillaan noin + 98,0 m mpy kaava-alueen länsiosan virkistysalueella lähellä Jyrätien rivitalokorttelia. Suunnittelualueen länsiosan metsät ovat havupuuvaltaisia. Itäosan metsissä kasvaa enemmän myös koivua. Koska alueelle ei tavoitella uusia rakentamisalueita, uutta katuyhteyttä ja autopaikkoja lukuun ottamatta, ei alueelle ole laadittu kaavatyön yhteydessä luontoselvityksiä. Maaperältään alue on pääasiassa hiesua tai hienoa hietaa. Lähin pohjavesialue on noin 500 m etäisyydellä koillisessa oleva Ahveniston pohjavesialue. Alueen pintavedet valuvat ojauomaa pitkin Myllyojaan lounaaseen. 3.1.3 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen läpi johtaa viemäri- ja sadevesiviemärilinjat (kartta seuraavalla sivulla) Jyrätien liikuntahallin pohjoispuolella ja seuraillen virkistysreittejä idästä ja jatkuen palvelukeskuksen tontin kaakkois- ja etelärajaa myöten kohti länttä. Kiinteistöt on liitettävissä kaukolämpöverkkoon (kartta seuraavalla sivulla). Kuva 5. Ote vesihuoltokartasta. 9 Kuva 6. Ote kaukolämpöverkoston kartasta, lähimmät johdot sijaitsevat Kylätien päässä. 3.1.4 Liikenne Alueen liikennejärjestelmä on ns. ulkosyöttöinen, jossa aluetta reunustalvilta kokoojakaduilta johtaa päättyvät tonttikadut alueen sisäosiin. Kylätien lounaispäässä olevaa kääntöpaikkaa ja Kylätien luoteispuolella olevilla katualueita käytetään pysäköintiin. Suunnittelualueelle liikennöidään Kylätien ja Sammontien kautta. Alueella on kattavat kevyen liikenteen verkostot. Suunnittelualue on myös joukkoliikenteellä saavutettavissa. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Sammontiellä ja Loimalahdentiellä. Bussipysäkkien saavutettavuus kävellen on alle 5 min. Katuverkolta ei ole kattavasti tietoa liikennemääristä. Suurimpia liikennemäärät ovat Ahvenistontiellä (13 000 ajon./vrk) ja Loimalahdentiellä (7 000 ajon./vrk). Marssitiellä arvioidaan liikennemääräksi noin 5400 ajon./vrk liittymävälillä Aleksis Kiven katu - Kuralantie. Kylätie kuuluu 40 km/h aluerajoituksen piiriin, Karhitiellä on 30 km/h nopeusrajoitus. 10 Kuva 7. Väylähierarkia: suunnittelualueen lähellä kokoojakatuja ovat Loimalahdentie, Marssitie ja Kuralantie. Muutoin katuverkko perustuu tonttikatuihin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa punaisella katkoviivasoikiolla. Kuva 8. Pyöräilyreitit. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa katkoviivasoikiolla. 11 Kuva 9. Ote kaupunkiliikenteen reittikartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa punaisella katkoviivaympyrällä. Kuva 10. Paikallisliikenteen linjat ja väestöntiheys (Lähde: Hämeenlinnan kaupunki, Kehittämisyksikkö. Palveluverkkoselvitys, 2015). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa valkoisella pisteellä. 12 Kuva 11. Paikallisliikenteen bussilinjat ja bussipysäkkien saavutettavuus kävellen: 0-5 min (tumman vihreä), 5-10 min (vaalean vihreä), 10-20 min (kelt.) ja 20-30 min (pun.) (Lähde: Hämeenlinnan kaupunki, Kehittämisyksikkö. Palveluverkkoselvitys, 2015). Pisteet kuvaavat palvelupisteitä kuten kouluja, leikki- ja liikuntapaikkoja. Kaavatyön aikana on laadittu liikenneselvitys (Sito Oy, 29.6.2015), jossa on arvioitu erityisesti palvelukeskuksen vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen ja toimivuuteen. 13 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualueen maat ovat kaupungin omistuksessa. Kaava-alue kattaa kiinteistöt 109-25-107-1 (Nummen koulu) ja 109-25-167-1 (Jyrätien liikuntahalli) sekä osia tiloista 109-416-16-88, 109-25-9903-14 ja 109-25-17-49. Kuva 12. Kaupungin maanomistus kuvassa vihreällä. 3.1.6 Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelta ei ole käyttöhistoriaan perustuen tiedossa mahdollisesti pilaantuneita alueita. Suunnittelualueella ei sijaitse melua tai muita ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. 14 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Asemakaavat tulivat lainvoimaisiksi vuosina 1968 (asemakaava n:o 699), 1971 (n:o 859), 1972 (n:o 889), 1979 (n:o 1325), 1985 (n:o 1755) ja 1992 (n:o 2083). Suunnittelualue on asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU), leikkikenttäaluetta (UL), yleiselle jalankululle varattua katualuetta ja puistoaluetta. Kuva 13. Ote ajantasakaavasta, kaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus punaisella katkoviivalla. Yleiskaava Asemakaavoitusta on ohjannut kaupungin oikeusvaikutukseton kantakaupungin yleiskaava vuodelta 1984. Koulun alue on esitetty yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueena (PY). Ympärillä on pientalo- ja kerrostalovaltaisia alueita (AP ja AK). Koulun ja asukkaiden käyttöön on esitetty lähivirkistysaluetta (VL). Ehdotusvaiheessa olevassa Sampo-Alajärven osayleiskaavassa asemakaavamuutosalue on esitetty palvelujen ja hallinnon alueena (P) sekä lähivirkistysalueena (VL). Lisäksi osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu Kylätien ja Karhitien yhdistävä yhdystie/kokoojakatu (yt/kk). Yleiskaavassa on varauduttu myös Hirsimäenkadun jatkamiseen Loimalahdentielle suunnittelualueen lounaispuolella Myllyojan lähistöllä. 15 Kuva 14. Ote yleiskaavasta 1984, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella soikiolla. Kuva 15. Ote Sampo-Alajärven osayleiskaavaehdotuksesta 05/2015, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella soikiolla. Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.6.2006 vahvisti voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin 2.4.2014. Vaihemaakuntakaavassa 1 ei ole suunnittelualuetta koskevia aluevarauksia tai määräyksiä. Voimassa oleva maakuntakaava on voimassa siltä osin kuin sitä ei kumottu vaihemaakuntakaavassa. Maakuntavaltuuston 1.6.2015 hyväksymässä ja ympäristöministeriöön vahvistettavaksi toimitetussa 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu merkintöjä. 16 Maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta, merkinnällä A ja osittain lähivirkistysaluetta (VL). Suunnittelualueen lounaispuolelle on osoitettu viheryhteystarve Leteenoja-Kivisenoja-Myllyoja. Kuva 16. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (vahv. 28.9.2006), suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella katkoviivaympyrällä. Kuva 17. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella soikiolla. 3.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 10.12.2012 ja se on tullut voimaan 24.1.2013. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 17 Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Kartan koordinaattijärjestelmä on Euref-Fin/ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmä N2000. Selvitykset Asemakaavatyötä varten laaditaan liikenneselvitys. Muiden erillisten selvitysten ja suunnitelmien tarpeellisuutta arvioidaan kaavatyön aikana. 18 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavoitukseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta. Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksella 2015 (KH 5.1.2015, § 5, kuulutettu Hämeen Sanomissa13.1.2015). Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.6.10.7.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu mielipiteitä. Se toimitettiin viranomaisille tiedoksi sähköpostilla 11.6.2015. Tavoitteena uudelle Nummen palvelukeskukselle on, että siihen kytketään mahdollisimman laajasti koulun ja esiopetuksen ohella muitakin julkisia palveluita niin, että se rakennuksena ja toimintaympäristönä palvelee laajasti koko läntisen kantakaupungin väestöä. Osana lasten ja nuorten palveluiden kantakaupunkia koskevaa palveluverkkosuunnitelmaa lasten ja nuorten lautakunta päätti kesäkuussa 2014, että Nummelle tullaan rakentamaan alakoulun tontille vuosiluokat 1-9 sekä esiopetuksen kattava yhtenäinen peruskoulu. Samassa yhteydessä käynnistettiin selvitystyö kyseisen kiinteistön laajemmastakin toiminnallisesta kokonaisuudesta vastaamaan läntisen kantakaupungin palvelutarvetta sekä kuntalaisten palveluiden alueellistamista yleensä. Nummen palvelukeskuksen toteuttaminen on mahdollista voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeuden puitteissa, mutta kaavamuutoksella tutkitaan alueen liikennejärjestelyt. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asemakaavan laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin eri hallintokunnat, HSVesi Oy, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy, TeliaSonera Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus ja Hämeen liitto. 4.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta kuulutettiin 13.1.2015. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. OAS on tämän selostuksen liitteenä. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 11.6. – 10.7.2015 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu nähtävilläolon aikana palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja palvelukeskuksen rakennushanketta esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Vuorentaan koululla 10.6.2015. Yleisötilaisuudessa oli viisi osallistujaa. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaluonnosta valmisteluasiakirjoineen ja päivitettyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa kokouksessaan 18.8.2015 (§ 115) ja päätti asettaa sen luonnoksen nähtäville 14 vrk:n ajaksi. Kaavaluonnos oli nähtävillä 27.8.-11.9.2015 välisen ajan. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus 1.9.2015 Wetterin auditoriossa, josta ilmoitettiin lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa nähtävilläolon kuulutuksen yhtey- 19 dessä 27.8.2015. Kaavaluonnoksesta saatiin kolme mielipidettä nähtävilläolon aikana. Palautteisiin on laadittu kaavan laatijan vastineet, jotka ovat tämän selostuksen liitteenä. Mielipiteen esittäneille järjestettiin asukastilaisuus 29.10.2015, ennen kaavaehdotuksen laatimista. Tilaisuuteen osallistui yhdeksän henkilöä, pääasiassa Kylätien varren asukkaita. Tilaisuudessa tuli ilmi seuraavia kannanottoja: • Kylätien ja Karhitien yhdistämistä vastustetaan. Kaavan laadinnan yhteydessä ei ole asukkaiden mielestä riittävästi selvitetty muita vaihtoehtoja kuten liikenteen ohjaamista tontille Sammontien kautta. Asukkaat korostivat, että kaavalla mahdollistetaan alueelle täysin uusi tilanne, jota ei voi verrata Nummen koulun aikaiseen tilanteeseen. Suuri osa oppilaista tulee Sammontien suunnasta. • Kylätien liikenteen hidastaminen oli myös osallistuneiden toiveena. Ongelmana on pihoista lähteminen, jos liikennemäärät kasvavat - haluaisivat ehkä hidasteita, jos Karhitie toteutuu. • Nummen entisen koulun oppilasmäärä luvattiin selvittää jälkikäteen, kun ei ollut varmaa tietoa: Nummen koulua käy tällä hetkellä 452 oppilasta. • Osallistuneet ovat havainneet hulevesiongelmaa kahdessa kohtaa Kylätiellä: Kylätien 7 autotalleille laskee vedet katualueelta, Kylätien 7 koillispuoleisella virkistysreitillä halkeamia vesien aiheuttaman eroosion johdosta • puistoja toivottiin siistittäväksi pusikoista, on ollut mm. huumeongelmia havaittavissa • koululaisille toivottiin järjestettävän selkeä tupakkapaikka, koska muuten ongelma leviää yksityisille pihoille • mopopysäköinti pitää järjestää, koska kyseessä on myös yläkoulu • Kylätien 7 viemäriverkoston arveltiin kärsivän ajoneuvoliikenteen lisääntymisestä ja varsinkin rakennusaikaisesta liikenteestä. • Koululle ehdotettiin saattoliikennepaikkoja kauempaa koululta mm. Sammontien varren päiväkodin läheltä, Loimalahdentien varressa olevalta AP-alueelta (kauppaa vastapäätä Karhitien liittymässä). Kaavan luonnosvaiheen palautteen perusteella kaavaselostusta on täydennetty monin paikoin ehdotusta laadittaessa erityisesti vaikutusten arvioinnin osalta. Mielipiteiden johdosta Sammontien varren saattoliikenteelle tarkoitettua pysäköimispaikkaa on laajennettu kaavaehdotukseen. Lisäksi pyöräpysäköintinormia on kiristetty, jotta palvelukeskuksen tontille tulisi riittävästi pyöräpaikkoja. Pyöräpysäköintinormi on vähimmäisvaatimus, enemmän voidaan toki aina toteuttaa tarpeen vaatiessa. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksen laatimisen aloitus sekä kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitettiin viranomaisille tiedoksi sähköpostilla 11.6.2015. Koska kaava ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavatyöstä ei järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua. Kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaislausunnot Hämeen ELY-keskuksen alueidenkäytön yksiköltä, Hämeen liitolta, Museovirastolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Elenia Verkko Oy:ltä, Elenia Lämpö Oy:ltä, Gasum Oy:ltä, TeliaSonera Oy:ltä ja 20 HS-Vesi Oy:ltä. Lausuntoja saatiin seitsemän. Luonnosvaiheen lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kaavaehdotus toimitetaan tiedoksi viranomaisille nähtävilläolon yhteydessä. Viranomaiset voivat tarvittaessa jättää lausunnon kaavaehdotuksesta ja samalla tarvittaessa pyytää ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Alueelle on suunnitteilla Nummen palvelukeskus, johon sijoitettaisiin 9.1.2015 päivätyn toiminnallisen suunnitelman mukaisesti seuraavia lähipalveluita: - vuosiluokat 1-9 ja esiopetuksen kattava yhtenäinen peruskoulu (n. 950 oppilasta, joista noin 550 luokilla 1-6 ja n. 400 luokilla 7-9, henkilöstöä noin 80) aamu- ja iltapäivätoiminta (noin 100 lasta, noin 7-10 aikuista) läntisen kantakaupungin äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto kirjasto (henkilöstöä 2-3) nuorisotilat (1 nuorisotyöntekijä, 2 iltaohjaajaa, mahdollisesti muuta henkilöstöä) liikuntapalvelut ravintolatoiminta kolmannen sektorin tilat, harrastustoiminta (omia varastotiloja, muutoin toimivat samoissa tiloissa muiden kanssa) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia uuden palvelukeskuksen edellyttämät liikenneratkaisut. Palvelukeskuksen liikenteen suunnittelussa tulee huomioida saattoliikenne (eskarit, koululaiset), henkilökunnan ja palvelukeskuksella asioivien pysäköintitarpeet, palvelukeskuksen huoltoliikenne ja kevyen liikenteen turvalliset reitit palvelukeskukselta useampaan suuntaan. Tavoitteena on minimoida ajoneuvoliikenteen risteäminen jalankulku- ja polkupyöräliikenteen kanssa tontin sillä ja yleisillä alueilla. Käyttäjiä tulee kannustaa kävelyyn ja pyöräilyyn, jotta ajoneuvoliikenteen määrä olisi mahdollisimman vähäinen ja koululaisten liikenneympäristö siten turvallisempi. Kaavamuutoksella tavoitellaan katuyhteyden avaamista Kylätien ja Karhitien välille, jotta palvelukeskuksen liikenne jakautuisi tasaisemmin olemassa olevalle liikenneverkolle. Lisäksi tutkitaan mahdollisuus osoittaa palvelukeskuksen huoltoliikenteelle reitti Sammontien kautta, saattoliikenteelle pysähtymispaikka Sammontien varteen sekä mahdollisuus osoittaa palvelukeskuksen pysäköintiä varten aluetta Kylätien ja Karhitien kulmauksesta. Samalla muutetaan entisen koulun korttelin käyttötarkoitus opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO) paremmin vastaamaan monipuolisen lähipalveluiden keskuksen tarvetta julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Asemakaavamuutoksella tarkistetaan myös rakennusalojen rajoja sekä palvelukeskuksen korttelissa että urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU, Jyrätien liikuntahalli). 21 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaa laadittaessa on tutkittu kolme erilaista liikenteellistä vaihtoehtoa (ve 0-2). 4.4.1 Vaihtoehto 0 VE 0. Vain nykyinen katuyhteys Kylätieltä - päättyvän kadun päässä kääntöpaikka, saattoliikenteen sijoittaminen tontille (mahdollinen katualueella vain katualuetta puistoon laajentamalla) nykyiset kadulla olevat pysäköintipaikat poistetaan myös huoltoliikenne Kylätien kautta (kaikki liikennemuodot kohtaavat) kaikki saapuvat alueelle samojen liittymien kautta Sammontien ja Kylätien suunnasta Ahvenistontieltä, Marssitieltä ja Aleksis Kiven kadulta lisää vaihtoehdoista eniten liikennettä Kylätielle, kun muita kulkureittejä ei ole, saavutettavuus ajoneuvolla on muita vaihtoehtoja heikompi liikenteen haitat kohdistuvat Kylätielle, Loimalahdentien ja Aleksis Kiven kadun ja Aleksis Kiven kadun Ahvenistontien liittymiin. Kuva 18. Vaihtoehto 0 (laadittu kaavatyön alussa) – yhteys vain Kylätien kautta nykytilanteen mukaisesti. 22 4.4.2 Vaihtoehto 1 VE 1 Katuyhteyden avaaminen Karhitien ja Kylätien välille ja paikka saattoliikenteelle Sammontien varteen - - Karhitien jatke katkaisee puistokäytävän saavutettavuus etelästä, lännestä ja pohjoisesta paranee (liikenne hajaantuu useammille reiteille, eikä rasita vain tiettyjä liittymiä ja Kylätielläkään liikennemäärät eivät kasva yhtä paljon kuin vaihtoehdossa 0) uutta katua rakennettava ja Karhitie rakennettava uusiksi, kun kevyen liikenteen väylä pitää siirtää kadun toiselle puolelle, pituus noin 250 m palvelukeskukseen yksi tonttiliittymä, jota käytetään yhteytenä pysäköintipaikoille, huollolle ja saattoliikenteelle, pyörällä ja kävellen tontille päästään myös muita reittejä Kuva 19. Vaihtoehto 1 (laadittu kaavatyön alussa) – Kylätien ja Karhitien yhdistävä ajoneuvoliikenteen yhteys ja saattoliikenteen paikka Sammontien varteen 23 4.4.3 Vaihtoehto 2 VE 2 Katuyhteyden avaaminen Karhitien ja Kylätien välille ja huoltoajon ohjaaminen Sammontien kautta sekä varautuminen pysäköintialueeseen huoltoreitin yhteydessä - - erona vaihtoehtoon 1 huoltoliikenteen yhteys palvelukeskukselle Sammontien kautta, mikä helpottaa tontin sisäisiä liikennejärjestelyjä, ja lisäpysäköintitilaa huoltoreitin varteen muu ajo palvelukeskuksen pihaan ja läpiajo pihan kautta on estettävä vähentää virkistysalueen määrää enemmän kuin ve 1 Kuva 20. Vaihtoehto 2 (laadittu kaavatyön alussa) – Kylätien ja Karhitien yhdistävä ajoneuvoliikenteen yhteys, huoltoliikenne Sammontien kautta ja varautuminen pysäköintialueeseen huoltoliikenteen reitin yhteydessä. 4.4.4 Muut vaihtoehtotarkastelut kaavaprosessin edetessä Kaavan luonnosvaiheen vuorovaikutuksen aikana osalliset kritisoivat sitä, että vaihtoehtotarkastelut perustuvat kaikki liikenteen ohjaamiseen Kylätien kautta. Kylätien varrella asuvat osalliset toivoivat liikenteen ohjaamista palvelukeskukselle enemmän Sammontien kautta ja Karhitien jatkeen toteuttamatta jättämistä, jotta Kylätielle ei tulisi läpiajoliikennettä. Vaihtoehtotarkastelut perustuvat nykytilanteen parantamiseen mahdollisimman vähillä investointikustannuksilla ja mahdollisimman vähäisillä vaikutuksilla virkistyskäyttöön. Sammontien varteen on osoitettu kaavassa saattoliikenteen jättöpaikka, joka palvelee alueelle Hirsimäen ja Kuralan suunnasta tulevia. Nummen koulun aikana saattoliikenne Sammontien puolella tapahtui epävirallisesti Sammontien varressa tai 24 Nurmipolun päässä. Palvelukeskuksen tontille ei oteta ajoneuvoliikenteen yhteyttä Sammontien kautta, sillä ajoneuvoliikenteen läpikululta palvelukeskuksen tontin kautta halutaan välttyä ja palvelukeskuksen piha-alueet tontin länsi-eteläsektorilla rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä. Kaavaratkaisu turvaa myös kevyelle liikenteelle paremmat olosuhteet, kun ajoneuvoliikenne ohjataan tontille selkeästi yhdestä suunnasta (tontin itäosasta Karhitieltä ja Kylätieltä) ja kävelijät ja pyöräilijät saapuvat pääasiassa virkistysalueiden kautta. Koulun tontin sijoittaminen päättyvän kadun päähän virkistysalueiden äärelle on ollut aikanaan tietoinen päätös ja alueelle on tarkoitettu liikennöitävän pääasiassa kävellen ja pyörällä. Tämä on edelleenkin kaupungin tavoite ja siihen kannustetaan huolehtimalla hyvistä ja turvallisista kevyen liikenteen yhteyksistä palvelukeskukselle. Palvelukeskuksen lähialueella Voutilassa asuu noin 2370 asukasta (alla olevassa kartassa alue rajattu sinisellä ehyellä viivalla), jotka saapuvat palvelukeskukselle Jyrätien, Loimalahdentie, Karhitien tai Kylätien suunnasta. Loimalahdentiehen ja Sammonojantiehen tukeutuvilla alueilla asuu noin 2150 asukasta, joista osa Hirsimäen ja osa Sammon alueen asukkaista saattavat liikennöidä palvelukeskukselle myös Hirsimäenkadun ja Louhentien kautta. Hirsimäenkadun, Louhentien ja Sammontien vaikutusalueella asuu noin 2960 asukasta. Pääosa koululaisista saapuu kouluun Sammontien tai Louhentien kautta ja siksi myös kevyen liikenteen yhteyksiin sillä suunnalla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Myllyojan eteläpuolisilta alueilta on virkistysalueita pitkin yhteydet Sammontien päähän ja edelleen sen varressa olevaa kevyen liikenteen väylää pitkin palvelukeskukselle. Karhitieltä saadaan turvalliset kevyen liikenteen yhteydet Leinunpuiston kautta palvelukeskuksen tontille. Kylätien varressa on ajoneuvoliikenteestä korokkeella erotettu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jolta on suora yhteys palvelukeskuksen tontille. Kuva 21. Kokoojakadut (punaisella), palvelukeskuksen lähestymissuunnat (keltaisella) ja eri osa-alueiden asukasmäärät sinisellä. 25 Kaava-alueella saattoliikenteen paikat sijoittuvat Sammontien varteen ja Kylätien päähän palvelukeskuksen tontille. Lisäksi saattoliikennettä voi suuntautua Jyrätielle, jossa lapsen voi jättää liikuntahallin pihaan, josta on turvalliset yhteydet kävellä kouluun. Saattoliikenteen paikkoja on osallisten taholta ehdotettu toteutettavaksi myös kauemmaksi palvelukeskukselta, mikä olisi kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta hyvä, kun ajoneuvoliikenne palvelukeskuksen lähellä jäisi ainakin teoriassa vähäisemmäksi. Olemassa olevilta kouluilta saatujen kokemusten mukaan käytännössä saattoliikenne kuitenkin suuntautuu mahdollisimman lähelle sisäänkäyntejä. Siksi saattoliikenteen pysäköimispaikkojen toteuttamiseen varaudutaan asemakaavamuutoksen alueella ja muita vaihtoehtoja voidaan silti toteuttaa tarpeen vaatiessa ja resurssitilanteen mukaan kaava-alueen ulkopuolelle. Yksi osallisten ehdottama saattopaikka sijaitsee Loimalahdentien varressa Karhitien ja Loimalahdentien liittymän länsipuolella. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa tarkoitettu autopaikkojen korttelialueeksi. 26 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Alueelle osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU), lähivirkistysaluetta (VL) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Rakentamiseen tarkoitettujen korttelialueiden (YL, YU) yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,18 ha. Korttelien rakennusoikeus pysyy lähes ennallaan ollen palvelurakennusten korttelialueella 12 000 k-m2 (vastaa tehokkuuslukua 0.50) ja YU-korttelialueella 3200 k-m2 (vastaa tehokkuuslukua 0.40). Suunnittelualueesta 62 % osoitetaan lähivirkistysalueeksi, yhteensä noin 5,8 ha. Lisäksi osoitetaan katualuetta 2055 m2 ja autopaikkojen korttelialuetta 1350 m2. Käyttötarkoitus YL YU LPA VL katu Käyttötarkoituksen alat yhteensä Pinta-alat 23870 7970 1350 10653 2055 47243 Yhteensä Osuus kokonaispintaVastaava alasta Rakennusoikeus tehokkuusluku 23870 7970 1350 57896 2055 93141 25,6 % 8,6 % 1,4 % 62,2 % 2,2 % 100,0 % 12000 3200 0,50 0,40 15200 Kuva 22. Kaavaehdotuksen 4.11.2015 mukaiset pinta-alatiedot (yksikkönä neliömetri). Kaavaratkaisusta on laadittu havainnekuva, joka on selostuksen liitteenä. 5.2 Aluevaraukset Kaavamerkinnät ja –määräykset sekä kaavakartan pienennös ovat selostuksen liitteenä. YL Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta on osoitettu suunnitteilla olevan palvelukeskuksen kortteliin. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu voimassa olevaa asemakaavaa vastaavasti 12 000 k-m2 (voimassa olevassa asemakaavassa e=0.50 rakennusoikeus 11 935 k-m2, lisäystä 65 k-m2). Lisäksi korttelialueelle on osoitettu rakennusalan rajat, alueen sisäiselle huoltoliikenteelle varattua aluetta ja pysäköintialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on kolme (III). Korttelin eteläosaan on osoitettu alue maanalaista johtoa varten. Korttelialueella on osoitettava vähintään yksi autopaikka 100 k-m2 kohti ja yksi polkupyöräpaikka kutakin kerrosalan 30 m2 kohti. YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta on osoitettu Jyrätien liikuntahallin kohdalle voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelialueen rakennusoikeus on 3200 k-m2. Lisäksi korttelialueelle on osoitettu rakennusalan rajat, maanalaista johtoa varten varattua aluetta ja istutettavia/säilytettäviä puurivejä. Korttelialueella on osoitettava vähintään yksi autopaikka 70 k-m2 kohti. LPA Autopaikkojen korttelialuetta on osoitettu Kylätien eteläpuolelle lähelle palvelukeskuksen korttelia. Aluevarauksella varaudutaan palvelukeskuksen mahdollisiin lisäpysäköintipaikkatarpeisiin. VL Kaava-alueelle sijoittuvat virkistysalueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi. Katualue Lisäksi asemakaavassa osoitetaan Karhitien katualuetta. 27 5.3 Nimistö Kaavassa osoitetaan Karhitien katualue ja Leinunpuiston virkistysalueita. Kaavassa ei ole tarpeen nimetä uusia katuja tai virkistysalueita. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja palveluiden saatavuuteen Uuden palvelukeskuksen paikka sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla. Palvelukeskus sijoittuu puistoalueen keskelle Sammontien ja Loimalahdentien väliin. Alue on syntynyt aikana, jolloin suosittiin ulkosyöttöisiä liikenneratkaisuja. Sampo-Alajärven ehdotusvaiheessa olevassa osayleiskaavassa (pvm 12.5.2015) mahdollistetaan läntisiin kaupunginosiin uusia asuntoalueita noin 4500 asukkaalle 2030 mennessä ja myöhemmin toteutettavia asumisen reservialueita noin 3100 asukkaalle. Palvelukeskuksen toteuttamisella varaudutaan lisääntyvään palvelutarpeeseen, mutta sen toteuttaminen myös parantaa läntisten kaupunginosien julkisten palveluiden tarjontaa. Lähipalveluiden keskittäminen tuo pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä kaupungille mm. henkilöstö-, tila-, huolto- ja kunnostuskustannuksissa. Keskittämällä pystytään myös kasvattamaan tilojen monikäyttöisyyttä ja nostamaan tilojen käyttöastetta sekä vuorokausi- että vuositasolla. Palveluiden sijoittuminen yhteen keskittymään saattaa vähentää yksityisten ihmisten liikkumistarvetta, kun monia palveluita saa samasta toimipisteestä. Koska Nummen palvelukeskukseen on suunnitteilla yhtenäiskoulu, parantaa palvelukeskuksen toteuttaminen erityisesti yläkoulun saavutettavuutta pyörällä ja kävellen. Kuva 23. Sampo-Alajärven osayleiskaavan ehdotus 12.5.2015. Nummen uusi palvelukeskus sijoittuu keskeiselle paikalle asuntoalueisiin nähden (punainen katkoviivaympyrä). 28 Asemakaavan muutoksella ei osoiteta uusia rakentamiseen tarkoitettuja korttelialueita ja rakennusoikeus kasvaa vain vähän (lisäys 65 k-m2), joten tässä suhteessa kaava ei tuo muutosta voimassa olevan asemakaavan sallimaan tilanteeseen. Nummen puretun koulun ja nuorisotilan toteutunut rakennusoikeus oli noin 3670 k-m2, joten uusi palvelukeskus tulee olemaan vanhaa koulua ja nuorisotilaa huomattavasti suurempi, kun sen kerrosalaksi on arvioitu noin 10 000 k-m2. Uudisrakennus on kerrosalan osalta mahdollista toteuttaa alueelle ilman kaavamuutosta, sillä voimassa olevassa asemakaavassa on tontille osoitettu rakennusoikeutta 11 935 k-m2 tehokkuusluvulla e=0.50. Asemakaavamuutos laaditaan palvelukeskuksen liikenteellisen toimivuuden näkökulmasta. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus mahdollistaa Jyrätien liikuntahallin laajentamisen. Toiminnanharjoittajan mukaan lähivuosina saattaa olla tarvetta tehdä lisää pukuhuonetiloja hallin takaosaan. 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen Kaavatyön yhteydessä on laadittu erillinen liikenneselvitys, jossa on käsitelty myös kaavan liikenteellisiä vaikutuksia. Muutokset liikenneverkossa ja liikennemäärissä Kaavamuutoksella mahdollistetaan Karhitien jatkaminen Kylätielle, autopaikkojen toteuttaminen Karhitien ja Kylätien kulmaukseen, saattoliikenteen jättöpaikan toteuttaminen Sammontien varteen sekä huoltoliikenteen yhteys Sammontieltä palvelukeskukselle. Nämä muutokset vähentävät virkistysalueen määrää ja lisäävät ajoneuvoliikennettä Kylätiellä ja alueilla, joilla se ei ennen ole ollut mahdollista. Karhitien jatkeella nykyinen kevyen liikenteen yhteys muutetaan ajoneuvoliikenteen kaduksi, jonka yhteyteen toteutetaan ajoradasta reunakivellä erotettu kevyen liikenteen väylä. Liikenneselvityksen mukaan palvelukeskuksen aiheuttama liikennetuotos on noin 700 henkilöautoa ja 10 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Merkittävimmät liikennettä aiheuttavat toiminnot ovat esiopetus (n. 40 oppilasta), perusopetus (n. 950 oppilasta) ja kirjasto. Palvelukeskuksen oppilaisiin ei kuulu säännöllisiä kuljetusoppilaita, mutta mitoituksessa on hyvä huomioida myös linja-autoliikenteen tilatarpeet. Lisäksi palvelukeskus tuottaa runsaasti jalankulku- ja pyöräilyliikennettä, joista suurin osa on koululaisia. Lapsia tulee kouluun noin 3 km säteeltä, kun käytössä ovat myös Vuorentaan ja Luolajan koulut. Ohjeellinen kartta oppilasalueista on esitetty kaavan lähtötiedoissa luvussa 3.1.1. Oppilasmäärä ei juurikaan kasva 1-6 -luokkalaisten osalta uuden palvelukeskuksen valmistuessa suhteessa Nummen koulun aikaiseen tilanteeseen (Nummen koulussa oppilaita 452 vuosiluokilla 1-6). Palvelukeskuksen yhteydessä varaudutaan noin 550 oppilaan alakouluun, mikä on noin 100 oppilasta enemmän kuin nykyisin Nummen koulussa. Lisäksi palvelukeskukseen sijoitetaan yläkoulu (noin 400 oppilasta), joiden osalta saattoliikenne on vähäistä. Yläkoululaisten koulumatkat lyhenevät ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuudet lisääntyvät. Esiopetuksen saattoliikenne kasvattaa liikennemääriä suhteessa Nummen koulun aikaiseen tilanteeseen. Esiopetuspaikkoja palvelukeskukseen on suunnitteilla 40, joten saattoliikenteen määrä on vähäinen. Huoltoliikenne Sammontieltä on mahdollista toteuttaa huoltoliikenteen reitti palvelukeskukselle, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa valaistu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Tällöin huoltoliikenne ei risteä saattoliikenteen tai koululaisten kävelyn ja pyöräilyn kanssa. On myös mahdollista, että kustannussyistä huoltoyhteys jää toteuttamatta, mutta liikenneselvityksen mukaan toteutumattomuus ei aiheuta liikenteellisiä ongelmia. Huoltoliikennettä on lähinnä keittiön, jätehuollon ja kirjaston kuorma- tai pakettiautoliikenne (arvio 10 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa). Huoltoliikenteen määrä on pieni, jo- 29 ten melu-, tärinä- tai turvallisuusvaikutukset ovat vähäisiä. Raskaan liikenteen tuotos ajoittuu pääosin klo 9–14 väliselle ajalle. Liikenneselvityksessä ei suositeltu palvelukeskuksen huoltoajon avaamista Sammontien suunnasta. Tontille useasta suunnasta saapuva ajoneuvoliikenteen yhteys on sekava silloin, kun yhteys ei ole kaiken ajoneuvoliikenteen käytössä. Lisäksi huoltoyhteyden käyttämisen estäminen muulle ajoneuvoliikenteelle tai pyöräilylle on toteutukseltaan haastava. Ratkaisuina näihin haasteisiin voisi olla huoltopihan suunnittelu siten, ettei sitä ole houkuttelevaa käyttää kääntöpaikkana sekä huoltopihan ja palvelukeskuksen pysäköintialueiden erottaminen toisistaan istutuksin, aidalla tai korokkeella läpiajon estämiseksi. Esteet vaikeuttavat talvikunnossapitoa tontilla, mutta on välttämätöntä läpiajon estämiseksi. Huoltoreitin Sammontien liittymään voidaan laittaa moottoriajoneuvolla ajo kielletty ja lisäkilpi huoltoajo sallittu. Kevyt liikenne Liikenteen ja katujen suunnittelussa tavoitteena on, että ajoneuvoliikenne, kävely- ja pyöräilyreitit mahdollisimman vähän risteäisivät keskenään. Tärkeintä on kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus ja sujuvuus, näiden yhteyksien selkeä jatkuvuus ja hahmotettavuus, jotta koululaiset ja palvelukeskuksen työntekijät kulkisivat mahdollisimman paljon pyörällä ja kävellen. Tällöin ajoneuvoliikenteen määrä on mahdollisimman vähäinen ja koululaisten liikkumisympäristön turvallisuus paranee. Rakennuksen sisäänkäyntien sijoituksen ja piha-alueiden järjestelyjen on oltava johdonmukaisia suhteessa ympäröivään liikenneverkkoon. Virkistysalueiden kautta on olemassa varsin kattavat kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit palvelukeskuksen tontille. Kaava mahdollistaa myös uusien ulkoilureittien toteuttamisen virkistysalueelle. Ulkoilureitit on kaavassa osoitettu ohjeellisina, jotta ne voidaan joustavasti suunnitella tarpeen mukaan ja sovittaa yhteen tulevan palvelukeskuksen pihajärjestelyiden kanssa. Alueen asukaslukuihin perustuen voidaan arvioida, että merkittävä osa oppilaista saapuu palvelukeskukselle Kylätien lisäksi Sammontien ja Louhentien kautta. Pääosa saapuu kuitenkin jalan tai pyörällä käyttäen virkistysalueilla sijaitsevia yhteyksiä ja Sammontien varren kevyen liikenteen väylää. Lounaasta Sammon alueelta saavuttaessa käytetään Sammonojan varren virkistysaluetta tai Loimalahdentien kevyen liikenteen väylää. Nykytilanteessa pyöräily-yhteys Kylätien koillissuunnasta on puutteellinen: pyörätie kadun varressa alkaa Kylätien keskivaiheilta ja kevyen liikenteen oletetaan kulkevan Jukolasta virkistysalueita pitkin kohti lounasta. Kylätien koillisosan eteläpuolen ja Sammontien eteläosan länsipuolen jalkakäytävä suositellaan muutettavan pyörätieksi. Pysäköinti Kaavassa annetaan määräys korttelialueille sijoitettavien autopaikkojen ja pyöräpaikkojen vähimmäismäärästä. Mikäli rakennusoikeus toteutetaan kokonaan, pysäköintipaikkoja on toteutettava 120 autopaikkaa. Pyöräpaikkojen vähimmäisvaatimusta on korotettu kaavaehdotusta laadittaessa (luonnoksessa 1 pp/ 50 k-m2, ehdotuksessa 1 pp /30 k-m2). Mikäli rakennusoikeus toteutetaan kokonaan, pyöräpaikkoja on toteutettava 400. Lisäksi tulee huomioida mopojen pysäköintitarve yläkoulun oppilaiden osalta. Koulupalvelujen lisäksi palvelukeskukseen sijoitetaan mm. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, kirjasto ja ikäihmisten palveluita, jotka lisäävät osaltaan liikennemääriä ja pysäköintitarvetta. Kyse on kuitenkin lähipalveluista ja ne ovat monelle kävellen tai pyöräillen saavutettavissa. 30 Saattoliikenne Kaavaratkaisu perustuu Kylätien saattoliikenteen osalta tontille toteutettavaan saattoliikennepaikkaan. Lisäksi bussien liikennöinti on mahdollista Kylätien ja Karhitien kautta. Sammontien varteen on erityisen tarpeellista järjestää turvallinen saattoliikenteen paikka, sillä merkittävä osa koulun saattoliikenteestä suuntautuu Kylätien lisäksi Louhentien kautta Sammontielle. Vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja sujuvuuteen Palvelukeskuksen liikenne kuormittaa jossain määrin Aleksis Kiven kadun liittymiä Ahvenistontien ja Loimalahdentien kanssa. Palvelukeskuksen rakentaminen lisää painetta toteuttaa Ahvenistontien ja Aleksis Kiven kadun liittymien parannustoimenpiteet, koska liittymät jonoutuvat jo nykytilanteessa huipputuntien aikana aamulla ja iltapäivällä. Ensimmäiset toimenpiteet on suositeltava toteuttaa jo ennen palvelukeskuksen toteuttamista. Loimalahdentien ja Aleksis Kiven tien liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi ja alikulun uusiminen on mukana investointiohjelmassa 2016. Toimenpiteiden toteuttaminen vähentää tarvetta läpiajoon Karhitien ja Kylätien kautta. Karhitien jatkaminen jakaa liikennettä usealle väylälle ja useampaan liittymään ja siten parantaa palvelukeskuksen saavutettavuutta ajoneuvolla. Loimalahdentien luoteisosan liikenteen osalta Karhitien uusi yhteys vähentää liikennesuoritetta Kylätien lisäksi myös Aleksis Kiven kadulla. Karhitien yhteys Loimalahdentien ja Aleksis Kiven kadun kautta kulkee pitkin alueen kokooja- ja pääkatuja, joille on perusteltua koota liikennettä. Kuva 24. Kaavaluonnoksen mukainen liikenneverkko (kuva: Sito Oy, 2015): yhteys Kylätieltä ja Karhitieltä, saattoliikenteen jättöpaikka ja huoltoliikenteen yhteys Sammontieltä. Sammontie–Ahvenistontie sekä Loimalahdentie–Karhitie välisten liittymien toimivuutta tarkasteltiin kaavatyötä varten tehdyssä liikenneselvityksessä Synchro/SimTrafficohjelmiston avulla aamun ja iltapäivän huipputuntien aikana. Nykytilanteen liikennemäärät laskettiin videolaskentana ja ennustetilanteen liikennemäärä saatiin lisäämällä laskennan tuloksiin uuden maankäytön tuottama ajoneuvoliikenne aamuhuipputunnin ja iltahuipputunnin aikana. Liittymien palvelutaso ennustetilanteessa säilyy hyvänä 31 aamuhuipputunnin aikana. Iltahuipputunnin aikana Sammontie–Ahvenistontie liittymässä esiintyy satunnaisia ruuhkia. Keskimääräinen jonopituus Sammontiellä on noin 14 m ja maksimijono noin 26 m, joten jonoutuminen ei ulotu edelliseen liittymään. Näin ollen liittymäjärjestelyitä ei ole välttämätöntä muuttaa muuttuvan liikennemäärän vuoksi. Karhitie tulee toteuttaa siten, ettei se houkuttele ylimääräiseen läpiajoon. Kapea ajorata ja kevyen liikenteen risteämiin toteutettavat korotukset/hidasteet hillitsisivät ajonopeuksia ja turhaa läpiajoa muuten suoralla kadulla. Karhitiellä on nykytilanteessa korotettu suojatie Leinunpolun pyörätien kohdalla. Myös Loimalahdentien ja Aleksis Kiven kadun sekä Aleksis Kiven kadun ja Ahvenistontien liittymiin suunnitellut parannustyöt ja sen myötä liikenteen sujuvoituminen vähentävät painetta läpiajoon Karhitiellä. Saattoliikenteen paikka Sammontien varressa vähentää tarvetta ajaa Kylätielle pohjoisesta, Asevelikylästä / Louhentien suunnasta, tai lännestä Hirsimäestä saavuttaessa. Entiselle Nummen koululle ei ole ollut virallista saattopaikkaa, vaan saatto on tapahtunut epävirallisesti Sammontien varressa tai Nurmipolulta, josta on polku koulun pihalle. Tältä osin kaavamuutoksella parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Etenkin Kylätien ja Karhitien varren asukkaille aiheutuu haittaa uusien liikenneyhteyksien rakentamisesta ja palvelukeskuksen rakentamisen aikaisesta liikenteestä. Vaikutukset ovat väliaikaisia. Eniten haittoja syntyy maanrakennuksen kuljetuksista. Haitoista olisi hyvä informoida alueen asukkaita etukäteen, jolloin he ovat tietoisia haittojen kestosta ja laajuudesta. 5.4.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Kaavan toteuttamisesta aiheutuvat muutokset kaupunkikuvassa ja maisemassa jäävät paikallisiksi. Palvelukeskuksen kortteli sijaitsee suojaisassa paikassa. Toisaalta jonkin verran puustoa menetetään rakennustöiden yhteydessä. Ympäristö muuttuu aiempaa rakennetummaksi, koska suunnitteilla oleva palvelukeskus on kooltaan huomattavasti suurempi kuin, mitä entinen Nummen koulu oli. Vaikutukset maisemaan ovat suurimpia alueen rakentuessa ja korjautuvat ajan kuluessa kasvillisuuden kasvaessa. Karhitien jatkeen ja pysäköimispaikkojen toteuttaminen lisää avoimen tilan määrää alueella. Näiden sopeutumista kaupunkikuvaan ja lähimaisemaan voidaan parantaa myös istutuksin. 5.4.4 Vaikutukset luontoon Alueelta ei ole tiedossa merkittäviä luontoarvoja. Palvelukeskuksen, Karhitien jatkeen ja mahdollisen pysäköintialueen toteuttaminen LPA-korttelialueelle sekä saattoliikennepaikan toteuttaminen Sammontien varteen ja huoltoreitin toteuttaminen Sammontieltä palvelukeskukselle tulevat vähentämään hieman viherympäristön määrää suhteessa nykytilanteeseen. Rakentamiseen tarkoitettujen korttelialueiden (YU, YL) pinta-alat pysyvät ennallaan. Luonnonympäristön muutokset ovat niin pienialaisia, ettei niillä ole merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Viherympäristöä vähenee yhteensä noin 5300 m2, mikä on hieman alle kymmenesosa jäljelle jäävistä kaava-alueen virkistysalueista. 32 5.4.5 Vaikutukset virkistykseen Palvelukeskuksen, Karhitien jatkeen ja mahdollisen pysäköintialueen toteuttaminen LPA-korttelialueelle sekä saattoliikennepaikan toteuttaminen Sammontien varteen ja huoltoreitin toteuttaminen Sammontieltä palvelukeskukselle tulevat vähentämään hieman virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden määrää suhteessa nykytilanteeseen, mutta kokonaisuus huomioiden vaikutus on vähäinen. Lisäksi Leinunpuiston läpi kulkevat pyöräily- ja jalankulkureitit tulevat risteämään Karhitien jatkeen ajoneuvoliikenteen kanssa, kun nykyisen kevyen liikenteen yhteyden tilalle rakennetaan ajoneuvoliikenteen katu. Liikenneympäristön suunnittelussa huomioidaan erityisesti kevyen liikenteen tarpeet ja turvallisuus, sillä on toivottavaa, että mahdollisimman moni palvelukeskuksen käyttäjä, koululainen ja henkilöstö saapuisivat sinne kävellen tai pyörällä. Palvelukeskuksen ja uusien asuntoalueiden toteutuessa tulee kaava-alueen virkistysreiteille suuntautumaan nykyistä enemmän liikennettä, joten alueella ulkoilevat saattavat kokea alueen virkistysarvojen heikentyvän luonnonrauhan vähentyessä. Vaikutukset virkistyskäyttöön ovat suurimmillaan rakentamisen aikana. 5.4.6 Sosiaaliset vaikutukset Palvelukeskuksen läheisyydessä, Kylätien ja Karhitien varressa, asuville saattaa palvelukeskuksen rakentamisen aikana aiheutua viihtyvyyshaittaa. Tilanne on kuitenkin väliaikainen ja asukkaiden sietokykyä parantaa, mikäli muutoksista ja rakentamisen aikaisista häiriöistä ja melusta tiedotetaan riittävän ajoissa. Palvelukeskus tulee aiheuttamaan liikennemäärien kasvua Kylätiellä, Karhitiellä ja Sammontiellä, joten näiden teiden varsilla asuvat saattavat kokea asumisviihtyvyyden heikentyvän nykytilanteesta, kun alueella ei ole asumisen ohessa julkista toimintaa. Palvelukeskuksesta on mahdollista muodostua läntisten kaupunginosien asukkaita yhdistävä yhteinen ja toiminnallisesti monipuolinen rakennus. Palvelukeskus mahdollistaa julkisten palveluiden tarjonnan parantamisen läntisessä kantakaupungissa. Myös työyhteisönä monipuolinen palvelukeskus voi olla antoisa ja tuoda synenergiaetuja. Yleisenä suuntauksena viime vuosina on ollut koulujen koon kasvattaminen ja yhtenäiskoulujen toteuttaminen. Esimerkiksi yli 900 oppilaanperuskouluja oli vuonna 2005 Suomessa vain yksi, mutta 2013 niitä oli jo kymmenkunta. Osa vanhemmista saattaa kokea ison kouluyksikön pelottavana ja oppilaiden viihtyvyyttä heikentävänä. Moni asiantuntija näkee suurissa kouluissa paljon hyviä puolia. Esimerkiksi valinnaisaineiden kirjo voi olla laajempi, palvelut voidaan tuottaa taloudellisemmin ja erityistukea vaativille saadaan lähellä olevaa asiantuntija-apua. Suuren koulun tuntua voidaan häivyttää myös arkkitehtuurin keinoin, mutta tärkeintä on miettiä, miten koulu toimii ja miten eri ryhmät käyttävät tiloja eri aikoina. Koulurakennus ja koulun päivittäinen toiminta voidaan suunnitella alun perin isolle oppilasmäärälle, mihin olemassa olevat koulutilat eivät välttämättä taivu. Palvelutarjonnan kasvu todennäköisesti vaikuttaa positiivisesti asuntojen kysyntään alueella. 5.4.7 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia palvelukeskushankkeen suunnittelusta ja rakennuttamisesta, rakentamisesta, ylläpidosta ja palveluiden tuottamisesta. Hanke on tarkoituksena toteuttaa elinkaarimallilla. 33 Karhitien jatkaminen ja olemassa olevan kadun osalta katujäsentelyn muuttaminen edellyttää kadun rakentamista noin 250 m matkalla ja Kylätien eteläpään perusparannusta. Kokonaan uutta katua tulee rakennettavaksi noin 165 m. Lisäksi kustannuksia aiheuttaa noin 100 m pitkän huoltoreitin rakentaminen, Sammontien varren saattoliikennepaikan rakentaminen ja mahdollisesti pysäköintialueen rakentaminen Karhitien ja Kylätien kulmaukseen LPA-korttelialueelle. Myös kadunpidon (kunnossapito, puhtaanapito) järjestäminen kuuluu kaupungille. Virkistysalueilla olevia palloilukenttiä ja ulkoilureittejä saatetaan joutua parantamaan. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan säästöjä tilapalveluissa ja palveluiden järjestämisessä, kun lähipalveluita pystytään tarjoamaan yhdessä toimipisteessä. Uudisrakennuksen suunnittelussa voidaan huomioida energiataloudelliset rakenneratkaisut ja materiaalivalinnat. Rakennus on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. 5.5 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 54 §). Lisäksi asemakaavan selostuksessa on esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan (MRA 25§). 5.5.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia aluerakenteen toimivuuteen. Asemakaava on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, koska se mahdollistaa palveluiden tarjoamisen yhdyskuntarakenteellisesti keskeisellä paikalla. Palvelukeskuksen toteuduttua palvelut on hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Palvelutarjonnan lisääminen parantaa myös asukkaiden elinympäristön laatua. Rakentaminen ei sijoitu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai luonnon arvoalueille, joten kaavan toteuttamisella ei ole vaikutuksia kulttuuri- tai luonnonperinnön säilymiseen. Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön. Vaikutukset virkistyskäyttöön jäävät paikallisiksi. Kaavalla ei ole vaikutuksia yhteysverkostojen tai energiahuollon toimintaan. 5.5.2 Kaavan suhde maakuntakaavaan Kaava-alue sijoittuu maankuntakaavan taajamatoimintojen alueelle ja virkistysalueelle. Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa maakuntakaavatason tavoitteiden kanssa. 34 5.5.3 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon • yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys • olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö • asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus • mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla • mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön • kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset • ympäristöhaittojen vähentäminen • rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen • virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Koska palvelukeskus tulee sijoittumaan yhdyskuntarakenteellisesti keskeiselle paikalle läntisen kantakaupungin olemassa olevien ja tulevien uusien asuntoalueiden keskelle, arvioidaan kaavamuutoksen olevan yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden kannalta tarkoituksenmukaista. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää osittain uuden yhdyskuntarakenteen kuten katujen rakentamista. Palvelukeskuksen toteuttaminen vastaa nykyisen ja tulevan asutuksen palveluiden tarpeisiin ja parantaa palveluiden saavutettavuutta asukkaiden näkökulmasta, kun palvelutarjonta paranee. Nummen koulun purkamisen jälkeen alueella on selkeä tarve etenkin alakoulun rakentamiseen. Yläkoulun toteuttaminen samassa yhteydessä parantaa tämän ikäryhmän palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Kauimmiltakin asemakaavoitettavilta uusilta asuntoalueilta on noin 4 km:n matka Nummen palvelukeskukseen. Kaavamuutoksella on tutkittu liikenteen kehittämisen mahdollisuudet palvelukeskushankkeen osalta. Alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Palvelukeskus pystytään huomioimaan käynnissä olevassa joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä ja edelleen joukkoliikenteen linjastojen kokonaisuudistuksessa. Kevyen liikenteen yhdet ovat hyvät ja niitä on tavoitteena edelleen parantaa. Kevyen liikenteen reiteistä huolehtiminen on tärkeää turvallisen, terveellisen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön luomisen näkökulmasta. Alue kuuluu kunnalliseen vesihuoltoverkkoon. Kiinteistöt on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Kaavamuutoksella on vain vähän suoria vaikutuksia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Palvelukeskukseen on mahdollista sijoittua esimerkiksi yksityinen ravintola, jos se nähdään liiketaloudellisesti kannattavana. Liikuntahallilla toimii yksityinen sulkapallohalli- ja kuntosaliyritys. Sen toimintaedellytykset todennäköisesti paranevat palvelukeskuksen toteutuessa, kun alueella liikkuu enemmän ihmisiä ja koulukin saattaa tarvita liikuntatiloja palvelukeskuksen ulkopuolelta. Alueen houkuttelevuus asuinalueena kasvaa, kun lähipalvelutarjonta paranee ja siten palvelukeskuksen toteuttamisella voi olla epäsuoria positiivisia vaikutuksia myös elinkeinoelämälle, jos alueelle sijoittuu jatkossa nykyistä enemmän työikäisiä ja lapsiperheitä. Asumisen mahdollisuudet vaikuttavat epäsuorasti myös yritysten sijoittumispäätöksiin, sillä on tärkeää, että yritysten tarvitsemalle työvoimalle on tarjolla houkuttelevia asumismahdollisuuksia läheltä työpaikkoja (esim. Moreenin työpaikka-alue on lähellä). Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöhaittojen vähentämiseen. Karhitien ja Kylätien välisen yhteyden avaaminen lyhentää hieman palvelukeskukselle tehtävien matkojen pituutta ja liittymien ruuhkautumista verrattuna tilanteeseen, 35 jossa kaikki ajoneuvoliikenne ohjautuisi palvelukeskukselle vain Kylätien kautta. Matkapituus vähentää hieman autojen aiheuttamia päästöjä, vaikutus on kuitenkin vähäinen. Suurempi vaikutus päästöjen vähenemiseen on sillä, että lähipalveluiden tarjonta kasvaa ja liikkumistarve yksityisautolla vähenee, mikäli käyttäjät valitsevat ympäristöystävällisemmän tavan liikkua kävellen tai pyörällä. Alueella on hyvät mahdollisuudet kannustaa myös lapsia ja nuoria liikkumaan kouluun pyöräillen ja kävellen. Suunnittelualueella ei ole merkittäviä rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnonarvoja, joten kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia näiden arvojen vaalimiseen. Kaavan toteuttaminen kaventaa hieman virkistysalueita, mutta kokonaisuuden kannalta vaikutus on vähäinen. Virkistystoiminnot säilyvät alueella edelleen. 36 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on, että koulu voisi alkaa uudessa Nummen palvelukeskuksessa syksyllä 2018. Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja -valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Erityisen tärkeää kaavan toteutuksessa on huolehtia turvallisista kävely- ja pyöräilyreiteistä. Palvelukeskuksen rakennussuunnittelussa tulee huomioida saapumissuunnat ja sijoittaa pyöräpaikat ja palvelukeskuksen sisäänkäynnit loogisesti tontille jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden saapumiseen nähden. Lisäksi yläkoululaisten mopopysäköinnille tulee järjestää tilaa pysäköimispaikalta. Koulun saattoliikenne on turvallista järjestää palvelukeskuksen tontilla Kylätien suunnasta tultaessa, jotta kääntöpaikka ja autosta poistuminen ei aiheuta vaaratilanteita jalankululle tai pyöräilylle. Sammontien varren saattoliikennepaikan toteuttaminen on erityisen tärkeää, sillä merkittävä osa saattoliikenteestä tapahtuu Louhentien ja Sammontien kautta. Kylätien varressa on havaittu hulevesiongelma, jossa hulevesiä valuu yksityisten tontille rivitalon ja autotallin väliselle alueelle. Ongelma on ratkaistavissa reunakivin katujen rakentamisen yhteydessä. Kaavaratkaisusta on laadittu havainnekuva, joka on tämän selostuksen liitteenä. Havainnekuvassa on esitetty yksi kuvitteellinen vaihtoehto kaavan mukaisesta toteutuksesta. Tavoitteena on saada asemakaava hyväksymiskäsittelyyn kaupunginvaltuustoon keväällä 2016. Hämeenlinnassa 4.11.2015 Tilaajajohtaja Päivi Saloranta 37
© Copyright 2024