kaavaselostus 728 - Kangasalan kunta
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS HUUTIJÄRVEN ASEMAKAAVA, HAAKENPOLKU 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO KUNTA OSA-ALUE KYLÄ KORTTELIT 27.1.2015 728 KANGASALA HUUTIJÄRVI/33 JOKIOINEN/410 3138 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT KATU- JA VIRKISTYSALUEET. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Vesijärven ranta Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA 21.5.2013 VALTUUSTO KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS Oheismateriaali Rakennusinventointi, Kangasala, Huutijärven asemakaava-alue, Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Pauliina Tiusanen 2004. Taajamien osayleiskaava-alueen luonnon yleisselvitys v.1999. Pauliina Kulmala, Kangasalan kunta. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaava on ollut vireillä tällä alueella viimeksi vuonna 2005. Kaavan tavoitteena on laatia asemakaava alueelle, jossa sitä ei vielä ole. Maanomistajien kanssa ei aikanaan päästy yhteisymmärrykseen ja alue jäi pois hyväksyttävästä kaava-alueesta. Kahden maanomistajan kanssa on nyt päästy sopimukseen alueen toteuttamisesta. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä kesällä 2013. Mielipiteen jättäneiden maanomistajien kanssa on neuvoteltu kaavan sisällöstä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 17.11.-16.12.2014. Siitä jätettiin yksi muistutus. 2.2 Asemakaava Kaavalla osoitetaan kolme omakotitonttia, joista kaksi ovat rakentamattomia. Maakuntakaavan linjausten mukaan Vesijärven rannan tuntumaan osoitetaan virkistysalue- ja ulkoilureittiyhteys. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunnan toteutettavia ovat uudet katuyhteydet, viemäri- sekä vesijohtolinjat ja virkistysalueet kunnan hoitoluokituksen mukaisesti. Asuinrakentamisen toteuttajia ovat yksityiset omistajat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Huutijärven risteys on ollut maamme merkittävimpiä risteyspaikkoja jo keskiajalta lähtien. Harjujen lakia noudattanut tiestö, Sarsan uoman ylityspaikka ja lähistölle muodostettu Vääksyn kuninkaankartano vaikuttivat alueen palveluihin ja asutuksen syn2 tyyn. Tätä nykyä Huutijärvi on Tampereelta Kangasalle johtavan nauhataajaman ääripää, josta rakenne hajautuu eri suuntiin. Huutijärven alue on puoliksi harjun pohjoisja puoliksi etelärinnettä, minne nykyinen asuminen on sijoittunut. Asemakaavoitettava alue rajautuu pohjoisessa Vesijärveen ja muualla asemakaavoitettuihin alueisiin. Alueella on väljästi vanhaa asutusta sekä metsää. Luonnonympäristö Harjun rinteet, joilla maaperä on ollut otollista rakentamiseen, on asutettu jo varhain. Vesijärven harjuun rajoittuva ranta on hyvin loiva ja hiekkapohjainen. Harjun pohjoispuolella onkin laaja kylänranta ja kunnan uimaranta. Vääksynjoen rannassa kasvaa rehevä rantalehto, jossa on runsaslajinen lehtipuusto. Kaava rajoittuu lounaassa Huutijärven soramontun alueeseen. Montun reunoilla kasvaa nuoria puita, lähinnä mäntyjä, jyrkissäkin rinteissä. Kaava-alueen maaperä on pääosin hiekkaa. Alue on harjualuetta, joten radonin esiintyminen on todennäköistä. Rakennettu ympäristö Huutijärven koulu (1-6 luokat) sijaitsee noin kilometrin päässä, päiväkoti Mäyrävuoressa noin kahden kilometrin päässä. Huoltoasemalle sekä pienelle elintarvikeliikkeelle on matkaa noin kilometri. Kirkonkylän keskustan palveluihin on matkaa kolmisen kilometriä. Kylärannan alue on vanhan kyläasutuksen reuna-aluetta. Alueen naapurissa vanhaa rakentamista edustavat nk. Lievosen huvila Ristimäentien mäessä sekä rannassa vesijättömaalle rakennettu huvila, Ainola, todennäköisesti 1930 - 40-luvuilta. Vesijättö muodostui vuonna 1862, kun Vesijärven pintaa laskettiin 1,3 metriä. Jokioisten kylän yhteisranta esiintyy jo 1600- luvun asiakirjoissa. Näkymä Haakentieltä v. 2013. Kuvassa oikealla kaava-alueeseen kuuluva laajennettu ja remontoitu omakotitalo. Haakenpolun varrella on vanha kesäpaikka, joka on vähitellen täyttynyt pienillä rakennelmilla. Vesijärven rannassa sijaitsee kyläläisten yhteisranta, venevalkama, jonka vieressä kaava-alueen itäpuolella sijaitsee kunnan uimaranta, Huutijärven uimaranta. Kuohunharjua käytetään aktiivisessa virkistyskäytössä. Asutuksen lomaan sijoittuu metsäalueita, jotka asemakaavassa on esitetty VR-alueiksi. 3 Maanomistus Asemakaava-alue on osittain kunnan omistama (violetti alue). 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja Vesijärven rannassa kulkee ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia polku- ja/tai latureittejä. Suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä yhteydet virkistysalueisiin. Maakuntakaavan yleismääräys: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Pirkanmaan 1. Maakuntakaava. Oikeusvaikutuksettomassa Taajamien osayleiskaavassa alue on merkitty rannassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi ja muualla pientaloalueeksi. Taajamien osayleiskaava vuodelta 2000. 4 Alueen itäpuolella on voimassa asemakaava vuodelta 2009, jossa alue on varattu venevalkamalle ja erillispientaloille. Muualla alue rajoittuu vuonna 2006 hyväksyttyyn asemakaavaan, jossa on pientalo- ja virkistysalueita. Ote kaavayhdistelmäkartasta eli voimassa oleva asemakaavatilanne. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavalla pyritään osoittamaan kahdelle uudelle omakotitontille paikka ja muodostamaan yhtenäistä virkistysaluetta järven rantaan. Alueen rakentuminen täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja asemakaavoitettua aluetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelun käynnistämisestä on päätetty kaavoituslautakunnassa 21.5.2013. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Alueen maanomistajat ja asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, ympäristönsuojelu) Kangasalan Vesi -liikelaitos Tampereen aluepelastuslaitos Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo Vireille tulo Vireille tulosta ilmoitetaan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. 5 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt LUONNOSVAIHE Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 17.6.-5.7. ja 1.-12.8.2013. Siitä saatiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet. Lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseo 3.7.2013 Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Mikäli kaavahanke etenee luonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavaehdotusta ei ole välttämätöntä lähettää lausunnolle maakuntamuseoon. Yhdyskuntatekniikka 18.6.2013 Korttelin 3138 tontit 3 ja 4 vaativat talokohtaisen pumppaamon. Haakentien jatkon peruskorjaus ja tekeminen kääntöpaikkoineen kaavan mukaiselle paikalle kustannusarvio noin 36 000 euroa. Rakennusvalvonta 30.5.2013 Rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa. Ympäristönsuojelu 20.6.2013 Ympäristönsuojelulla ei ole tässä vaiheessa huomautettavaa. Kangasalan vesi –liikelaitos 4.7.2013 Kangasalan Vesi –liikelaitoksella ei ole huomautettavaa. Mielipiteet 1. Haakenpolku 20 (1:38): Mielestäni tien linjaus pitäisi tehdä vanhaa tienpohjaa myötäillen. Jos kääntöpaikka tehdään ehdotuksen mukaisesti, Haakentie 20:nen etupihasta tulee ulkonäöllisesti oudon mallinen ja lisäksi se vaikuttaa pihan toiminnallisuuteen. Edellisessä kaavaselostuksessa oli muistaakseni maininta siitä, että vanhoja pihoja tulisi varjella ja säilyttää ne mahdollisuuksien mukaan vanhan tyylisinä, mutta uudesta selostuksesta en enää tällaisia ajatuksia löytänyt. Tässä tapauksessa ainoa vanha piha on meidän pihamme. Kuten kaavaselostukseen liitetystä valokuvasta voidaan nähdä, suunnitellun kääntöpaikan kohdalla suurin siivu tulisi vanhasta pihasta, vaikka ympärillä on pelkkää joutomaata ja pusikkoa. Yleensä kääntöpaikka on tien päässä ja tässäkin tapauksessa se olisi parempi paikka, sillä maa on kunnan omaa puistoaluetta ja esimerkiksi lumen säilömisen kannalta luonteva. Kääntöpaikkaa ei liene edes pakko tehdä, sillä aivan vieressä on väljä risteys, jossa autot ovat tähänkin saakka kääntyneet. Naapuritontillekin pääsee sujuvasti kääntymään vanhaa tielinjausta noudattaen. Tuntuu merkilliseltä, että hiljainen ja päättyvä tienpää, jossa liittymiä on vain toisella puolella ja niitäkin vain kolme, on leveämpi kuin huomattavasti tiuhempaan asuttu alkuosa. Kaavaselostuksessa on myös tietokoneella tehty luonnos rakennusten sijoittumisesta tontillemme. Tässä luonnoksessa autokatos/varasto on laitettu keskelle etupihaa. Muistan kaavan edellisen kerran esillä ollessa vuonna 2006 Aamulehdessä olleen artikkelin, jossa käsiteltiin hyvän kaavatontin tunnusmerkkejä. Siinä mainittiin mm. että etupihan tulisi olla suora ja asuinrakennuksen kohtisuoraan tietä kohden. Lisäksi autokatoksen olisi hyvä olla tontin sivulla, jolloin etupihasta tulee selkeä ja sisäänkäynnit ovat selvästi nähtävissä. Jos pihastamme otetaan kiila kääntöpaikkaa varten, tulee etupihasta muodoton torso. 6 Maallikkokin pystyy näkemään, ettei rakennusten sijoittaminen jonoon keskelle tonttia näytä hyvältä. Pihassamme on myös reilut 80 vuotta vanha tammi, joka sijaitsee tieltä katsoen vasemmalla, aivan sisäänajotien vieressä. Tämän puun varjeleminen on minulle hyvin tärkeää. Se on seissyt tontilla kauan ennen kuin olemme muuttaneet tänne ja tarkoitus on, että se seisoo paikallaan vielä kymmeniä vuosia. Mikäli nykyinen parkkipaikkamme siivutaan kääntöpaikaksi, tulee autokatoksen sijoittaminen järkevään ja esteettisesti siedettävään paikkaan mahdottomaksi. Joko puu on kaadettava tai tosiaan laitettava autokatos samaan linjaan keskelle tonttia asuinrakennuksen kanssa kuin domino-palikat ikään. Tämä tuntuu minusta jokseenkin älyttömältä uhraukselta. Tammi oli täällä ensin ja jos muuttaa tämän kaltaiseen ympäristöön, pitää minusta kunnioittaa ympäristöä ja tinkiä niistä nykyajan vaatimuksista, jotka eivät ole välttämättömiä. Tietä voidaan leventää ja rakentaa naapuritontille liittymä, mutta ei ole mitään syytä silpoa meidän pihaamme, koska vanhaa tietä myötäilevä levennys ja kääntöpaikan sijoittaminen luontevaan paikkaan viimeisen tontin jälkeen, on paitsi mahdollista myös ympäristöä säästävää. Meillä on myös rannassa 100 neliön osuus, joka on kai kautta aikain ollut lenkkeilijöiden käytössä. Minulla ei ole mitään aikomusta estää kulkijoita vastakaan, mutta on toki hyvä, että voin säilyttää venettä ilmaiseksi, mikäli joskus sellaisen hankin. Etupihallamme on vanhat porttipaadet ajalta, jolloin paikalle tultiin julkisilla. Portilta on kulkenut pihatie suoraa etuovelle ja olen teettänyt pihasuunnitelman, jossa etupiha saisi mahdollisimman vanhantyylisen ilmeen takaisin. Tällaiseen huvilapihan ei istu sen paremmin keskeisellä paikalla jököttävä varastorakennus kuin kääntöpaikkakaan. Pihan muoto tulee säilyttää sellaisena, että autotallirakennus voidaan sijoittaa huomaamattomasti sivulle ja maisema muuttuu mahdollisimman vähän. Pihamme on niitä harvoja asioita, mitä vanhasta asutuksesta on jäljellä ja rakennuksenkin remontoimme sillä mielellä, että vanha julkisivu säilyy. Vastine mielipiteeseen: Kääntöpaikka on muotoiltu uudelleen siten, että tontista ei mene lainkaan katualuetta kääntöpaikkaa varten. Jos ajoradan linjaus kulkisi vanhaa tienpohjaa pitkin, katualueelle ajoradan eteläpuolelle ei jää tilaa ojalle. Asemakaavakartassa on osoitettu talousrakennusten rakennusala, johon talousrakennus tai autokatos on mahdollista sijoittaa. Rakennusalaa on laajennettu luonnokseen nähden. Havainnekuvassa on esitetty vain yksi autosuojan sijoittamisvaihtoehto. Rakennus tai katos voidaan kaavan havainnekuvassa piirtää toiseen paikkaan. Tammen paikka on kartoitettu ja merkitty pohjakarttaan. Ranta on kaavassa merkitty edelleen puistoalueeksi. Maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Asemakaavassa pyritään muodostamaan asuintaajamassa mahdollisimman paljon yhtenäistä ja selkeää virkistysaluetta järven rantaan ja ulkoilureitin varteen. 2. Kesäranta (1:118): Retkeily- ja ulkoilualue (VR) merkintä on poistettava ja tilamme osalle on merkittävä joko loma-asuntojen korttelialue sekä näiden mukainen rakennusoikeus. Tilan nykyisten rakennusten käytön ja kunnossapitoon liittyviä rajoitteita ei tule esitetyllä tavalla hyväksyä ja ne on poistettava. Rakennuksia tulee saada korjata ja käyttää vapaasti ja kaavamuutoksessa esitetyt rajoitukset tu7 lee tältä osin poistaa. Mikäli vastoin mielipiteen esittäjien lausumaa sallittaisiin vain nykyisen rakennuskannan ylläpito, tulisi kaavamääräyksissä erikseen todeta, että rakennusten ylläpitävät korjaukset ovat sallittuja eikä kaavamääräys estä miltään osin tällaiselle korjaustyölle mahdollisesti tarvittavaa rakennuslupaa. Kiinteistölle käynti tulee sallia nykyistä tieyhteyttä myöden. Tieyhteyden käyttö ei häiritse alueen muita käyttäjiä. Perustelut Kesäranta-tila, sen käyttö ja rakennukset edustavat Vesijärven alkuperäistä ja perinteistä kesämökkiasutusta. Tila on ollut kesämökkikäytössä 1930-luvulta lähtien ja edustaa siten Vesijärven rannan perinteistä kesämökkiasutusta. Tila on ollut kesämökkikäytössä 1930-luvulta lähtien ja edustaa siten Vesijärven rannan perinteistä kulttuuriympäristöä. Kiinteistön rakennuksia on ylläpidetty, jätevesijärjestelmät on rakennettu ja tilan ympäristöstä, puustosta ja rannasta on huolehdittu. Kaavaluonnoksessa esitetty omistajan kiinteistön vapaan käytön rajoittaminen asettamalla kaavassa oikeus vain korjaus/ylläpitotoimenpiteisiin rakennuksiin edellyttäisi täysimääräistä korvausta kiinteistön omistajille. Muistutuksen tekijät katsovatkin määräyksen loukkaavan perustuslaillista omaisuuden suojaa. Asemakaavan tavoitteeksi on ilmoitettu alueen merkintä retkeily- ja ulkoilualueeksi seudullisen virkistysreitin vahvistamiseksi. Lisäksi suunnittelun lähtökohtana on ilmoitettu olevan Vesijärven rannan varaaminen virkistysalueeksi. Nyt esitetyssä kaavaluonnoksessa esitetyt toimenpiteet ja tavoitteet ovat ristiriitaiset. Seudullisen ulkoilureitin varmistaminen ei edellytä Kesäranta-nimisen kiinteistön merkitsemistä virkistyskäyttöön. Seudullinen ulkoilureitti voi mainiosti kulkea Kesärantakiinteistön takaa rinteestä, johon se on kaavaluonnoksessakin merkitty. Ulkoilureitin käyttö ei vaarannu mitenkään siitä, että sen ja rannan välissä on perinteistä Vesijärven ulkoilumaisemaan kuuluvaa kesämökkikantaa. Kaavoitustoimet ovat myös olleet ristiriitaiset. Tämän seudullisen ulkoilureitin ja Vesijärven rannan väliin on nyt vireillä olevassa kaavaehdotuksessa esitetty merkittäväksi vakituiseen asumiseen käytettävä omakotikiinteistö. Tällaisen uuden omakotitalo rakentaminen rannan ja ulkoilureitin väliin aiheuttaa paljon merkittävämmän muutoksen ulkoilureitin käytölle kuin siellä vuosikymmeniä olevan hoidetun kesämökkikiinteistön olemassaolo. Kaavoituksen tavoitteena ei muutenkaan ole rannan täysimääräinen luonnonvaraisena pitäminen. Tätä osoittaa jo nyt kaavoitettavana olevan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva uimaranta ja venevalkama-alue. Toisaalta ne myös osoittavat sen, että Vesijärven rannat ovat jo nyt tällä alueella laajasti kuntalaisten vapaassa virkistyskäytössä. Välttämätöntä tarvetta tällaisen alueen laajentamiseen ei siten ole. Kesäranta-nimisen kiinteistön omistajat muistuttavat lopuksi siitä, että kaavoituksen tavoitteena tulee olla myös rakennetun ympäristön ja luonnon ympäristön vaaliminen eikä kaavalla saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta rajoitusta tai kohtuutonta haittaa. Vastine mielipiteeseen: Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Vesijärven rannassa kulkee ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia polku- ja/tai latureittejä. Suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä yhteydet virkistysalueisiin. Maakuntakaavan yleismääräys: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Oikeusvaikutuksettomassa Taajamien 8 osayleiskaavassa vuodelta 2000 alue on merkitty rannassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi. Haakenpolun asemakaavassa pyritään muodostamaan asuintaajamassa mahdollisimman paljon yhtenäistä ja selkeää virkistysaluetta järven rantaan ja ulkoilureitin varteen. Ulkoilureitti voi jäädä kokonaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Kaavan mahdollistama uusi vakituiseen asumiseen tarkoitettu erillispientalotontti ei sijoitu aivan rantaan vaan rannasta katsottuna venevalkama-alueen taakse. Lähellä Kangasalan keskustaa olevassa asemakaavassa on tavoitteena pysyvän asumisen tai virkistysalueen osoittaminen. Näin ollen loma-asutuksen muodostaminen ei ole tarkoituksenmukaista paikan sijainnin vuoksi. Kiinteistöä ei voida merkitä asemakaavassa rakennuspaikaksi kiinteistön koon, muodon ja sijainnin takia. Pieni ja kapea kiinteistö sijaitsee aivan Vesijärven rannassa, nykyiset rakennukset aivan vesirajassa. Kiinteistö on kooltaan 880 m2 ja leveimmillään noin 25 metriä. Näiden seikkojen vuoksi kiinteistö ei sovellu suunnitelmallisen rakentamisen paikaksi, eikä täytä rakennuspaikalle maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä asetettuja vaatimuksia. Kangasalan rakennusjärjestyksen mukaan rannalla olevan lomarakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m2. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden tulisi olla vähintään 30 metriä rantaviivasta ja saunarakennuksen 15 metriä. Kiinteistöllä yhden rakennuksen etäisyys rantaviivasta on enimmillään n. 9 metriä ja muut rakennukset ovat lähempänä, melkein kiinni rantaviivassa. Vain osa kiinteistön rakennuksista on vanhoja, eli ajalta, jolloin rakennuslupaa ei ole vaadittu. Ylläpitäviä korjauksia voi tehdä ilman rakennuslupaa. Luvan hakeminen vaaditaan vain suuremmissa muutostöissä. Rakennuksissa ei ole rakennushistoriallista arvoa, jonka vuoksi ne pitäisi merkitä säilytettäväksi. Edellä mainituista seikoista johtuen asemakaavalle asetetut tavoitteet eivät täyty muutoin kuin merkitsemällä kiinteistö virkistysalueeksi (MRL 54 §). Asemakaavalla ei aiheuteta maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Mikäli alue tulee kunnalle tarpeelliseksi, mahdollisessa virkistysalueen lunastustoimituksessa määritellään paikan arvo. EHDOTUSVAIHE Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 17.11.-16.12.2014. Siitä saatiin seuraavat lausunnot ja yksi muistutus. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnalla ei ole huomauttamista esitetyn kaavaehdotuksen johdosta. Kaavalla muodostetaan kolme omakotitalotonttia, joista kaksi on uusia. Vesijärven ranta-alue on osoitettu puistoalueeksi. Tekninen lautakunta Huutijärven asemakaavasta e ole huomautettavaa. Kesäranta (1:118): Aarre Suomilammi, Terhi Suomilammi-Salmela ja Matti Suomilammi Tilamme Kesäranta tulee säilyä omistuksessamme ja loma-asuntokäytössämme. Jos kaavoitusmenettely etenee niin, että alue tulee kaavoitetuksi virkistysalueeksi, tulee kaavaan kirjata että tila säilyy omistuksessamme jatkossakin entiseen tapaan ja ra- 9 kennusten ja rakennelmien ylläpitokorjaus on mahdollista. Lunastuslause kaavaehdotuksesta on poistettava. Jos kunta haluaa tilan itselleen virkistyskäyttöön, on kunnan esitettävä kohtuullinen korvaussumma tai muu vastine tilastamme. Lisäksi edellytämme riittävää siirtymäaikaa. Perustelut Pirkanmaan maakuntakaavassa on esitetty kaavamerkinnöin, että alue on merkitty virkistysalueeksi (V). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeitä alueita. Ko. alueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja lomarakennuspaikkoja. Näin ollen ei tilamme lunastukseen ole syytä ryhtyä. Tämän vuoksi, jos alue kaavoitetaan viheralueeksi, tulee kaavaan kirjata, että tilamme voi säilyä hallussamme lomakäytössä entiseen tapaan. Viitaten siihen, että nykyisen rakennusjärjestyksen mukaan lomarakennuspaikan ala tulisi olla 3000 m2, tulee huomioida, että kiinteistömme on hankittu lomaasuntokäyttöön ennen nykyisen rakennusjärjestyksen olemassaoloa. Kyseisenä aikana (1930-luvulla) ei myöskään ollut rakennuslainsäädäntöä olemassa. Rakennusten ja rannan etäisyysvaatimusta ei myöskään voi soveltaa. Vaikka vain osa rakennuksista on rakennettu ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, on tilanne nykyisenkaltainen jo vuosia ja rakennukset on kunta huomioinut sellaisenaan jo vuosia sitten. Lisäksi tulee huomioida, että osa mainituista rakennuksista on kevyitä rakennelmia, jotka eivät täytä varsinaisen rakennuksen määritelmää. Kaavoituslautakunnan mukaan asemakaavalla ei aiheuteta meille kohtuutonta haittaa. Asemakaavassa kiinteistömme tultaisiin kaavoittamaan virkistysalueeksi ja mahdollisesti lunastamaan tarpeen tullen, jolloin paikan arvo määritellään. Käymissämme neuvotteluissa tämä on esitetty niin, että korvaussumma olisi käytännössä erittäin vähäinen tai sitä ei olisi lainkaan. Lisäksi kunnan kanssa käydyissä neuvotteluissa on myös mainittu se, että meidän tulisi poistaa rakennukset omalla kustannuksellamme lunastustoiminnan yhteydessä. Mielestämme tämä on kohtuutonta. Tulee myös huomioida, että lainsäädännön mukaan lunastusta ei saa toimeenpanna, jos yksityinen haitta on suurempi kuin sen tuottama hyöty yleiselle edulle. Tilan menettämistä vailla todellista arvoa vastaavaa korvausta voidaan pitää todella suurena haittana. Lisäksi kaavaehdotuksessa oleva lunastuslause tulisi alentamaan tilan arvoa toteutuessaan aiheuttaen meille kohtuutonta haittaa. Laissa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta on mainittu myös, että lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla. Kiinteistön omistajina olemme pyrkineet neuvottelemaan kunnan kanssa ja esittämään vaihtoehtoja sopuratkaisun löytämiseksi. Kunta ei kuitenkaan ole ollut halukas löytämään muita vaihtoehtoja kuin asemakaavaehdotuksessa esittämänsä. Jos kunta haluaa tilan joko ostamalla tai vaihtamalla sen kiinteistöön tai tonttiin, on tilasta maksettava kohtuullinen korvaus. Korvaus tulee perustua arvoon, joka tilalla on loma-asuntokäytössä, ei virkistysalueena. Korvaus tulee vastata sellaisen lomaasunnon markkinahintaa, jolla on vastaava sijainti (Tampereen läheisyys, hyvä ranta), vastaava rakennuskanta ja varusteet yms. 10 Kokonaisuutta ajatellen kuntalaisten käytössä tulee olemaan riittävästi ulkoilu- ym. virkistysalueita, vaikka kiinteistömme jääkin loma-asuntokäyttöön. Varsinaisia perusteita kiinteistömme virkistyskäyttöön ottamiselle ei ole, etenkään kun kyse ei ole rakentamattomasta luonnonympäristöstä. Näin ollen lunastuslauseen poistaminen kyseisestä kaavaehdotuksesta on perusteltua. Kunnan perusteltu vastine ehdotusvaiheen muistutukseen: Asemakaavan tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Vesijärven rannassa kulkee ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia polku- ja/tai latureittejä. Suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä yhteydet virkistysalueisiin. Maakuntakaavan yleismääräys: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Oikeusvaikutuksettomassa Taajamien osayleiskaavassa vuodelta 2000 alue on merkitty rannassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi. Haakenpolun asemakaavassa pyritään muodostamaan asuintaajamassa asukkaiden käyttöön mahdollisimman paljon yhtenäistä ja selkeää virkistysaluetta järven rantaan ja ulkoilureitin varteen. Ulkoilureitti voi jäädä kokonaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Lähellä Kangasalan keskustaa olevassa asemakaavassa on tavoitteena pysyvän asumisen tai virkistysalueen osoittaminen. Näin ollen loma-asutuksen muodostaminen ei ole tarkoituksenmukaista paikan sijainnin vuoksi. Kiinteistöä ei voida merkitä asemakaavassa rakennuspaikaksi kiinteistön koon, muodon ja sijainnin takia. Pieni ja kapea kiinteistö sijaitsee aivan Vesijärven rannassa, nykyiset rakennukset aivan vesirajassa. Kiinteistö on kooltaan 880 m2 ja leveimmillään noin 25 metriä. (Kangasalan rakennusjärjestyksen mukaan muun kuin saunarakennuksen etäisyyden tulisi olla vähintään 30 metriä rantaviivasta ja saunarakennuksen 15 metriä.) Kiinteistöllä yhden rakennuksen etäisyys rantaviivasta on enimmillään n. 9 metriä ja muut rakennukset ovat lähempänä, melkein kiinni rantaviivassa. Näiden seikkojen vuoksi kiinteistö ei sovellu suunnitelmallisen rakentamisen paikaksi asemakaavassa eikä täytä rakennuspaikalle maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä asetettuja vaatimuksia. Vaikka joidenkin rakennusten rakennusvaiheessa kyseiset säännökset eivät ole olleet voimassa, niitä pitää noudattaa asemakaavaa laadittaessa. Ylläpitäviä korjauksia voi tehdä ilman rakennuslupaa. Luvan hakeminen vaaditaan vain suuremmissa muutostöissä. Rakennuksissa ei ole rakennushistoriallista arvoa, jonka vuoksi ne pitäisi merkitä säilytettäväksi. Edellä mainituista seikoista johtuen asemakaavalle asetetut tavoitteet eivät täyty muutoin kuin merkitsemällä kiinteistö virkistysalueeksi (Maankäyttö- ja rakentamislaki MRL 54 §). Kiinteistön omistus ja käyttö Asemakaavaan ei ole mahdollista merkitä alueen omistajaa. Asemakaavakartassa ei ole lunastuslausetta ja kaavaselostus ei vahvistu. MRL 96 §:n mukaan kunnalla on oikeus lunastaa asemakaava-alueella yleinen alue, joka on tarkoitettu kunnan tarpeisiin. 11 Käytännössä nykytilanne ei maanomistajan kohdalla muutu, kiinteistöä voi käyttää nykyiseen tarkoitukseen kunnes kunnan tarve virkistysalueen toteuttamiseksi syntyy. Kunnalla ei ole tarvetta virkistysalueen toteuttamiseen lähivuosina. Asemakaava laaditaan pitkän aikavälin tarpeisiin laajemman virkistysalueen muodostamiseksi rantaan ja asemakaavan täydentämiseksi kaavoittamattomalle alueelle. Asemakaavalla ei aiheuteta maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Kun alue tulee kunnalle tarpeelliseksi ja jos kiinteistön kauppahinnasta ei silloin päästä sopimukseen, lunastustoimituksessa määritellään paikan arvo sen nykyisen käytön mukaisesti. Lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. (Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 § ja 30 §). Kiinteistön arvo määritellään lunastuksessa siis nykyisen käytön eli loma-asuntokäytön mukaisesti kuten maanomistaja muistutuksessaankin esittää. Lunastustoimituksessa lunastetaan koko kiinteistö rakennuksineen, jolloin maanomistajalla ei ole purkamisvelvoitetta. Kunta on neuvotellut eri vaihtoehdoista maanomistajan kanssa ja myös esittänyt vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi, sopimukseen ei ole kuitenkaan päästy. Neuvotteluissa ei ole esitetty korvaussummaa. Kunta ei voi lunastustoimituksessa määritellä hintaa vaan lunastushinta määritellään lunastustoimituksessa, jonka suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu Maanmittauslaitoksen määräämä toimitusinsinööri sekä kaksi uskottua miestä. Jos maanomistaja haluaa luopua kiinteistöstä ennen kuin kunta tarvitsee sitä virkistysalueen toteuttamiseen, kunta on valmis kaupasta edelleen neuvottelemaan. Kaavaan on ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty maanomistajan kanssa käytyyn neuvotteluun liittyen seuraavat tarkistukset: Haakenpolun katualuetta on hieman kavennettu Tontilla 3 ja 4 rakennusaloja on laajennettu. Tarkistukset ovat vähäisiä, eikä kaavaa sen vuoksi ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Muutoksista on saatu yhdyskuntatekniikan suostumus. Viranomaisyhteistyö Huutijärven laajasta kaava-alueen luonnoksesta, johon tämä kaava-alue on sisältynyt, on käyty viranomaisneuvottelu vuonna 2003. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on osoittaa kaksi uutta ja yksi nykyisen omakotitalon tontti ja osoittaa tilaa kadun rakentamiselle. Maakuntakaavan antamana tavoitteena on kunnollisen virkistysyhteyden luominen Vesijärven rantaan itä-länsisuunnassa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoja on ollut esillä aikaisemmissa kaavoitusvaiheissa. Ulkoilureitti voi jäädä kokonaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön sillä autoliikenne länteen päin voi kulkea Venttiväylää pitkin. 12 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaluonnoksen käsittely kaavoituslautakunnassa 21.5.2013 Valmisteluaineisto nähtävillä ja mahdollisuus jättää mielipiteitä 17.6.-5.7. ja 1.12.8.2013 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 20.5.2014 Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia 17.11.16.12.2014. Asemakaavan hyväksyminen valtuustossa 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Alueelle voi rakentaa kaksi uutta omakotitaloa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen rakentamisen ilmettä ohjataan kaavamääräyksin. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelilla on käyttötarkoituksen merkinnässä vaatimus rakentamisen sopeuttamisesta alueen vanhaan rakennuskantaan. Erillispientaloille kaava varaa rakennusoikeutta 150 tai 230 kerrosalaneliömetriä ja lisäksi talousrakennuksille rakennusoikeutta. Kattokaltevuudeksi on kaikkien asuinkortteleiden osalta määrätty 1:1,5 – 1:2.5. Tonteille on annettu määräys, että rakennusten julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta. Muut alueet Rannan nykyinen lomamökkikiinteistö 1:118 on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Vanha tienpohja voidaan merkitä kävely- ja pyörätieksi, autoliikenne voi kulkea Venttiväylää pitkin länteen päin. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uudisrakennukset sovitetaan ympäröivään rakennuskantaan. Omakotitalojen rakentamisen lisäksi vaikutukset ovat vähäisiä. Haakentien jatkaminen uusille ja nykyiselle tontille pienentää hieman nykyisiä kiinteistöjä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kaavatilanne selkeytyy. Alue on rakentunut viime vuosina voimakkaasti, kahden uuden omakotitalon rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Muut vaikutukset Kadun ja vesihuollon rakentamisen kustannukset ovat noin 36 000 euroa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 13 Havainnekuva. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Rakentamisen toteuttajia ovat yksityiset maanomistajat. Kunta rakentaa kadun ja vesihuollon, toteuttaminen edellyttää katualueiden hankkimista kunnalle. Alueelle laaditaan ensimmäistä kertaa asemakaavaa. Kunta voi lain mukaan ottaa haltuun katualueet. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan. KANGASALLA 27.1.2015 Suunnitteluarkkitehti Susanna Virjo 14
© Copyright 2024