1. No category

TIETOLAARI
Opas F.E. Sillanpään lukion opiskelijalle
2015 – 2016
NIMI:_____________________
RYHMÄ:_____
1. TIETOLAARI ..................................................................................................................... 4
2. YHTEYSTIEDOT ................................................................................................................ 5
2.1. Opettajat ...................................................................................................................... 8
2.2. ryhmänohjaajat ............................................................................................................ 9
2.3. Oppilaskunta .............................................................................................................. 10
3. OPISKELU F.E. SILLANPÄÄN LUKIOSSA ........................................................................... 10
3.1. Jakso ja kurssi ............................................................................................................. 12
3.1.1. Lukuvuoden kalenteri.............................................................................................. 14
3.2. Kurssien suoritusohjeet ............................................................................................. 15
3.3. Kurssien arviointi....................................................................................................... 15
3.3.1 Kurssien suoritusjärjestys ......................................................................................... 16
3.3.2 Kurssin suorittaminen .............................................................................................. 16
3.3.3 Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen ......................................................... 17
3.3.4 Hyväksytyn kurssin uusiminen ................................................................................. 17
3.3.5 Hylätyn kurssin suorittaminen ................................................................................. 17
3.3.6 Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen .................................... 17
3.3.7 Opinnoissa eteneminen ........................................................................................... 18
3.4. Oppimäärän arviointi ................................................................................................. 18
3.4.1 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet ............................................. 19
3.4.2 Lukion oppimäärän suoritus ..................................................................................... 19
3.4.3 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot ................................................................... 19
3.5. Diplomit ja erilliset todistukset .................................................................................. 20
3.6. Koeviikko ja uusintakuulustelut ................................................................................. 20
2
3.7. Uuden jakson alku ..................................................................................................... 21
3.8. Opiskelun suunnittelu ............................................................................................... 21
3.9. Opiskelun suunnittelussa huomioon otettavia asioita ............................................... 22
3.10. Järjestyssäännöt ....................................................................................................... 23
3.11. Perinteitä ja yhteisiä tilaisuuksia .............................................................................. 25
4. OPINTO-OHJAUS ........................................................................................................... 26
5. MUISSA OPPILAITOKSISSA SUORITETTAVAT OPINNOT .................................................. 26
5.1. Mistä löydän muiden oppilaitosten tarjontaa? .......................................................... 27
6. YLIOPPILASTUTKINTO .................................................................................................... 27
7. TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI ...................................................................... 29
7.1. Terveydenhuolto ........................................................................................................ 29
7.2 Suun terveydenhuolto ................................................................................................ 30
7.3. F.E. Sillanpään lukion koulukuraattori Johanna Heikkilä ............................................. 31
7.4. F.E. Sillanpään lukion koulupsykologi Tapani Kivijärvi ............................................... 32
7.5. Opiskelijahuoltoryhmä ............................................................................................... 33
8. OPISKELUSUUNNITELMA JA TYÖJÄRJESTYS ......................................................... 34
9. KURSSITARJOTIN ........................................................................................................... 39
10. KURSSIKUVAUKSET ..................................................................................................... 39
11. OPPIKIRJAT LUKUVUONNA .......................................................................................... 86
12. POISSAOLOT ................................................................................................................ 87
12.1. Poissaoloselvitykset ................................................................................................. 87
12.2. Poissaolokirja (täytetään sinisellä kuulakärkikynällä) ............................................... 90
3
1. TIETOLAARI
Uusi lukuvuosi tuo tullessaan uudet opiskelijat F.E. Sillanpään lukioon. Teille kaikille uusille
lukiolaisille oikein lämpimästi tervetuloa. Se on nyt teidän käsis, miten opinnoissanne
menestytte. On selvää, että ilman kovaa työntekemistä kolmen vuoden urakasta ei selviä. Näiden
seuraavien vuosien aikana ratkeaa pitkälle se, mihin ammattiin aikuisuudessa ajaudutte, mihin
teillä on mahdollisuus. Hyvän työpaikan eteen kannattaa nähdä vaivaa. Hyvällä
opintomenestyksellä pidätte portit avoinna moneen suuntaan. Olkaa siis ahkeria niin te kaikki
uudet kuin jo kokeneemmat Fessiläiset.
Kädessäsi oleva Tietolaari on opas lukio-opiskelijoille. Se sisältää tietoa opiskelusta, sen
järjestämisestä ja suunnittelusta sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Tästä oppaasta
kannattaa pitää hyvää huolta ja sitä on syytä pitää repussa aina koulumatkoilla. Annathan oppaan
myös vanhempiesi luettavaksi, sillä hekin ovat kiinnostuneita sinun lukiosi käytänteistä. Opas
löytyy myös koulun verkkosivuilta. Jos Tietolaari ei anna vastauksia kaikkiin kysymyksiisi, hae
vastausta ryhmänohjaajaltasi, opinto-ohjaajaltasi, vararehtorilta, rehtorilta tai kansliasta.
Kari Lähde, rehtori
4
2. YHTEYSTIEDOT
F. E. Sillanpään lukion kanslia löytyy B-siivestä. Kulkeminen kansliaan tapahtuu A ja
B-siiven välissä olevan aulan kautta
Osoite
F. E. Sillanpään lukio
Ristamäentie 13
39100 Hämeenkyrö
Puhelin
Kanslia 050 390 4251
Sähköposti
[email protected]
Kotisivut
www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus ja opetus
Kanslian sijainti
B-siipi, 2. kerros, käynti A- ja B-siiven välisestä aulasta
Avoinna 8.00 – 15.00
5
Rehtori
Kari Lähde
Puhelin 050-367 4026
[email protected]
Vararehtori
Jarkko Nurmi
050 390 4242
[email protected]
Opinto-ohjaaja
Juha Aitalaakso
050 390 4252
[email protected]
Vahtimestari
Jyrki Kokkonen
050 554 2421
Ruokala
Ruokapalveluesimies Sari Haukipää
050 390 4246
[email protected]
Terveydenhoitaja
Outi Koskinen
050 390 4233
[email protected]
Kuraattori
Johanna Heikkinen
050 373 3164
[email protected]
Koulupsykologi
Tapani Kivijärvi
Tapani.kivijä[email protected]
050 439 4930
6
Kirjasto
Lukion kirjasto sijaitsee lukion aulassa ja sen takaosassa on opiskelijoille tarkoitettu hiljaisen
työskentelyn tila. Käytännössä opiskelijat voivat käyttää tilaa esimerkiksi hyppytunneillaan
tehtävien tekemiseen. Myös kirjastoa voi käyttää tähän samaan tarkoitukseen.
Löytötavarat
Löytötavarat toimitetaan kansliaan. Kadonneita vaatteita kannattaa aina ensin etsiä käytäviltä ja
vasta sen jälkeen kansliasta. Muistathan merkitä tavaroihisi ja vaatteisiisi oman nimesi!
Kirjasto
7
2.1. OPETTAJAT
F.E. Sillanpään lukion opettajat 2015 - 2016
Sukunimi
Etunimet
Virka/toimi
1
Aitalaakso
Juha
Lukion opinto-ohjauksen ja psykologian lehtori
2
Hollo
Armi
F.E.Sillanpään lukion ja perusopetuksen yhteinen englannin ja ruotsin kielen lehtori
3
Jokela
Kati
Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen uskonnon lehtori
4
Järviniemi
Merja
F. E. Sillanpään lukion englannin ja saksan kielen vanh. lehtori
5
Laaksonen
Jakko
Lukion sivutoiminen tuntiopettaja
6
Martikainen
Johanna
Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori
7
Mielonen
Asko
F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen yht. historian ja yht.kuntaopin vanh. lehtori
8
Mäkinen
Helena
F. E. Sillanpään lukion matemaattisten aineiden lehtori
9
Mäkinen
Marketta
F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen äidinkielen vanhempi lehtori
10
Pulkkinen
Terhi
Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen saksan ja ruotsin kielen lehtori
11
Rantanen
Mira
Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen liikunnan lehtori
12
Saastamoinen
Jukka
F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen yht. matemaattisten aineiden lehtori
13
Salonen
Taina
F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen ruotsin ja venäjän kielen lehtori
14
Silvius
Tanja
Perusopetuksen (vuosiluokat 7 - 9) liikunnan tuntiopettaja
15
Tervo
Juho
Perusopetuksen matemaattisten aineiden lehtori
16
Tervo
Tiina
Perusopetuksen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori
17
Vihavainen
Irmeli
F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen yht. BI ja GE vanhempi lehtori
18
Vihma-Kyyrönen Johanna
perusopetuksen, lukion ja kans.op. yhteinen musiikin lehtori
19
Virtavuo
Antti
Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen liikunnan lehtori
20
Väätänen
Minna
Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen kuvataiteen lehtori
8
2.2. RYHMÄNOHJAAJAT LV 2014 – 2015
1A
Jukka Saastamoinen
Kotiluokka D208
1B
Merja Järviniemi
Kotiluokka D104
1C
Irmeli Vihavainen
Kotiluokka D205
2A
Juha Aitalaakso
Kotiluokka D216
2B
Taina Salonen
Kotiluokka D105
3A
Armi Hollo
Kotiluokka B213
3B
Marketta Mäkinen
Kotiluokka D103
9
2.3. OPISKELIJAKUNTA
Koulussa toimii opiskelijakunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden
yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakuntaa johtaa vuosittain valittava hallitus, johon
kuuluvat puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut jäsenet. Opiskelijakunta osallistuu
erilaisten tempausten järjestelyihin.
Opiskelijakunnan ohjaavana opettajana toimii Taina Salonen
Opiskelijakunnan hallituksen huone löytyy D-siiven kakkoskerroksesta
3. OPISKELU F.E. SILLANPÄÄN LUKIOSSA
Lukio on nuorisoasteen oppilaitos, jonka tarkoituksena on antaa yleissivistävää opetusta ja
valmistaa jatko-opintoihin. Se pyrkii kasvattamaan opiskelijansa omaleimaisiksi, itsetunnoltaan
terveiksi persoonallisuuksiksi, jotka ottavat huomioon lähimmäisensä ja ympäristönsä sekä
10
kantavat vastuun opinnoistaan ja muista asioistaan. Lukio on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat
kehittää itseään omasta halustaan ja pyrkivät yliopistoihin, korkeakouluihin tai ammatillisiin
oppilaitoksiin. Sen tähden opiskelu lukiossa on myös totuttautumista vastuulliseen opiskeluun
ja itsenäiseen tiedonhankintaan.
Lukion työ päättyy päättötodistuksen saamiseen sekä ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
Päättötodistuksen saaminen edellyttää tiettyjen kurssien suorittamista, ylioppilastutkinto
hyväksytyn arvosanan saamista vähintään neljässä pakollisessa kokeessa. Kumpaakin varten
täytyy opiskella pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Koulun tuntijaosta valitaan omien
edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti aineet ja kurssit siten, että tavoitteeseen päästään 2 - 4
vuodessa.
Lukion opiskelija vastaa opiskelustaan ja suunnitelmansa toteuttamisesta itse. Opettajat ovat
opiskelun ohjaajia ja avustajia. Hyviin tuloksiin pääsee vain jatkuvilla ponnistuksilla ja uutteralla,
johdonmukaisella työllä.
Lukiossa opiskelu on ilmaista. Opiskelussa tarvittavat välineet lukiolaisen on itse kustannettava.
Joillakin kursseilla opiskelijoilta voidaan kerätä erillinen maksu matka-, pääsylippu- tai
kurssikuluihin. Opintotuesta, -lainoista ja koulumatkatuesta saa tietoa koulun kansliasta, opintoohjaajilta, pankeista sekä Kelan toimistosta.
F. E. Sillanpään lukio toimii samassa kiinteistössä Hämeenkyrön Yhteiskoulun kanssa, mutta
omassa vain lukiolaisille tarkoitetussa rakennuksessa. Tilat ovat uudet ja modernit, ja huomiota
on kiinnitetty muun muassa opiskelijoiden mahdollisuuksiin itsenäiseen työskentelyyn ja sosiaaliseen yhdessä olemiseen.
Opettajille ja muille koulussa työskenteleville lukio on myös työyhteisö. Pyrimme sitouttamaan
kaikki koulussa työtä tekevät yhteisiin tavoitteisiin. Henkilökunnan ammattitaidon kehittämisestä, hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Avoin keskustelu ja vuorovaikutus lukion tavoitteista ja toimintatavoista antaa kaikille työyhteisön jäsenille mahdollisuuden vaikuttaa.
Suurin osa F.E. Sillanpään lukion aloittavista opiskelijoista tulee Yhteiskoulusta ja osa opettajista
on yhteisiä. Kouluilla on yhteinen rehtori ja yhteistyö koulujen välillä on kiinteää.
F. E. Sillanpään lukio tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa, mutta tärkein yhteistyökumppanimme on Ikaalisten lukio. Heidän kanssaan yhteistyö tulee vielä tiivistymään lähivuosina. F. E.
Sillanpään lukio tekee yhteistyötä myös sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kanssa.
Jatkossa pyrimme kehittämään uusia yhteistyömuotoja, jotka huomioivat entistä paremmin lukio-opiskelijoiden tarpeita.
11
3.1. JAKSO JA KURSSI
Lukion lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon, joiden pituus on noin seitsemän viikkoa eli 37 - 38
koulupäivää. Oppiaineet puolestaan jaetaan kursseihin. Ainekohtaiset kurssien määrät ilmenevät
koulun tuntijaosta (ks. sivu 36). Kurssit ovat joko pakollisia tai valinnaisia. Valinnaiset kurssit
jakaantuvat valtakunnallisiin syventäviin, koulukohtaisiin syventäviin ja koulukohtaisiin
soveltaviin. Yhden lukiokurssin pituus on n. 38 kpl 45 minuutin oppituntia. F.E. Sillanpään
lukiossa opetustuokion pituus on 75 minuuttia. Jakson aikana annetaan opetusta jokaisella
kurssilla yleensä 3 x 75 min viikossa (yht. 225 min). Se vastaa siis samaa kuin viisi 45 minuutin
oppituntia viikossa.
Lukuvuoden 2015 – 2016 jaksot ja uusintakoepäivät:
JAKSO
ALKAA
JAKSO
Ilmoittautuminen
PÄÄTTYY uusintakokeeseen Uusintakoe
1. JAKSO
11.8.2015
30.09.2015
7.10. 2015
20.10. 2015
2. JAKSO
1.10.2015
27.11. 2015
1.12. 2015
9.12. 2015
3. JAKSO
30.11. 2015
4.2.2016
19.2.2016
24.2.2016
4. JAKSO
5.2.2016
8.4.2016
12.4.2016
15.4.2016
5. JAKSO
11.4.2016
4.6.2016
15.8.2016
22.8.2016
Lukuvuoden 2015 – 2016 viidennen jakson uusinta- ja korotuskoe pidetään maanantaina
22.8.2016. Kokeisiin on ilmoittauduttava viimeistään maanantaina 15.8.2016. Lukuvuoden 2015
– 2016 jaksojen 1 – 2 korotuskoe pidetään tiistaina 12.1.2016. Siihen on ilmoittauduttava viimeistään perjantaina 8.1.2016.
Tapahtumat:
Nahkiaiset
pe 28.8.2015
Taksvärkkipäivä
9.10.2015
12
Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla
Pe
4.12.2015
Penkinpainajaiset
to
18.2.2016
Vanhojen tanssit
pe
19.2.2016
Lukiosiiven ala-aula
13
3.1.1. LUKUVUODEN KALENTERI
Syyslukukausi
Kevätlukukausi
ma
ti
ke
to
pe
32
3
4
5
6
7
VESO 10
11
12
13
la
Vko
ma
ti
ke
to
pe
52
28
29
30
31
1
4
6
7
11
5
KOROT
KOE
12
1
Korotkoeilm.
8
13
14
15
18
19
UK ILM.
34
17
18
35
24
25
UUS.
KOE
19
LU yhteis ohr
27
20
Nahkiai
set
28
2
TAMMIKUU
33
ELOKUU
Vko
LU veso tvt
/abit
3
21
K
36
31
1
2
3
la
4
4
25
K
26
K
K
27
K
22
K
28
29
K
SAC, RAC, VEC
RU
10
EN
AI / TESKSTI
5
RU
6
PS, FI, HI, FY, BI
15
17
EN
K
K
K
US, ET, YK, KE,
GE, TE
39
K
MA
22
AI / ESSEE
K
HELMIKUU
38
SYYSKUU
37
2
3
4
5
8
9
10
11
Penkka
rit
18
AI / TESKSTI
UK ILM.
25
26
SAC, RAC, VEC
7
24
1
EN
RU
K
UUS.
KOE
SAC, VEC, RAC
40
29
30
1
2
8
TAXV.
9
UK ILM.
41
6
37
22
8
23
9
TALVILOMA 29.2. - 6.3.
US, ET, YK, KE,
GE, TE
10
SYYSLOMA 12. - 18.10.
43
19
44
26
UUS.
KOE
LU veso tvt
/abit
27
28
22
23
11
29
30
12
MAALISKUU
LOKAKUU
42
5
v.tanssit
10
AI / ESSEE
8
RU
15
MA
22
23
EN
PS, FI, HI, FY, BI
17
SAC, VEC, RAC
24
K
45
3
9
4
10
5
11
12
K
16
K
17
K
18
K
6
13
13
14
23
24
49
30
1
7
8
51
14
15
52
21
22
29
K
4
30
K
5
19
K
31
K
6
K
1
K
7
8
s.veso
20
15
K
LU VI kaikille
48
28
K
Luveso
14
37
HUHTIKUU
47
MARRASKUU
46
2
25
K
11
UUS.
KOE
16
12
UK ILM.
14
15
19
20
21
22
26
27
3
4
17
25
26
27
28
29
10
11
18
2
3
4
5
6
16
17
18
9
10
11
12
13
23
24
25
16
17
UK ILM.
UUS.
KOE
19
16
19
0
20
TOUKOKUU
JOULUKUU
50
18
K
90
21
23
K
22
24
K
30
25
K
31
20
19
K
K
26
27
2
3
K
1
4
14
3.2. KURSSIEN SUORITUSOHJEET
Opinto-ohjelman tulee sisältää vähintään 75 kurssia, joista valtakunnallisia syventäviä kursseja
on oltava vähintään 10. Opinto-ohjelmaa ja kurssivalintoja voi muuttaa myöhemminkin, mutta
suoritettua kurssia ei voi jälkeenpäin jättää pois. Kaikki pakolliset kurssit ovat kaikille lukiolaisille
pakollisia. Lyhyen matematiikan lukioilla pakollisia kursseja kertyy 47 ja pitkän matematiikan
lukioilla 51.
Aloitusvaiheessa on tärkeää puntaroida harkiten matematiikan ja kielten valinnat. Reaaliaineissa
suoritetaan ensimmäisenä vuonna lähinnä pakollisia kursseja. Näissä aineissa kiinnostukset
yleensä tarkentuvat ensimmäisen vuoden aikana.
Lukion oppimäärän voi opiskella 2 - 4 vuodessa. Erityisten syiden, esim. vakavan sairastumisen
perusteella rehtori voi myöntää vielä vuoden lisäajan opintoihin. Opiskelija voi myös anoa lupaa
saada tilapäisesti keskeyttää opintonsa esim. vaihto-oppilasvuoden takia.
Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan osallistumatta opetukseen (itsenäinen suoritus), jos
ainekohtainen opetussuunnitelma mahdollistaa sen. Luvan itsenäiseen suorittamiseen antaa aineen opettaja. Opiskelija ja opettaja tekevät kirjallisen sopimuksen kurssin itsenäisestä suorittamisesta. Siinä määritellään kurssin suoritustapa. Maksimiaika kurssin itsenäiseen suorittamiseen
on kaksi jaksoa. Itsenäisesti suoritettavaan kurssiin kuuluva koe on koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Perustellusta syystä se voidaan järjestää muulloinkin.
3.3. KURSSIEN ARVIOINTI
Jokainen kurssi arvostellaan erikseen. Arvostelu perustuu paitsi kurssin loppukokeeseen myös
kurssiin liittyviin muihin suorituksiin sekä osallistumisen aktiivisuuteen. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään kunkin kurssin arvosteluperusteet ja tavat. Ne selvitetään opiskelijalle kurssin alkaessa.
Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 –10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7
tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään
arvosanalla 4.
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin S = suoritettu, H = hylätty.
15
Mikäli kurssia ei voi arvostella runsaiden poissaolojen, kurssikokeen suorittamattomuuden tai
muun syyn vuoksi, annetaan siitä merkintä T = täydennettävä
T-merkintä poistetaan, jollei opiskelija ole täydentänyt kahden ensimmäisen jakson aikana käytyä
kurssia kolmannen jakson loppuun mennessä. Samoin T-merkintä poistetaan, jollei opiskelija
ole täydentänyt kolmannen ja neljännen jakson aikana käytyä kurssia viidennen jakson loppuun
mennessä. Viidennen jakson aikana saatu T-merkintä poistetaan, ellei sitä täydennetä seuraavan
lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana.
Kurssilla asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida kokeiden lisäksi opiskelun
yhteydessä osoitetun jatkuvan näytön perusteella. Jatkuva näyttö on mm. tuntiosallistumista ja
kotitehtävien tekemistä. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita muiden näyttöjen
perusteella. Aineissa, joissa kurssiin kuuluu olennaisena osana erityissuorituksia (suulliset
esitykset, tutkielmat, kirjallisuuteen perehtyminen ym.), pelkkä kokeeseen osallistuminen ei takaa
hyväksyttyä arvosanaa. Toisaalta kokeeseen saapumatta jättäminen tai tyhjä koepaperi ei
välttämättä merkitse hylättyä kurssiarvosanaa. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai
osittain itsenäisesti noudatetaan samoja arviointiperiaatteita. Itsenäisestä kurssisuorituksesta on
aina saatava hyväksytty arvosana, jotta se voidaan laskea mukaan kurssikertymään.
3.3.1 KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS
Kurssit suoritetaan oppiainekohtaisen opetussuunnitelman määräämässä järjestyksessä. Järjestyksestä voi poiketa perustellusta syystä aineen opettajan antamalla luvalla.
3.3.2 KURSSIN SUORITTAMINEN
Kurssi suoritetaan osallistumalla oppitunteihin ja mahdolliseen kurssikokeeseen sekä tekemällä
kurssin aikana annetut tehtävät. Mikäli opiskelija joutuu olemaan pois kurssilta, on hänen suoritettava opettajan tarvittaessa määräämät poissaoloa korvaavat tehtävät opettajan kanssa sovittuun päivämäärään mennessä. Kurssi jätetään arvostelematta, mikäli opiskelijalla on liikaa poissaoloja tai hän on jättänyt tekemättä kurssin tehtävät kokonaan tai osittain.
16
3.3.3 KAHDEN KURSSIN SAMANAIKAINEN SUORITTAMINEN
Perustellusta syystä opiskelija voi suorittaa kahden eri oppiaineen kursseja samanaikaisesti ao.
aineiden opettajien luvalla. Tällöin opiskelijalle tehdään kirjallinen opiskelusuunnitelma, jossa
sovitaan oppitunneille osallistumisesta ja muiden tehtävien suorittamisesta. Opiskelija osallistuu
kurssikokeisiin normaalisti koeviikolla.
3.3.4 HYVÄKSYTYN KURSSIN UUSIMINEN
Hyväksytyn kurssin voi suorittaa käymällä sen uudestaan tai osallistumalla erilliseen korotuskokeeseen, joita järjestetään kahdesti lukuvuodessa: tammikuussa voi korottaa jaksojen 1 – 2 ja
elokuussa jaksojen 3 – 5 arvosanoja. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Hyväksyttyä kurssia ei voi uusia itsenäisenä suorituksena.
3.3.5 HYLÄTYN KURSSIN SUORITTAMINEN
Hylätyn kurssin voi suorittaa käymällä sen uudestaan tai uusimalla sen yhden kerran kahden
seuraavan uusintatilaisuuden aikana uusintakokeessa. Mikäli uusintakokeeseen ilmoittautunut
opiskelija jää pois koetilaisuudesta ilman perusteltua syytä, tulkitaan se suoritusyritykseksi. Jos
opiskelija on ollut sairauden tai jonkun muun perustellun syyn vuoksi poissa kurssikokeesta, hän
voi osallistua uusintakokeeseen kahtena uusintakertana (varsinainen kurssikoe ja uusintakoe).
Uusintakuulusteluja järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Opiskelija ilmoittautuu uusintakokeeseen kirjallisesti lukuvuositiedotteessa ilmoitettuihin päivämääriin mennessä. Uusintakokeeseen
ilmoittaudutaan Wilmalla. Ilmoittautumisajankohdasta infotaan uuden jakson alussa.
3.3.6 ARVIOINNIN SUORITTAJAT JA ARVIOINTIPERUSTEISTA
TIEDOTTAMINEN
Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi
opiskelijoita. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.
Aineen opettaja selvittää kurssin aluksi ja tarvittaessa muulloinkin arviointiperusteet. Opiskelijan
suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin
17
kokeisiin, opiskelijan edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja tuotosten arviointiin. Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista opintokirjaa, josta ilmenevät suoritetut kurssit arvosanoineen. Jokaisen jakson jälkeen opiskelijalle annetaan opintokirjan ote eli jaksotodistus.
3.3.7 OPINNOISSA ETENEMINEN
Etenemiseste tarkoittaa sitä, että opiskelija ei voi jatkaa opintojaan tietyssä aineessa, ennen kuin
on korottanut yhden hylätysti suoritetun kurssin hyväksytyksi. Etenemiseste muodostuu seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltavia pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa
määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja hylättyjä kurssiarvosanoja
9 kurssia tai enemmän
4
6 – 8 kurssia
3
3 – 5 kurssia
2
1 – 2 kurssia
ei etenemisestettä
3.4. OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
1–2 kurssia
0
3–5 kurssia
1
6–8 kurssia
2
9 kurssia tai enemmän
3
18
3.4.1 PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli
opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Opiskelija voi pyytää poistamaan koulukohtaisten kurssien arvosanat opintokirjastaan.
3.4.2 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75
kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
3.4.3 TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT
Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:
Lukion päättötodistus
o annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.
Todistus oppimäärän suorittamisesta
o annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
Todistus lukiosta eroamisesta
o erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
19
3.5. DIPLOMIT JA ERILLISET TODISTUKSET
F.E. Sillanpään lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomi
Liikunnassa
Kuvataiteessa
Teatteri-ilmaisussa
Kirjallisuudessa
Musiikissa
Vieraissa kielissä opiskelija saa todistuksen osallistuttuaan suullisen kielitaidon valtakunnalliseen
kokeeseen.
3.6. KOEVIIKKO JA UUSINTAKUULUSTELUT
Jokaisen jakson lopussa järjestetään koeviikko, joka kestää normaalisti 7 päivää. Koeviikolle
tehdään erillinen ohjelma, johon merkitään missä järjestyksessä kokeet pidetään. Normaalisti
kokeeseen varataan aikaa kaksi oppituntia ja kokeet alkavat ensimmäisellä oppitunnilla.
Kolmannella oppitunnilla pidetään normaalisti seuraavan päivän kokeeseen valmistava tunti.
Esimerkki koeviikon lukujärjestyksestä:
PE 26.11
1
PS0102
JAI
D216
YH0101
ANI
D205
ÄI0402
MMÄ
D103
KE0501
AMI
D206
YH0301
AMI
D206
GE0401
AMI
D206
UE0401
PPA
D104
2
PS0102
JAI
D216
YH0101
TSA
D205
ÄI0402
MMÄ
D103
KE0501
HMÄ
D206
YH0301
HMÄ
D206
GE0401
HMÄ
D206
UE0401
TPU
D104
3
MU0102
JVI
D219
MAA0601 HI0601
HMÄ
AMI
D206
D204
PS0601
JAI
D216
FY0701
JSA
D208
Oheinen lukujärjestys kertoo, että kahdella ensimmäisellä oppitunnilla pidetään koe seitsemästä
kurssista, psykologia 1, yhteiskuntaoppi 1, äidinkieli ja kirjallisuus 4, kemia 5, yhteiskuntaoppi 3,
maantieto 4, ja uskonto 4. Näiden kokeiden valvojat ja koeluokka on merkitty oppiaineiden
alapuolelle. Työjärjestyksestä näkyy myös se, että kokeeseen varataan kaksi oppituntia ja että
kolmannella tunnilla opiskelijoita valmennetaan seuraavan päivän kokeisiin, jotka järjestetään
musiikin 1., pitkän matematiikan 6., historian 6. psykologian 6. ja fysiikan 7. kurssista.
20
Kokeet palautetaan seuraavan jakson aikana erikseen ilmoitettuna ajankohtana.
Uusintakoe
Opiskelija voi yrittää korottaa kerran kurssista saamaansa hylättyä arvosanaa (4) uusintakokeessa,
joka järjestetään jaksoarvostelun saamisen jälkeen. Uusintakokeeseen on myös
osallistumisoikeus opiskelijalla, joka on ollut sairaana varsinaisena koepäivänä tai muuten
hyväksyttävästä syystä pois kokeesta. Tämän oppaan sivulta 12 löydät uusintakoepäivät (myös
kalenterista) samoin kun kokeeseen merkityn viimeisen ilmoittautumispäivän. Viidennen jakson
uusintakoe on elokuussa.
Uusintakokeeseen on ilmoittauduttava määräaikana! Jokaiseen kokeeseen ilmoittaudutaan
erikseen. Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan Wilmalla.
3.7. UUDEN JAKSON ALKU
Kunkin opiskeluryhmän opiskelijaluettelot muodostuvat Wilmaan merkittyjen kurssivalintojen
perusteella. On tärkeää, että osallistut aina kurssin ensimmäiselle oppitunnille. Jos sinulla on
kuitenkin pakottava syy olla poissa kurssin alussa, sovi asiasta kurssia opettavan opettajan kanssa
etukäteen.
Opettaja ei voi ottaa ryhmään uutta opiskelijaa luettelon ulkopuolelta, joten kurssivalintojen
täytyy olla ajan tasalla. Koska ilmoittautuminen kursseille on sitova, niiltä ei voi jättäytyä pois
ilman erillistä sopimusta. Jos olet ilmoittautunut kurssille, mutta et halua kuitenkaan osallistua
sille, täytyy sinun sopia asiasta opon kanssa. Samoin tulee menetellä, jos haluat osallistua jo
alkaneelle kurssille.
Aloitustunnilla suunnitellaan kurssin opiskelu ja selvitetään arvioinnin perusteet. Työvälineiden,
kuten oppikirjojen, tulee olla mukana.
3.8. OPISKELUN SUUNNITTELU
Jotta opiskelu etenisi toiveittesi mukaisesti, sinun täytyy laatia suunnitelma sekä seuraavaa
lukuvuotta että koko lukiota varten. Lukujärjestyksen ja opinto-ohjelman suunnittelussa
avustavat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja sekä rehtorit. Kaikista opinto-ohjelman muutoksista
on sovittava opinto-ohjaaja Juha Aitalaakson kanssa.
21
Tutustu opiskelusuunnitelmaa laatiessasi kunkin oppiaineen tuntijakoon (s. 36), josta ilmenee
kyseisen aineen kurssien jakautuminen pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin opintoihin.
Kurssitarjotin sisältää lukuvuoden aikana tarjolla olevat kurssit, jotka on jaettu viidelle jaksolle.
Tuntikaavio kertoo, miten eri numerotunnuksella merkityt kurssit sijoitetaan lukujärjestykseen.
Opinto-ohjelman tulee siis sisältää ainakin 75 kurssia, joista valtakunnallisia syventäviä on oltava
vähintään 10. Jokaisessa jaksossa on oltava vähintään kolme kurssia. Näin säilytät
opiskelurytmisi ja varmistat kurssien kokonaismäärän karttumisen.
Luokaton lukio perustuu ajatukseen, että opiskelija huolehtii itse opiskelusuunnitelman
toteutumisesta ja ryhtyy heti toimiin, kun muutosta tarvitaan. Muista, että opinto-ohjelmasi ja
kurssijärjestyksesi muuttaminen vaikuttavat mm. opetusryhmien kokoon. Kun olet
ilmoittautunut johonkin oppiaineeseen, et voi siitä luopua pelkästään oman päätöksesi
perusteella, koska perustettavat ryhmät muodostetaan opiskelijoiden valintojen perusteella.
Tehtäessä muutoksia opinto-ohjelmaan on aina otettava huomioon, että vähimmäiskurssimäärä
toteutuu kaikissa olosuhteissa. Kaikkia syventäviä tai soveltavia kursseja ei voida tarjota joka
vuosi.
Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa. Lukion oppimäärä on mitoitettu kolmivuotiseksi. 3,5-4vuotinen opiskelusuunnitelma vaatii vakavaa harkintaa. Perusteita opiskeluajan pidennykselle
ovat esim. pitkät poissaolot koulusta, laajat kurssivalinnat esim. pitkä matematiikka ja useita
kieliä/ luonnontieteitä tai oppimisvaikeudet. Tällöinkin kurssimäärän tulee olla jaksoa kohti
riittävä, vähintään kolme kurssia/ jakso.
3.9. OPISKELUN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA
Etsi sinulle sopivin opiskelumenetelmä
Eri aineiden opettajat ja opinto-ohjaajat antavat tunneillaan neuvoja opiskelutekniikasta.
Opiskelumenetelmää etsiessäsi joudut vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mihin aikaan
vuorokaudesta on paras lukea läksyt? Missä järjestyksessä teet eri aineiden tehtävät? Miten
opiskelet reaaliaineita siten, että sekä ymmärrät että muistat asian? Miten opiskelet kieliä? Miten
rytmität eri oppiaineiden läksyjen luvun? Miten omaksut laajoja kokonaisuuksia? Miten luet
kokeisiin? Kokeilemalla löydät itsellesi sopivat vastaukset. Mitä tehokkaampi on
opiskelumenetelmäsi, sitä nopeammin selviydyt kotitehtävistäsi.
22
Tasoita työmääräsi
Jakso päättyy aina kokeisiin, joita on useita peräkkäin. Valmistaudu niihin ajoissa. Parasta
valmistautumista on kotitehtävien säännöllinen tekeminen. Kirjoitelmien, esitysten ja
tutkielmien sekä kaunokirjallisten teosten lukemisen määräajat ovat tiedossasi hyvissä ajoin,
samoin koepäivien. Sovita kaikki nämä tiedot aikatauluusi. Vältä hyväksyttäviäkin poissaoloja
ruuhka-aikoina. Jos viikonloppusi kuluu harrastukseen, valmistaudu maanantain tunteihin
etukäteen. Silloin voit omistautua täysipainoisesti harrastukseesi ja pieni kertaus riittää palauttamaan läksyt mieleen.
Hyödynnä oppitunnit
Kotityötäsi helpottaa myönteinen osallistuminen tunnin kulkuun. Jos putoat kärryiltä, kysy
opettajaltasi selvennystä asiaan. Voit myös tarvittaessa kysyä, onko mahdollista saada tukiopetusta, mutta valmistaudu vastaanottamaan sitä oppituntien ulkopuolisella ajalla. Tukiopetus on
osa opiskelua, johon hakeudutaan, kun aihetta ilmenee. Välittömästi kokeen edellä se on jo
myöhäistä, sillä kurssin alussa tietoihisi jäänyt aukko lisää vaikeuksia koko kurssin ajan.
Ota selvää asioista
Poissaolo ei vapauta opiskeluvastuusta. Tee yhteistyötä samassa ryhmässä opiskelevien kanssa,
niin että he kertovat sinulle läksyt ja tehtävät sekä kaikki ryhmää koskevat tiedotukset.
Älä masennu, älä anna periksi
Koulu on osa elämää. Joskus kaikki sujuu leikiten, joskus ei mikään. Rentoudu. Huolehdi
fyysisestä kunnostasi. Jos edistymisesi ei - kurssia uusiessasikaan - ole ollut toiveittesi mukainen,
tarkastele kriittisesti, onko vika opiskelumenetelmissäsi tai suhtautumisessasi. Teitkö parhaasi?
Otitko tunneista kaiken irti? Suhtaudu opiskeluun optimistisesti, mutta pidä jalat maassa.
Ryhmänohjaajan tai opon puoleen voit kääntyä ongelmissasi. Apunasi ovat myös
terveydenhoitaja ja kuraattori. Heidän kauttaan voit myös saada ohjauksen psykologin luokse.
3.10. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
TARKOITUS JA VOIMASSAOLO
Järjestyssäännöt ovat tarpeen kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden, päivittäisen työn onnistumisen ja kaikkien työntekijöiden viihtyvyyden takaamiseksi.
23
Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulun järjestämissä tilaisuuksissa, kerhoissa,
retkillä ja opintokäynneillä sekä aina koulun alueella ja koulun välittömässä läheisyydessä.
Järjestyssäännöt ovat voimassa myös kaikissa lukion opiskelijoilleen järjestämissä yhteisissä
tilaisuuksissa. Siten alkoholin, huumeiden, tupakan ja nuuskan käyttö on myös niissä kielletty.
Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan koulun johdon ja
opettajien antamia määräyksiä sekä voimassa olevia lukiota koskevia määräyksiä.
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta.
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.
Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen
kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.
Tupakointi tai muiden päihdeaineiden käyttö koulualueella on kielletty
Opiskelijan on käyttäydyttävä siten, että hän ei aiheuta ylimääräistä vaivaa koulun henkilökunnalle.
Opiskelija ei saa häiritä opetusta tai tovereiden opiskelua.
Opiskelija ei saa toimia vilpillisesti kokeissa, varastaa tai harjoittaa muuta epärehellistä
toimintaa koulussa.
Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muuten
epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen
varoitus ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi.
TIETOKONEET
Lukion aloittavien opiskelijoiden tulee hankkia tietokone opiskelukäyttöä varten. Tätä varten
opiskelijoilta kysytään halukkuutta hankkia kone yhteishankintana. Jos opiskelija halua hankkia
koneen yhdessä muiden kanssa, saa hän siihen 100 € avustusta Hämeenkyrön kunnalta. Jos
opiskelijalla on jo kannettava tietokone jo valmiina tai hän haluaa hankkia sellaisen itse, ei hän
ole oikeutettu tietokonehankintatukeen.
24
KUNTOSALI
Koulun kuntosalilla on noudatettava tilasta vastaavien opettajien antamia ohjeita. Opiskelijat
saavat käyttää kuntosalia myös itsenäisesti ilman opettajaa, mutta turvallisuussyistä kuntosalilla
ei saa harjoitella yksin. Paikalla pitää olla aina vähintään kaksi henkilöä.
Koulun kuntosali on opiskelijoiden vapaassa käytössä koulupäivien aikana
3.11. PERINTEITÄ JA YHTEISIÄ TILAISUUKSIA
Kouluvuoden aikana järjestetään juhlia ja muita yhteisiä tilaisuuksia, jotka kuuluvat opiskelijan
työjärjestykseen. Päävastuu yhteisten tilaisuuksien järjestelyistä on usein jollakin
opiskelijaryhmällä. Koulun normaalista päivärytmistä poikkeavissa tilaisuuksissa eivät
työjärjestysajat ole voimassa.
Nahkiaiset
pe 28.9.2015
25
Taksvärkkipäivä
pe 9.10.2015
Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla
ke 4.12.2015
Penkinpainajaiset
to 18.2.2016
Vanhojen tanssit
pe 19.2.2016
Mikäli opiskelijat järjestävät tilaisuuksia koulun ulkopuolella, järjestäjien tulee valita
vastuuhenkilöt sekä sopia etukäteen menettelystä häiriöiden, tapaturmien tai vahinkojen varalta.
4. OPINTO-OHJAUS
Lukion oppilaanohjauksesta vastaa opinto-ohjaaja, vararehtori, ryhmänohjaajat ja rehtori.
Lisäksi jokainen opettaja antaa opinto-ohjausta omassa aineessaan. Ryhmänohjaajat pitävät
ryhmänohjaustuokioita, joilla käsitellään ajankohtaisia kouluun ja opiskeluun liittyviä aiheita sekä
keskustellaan ryhmää koskevista asioista. Opiskelijan läsnäolo on niissä pakollinen.
Kaikki lukion opiskelijat tekevät seuraavan vuoden opintosuunnitelmansa kevään aikana, jolloin
selvitetään mm. aine- ja kurssivalintojen vaikutusta jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Samalla
tarkistetaan kirjoitusten hajauttamissuunnitelma.
Lukujärjestystä ja opintosuunnitelmaa koskevissa asioissa on syytä varata opinto-ohjaajalta
henkilökohtainen vastaanottoaika.
5. MUISSA OPPILAITOKSISSA SUORITETTAVAT OPINNOT
F.E. Sillanpään lukiolaisella on monipuoliset mahdollisuudet opiskella myös oman koulun ulkopuolella sekä sisällyttää suoritetut opinnot lukion oppimäärään. Voit opiskella mm. muissa
lukioissa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Opetusta tarjotaan
sekä lähi- että etäopetuksena.
Opiskelijalla on lukiolain 23 §:n perusteella oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien hyväksilukeminen ei ole
ongelmallista, mutta muiden kurssien kohdalla tämä kannattaa varmistaa etukäteen. Muualla
suoritettujen opintojen hyväksymisestä ja vastaavuuksista päättää rehtori.
On tärkeää, että hyväksi lukemisesta neuvotellaan ajoissa opinto-ohjaajan, vararehtorin ja rehtorin kanssa, mikäli on epäselvää, ovatko opinnot opetussuunnitelman mukaisia. Alla on lueteltu tarjontaa, jonka hyväksi lukemisesta on sovittu koulutuksenjärjestäjien kesken.
26
5.1. MISTÄ LÖYDÄN MUIDEN OPPILAITOSTEN TARJONTAA?
Aikuislukioiden tarjonnan löydät aikuislukioiden kotisivuilta. Kursseille ilmoittaudutaan
ottamalla yhteyttä aikuislukion kansliaan.
Seudulliselta verkkokurssitarjottimelta voit valita pirkanmaalaisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamia lukio- ja ammatillisia kursseja: http://lukiot.tampere.fi/seututarjotin/ .
Kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Lue ohjeet tarjottimelta ennen
kuin ilmoittaudut! Myös seutukurssit ovat opiskelijoille ilmaisia, mutta oma lukiosi maksaa aloitetuista opinnoista kurssin järjestävälle oppilaitokselle 100 euron kurssimaksun. Ennen ilmoittautumistasi, keskustele asiasta opon kanssa.
KOROTA- tarjottimella Tampereen yliopisto, Tampereen kesäyliopisto ja Tampereen
ammattikorkeakoulu tarjoavat lukiolaisille korkeakoulutasoisia opintoja: http://lukiot.tampere.fi/seututarjotin/korota/ . Yliopiston laitosten opintojaksoille ilmoittaudutaan elokuussa palvelun sähköisellä lomakkeella. Tampereen kesäyliopisto tarjoaa abi- ja lukiolaiskursseja pääosin
kesällä, ja kursseille ilmoittaudutaan huhti- toukokuussa. Kesäyliopiston järjestämät kertauskurssit ovat maksullisia (30-120 euroa). Aikuislukion tarjoamat kesäkurssit ovat löydettävissä
myös KOROTA- tarjottimelta ja ne ovat lukiolaisille maksuttomia. Ilmoittautumisaika selviää
kurssikuvauksesta. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut!
6. YLIOPPILASTUTKINTO
Kulloinkin voimassaolevat ylioppilastutkinnon yksityiskohtaiset ohjeet jaetaan kokelaille
erikseen. Siihen on syytä perehtyä tarkoin, sillä siinä ovat opiskelijalle välttämättömät tiedot ja
yksityiskohdat ohjeineen. Jokaiselta kokelaalta edellytetään, että em. asiat on omaksuttu ennen
kirjoituksia. Kaikki kirjoituksiin liittyvät säädökset ja ohjeet erityistapauksia varten on selvitetty
tarkasti YTL:n kotisivuilla osoitteessa: www.ylioppilastutkinto.fi.
Ylioppilastutkintolautakunta on antanut tarkat määräykset tutkinnon järjestämisestä kouluissa.
Niissä annetaan ohjeet mm. ilmoittautumisesta, käytettävistä papereista, välineistä ja
apuneuvoista sekä vastaamistavasta (esim. kielten optisten lomakkeiden täytöstä). Kokelas on
velvollinen noudattamaan näitä ohjeita. Kevään kokeisiin ilmoittaudutaan Wilmassa
marraskuussa ja syksyn tutkintoon toukokuussa. Ilmoittautuminen sekä aine- ja tasovalinnat
ovat sitovia. Allekirjoitettu ilmoittautumislomake toimitetaan kansliaan.
27
Mikäli kokelaalla on lukihäiriö, kuulovamma tai muu syy, joka vaikuttaa kokeisiin
osallistumiseen, hänen on etukäteen anottava erityisjärjestelyjä. Anomukseen tarvitaan
lääkärintodistus tai muu selvitys. Opo antaa näistä asioista lisäohjeita.
Varsinainen ylioppilastutkinto käsittää neljä pakollista koetta: Jokaisen kokelaan on osallistuttava
äidinkielen kokeeseen ja valittava itselleen kolme pakollista koetta ryhmästä, jonka muodostavat
ruotsi, vieras kieli, matematiikka ja ainereaali. Kokeiden tason hän voi valita opiskelluista
oppimääristä riippumatta, mutta vähintään yhden pakollisista kokeista tulee olla vaativimman eli
A-tason mukainen. Lisäksi kokelas voi suorittaa ylimääräisinä aineita, joita hän ei suorita
pakollisena.
Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Matematiikassa, ruotsin kielessä ja
vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelaan on valittava Atason koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikka, ruotsin kieli tai
vieras kieli. Yhdellä tutkintokerralla kokelas voi osallistua vain yhteen pitkään ja enintään kahteen
lyhyeen oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kokeet laaditaan aineen pakollisten
ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Kokelas saa lukioopinnoistaan riippumatta valita, minkä tason kokeeseen hän osallistuu.
Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Sen voi suorittaa
kerralla tai enintään kolmena peräkkäisenä kertana. Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran. Hylätty
pakollinen koe voidaan uusia kaksi kertaa hylkäystä välittömästi seuraavien kolmen
tutkintokerran aikana. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa
ilman aikarajaa, samoin hylätyn ylimääräisen kokeen. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon
kokelas ei ole saapunut tai jossa hän ei ole jättänyt arvosteltavaa suoritusta.
Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään
erillisiä kokeita. Hän voi osallistua kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään asianomaisen
aineen pakolliset kurssit. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen hän voi osallistua, kun
hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Ylioppilastutkintoa voi täydentää
myöhemmin suorittamalla erillisiä kokeita.
Kokelaalle, joka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja joka saa lukion päättötodistuksen,
lautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen. Se annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki
pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu.
Todistuksessa käytetään seuraavia arvosanoja: laudatur (L, 7 pistettä), eximia cum laude
approbatur (E, 6 p.), magna cum laude approbatur (M, 5 p.), cum laude approbatur (C, 4 p.),
lubenter approbatur (B, 3 p.), approbatur (A, 2 p.) ja improbatur (I, 0 p. = hylätty).
28
Ennen ylioppilastutkinnon kirjallisia kokeita järjestetään vapaaehtoiset preliminäärit lukion eri
oppiaineissa. Niillä on tarkoitus auttaa kokelaita valmistautumisessa ylioppilaskirjoituksiin.
Preliminäärikoe käsittää koko lukiossa luetun oppimäärän, ellei opettajan kanssa ole toisin
sovittu.
7. TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI
7.1. TERVEYDENHUOLTO
F.E. Sillanpään lukion terveydenhoitajan vastaanotto on C-siivessä ensimmäisessä kerroksessa.
Kouluterveydenhoitaja on koululla maanantaista - perjantaihin. Vastaanotto ilman ajanvarausta ma-pe klo 10- 11.30.
Koululääkärin on koululla torstaisin klo 8-11 ajanvarauksella. Ajan voi varata terveydenhoitajan kautta.
Terveydenhoitaja Outi Koskinen 050 390 4233, [email protected]
Terveystarkastukseen kutsutaan -11 alkaen 1. vuosiluokan aikana. Lääkärintarkastus ajoittuu
toiseen opiskeluvuoteen.
Muista terveyskeskuksen tarjoamista palveluista, kuten fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin,
kuraattorin tai psykologin vastaanotoista saat tietoa terveydenhoitajalta.
F.E. Sillanpään lukiossa opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut myös opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman koulun terveydenhoitajan
vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille.
Oppilaan terveys- ja sairauskertomukset tallentuvat sähköiseen terveystietojärjestelmään.
Opiskeluterveydenhuolto on osa koulun oppilashuoltoa ja terveydenhoitaja kuuluu koulun oppilashuoltoryhmään.
Koulutapaturma on koulussa tai koulumatkalla sattunut tapaturma. Ensiavun antaja ohjaa
opiskelijan tarvittaessa jatkohoitoon terveyskeskukseen (Härkikuja 10).
Henkilön, jolle tapaturma on sattunut, tulee tehdä tapaturmailmoitus koulun kansliassa, jotta
mahdollisia korvauksia voidaan hakea jälkikäteen.
Tilanteen vaatiessa yritetään aina ottaa yhteys huoltajaan. Mikäli hoitoon kuljettaminen vaatii
saattajaa, toivotaan huoltajan ensisijaisesti voivan osallistua tähän.
29
Terveydenhoitajan huone löytyy C-siivestä.
7.2 SUUN TERVEYDENHUOLTO
Hammashoitoon oikeutettuja ovat kaikki Hämeenkyrön koulujen oppilaat. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Peruuttamattomasta hammashoitoajasta voidaan laskuttaa kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen peruuntumismaksu.
Lukion opiskelijat kutsutaan hammastarkastukseen kerran 17-vuotiaana, ennen kuin he täyttävät
18 vuotta. Kutsu lähetetään postin välityksellä kotiosoitteeseen. Jos lukiolainen haluaa käydä
hammaslääkärissä aiemmin, hänen on tilattava vastaanottoaika itse.
Oikojahammaslääkäri valitsee tutkimuksensa perusteella oikomishoitoon otettavaksi ne oppilaat, jotka ovat välttämättömän oikomishoidon tarpeessa.
30
Hammassäryn tai hammastapaturman sattuessa hammaslääkäriin saa parhaiten yhteyden kouluterveydenhoitajan kautta. Jos kouluterveydenhoitaja ei ole paikalla säryn tai tapaturman sattuessa ajan voi myös varata suoraan soittamalla ajanvaraukseen puh. 040 1330400
Kouluhammaslääkäritoiminnasta Hämeenkyrössä vastaa vs. vastaava hammaslääkäri Eija
Lammi, hänen vastaanottonsa on kirkonkylän hammashoitolassa puh. 03 565 23584.
OIKOMISHOITO
Hammaslääkäri
Eija Lammi
Virpi Potila toimii Hämeenkyrössä suuhygienistinä. Hänen tärkeimpänä tehtävänään on hammasten hoitoon liittyvä ohjaus ja opastus.
7.3. F.E. SILLANPÄÄN LUKION KOULUKURAATTORI JOHANNA
HEIKKINEN
Koulukuraattori Johanna Heikkinen on Yhteiskoululla ma-ke huoneessa C113. Yhteydessä voi
olla puhelimitse p.050-373 3164 (ei puhelinaikaa), Wilman kautta tai sähköpostilla
[email protected].
Koulukuraattori auttaa opiskelijoita opiskeluun (esim. motivaatio-ongelmat ja poissaolot), ihmissuhteisiin, sosiaalisiin ongelmiin (esim. perheongelmat ja päihteiden käyttö) sekä itsenäistymiseen (talous- ja asuntoneuvonta) liittyvissä asioissa.
31
7.4. F.E. SILLANPÄÄN LUKION KOULUPSYKOLOGI TAPANI KIVIJÄRVI
Tapani Kivijärven puhelinajat tiistaisin ja torstaisin kello 11.00 – 11.30
p. 050 4394 930, sähköposti [email protected]
Lukiopsykologin juttusille opiskelija voi hakeutua silloin, kun hän on huolissaan psyykkisestä
hyvinvoinnistaan (esimerkiksi mielialan lasku, jännittäminen, stressi, pelot, ahdistus tai vaikea
elämäntilanne). Lukiopsykologin tehtäviin kuuluu myös opiskelijaan suuntautuva kriisityö.
Lukiopsykologi tapaa opiskelijoita omassa työhuoneessaan C-siivessä ykköskerroksessa (C114).
Tapaamisajat sovitaan opiskelijan kanssa erikseen.
32
7.5. OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ
Lukiossa toimii opiskeluhuoltoryhmä. Ryhmän kutsuvat koolle rehtori ja opinto-ohjaaja. Opiskeluhuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä ja varhaista tunnistamista ja niihin
puuttumista.
Koulun henkilökunta ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista,
mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
Koulun henkilökunta sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville
viranomaiselle opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (Lukiolaki 32 §)
Opettajien huone
33
8. OPISKELUSUUNNITELMA JA TYÖJÄRJESTYS
F.E. Sillanpään lukion tuntijako
Oppiaine
Äidinkieli ja kirjallisuus
Tunnus
VALTAKUNNALLI-SET
SYVENTÄVÄT
PAKOLLISET KURSSIT
KURSSIT
KOULUKOHTAISET
SOVELTAVAT
KURSSIT
KOULUKOHTAISET
SYVENTÄVÄT
KURSSIT
ÄI
1-6
7-9
10-14
Ruotsi (B1)
RUB
1-5
6-7
9, 11, 12
15
Englanti (A1)
ENA
1-6
7-8
10 - 13
14
Saksa (A2)
SAA
1-8
Saksa (B3)
SAB3
1-8
9
Ranska (A2)
RAA
1-8
9
Ranska (B2)
RAB2
1-8
Ranska (B3)
RAB3
1-8
Venäjä (B2)
VEB2
1-7
Venäjä (B3)
VEB3
1-8
9, 10
Matematiikka
pitkä
MAA
1 - 10
11 - 13
15-16
lyhyt
MAB
1-6
7-8
9
Biologia
BI
1-2
3-5
6-8
Maantieto
GE
1-2
3-4
Fysiikka
FY
1
2-8
9, 11
6
Kemia
KE
1
2-5
Uskonto
US
1-3
4-5
Elämänmustieto
ET
1-3
4-5
Filosofia
FI
1
2-4
Historia
HI
1-4
5-6
14
5-6
10
7
6-7
7-9
Yhteiskuntaoppi
YK
1-2
3-4
Psykologia
PS
1
2-5
7
Musiikki
MU
1-2
3-5
6 - 13
Kuvataide
KU
1-2
3-5
7 - 10
6
Liikunta
LI
1-2
3-5
7 - 11
6
TT
1
2-3
OPO
1
3
2
Terveystieto
Opinto-ohjaus
Ilmaisutaito
IT
5-6
6, 8
4
1-3
Tietotekniikka
ATK
1-2
Italia
ITA
1-2
Espanja
ESP
1-2
Latina
LA
1
Tekstiilityö
TS
1
34
Oppiaine
Äidinkieli ja kirjallisuus
B1-kieli, ruotsi
A1-kieli, englanti
Saksa, A2-kieli
Saksa, B3-kieli
Ranska, A2-kieli
Ranska B3-kieli
Venäjä, B2-kieli
Venäjä, B3-kieli
Matematiikka, pitkä
Matematiikka, lyhyt
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Uskonto tai
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Psykologia
Taideaineet:
Musiikki
Kuvataide
Liikunta
Terveystieto
Oppilaanohjaus
Ilmaisutaito
Tietotekniikka
Latina
Yhteensä
1. vuosi
10
1
Opinnot jakautuvat kolmelle vuodelle seuraavasti!
2. vuosi
3. vuosi
2
1
2
3
10
1
2
3
11
14
3
4
5
6
11
4
5
6
11
4
5
6
12
14
7
8
6
7
9
7
8
11 14
1
2
3
4
5
6
7
1
2
3
4
5
6
7
1
2
3
4
5
6
7
8
2
3
4
5
6
7
8
2
3
5
6
7
4
5
6
7
8
5
6
7
8
1
2
2
3
15
1
2
1
2
3
3
4
11
9
12
10 13
14 16
4
5
6
8
7
9
1
2
3
5
6
4
7
1
2
3
5
4
6
4
5
6
7
8
1
2
3
6
4
5
7
1
2
3
4
5
7
3
1
2
3
1
2
1
2
4
4
2
3
1
2
1
2
3
4
7
1
2
3
5
6
6
8
9
5
8
8
1
2
3
4
6
8
9
1
3
2
4
6
7
8
2
3
1
1
2
3
1
1
1
8
9
3
1
3
10
15
8
1
1
9
9
6
9
3
4
6
5
6
8
3
6
8
5
7
9
5
3
1
2
2
1
Pakolliset kurssit lihavoitu, valtakunnalliset syventävät kurssit kursivoitu, koulukohtaiset syventävät merkitty sinisellä ja soveltavat punaisella.
A1 kieli on perusopetuksen 3. luokalla aloitettu kieli ja A2 kieli vastaavasti 4. luokalla aloitettu
kieli. B1 kielellä lukiossamme tarkoitetaan ruotsin kieltä ja B2 kieli on kieli, jonka opiskelu on
aloitettu 8. luokalla peruskoulussa. B3 kieli on lukiossa aloitettava kieli.
35
Oppiaine
Äidinkieli ja kirjallisuus
B1-kieli, ruotsi
A1-kieli, englanti
Saksa, A2-kieli
Saksa, B3-kieli
Ranska, A2-kieli
Ranska B3-kieli
Venäjä, B2-kieli
Venäjä, B3-kieli
Matematiikka, pitkä
Matematiikka, lyhyt
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Uskonto tai
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Psykologia
Taideaineet:
Musiikki
Kuvataide
Liikunta
Terveystieto
Oppilaanohjaus
Ilmaisutaito
Tietotekniikka
Latina
Yhteensä
1. vuoden vallinnat
OMAT VALINNAT
2. vuoden vallinnat
3. vuoden valinnat
Taideaineita on valittava yksi musiikin ja yksi kuvataiteen kurssi sekä niiden lisäksi yksi joko
musiikin tai kuvataiteen pakollinen kurssi. Opiskelijan on suoritettava lukion aikana vähintään
75 kurssia, joista ainakin 10 on valtakunnallisia syventäviä kursseja. Jos haluat suorittaa lukion
kolmessa vuodessa, tulee sinun opiskella 30 – 32 kurssia vuodessa kahden ensimmäisen vuoden
aikana.
36
MAANANTAI
1. JAKSO
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
1
2
3
4
5
2. tunti
6
7
6
7
2
3. tunti
2
3
4
5
1
4. tunti
7
4
1
6
3
5. tunti
5
8
9
10
2. JAKSO
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
1
2
3
4
5
2. tunti
6
7
6
7
2
3. tunti
2
3
4
5
1
4. tunti
7
4
1
6
3
5. tunti
5
8
9
10
3. JAKSO
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
1
2
3
4
5
2. tunti
6
7
6
7
2
3. tunti
2
3
4
5
1
4. tunti
7
4
1
6
3
5. tunti
5
8
9
10
37
MAANANTAI
4. JAKSO
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
1
2
3
4
5
2. tunti
6
7
6
7
2
3. tunti
2
3
4
5
1
4. tunti
7
4
1
6
3
5. tunti
5
8
9
10
5. JAKSO
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
1
2
3
4
5
2. tunti
6
7
6
7
2
3. tunti
2
3
4
5
1
4. tunti
7
4
1
6
3
5. tunti
5
8
9
10
1. tunti
8.30 – 9.50
2. tunti
10.05 – 11.20
Ruokailu
11.20 – 11.48
3. tunti
11.48 – 13.03
4. tunti
13.15 – 14.30
5. tunti
14.35 – 15.50 maanantai, klo 14.35 – 16.05 tiistai-torstai
Koodin 8, 9 ja 10 oppitunnit ovat 90 min mittaisia. Näiden koodien kursseja opiskellaan kaksi
tuntia / viikko, syksyllä 13.8. - 21.12.2013 ja kevään kursseja kaksi tuntia / viikko 7.1. 31.5.2015.
38
9. KURSSITARJOTIN
Kurssitarjotin on lukiolaisten lukujärjestyspohja, josta kerätään kurssit omaan henkilökohtaiseen
lukujärjestykseen. Lukuvuoden kurssitarjotin on nähtävänä Wilmassa. Wilmassa näkyy myös
henkilökohtainen lukujärjestyksesi.
10. KURSSIKUVAUKSET
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Kurssikoodi
Tyyppi
Kurssin nimi
Kurssin sisältö
Suoritusjär- Kurssin arviointi
jestys
ÄI01
PA
Kieli, tekstit ja
vuoro-vaikutus
tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä, kuten tavoite,
vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi
suoritusjärjestys numerojärjestys
Kirjoitelmat, kirjallisuustyöt, ryhmäkeskustelut ja kurssikoe
viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset
tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
erilaisten tekstien kielen ja sisällön
havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja
eheys
tekstien referointi ja kommentointi
erilaisten viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
vuorovaikutustaidot ryhmässä
39
ÄI02
PA
Tekstien rakenteita
ja merkityksiä
tekstuaaliset keinot, esimerkiksi
lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi,
aiheen rajaus ja näkökulman valinta
suoritusjärjestys numerojärjestys
Kirjoitelmat, kirjallisuustyöt, puheet ja
kurssikoe
suoritusjärjestys numerojärjestys
Kirjoitelmat, kirjallisuustyöt, esitelmä ja
kurssikoe
informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen havainnollinen esittäminen ja arviointi
kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku,
kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa
tekstissä, omien tekstien tuottaminen prosessityöskentelynä sekä
tekstien hiominen kieliasun, rakenteen ja tekstin eheyden kannalta
ÄI03
PA
Kirjallisuuden
keinoja ja tulkintaa
kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa
tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika,
miljöö, teema, motiivi
lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe,
säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto,
kielen kuvallisuus
draama kirjallisuudenlajina
novellien, runojen ja draaman erittelyä
kirjallisuuden keinojen käyttöä
omissa teksteissä
ÄI04
PA
Tekstit ja vaikut-taminen
suora ja epäsuora vaikuttaminen:
esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda;
ironia, satiiri, parodia
suoritusjär- Kirjoitelmat, kirjallijestys ÄI03:n suustyöt, puheet
väittelyt ja kurssikoe
jälkeen vapaa
vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä:
40
mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, kommentti, mainos
argumentointitavat ja retoriset keinot
kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää
kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia
tekstejä
tekstien ideologisuus, lähdekritiikki
ja mediakritiikki
viestijän vastuu; mediavalinnat ja
verkkoetiikka
ÄI05
PA
Teksti, tyyli ja
konteksti
eri aikakausia ja tyylejä edustavia
kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
suoritusjär- Kirjoitelmat, kirjallijestys ÄI03:n suustyöt, esitelmät ja
kurssikoe
jälkeen vapaa
tekstien tarkastelua ihmiskuvan,
maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa
että nykyajan kontekstissa
tyylin aineksien kuten sanavalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin
oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta
laadittu pohdiskeleva teksti
oman tyylin hiontaa ja huoltoa
ÄI06
PA
Kieli, kirjallisuus ja
identiteetti
teksti suullisessa ja kirjallisessa tra- suoritusjärditiossa: kansanrunoudesta kirjalli- jestys ÄI05:n
jälkeen
suuteen, kirjoitetusta kulttuurista
nykyviestintään
Kirjoitelmat, suulliset
ja kirjalliset kurssin
sisältöihin liittyvät
tuotokset, kurssikoe
suomen kielen muotoutuminen
kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan
kielenkäytön näkökulmasta
41
kielen ja kirjallisuuden merkitys
kansallisen identiteetin rakentamisessa
suomalaista kaunokirjallisuutta
aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
kirjallisia ja suullisia tuotoksia
kurssin teemoihin liittyvistä aiheista
ÄI07
SY
Puheviestinnän taitojen syventäminen
vuorovaikutustilanteiden osatekijät suoritusjärjestys vapaa
ja ominaispiirteet
verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
Kurssitehtäviin kuuluvat keskustelut ja
puheet
esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen
ominaispiirteet ja menettelytavat
esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
ÄI08
SY
Tekstitaitojen syventäminen
Kerrataan ja syvennetään seuraavia
asioita:
tekstityypit ja tekstilajit
tekstianalyysi ja siinä tarvittavat
käsitteet
opintojen
loppuvaiheessa,
ennen ylioppilaskirjoituksia
Kurssitöinä tehtävät
tekstit ja kurssikoe
opintojen
loppuvaiheessa,
Kirjoitelmat, puheenvuorot, kurssikoe
tekstin rakentaminen: ideointi,
suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
kielenhuoltoa
ÄI09
SY
Kirjoittaminen ja
nykykulttuuri
-ajankohtaiset kielen, kirjallisuuden
ja viestinnän teemat
42
ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia
puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria
käsittelevistä aiheista
ennen ylioppilaskirjoituksia
mediatekstien ajankohtaisaiheiden
ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön
ÄI10
SO
Äidinkielen perustaitojen
kertauskurssi
kielentuntemuksen ja kirjoittamisen sekä kielenhuollon perusasioiden kertaaminen ja kirjoittamisen
taitojen kehittäminen
suositellaan
opintojen
alkuvaiheeseen
Kurssiin kuuluvien
tehtävien hyväksytty
suorittaminen
suoritusjärjestys vapaa
Kurssiin kuuluvien
tehtävien hyväksytty
suorittaminen
suoritusjärjestys vapaa
Kurssiin kuuluvien
tehtävien hyväksytty
suorittaminen
harjaantuminen ajatusten selkeään
ilmaisemiseen ja tekstien viimeistelemiseen
erilaisten tekstien tulkitseminen:
harjaantuminen keskeisten asioiden
havaitsemiseen ja ymmärtämiseen
ÄI11
SO
Luovan kirjoittamisen kurssi
opiskellaan eri fiktiivisten tekstilajien ominaispiirteitä sekä opetellaan
ideoimaan, tuottamaan ja viimeistelemään sekä mahdollisesti julkaisemaan kaunokirjallisia tekstejä.
opiskelijan oma luovuus sekä kirjalliset lahjat ja kiinnostuksen kohteet
lähtökohtana harjoitellaan kirjoittamaan mm. runoja, novelleja, näytelmiä ja käsikirjoituksia
ÄI12
SO
Mediakurssi
tutustutaan viestinnän peruskäsitteistöön ja erityisesti sähköisen median muotoihin
tarkastellaan nykyajan mediakulttuurin ilmiöitä sekä omaa roolia mediakulttuurin kuluttajana ja osallistujana sekä seurataan ajankohtaisia
median aiheita
opiskellaan mediakriittisyyttä
tutustutaan elokuvataiteen historiaan ja elokuvan ilmaisukeinoihin
43
tehdään tutustumiskäyntejä mediayrityksiin
ÄI13
SO
Kirjallisuus-diplomi
kirjallisuusdiplomia varten luetaan
20 kaunokirjallista teosta Pirkanmaan lukudiplomin kirjalistoilta
sekä suoritetaan lukudiplomiin kuuluvat tehtävät
suoritusjärjestys vapaa
Diplomitehtävien
suorittaminen ja osallistuminen loppukeskusteluun
töiden valmistuttua diplomityöt
esitellään diplomia ohjaavan opettajan kanssa käytävässä loppukeskustelussa
luettaviin teoksiin kuuluu ulkomaisia ja kotimaisia klassikkoteoksia
sekä ulkomaista ja kotimaista nykykirjallisuutta
valittava kirjallisuus edustaa myös
eri kirjallisuudenlajeja
kirjallisuusdiplomin suorittaminen
voidaan sopimuksen mukaan jakaa
eri lukuvuosille
ÄI14
SO
Julkaisukurssi
suoritusjärtuotetaan lukion lehti Huhkimo,
joka sisältää juttuja ja kuvia lukuvuo- jestys vapaa
den tapahtumista
Aktiivinen osallistuminen Huhkimo-lehden tekemiseen
harjoitellaan lehtijuttujen ideoimista, kirjoittamista ja kuvittamista
opetellaan lehden taittoa ja juttujen
viimeistelyä
opiskellaan journalistisia
toimintatapoja
RUOTSI, B1-kieli
Kurssikoodi
Tyyppi
Kurssin nimi
RUB1
PA
Koulu ja vapaa-aika
Kurssin sisältö
Suoritusjär- Kurssin arviointi
jestys
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa
opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja
Numerojär- Numeroarviointi 410.
jestys ei
itsenäisiä suArvioinnissa otetaan
orituksia
huomioon kielitaidon
44
epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Kielioppi: päälauseen sanajärjestys,
alisteisen lauseen sanajärjestys, substantiivien taivutus, adjektiivien perusmuodot verbien taivutus, persoona- ja refleksiivipronominit, prepositioita
Muuta: Luetun ymmärtämisiä, teemasanastoja ja pienimuotoisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita
sekä kuunteluharjoituksia.
Oppikirja: Galleri
RUB2
PA
Arkielämää
Pohjoismaissa
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan
puheviestinnän harjoittamista sekä
kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn,
harrastusten, palveluiden ja vapaaajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet
”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat
näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Numerojär- Numeroarviointi 410.
jestys ei
itsenäisiä suArvioinnissa otetaan
orituksia
huomioon kielitaidon
kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Kielioppi: substantiivien määräysmuodot, adjektiivi ja substantiivi
omistusmuodon jälkeen, adjektiivien
vertailumuodot, apuverbit, att-sanan
käyttö, kysymyslauseet ja kysyvät sivulauseet, relatiivipronominit ja relatiivilauseet, prepositioita.
Muuta: Puhe- ja kuunteluharjoituksia, teemasanastoja, lyhyitä kirjallisia
viestejä, mm sähköposteja.
Oppikirja: Galleri
RUB3
PA
Suomi, Pohjoismaat
ja Eurooppa
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomen- Numerojärruotsalaisuus, vertailu muihin Poh- jestys ei
joismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekoko-
Numeroarviointi 410.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon
45
naisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kult- yleensä itsetuurien tuntemus” tarjoaa mahdolli- näisiä suorisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kir- tuksia
joittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia
tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Kielioppi: determinatiivi- ja indefiniittipronominit, substantiivin ja adjektiivin muodot pronominien jälkeen, erisnimien suku, substantiiviattribuutti, lukusanat, käskymuoto,
ajan ja paikan adverbeja, prepositioita
Muuta: Kurssin aihepiiriin sopiva
kirjoitelma (matkailumainos tms),
viestintä- ja kuunteluharjoituksia
sekä teemasanastoja.
Oppikirja: Galleri
RUB4
PA
Elämää yhdessä ja
erikseen
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja
työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekoko-naisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.
Numerojärjestys ei
yleensä itsenäisiä suorituksia
Kielioppi: partisiipit, vara- ja bli-passiivi, sananmuodostusta, vahvat ja
epäsäännölliset verbit johdannaisineen, prepositioita, kertausta.
Numeroarviointi 410.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon
kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Muuta: Vaativampia kirjoitelmia,
tunteet ja mielipiteen ilmaiseminen,
kuullunymmärtämistä, keskusteluharjoituksia, teemasanastoja, lyhyt
ruotsinkielinen esitelmä parin
kanssa.
Oppikirja: Galleri
RUB5
PA
Elinympäristömme
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva
elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin
aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan
ymmärtävän lukemisen strategioita
Numerojärjestys ei
yleensä itsenäisiä suorituksia
Numeroarviointi 410.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon
46
ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Kielioppi: adverbien vertailu ja ryhmittely, ehtovirke, adjektiivien
käyttö substantiivina, s-passiivi ja späätteiset
verbit, omistusmuodon ilmaiseminen, prepositioita
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Muuta: Oikeakielisyyden korostaminen kirjallisten tekstien tuottamisessa, laajempi luetun ja kuullun aihepiirien ymmärtäminen, viestinnällisiä harjoituksia erilaisissa tilanteissa sekä teemasanastoja.
Oppikirja: Galleri
RUB6
SY
Puhu ja ymmärrä
paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen
käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle
asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit.
Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen
elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista
harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
avulla.
Suositellaan
valittavaksi
RUB5 jälkeen/ ei itsenäistä suoritusta
Kurssin päätteeksi pidetään suullisen kielitaidon koe, josta saa
erillisen todistuksen.
Kurssi arvostellaan
myös normaalisti asteikolla 4-10. Kurssin
hyväksytty suorittaminen edellyttää
kaikkien kurssilla annettujen puhetehtävien suorittamista.
Muuta: Suullisen kielen käyttö eri tilanteissa ja puheviestinnän strategiat. Sanasyvennystä. Näytelmä.
Oppikirja: Osia kirjasta Galleri
RUB7
SY
Pohjoismaat osana
Eurooppaa, muu
maailma
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset
ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla tarkastellaan yhteistä
maailmaamme nyt ja tulevaisuudessa. Käsitellään yhteiskunnallisia
asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.
Vapaa RUB5 Numeroarviointi 4-10
jälkeen/ ei itsenäisiä suorituksia
Kurssin aikana esitellään eri vaihtoehtoja lukion jälkeiseen elämään
47
sekä tutustutaan yrittäjyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Oppikirja kehittää opiskelijan tekstinymmärtämisen valmiuksia, harjoittaa ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä sekä kertaa kielioppia.
Muuta: Kieliopin kertausta, runsaasti
kirjoitelmia ja kuunteluharjoituksia,
ylioppilaskirjoituksiin valmentautumista harjoittelemalla tekstinymmärtämistä, tiivistelmän laadintaa,
erityyppisiä rakennetehtäviä.
Oppikirja: Galleri
RUB9
SO
Kirjallinen viestintä
Vapaa RUB5
jälkeen/ ei itsenäisiä suorituksia.
Ei numeroarviointia:
kurssin hyväksytty
suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja annettujen
tehtävien suorittamista.
Vapaa RUB5
jälkeen/ ei itsenäisiä suorituksia
Ei numeroarviointia;
kurssin hyväksytty
suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja työskentelyä
sekä pienten osatestien läpäisemistä.
Vapaa RUB5
jälkeen/ ei itsenäisiä suoMuuta: Kieliopin kertausta, puhehar- rituksia
joituksia, runsaasti kirjoitelmia ja
kuunteluharjoituksia. Tekstinymmärtämisharjoituksia. Tiivistelmän
laadintaa.
Ei numeroarviointia:
kurssin hyväksytty
suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja annettujen
tehtävien suorittamista.
Ylioppilaskirjoituksiin valmentava
kurssi. Harjoitellaan erilaisten kirjallisten tuotosten kuten aineiden ja tiivistelmien tuottamista.
Oppikirja: Ei erillistä oppikirjaa.
RUB11
SO
Kieliopin
kertauskurssi
Ylioppilaskirjoituksiin valmentava
kurssi. Kerrataan koko ruotsin kielioppi harjoitusten avulla.
Oppikirja: Ei erillistä oppikirjaa.
RUB15
SO
Kulttuurin tekijöitä
ja näkijöitä
Pohjoismaiden tuntemuksen syventämistä.
Oppikirja: Galleri
ENGLANTI, A1-kieli
48
Kurssi- Tyyppi Kurssin nimi
Kurssin sisältö
koodi
Suoritusjär- Kurssin arviointi
jestys
ENA01
PA
Nuori ja hänen
maailmansa
Kerrataan perusverbioppia, opiskel- Numerojärlaan omaan itseen ja perheeseen liit- jestys.
tyvää sanastoa. Painotetut aihekokonaisuudet: hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä- ja mediaosaaminen
Numeroarviointi.
Kurssikokeen ohella
tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan.
ENA02
PA
Viestintä ja vapaaaika
NumerojärOpiskellaan lisää verbioppia sekä
omiin harrastuksiin ja vapaa-aikaan jestys.
liittyvää sanastoa. Suullinen esitys
omasta harrastuksesta. Painotetut
aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä- ja
mediaosaaminen
Numeroarviointi.
Kurssikokeen ohella
tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan
ENA03
PA
Opiskelu ja työ
Opiskellaan mm. apuverbejä ja pronomineja sekä koulutukseen ja työelämään liittyvää sanastoa. Painotetut aihekokonaisuudet: aktiivinen
kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä- ja
media-osaaminen
Numerojärjestys.
Numeroarviointi.
Kurssikokeen ohella
tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan
ENA04
PA
Yhteiskunta ja
ympäröivä maailma
Opiskellaan lisää verbioppia sekä yh- Numerojärteiskunnallisiin aiheisiin liittyvää sa- jestys.
nastoa. Painotetut aihekokonaisuudet: hyvinvointi ja turvallisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, teknologia ja yhteiskunta
Numeroarviointi.
Kurssikokeen ohella
tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan
ENA05
PA
Kulttuuri
Tutustutaan englanninkielisten maiden kulttuuriin tekemällä suullinen
esitelmä opiskelijaa kiinnostavasta
aiheesta sekä lukemalla vapaavalintainen englanninkielinen romaani,
josta kirjoitetaan arvostelu. Kieliopista opiskellaan substantiivit
sekä artikkelien käyttö. Painotetut
Numerojärjestys.
Numeroarviointi. 1/3
arvosanasta tulee
suullisesta esityksestä, 1/3 kirja-arvostelusta ja 1/3 kielioppi-, sanasto ja
kuuntelukokeesta.
49
aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen
ENA06
PA
Tiede, talous ja
tekniikka
ENA07
SY
Luonto ja kestävä
kehitys
Opiskellaan lisää pronomineja sekä
tieteeseen ja teknologiaan liittyvää
sanastoa, joihin liittyen tehdään
myös kirjallinen esitys. Painotetut
aihekokonaisuudet: teknologia ja
yhteiskunta, viestintä- ja mediaosaaminen
Keskitytään vaativien tekstien ja
puheen ymmärtämiseen sekä kerrataan verbioppia. Tavoitteena on
ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen.
Numerojärjestys.
Numeroarviointi.
Kurssikokeen ohella
tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan
Kurssien 1-6
jälkeen.
Numeroarviointi.
Kurssikokeen ohella
tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan
Painotetut aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus, hyvinvointi
ja turvallisuus
ENA08
SY
Puhu ja ymmärrä pa- Harjoitellaan suullista kielenkäyttöä Kurssien 1-6
remmin
eri tilanteissa (mm. puheen ja esitel- jälkeen.
män pitäminen, väittelyyn osallistuminen jne.) ajankohtaisten tapahtumien ja edellisten kurssien aihepiirien mukaan. Puhumisen harjoittelun materiaalina käytetään vaativia
tekstejä sekä myös kuullunymmärtämistä harjoittavia materiaaleja.
Tavoitteena on myös laajentaa
opiskelijoiden sanavarastoa ylioppilaskirjoituksia varten.
Kurssin päätteeksi pidetään suullisen kielitaidon koe, josta saa
erillisen todistuksen.
Kurssi arvostellaan
myös normaalisti asteikolla 4-10. Kurssin
hyväksytty suorittaminen edellyttää
kaikkien kurssilla annettujen puhetehtävien suorittamista.
ENA10
SO
Kieliopin kertauskurssi perusopetuksesta lukioon siirtyneille
Ennen kurssia ENA01
Suoritettu hylätty.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää
kurssikokeen läpäisemistä.
Vankennetaan perusopetuksessa
hankittuja englannin kielen taitoja
ennen varsinaisten lukiokurssien alkamista. Kerrataan erityisesti verbimuotoja.
50
ENA11
SO
Kirjoittamiskurssi
Harjoitellaan erilaisten kirjoitelmien Kurssien 1-6
ja tiivistelmien kirjoittamista. Kurssi jälkeen.
on tarkoitettu erityisesti niille opiskelijoille, jotka haluavat enemmän
henkilökohtaista ohjausta kuin mitä
muilla kursseilla on mahdollista antaa. Tavoitteena on parantaa
opiskelijoiden ainekirjoitustaitoja erityisesti ylioppilaskirjoituksia varten.
ENA12
SO
Kirjallisuuskurssi
Kurssilla esitellään muutamia tärkeimpiä englanninkielisten maiden
kirjailijoita eri aikakausilta sekä tutustutaan heidän teoksiinsa ja niihin
perustuviin elokuviin ja näytelmiin.
Vapaa.
Suoritettu hylätty.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää
kaikkien annettujen
tehtävien tekemistä
määräajassa. Ei kurssikoetta.
ENA13
KS
Scifi in English
Suomennetaan yksi tai useampia
englanninkielisiä sci-fi- tai fantasianovelleja, jo(t)ka julkaistaan Tampereen Science Fiction seuran
Portti-lehdessä. Työskentely pareittain, ryhmissä tai yhtenä ryhmänä.
Enintään 20 osallistujaa.
Vapaa.
Suoritettu hylätty.
ENA14
KS
ENA 16 SO
Abikurssi
Blogikurssi.
Kurssin hyväksytty
suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja työskentelyä.
Kurssilla kerrataan keskeistä kieliop- Kurssien 1-6
jälkeen.
pia (paitsi verbioppia, joka kuuluu
kurssiin ENA07) sekä harjoitellaan
vaativien tekstien ja kuullun ymmärtämistä. Tavoitteena on ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen.
Blogikurssilla kirjoitetaan tekstejä
koulumme englanninkieliseen blogiin FES in English. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan ohjeiden
mukaan kolmen vuoden aikana.
Suoritettu hylätty.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää
kaikkien annettujen
tehtävien tekemistä
määräajassa. Ei kurssikoetta.
Vapaa.
Suoritettu hylätty.
Kurssin päätteeksi pidetään preliminäärikoe. Hyväksytty
kurssisuoritus edellyttää preliminäärikokeen läpäisemistä.
Suoritettu hylätty.
Hyväksytty suoritus
edellyttää sovitun
51
Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän, kun on kirjoittanut tarvittavan määrän tekstejä.
tekstimäärän tuottamista annetussa
ajassa.
Huom! Englannin kielen ylioppilaskoe perustuu kaikkiin kursseihin 01–08.
SAKSAN KIELI A2
Kurssi Tyy Kurssin
-koodi ppi nimi
SAA21 SY Nuori ja
hänen
maailmansa
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
Kerrataan peruskoulussa opittuja
rakenteita ja sanastoa (esim. verbien
aikamuodot ja sijamuodot). Rohkaistaan
opiskelijoita keskustelemaan ja
ilmaisemaan mielipiteensä saksan kielellä.
Teksteissä käsitellään nuorten
jokapäiväistä elämää, ihmissuhteita ja
nuorten verkostoja sekä valoisaa
elämänasennetta ja vapaa-ajan viettoa.
Kehitetään myös opiskelutaitoja mm.
sanaston opiskelun avuksi.
Suositellaan
Numeroarvostelu.
numerojärjestystä/
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
SAA22 SY
Viestintä ja
vapaa-aika
Aihepiireinä nuorten maailma erityisesti
vapaa-ajan näkökulmasta sekä matkailu ja
uudet mediat. Tutustutaan myös Itävaltaan
ja Sveitsiin. Jatketaan keskeisen kieliopin ja
sanaston kertausta.
Suositellaan
Numeroarvostelu.
numerojärjestystä/
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
SAA23 SY
Opiskelu ja
työ
Aihepiireinä koulutus ja työelämä
erityisesti saksankielisissä maissa ja
Suomessa. Katsotaan työhakemusmalleja ja
harjoitellaan haastatteluita. Opitaan
kertomaan Suomesta. Vahvistetaan
edelleen keskeistä kielioppia ja sanastoa.
Suositellaan
Numeroarvostelu.
numerojärjestystä/
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
SAA24 SY
Yhteiskunta
ja ympäröivä Teksteissä käsitellään erilaisia yhteiskunmaailma
nallisia ilmiöitä, kuten perhepolitiikka, riippuvuussuhteet, ulkomaalaiset, kansalaisvelvollisuudet ja aktiivinen kansalaisuus.
Opitaan ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin suullisesti ja kirjallisesti.
Suositellaan
Numeroarvostelu.
numerojärjestystä/
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
52
SAA25 SY
Kulttuuri
Suositellaan
Numeroarvostelu.
Aiheina saksankielisen alueen kirjallisuus, numerojärjestystä/
Ei yleensä itsenäistä
musiikki, tanssi, sarjakuva, teatteri, elosuoritusta.
kuva, kuvataide, arkkitehtuuri.
SAA26 SY
Tiede, talous
ja tekniikka Tutustutaan talouden, tieteen ja tekniikan
eri alojen tutkimukseen, saavutuksiin, tulevaisuuden näkymiin ja ongelmiin.
Harjoitellaan ymmärtämään vaativampaa
saksankielistä asiatekstiä, myös autenttisen materiaalin avulla.
SAA27 SY
Luonto ja
kestävä
kehitys
SAA28 SY
Puhu ja
ymmärrä
paremmin
Suositellaan
Numeroarvostelu.
numerojärjestystä/
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
Syvennetään taitoja kaikilla kielitaidon osa- Suositellaan
alueilla. Harjoitellaan sanastoa, tekstin- ja numerojärjestystä/
kuullunymmärrystä, kerrataan rakenteita Ei yleensä itsenäistä
yo-koetta varten.
suoritusta.
Kurssilla harjoitellaan suullista
Suositellaan
kielenkäyttöä eri tilanteissa (mm. puheen numerojärjestystä/
ja esitelmän pitäminen, väittelyyn
Ei itsenäistä
osallistuminen jne.) ajankohtaisten
suoritusta.
tapahtumien ja edellisten kurssien
aihepiirien mukaan. Puhumisen
harjoittelun materiaalina käytetään
vaativia tekstejä sekä myös
kuullunymmärtämistä harjoittavia
materiaaleja.
Numeroarvostelu.
Kurssin päätteeksi pidetään
suullisen kielitaidon koe,
josta saa erillisen
todistuksen. Kurssi
arvostellaan myös
normaalisti asteikolla 4-10.
Kurssin hyväksytty
suorittaminen edellyttää
kaikkien kurssilla
annettujen puhetehtävien
suorittamista.
Saksan kieli B3
Kurssi Tyy Kurssin
-koodi ppi nimi
SAB31 SY Hyvää
päivää,
hauska
tutustua
SAB32 SY
Näin asiat
hoituvat
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
Suositellaan
Numeroarvostelu.
Opitaan selviytymään yksinkertaisista arki- numerojärjestystä.
päivän viestintätilanteista, kuten tervehtiminen, itsestä ja perheestä kertominen, tapaamisesta sopiminen, asioiminen kahvilassa. Pääpaino on puhumisessa ja puheen
ymmärtämisessä. Tutustutaan myös saksankielisiin maihin ja niiden kulttuuriin ja
tapoihin.
Aihepiirejä ovat suku ja muut ihmissuhteet, Suositellaan
Numeroarvostelu.
asuminen, ostoksilla käyminen,
numerojärjestystä.
ravintolassa, hotellissa ja lääkärissä
asioiminen, syntymäpäiväjuhlat ja Suomen
kesä. Pääpaino on puhumisessa ja puheen
ymmärtämisessä.
53
SAB33 SY
SAB21
SAB34 SY
SAB22
SAB35 SY
Vapaa-aika ja Käsitellään nuorten jokapäiväistä elämää,
harrastukset kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan viettoa
ja harrastuksia (esim. melonta, retkeily,
kahvilassa ja diskossa käyminen).
Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista sekä kielen
perusrakenteiden tuntemusta.
Kirjoittamista harjoitellaan lyhyiden
viestinnällisten tehtävien avulla.
Meillä ja
muualla
Aihepiirejä ovat oman maan ja kohdekielisten maitten ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.
Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä kielen perusrakenteiden tuntemusta. Kirjoittamista harjoitellaan lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla.
Ennen ja nyt
SAB23
SAB36 SY
SAB24
SAB37 SY
SAB25
Suositellaan
Numeroarvostelu.
numerojärjestystä.
Suositellaan
Numeroarvostelu.
numerojärjestystä.
Suositellaan
Numeroarvostelu.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt numerojärjestystä.
sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat mm. terveys, hyvinvointi, elämäntaidot ja luonto. Painotetaan puheviestintää ja perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla.
Opiskelu ja
Suositellaan
Numeroarvostelu.
tulevaisuude Opiskellaan koulunkäyntiin, opiskeluun,
numerojärjestystä.
nsuunnitelm ammatinvalintaan ja tulevaisuuden toiveiat
siin liittyviä aiheita. Harjoitellaan omien
toiveiden ja suunnitelmien kuvailua suullisesti ja kirjallisesti.
Kulttuuri
Aihepiireihin kuuluu saksankielisen
Suositellaan
Numeroarvostelu.
kulttuurin eri osa-alueita: kuvataide,
numerojärjestystä.
musiikki, kirjallisuus, elokuva, teatteri tai
urheilu. Oppilasta aktivoidaan
osallistumaan, analysoimaan
kulttuurielämyksiään ja ilmaisemaan omia
mielipiteitään. Harjoitetaan kielitaidon
kaikkia osa-alueita.
54
SAB38 SY
Yhteinen
Kurssilla käsitellään muutosta niin yksilön,
maapallom- paikkakunnan, valtion kuin koko
SAB26
me
maapallon kannalta. Teemoina ovat mm.
nuoren ihmisen elämä maaseudulla,
lähiympäristön hyödyntäminen
globalisoituvassa maailmassa ja Saksan
yhdentyminen. Opiskelijoita herätellään
omakohtaiseen, kriittiseen median
tarkkailuun. Pohditaan myös, kuinka omilla
valinnoilla pystymme vaikuttamaan siihen,
minkälainen maapallomme on
tulevaisuudessa. Painotetaan tekstin
ymmärtämistä ja yksinkertaisten
kuvausten ja selostusten laatimista
suullisesti ja kirjallisesti.
SAB39 SO Kertauskurssi Abiturien- Syvennetään kielitaidon kaikkia osa-aluSAB27
teille
eita. Rakennekertausta, kirjoitelmia, vaativia kuullun- ja tekstinymmärrysharjoituksia.
Suositellaan
Numeroarvostelu.
numerojärjestystä.
Ennen
Suoritusmerkintä. Kurssin
ylioppilaskirjoituk- hyväksytty suorittaminen
sia.
edellyttää aktiivista
läsnäoloa ja annettujen
tehtävien tekemistä.
SB2-saksaa opiskelleet oppilaat integroidaan kukin lähtötasonsa ja tavoitteidensa mukaan hänelle soveltuvaan SB3- saksan kieliryhmään.
Ranska, A2-kieli
Kurss Ty Kurssin
iyp nimi
pi
koodi
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
RAA1
Suositellaan nuPA Nuori ja
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenmerojärjestystä.
hänen
opetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteimaailmansa den hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
RAA2
PA Viestintä ja
vapaa-aika
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja har- Suositellaan nurastuksiin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestin- merojärjestystä
55
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
nällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
RAA3
PA Opiskelu ja
työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun
ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää.
Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden
vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.
Suositellaan numerojärjestystä
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
RAA4
PA Yhteiskunta
ja
ympäröivä
maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmär- Suositellaan nutämistä. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohde- merojärjestystä
maiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla
harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa huomioidaan kielitaidon
osa-alueet: kuuntelu,
ääntäminen, kirjoittaminen ja puheentuottaminen sekä
jatkuva näyttö. kurssikoe.
RAA5
PA Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Jatketaan kirjoittamis-, kuullunymmärtämis- ja tekstinymmärtämisharjoituksia.
Suositellaan numerojärjestystä
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
RAA6
PA Tiede,
talous ja
tekniikka
Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, Suositellaan nuviestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lu- merojärjestystä
kemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin
sopivia tekstejä.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
56
RAA7
SY
Luonto ja
kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja Suositellaan nukäyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän ke- merojärjestystä
hityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Jatketaan
kirjoittamis-, kuullunymmärtämis- ja tekstinymmärtämisharjoituksia.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
RAA8
SY
Puhu ja
ymmärrä
paremmin
Suullisen kielitaidon kurssi. Harjoitellaan erilaisia Suositellaan nupuhetilanteita, ääntämistä ja myös kuullunymmär- merojärjestystä
tämistä.
Numeroarviointi.
Kurssin päättyessä
pidetään suullisen
kielitaidon koe. Arvioinnissa otetaan huomioon myös kurssin aikana tehdyt
harjoitukset.
RAA9
SO Ranskan
abikurssi
Kerrataan rakenteita ja sanastoa. Valmistaudutaan Ennen yo-kirjoyo-kokeeseen. Kurssi voidaan suorittaa verkossa. ituksia
Suoritusmerkinnän
(S) saa, kun tekee
kaikki kurssiin kuuluvat työt (kertaustehtäviä, tekstinymmärtämistä ja kirjoitelmia).
Ranska, B3-kieli
Kurssi Tyy Kurssin
-koodi ppi nimi
RAB3.1 SY Hyvää
päivää,
hauska
tutustua
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liit- Suositellaan nutyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esit- merojärjestystä
täytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita
itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja
lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista.
Kurssin arviointi
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
57
RAB3.2 SY
Näin asiat
hoituvat
RAB3.3 SY
Vapaa-aika ja Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten
harrastukset jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden
yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi
vahvistaa aikaisemmin opiskellun sanaston ja
rakenteiden hallintaa. Laajennetaan kielen
perusrakenteiden tuntemusta.
RAB3.4 SY
Meillä ja
muualla
RAB3.5 SY
Ennen ja nyt
Suositellaan nuKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla merojärjestystä
harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
Suositellaan numerojärjestystä
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekie- Suositellaan nulisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtä- merojärjestystä
vyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien
avulla.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yk- Suositellaan nusilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esi- merojärjestystä
merkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
58
RAB3.6 SY
Opiskelu ja
tulevaisuude Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään Suositellaan nunopiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuu- merojärjestystä
suunnitelmat
densuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin
aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
RAB3.7 SY
Kulttuuri
RAB3.8 SY
Yhteinen
maapallom- Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yh- Suositellaan nume
teiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tule- merojärjestystä
vaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten
laatimista kirjallisesti.
RAB3.9 SO Ranskan
abikurssi
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohde- Suositellaan nukulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, merojärjestystä
teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan
kielitaidon kaikkia alueita.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
Numeroarviointi.
Arvioinnissa otetaan
huomioon kielitaidon osa-alueet:
kuuntelu, ääntäminen, kirjoittaminen
ja puheentuottaminen sekä jatkuva
näyttö. Kurssikoe.
Suoritusmerkinnän
Kerrataan rakenteita ja sanastoa. Valmistaudutaan Ennen yo-kirjoituk- (S) saa, kun tekee
kaikki kurssiin
yo-kokeeseen. Kurssi voidaan suorittaa verkossa. sia
kuuluvat työt
(kertaustehtäviä,
tekstinymmärtämist
ja lyhyitä kirjallisia
tuotoksia).
B2-ranskaa opiskelleet opiskelijat integroidaan kukin lähtötasonsa ja tavoitteidensa
mukaan hänelle soveltuvaan B3-ranskan kieliryhmään.
VENÄJÄN KIELI
Venäjä, jatkava (VEB2)
Kaikki kurssit ovat syventäviä. Opintojen onnistumiseksi normaali kurssien järjestyksessä suorittaminen on suositeltavaa. Hyvien tulosten saavuttamiseksi suositellaan koko 8 kurssin laajuisen oppimäärän suorittamista.
59
Venäjä, alkava (VEB3)
Kaikki kurssit ovat syventäviä. Opintojen onnistumiseksi normaali kurssien järjestyksessä suorittaminen on suositeltavaa. Hyvien tulosten saavuttamiseksi suositellaan koko 9 kurssin laajuisen oppimäärän suorittamista. Kurssi 1
opiskellaan omana ryhmänään, niitä seuraavat kurssit opiskellaan jatkavan venäjän ryhmien oppimääriä noudattaen
seuraavasti:
VEB3
1
VEB2
2
3
4
5
6
7
8
9
1
2
3
4
5
6
7
8
VENÄJÄN OPETUSSUUNNITELMA
Kurssi-
Kurssin sisältö
koodi
Ty Kurssin
yp nimi
-pi
VEB31
SY
Alkeiskurssi. Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esit- Numerojärjestys
täytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä
ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet,
ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Hyvää
päivää,
hauska
tutustua
Suoritusjärjestys
Kielioppi: persoonapronominit, ketjut-verbitaivutus preesens ja preteriti
Muuta: Kirjoittaminen käsialalla, ääntäminen, substantiivien suku alustavasti, lukusanat 1-10. Kulttuurintuntemusta.
VEB32
VEB21
SY
Näin asiat
hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet Numerosekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviy- järjestys
tymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa
kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,
lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Kielioppi: Substantiivien suku, nominatiivi, substantiivin ja
adjektiivin yksikön ja monikon muodostaminen, omistuspronominit, ketjut ja vitjat-verbit ja niiden taivutus.
Kurssin arviointi
Numeroarviointi 4-10.
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Aakkoskoe sekä
kurssikoe.
Numeroarviointi 4-10.
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
60
VEB33
VEB22
SY
Vapaaaika ja
harrastuk
set
Muuta: Puhe- ja kuunteluharjoituksia, pieniä käännösharjoituksia. Kulttuurintuntemusta, mm. ruokailu.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elä- Numeromään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja har- järjestys
rastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista,
muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Numeroarviointi 4-10.
Kielioppi: Prepositionaali kokonaisuudessaan, omistuksen
ilmaisu, eloton akkusatiivi, futuuri, adverbit.
Muuta: Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista, erilaisia viestintäja kuunteluharjoituksia sekä teemasanastoja.
VEB34
VEB23
SY
Meillä ja
muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten Numeromaiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja loman- järjestys
viettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden
hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten
viestinnällisten tehtävien avulla.
Kielioppi: Datiivi kokonaisuudessaan, liikeverbit, yksikön
genetiivi, elollinen akkusatiivi.
Muuta: Vaativampia kirjoitelmia, kuullunymmärtämistä,
keskusteluharjoituksia, teemasanastoja, lyhyt esitelmä parin kanssa.
VEB35
VEB24
SY
Ennen ja
nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön Numeroettä yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi ter- järjestys
veys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kielioppi: Monikon genetiivi
Muuta: Järjestysluvut, päiväykset, sanasyvennystä ja teemasanastoja, laajempi luetun ja kuullun aihepiirien ymmärtäminen, viestinnällisiä harjoituksia erilaisissa tilanteissa.
VEB36
VEB25
SY
Opiskelu
ja
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiske- Numerotulevaisuu luun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitel- järjestys
densuunni miin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää
telmat
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Numeroarviointi 4-10.
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Numeroarviointi 4-10.
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Numeroarviointi 4-10.
61
suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja
suunnitelmien kuvailua.
Kielioppi: Instrumentaali kokonaisuudessaan, aspektit, /- -verbit
Muuta: Ainekirjoitusopas, suuret lukusanat, suullisen kielen käyttö eri tilanteissa ja puheviestinnän strategiat. Sanasyvennystä. Kahvila- ja yleinen seurustelukulttuuri.
VEB37
VEB26
SY
Kulttuuri
Käsitellään venäläisen kulttuurin aihepiirejä, kuten teatNumeroteri, elokuva, musiikki, kirjallisuus, kuvataide tai urheilu.
Aiheita käsitellään yksilön näkökulmasta osana kansallista järjestys
kulttuuria ja laajempaa eurooppalaista kulttuuripiiriä.
Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita.
Kielioppi: Kaikkien sijamuotojen kertausta, verbisyvennykset, kellonajat, aspektisyvennystä.
Muuta: Kieliopin kertausta, runsaasti kirjoitelmia ja kuunteluharjoituksia, tekstejä ja erityyppisiä rakennetehtäviä.
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe.
Numeroarviointi 4-10.
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Sanakokeet, verbikokeet sekä
kurssikoe.
VEB38
VEB27
SY
Yhteinen
maapallomme
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden Numeroyhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tu- järjestys
levaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä
ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Kielioppi: Verbisyvennykset, etuliitteiset liikeverbit, adjektiivien vertailu.
Muuta: Kulttuurisanastoa, kieliopin kertausta, kirjoitelmia
ja kuunteluharjoituksia, ylioppilaskirjoituksiin valmentautumista.
Numeroarviointi 4-10.
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Sanakokeet, verbikokeet sekä
kurssikoe.
62
VEB39
VEB28
SY
Tiede ja
tekniikka
Kurssilla tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja vies- Numerotinnän eri muotoihin. Kurssilla harjoitellaan aihepiiriin liit- järjestys
tyvien tekstien ymmärtämistä ja yksinkertaisten asiatekstien tuottamista.
Kielioppi: Imperatiivi, konditionaali, passiivi-ilmaukset.
Pääpaino uuden sanaston ja aihealueiden hallinnassa.
Muuta: Kirjoitelmia sekä kertausta toiveiden ja tarpeiden
mukaan.
Numeroarviointi 4-10.
Arvioinnissa
otetaan huomioon kielitaidon
kaikki alueet
kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Sanakokeet sekä
kurssikoe/preli.
Tentti.
Matematiikka, pitkä
Kurssi Tyy Kurssin nimi
koodi ppi
MAA1 PA Funktiot ja
yhtälöt
MAA2 PA Polynomifunkti
ot
Kurssin sisältö
Suoritusjärjesty Kurssin arviointi
Käsitellään prosenttilaskentaa ja potensseja.
Numerojärjestys Kurssikoe,
numeroarviointi 4-10
Numerojärjestys Kurssikoe,
Käsitellään polynomifunktioiden
ominaisuuksia.
numeroarviointi 4-10
MAA3 PA Geometria
Käsitellään sekä taso- että avaruusgeometriaa. Numerojärjestys Kurssikoe,
numeroarviointi 4-10
MAA4 PA Analyyttinen
Käsitellään käyriä koordinaatistossa,
Numerojärjestys Kurssikoe,
geometria
itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä sekä
numeroarviointi 4-10
yhtälöryhmiä.
MAA5 PA Vektorit
Käsitellään kaksi- ja kolmiulotteisia vektoreita. Numerojärjestys Kurssikoe,
numeroarviointi 4-10
MAA6 PA Todennäköisyy Käsitellään tilastotieteen ja
Numerojärjestys Kurssikoe,
ja tilastot
todennäköisyyslaskennan peruskäsitteitä.
numeroarviointi 4-10
MAA7 PA Derivaatta
Käsitellään derivaatan käsitettä
Numerojärjestys Kurssikoe,
polynomifunktion avulla.
numeroarviointi 4-10
MAA8 PA Juuri- ja
Käsitellään juuri- eksponentti- ja
Numerojärjestys Kurssikoe,
logaritmilogaritmifunktioita ja niiden derivaattoja sekä
numeroarviointi 4-10
funktiot
käänteisfunktiota.
MAA9 PA Trigonometrise Käsitellään trigonometrisia funktioita ja niiden Numerojärjestys Kurssikoe,
funktiot ja
derivaattoja sekä erilaisia lukujonoja ja
numeroarviointi 4-10
lukujonot
summia.
MAA10 PA IntegraaliKäsitellään integraalifunktiota, määrättyä
Numerojärjestys Kurssikoe,
laskenta
integraalia ja niiden soveltamista.
numeroarviointi 4-10
MAA11 SY Lukuteoria ja Käsitellään logiikan ja lukuteorian
Vapaa
Kurssikoe,
logiikka
peruskäsitteitä.
numeroarviointi 4-10
MAA12 SY Numeerisia ja Käsitellään virheen käsitettä, numeerisia
MAA7:n jälkeen Kurssikoe,
algebrallisia
menetelmiä ja polynomien jaollisuutta.
numeroarviointi 4-10
menetelmiä
63
MAA13 SY
MAA14 KS
Differentiaalija integraalilaskennan
jatkokurssi
Pitkän
matematiikan
kertauskurssi
Käsitellään jatkuvuuden ja derivoituvuuden
käsitettä, raja-arvoa äärettömyydessä ja
epäoleellisia integraaleja.
MAA10:n jälkeen Kurssikoe,
Kurssilla kerrataan pitkän matematiikan
oppimäärän pääkohdat. Monet kurssilla
käsiteltävät tehtävät vaativat eri kursseihin
liittyvien asioiden yhdistämistä. Kurssilla
ratkaistaan myös aikaisempien vuosien
ylioppilastehtäviä
MAA 10 jälkeen
Maa15 SO Lähtölaskenta
lukion pitkälle Kurssilla täydennetään yläasteella läpikäytyjä
matematiikalle matematiikan sisältöjä niin, että pakollisten
kurssien opinnot on mahdollista aloittaa sujuvasti. Tärkeimmät aiheet ovat polynomilaskenta ja rationaalilausekkeilla laskeminen. On
osoittautunut, että kurssi on tarpeellinen kaikille pitkän matematiikan opiskelun aloittaville.
numeroarviointi 4-10
Preliminääri
numeroarvionti 4-10
Kurssikoe
Ennen pakollisia
Hyväksytty Hylätty
kursseja.
Ei itsenäistä
suoritusta.
MAA16 SO Talousmatemat
MAA 10 jälkeen
iikka
Kurssilla käsitellään indeksi-, kustannus-,
laina-, verotus- ja muita laskelmia sekä sovelletaan lukujonoja ja summia taloudellisiin tilanteisiin liittyvissä malleissa. Aloitetaan pakollisten kurssien kertaus.
Kurssin suoritus
edellyttää
tunnilla laskettavien
ja
kotitehtävien riittävää
ratkaisemista.
MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Kurssi- Tyy Kurssin nimi
koodi ppi
MAB1 PA Lausekkeet ja
yhtälöt
MAB2 PA Geometria
Kurssin sisältö
Käsitellään verrannollisuutta, 1. ja 2. asteen
yhtälöitä ja niiden sovelluksia.
Käsitellään tason, kolmiulotteisuuden ja
koordinaatiston geometriaa.
MAB3 PA Matemaattisia Käsitellään lineaarista ja eksponentiaalista mallia
malleja
sekä niihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemista.
MAB4 PA Matemaattine Käsitellään polynomifunktiota, sen derivaattaa ja
analyysi
derivaatan soveltamista.
MAB5 PA Tilastot ja
Käsitellään tilastotieteen ja
todennäköisyy todennäköisyyslaskennan peruskäsitteitä.
MAB6 PA Matemaattisia
malleja
MAB7 SY Talousmatema
tiikka
MAB8 SY Matemaattisia
malleja
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
Numerojärjestys
Kurssikoe ja
osoitettu aktiivisuus
Kurssikoe ja
osoitettu aktiivisuus
Kurssikoe ja
osoitettu aktiivisuus
Kurssikoe ja
osoitettu aktiivisuus
Kurssikoe ja
mahdollinen
tilastollinen
tutkimus.
Kurssikoe ja
osoitettu aktiivisuus
Kurssikoe ja
osoitettu aktiivisuus
Kurssikoe ja
osoitettu aktiivisuus
Numerojärjestys
Numerojärjestys
Numerojärjestys
Numerojärjestys
Käsitellään yhtälöparia, lineaarista optimointia sekä Numerojärjestys
lukujonoja ja summia.
Käsitellään talouselämän peruskäsitteisiin liittyviä 3.vuoden aikana
laskuja.
Käsitellään trigonometrisia funktioita ja vektoreita. Kurssin MAB3
jälkeen, yleensä
toisena vuotena.
MAB9 SO Kertauskurssi Kurssilla kerrataan lyhyen matematiikan keskeiset 3. vuoden aikana
sisällöt ja ratkaistaan aikaisempien vuosien yotehtäviä.
Suoritusmerkintä
64
BIOLOGIA
Kurssi- Ty Kurssin
koodi yp nimi
pi
BI 1
PA Eliömaailma
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssilla käsitellään biologista tutkimusta, elämän Kaikille tarkoitettu
monimuotoisuutta, evoluutiota ja ekologian
peruskurssi,
perusteita.
joka on suoritettava
ennen muita
biologian kursseja.
BI 2
PA Solu ja
Kurssilla käsitellään solujen rakennetta ja
perinnöllis toimintaa sekä perinnöllisyyden peruskäsitteitä.
yys
Kaikille tarkoitettu
peruskurssi,
joka suoritetaan BI
kurssin jälkeen.
BI 3
SY Ympäristöe Kurssilla käsitellään lajien ja elinympäristöjen
kologia
uhanalaisuutta, ihmisen toiminnan aiheuttamia
häiriöitä luonnon kiertokulussa sekä
ympäristöongelmien ratkaisumahdollisuuksia.
Suoritus pakollisten
kurssien jälkeen.
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
BI 4
SY Ihmisen
biologia
BI 5
SY Bioteknolo Kurssilla käsitellään mikrobiologiaa,
gia
soluviestintää, geenitekniikkaa ja bioteknologian
soveltamista.
Suoritus pakollisten
kurssien jälkeen.
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
BI 6
KS Laborointi Kurssilla tehdään laborointitöitä. Käytännön
taitojen lisäksi työt perehdyttävät opiskelijaa
havaintojen tekoon ja niiden käsittelyyn sekä
kehittävät hänen taitojaan analysoida ja tehdä
oikeita johtopäätöksiä.
Suoritus pakollisten
kurssien jälkeen.
Ei itsenäistä suoritusta.
Kurssilla käsitellään ihmisen anatomiaa ja
Suoritus pakollisten
fysiologiaa sekä perimän ja ympäristön merkitystä kurssien jälkeen.
terveydelle.
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
Kurssin arviointi
Esitelmän
pitäminen,
osallistuminen
ryhmätöihin,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Esitelmän
pitäminen,
osallistuminen
ryhmätöihin,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Pienimuotoisen
tutkimuksen
tekeminen,
osallistuminen
ryhmätöihin,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Esitelmän
pitäminen,
osallistuminen
ryhmätöihin,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Esitelmän
pitäminen,
osallistuminen
ryhmätöihin,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
tutkimusraporttien
laadinta.
65
BI 7
KS Eläinten
Kurssilla tutustutaan eläinten synnynnäisen
Suoritus pakollisten
käyttäytym käyttäytymisen muotoihin sekä eläinlajien kykyyn kurssien jälkeen.
inen
mukauttaa käyttäytymistään ympäristöolojen
Ei itsenäistä suoritusta.
mukaan. Tarkastellaan myös käyttäytymismalleja
ja niiden muuttumista yksilö- ja populaatiotasolla.
Lisäksi perehdytään käyttäytymistä koskevien
tutkimusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.
BI 8
KS Lukion
Kurssilla kerrataan ja syvennetään
biologia
valtakunnallisten kurssien (BI 1-5) sisältöjä.
kokonaisuu Kurssi valmentaa biologian ainereaalikokeeseen.
tena
Suoritus pakollisten
kurssien jälkeen.
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
Pienimuotoisen
tutkimuksen
tekeminen,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla,
kirjoitelman
laatiminen.
Aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla,
ryhmätöihin
osallistuminen ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
MAANTIEDE
Kurssi- Ty Kurssin
koodi yp nimi
pi
GE1
PA Sininen
planeetta
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
Kurssilla käsitellään luonnonmaantiedettä
globaalilla eli maailmanlaajuisella
tasolla.
Kaikille tarkoitettu
peruskurssi,
joka on suoritettava
ennen muita
maantieteen kursseja.
Esitelmän
pitäminen,
osallistuminen
ryhmätöihin,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Esitelmän
pitäminen,
osallistuminen
ryhmätöihin,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Ajankohtaisuutisoi
nnin
seuranta,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Aluetutkimuksen
tekeminen,
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
Kurssimatkalle
osallistuminen,
pienimuotoisen
tutkielman
laatiminen ja
aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla.
GE2
PA Yhteinen
maailma
Kurssilla käsitellään kulttuurimaantiedettä eli
ihmisen toiminnan maantiedettä
globaalilla tasolla.
Kaikille tarkoitettu
peruskurssi,
joka suoritetaan GE
kurssin jälkeen.
GE3
SY Riskien
maailma
Kurssilla käsitellään luonnon ihmiselle
aiheuttamia uhkia, ihmiskunnan riskejä
sekä ympäristöriskejä. Seurataan
ajankohtaisuutisointia kurssiin liittyvissä
aiheissa.
Suoritus pakollisten
kurssien jälkeen.
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
GE4
SY Aluetutkim Kurssilla keskitytään alueiden kokonaisvaltaiseen
us
tutkimukseen. Tarkastelussa ovat mukana sekä
luonnonmaantieteen että kulttuurimaantieteen
näkökulmat, Aluetietämystä syvennetään
vapaavalintaista aluetta, esim valtiota tutkien.
Kurssilla perehdytään paikkatietoon ja sen
hallintaan.
KS Matkailu- Kurssilla tutustutaan matkailumaantieteen
maantiede teoriaan ja matkailukohteisiin.
Matkailumaantieteen kurssiin liittyy matka
kotimaankohteeseen tai ulkomaille.
GE 5
Suoritus pakollisten
kurssien jälkeen.
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
Suoritus pakollisten
kurssien jälkeen.
Ei itsenäistä suoritusta.
66
GE 6
KS Lukion
maantiede
kokonaisuu
tena
Kurssilla kerrataan ja syvennetään
valtakunnallisten kurssien (GE 1-4) sisältöjä.
Kurssi valmentaa maantieteen
ainereaalikokeeseen.
Suoritus pakollisten
kurssien jälkeen.
Ei yleensä itsenäistä
suoritusta.
Aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla,
ryhmätöihin
osallistuminen ja
kurssikokeeseen
osallistuminen.
FYSIIKKA
Kurssi- Tyy Kurssin nimi
koodi ppi
FY1
PA Fysiikka
luonnontietee
nä
FY2
SY Lämpö
FY3
SY
FY4
SY
FY5
SY
FY6
SY
FY7
SY
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
Mittaamisen perusteet, liikkeen esittäminen
koordinaatistoissa,voima.
Numerojärjestys
Numeroarviointi
Numerojärjestys
Numeroarviointi
Numerojärjestys
Numeroarviointi
Numerojärjestys
Numeroarviointi
Numerojärjestys
Numeroarviointi
Numerojärjestys
Numeroarviointi
Numerojärjestys
Numeroarviointi
Paine, kaasujen tilanmuutokset, kappaleiden
lämpeneminen ja olomuodon muutokset.
Aallot
Värähdysliike, aaltoliike, interferenssi,
diffraktio, polarisaatio, heijastuminen,
taittuminen. Linssien ja peilien ominaisuudet.
Liikkeen lait Newtonin lait. Liikemäärä ja
impulssiperiaate. Noste. Liike- ja
potentiaalienergia. Työperiaate.
Pyöriminen ja Pyörimisliike. Ympyräliike. Voiman
gravitaatio
momentti ja kappaleen tasapaino pyörimisen
suhteen. Pyörimisliikkeen
liikeyhtälö.Pyörimismäärän säilyminen.
Pyörimisliikkeen energia.
Sähkö
Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen.
Ohmin laki. Joulen laki. Vastukset, vastusten
mittaaminen, Kirchoffin lait. Coulombin laki,
homogeeninen sähkökenttä ja aine
sähkökentässä. Kondensaattori, kytkennät ja
energia.
Sähkömagneti Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine
smi
magneettikentässä. Varattu hiukkanen
homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä.
Induktiolaki ja Lenzin laki. Induktioilmiöitä
pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio.
Energian siirto sähkövirran avulla.
67
FY8
SY
Aine ja säteily
sähkömagneettinen säteily
Numerojärjestys
Numeroarviointi
röntgensäteily
mustan kappaleen säteily
valosähköilmiö
säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
atomimallit. Esimerkkinä Bohrin atomimalli
kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
atomiytimen rakenne
radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
FY09
SO
FY10
KS
FY11
SO
massan ja energian ekvivalenssi
ydinreaktiot ja ydinenergia
Fysiikan
Kerrataan aikaiisempien kurssien sisältöjä
Numerojärjestys
Suoritusmerkintä
kertauskurssi yo-koetta varten
Fysiikan
Tehdään fysiikan mittauksia. Tehdään
2. ja 3. vuosiluokan aikana Suoritusmerkintä
työkurssi
mittauksista työselostukset.Suoritetaan
Tampereen teknillisellä yliopistolla.
Tähtitieteen Tehdään esitys jostakin tähtitieteen aiheesta. Vapaasti valittavissa
Suoritusmerkintä
kurssi
Kemia
Kurssi Ty Kurssin nimi Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
-koodi yp
pi
KE1
PA Ihmisen ja
orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilive- Numerojärjestys
elinympäristön
tyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanikemia
sia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja
pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita
Kurssin arviointi
Kurssikoe,
numeroarviointi 410
68
KE2
SY Kemian
mikromaailma
alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen Numerojärjestys
järjestelmä
elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
hapetuslukujen määräytyminen ja
yhdisteen kaava
kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen
ominaisuudet
atomiorbitaalien hybridisoituminen ja
orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
isomeria
Kurssikoe,
numeroarviointi 410
KE3
SY Reaktiot ja
energia
kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu Numerojärjestys
epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen
tilanyhtälö
energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
reaktionopeus ja siihen vaikuttavat
tekijät
Kurssikoe,
numeroarviointi 410
KE4
SY Metallit ja
materiaalit
sähkökemiallinen jännitesarja, normaali- Numerojärjestys
potentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
hapettumis-pelkistymisreaktiot
metallit ja epämetallit sekä niiden happija vety-yhdisteet
bio- ja synteettiset polymeerit
Kurssikoe,
numeroarviointi 410
KE5
SY Reaktiot ja
tasapaino
reaktiotasapaino
happo-emästasapaino, vahvat ja heikot
protolyytit, puskuriliuokset ja niiden
merkitys
liukoisuus ja liukoisuustasapaino
tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
Numerojärjestys
Kurssikoe,
numeroarviointi 410
KE5
SO Kemian
työkurssi
Ke1:n jälkeen
Kurssin suoritus
edellyttää töiden ja
niihin liittyvien
työselostusten
suorittamista
KE7
KS Kemian
kertauskurssi
Kurssilla kerrataan kemian oppimäärän keskeiset Ke5:n jälkeen
sisällöt sekä käydään läpi viime vuosien
ylioppilastehtäviä.
Preliminääri,
numeroarviointi 410
Kurssilla käydään läpi laboratoriotyöskentelyn
perusmenetelmät. Tarkoituksena on syventää
muilla kemian kursseilla esiin tulevia käsitteitä
kokeellisen työskentelyn avulla. Eri aihealueita
ovat orgaaninen ja epäorgaaninen synteesi sekä
kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi.
Tehdyistä töistä laaditaan työselostukset.
69
USKONTO, EVANKELISLUTERILAINEN (UE)
UE1 PA Uskonnon
luonne ja
merkitys
UE2 PA Kirkko,
kulttuuri ja
yhteiskunta
UE3 PA Ihmisen elämä
ja etiikka
Uskontojen tutkimus ja vaikutus taiteeseen,
tapakulttuuriin ja yhteiskuntaan. Raamatun
synty, sisältö, tulkinta ja merkitys.
Kristillisen kirkon synty, leviäminen ja
muotoutuminen nykyisen kaltaiseksi. Kristillisyys
eri mantereilla. Kristinuskon vaikutus kulttuuriin.
Keskustelua oikeasta ja väärästä yksilön
Suoritetaan lukioelämässä ja yhteiskunnassa. Kristillinen ihmis- ja opintojen
jumalakäsitys. Ihmisen suhde luontoon.
loppuvaiheessa. Ei
suositella
suoritettavaksi
itsenäisesti.
Arviointi: jatkuva
näyttö ja kurssikoe
UE4 SY Uskontojen
maailmat
Maailmanuskonnot uskontotieteen
näkökulmasta. Eri uskontojen pyhät kirjat, oppi,
rituaalit ja tavat sekä levinneisyysalueet. Kurssi,
josta on hyötyä eri kulttuurien ymmärtämisessä.
Muinaissuomalaisten uskonto ja Suomen
kirkkohistorian yleislinjat. Uudet uskonnolliset
liikkeet, kultit ja lahkot nyky-Suomessa.
Tutustumiskäyntejä ja vierailijoita.
Arviointi: jatkuva
näyttö ja kurssikoe
UE5 SY Mihin
suomalainen
uskoo?
Arviointi: jatkuva
näyttö ja kurssikoe
Arviointi: jatkuva
näyttö ja kurssikoe
Arviointi: jatkuva
näyttö ja kurssikoe
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Kurs Tyy Kurssin nimi
sippi
kood
Kurssin sisältö
Suoritusjä Kurssin arviointi
rjestys
ET1
PA Hyvä elämä
Vapaa
ET2
PA Ihminen
totuuden etsijänä
Vapaa
ET3
PA Yksilö ja yhteisö
Vapaa
ET4
SY
Kulttuuriperintö Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä
Vapaa
ja identiteetti
hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän
elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti
kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä.
Kurssilla perehdytään sekä maailman että
suomalaisen nyky-yhteiskunnan
monikulttuurisuuteen.
ET5
SY
Maailman
selittäminen
katsomusperinte
issä
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää Vapaa
maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja
katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla
perehdytään erilaisten katsomusten
syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja opiskelijan
tuotokseen (esitelmä tai
kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja opiskelijan
tuotokseen (esitelmä tai
kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja opiskelijan
tuotokseen (esitelmä tai
kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja opiskelijan
tuotokseen (esitelmä tai
kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja opiskelijan
tuotokseen (esitelmä tai
kirjoitelma).
70
FILOSOFIA
Kurs Tyy Kurssin nimi Kurssin sisältö
sippi
kood
i
FI1 PA Johdatus
filosofiseen
ajatteluun
FI2 SY Filosofinen
Perehdytään filosofisen etiikan tärkeimpiin
etiikka
ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin.
Tavoitteena on arvioida elämää ja toimintaa
moraalisista näkökulmista ja oppia
perustelemaan arvioitaan etiikan käsittein.
FI3 SY Tiedon ja
Tavoitteena on oppia hahmottamaan, mitä
todellisuuden tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä
filosofia
ja arkielämässä.
FI4
SY
Suoritu Kurssin arviointi
sjärjest
ys
Vapaa
Vapaa
Vapaa
Yhteiskuntafil Perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin Vapaa
osofia
käsitteisiin ja suuntauksiin. Tavoitteena on
oppia jäsentämään yhteiskunnan ja yksilön
suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista
toimintaa.
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen ja
tuntiaktiivisuuteen..
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja opiskelijan
tuotokseen (esitelmä tai
kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja opiskelijan
tuotokseen (esitelmä tai
kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4. Arviointi
perustuu kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja opiskelijan
tuotokseen (esitelmä tai
kirjoitelma).
HISTORIA
Kurs Tyy Kurssin nimi Kurssin sisältö
sippi
kood
Suoritusjärjesty Kurssin arviointi
HI1
PA
Ihminen,
ympäristö ja
kulttuuri
Vapaa
HI2
PA
Eurooppalaine
ihminen
Vapaa
HI3
PA
Kansainväliset
suhteet
Vapaa
HI4
PA
Suomen
historian
käännekohtia
Vapaa
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelijan tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelijan tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelijan tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen ja
opiskelijan
tuntiaktiivisuuteen.
71
HI5
SY
Suomen
vaiheet
esihistoriasta
autonomian
aikaan
Kurssi tarkastelee Suomen historian
Vapaa
keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809
sekä suomalaista kulttuuriperintöä.
Valtakunnallisen kehityksen ohella
syvennytään Hämeenkyrön historiallisiin
vaiheisiin.
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelija tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
HI6
SY
Kulttuurit
kohtaavat
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti
Vapaa
joidenkin Euroopan ulkopuolisten
kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja
nykyaikaa sekä kulttuurien välistä
vuorovaikutusta. Tarkastelukohteina
voivat olla esim. islamilainen maailma,
Kiina, Intia, Japani tai intiaanikulttuurit.
Arjen historiaa Kurssin tarkoituksena on syventyä
Vapaa
historian eri aikakausiin ihmisten ja heidän
arkensa kautta. Tarkastelukohteena ovat
ihanteet, tavat sekä yksilön asema ja
tehtävät yhteiskunnassa. Kurssilla pyritään
käyttämään monipuolisia opiskelutapoja.
Ihmisten elämää tarkastellaan mm.
historiallisten romaanien ja elokuvien
avulla. Myös eläytymistehtävät ja vierailut
ovat mahdollisia.
Historian
Kerrataan pakollisten kurssien
Vapaa
kertauskurssi oppimäärää. Valmistaudutaan
ylioppilaskirjoituksiin tutustumalla
vanhoihin ylioppilastehtäviin, harjoitellaan
vastaamista eri kysymystyyppeihin ja
tutustutaan historian tarjoamiin jatkoopintomahdollisuuksiin.
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelija tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
HI8
KS
HI9
KS
Numeroarviointi 10 – 4.
Kurssin arvioidaan
opiskelijan tuotosten
perusteella.
Numeroarviointi 10 – 4.
Kurssin arviointi perustuu
preliminäärikokeeseen.
YHTEISKUNTAOPPI
Kurs Tyyp Kurssin
sipi
nimi
kood
Kurssin sisältö
Suoritusjärjes Kurssin arviointi
tys
YH1 PA
Yhteiskuntatieto
Vapaa
YH2 PA
Taloustieto
Vapaa
YH3 SY
Kansalaisen Kurssi antaa perustiedot Suomen
Vapaa
lakitieto
oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa
valvomaan omia oikeuksiaan sekä
hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.
YH4 SY
Eurooppalais
uus ja
Euroopan
unioni
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan
Vapaa
unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen
asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä
kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen
Euroopan unionista käytävään keskusteluun.
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelijan tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelijan tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelijan tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
kurssikokeeseen,
tuntiaktiivisuuteen ja
opiskelijan tuotokseen
(esitelmä tai kirjoitelma).
72
YH5 KS
YH6 KS
Kansalainen Kurssilla tutustutaan aktiivisen kansalaisen Vapaa
paikallisvaik vaikutuskeinoihin. Tutustutaan oman
uttajana
kouluyhteisön, kotikunnan ja lähiympäristön
yhteiskunnallisiin rakenteisiin:
oppilaskuntaan, nuorisovaltuustoon,
kunnalliseen päätöksentekoon ja
järjestötoimintaan. Pyritään poistamaan
havaittuja epäkohtia sekä edistämään
hyvinvointia sekä turvallisuutta
lähiympäristössä. Kurssilaiset tutustuvat
kokouskäytänteisiin ja
mediavaikuttamiseen.
Yhteiskuntao Kerrataan pakollisten ja valtakunnallisten
Vapaa
pin
syventävien kurssien sisällöt.
kertauskurss Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin
tutustumalla vanhoihin kirjoitustehtäviin,
harjoitellaan vastaamista eri
kysymystyyppeihin ja tutustutaan
yhteiskuntaopin tarjoamiin jatkoopintomahdollisuuksiin.
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
opiskelijan tuotoksiin ja
aktiivisuuteen.
Numeroarviointi 10 – 4.
Arviointi perustuu
preliminäärikokeeseen.
PSYKOLOGIA
Tyyp
Kurssi- pi
Kurssin nimi
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
Psyykkinen
toiminta,
oppiminen ja
vuorovaikutus
Ihmisen
psyykkinen
kehitys
Ihmisen
tiedonkäsittelyn
perusteet
Motivaatio,
tunteet ja
älykäs
toiminta
Persoonallisuu
ja
mielenterveys
Sosiaalipsykol
ogia
Ensimmäisen kurssin aihepiireinä ovat
psyykkinen toiminta, oppiminen sekä
vuorovaikutus.
Suoritetaan
ensimmäiseksi
Numeroarviointi.
Koe
Toisen kurssin aikana seurataan ihmisen
kehitystä elämän eri vaiheissa.
Numerojärjestys
Kolmas kurssi käsittelee ihmisen
tiedonkäsittelyn perusteita.
Suoritusjärjestys vapaa
Numeroarviointi.
Koe.Tapaustutki
mus.
Numeroarviointi.
Koe
Neljännen kurssin aihepiirejä ovat
motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta.
Suoritusjärjestys vapaa
Numeroarviointi.
Koe
Viidennen kurssin aikana tutustutaan
persoonallisuuteen ja mielenterveyteen.
Suoritusjärjestys vapaa
Numeroarviointi.
Koe
koodi
PS1
PA
PS2
SY
PS3
SY
PS4
SY
PS5
SY
PS6
KS
PS7
SO
PS8
KS
Kurssilla tutustutaan laajastii sosiaaliseen
vuorovaikutukseen.
Tärkeä ainereaaliin osallistuville
Terveyden ja Kurssi käsittelee mielenterveyden häiriöitä
mielenterveyd ja näiden hoitamista. kurssi toteutetaan
en psykologia yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston Avoimen
Yliopiston kanssa.
Kertauskurssi Kerrataan pakollisen ja syventävien kurssien
sisällöt. Valmistaudutaan
ylioppilaskirjoituksiin
Suositellaan
Numeroarvostelu
suoritettavaksi kolmannen Koe
vuoden syksyllä
Suositellaan
Suoritusmerkintä
suoritettavaksi toisen
vuoden aikana
Kirjoituksia edeltävä
kurssi.
Suoritusmerkintä
73
MUSIIKKI
MU1 PA Musiikki ja
minä
MU2 PA Moniääninen
Suomi
MU3 SY
Oppilas kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitojaan. Kurssilla syvennetään musiikin
peruskäsitteiden tuntemusta käytännön
musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy
kuulonhuoltoon.
Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen
taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen
musiikkikulttuuriin. Suomalaisen musiikin
monet kasvot. Työtapoina musisointi
kuuntelu, tietokoneen musiikkiohjelmien
käyttömahdollisuuksia.
Kaikille yhteinen
musiikinkurssi,
Suositus:
suoritetaan
ensimmäisenä
musiikin kurssina
Numeroarviointi- jos
ainoa musiikin
kurssisuoritus, numero
päättötodistukseen
näkyville pyydettäessä.
Helppo kurssikoe,
aktiivisuus tunnilla ja
musiikin taidot arvioinnin
mittarina.
NumeroarviointiPakollinen kurssi, kuuntelutesti ja
jos ei suorita kurs- tuntityöskentely
arvioinnin mittarina.
sia
KU02/suoritusjärje
stys vapaa MU01:n
jälkeen
Ovet auki musi- Kurssilla tehdään musiikkimatkoja soitSuoritusjärjestys
ikille
taen ja laulaen sekä kuunnellen ja katsellen vapaa MU01:n jäleri musiikkikulttuureihin (esim. Irlanti,
keen
Brasilia, Kuuba, Afrikka)
Numeroarviointituntityöskentely ja taidot
arvioinnin mittarina ei
kokeita
Löytyykö tietokoneelta etnisiä luuppeja?
MU4 SY
Musiikki viestii Musiikin vaikutusmahdollisuudet elokuja vaikuttaa
vassa, näyttämöllä ja joukkoviestimissä.
Musiikin yhteys tekstiin, kuvaan, liikkeeseen
Suoritusjärjestys
vapaa MU01:n jälkeen
Numeroarviointituntityöskentely ja taidot
arvioinnin mittarina ei
kokeita
Mille tuntuu kauhuelokuva hempeällä musiikilla maustettuna tai kauhumusa miksattuna romanttiseen draamaan? Musiikilla on
suuri vaikutus tunne-elämykseen.
Musisoidaan yhdessä, seurataan ajankohtaisia musiikkitapahtumia, käydään konsertissa mahdollisuuksien mukaan.
Voidaan äänittää ja muokata omia musiikkimaisemia, yhdistää äänitettyä musiikkia
runoon, satuun tai kertomukseen.
74
MU5 SY
Musiikki-projekti
Suunnitellaan ja toteutetaan yksin tai ryh- Suoritusjärjestys
mässä musiikillinen kokonaisuus, joka voi vapaa MU01:n jälkeen
olla pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa
koulun juhliin, äänite tai taiteiden välinen
projekti.
Numeroarviointituntityöskentely ja taidot
arvioinnin mittarina ei
kokeita.
Projekti voi olla myös keikka koulun ulkopuolelle päiväkotiin lasten luokse tai terveyskeskukseen vanhusten luokse jne.
Oppilaalle voidaan kirjata myös MU0608-kurssi)
MU6 SO
Laulun ja soiton Laulamisen ja soittamisen kurssit, joissa Suoritusjärjestys
-8
kurssi
laulajat keskittyvät oman äänen kehittämi- vapaa MU01:n jälkeen
seen ja soittajat toimivat laulajien säestä1,2 ja
jinä.
Tavoitteena on valmistaa tasokasta, hyvin
harjoiteltua ohjelmistoa esityskuntoon.
Bändimuusikoilla (kitara, basso, rummut,
koskettimet, orkesterisoitin) oman soittimen perusteiden hallinta suositeltavaa.
Suoritusmerkintä– ei
kokeita
(Jos ryhmä esiintyy, oppilaalle voidaan kirjata myös MU05-kurssisuoritus.)
MU9 SO
Musiikki
ja esitOpiskelija
osal Opiskelija osallistuu kolmena lukiovuotena, Suoritusjärjestys
ystekniikka
aina kuin mahdollista, mutta vähintään 10 vapaa
Suoritusmerkintä– ei
kokeita
juhlan esitystekniikan (saliäänentoisto, valaistus, äänitys) rakentamiseen sekä purkamiseen yhteiskoulun ja lukion tapahtumien
yhteydessä. Opiskelija perehtyy salin laitteistoon ja saa tietoa kytkennöistä, miksaamisesta, valotekniikasta ja mahdollisesta
tallentamisesta. Teoriatunteja 1- erikseen
ilmoitettuna aikana.
Opiskelijalla on mahdollisuus oppia kasaamaan pienempiä äänentoistokokonaisuuksia ja oppia käyttämään valaistustekniikkaa.
Halutessaan opiskelija voi myös päättää
keskittyä enemmän valo- tai äänitekniikkaan. Kurssille ilmoittaudutaan pakollisen
MU1 –kurssin yhteydessä.
Lisätietoja antaa musiikin opettaja ja yhteiskoulun erityisopettaja.
75
MU1 SO Musiikkiopiston
Suoritusmerkintä
-12
opistoasteen
Musiikkiopiston opistoasteen kurssitutkin- Musiikkiopiston
suoritukset
not antavat opiskelijalle enimmillään yh- opistoasteen suoritukset
ja kirja1, ja
teensä soveltavaa kurssisuoritusta: lukio- taan lukiossamme
kurssi suoritus. Kyseessä ovat lukioaisoveltavana kurssikana suoritetut opinnot, joita suoritetaan suorituksena
musiikkiopiston perusasteen oppimäärän
jälkeen. Perusasteen opintoja ei siis voi
lukea soveltaviksi kurssisuorituksiksi
lukiossamme.
MU
13
SO
Musiikin
lukiodiplomi
Oltava suoritettuna
vähintään musiikin kurssia. Lukiodiplomityö saatetaan loppuun vii1. Esittäminen, laulaminen ja soittaminen meisen opiskeluvuoden 3.jakson
2. Säveltäminen, sovittaminen ja improvi- loppuun mennessä,
jolloin arvioimiselle
sointi
jää aikaa (arvosteluasteikko 1-5 täy3. Kuuntelu, kuullun analysointi ja musiik- dennettynä sanallikikritiikki
sella arvioinnilla)
Musiikin lukiodiplomi on näytesalkku lukioaikaisista töistä tai projektityöstä. Näytteet edustavat seuraavia osa-alueita:
Näytesalkun sisältö
kootaan 3-5 työstä, jotka
opiskelija valitsee
lukioaikaisista
musiikkiopinnoista ja
musiikkitoiminnastaan
koulussa.
Arvosteluasteikko 1-5
täydennettynä sanallisella
arvioinnilla- ulkopuolinen
arvioija
4. Kirjoitelma
Näytesalkku on persoonallinen opinnäyte,
joka voi koostua esim. videoista, ääninauhoista, nuoteista, esitelmistä, raporteista,
kirjoituksista.
Jos opiskelija valitsee projektityön, joka
osoittaa aineen tiedollista ja taidollista hallintaa, kokonaisuus muodostuu edellä luetelluista alueista tai joistain niistä.
Näytesalkussa on oltava seuraavat osa-alueet: Musiikillinen omaelämänkerta, sisällysluettelo, näytetöiden esittely ja valintaperusteet sekä yhteenveto.
Oppilaalle varataan opettajan ohjaustuntia työn tekemisen yhteyteen.
76
MU
14
SO
Musiikki
suori ja tie- Kurssin suoritus työstetään kahden jakson Suoritusjärjestys
vapaa MU01:n jältokone
aikana yhden lukuvuoden aikana
keen
Suoritusmerkintä
Opiskelija saa ohjausta itsenäiseen suoritukseen, jonka käytännön toteutus tapahtuu musiikin opettajan kanssa erikseen sovittuina tunteina musiikin luokan ATKtilassa.
Opiskelijan suoritukseen kuuluu oppimispäiväkirjan pitäminen 38 tunnin työskentelystä ja prosessin kuvaamisesta.
Kurssin lopputyönä opiskelija tuottaa Sibelius-nuotinkirjoitusohjelmalla työstetyn
nuotin ja/tai sekvensseriohjelmalla (Garage tai Logic) tehdyn, harjoitellun ja viimeistellyn CD- tai Mp3- tallenteen, jossa oltava vähintään viisi raitaa, joista yhdellä
raidalla oltava itse soitettua tai laulettua
materiaalia.
KUVATAIDE
Kuvataiteen luokassa on käytettävissä oppikirja (Töyssy, Vartiainen, Viitanen: Kuvataide visuaalisen
kulttuurin käsikirja). Oppilaiden ei tarvitse hankkia omaa oppikirjaa. Oppilaat maksavat itse käyttämänsä tarvikkeet, mikä tapahtuu maksamalla kurssikohtainen tarvikemaksu (n. 4 - 5 euroa) . Kuvataiteen kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksissa (esim. koulun vaihto). Suoritusjärjestys on vapaa.
Kuvataide
Kurssi Tyy Kurssin
-koodi ppi nimi
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
77
KU01
PA Minä, kuva ja
Vapaa. Ei yleensä
kulttuuri
Oppilas kehittää kuvallisen ilmaisun taito- itsenäisiä
jaan ja oppii tekemään omakohtaisia rat- suorituksia.
kaisuja. Tiedot visuaalisen kulttuurin sisällöistä ja perusteista karttuvat. Kuvataiteen
käsitteistö tulee tutuksi. Oppilas oppii paremmin ymmärtämään visuaalisen kulttuurin merkitystä. Oppilas tutustuu kuvan rakentamisen keinoihin. Tutustutaan myös
taiteeseen kulttuurin tulkkina. Käsitellään
vallan kuvaa. Tutustutaan kuvan analysointitapoihin. Selvitetään taiteen olemusta ja
erilaisia teidekäsityksiä. Oppilas ilmaisee
itseään vaihtelevasti: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö.
Numeroarviointi 4-10. Ei
kurssikoetta arviointiin
vaikuttavat tuntiaktiivisuus
ja portfolio
(=harjoitustyökansio)
KU02
PA Ympäristö, Tutkitaan tilaa käsitteenä. Harjoitellaan
paikka ja tila muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita,
ilmaisutapoja, materiaalintuntemusta,
estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja.
harjoitellaan ympäristön tarkastelua
luonnonvaraisena, rakennettuna,
sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä
kulttuurisena viestinä. Harjoitustöissä
tutuksi tulee mittakaavan käsite ja
kolmiulotteisen tilan kuvaaminen
kaksiulotteisesti. Työskennellään myös
kolmiulotteisesti esim. tehdään
pienoismalli.
SY Media ja
kuvien
Oppilas harjoittelee erittelemään ja tulkitviestit
semaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen ja pyrkii
ymmärtämään kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa.
Vapaa. Pakollinen
kurssi, jos ei suorita
kurssia MU02. Ei
yleensä itsenäistiä
suorituksia.
Numeroarviointi – 10. Ei
kurssikoetta arviointiin
vaikuttavat tuntiaktiivisuus
ja portfolio
(=harjoitustyökansio).
Vapaa. Ei yleensä
itsenäisiä
suorituksia.
Numeroarviointi – 10. Ei
kurssikoetta arviointiin
vaikuttavat tuntiaktiivisuus
ja portfolio
(=harjoitustyökansio).
KU03
Keskeinen sisältö on kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen
ja tietokonepelien kuvailmaisu. Graafinen
suunnittelu: taitto, typografia, kuvan
muokkaus- ja siirtomenetelmät. Valokuva
mediassa ja elokuvakerronnan keinot. Visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa. Kurssilla myös mahdollisuus tehdä lyhytelokuvia
78
KU04
SY
Taiteen
Vapaa. Ei yleensä
kuvista
itsenäisiä
Omaa aiheen kehittelyä aina ideoinnista
omiin kuviin valmiiksi teokseksi. Tutustutaan kuvatai- suorituksia.
teen historian pääpiirteisiin. Taiteen tuntemusta hyödynnetään omissa teoksissa. Käsitellään kuvan sisältöä ja muotoa taiteilijan ja kulttuurin viestinä. Keskeisinä sisältöinä sommittelua monipuolisesti ja taidekuvan analysointia kuvin ja sanoin.
Numeroarviointi – 10. Ei
kurssikoetta arviointiin
vaikuttavat tuntiaktiivisuus
ja portfolio
(=harjoitustyökansio).
KU05
SY
Nykytaiteen
Vapaa. Ei yleensä
työpaja
Selvitetään, mitä nykytaide on: nykytaiteen itsenäisiä
taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset tai- suorituksia.
dekäsitykset. Tehdään teoksia käyttäen
nykytaiteen keinoja. Mahdollisesti toteutetaan projekti yksilö- tai yhteistyönä. Tutustutaan visuaalisiin alakulttuureihin ja
nykytaiteen ja kulttuurien vuorovaikutukseen. Huom. opetetaan samanaikaisesti
KU07-kurssin kanssa.
Numeroarviointi – 10. Ei
kurssikoetta arviointiin
vaikuttavat tuntiaktiivisuus
ja portfolio
(=harjoitustyökansio).
KU07
SO Keramiikka
KU09
SO Kuvataiteen
lukiodiplomi Laaja itsenäistä ajattelua edellyttävä työ,
kurssi
joka tehdään opetushallituksen ohjeiden
mukaan. Työ koostuu taiteellisesta teoksesta ja portfoliosta, sisältäen taustojen
pohdintaa ja prosessin kuvausta.
Suoritusjärjestys
vapaa. Ei yleensä
Tehdään harjoitustöitä puna- ja valitsenäisiä
kosavesta. Kokeillaan lasitteita, alilasiteväsuorituksia.
rejä ja enkopia. Tutustutaan kuvanveistoja keramiikkataiteeseen. Mahdollisuus
myös tehdä pieniä betoni- ja mosaiikkitöitä
oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Huom.
opetetaan samanaikaisesti KU05-kurssin
kanssa.
Suoritusmerkintä. Ei
kurssikoetta hyväksytty
suoritus edellyttää aktiivista
työskentelyä tunneilla.
Neljä
Numeroarviointi
kuvataidekurssia
opetushallituksen ohjeiden
oltava suoritettuna. mukaan. Päättötodistukseen
tulee lukiodiplomista
erillinen liite.
LIIKUNTA
LI01 Taitoa ja kuntoa
Pakollinen/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
LI02 Liikuntaa yhdessä ja erikseen
79
Pakollinen/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
LI03 Virkisty liikunnasta
Valtakunnallinen syventävä/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
LI04 Yhdessä liikkuen
Valtakunnallinen syventävä/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
LI05 Kuntoliikunta
Valtakunnallinen syventävä/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
L06 Liikuntadiplomikurssi
Koulukohtainen syventävä/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
Sisältö:
Liikuntadiplomi on erityisnäyttö omasta liikuntaosaamisesta ja-tietämyksestä. Diplomisuoritus koostuu testiosiosta, oman lajin liikuntanäytöstä, sekä kirjallisesta
työstä. Lisäksi arvioidaan oppilaan harrastuneisuus- ja yhteistyötaidot, ja oppilas
tekee liikuntahistoriastaan sekä diplomikurssista portfolion. Liikunnanopettaja kutsuu kurssin koolle kolmosvuoden syksyllä, osa kurssista tehdään erikseen sovittuna
aikana yhdessä, osa itsenäisesti.
Arviointi: Diplomikurssista saa yhden liikunnankurssin. Varsinainen diplomiarviointi kansallisten ohjeiden mukaan asteikolla 1–5.
LI07 Vanhat tanssit
Koulukohtainen soveltava/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
Sisältö: Kurssilla opetellaan erilaisia vanhojen juhlassa esitettäviä pari- ja kuviotansseja. Kurssi
huipentuu vanhojen juhlaan, jossa opetellut tanssit esitetään yleisölle.
LI08 Laskettelukurssi
Koulukohtainen soveltava/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
Sisältö: Tavoitteena kehittää ja vahvistaa oppilaan laskettelutaitoja sekä suksilla, että lumilaudalla. Tarkemmasta sisällöstä sovitaan yhdessä oppilaiden kanssa. Tunnit toteutetaan tuntikaavion ulkopuolella yhdessä sovittuina ajankohtina. Kurssin tuntien ajankohdat ovat joko viikonloppuisin tai iltaisin. Oppilas maksaa kurssimenot (hissiliput/välinevuokra) omakustannushintaan. Oppilas myös järjestää itse kyydit laskettelukeskukseen (Ellivuori).
80
LI09 Jumppaa ja kuntoilua
Koulukohtainen soveltava/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
Sisältö:
Kurssilla tutustutaan erilaisiin aerobic- ja lihaskuntotunteihin. Kurssi on oman
kunnon hoitamista liikkuen, hikoillen, venytellen ja joskus rentoutuen.
Arviointi: Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää aktiivista mukanaoloa.
LI10 Lisää vanhoja tansseja
Koulukohtainen soveltava/suoritusjärjestys vapaa/ei itsenäistä suoritusta
Sisältö: Kurssilla opetellaan lisää erilaisia vanhojen juhlassa esitettäviä pari- ja kuviotansseja.
Kurssi huipentuu vanhojen juhlaan, jossa opetellut tanssit esitetään yleisölle.
LI11 Lentopallokurssi
Koulukohtainen soveltava/suoritusjärjestys vapaa
Sisältö: Kurssilla harjoitellaan tiiviisti lentopallon lajitaitoja erilaisin harjoittein ja pelaten.
Arviointi:
Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää aktiivista mukanaoloa.
LIIKUNTA
LI14
SO Voimaharjoitus
LI15
SO Pesis/urheilupainotus
LI16
SO Pesis/urheilupainotus
Kurssi on tarkoitettu urheileville tai
Vapaa
urheilumielisille. Kurssilla harjoitellaan
määrätietoisesti voimaominaisuuksien
kehittämiseksi. Kurssi jakautuu
peruskuntokauteen ja
voimaharjoittelukauteen. Painopisteenä on
keskivaratalon ja alaraajojen voimatason
kehittäminen
Kurssi on tarkoitettu urheileville tai
Vapaa
urheilumielisille. Kurssi tarjoaa
opiskelijalle mahdollisuuden oman
urheilulajinsa lajiharjoitteluun
asiantuntevassa ohjauksessa
Kurssi on tarkoitettu urheileville tai
Vapaa
urheilumielisille ja se on jatkokurssi LI15
kurssille. Kurssi tarjoaa opiskelijalle
mahdollisuuden oman urheilulajinsa
lajiharjoitteluun asiantuntevassa
ohjauksessa.
Suoritettu/hylätty
Suoritettu/hylätty
Suoritettu/hylätty
TERVEYSTIETO
81
TE1
TE2
TE3
TE 4
Terveyden
PA perusteet
Kurssilla käsitellään terveyden ylläpitämistä,
terveitä elämäntapoja sekä omien valintojen vaikutusta
terveyteen.
Kaikille tarkoitettu
peruskurssi joka on
suoritettava ennen
muita terveystiedon
kursseja
Nuoret terveys ja Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin sisältöjä Suoritus pakollisen
VS arkielämä
nuoren arkielämän
kurssin
terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen
jälkeen. Ei yleensä
osalta. Lisäksi
itsenäistä
perehdytään terveyteen liittyviin arvoihin ja
suoritusta.
aikuistumiseen.
Terveys ja
Kurssilla perehdytään eri aikakausien näkemyksiin Suoritus pakollisen
VS tutkimus
terveydestä sekä
kurssin
terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen
jälkeen. Ei yleensä
käytäntöihin. Kurssilla
itsenäistä suoritusta.
suunnitellaan ja toteutetaan pienimuotoinen
tutkimus.
KS Lukion terveystieto Kurssilla kerrataan ja syvennetään
Suoritus pakollisen
kokonaisuutena valtakunnallisten kurssien
kurssin
(TE 1-3) sisältöjä.Kurssi valmentaa terveystiedon jälkeen. Ei yleensä
ainereaalikokeeseen.
itsenäistä
suoritusta.
Osallistuminen ryhmätöihin ja
kurssin aikaisiin muihin tehtäviin,
aktiivinen osallistuminen
oppitunneilla ja kurssikokeeseen
osallistuminen.
Esitelmän pitäminen, aktiivinen
osallistuminen
oppitunneilla ja kurssikokeeseen
osallistuminen.
Pienimuotoisen tutkimuksen
tekeminen,
aktiivinen osallistuminen
oppitunneilla ja
kurssikokeeseen osallistuminen.
Aktiivinen osallistuminen
oppitunneilla, ryhmätöihin
osallistuminen ja kurssikokeeseen
osallistuminen.
OPINTO-OHJAUS
OP1
PA
OP2
SY
OP3
SO
Koulutus, työ ja
tulevaisuus
Kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio- Suoritusmerkintä
opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin,
ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä
kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.
Opiskelu, työelämä ja Kurssin aikana opiskelija syventää ja laajentaa opiskelu- Suoritusmerkintä
ammatinvalinta
ja työelämätietouttaan.
Enterprise without Kurssilla perehdytään yritysten kansainväliseen
Suoritusmerkintä
borders
toimintaan.
ILMAISUTAITO
Kurss Ty Kurssin nimi Kurssin sisältö
iyppi
koodi
IT01
SO
Draamallisen
ilmaisun peruskurssi
opitaan tunnistamaan ja käyttämään omia ilmaisuvalmiuksia
harjoitellaan vuorovaikutustaitoja
Suoritusjärjestys
Kurssin arviointi
suoritusjärjestys
numerojärjestys
Hyväksytty suorittaminen edellyttää
aktiivista osallistumista
opetellaan arvioimaan omaa ilmaisua ja antamaan
palautetta
opiskellaan toiminnallisen teatteri-ilmaisun perustaitoja, mm. keskittymistä, kontaktissa toimimista, roolin ottamista ja siinä pysymistä sekä
mielikuvien käyttämistä ilmaisun välineenä
teatterikäynti ja teatteriesityksen analysointi
82
IT02
SO
Draamallisen
ilmaisun jatkokurssi
syvennetään peruskurssilla omaksuttuja taitoja
harjoituksissa painottuvat pari- ja etenkin ryhmätyö ja niissä pyritään kokonaisuuksiin
suoritusjärjestys:
IT 01:n jälkeen
Hyväksytty suorittaminen edellyttää
aktiivista osallistumista
kurssilla tehdään paljon improvisaatioharjoituksia ja osallistavan teatterin menetelmiä.
IT03
SO
Produktiokurssi
kurssin tavoitteena on tuottaa esitys joko koulun suoritusjärjestys:
tilaisuuteen tai muuten esitettäväksi
IT 02:n jälkeen
kurssille toivotaan myös valo- ja äänitekniikasta
kiinnostuneita opiskelijoita
IT 04
SO
Teatteritaiteen
lukiodiplomikurssi
ryhmässä tai yksin valmistettava esitys tai opinnäyte, jossa opiskelija osoittaa draamallista ja teatteri-ilmaisullista osaamistaan
esityksen valmisteluprosessin aikana pidettävä
työpäiväkirja
valmiin esityksen esittäminen raadille, joka arvioi opiskelijan draamallisia ja teatteri-ilmaisullisia taitoja
esityksen jälkeen laadittu tiivistelmä työpäiväkirjasta
oman esityksen suullinen arviointi
suoritusjärjestys:
IT 03:n jälkeen
Hyväksytty suorittaminen edellyttää
aktiivista osallistumista
Hyväksytysti suoritetusta työskentelyprosessista opiskelija saa soveltavan
kurssin. Diplomityöstä saa lisäksi
erillisen todistuksen, jossa työ on arvioitu asteikolla 15. Arviointiin
kuuluu myös
tekijöiden ja raadin
välinen palautekeskustelu.
TIETOTEKNIIKKA
AT01 Atk:n peruskurssi
Koulukohtainen soveltava/suoritusjärjestys vapaa
Sisältö: Kurssilla perehdytään käsitteistöön ja harjoitellaan työvälineohjelmien(Word, Exel, PowerPoint) sekä
Internetin käyttöä. Kurssi soveltuu etenkin niille, jotka ovat opiskelleet vähän tai ei lainkaan tietotekniikkaa perusopetuksen puolella.
AT02 Ohjelmointikurssi
Koulukohtainen soveltava/suoritusjärjestys vapaa
Sisältö: Kurssilla opitaan ohjelmointitekniikkaa ja harjaannutaan omien ohjelmien tekemiseen.
83
ITALIA
IA1 Ciao Italia 1
Koulukohtainen soveltava/suositellaan numerojärjestystä
Suoritus: Mahdollisuus suorittaa myös kansalaisopistossa
Sisältö: Ääntämisohjeet, tervehdykset, itsensä esittely, lukusanoja, erilaisia tilanteita, suullisia
pariharjoituksia, maan tapoja ja kulttuuria. Kurssilla pidetään suomenkielinen esitelmä jostain
italiaan liittyvästä aiheesta.
IA2 Ciao Italia 2
Koulukohtainen soveltava/suositellaan numerojärjestystä
Suoritus:
Mahdollisuus suorittaa myös kansalaisopistossa
Sisältö: Kellonajat, kaupassa asiointi ja muita tilanteita, suullisia pariharjoituksia.
Kurssilla tehdään ryhmätyö italiaan liittyvästä aiheesta.
ESPANJA
ES01 Tutustuminen espanjan kieleen 1
Koulukohtainen soveltava/suositellaan numerojärjestystä/ei yleensä itsenäistä suoritusta
Sisältö: Ääntämisohjeet, tervehdykset, itsensä esittely, lukusanoja, erilaisia tilanteita, suullisia
pariharjoituksia, maan tapoja ja kulttuuria. Kurssilla pidetään suomenkielinen esitelmä jostain
espanjaan liittyvästä
aiheesta.
ES01 Tutustuminen espanjan kieleen 2
Koulukohtainen soveltava/suositellaan numerojärjestystä/ei yleensä itsenäistä suoritusta
Sisältö: Kellonajat, kaupassa asiointi ja muita tilanteita, suullisia pariharjoituksia. Kurssilla tehdään ryhmätyö espanjaan liittyvästä aiheesta.
LATINA
LA01 Latinan tutustumiskurssi
84
Soveltava ei yleensä itsenäistä suoritusta/ei yleensä itsenäistä suoritusta
Sisältö:
Latina on aikoinaan ollut Euroopan puhutuin sivistyskieli ja elää edelleen kaikkialla maailmassa eri tieteenalojen kielessä. Myös media, kirjallisuus ja liikemaailma
turvautuvat mielellään latinaan kieleen. Ranska, espanja, portugali ja italia ovat
kaikki syntyneet latinasta, ja englantikin on puoliksi latinaa, tieteellinen esitys jopa
80-prosenttisesti. Kurssin tavoitteena on antaa alustava käsitys latinan kielestä,
sen välittämästä kulttuurista sekä sen asemasta nykymaailmassa.
Arviointi: Ei numeroarviointia; kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista
läsnäoloa ja työskentelyä.
TEKSTIILITYÖ
TS01 Tekstiilityö
Soveltava
Sisältö:
Kurssilla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa valitsemallaan tekniikalla yhden tai
useamman työn. Pääpaino on uuden oppimisessa ja käsillä tekemisen ja onnistumisen ilossa.
OPPILASKUNTATOIMINTA
OK01 Oppilaskuntakurssi
OK01 Oppilaskuntakurssi
Soveltava/suoritusjärjestys vapaa
Sisältö:
Kurssisuorituksen voi saada oppilaskunnan hallituksen jäsen tai muu oppilaskuntaaktiivi, joka on toiminut tehtävässä vähintään 1½ lukuvuoden ajan. Hallituksen jäsenet edustavat opiskelijoita, toimivat tiedonvälittäjinä opiskelijoiden ja opettajakunnan välillä ja yhteyshenkilöinä koulun ulkopuolisiin tahoihin pyrkien edistämään viihtyvyyttä lukiossa. Hallitus valmistelee, käsittelee ja päättää oppilaskuntaa
koskevista asioista.
Kurssin arviointi kohdistuu aktiivisuuteen erilaisten projektien toteuttamisessa.
Kurssisuoritus edellyttää kokouksiin osallistumista, oman vastuualueen hoitamista
85
hyvin sekä vastuun ottamista myös muista tehtävistä. Kurssisuorituksen saadakseen opiskelija laatii vapaamuotoisen kirjoitelman, jossa hän esittelee, mitä on oppinut ja mitä tehnyt oppilaskuntatoiminnassa omalla toimintakaudellaan. Oppilaskuntaa ohjaava opettaja arvioi suorituksen.
11. OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2015 – 2016
Hanki oppikirjat hyvissä ajoin, sillä niitä tarvitaan jo kurssin ensimmäisellä tunnilla. Lista
lukiossamme käytettävistä oppikirjoista löytyy koulun kotisivuilta. Uusille opiskelijoille listat
jaettiin myös erikseen ja luettelon voi tarvittaessa käydä hakemassa koulun kansliasta.
Säilytä kaikki koulukirjasi. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessasi tarvitset niitä. Ne ovat
hyödyllisiä käsikirjoja, joita voit tarvita myös pääsykokeisiin valmistautuessasi.
TAULUKOT JA LASKIMET
Ylioppilastutkintolautakunta sallii taulukkokirjan ja laskimen käytön ylioppilastutkinnon
matematiikan, fysiikan, kemian ja maantieteen kokeessa. Taulukoita ja laskimia käytetään myös
oppitunneilla ja kokeissa.
Yhdenmukaiset laskimet tilataan yhteistilauksena lukion alussa 1.-2. jakson aikana.
Sallitut laskimet:
Matematiikan kokeessa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja
symboliset laskimet ovat sallittuja.
Sallitut taulukot:
MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos
Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY
Kokeessa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa.
86
12. POISSAOLOT
Lukiolain 25 §:ssä todetaan, että ”opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole
myönnetty siitä vapautusta”. Lukio on siis oppilaitos, jossa on lakisääteisesti
läsnäolovelvollisuus oppitunneilla. Laki perustuu ajatukseen, että lukion menestyksellinen
suorittaminen edellyttää säännöllistä opiskelussa mukanaoloa.
Läsnäolo kurssin oppitunneilla on siis edellytyksenä kurssin suorittamiselle ja kurssin
arvioinnille. Jokainen poissaolotunti on selvitettävä ilman erillistä huomautusta kurssin
opettajalle. Jos joudut sairauden vuoksi olemaan koulusta poissa useamman päivän, ilmoita siitä
ryhmänohjaajallesi.
Poissaolot heikentävät arvostelussa jatkuvan näytön osuutta. Jos huomattava osa kurssista jää
poissaolojesi vuoksi suorittamatta, sovi opettajan kanssa mahdollisista lisätehtävistä, jotta et
menetä oikeuttasi osallistua kurssikokeeseen ja jää ilman arvosanaa. Selvittämättömät poissaolot katsotaan aina aiheettomiksi.
Muista, että opiskelija, joka on pitkään poissa koulusta eikä ilmoita siihen pätevää syytä,
katsotaan eronneeksi koulusta.
12.1. POISSAOLOSELVITYKSET
Kouluvuoden aikana tulee tilanteita, jolloin opiskelija joutuu olemaan pois koulusta. Tällaisissa
tilanteissa noudatetaan seuraavia ohjeita.
Ennen poissaoloa
Kun tarvitset vapaata koulusta ennalta tiedettävän hyväksyttävän syyn vuoksi, anot tilapäistä
vapautusta koulutyöstä hyvissä ajoin. Keneltä anot? Asia riippuu poissaolon pituudesta seuraavasti:
Yksittäiset tunnit
Anomus tehdään asianomaiselle opettajalle. Yksittäisen tunnin poissaoloselvitykseksi riittää
myös terveydenhoitajan, kouluhammashoitajan tai opinto-ohjaajan todistus vastaanotolla käynnistä.
87
1-3 koulupäivää
Anomus tehdään ryhmänohjaajalle Wilman välityksellä. Tarvittaessa toimita poissaolemista perustelevat liitteet henkilökohtaisesti ryhmänohjaajalle.
4 koulupäivää tai pidempi aika
Anomus tehdään lomakkeella rehtorille hyvissä ajoin etukäteen. Anomuslomakkeita saa kansliasta ja niitä löytyy myös lukio ilmoitustaululta (D-siipi, toinen kerros).
Hyvä tietää: Tilapäistä vapautusta ei myönnetä automaattisesti. Siihen on oltava hyvät perusteet. Mahdollisesta kielteisestä päätöksestä ei voi valittaa.
Sairauspoissaolo
Huoltajasi (18-vuotias tekee itse) ilmoittaa poissaolostasi Wilman poissaoloilmoitus osion (löytyy valikon kohdasta tuntimerkinnät->välilehti ilmoita poissaolosta) välityksellä siten, että saman päivän poissaolon voi ilmoittaa klo 12 mennessä ja klo 12 jälkeen seuraavan päivän poissaolon. Pidemmät poissaolot ilmoitetaan esimerkiksi Wilman pikaviestillä ryhmänohjaajalle.
Poissaolon voi ilmoittaa myös tämän kirjan lopussa olevalla poissaolo-osiolla.
Kun palaat kouluun poissaolon jälkeen
Jos huoltajasi ei ole ilmoittanut poissaoloa Wilmalla, niin näytä välittömästi kouluun palattuasi
huoltajan tai luvan myöntäjän varmentama poissaoloselvitys jokaiselle opettajalle, jonka tunneilta olet ollut poissa. Opettaja tekee hyväksytty merkinnän Wilmaan. Myös 18 vuotta täyttäneen on annettava hyväksyttävä selvitys. Poissaoloselvitykset, kuten muutkin viralliset asiakirjat, kirjoitetaan sinisellä mustekynällä.
Poissaolo koeviikolla ja uusintakuulustelupäivinä
Jos joudut sairauden tms. syyn vuoksi olemaan poissa koeviikon koepäivänä, esitä selvitys välittömästi kyseisen aineen opettajalle, jotta säilytät oikeuden osallistua uusintakokeeseen.
88
MUISTIINPANOJA:
89
12.2. POISSAOLOKIRJA (TÄYTETÄÄN SINISELLÄ KUULAKÄRKIKYNÄLLÄ)
Poissaolotunnit koodeittain ja
Päivämäärät
Poissaolon syy
Varmennus ja
opettajan tarkistus
nimikirjoituksen selvennös
1
2
3
4
5
6
7
8
90
Päivämäärät
Poissaolon syy
Varmennus ja
Poissaolotunnit koodeittain ja
nimikirjoituksen selvennös
opettajan tarkistus
1
2
3
4
5
6
7
8
91
Poissaolotunnit koodeittain ja
Päivämäärät
Poissaolon syy
Varmennus ja
opettajan tarkistus
nimikirjoituksen selvennös
1
2
3
4
5
6
7
8
92
93