VIISAUS, FILOSOFIA JA ANKARA TIEDE Länsimaiden tähänastiset viisaat: Sokrates, Hegel ja Kojéve [email protected] VIISAUS ANTIIKIN FILOSOFIASSA Alexandre Kojéve (1902–1968): ”Tajusin, että Kreikassa oli tapahtunut jotakin kaksituhatta vuotta sitten. Kaiken avain ja lähde oli siellä. Lauseen alku lausuttiin siellä.” ”olen viisain kaikista” (Apologia 21a) viisas, sofos tietää, ettei tiedä (Sokrates): on viisaampi luulee tietävänsä, olevansa viisas Stoalaiset: ”Tieto kohdistuu siis maailmaan kokonaisuutena ja sitä voi olla vain sellaisella viisaalla, joka tietää kaiken tiedettävissä olevan.” (Sihvola, 85) ARISTOTELES Metafysiikka I sofia epistémé tekhné empeiria aisthésis (nús, fronésis) tietää mitä tekee KUKA ON VIISAS? teoreettinen ja käytännöllinen aspekti Sokrates stoalaiset Herakles KUKA ON VIISAS? teoreettinen ja käytännöllinen aspekti Platon/Aristoteles Aleksanteri Suuri ”Miten on mahdollista, että perinnöllinen monarkki suostui lähtemään kotimaastaan ja tahtoi sulauttaa synnyinmaansa voittoisan aatelin kukistamiinsa kansoihin? Sen sijaan, että olisi tehnyt omasta rodustaan ylivertaisen ja isänmaastaan koko muun maailman hallitsijan, hän teki kaikkensa hävittääkseen rotunsa ja lakkauttaakseen isänmaansa poliittisesti.” (Historian loppu, 121–2). (Sonderling) KUKA ON VIISAS? teoreettinen ja käytännöllinen aspekti Napoleon Hegel Kojéve: ”Hegelin filosofia on Napoleonin tulemista tietoiseksi.” (HL, 51) Jena 1806 ONKO KUKAAN YRITTÄNYT MOLEMPIA? ”Yhtäältä filosofin korkein päämäärä on viisauden tai totuuden etsiminen ja tämän etsimisen, jota filosofi ei määritelmänsä mukaisesti koskaan saa päätökseen, sen oletetaan vievän kaiken hänen aikansa.” (HL111– 2). ”Toisaalta myös valtion hallitsemiseen tarvitaan aikaa, itse asiassa paljon aikaa, vaikka valtio olisi kuinka pieni. Totta puhuen myös valtion hallitseminen vie ihmisen kaiken ajan.” ”Yritin lukea Hegeliä. Luin koko Hengen fenomenologian neljä kertaa. Yritin rajusti, mutten ymmärtänyt kirjasta sanaakaan. Sitten – tämä tapahtui Pariisissa – en tehnyt mitään, opiskelin vain, mutta juustoa myyvä setäni kuoli ja jäin rahattomaksi. Eräänä päivänä vuonna 1933 Hegelkursseja pitänyt Koyré joutui keskeyttämään kurssinsa ja pyysi minua jatkamaan. Hyväksyin ehdotuksen. Luin Hengen fenomenologian uudelleen ja kun pääsin neljänteen lukuun, ymmärsin mitä Napoleon merkitsi. Aloitin kurssin. En valmistellut mitään etukäteen, luin ja kommentoin, mutta kaikki mitä Hegel sanoi näytti täysin selvältä. Tunsin tosiaankin harvinaislaatuista älyllistä mielihyvää.” (HL, 75) Raymond Aron, Georges Bataille, Andre Breton, Pierre Klossowski, Jacques Lacan, Emmanuel Levinas, Maurice Merleau-Ponty, Jean-Paul Sartre. Vuoden 1938–1939 kurssi: Filosofia ja viisaus Hengen fenomenologian lopussa Hegel siirtyy filosofiasta viisauteen. ”Viisaan määritelmästä kaikki filosofit ovat samaa mieltä. Ensinnäkin se on erittäin yksinkertainen ja voidaan ilmaista yhdellä lauseella: viisas on ihminen, joka pystyy vastaamaan ymmärrettävästi, peräti tyydyttävästi kaikkiin kysymyksiin, joita hänelle voidaan esittää hänen teoistaan, ja vastata niin, että hänen vastauksiensa kokonaisuudesta muodostuu johdonmukaista puhetta. Tai mikä on sama asia, viisas on täysin ja täydellisesti itsestään tietoinen ihminen.” (JHL, 257) Hegelillä oli rohkeutta myöntää: hän saavutti tämän. VIISAS ON kaikkitietävä täydellisen täysin tyytyväinen itsetietoinen (Platon, moraalisesti täydellinen Fénelon, Snellman jne.) Hengen fenomenologian päätelmä on täydellinen (261). – Mikäli hyväksyy Hegelin premissit, ei voi esittää mitään vastaväitteitä johtopäätöksille. (262) ”Oli miten oli, toistaiseksi en ole kuullut puhuttavan ainoastakaan vakavasta tämäntyyppisestä vastaväitteestä.” (262) PhG:n PREMISSI premissi: itsetietoisuus (joka pyrkii laajenemaan) Platon: sama premissi, mutta viisautta (täydellistä itsetietoisuutta) ei ehdi ihmiselämässä saavuttaa. Hegel: vastaa osoittamalla tosiasian: minä olen täydellisen itsetietoinen (263) Hegelistä voi olla välittämättä (hindut: turian ehdoton yö; Nietzschen kiinalainen), mutta jos käy keskusteluun, on jakanut premissin. VASTAVÄITTEET Nauru (”ei vakavia vastaväitteitä”) (G. Bataille) S. Kierkekaard: Hegelin järjestelmässä enemmän saksalaisia dosentteja kuin kiinalaisia ylipäänsä ”Sodan jälkeen siirryin talouteen. ... Rakastan tätä työtä. Intellektuelli ei niinkään onnistu vaan menestyy. Hän kirjoittaa kirjan, se menestyy, siinä kaikki. Täällä on toisin. Täällä voi kokea todellisia onnistumisia. Mainitsin jo, millaista mielihyvää tunsin kun tullijärjestelmäni hyväksyttiin. Tämä on eräänlaista korkeampaa peliä. Voi matkustella ja kuulua kansainväliseen eliittiin, siihen, joka on korvannut aristokratian. Lisäksi tapaan merkittäviä ihmisiä.” (HL, 76) OLIKO KOJÉVE VIISAS/JUMALA? Laajasti sivistynyt: ”jokaisen filosofin on perehdyttävä aikansa fysiikkaan” (tensorilaskenta); osasi saskriittiä, tiibettiä; matkusti laajasti, julkaisi taiteentut. (Kandinsky) ... ja sain paljon aikaan. ”On totta, että viisauteen voi tarttua, vain jos kykenee uskomaan omaan jumaluuteensa.”, viisas tunnistaa itsensä jumalassaan Perusongelma: Kojéve kuoli sydänkohtaukseen 4.6.1968 hérós theos? - vai psykopaatti