KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VARIKONRANNAN ASEMAKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO KUNTA OSA-ALUE KORTTELI 17.3.2015 755 KANGASALA LIUTTU 953 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kangasalantien eteläpuoli Kaavaalue VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA 17.3.2015 Valtuusto TEKNINEN KESKUS KANGASALAN KUNTA PL 50, Urheilutie 13 36200 Kangasala 1 OHEISMATERIAALI Vatialan osayleiskaavan selvitykset. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on käynnistetty kunnan aloitteesta maaliskuussa 2015. 2.2 Asemakaava Suunnittelualue osoitetaan sekä kerrostalotontiksi että sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jossa on sallittua tavanomaiseen asumiseen rinnastettava palveluasuminen. Korttelialueelle voi sijoittaa myös vähäisesti lähipalveluita, esimerkiksi ravintolan. Pitkäjärven rannan jyrkkä rinne jää leveäksi lähivirkistysalueeksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunta vastaa hankkeen toteuttamisesta. Tavoitteena on saada asunnot käyttöön v. 2017. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Pitkäjärven rannassa Ilkontien eteläpuolella. Alue on toiminut aiemmin varikkoalueena, josta on purettu rakennukset pois lukuun ottamatta rannassa sijaitsevaa kahta saunaa ja pohjoispuolella sijaitsevaa kasarmirakennusta. Jyrkkä ja metsäinen kalliorinne laskee rantaan. Luonnonympäristö ja virkistys Alueen eteläosa on osa laajempaa arvokasta kallioaluetta. Ilkon kalliorinteen alueella esiintyy seuraavia uhanalaisia ja harvinaisia lajeja: liito-orava, liuskaraunioinen, tummaraunioinen sekä seuraava uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi: keskiravinteiset varjoisat kalliojyrkänteet. Rannassa kulkee myös merkittävä ekologinen yhteys kallioalueelta länteen. 2 Maaperä on hienoa hietaa, moreenia ja kalliota. Rakennettu ympäristö 1 4 2 3 Kartta kasarmialueesta ja nykyinen Ilkontien linjaus (harmaa). Alueella on toiminut lentovarustevarikko ja varuskunta. Ilmatorjuntapatteriston toiminta päättyi vuonna 1980. Alue jäi varasto ja koulutuskäyttöön, jonka jälkeen se myytiin Kangasalan kunnalle 1996. Kaavoitettavan alueen pohjoispuolella on jäljellä 1940luvulla rakennettu rapattu kasarmirakennus (1), jolla on rakennushistoriallisia ja historiallisia arvoja. Se on saneerattu toimistokäyttöön 1990-luvun loppupuolella. Rannassa sijaitsevista saunoista suurempi pyöröhirsinen rakennus (2) on rakennettu 1943 ilmatorjuntapatteriston varusmiesten käyttöön. Tampereen Sotilaspiirin Esikunta saneerasi siitä edustussaunan, jota maanpuolustusyhdistykset käyttivät 1980-luvun alusta alkaen. Toinen pienempi sauna (3) on myös hirrestä, mutta lautavuorattu. Se oli päällystön käytössä. Hirret on perimätiedon mukaan tuotu Terijoelta. Länsirajalla olleen rakennuksen (4) perustukset ovat maastossa näkyvissä. Kenttämäiset alueet ovat vähitellen metsittyneet. Alueelle on suoritettu maaperän kunnostustöitä vuonna 2008 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimesta. Entinen ampumarata on kunnostamatta, alue jää virkistysalueelle. Yksikerroksinen yksityinen päiväkoti avattiin Ilkontien ja Kangasalantien väliin tammikuussa 2015. Alueen länsireuna rajoittuu omakotitaloon ja sen talousrakennuksiin. 3 Liikenne ja verkostot Ilkontie on alueen läpi kulkeva kokoojakatu Kangasalantieltä itään. Tien eteläreunassa kulkee jalkakäytävä suunnittelualueen kohdalla. Kangasalantie on joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytävä. Pohjoispuolen kortteli on kaukolämmön piirissä. Alueen länsireunassa ja Ilkontien varressa kulkee sadevesiviemärilinjoja. Ilkontien eteläpuolella sijaitsee sadevesien imeytys/viivytysallas. Palvelut Ylä- ja alakoulut ja päiväkoti sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä, kaupalliset lähipalvelut Lentolassa sekä Kangasalantien varressa Nattarinraitin eteläpäässä. Maanomistus Asemakaava-alue on kunnan omistama (keltainen väri). Kaava-alue ulottuu kolmen kiinteistön alueelle. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavassa asemakaavoitettava alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Pitkäjärven itäpuolinen Ilkon kalliorinne on huomioitu luontoarvojensa vuoksi. 4 Yleiskaava Joulukuussa 2014 hyväksytyssä Vatialan osayleiskaavassa alue on merkitty tehokkaan asumisen alueeksi (A1) ja lähipalveluille PL. Rinne on lähivirkistysaluetta, jossa on arvokas kallioalue. Rannassa kulkee liito-oravien kulkureitti. Huutomerkki osoittaa vanhan ampuradan paikan, jonka maaperää ei ole puhdistettu. Hulevedet tulee selvittää asemakaavassa. Asemakaavatilanne Alueella ei ole ennestään voimassa asemakaavaa, alueella on ollut laajempi asemakaavaluonnos nähtävillä vuonna 2006. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa asemakaavoitettuun alueeseen, jossa työpaikka- ja lähipalveluiden korttelit (Kartta yllä asemakaavayhdistelmästä). Itäpuolella on vireillä asemakaavaluonnos, joka oli nähtävillä 11.-19.12.2014 ja 7.27.1.2015. (kartta vasemmalla). Meluselvitys Vatialan osayleiskaavan meluselvityksen mukaan, vuoden 2030 ennusteella, yöajan keskimelutaso jää alle 45 dB:n. 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rekola-kodon laitosmaista vanhusten asumista korvaamaan on rakennettava uudet tilat lähivuosina. Vanhusten ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien asuntojen lisäksi samaan kokonaisuuteen rakennetaan päiväkeskus ja asuntoja lyhytaikaisille asukkaille. Koska keskustassa on vastaavia palveluita tarjoava Jalmarin Koto, sijoituspaikkaa etsitään kunnan länsiosan aluekeskuksista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vanhusten asumisen sijoittamista on käsitelty eri alojen valmistelevissa työryhmissä. Selvitettävänä on useita vaihtoehtoja. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Varikonrannan alueen asemakaavan osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat Toiminnanharjoittajat Kunnan palvelualueet (ympäristö- ja rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, vanhuspalvelut, vapaa-aika, tilapalvelu) Pirkanmaan pelastuslaitos Kangasalan Vesi -liikelaitos, Kangasalan Lämpö, Elisa Oyj, Elenia Oy Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo Vireille tulo Vireille tulosta tiedotetaan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja käsittelyt Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa vanhusten tehostetun asumisen yksikkö ja kerrostaloasuntoja Ilkontien varteen ja säilyttää rantakallion alue virkistysalueena. Pihaalueista on tarkoitus muodostaa suojaiset ja esteettömät ja asunnoista suunnata näkymiä etelään. Myös pienen julkisen näköalatasanteen toteuttaminen on tavoitteena. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan valmisteluaineiston käsittely kaavoituslautakunnassa 17.3.2015. Luonnokset nähtävillä. Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa Asemakaavaehdotus nähtävillä 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kortteliin osoitetaan toiselle tontille noin 72 vanhusten asuntoa, 25 hengen tilapäisosasto ja ympäristön vanhuksia paleleva päiväkeskus. Toiselle tontille sijoittuu kerrostaloasumista noin 65 asukkaalle. Autopaikkoja on määrätty toteutettavaksi 1 autopaikka 125 k-m2 kohti YSA –tontilla ja AK-tontilla 1 autopaikka 90 k-m2 kohti. 6 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rannan arvokas kallioalue säilytetään. Rakentamisen tapaa ohjataan kaavamääräyksin. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Läntinen tontti merkitään sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jossa on sallittua tavanomaiseen asumiseen rinnastettava palveluasuminen. Lähipalvelut tontilla ovat mahdollisia, esimerkiksi ravintola. Kerroskorkeus voi vaihdella II ja IV välillä. Itäisempi tontti on II-IV –kerroksista kerrostalorakentamista varten. Rakennusoikeutta on yhteensä 8500 k-m2. Muut alueet Ilkontie merkitään katualueeksi ja ranta lähivirkistysalueeksi sekä VU-alueeksi. Rantaan on mahdollista rakentaa suurempi sauna. Ilkontieltä osoitetaan kävely- ja pyöräilyreitti Liutun suuntaan sekä kävelypolku alas rantaan. Liuttuun päin on tavoitteena rakentaa kävely- ja pyöräily-yhteys tulevaa Pitkäjärvenraittia pitkin. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Uudet toiminnot ja rakentaminen lähelle Kangasalantietä eheyttävät yhdyskuntarakennetta Vatialan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Rakentaminen sijoittuu hyvien joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien läheisyyteen. Ilkontien varsi täydentyy ja katukuva muuttuu rakennetuksi. Liikenteelliset vaikutukset Ratkaisu tukee joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikennemuotojen käyttöä. Paikka on hyvin saavutettavissa sekä bussilla että kävellen ja pyöräillen. Vaikutukset ovat merkittävät verrattuna vanhainkodin nykyiseen sijaintiin Pikonlinnassa kaukana keskustaajamasta. Koska toiminta edellyttää ympärivuorokautista hoivaa, henkilökunta liikkuu myös henkilöautolla, jota varten tontilta on osoitettu pysäköintitilaa. Myös saattoliikenne päiväkeskukseen aiheuttaa päiväaikaan lisääntyvää liikennettä. Vaikutukset asukkaiden arkipäivän elämään Ympäröivän alueen asukkaille voi aiheutua liikenteestä ja rakentamisesta jonkin verran häiriötä. Toisaalta alueen kohentuva ilme ja monipuolistuva tarjonta voivat myös parantaa lähialueiden asukkaiden elämänlaatua. Polkuverkoston laajentaminen ja näköalatasanteen rakentaminen mahdollistavat maisemista nauttimisen. Taloudelliset vaikutukset Keskeinen sijainti mahdollistaa sekä henkilökunnan että vieraiden edullisen liikkumisen. Käytöstä poistuvan vanhainkodin uusiokäytöllä tai purkamisella on tuntuvia talousvaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen tärkeimmät luontoarvot on merkitty kaavamääräyksin säilytettäväksi. Rakentaminen sijoittuu pääosin vanhan varuskunta-alueen rakennetuille paikoille. Eniten puustoa joudutaan kaatamaan länsiosassa. Välillisenä vaikutuksena keskeisesti sijoittuva, eheyttävä rakenne vähentää luontoon kohdistuvaa rasitusta ja päästöjä. Vaikutukset elinkeinoelämään Suuri rakennushanke on tärkeä työllistäjä. Asemakaava mahdollistaa ravintolan tai muun lähipalvelun sijoittumisen maisemallisesti hienolle paikalle. 7 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Nimistö Alueen nimistö ei muutu. Pitkäjärvenraitti jatkuu Tiiriläntien suunnassa kohti Liuttua. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat, viestit jatkosuunnittelulle Havaintokuva uudisrakennuksista. Ilkontien laadukkaaseen kaupunkikuvaan tulee kiinnittää huomiota. Piha-alueiden esteettömyys tulee turvata. Yleinen kävely-yhteys tulee rakentaa Ilkontieltä rantaan. Ekologisen yhteyden säilyttäminen rannan virkistysalueilla vaatii alueiden säilyttämistä puustoisena. Korttelia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Hankkeen suunnittelu käynnistetään kesällä 2015, ja rakennusten on tarkoitus olla käytössä v. 2017. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksessa seurataan asukkaiden arkielämän muutoksia ja hulevesijärjestelmien toimivuutta. KANGASALA 17.3.2015 Suunnitteluarkkitehti Susanna Virjo Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen 8
© Copyright 2024