1 Pirkanmaan liitto MKH 15.6.2015 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON 2 3 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON BUDJETTITAVOITTEIDEN ESITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, jotka ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Tavoitteiden laatimisessa on otettu huomioon maan uuden hallitusohjelman sisältämät painopistealueet. JOHDANTO Suomen kasvun käytävä – HHT Kansantaloutemme suurena haasteena on vahvistaa vientituotteidemme kilpailukykyä ja Suomessa toimivien yritysten asemaa kansainvälisessä arvoketjussa. On löydettävä uusia keinoja lisätä tuotteisiin ja palveluihin sisältyvää arvoa ja vähentää tarvetta kilpailla tuotantokustannuksilla. Jalostusarvon kasvu voi tulla vain innovaatioista ja uusista tavoista tehdä asioita. Kasvun potentiaalisia kärkiä Suomessa ovat biotalous, cleantech ja digitalisaation luomat mahdollisuudet. Kansainväliset vertailut osoittavat, että koulutus ja osaaminen ovat voimakkaassa yhteydessä sekä kansantalouteen, että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Pirkanmaa on useiden valtateiden, pääradan ja poikittaisraideliikenteen sekä niitä tukevan lentoliikenteen solmukohta. Suomessa on vain kolme merkittävää liikenteen solmualuetta, jotka ovat Pirkanmaa, Kouvolan seutu ja Oulun seutu. Vahvoissa keskuksissa eri liikennemuotojen on kytkeydyttävä toisiinsa. Etelä-pohjoinen – suunnan lisäksi tähän liittyvät oleellisesti toimivat poikittaisyhteydet erityisesti satamiin itä-länsi -suunnassa niin tie- kuin raideverkolla. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen. Tampereen katuraitiotien toteuttamisesta kaupunki ja valtio ovat jo allekirjoittaneet aiesopimuksen. Suomen kasvun käytävä (HHT, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) vastaa hallitusohjelman sisältöön: • talouskasvun aikaansaaminen • yrittäjyyden edistäminen • biotalouden kehittäminen 4 • • • • • • • • digitalisaation kehittäminen työllisyyden parantaminen alueiden saavutettavuus liikenneverkon korjausvelan vähentäminen tie- ja raideverkolla koulutuksen ja osaamisen parantaminen oppimisympäristöjen edistäminen yhteiskuntaa uudistavat kokeilut hallinnon uudistaminen Suomen kasvun käytävä vahvistaa laajasti myös käytävän lähialueiden toimintaa tuotannollisen Suomen kilpailukykyisenä osana. 5 KORI 1: PIRKANMAAN EDUNVALVONNAN KÄRKITAVOITTEET Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu selvittävät parhaillaan yhteistyömahdollisuuksia koulutuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. Tampere3:lla haetaan uusia koulutuspolitiikan avauksia koko Suomen korkeakoulutuskenttään. Valmistelu etenee siten, että uuden korkeakoulun aloittaminen olisi mahdollista vuonna 2019. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä esitti tänä vuonna Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi lisääntyvää yhteistyötä. Suosituksessa halutaan tukea alueellisia kokeiluja ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaehtoista yhteistyötä, jossa haetaan keskinäisen työnjaon muotoja. Esimerkkinä asiantuntijaryhmä mainitsi Tampereen korkeakoulujen yhteistyöhankkeen. Hallitusohjelma mahdollistaa Tampere3 -mallin edistämisen. Tampere3 pystyy myös tarjoamaan hallitusohjelmassa painotetun biotalouden kehittämiseen osaamista ja lisäarvoa tutkimuksessa ja tuotteistuksessa. Tampereen uusi korkeakoulumalli edellyttää myöhemmin tarkentuvia lainsäädäntöuudistuksia ja valtion rahoituksen osoittamista. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella Yhteysvälin kehityskäytäväselvityksessä on liikenneviraston johdolla laadittu kehittämistoimenpide- ja investointiohjelma, missä on määritelty palvelutasoon vaikuttavat sekä liikenneolosuhteiden kannalta että kustannusvaikutuksiltaan tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Selvityksen hankepaketti sisältää 158 miljoonan euron investoinnit, joista Pirkanmaalle kohdistuu runsaat sata miljoonaa euroa. Vuoteen 2025 mennessä toteutettavaksi suunniteltu hankekori jakautuu kolmeen erilaiseen osakoriin. Ensimmäinen osakori kattaa kiireellisimmät hankkeet, joilla poistetaan suurimmat yhteysvälin palvelutasopuutteet. Hämeenkyrön ohitustie on määritelty kiireelliseksi kohteeksi. Investointi tukee Suomen kasvun käytävän (HHT) jatkokehittämistä. Pirkanmaan kohteet ovat Hämeenkyrön ohitustie (65,4 miljoonaa euroa), Kyröskosken eritasoliittymän ja ohitustien jatkeen 1. vaihe (6 me), keskikaiteet Sikuri-Ikaalinen ohituskaistoille (4,6 me), Teikangas-Mansoniemi ohituskaistapari (5,5 me), AlaskyläParkano (Vt23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu (13 me) ja ohituskaistapari 1 Parkano-Koskue (5,5 me). Lisäksi hankepaketin pienkohteista neljä sijoittuu 6 Pirkanmaalle (Pentinmaantien liittymä, Sasi-Sarkkila ohituskaistojen keskikaiteet, Niementien liittymän parantaminen, Kuivasjärven ja Koskuen liittymien parantaminen). Valtatiellä 3 Hämeenkyrön ohitustien investoinnin aloittamiseen tulee osoittaa vuonna 2016 valtion rahoitusta 10 miljoonaa euroa. Suunnitelmarahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa Toijalan kolmioraiteen suunnittelun toteuttaminen. Tampereen etelän suunnan kolmannen lisäraiteen suunnitelmarahoitukseen määrärahan osoittaminen jatkamalla jo laaditun aluevaraussuunnitelman jälkeen YVA:n ja/tai alustavan yleissuunnitelman tekemisellä. Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi Tampere-Pirkkalan lentoaseman valtakunnallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien täytäntöönpanoa niin kansainvälisten lentoyhteyksien kehittämisessä kuin laajemman lentoalan klusterin luomisessa. Edellä mainittuun liittyen AiRRport -konseptin edistäminen osana Suomen tulevaisuuden lentoliikenteen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistä. 7 KORI 2: MINISTERIÖITTÄIN MUITA MÄÄRÄRAHAKOHTEITA (Ministeriöittäin budjettikirjan mukaisessa järjestyksessä) Valtiovarainministeriö (VM), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisen Tampereen yliopistollisen sairaalan nykyinen lasten ja nuorten sairaala on huonokuntoinen, ja se on sairaanhoitopiirin päätöksen mukaan tarkoitus purkaa ja rakentaa uudet tilat. Sairaala on tarkoitettu alle 18vuotiaiden erikoissairaanhoitoa varten ja se palvelee laajaa osaa koko Suomea. Uuden sairaalan kustannusarvio on 70 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus valmistua vuoteen 2018 mennessä. Rakentamiseen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri hakee 25 prosentin valtionosuutta. Rahoituksen jaksottaminen sijoittuu vuosille 2016-2018. Valtion rahoituksen tarve Pirkanmaan uudelle lasten ja nuorten sairaalalle on 17,5 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen ja biotalouteen uusia mahdollisuuksia Pirkanmaalla on pitkät perinteet luonnonvara-alalla. Täällä on hyvin monipuolinen konepaja-, elektroniikka-, energia-, elintarvike-, hyvinvointi-, rakennus- sekä metsäja puutuoteteollisuuden keskittymä, jolla on voimakas kytkös koko luonnonvara-alaan. Maakunnan metsävarannot ovat tällä hetkellä vajaakäytössä. Pirkanmaalla tehtävän tutkimuksen mahdollisuudet sekä luonnonvara-alalla että alaan liittyvillä asiakasrajapinnoilla ovat perinteinen luonnonvaratutkimus, teknologiatutkimus, liiketoimintamallien tutkimus ja poliittinen tutkimus (luvitus, ympäristövaikutusarviointi yms.). Pirkanmaan toimijat pystyvät tarjoamaan biotalouden kehittämistä tukevan luonnonvaratutkimuksen ja sen rajapintaan sijoittuvan tutkimuksen kehittämistä ja vahvistamista sekä opettamista Tampereen korkeakoulukampuksella, luonnonvarakeskuksen Parkanon toimipisteessä ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella sekä yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. 8 Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Toisen asteen koulutus kasvavassa maakunnassa Hallitusohjelman mukaan huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Pirkanmaalla on koulutuksen rakenteita tiivistetty hyvin pitkälle omaehtoisesti. Oppilaitosten strateginen yhteistyö on sisäisesti jatkuvaa. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen tulee vastata Pirkanmaan väestön kasvua ja elinkeinoelämän muutosta ottaen huomioon myös aikuiskoulutuksen tarpeet. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Ympäristöministeriö (YM) Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva FICAM on uuden, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti kasvavan alueen merkittävä toimija ja vaikuttaja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. FICAM:n toiminta palvelee uuden koe-eläinlain toimeenpanoa Suomessa ja vaikuttaa koe-eläinten määrän vähenemiseen ja parempiin tieteellisiin tuloksiin ihmisperäisellä solu- ja kudosviljelyllä. Tutkimustoiminta nostaa Suomen biolääketieteellisen tieteen tasoa, luo edullisempia tutkimusmalleja, parantaa koulutusta ja lisää tietoa. FICAM:n toiminta luo mahdollisuuksia bioteknologia-alan uusien innovaatioiden syntymiseen ja liiketoiminnan laajenemiseen. Kemikaalien vaikutustutkimus parantaa ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n vuotuisen valtion rahoituksen tarve on 1,0 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin Päätetyt ja suunnitellut leikkaukset aiheuttavat ammattiteattereissa tarpeen voimakkaaseen toiminnan ja henkilökunnan supistamiseen. Kansantaloudellisesti säästö on vähäinen, varsinkin verrattuna siitä aiheutuviin negatiivisiin seurauksiin. Pirkanmaalla valtion rahoituksen piirissä on viisi teatteria, joiden henkilötyövuosimäärä on 324. Teattereiden valtion rahoitus tulee palauttaa vuoden 2014 tasolle. Tai toissijaisena vaihtoehtona tulee osoittaa määräraha laadukkaan teatteritoiminnan takaamiseksi erillisenä työllistämisrahana tai vastaavalla kompensaatiolla. 9 Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus Tampereen Keskusareenan rakentaminen ja sen nimeäminen kansalliseksi kohteeksi. Keskusareenan säilyttäminen valtakunnallisesti merkittävänä liikuntapaikkahankkeena ja valtion rahoituksen osoittaminen vuodesta 2017 lähtien osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla Perusväylänpito Hallitusohjelmaan on kirjattu, että liikenneverkon korjausvelkaa vähennetään suuntaamalla julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin. Pirkanmaalla tieverkon ja sen eri osien nykykunnon ylläpitämisen vuotuinen rahoitusvaje on noin 9,5 miljoonaa euroa. Tieverkon nykyisen tilanteen parantaminen edellyttää vielä tämän päälle menevää tasokorotusta. Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi Valtatien 9 yhteysvälin Tampere-Orivesi tiesuunnitelmien vahvistaminen ja investointien aloittaminen Suinulan ohituskaistan rakentamisella (10 miljoonaa euroa). Tampereen henkilöratapihan kehittäminen Tampere on henkilöliikenteen vakioaikataulujärjestelmän keskeisin junanvaihtopaikka. Tampereen henkilöratapihan kehittämisestä on laadittu yleissuunnitelma. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa henkilöliikenteen raidekapasiteettia, nopeuttaa matkustajajunien liikennöintiä ja parantaa laiturialueen kulkuyhteyksiä ja olosuhteita. Investointien alustava kustannusarvio on 28 miljoonaa euroa. Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä Tampereen kaupunki on allekirjoittanut valtion kanssa aiesopimuksen, jossa on sovittu raitiotiehankkeen toteutukseen ja rahoitukseen liittyvistä asioista. Kaupunki sitoutuu aiesopimuksessa kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta tulevan raitiotiereitin varrelle. Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonan euron hintaa ilman kalustohankintaa, ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella. Tampereen katuraitiotien toteutus ajoittuisi vuosille 2016–2022. 10 Valtion rahoituksen 30 prosentin osoittaminen Tampereen katuraitiotien 1. vaiheen investointiin. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen Uutta ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimintatapaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Toimintatavan tavoitteena on vähentää aluetalouden ja työllisyyden muutoksen haitallisia vaikutuksia ennakoimalla elinkeinorakenteen muutoksia. Kehittelyä tehdään yhdessä alueiden kanssa, niiden ennakoinnillisia käytäntöjä hyödyntäen. Maakunnan liitot ovat aluekehityslain mukaisesti olleet vastuussa alueellisen ennakointityön kokoamisesta vuodesta 2010 lähtien. Alueiden taloudellisten ja elinkeinollisten rakenteiden jatkuvan muutoksen etunojainen havainnointi kytkeytyy alueiden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tehtävään kehittämis-, innovaatio- ja hanketoimintaan. Ennakointityössä ovat mukana muun muassa ELY-keskukset, elinkeino- ja työelämän organisaatiot sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Rakennemuutokset voidaan nähdä myös tarpeellisia ja toivottavia uudistuksia eteenpäinvievinä ja toimintaa kehittävinä murroksina, ei pelkästään negatiivisina mullistuksina. Rakennemuutosten ennakoinnissa on ratkaistava miten kokeilukulttuuria ja yhteistyötä alueiden puitteissa voidaan edistää sekä kuinka varmistetaan nopea toteutus ketterille, ylimaakunnallisille, kansainvälisille ja monialaisille älykkään erikoistumisen toimille. Nykyisellään tällaisia alueellisia instrumentteja ei ole olemassa. Maakunnan liitoilla oli vuoden 2014 loppuun saakka rahoitusvälineenä maakunnan kehittämisraha. Ilman alueellista rahoitusvälinettä ERM-toimintamalli on vaarassa jäädä pelkäksi muutosilmiöiden seurannaksi ilman tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa haluttujen muutosten edistämiseen ja epätoivottujen torjumiseen. Maakunnan kehittämisraha tulee palauttaa maakunnan liittojen käyttöön rakennemuutoksen ennakointia (ERM) tukevaksi ja sen herättämien nopeiden, kokeiluluontoisten kehitys- ja innovointitoimien toteuttamista mahdollistavaksi alueelliseksi rahoitusmuodoksi. Tarve on 10 miljoonaa euroa koko maahan. Hallitusohjelman mukaisiin strategisiin kärkiteemoihin panostaminen Hallitusohjelman kärkiteemoina mainitaan muun muassa biotalous, kiertotalous, cleantech, digitaalisuus, esineiden internet, älyliikenne ja innovatiiviset hankinnat. Pirkanmaalla on vahvaa osaamista näissä teemoissa niin vahvojen vientiyritysten, korkean teknologian pk- ja kasvuyritysten kuin yliopisto- ja tutkimuslaitosten ansiosta. Maakunnan kasvu ja tulevaisuuden menestyminen perustuu vahvasti osaamis- ja innovaatiopohjaiseen älykkääseen kasvuun. 11 Tampere on aktiivisesti mukana nyt lopetettavassa INKA-ohjelmassa, vetäjänä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teemassa, ja 6Aika-ohjelmassa. Tampereen kaupunkiseutu on ollut edistämässä valtion kanssa solmittujen kasvusopimusten ja MAL-aiesopimusten toteuttamista. EU:ssa valmistellaan kaupunkiagendaa, joka tukee jäsenvaltioiden kansallista kaupunkipolitiikkaa. EU:ssa on käynnistynyt myös merkittäviä kaupunkikehittämisen rahoitusohjelmia, kuten Smart Cities and Communities, Horizon 2020, Urban Europe ja tuleva Innovatiiviset kaupunkitoimet rahoitusohjelma. Tampere on edelleen valmis toimimaan INKA-ohjelmassa käynnistyneiden innovaatioteemojen edistäjänä. Tähän työhön tarvitaan valtiolta sitoutumista ja resursointia. 12 KORI 3: RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA JA PARANNUKSIA Sote-uudistus ja kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostaminen Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Sotealueita tulevat johtamaan vaaleilla valitut valtuustot. Aluehallinnon uudistuksesta on kirjattu, että valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jossa ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Maakuntien liitot ovat valmiita toimimaan itsehallintoalueiden muodostamisen valmistelijoina. Valmistelutyö tulee tehdä yhteistyössä luovuttavien osapuolien kanssa. Vuonna 2017 vaalien järjestämiseen ja itsehallintoalueiden toiminnan aloittamiseen tarvitaan rahoitusjärjestelyjä valtion, kuntien ja maakuntien liittojen kesken. Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti Pirkanmaalla on kiinnostus osallistua hallitusohjelman mahdollistavaan työllisyyspilottiin, jolla selkeytettäisiin kuntien ja valtion työllisyydenhoidon rooleja ja kehitettäisiin nykyistä vaikuttavampia kuntapohjaisia toimintamalleja. Syvennetyssä kehittämistyössä kunnat saisivat vastuulleen vaikeasti työllistyvien palveluiden kokonaisvaltaisen järjestämisen. Mallissa keskeisenä työvälineenä olisivat muun muassa toimijoiden välinen verkostoituminen, vuoropuhelu ja vertaisoppiminen. Kokeilussa turvattaisiin kehitettäville palveluille riittävä rahoitus ja samalla selkeytettäisiin ja yksinkertaistettaisiin palvelujen nykyistä rahoitus- ja vastuumallia. Työllisyyspilotin tarvitsemat lainsäädäntömuutokset tulee toteuttaa ja toteutuksen edellyttämä rahoitus tulee turvata. MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen Suurten kaupunkiseutujen ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeiden sopimisen jatkaminen MAL3-aiesopimuksella. Sopimuksella yhteensovitetaan asuntotuotantoa ja kasvua vauhdittavia toimia. Valtion rahoituksen osoittaminen uudessa MAL-sopimuksessa sovittaviin toimiin.