kaavaselostus 728 - Kangasalan kunta

KANGASALAN KUNTA
TEKNINEN KESKUS
HUUTIJÄRVEN ASEMAKAAVA, HAAKENPOLKU
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
PÄIVÄYS
ASEMAKAAVAN NUMERO
KUNTA
OSA-ALUE
KYLÄ
KORTTELIT
27.1.2015
728
KANGASALA
HUUTIJÄRVI/33
JOKIOINEN/410
3138 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT
KATU- JA VIRKISTYSALUEET.
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
Vesijärven ranta
Kaava-alueen
sijainti
VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN
KAAVAN HYVÄKSYMINEN
KAAVAN LAATIJA
21.5.2013
VALTUUSTO
KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KESKUS
Oheismateriaali


Rakennusinventointi, Kangasala, Huutijärven asemakaava-alue, Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Pauliina Tiusanen 2004.
Taajamien osayleiskaava-alueen luonnon yleisselvitys v.1999. Pauliina Kulmala, Kangasalan kunta.
2 TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Kaava on ollut vireillä tällä alueella viimeksi vuonna 2005. Kaavan tavoitteena on laatia asemakaava alueelle, jossa sitä ei vielä ole. Maanomistajien kanssa ei aikanaan
päästy yhteisymmärrykseen ja alue jäi pois hyväksyttävästä kaava-alueesta. Kahden
maanomistajan kanssa on nyt päästy sopimukseen alueen toteuttamisesta.
Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä kesällä 2013. Mielipiteen jättäneiden
maanomistajien kanssa on neuvoteltu kaavan sisällöstä. Asemakaavaehdotus oli
nähtävillä 17.11.-16.12.2014. Siitä jätettiin yksi muistutus.
2.2 Asemakaava
Kaavalla osoitetaan kolme omakotitonttia, joista kaksi ovat rakentamattomia. Maakuntakaavan linjausten mukaan Vesijärven rannan tuntumaan osoitetaan virkistysalue- ja ulkoilureittiyhteys.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Kunnan toteutettavia ovat uudet katuyhteydet, viemäri- sekä vesijohtolinjat ja virkistysalueet kunnan hoitoluokituksen mukaisesti. Asuinrakentamisen toteuttajia ovat yksityiset omistajat.
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Alueen yleiskuvaus
Huutijärven risteys on ollut maamme merkittävimpiä risteyspaikkoja jo keskiajalta lähtien. Harjujen lakia noudattanut tiestö, Sarsan uoman ylityspaikka ja lähistölle muodostettu Vääksyn kuninkaankartano vaikuttivat alueen palveluihin ja asutuksen syn2
tyyn. Tätä nykyä Huutijärvi on Tampereelta Kangasalle johtavan nauhataajaman ääripää, josta rakenne hajautuu eri suuntiin. Huutijärven alue on puoliksi harjun pohjoisja puoliksi etelärinnettä, minne nykyinen asuminen on sijoittunut. Asemakaavoitettava
alue rajautuu pohjoisessa Vesijärveen ja muualla asemakaavoitettuihin alueisiin. Alueella on väljästi vanhaa asutusta sekä metsää.
Luonnonympäristö
Harjun rinteet, joilla maaperä on ollut otollista rakentamiseen, on asutettu jo varhain.
Vesijärven harjuun rajoittuva ranta on hyvin loiva ja hiekkapohjainen. Harjun pohjoispuolella onkin laaja kylänranta ja kunnan uimaranta. Vääksynjoen rannassa
kasvaa rehevä rantalehto, jossa on runsaslajinen lehtipuusto. Kaava rajoittuu lounaassa Huutijärven soramontun alueeseen. Montun reunoilla kasvaa nuoria puita,
lähinnä mäntyjä, jyrkissäkin rinteissä. Kaava-alueen maaperä on pääosin hiekkaa.
Alue on harjualuetta, joten radonin esiintyminen on todennäköistä.
Rakennettu ympäristö
Huutijärven koulu (1-6 luokat) sijaitsee noin kilometrin päässä, päiväkoti Mäyrävuoressa noin kahden kilometrin päässä. Huoltoasemalle sekä pienelle elintarvikeliikkeelle on matkaa noin kilometri. Kirkonkylän keskustan palveluihin on matkaa kolmisen kilometriä.
Kylärannan alue on vanhan kyläasutuksen reuna-aluetta. Alueen naapurissa vanhaa
rakentamista edustavat nk. Lievosen huvila Ristimäentien mäessä sekä rannassa vesijättömaalle rakennettu huvila, Ainola, todennäköisesti 1930 - 40-luvuilta. Vesijättö
muodostui vuonna 1862,
kun Vesijärven pintaa laskettiin 1,3 metriä. Jokioisten kylän yhteisranta esiintyy jo 1600- luvun asiakirjoissa.
Näkymä Haakentieltä v.
2013. Kuvassa oikealla
kaava-alueeseen kuuluva
laajennettu ja remontoitu
omakotitalo.
Haakenpolun varrella on
vanha kesäpaikka, joka on
vähitellen täyttynyt pienillä
rakennelmilla.
Vesijärven rannassa sijaitsee kyläläisten yhteisranta, venevalkama, jonka vieressä
kaava-alueen itäpuolella sijaitsee kunnan uimaranta, Huutijärven uimaranta. Kuohunharjua käytetään aktiivisessa virkistyskäytössä. Asutuksen lomaan sijoittuu metsäalueita, jotka asemakaavassa on esitetty VR-alueiksi.
3
Maanomistus
Asemakaava-alue
on osittain kunnan
omistama (violetti
alue).
3.2 Suunnittelutilanne
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Pirkanmaan maakuntakaavassa alue
on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja Vesijärven rannassa kulkee
ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan
seudullisesti merkittäviä olemassa
olevia tai kehitettäviä ohjeellisia polku- ja/tai latureittejä. Suunnittelussa
on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja
seudullisesti toimivana reitistönä sekä
yhteydet virkistysalueisiin. Maakuntakaavan yleismääräys: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee
säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön.
Pirkanmaan 1. Maakuntakaava.
Oikeusvaikutuksettomassa Taajamien osayleiskaavassa alue on merkitty
rannassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi ja muualla pientaloalueeksi.
Taajamien osayleiskaava vuodelta 2000.
4
Alueen itäpuolella on voimassa asemakaava vuodelta 2009, jossa alue on varattu
venevalkamalle ja erillispientaloille. Muualla alue rajoittuu vuonna 2006 hyväksyttyyn
asemakaavaan, jossa on pientalo- ja virkistysalueita.
Ote kaavayhdistelmäkartasta eli voimassa oleva asemakaavatilanne.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavalla pyritään osoittamaan kahdelle uudelle omakotitontille paikka ja muodostamaan yhtenäistä virkistysaluetta järven rantaan. Alueen rakentuminen täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja asemakaavoitettua aluetta.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan suunnittelun käynnistämisestä on päätetty kaavoituslautakunnassa
21.5.2013.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
Osalliset
Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat:
 Alueen maanomistajat ja asukkaat
 Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, ympäristönsuojelu)
 Kangasalan Vesi -liikelaitos
 Tampereen aluepelastuslaitos
 Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo
Vireille tulo
Vireille tulosta ilmoitetaan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä.
5
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
LUONNOSVAIHE
Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 17.6.-5.7. ja 1.-12.8.2013.
Siitä saatiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet.
Lausunnot
Pirkanmaan maakuntamuseo 3.7.2013
Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Mikäli
kaavahanke etenee luonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavaehdotusta ei ole välttämätöntä lähettää lausunnolle maakuntamuseoon.
Yhdyskuntatekniikka 18.6.2013
Korttelin 3138 tontit 3 ja 4 vaativat talokohtaisen pumppaamon. Haakentien jatkon
peruskorjaus ja tekeminen kääntöpaikkoineen kaavan mukaiselle paikalle kustannusarvio noin 36 000 euroa.
Rakennusvalvonta 30.5.2013
Rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa.
Ympäristönsuojelu 20.6.2013
Ympäristönsuojelulla ei ole tässä vaiheessa huomautettavaa.
Kangasalan vesi –liikelaitos 4.7.2013
Kangasalan Vesi –liikelaitoksella ei ole huomautettavaa.
Mielipiteet
1. Haakenpolku 20 (1:38): Mielestäni tien linjaus pitäisi tehdä vanhaa tienpohjaa
myötäillen. Jos kääntöpaikka tehdään ehdotuksen mukaisesti, Haakentie 20:nen
etupihasta tulee ulkonäöllisesti oudon mallinen ja lisäksi se vaikuttaa pihan toiminnallisuuteen. Edellisessä kaavaselostuksessa oli muistaakseni maininta siitä,
että vanhoja pihoja tulisi varjella ja säilyttää ne mahdollisuuksien mukaan vanhan
tyylisinä, mutta uudesta selostuksesta en enää tällaisia ajatuksia löytänyt.
Tässä tapauksessa ainoa vanha piha on meidän pihamme. Kuten kaavaselostukseen liitetystä valokuvasta voidaan nähdä, suunnitellun kääntöpaikan kohdalla
suurin siivu tulisi vanhasta pihasta, vaikka ympärillä on pelkkää joutomaata ja pusikkoa. Yleensä kääntöpaikka on tien päässä ja tässäkin tapauksessa se olisi parempi paikka, sillä maa on kunnan omaa puistoaluetta ja esimerkiksi lumen säilömisen kannalta luonteva. Kääntöpaikkaa ei liene edes pakko tehdä, sillä aivan
vieressä on väljä risteys, jossa autot ovat tähänkin saakka kääntyneet. Naapuritontillekin pääsee sujuvasti kääntymään vanhaa tielinjausta noudattaen. Tuntuu
merkilliseltä, että hiljainen ja päättyvä tienpää, jossa liittymiä on vain toisella puolella ja niitäkin vain kolme, on leveämpi kuin huomattavasti tiuhempaan asuttu alkuosa.
Kaavaselostuksessa on myös tietokoneella tehty luonnos rakennusten sijoittumisesta tontillemme. Tässä luonnoksessa autokatos/varasto on laitettu keskelle
etupihaa. Muistan kaavan edellisen kerran esillä ollessa vuonna 2006 Aamulehdessä olleen artikkelin, jossa käsiteltiin hyvän kaavatontin tunnusmerkkejä. Siinä
mainittiin mm. että etupihan tulisi olla suora ja asuinrakennuksen kohtisuoraan tietä kohden. Lisäksi autokatoksen olisi hyvä olla tontin sivulla, jolloin etupihasta tulee selkeä ja sisäänkäynnit ovat selvästi nähtävissä. Jos pihastamme otetaan kiila
kääntöpaikkaa varten, tulee etupihasta muodoton torso.
6
Maallikkokin pystyy näkemään, ettei rakennusten sijoittaminen jonoon keskelle
tonttia näytä hyvältä. Pihassamme on myös reilut 80 vuotta vanha tammi, joka sijaitsee tieltä katsoen vasemmalla, aivan sisäänajotien vieressä. Tämän puun varjeleminen on minulle hyvin tärkeää. Se on seissyt tontilla kauan ennen kuin
olemme muuttaneet tänne ja tarkoitus on, että se seisoo paikallaan vielä kymmeniä vuosia. Mikäli nykyinen parkkipaikkamme siivutaan kääntöpaikaksi, tulee autokatoksen sijoittaminen järkevään ja esteettisesti siedettävään paikkaan mahdottomaksi. Joko puu on kaadettava tai tosiaan laitettava autokatos samaan linjaan
keskelle tonttia asuinrakennuksen kanssa kuin domino-palikat ikään. Tämä tuntuu
minusta jokseenkin älyttömältä uhraukselta. Tammi oli täällä ensin ja jos muuttaa
tämän kaltaiseen ympäristöön, pitää minusta kunnioittaa ympäristöä ja tinkiä niistä nykyajan vaatimuksista, jotka eivät ole välttämättömiä. Tietä voidaan leventää
ja rakentaa naapuritontille liittymä, mutta ei ole mitään syytä silpoa meidän pihaamme, koska vanhaa tietä myötäilevä levennys ja kääntöpaikan sijoittaminen
luontevaan paikkaan viimeisen tontin jälkeen, on paitsi mahdollista myös ympäristöä säästävää.
Meillä on myös rannassa 100 neliön osuus, joka on kai kautta aikain ollut lenkkeilijöiden käytössä. Minulla ei ole mitään aikomusta estää kulkijoita vastakaan, mutta on toki hyvä, että voin säilyttää venettä ilmaiseksi, mikäli joskus sellaisen hankin.
Etupihallamme on vanhat porttipaadet ajalta, jolloin paikalle tultiin julkisilla. Portilta on kulkenut pihatie suoraa etuovelle ja olen teettänyt pihasuunnitelman, jossa
etupiha saisi mahdollisimman vanhantyylisen ilmeen takaisin. Tällaiseen huvilapihan ei istu sen paremmin keskeisellä paikalla jököttävä varastorakennus kuin
kääntöpaikkakaan. Pihan muoto tulee säilyttää sellaisena, että autotallirakennus
voidaan sijoittaa huomaamattomasti sivulle ja maisema muuttuu mahdollisimman
vähän. Pihamme on niitä harvoja asioita, mitä vanhasta asutuksesta on jäljellä ja
rakennuksenkin remontoimme sillä mielellä, että vanha julkisivu säilyy.
Vastine mielipiteeseen:
Kääntöpaikka on muotoiltu uudelleen siten, että tontista ei mene lainkaan katualuetta
kääntöpaikkaa varten. Jos ajoradan linjaus kulkisi vanhaa tienpohjaa pitkin, katualueelle ajoradan eteläpuolelle ei jää tilaa ojalle.
Asemakaavakartassa on osoitettu talousrakennusten rakennusala, johon talousrakennus tai autokatos on mahdollista sijoittaa. Rakennusalaa on laajennettu luonnokseen nähden. Havainnekuvassa on esitetty vain yksi autosuojan sijoittamisvaihtoehto. Rakennus tai katos voidaan kaavan havainnekuvassa piirtää toiseen paikkaan.
Tammen paikka on kartoitettu ja merkitty pohjakarttaan.
Ranta on kaavassa merkitty edelleen puistoalueeksi. Maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti
rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Asemakaavassa pyritään muodostamaan asuintaajamassa mahdollisimman paljon yhtenäistä ja selkeää virkistysaluetta järven rantaan ja ulkoilureitin varteen.
2. Kesäranta (1:118): Retkeily- ja ulkoilualue (VR) merkintä on poistettava ja tilamme osalle on merkittävä joko loma-asuntojen korttelialue sekä näiden mukainen
rakennusoikeus. Tilan nykyisten rakennusten käytön ja kunnossapitoon liittyviä
rajoitteita ei tule esitetyllä tavalla hyväksyä ja ne on poistettava. Rakennuksia tulee saada korjata ja käyttää vapaasti ja kaavamuutoksessa esitetyt rajoitukset tu7
lee tältä osin poistaa. Mikäli vastoin mielipiteen esittäjien lausumaa sallittaisiin
vain nykyisen rakennuskannan ylläpito, tulisi kaavamääräyksissä erikseen todeta,
että rakennusten ylläpitävät korjaukset ovat sallittuja eikä kaavamääräys estä miltään osin tällaiselle korjaustyölle mahdollisesti tarvittavaa rakennuslupaa. Kiinteistölle käynti tulee sallia nykyistä tieyhteyttä myöden. Tieyhteyden käyttö ei häiritse
alueen muita käyttäjiä.
Perustelut
Kesäranta-tila, sen käyttö ja rakennukset edustavat Vesijärven alkuperäistä ja perinteistä kesämökkiasutusta. Tila on ollut kesämökkikäytössä 1930-luvulta lähtien
ja edustaa siten Vesijärven rannan perinteistä kesämökkiasutusta. Tila on ollut
kesämökkikäytössä 1930-luvulta lähtien ja edustaa siten Vesijärven rannan perinteistä kulttuuriympäristöä. Kiinteistön rakennuksia on ylläpidetty, jätevesijärjestelmät on rakennettu ja tilan ympäristöstä, puustosta ja rannasta on huolehdittu.
Kaavaluonnoksessa esitetty omistajan kiinteistön vapaan käytön rajoittaminen
asettamalla kaavassa oikeus vain korjaus/ylläpitotoimenpiteisiin rakennuksiin
edellyttäisi täysimääräistä korvausta kiinteistön omistajille. Muistutuksen tekijät
katsovatkin määräyksen loukkaavan perustuslaillista omaisuuden suojaa. Asemakaavan tavoitteeksi on ilmoitettu alueen merkintä retkeily- ja ulkoilualueeksi
seudullisen virkistysreitin vahvistamiseksi. Lisäksi suunnittelun lähtökohtana on
ilmoitettu olevan Vesijärven rannan varaaminen virkistysalueeksi. Nyt esitetyssä
kaavaluonnoksessa esitetyt toimenpiteet ja tavoitteet ovat ristiriitaiset. Seudullisen
ulkoilureitin varmistaminen ei edellytä Kesäranta-nimisen kiinteistön merkitsemistä virkistyskäyttöön. Seudullinen ulkoilureitti voi mainiosti kulkea Kesärantakiinteistön takaa rinteestä, johon se on kaavaluonnoksessakin merkitty. Ulkoilureitin käyttö ei vaarannu mitenkään siitä, että sen ja rannan välissä on perinteistä
Vesijärven ulkoilumaisemaan kuuluvaa kesämökkikantaa.
Kaavoitustoimet ovat myös olleet ristiriitaiset. Tämän seudullisen ulkoilureitin ja
Vesijärven rannan väliin on nyt vireillä olevassa kaavaehdotuksessa esitetty merkittäväksi vakituiseen asumiseen käytettävä omakotikiinteistö. Tällaisen uuden
omakotitalo rakentaminen rannan ja ulkoilureitin väliin aiheuttaa paljon merkittävämmän muutoksen ulkoilureitin käytölle kuin siellä vuosikymmeniä olevan hoidetun kesämökkikiinteistön olemassaolo. Kaavoituksen tavoitteena ei muutenkaan
ole rannan täysimääräinen luonnonvaraisena pitäminen. Tätä osoittaa jo nyt kaavoitettavana olevan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva uimaranta ja
venevalkama-alue. Toisaalta ne myös osoittavat sen, että Vesijärven rannat ovat
jo nyt tällä alueella laajasti kuntalaisten vapaassa virkistyskäytössä. Välttämätöntä tarvetta tällaisen alueen laajentamiseen ei siten ole.
Kesäranta-nimisen kiinteistön omistajat muistuttavat lopuksi siitä, että kaavoituksen tavoitteena tulee olla myös rakennetun ympäristön ja luonnon ympäristön
vaaliminen eikä kaavalla saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta rajoitusta tai
kohtuutonta haittaa.
Vastine mielipiteeseen:
Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Vesijärven rannassa kulkee ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia
polku- ja/tai latureittejä. Suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä yhteydet virkistysalueisiin. Maakuntakaavan yleismääräys: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet
tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Oikeusvaikutuksettomassa Taajamien
8
osayleiskaavassa vuodelta 2000 alue on merkitty rannassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi.
Haakenpolun asemakaavassa pyritään muodostamaan asuintaajamassa mahdollisimman paljon yhtenäistä ja selkeää virkistysaluetta järven rantaan ja ulkoilureitin
varteen. Ulkoilureitti voi jäädä kokonaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Kaavan mahdollistama uusi vakituiseen asumiseen tarkoitettu erillispientalotontti ei sijoitu
aivan rantaan vaan rannasta katsottuna venevalkama-alueen taakse.
Lähellä Kangasalan keskustaa olevassa asemakaavassa on tavoitteena pysyvän
asumisen tai virkistysalueen osoittaminen. Näin ollen loma-asutuksen muodostaminen ei ole tarkoituksenmukaista paikan sijainnin vuoksi.
Kiinteistöä ei voida merkitä asemakaavassa rakennuspaikaksi kiinteistön koon, muodon ja sijainnin takia. Pieni ja kapea kiinteistö sijaitsee aivan Vesijärven rannassa,
nykyiset rakennukset aivan vesirajassa. Kiinteistö on kooltaan 880 m2 ja leveimmillään noin 25 metriä. Näiden seikkojen vuoksi kiinteistö ei sovellu suunnitelmallisen
rakentamisen paikaksi, eikä täytä rakennuspaikalle maankäyttö- ja rakennuslain 116
§:ssä asetettuja vaatimuksia.
Kangasalan rakennusjärjestyksen mukaan rannalla olevan lomarakennuspaikan tulee
olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m2. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden tulisi
olla vähintään 30 metriä rantaviivasta ja saunarakennuksen 15 metriä.
Kiinteistöllä yhden rakennuksen etäisyys rantaviivasta on enimmillään n. 9 metriä ja
muut rakennukset ovat lähempänä, melkein kiinni rantaviivassa. Vain osa kiinteistön
rakennuksista on vanhoja, eli ajalta, jolloin rakennuslupaa ei ole vaadittu. Ylläpitäviä
korjauksia voi tehdä ilman rakennuslupaa. Luvan hakeminen vaaditaan vain suuremmissa muutostöissä. Rakennuksissa ei ole rakennushistoriallista arvoa, jonka
vuoksi ne pitäisi merkitä säilytettäväksi.
Edellä mainituista seikoista johtuen asemakaavalle asetetut tavoitteet eivät täyty
muutoin kuin merkitsemällä kiinteistö virkistysalueeksi (MRL 54 §). Asemakaavalla ei
aiheuteta maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Mikäli alue tulee kunnalle tarpeelliseksi, mahdollisessa virkistysalueen lunastustoimituksessa määritellään paikan arvo.
EHDOTUSVAIHE
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 17.11.-16.12.2014. Siitä saatiin seuraavat lausunnot ja yksi muistutus.
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonnalla ei ole huomauttamista esitetyn kaavaehdotuksen johdosta.
Kaavalla muodostetaan kolme omakotitalotonttia, joista kaksi on uusia. Vesijärven
ranta-alue on osoitettu puistoalueeksi.
Tekninen lautakunta
Huutijärven asemakaavasta e ole huomautettavaa.
Kesäranta (1:118): Aarre Suomilammi, Terhi Suomilammi-Salmela ja Matti Suomilammi
Tilamme Kesäranta tulee säilyä omistuksessamme ja loma-asuntokäytössämme. Jos
kaavoitusmenettely etenee niin, että alue tulee kaavoitetuksi virkistysalueeksi, tulee
kaavaan kirjata että tila säilyy omistuksessamme jatkossakin entiseen tapaan ja ra-
9
kennusten ja rakennelmien ylläpitokorjaus on mahdollista. Lunastuslause kaavaehdotuksesta on poistettava.
Jos kunta haluaa tilan itselleen virkistyskäyttöön, on kunnan esitettävä kohtuullinen
korvaussumma tai muu vastine tilastamme. Lisäksi edellytämme riittävää siirtymäaikaa.
Perustelut
Pirkanmaan maakuntakaavassa on esitetty kaavamerkinnöin, että alue on merkitty
virkistysalueeksi (V). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä tai alueeltaan
laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta
erityisen tärkeitä alueita. Ko. alueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja lomarakennuspaikkoja. Näin ollen ei tilamme lunastukseen ole syytä ryhtyä. Tämän vuoksi, jos
alue kaavoitetaan viheralueeksi, tulee kaavaan kirjata, että tilamme voi säilyä hallussamme lomakäytössä entiseen tapaan.
Viitaten siihen, että nykyisen rakennusjärjestyksen mukaan lomarakennuspaikan ala
tulisi olla 3000 m2, tulee huomioida, että kiinteistömme on hankittu lomaasuntokäyttöön ennen nykyisen rakennusjärjestyksen olemassaoloa. Kyseisenä aikana (1930-luvulla) ei myöskään ollut rakennuslainsäädäntöä olemassa. Rakennusten ja rannan etäisyysvaatimusta ei myöskään voi soveltaa. Vaikka vain osa rakennuksista on rakennettu ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, on tilanne
nykyisenkaltainen jo vuosia ja rakennukset on kunta huomioinut sellaisenaan jo vuosia sitten. Lisäksi tulee huomioida, että osa mainituista rakennuksista on kevyitä rakennelmia, jotka eivät täytä varsinaisen rakennuksen määritelmää.
Kaavoituslautakunnan mukaan asemakaavalla ei aiheuteta meille kohtuutonta haittaa. Asemakaavassa kiinteistömme tultaisiin kaavoittamaan virkistysalueeksi ja mahdollisesti lunastamaan tarpeen tullen, jolloin paikan arvo määritellään. Käymissämme
neuvotteluissa tämä on esitetty niin, että korvaussumma olisi käytännössä erittäin
vähäinen tai sitä ei olisi lainkaan. Lisäksi kunnan kanssa käydyissä neuvotteluissa on
myös mainittu se, että meidän tulisi poistaa rakennukset omalla kustannuksellamme
lunastustoiminnan yhteydessä. Mielestämme tämä on kohtuutonta.
Tulee myös huomioida, että lainsäädännön mukaan lunastusta ei saa toimeenpanna,
jos yksityinen haitta on suurempi kuin sen tuottama hyöty yleiselle edulle. Tilan menettämistä vailla todellista arvoa vastaavaa korvausta voidaan pitää todella suurena
haittana. Lisäksi kaavaehdotuksessa oleva lunastuslause tulisi alentamaan tilan arvoa toteutuessaan aiheuttaen meille kohtuutonta haittaa.
Laissa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta on mainittu myös,
että lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla. Kiinteistön omistajina olemme pyrkineet neuvottelemaan kunnan kanssa ja esittämään vaihtoehtoja sopuratkaisun löytämiseksi. Kunta
ei kuitenkaan ole ollut halukas löytämään muita vaihtoehtoja kuin asemakaavaehdotuksessa esittämänsä.
Jos kunta haluaa tilan joko ostamalla tai vaihtamalla sen kiinteistöön tai tonttiin, on tilasta maksettava kohtuullinen korvaus. Korvaus tulee perustua arvoon, joka tilalla on
loma-asuntokäytössä, ei virkistysalueena. Korvaus tulee vastata sellaisen lomaasunnon markkinahintaa, jolla on vastaava sijainti (Tampereen läheisyys, hyvä ranta), vastaava rakennuskanta ja varusteet yms.
10
Kokonaisuutta ajatellen kuntalaisten käytössä tulee olemaan riittävästi ulkoilu- ym.
virkistysalueita, vaikka kiinteistömme jääkin loma-asuntokäyttöön. Varsinaisia perusteita kiinteistömme virkistyskäyttöön ottamiselle ei ole, etenkään kun kyse ei ole rakentamattomasta luonnonympäristöstä. Näin ollen lunastuslauseen poistaminen kyseisestä kaavaehdotuksesta on perusteltua.
Kunnan perusteltu vastine ehdotusvaiheen muistutukseen:
Asemakaavan tavoitteet
Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Vesijärven rannassa kulkee ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia
polku- ja/tai latureittejä. Suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä yhteydet virkistysalueisiin. Maakuntakaavan yleismääräys: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet
tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Oikeusvaikutuksettomassa Taajamien
osayleiskaavassa vuodelta 2000 alue on merkitty rannassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi.
Haakenpolun asemakaavassa pyritään muodostamaan asuintaajamassa asukkaiden
käyttöön mahdollisimman paljon yhtenäistä ja selkeää virkistysaluetta järven rantaan
ja ulkoilureitin varteen. Ulkoilureitti voi jäädä kokonaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden
käyttöön.
Lähellä Kangasalan keskustaa olevassa asemakaavassa on tavoitteena pysyvän
asumisen tai virkistysalueen osoittaminen. Näin ollen loma-asutuksen muodostaminen ei ole tarkoituksenmukaista paikan sijainnin vuoksi.
Kiinteistöä ei voida merkitä asemakaavassa rakennuspaikaksi kiinteistön koon, muodon ja sijainnin takia. Pieni ja kapea kiinteistö sijaitsee aivan Vesijärven rannassa,
nykyiset rakennukset aivan vesirajassa. Kiinteistö on kooltaan 880 m2 ja leveimmillään noin 25 metriä. (Kangasalan rakennusjärjestyksen mukaan muun kuin saunarakennuksen etäisyyden tulisi olla vähintään 30 metriä rantaviivasta ja saunarakennuksen 15 metriä.) Kiinteistöllä yhden rakennuksen etäisyys rantaviivasta on enimmillään
n. 9 metriä ja muut rakennukset ovat lähempänä, melkein kiinni rantaviivassa. Näiden
seikkojen vuoksi kiinteistö ei sovellu suunnitelmallisen rakentamisen paikaksi asemakaavassa eikä täytä rakennuspaikalle maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä asetettuja vaatimuksia. Vaikka joidenkin rakennusten rakennusvaiheessa kyseiset säännökset eivät ole olleet voimassa, niitä pitää noudattaa asemakaavaa laadittaessa.
Ylläpitäviä korjauksia voi tehdä ilman rakennuslupaa. Luvan hakeminen vaaditaan
vain suuremmissa muutostöissä. Rakennuksissa ei ole rakennushistoriallista arvoa,
jonka vuoksi ne pitäisi merkitä säilytettäväksi.
Edellä mainituista seikoista johtuen asemakaavalle asetetut tavoitteet eivät täyty
muutoin kuin merkitsemällä kiinteistö virkistysalueeksi (Maankäyttö- ja rakentamislaki
MRL 54 §).
Kiinteistön omistus ja käyttö
Asemakaavaan ei ole mahdollista merkitä alueen omistajaa. Asemakaavakartassa ei
ole lunastuslausetta ja kaavaselostus ei vahvistu. MRL 96 §:n mukaan kunnalla on
oikeus lunastaa asemakaava-alueella yleinen alue, joka on tarkoitettu kunnan tarpeisiin.
11
Käytännössä nykytilanne ei maanomistajan kohdalla muutu, kiinteistöä voi käyttää
nykyiseen tarkoitukseen kunnes kunnan tarve virkistysalueen toteuttamiseksi syntyy.
Kunnalla ei ole tarvetta virkistysalueen toteuttamiseen lähivuosina. Asemakaava laaditaan pitkän aikavälin tarpeisiin laajemman virkistysalueen muodostamiseksi rantaan
ja asemakaavan täydentämiseksi kaavoittamattomalle alueelle.
Asemakaavalla ei aiheuteta maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Kun alue tulee
kunnalle tarpeelliseksi ja jos kiinteistön kauppahinnasta ei silloin päästä sopimukseen, lunastustoimituksessa määritellään paikan arvo sen nykyisen käytön mukaisesti.
Lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen
vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastettavasta omaisuudesta on
määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. (Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 § ja 30 §). Kiinteistön arvo määritellään lunastuksessa siis nykyisen käytön eli loma-asuntokäytön mukaisesti kuten
maanomistaja muistutuksessaankin esittää. Lunastustoimituksessa lunastetaan koko
kiinteistö rakennuksineen, jolloin maanomistajalla ei ole purkamisvelvoitetta.
Kunta on neuvotellut eri vaihtoehdoista maanomistajan kanssa ja myös esittänyt
vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi, sopimukseen ei ole kuitenkaan päästy. Neuvotteluissa ei ole esitetty korvaussummaa. Kunta ei voi lunastustoimituksessa määritellä
hintaa vaan lunastushinta määritellään lunastustoimituksessa, jonka suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu Maanmittauslaitoksen määräämä toimitusinsinööri sekä
kaksi uskottua miestä.
Jos maanomistaja haluaa luopua kiinteistöstä ennen kuin kunta tarvitsee sitä virkistysalueen toteuttamiseen, kunta on valmis kaupasta edelleen neuvottelemaan.
Kaavaan on ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty maanomistajan kanssa käytyyn
neuvotteluun liittyen seuraavat tarkistukset:
 Haakenpolun katualuetta on hieman kavennettu
 Tontilla 3 ja 4 rakennusaloja on laajennettu.
Tarkistukset ovat vähäisiä, eikä kaavaa sen vuoksi ole tarpeen asettaa uudelleen
nähtäville. Muutoksista on saatu yhdyskuntatekniikan suostumus.
Viranomaisyhteistyö
Huutijärven laajasta kaava-alueen luonnoksesta, johon tämä kaava-alue on sisältynyt, on käyty viranomaisneuvottelu vuonna 2003.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Tavoitteena on osoittaa kaksi uutta ja yksi nykyisen omakotitalon tontti ja osoittaa tilaa kadun rakentamiselle. Maakuntakaavan antamana tavoitteena on kunnollisen virkistysyhteyden luominen Vesijärven rantaan itä-länsisuunnassa.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Vaihtoehtoja on ollut esillä aikaisemmissa kaavoitusvaiheissa. Ulkoilureitti voi jäädä
kokonaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön sillä autoliikenne länteen päin voi
kulkea Venttiväylää pitkin.
12
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
 Asemakaavaluonnoksen käsittely kaavoituslautakunnassa 21.5.2013
 Valmisteluaineisto nähtävillä ja mahdollisuus jättää mielipiteitä 17.6.-5.7. ja 1.12.8.2013
 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 20.5.2014
 Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia 17.11.16.12.2014.
 Asemakaavan hyväksyminen valtuustossa
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Mitoitus
Alueelle voi rakentaa kaksi uutta omakotitaloa.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Alueen rakentamisen ilmettä ohjataan kaavamääräyksin.
5.3 Aluevaraukset
Korttelialueet
Korttelilla on käyttötarkoituksen merkinnässä vaatimus rakentamisen sopeuttamisesta alueen vanhaan rakennuskantaan. Erillispientaloille kaava varaa rakennusoikeutta
150 tai 230 kerrosalaneliömetriä ja lisäksi talousrakennuksille rakennusoikeutta. Kattokaltevuudeksi on kaikkien asuinkortteleiden osalta määrätty 1:1,5 – 1:2.5. Tonteille
on annettu määräys, että rakennusten julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta.
Muut alueet
Rannan nykyinen lomamökkikiinteistö 1:118 on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi
(VR). Vanha tienpohja voidaan merkitä kävely- ja pyörätieksi, autoliikenne voi kulkea
Venttiväylää pitkin länteen päin.
5.4 Kaavan vaikutukset
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Uudisrakennukset sovitetaan ympäröivään rakennuskantaan. Omakotitalojen rakentamisen lisäksi vaikutukset ovat vähäisiä. Haakentien jatkaminen uusille ja nykyiselle
tontille pienentää hieman nykyisiä kiinteistöjä.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
Kaavatilanne selkeytyy. Alue on rakentunut viime vuosina voimakkaasti, kahden uuden omakotitalon rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia.
Muut vaikutukset
Kadun ja vesihuollon rakentamisen kustannukset ovat noin 36 000 euroa.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
13
Havainnekuva.
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Rakentamisen toteuttajia ovat yksityiset maanomistajat. Kunta rakentaa kadun ja vesihuollon,
toteuttaminen edellyttää katualueiden hankkimista kunnalle. Alueelle laaditaan ensimmäistä kertaa asemakaavaa. Kunta voi lain mukaan ottaa haltuun katualueet.
6.3 Toteutuksen seuranta
Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan.
KANGASALLA 27.1.2015
Suunnitteluarkkitehti
Susanna Virjo
14