Viisas Raha 8 /2014 - Osakesäästäjien Keskusliitto

VIISAS
RAHA
SIJOITTAJAn
taulukot
Osakkeet&
rahastot
s.36–39
8
Lehti suomalaiselle sijoittajalle
2014 Osakesäästäjien Keskusliitto • Hinta 9,50 €
YIT:n näkymät:
Kauniskangas
haluaa katsoa
kauas eteenpäin
Finanssivalvonnalla
enemmän tapauksia:
Pörssissä
dopingia?
Roger Wessman:
Suomen palkat
ja kilpailukyky–
mikä on totuus?
TUTKIMUS:
YksiLÖLLINEN
varainhoito 2014
Pieni varainhoitaja tuo tuottoja suurelta talolta saat palveluja
SIJOITUSLISTA top 5:
FISKARS
KESKO
TeliaSonera
Orava
RESTAMAX
Jo 40 vuotta yksilöllisiä kivitaloja.
PÄÄKIRJOITUS
Heikkoja signaaleja
EKP päätti syyskuun kokouksessaan alentaa ohjauskoron hyvin lähelle nollaa
ja keskuspankkitalletusten korot painettiin jopa 0,20 prosenttia negatiivisiksi.
Markkinoilla ei ihan osattu odottaa näin voimakkaita toimenpiteitä. Ja kun toisaalta
Fedin odotetaan jo tulevana vuonna harkitsevan ensimmäisiä koronnostoja, on tämän
seurauksena nyt nähty pitkään odotettu euron heikkeneminen.
Euron heikkeneminen tukee euroalueen vientiyrityksien kilpailukykyä ja sitä kautta
Euroopan talouskasvua, vaikka vielä toistaiseksi merkit talouskasvusta ovat aika
heikkoja. Vaikutukset näkyvätkin vasta pidemmällä aikavälillä. Eräiden arvioiden
mukaan euron 10 prosentin heikkeneminen suhteessa muihin päävaluuttoihin
lisäisi euroalueen vientiä 2-3 prosentilla ja myönteinen vaikutus euroalueen
bruttokansantuotteeseen olisi puolen prosentin luokkaa.
Vaikka positiivisia merkkejä on ilmassa, kaikkien yhtiöiden tilanne ei ole yhtä
hyvä. Syyskuun lopussa ilmoitettiin Talvivaaran saneerausohjelman etenemisestä.
Selvitysmiehen mukaan Talvivaaran toiminta on osoittautunut elinkelpoiseksi,
mutta vaatii edelleen lisärahoitusta. Samassa yhteydessä esitettiin Talvivaaran
tytäryhtiönsä kautta harjoittaman liiketoiminnan siirtämistä uuteen perustettavaan
yhtiöön. Jäi vielä avoimeksi mitä tämä käytännössä tarkoittaa Talvivaaran nykyisten
osakkeenomistajien kannalta, mutta selvää on, ettei tilanne vieläkään näytä hyvältä.
Tässä numerossa julkaistaan
Euron heikkeneminen tukee
elokuussa toteuttamamme
euroalueen vientiyrityksien
varainhoitokyselyn tulokset. Kysely
kilpailukykyä ja sitä kautta
toteutettiin verkkokyselynä 14.8. – 29.8.
Euroopan talouskasvua,
vaikka vielä toistaiseksi
ja kyselyyn vastasi ennätykselliset 2151
merkit talouskasvusta ovat
jäsentämme. Kyselyn vastausprosentiksi
aika heikkoja.
muodostui näin ollen 19 prosenttia.
Haluan tässä vielä kerran esittää
suuret kiitokset kaikille vastaajille! Arvoimme vastaajien kesken myös muutaman
kirjapalkinnon ja palkintojen voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
Vastaajista 425 kpl ilmoitti käyttävänsä varainhoitajien palveluita. Tämän lehden
laaja artikkelikokonaisuus käsittelee markkinoilla tarjolla olevien varainhoitopalvelujen
eroja ja niitä käyttävien vastaajien kokemuksia yksilöllisestä varainhoidosta. Suurin osa
vastaajista ilmoitti, etteivät ole tällä hetkellä yksilöllisen varainhoidon piirissä, vaan he
hoitavat osakesalkkuaan ja muuta varallisuuttaan mieluummin itse. Näiden vastaajien
ajatuksia ja näkemyksiä käsitellään lehtemme tulevissa numeroissa.
Antti Lahtinen
päätoimittaja
vuotta
1974-2014
Jämerä-Dynamic kivitoimitus alk. 75 860 € + rahti
www.jamera.fi
VIISAS RAHA • Lehti suomalaiselle sijoittajalle
Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry • Päätoimittaja Antti Lahtinen/[email protected] • Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy
Toimituspäällikkö Olli Havu/[email protected] • Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/
[email protected] • ISSN 1797-3503 • Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto [email protected] • Jakelu ja levikki Lehden
perusjakelu on n. 16.500 kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti 1.000 – 20.000 kpl:n erikoisjakeluja. • Paino Punamusta Oy, Joensuu
viisas raha 08/2014
3
Kuva: Timo Porthan
sisältö
14–27
TUTKIMUS
Yksilöllinen varainhoito 2014
Suurella ja pienellä varainhoitajalla
on eronsa. Suuret toimijat Nordea,
OP-Pohjola ja Danske Bank tuottavat
paljon tietoa, seuraavat riskejä ja
palvelevat moderneilla kanavilla
asiakastaan. Pienet taas tuntuvat
asiakaslähtöisemmiltä. Ja mikä
tärkeintä, niiden avulla tuottoa
tulee mukavasti. Tulokset
ovat Yksityinen varainhoito
2014 -tutkimuksesta.
3 Pääkirjoitus
Euro heikkenee.
13 Kolumni
Timo Rothovius: Pörssilista
lyhenee jälleen.
6–7 Markkinat
Analysoi itse pörssin unohdettuja. Ennen lukujen katsomista
tarvitaan ymmärtämystä. Aloita
yhtiön historiasta ja toimialan
tilanteesta, neuvoo Kristian
Tammela.
40–42 Osakesäästäjien
jäsensivut
Paikallisyhdistykset ja
tapahtumat.
34–35 Asiantuntijat
Roger Wessman ja suomalaisten
palkkojen kilpailukyky.
Jarl Waltonen: Toimiiko vanha
neuvo korkosijoituksista
enää tänään?
43 Viimeinen sana
Jarmo Leppiniemi: Epäilys
oikeassa paikassa on kullan
arvoista .
8–9 Markkinat
Joukkolainat ja korkopaperit.
Viisasteleva raha.
36–37 Sijoituslista
Tähtäin ensi vuoteen, Fiskars
otti ykköspaikan.
10–12 Doping
Finanssivalvonnalla lisää töitä
alkuvuonna. Vinkkejä epäselvyyksistä tulee monelta taholta,
kertoo toimistopäällikkö
Sari Helminen.
4
viisas raha 08/2014
38–39 Rahastot
Helena Ranta-ahon vähän
henkilökohtaisempi
rahastoanalyysi.
28–33
YIT ja rakentajat
Kurssin alamäkeä lasketelleen
YIT:n toimitusjohtajan Kari
Kauniskankaan tähtäin on
pitempi, kuin nykyisyys, jota
kotimaan taantuma ja Venäjän
vaikeudet värittävät.
6
Kristian Tammela
INFO!
Katso netistä Osakesäästäjien
aamukatsaus joka arkipäivä:
www.osakeliitto.fi/
aamukatsaus
Katso netistä Osakesäästäjien
muut edut jäsenilleen:
www.osakeliitto.fi/jasenedut
10
Sari Helminen
viisas raha 08/2014
5
UNHOKIT
”Jos jokin osake näyttää edulliselta analyysin perusteella
ja analyysi on tehty huolellisesti, niin ei muuta kuin
rohkeasti sijoittamaan.”
”Uutisvirran seuraaminen on kiinni
omasta halusta. Ei
ole pakko muuttaa mieltään koko
ajan”, sanoo
Kristian Tammela.
Ota mallia ammattilaisista ja ala arvioida seurannan ulkopuolisia yhtiöitä
Analysoi itse pörssiunhokkeja
TEKSTI: PETRI RAUTIAINEN KUVAT: OLLI HAVU
P
örssistä löytyy reilusti yrityksiä,
joita ei julkisesti seurata. Sijoittajalle niiden analysointi voisi tuoda
etulyöntiaseman, oikein tehtynä.
Markkinoiden huomio jakaantuu epätasaisesti. Analyytikkokiinnostuksen puutteelle on monia syitä. Osa johtuu yritysten
luonteesta: kiinnostamattomat yritykset
ovat lähes aina pieniä. Sijoitusfirman johtajan David J. Merkelin tutkimuksen
mukaan ne toimivat useimmin tylsillä ja
vaikeasti analysoitavilla aloilla. Osa huomion puutteesta johtuu myyntipuolen analyytikoiden kannustimista.
Analyytikoiden palkka tulee useimmin
epäsuorasti saman pankin osakevälityspalkkioista tai pääomajärjestelyistä. Alexander
6
viisas raha 08/2014
von Nandelstadh onkin tutkinut, että
analyytikot kiinnostuvat erityisesti tiuhaan
vaihdetuista osakkeista ja analysoivat niitä
tarkemmin.
Julkisesti seuraamattomia yrityksiä on
Suomen pörssin yrityksistä noin neljännes.
Merkelin laskelmien mukaan yhdysvaltalaisista yli 10 miljoonan dollarin markkinaarvon yrityksistä vailla seurantaa oli noin 15
prosenttia.
Seuraamattomuudesta on seurauksia
osakkeelle. Myyntipuolen analyytikoiden
seurannan lisääntyminen vähentää osakehinnan heiluntaa, kasvattaa yhtiön markkina-arvoa ja lisää osakkeen likviditeettiä. Tutkimusten mukaan tieto yrityksestä kulkee
analyytikoiden kautta paremmin sijoittajille,
ja hinnoittelu tarkentuu.
Jos yritys jää ilman ammattimaista seurantaa, voivat sen oikea arvo ja markkinoille heijastuva hinta karata kauas toisistaan.
Markkinoiden tehottomuus voi luoda mahdollisuuksia.
Analysoi kuin ammattilainen
Piensijoittaja voi lähestyä analysoimattomia
yrityksiä ottamalla mallia ammattianalyytikoista, joille ei riitä kutina osakkeen hyvyydestä tai huonoudesta.
Nordean varallisuudenhoidon osakestrategi Kristian Tammela neuvoo aloittamaan perustekijöistä:
”Mitä yhtiö tekee, mikä sen historia on,
missä mennään toimialalla nyt ja tulevaisuu-
dessa. Tätä ymmärtämistä tarvitaan, ennen
kuin lukuja kannattaa alkaa katsoa.”
Yrityksen analysointi on vertailua. Yritystä verrataan muihin toimijoihin, osaketta
muihin saman alan osakkeisiin odotusten
ymmärtämiseksi ja vuosikertomuksia ajallisen perspektiivin saamiseksi. Olennaista on
kyseenalaistaa ja erottaa yritykseen syvemmin vaikuttavat uutiset markkinamölystä.
Aloittaa voi vuosikertomuksista.
”On erittäin hyvä tietää, mitä yhtiössä
on tapahtunut. Meneekö huonommin vai
paremmin ja mistä johtuen. Siihen voi käyttää niin paljon aikaa kuin haluaa. Ehdottomasti auttaa asiaa, jos tuntee tilinpäätösjutut, kannattavuusmittarit sekä kerroin- ja
diskontattujen kassavirtojen menetelmät”,
Tammela jatkaa.
Tulevaisuuden riskejä on helpompi mallintaa, kun tietää menneisyyden kolhut ja
onnistumiset. Pohjatyön jälkeen piensijoittaja voi käyttää vaivaa yrityksen ajankohtaisseurantaan pohjattomasti. Ammattilaiselta karkeaan analyysiin kuluu kymmeniä
tunteja.
”Vähintään kannattaa lukea aina osavuosikatsaukset läpi. Pysyy kartalla mitä johto
sanoo markkinoista. Muun uutisvirran seuraaminen on sitten kiinni omasta halusta.
Ei kuitenkaan ole mikään pakko muuttaa
mieltään koko ajan”, Tammela summaa.
”Jos jokin osake näyttää edulliselta
analyysin perusteella ja analyysi on tehty
huolellisesti, niin ei muuta kuin rohkeasti
sijoittamaan. Osakkeita ostaessa kannattaa
kuitenkin muistaa ajallinen hajauttaminen.
Vaikka osake olisi aliarvostettu, ei se tarkoita, etteikö osake voisi olla vielä edullisempi
seuraavana päivänä. Pienet yhtiöt joita analysoidaan harvoin voivat pysyä aliarvostettuina jopa vuosikausia.”
Lindström suosittelee tarkistamaan
arvonmääritysmallit vielä kerran, mikäli
ero oman arvion ja markkinahinnan välillä
on suuri. Ehkä siihen on syynsä.
”Onko arvostusmalli herkkä tietyille
parametreille vai onko markkinoilta todellakin jäänyt huomaamatta jotain? Piensijoittajille pahimmat sudenkuopat saattavat
syntyä liian monimutkaisesta arvonmääritysmallista, jonka toimintaa hän ei täysin
ymmärrä. Tällöin arvonmäärityksen parametrien herkkyysanalyysin tärkeys korostuu.”
Vaikka analyysi ei tarjoaisi sijoitusmahdollisuutta, ei se mennyt harakoille.
”Yhtiöiden analysointi on hauskaa sekä
palkitsevaa, ja samalla oppii tuntemaan
yrityksiä paremmin”, Lindström summaa. •
Ennen sijoituspäätöstä
Kultakimpaleiden löytäminen pörssiunhokkien joukosta ei ole helppoa. Kymmenien tuntien itsenäinen analyysi saattaa
johtaa arvioon, joka ei juuri poikkea markkinoiden näkemyksestä. Sijoittaja joutuu
lisäksi kantamaan riskiä siitä, ettei osaketta
vaihdeta usein eikä hinta reagoi nopeasti.
Toisaalta piensijoittajalla saattaa olla
useita yhtiöitä seuraavia ammattilaisia
enemmän aikaa ja kokemusta analysoitavasta liiketoiminnasta. Ja ovat analyytikotkin ihmisiä virhetaipumuksineen.
Tunnettu sijoittaja Tom Lindström rohkaisee toimimaan:
”Pienet yhtiöt, joita analysoidaan harvoin, voivat pysyä aliarvostettuina jopa
vuosia”, Tom Lindström muistuttaa.
viisas raha 08/2014
7
MARKKINAT
30 myynnissä ollutta pankkien liikkeellelaskemaa joukkolainaa ja korkotodistusta, syyskuu 2014
takaisinmaksu
Liikkeellelaskija
laina
takaisin
vähimmäismerkintämerkintä
maksupäivä merkintä
palkkio
kurssi
tuottorakenne
(osallistumisaste)
Aktia Pankki Oyj
Aktia debentuurilaina 4/2014
18.10.2019
1 000 €
0,00 %
100 %/vaihtuva
kiinteä korko 3 %
nimellispääoma + korko
Svenska Handelsbanken AB
Osakeindeksiobligaatio Globaalit yhtiöt 5088
12.10.2018
5 000 €
1,75 %(5000-1000000€)
110 %
vaihtuva/indeksi (105 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Suomen Hypoteekkiyhdistys ei tällä hetkellä myynnissä
Danske Bank
Danske Bank Indeksiobligaatio 1071A
23.10.2019
1 000 €
noin 1 % p.a. strukturointi
105 %
vaihtuva/indeksi (70 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Danske Bank
Danske Bank Indeksiobligaatio 1071B
23.10.2019
1 000 €
noin 1 % p.a. strukturointi
110 %
vaihtuva/indeksi (120 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Danske Bank
Danske Bank Indeksiobligaatio 1072A
23.10.2019
1 000 €
noin 1 % p.a. strukturointi
105 %
vaihtuva/indeksi (70 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Danske Bank
Danske Bank Indeksiobligaatio 1072B
23.10.2019
1 000 €
noin 1 % p.a. strukturointi
110 %
vaihtuva/indeksi (120 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Pohjola Pankki Oyj
Säästöobligaatio Kestävä Eurooppa VIII/2014
12.10.2020
Nordea Pankki Suomi Oyj
Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Perheyhtiöt USA Perus 15.9.2020
1 000 €
noin 0,33 % p.a. strukturointi
100 %
vaihtuva/indeksi (70 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
102 %
vaihtuva/indeksi (70 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nordea Pankki Suomi Oyj
Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Perheyhtiöt USA Extra
15.9.2020
1 000 €
noin 0,8 % p.a strukturointi
110 %
vaihtuva/indeksi (150 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nordea Pankki Suomi Oyj
Osakeobligaatio kestävä kehitys
15.9.2017
1 000 €
noin 1 % p.a strukturointi
105 %
vaihtuva/indeksi (70 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nordea Pankki Suomi Oyj
Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Maailma Perus
15.10.2020
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
102 %
vaihtuva/indeksi (70 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nordea Pankki Suomi Oyj
Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Maailma Extra
15.10.2020
1 000 €
noin 0,8 % p.a strukturointi
110 %
vaihtuva/indeksi (170 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nordea Pankki Suomi Oyj
Osakeobligaatio Saksa Perus
15.10.2010
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
102 %
vaihtuva/indeksi (60 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nordea Pankki Suomi Oyj
Osakeobligaatio Saksa Extra
15.10.2010
1 000 €
noin 0,7 % p.a strukturointi
110 %
vaihtuva/indeksi (160 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nordea Pankki Suomi Oyj
Valuuttaobligaatio Kiina
17.10.2016
1 000 €
noin 1,0 % p.a strukturointi
105 %
vaihtuva/indeksi (380 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus Eurooppa High Yield 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+4,0%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus Kesko 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+0,35%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus Stora Enso 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+1,55%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus UPM Kymmene 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+1,60%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus Stena 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+2,0%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus ThyssenKrupp7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+2,15%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus ArcelorMittal 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+2,25 %
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus Dell 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+2,45%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus Fiat 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+3,10%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nordea Pankki Suomi Oyj
Korkotodistus Metsä Board 7/2019
20.7.2019
1 000 €
noin 0,6 % p.a strukturointi
noin 99 %
3 kk euribor+3,20%
nimellispääoma + lisätuotto*
Nooa Säästöpankki Oy
Nooa Säästöpankin Debentuurilaina II/2014 Sarja A
10.12.2019
1 000 €
0,00 %
100 %/vaihtuva
Kiinteä 3%/12 kk eur + 2%
nimellispääoma + korko**
Nooa Säästöpankki Oy
Nooa Säästöpankin Debentuurilaina II/2014 Sarja B
10.12.2019
1 000 €
0,00 %
100%/vaihtuva
Kiinteä 2,75%/12 kk eur + 1,75%
nimellispääoma + korko**
Nooa Säästöpankki Oy
Säästöpankki Sijoitusobligaatio Euroopa II Perus
21.10.2020
1 000 €
2,00 %
100 %
vaihtuva/indeksi (55 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Nooa Säästöpankki Oy
Säästöpankki Sijoitusobligaatio Euroopa II Tuotto
21.10.2020
1 000 €
2,00 %
110 %
vaihtuva/indeksi (200 %)
nimellispääoma + lisähyvitys
Danske Bank A/S
UB Metsäobligaatio IV/2014
15.10.2021
5 000 €
1-2%, struktutointi 0,3-0,6 p.a.
100 %/vaihtuva
kiinteä 5,25%/euribor 3 kk +3,1%
nimellispääoma + korko***
S-Pankki
ei tällä hetkellä myynnissä
Suupohjan Osuuspankki
ei tällä hetkellä myynnissä
Ålandsbanken Abp
ei tällä hetkellä myynnissä
VIISASTELEVA RAHA
Seppo Kaisla
Suomen soilla näkyy tutkijoiden mukaan tänä syksynä
tavallista enemmän kurkia.
Onko tämä merkki ilmastomuutoksesta?
”Ei, vaan uusin merkki maamme kurjistumisesta.”
•••••
”Yhtiömme hakee uutta talousjohtajaa.”
Juurihan te viime kuussa
haitte.”Niin, häntä me juuri
haemmekin.”
Ettekö pelkää, että yrityksenne ryöstetään?
”Emme, koska osa henkilökunnastamme nukkuu rakenOn elämä lyhyt kuin lapsella
nuksessa.”
paita, ja poliittinen muisti lyhyt Niin, mutta entäs yöllä?
kuin pääministerillä housut.
•••••
•••••
Mikä on paljastusuutisen
Mihin matkatoimiston johtaja huippu?
joutuu kuoltuaan?
”Salarakkaan nimettömät
”Turistihelvettiin.”
jäivät piilopirtin keinonahkai•••••
seen tekotakkatuoliin.”
•••••
Entäpä mihin joutuu ruotsalainen matkailuyrittäjä?
Tiedätkö sinä Kalle pieni,
”Turisthemmettiin.”
miksi lehdet tähän aikaan
•••••
vuodesta katoavat puista?
”Ne menevät varmaankin
Standard&Poors pudottaa
verkkoon.”
Suomen luottoluokitusta. Mitä
•••••
se merkitsee?
”Suomi on nyt siellä poors
Tennis seuraa aikaansa.
-puolella.”
”Agassin pallo verkkoon.”
•••••
•••••
Ruotsin kuningas oli rajussa
kolarissa, mutta miksi hänen
tapauksensa ei mennyt käräjille?
”Hänen juttunsa menevät
suoraan hoviin.”
•••••
* Sijoitus erääntyy arvoon 100 %, mikäli viiteyhtiöissä ei ole tapahtunut yhtään luottovastuutapahtumaa luottovastuuaikana. Korkotodistus ei ole pääomaturvattu.
** Sarja A rajattu niille sijoittajille, jotka samalla myyvät takaisin lainaehdoissa lueteltuja lainapapereita, Sarja B tarkoitettu kaikille sijoittajille
Millaisena Pietarin kalansaalis
tunnetaan tänään?
”Elohopeapitoisena.”
Miksi tennistähdet pärjäävät
myöhemmin liike-elämässä?
”He hallitsevat sijoitukset.”
”Ydinvoimala
on loistosijoitus.
Duraatio 60 vuotta.
Suomalainen peruskallio
ja poliittinen päätöksenteko ovat vankka
pohja.”
*** UB metsäobligaation tuotto perustuu UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Metsä Boardin luottoriskin hinnoitteluun
Tuoteselitteet: Debentuuri: Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla. Lainalle ei ole asetettu vakuutta.
Indeksiobligaatio: Nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin, mutta lisähyvitys riippuu kurssikehityksestä. Liikkeeseenlaskijariski. Mahdollista ylikurssia ei palauteta.
Osakeobligaatio: Nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin, mutta lisähyvitys riippuu kurssikehityksestä. Liikkeeseenlaskijariski. Mahdollista ylikurssia ei palauteta.
Korkotodistus: Todistukset eivät ole pääomaturvattuja. Niiden riskiin vaikuttaa korkotodistuksen rakenne sekä viiteyhtiöt. Liikkeeseenlaskijariski.
Strukturointikustannukset: Kustannukset voivat sisältyä ylikurssiin.
lähde: Suomen Rahatieto
8
viisas raha 08/2014
viisas raha 08/2014
9
VALVONTA
Finanssivalvonta tekee toimistopäällikkö Sai Helmisen mukaan
tutkintaa sekä omasta että
ulkoisista impulsseista lähtien.
”Vihjeitä tulee pörssiltä itseltään, välittäjiltä, medialta ja
ulkomailta”, kertoo Helminen.
Pörssissä
dopingepäilyjä
Finanssivalvonta on tutkinut arvopaperimarkkinoiden
väärinkäyttöepäilyjä aiempaa enemmän.
Tämä voi olla sijoittajille myös hyvä uutinen.
TEKSTI ja kuvat JUHA EUROPAEUS
M
arkkinoiden väärinkäyttöepäilyt ovat tänä vuonna lisääntyneet. Kesäkuun loppuun
mennessä epäilyjä arvopaperikaupankäynnin väärinkäytöstä oli 86.
Vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna
epäilyjä oli 70.
”Tutkittavien tapausten määrässä on aina
vuosittaista vaihtelua”, sanoo Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Sari Helminen.
Vaihtelu johtuu taloudellisesta aktiviteetista ja osin myös valvonnan painotuksista.
Kun esimerkiksi yritysjärjestelyt lisääntyvät
ja kaupankäyntivolyymi kasvaa, lisääntyvät
myös vilppiepäilyt.
Tutkinnassa olevia tapauksia on tänä
vuonna ollut jonkin verran enemmän kuin
aikaisempina vuosina vastaavana ajankohtana.
”Tapauksissa ei ole aina suoranaisesti kyse
väärinkäyttöepäilystä, vaan pikemminkin
impulssista asian selvittämiseksi ja tutkinnan aloittamiseksi”, Helminen sanoo.
Vihjeitä joka suunnasta
Finanssivalvonta tutkii väärinkäyttöepäilyjä omasta aloitteestaan. Toisaalta se saa
10
viisas raha 08/2014
myös ilmoitusten ja vihjeiden kautta tietoja
epäilyttävistä pörssikaupoista. Vihjeitä tulee
pörssiltä itseltään, välittäjiltä, tiedotusvälineistä, yksittäisiltä sijoittajilta ja ulkomaisilta valvontaviranomaisilta.
Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon
aikana Finanssivalvonta sai välittäjiltä 30
ilmoitusta epäilyttävistä arvopaperikaupoista tai muista liiketoimista. Viime vuonna samaan aikaan ilmoituksia tuli 20.
Sijoituspalvelun tarjoajalla on velvollisuus
ilmoittaa Finanssivalvonnalle liiketoimista,
joissa sillä voi olla syytä epäillä markkinoiden väärinkäyttöä. Epäilys voi syntyä,
jos liiketoimessa on yleisen kokemuksen
perusteella jotain tavanomaisesta poikkeavaa, minkä johdosta asia annetaan Fivan
tutkittavaksi.
Finanssivalvonta on painottanut välittäjille matalaa ilmoittamisen kynnystä.
Ilmoitusvelvollisuus laajeni viime vuonna
koskemaan myös sijoituspalvelun tarjoajan
palveluksessa olevia.
Pörssi puolestaan valvoo reaaliaikaisesti
kaupankäyntiä ja ilmoittaa Finanssivalvonnalle epäilyttävistä havainnoistaan. Sellainen voi olla esimerkiksi poikkeuksellisen
suuri osakekauppa ennen yhtiön tulosvaroitusta.
Voi olla, että väärinkäyttöepäilyjä ilmoitetaan entistä herkemmin. Jos ilmoitusten
kynnys on madaltunut, tarkoittaa se valvonnan tehostumista. Tämä luonnollisesti hyödyttää valtaosaa sijoittajista.
Markkina-aktiviteetti lisää
epäilyjä
Enimmäkseen väärinkäyttöepäilyt ovat
aiheettomia. Vain murto-osa tapauksista
johtaa poliisi- tai rikostutkintaan.
Viime vuonna Finanssivalvonta teki poliisille neljä tutkintapyyntöä, antoi kaksi julkista varoitusta ja määräsi kuusi rikemaksua.
Kun viranomainen tekee tutkintapyynnön
poliisille, tällöin on syytä epäillä rikosta. Sellainen voi olla esimerkiksi sisäpiirintiedon
väärinkäyttö, markkinoiden vääristäminen
tai tiedottamisrikos.
Eniten on yleensä sisäpiirintiedon väärinkäyttöön liittyviä selvityksiä. Sisäpiiritutkinta alkaa yleensä pörssitiedotteen,
esimerkiksi merkittävän yrityskaupan tai
tulosvaroituksen julkistamisesta. Finanssivalvonta tutkii tuolloin kaupankäyntiä rutii-
»
viisas raha 08/2014
11
VALVONTA
”Huomattava osa
kaupankäynnistä on
automatisoitua, joten
myös valvontaa on
yhä enemmän
automatisoitu”
»
ninomaisesti ilman, että sillä on mitään varsinaista epäilyä.
Näissä tilanteissa myös pörssiltä ja välittäjiltä voi tulla ilmoituksia poikkeavilta vaikuttavista kaupoista. Mitä enemmän markkinoilla on aktiviteettia - yrityskauppoja,
tulosvaroituksia, listalta poistumisia - sitä
enemmän Finanssivalvonta saa olla varpaillaan. Aktiviteetin kasvaessa lisääntyvät
myös vilppiepäilyt.
Moderni arvopaperimarkkina toimii
salamannopeassa tahdissa pitkälle tietokonepohjaisen kaupankäynnin perusteella.
Valvontaviranomaisen kannalta markkinat
ovat kehittyneet entistä haastavammiksi.
”Huomattava osa kaupankäynnistä on
automatisoitua, joten myös valvontaa on
yhä enemmän automatisoitu”, Helminen
kertoo.
Valvojilla on erilaisia kehityshankkeita
valvontajärjestelmien rakentamiseksi ja
kehittämiseksi.
Pörssi valvoo reaaliaikaisesti kaupankäyntiä. Sen valvontajärjestelmä hälyttää poikkeamista riippumatta kaupankäyntimuodosta tai nopeudesta. Markkinoiden vääristäminen ja sisäpiirintiedon väärinkäyttö on
rangaistavaa riippumatta siitä, onko kyse
perinteisemmästä kaupankäynnistä vai algoritmikaupankäynnistä.
Tietokonepohjaisen kaupankäynnin
lisääntyminen on merkinnyt sitä, että tarjousten ja kauppojen määrä on kasvanut.
Kauppoja tehdään usealla kauppapaikalla,
mikä hankaloittaa valvontaa.
Finanssivalvonta käyttää valvonnassaan
sijoituspalvelun tarjoajien raportoimia kauppatietoja, jotka kattavat myös pörssien ulkopuoliset kaupat ja johdannaisinstrumentit.
Raportointivelvollisuus on Euroopan laajuinen, mutta kaikilta osin raportointi eivät ole
vielä harmonisoituja. •
12
viisas raha 08/2014
Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja
ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori.
”Kun huomattava osa kaupankäynnistä on automatisoitua, on myös osa
valvonnasta automatisoitu”, sanoo Sari Helminen.
Kaupankäynti perustuu
luottamukseen
Julkinen arvopaperikaupankäynti perustuu läpinäkyvyyteen. Sijoittajien on
voitava luottaa markkinoilla toimiviin osapuoliin.
Pörssiyhtiöiden täytyy tiedottaa taloudellisesta tilanteestaan kaikille samanaikaisesti. Yhtä sijoittajaa ei saa suosia toisen kustannuksella. Kukaan ei saa manipuloida
pörssikursseja nopeiden voittojen toivossa.
Markkinoiden väärinkäytökset heikentävät luottamusta pörssikauppaan. Muutama vuosikymmen sitten sisäpiiritiedon käyttö oli yleistä, ja pörssisijoittaminen
harvinaista. Nyt osakkeita omistavat sadat tuhannet kotitaloudet, eikä vilppiä katsota läpi sormien.
Väärinkäyttöepäilyjä tutkiva viranomainen Finanssivalvonta seuraa pörssikaupankäyntiä ja pyrkii ehkäisemään epäasiallista markkinakäyttäytymistä. Myös listayhtiöiden tiedonantovelvollisuuden valvonta sekä rahoitusvälineiden kaupankäynnin
valvonta kuuluvat Finanssivalvonnan vastuualueeseen.
Tiedonantovelvollisuuden osalta valvotaan, että listayhtiöt noudattavat tiedottamisessaan arvopaperimarkkinalain säännöksiä. Lisäksi Finanssivalvonta seuraa
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja kirjanpitolain noudattamista listayhtiöissä.
Kaupankäynnin valvonta kohdistuu ennen kaikkea epäiltyihin markkinoiden väärinkäytöksiin, sisäpiirintiedon väärinkäyttöön ja markkinoiden vääristämiseen eli
kurssimanipulaatioon.
Pörssiyhtiöt ovat velvoitettuja antamaan riittävät tiedot taloudellisesta tilanteestaan. Finanssivalvonta tarkastaa, että listayhtiöt julkistavat ilman aiheetonta viivytystä kaikki sellaiset päätökset ja seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan
niiden arvopaperin arvoon. Valvonnan kohteena ovat esimerkiksi tulevaisuudennäkymien selkeys ja tulosvaroitusten ajantasaisuus.
Finanssivalvonta turvautuu sekä omiin että ulkopuolisista lähteistä saatuihin
havaintoihin. Havainnon perusteella Finanssivalvonta voi lähettää yhtiölle selvityspyynnön, jonka vastauksen perusteella arvioidaan, onko tarpeen ryhtyä muihin
toimenpiteisiin.
KOLUMNI
TIMO
ROTHOVIUS
Pörssilista lyhenee jälleen –
omistamisen tärkeyttä
ei ymmärretä
P
örssilistamme lyhenee taas
yhdellä yhtiöllä. Tämänkertainen lähtijä on yksi pörssin mielenkiintoisimmista kasvuyhtiöistä ja erittäin menestynyt sellainen, nimittäin Vacon.
Yhtiö valmistaa taajuusmuuttajia, joita tarvitaan mitä erilaisimmissa laitteissa sähkömoottorien pyörimisnopeuden portaattomaan säätämiseen.
Tämä on hyvä esimerkki paljon puhutusta cleantechistä, onhan Vaconin
tuotteilla mahdollisuus säästää valtavasti energiaa. Yhtiö onkin yksi Suomen suurimpia cleantech-alan yrityksiä.
Osakesäästäjän kannalta Vaconin poistuminen pörssistä on harmi sikäli, että taas on yksi kotimainen sijoituskohde vähemmän, niitä kun ei ole
yhtään liikaa. Toki Vaconiin voi jatkossakin sijoittaa, se vain täytyy tehdä
Danfossin kautta. Tanskalaisyhtiö tosin valmistaa paljon muutakin kuin
taajuusmuuttajia, mikä voi olla näkökulmasta riippuen hyvä tai huono asia.
Vaconin osakkeenomistajaa ehkä lohduttaa myynnistä saatava 13 prosentin preemio, vaikka se onkin tavallista pienempi. Yleensähän preemiot
ovat tällaisissa tapauksissa 30-50 prosenttia.
Ilmeisesti pääomistaja Ahlström Capital on ollut halukas luopumaan
omistuksestaan ja arvellut, että omistamastaan kymmenyksen potista saa
paremman hinnan myymällä samalla koko yrityksen. Tämä on ollut helppo
toteuttaa, kun Vaconin hallituksen puheenjohtajanahan on toiminut Ahlström Capitalin toimitusjohtaja Panu Routila.
Kansantalouden ja veronmaksajan näkökulmasta tilanne on kuitenkin
huonompi kuin yksityissijoittajan näkökulmasta. Kuten Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh hiljan totesi (HS 1.10.14), työpaikoista eivät päätä
”yritykset” vaan ihmiset: omistajat ja heidän edustajinaan yritysten hal-
litusten jäsenet. Jatkossa siis Vaconinkin työpaikoista päättävät viime kädessä muut kuin
suomalaiset.
Tämä ei onneksi sentään tarkoita kaikkien
Vaconin tarjoamien työpaikkojen siirtoa ulkomaille. Parhaassa tapauksessa Danfoss keskittää liiketoimintansa taajuusmuuttajien osalta
tuotekehityksineen Suomeen, mikä voisi jopa
lisätä työpaikkoja Suomessa.
Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että yrityksen
todennäköisyys investoida muualle kuin Suomeen kasvaa selvästi.
Lisäksi, yhtiö on maksanut pelkästään tuloveroja yli 10 miljoonaa vuodessa. Lisää veromenetyksiä tulee kun pääkonttorin lisäksi osa
sen toiminnoista siirretään Tanskaan. Tämä osa
henkilökunnasta maksaa jatSuomen nykyhallituksen mielestä kaikki tämä on hienoa, ministeri Vapaavuorihan ehti jo riemuita Vaconin ulosliputuksesta. Vastaavat verotulot on hallituksen
ajatusmaailmassa ilmeisesti helppo saada takaisin kiristämällä yksityissijoittajien verotusta.
Niinhän se ei mene: Suomesta loppuvat kohta
verotettavat! •
viisas raha 08/2014
13
VARAINHOITO
Yksilöllinen varainhoito 2014
Pienet loistavat
tuoton tuojina
Pieniltä tuottoa, isoilta sähköisiä palveluja
Pääasiallisen varainhoitajan palvelun laatu asteikolla 1= heikko 5= erinomainen
Raportista
ilmenee mitä
varainhoidosta
kaiken
kaikkiaan
maksan
Osakesäästäjien jäsenten mielestä tuotto
ja asiakaslähtöinen toiminta ovat pienten
varainhoitajien vahvuuksia. Nordea erottuu
edukseen tutkimuksellaan, OP-Pohjola sähköisillä
palveluilla ja Danske Bank riskien raportoinnissa.
P
ienet varainhoitajat saavat asiakkailtaan
kehuja tuottotavoitteiden saavuttamisessa, sijoitussuunnitelmien räätälöinnissä
ja sijoituskohteiden valinnassa. Pienten
onnistumista alleviivaa se, että niiden asiakkaat ovat selvästi suuria valmiimpia suosittelemaan
palveluntarjoajaansa hyville ystävilleen.
Toisaalta suurilla on tärkeitä vahvuuksia joko sähköisissä palveluissa, tutkimuksessa tai riskirajojen asettamisessa.
Osakesäästäjien jäsenten näkemykset yksilöllisten
varainhoitopalveluiden laadusta ilmenevät Yksilöllinen
varainhoito 2014 -tutkimuksesta. Siihen osallistui 425
yksilöllisten varainhoitopalveluiden käyttäjää. He arvioivat varainhoidon laatua neljällä osa-alueella, joita olivat varojen tuotto ja riskienhallinta, yhteyshenkilön toiminta, varainhoitoyhtiön toimintatapa
sekä raportointi.
Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 2 151 vastaajaa.
Tämä juttukokonaisuus keskittyy varainhoitopalveluiden käyttäjiin, mutta tulevissa Viisas Raha -lehdissä
kerrotaan muilta sijoittajilta saadusta palautteesta.
Tuotto lyö riskin
Pienillä varainhoitajilla tarkoitetaan tässä markkinaosuudeltaan pieniä varainhoitajia, vaikka ne saattavat
olla yhtiöinä suuriakin. Suurilla tarkoitetaan vähittäismarkkinoita hallitsevaa Nordeaa ja OP-Pohjolaa sekä
14
viisas raha 08/2014
Nordea
OP-Pohjola
Danske Bank
Muut varainhoitajat
Keskimääräistä tärkeämpi
asia vastaajille
4
Keskimääräistä vähemmän tärkeä
asia vastaajille
3,5
Voin asioida saman henkilön
kanssa vuodesta toiseen
3
Yhteyshenkilön palkitseminen
on läpinäkyvää: tiedän
millä mittareilla hänen
onnistumistaan mitataan
2,5
Danske Bankia. Tutkimus antaa luotettavan kuvan
kolmikon asiakkaiden näkemyksistä. Muista yhtiöistä arvioita tuli niukemmin, minkä vuoksi tuloksista ei
voi tehdä vahvoja tulkintoja yksittäisten varainhoitajien toiminnasta. Siksi muita varainhoitajia käsitellään
yhtenä kokonaisuutena.
Varainhoitajien asiakkaat arvioivat pienet suuria
paremmiksi kaikissa kolmessa varojen tuottoa koskevassa kysymyksessä. Pienet saavuttavat parhaiten
tuottotavoitteet, onnistuvat ylittämään markkinoiden
keskimääräisen tuoton ja yltävät asiakkaiden arvion
mukaan parempaan tuottoon kuin mihin olisivat itse
pystyneet.
Danske Bank puolestaan saa parhaimmat arviot riskien huomioimisesta. Pankki nousee ykköseksi sekä
riskirajojen asettamisessa että sijoituksiin liittyvien
riskien raportoinnissa. Riskien hallinta ei kuitenkaan
ole sijoittajien mielestä läheskään yhtä tärkeää kuin
tuottojen saaminen. Tulos voisi olla toinen, jos tutkimus olisi tehty huonojen sijoitusvuosien jälkeen.
Raportit ovat
virheettömiä
Varainhoitaja pyrkii
ennakoimaan markkionoiden
käänteet
Varainhoitaja pyrkii
tuottamaan
lisäarvoa yksittäisten
sijoituskohteiden valinnoilla
Tappioita ei tule
Riskille on asetettu
rajat, joita ei ylitetä
Varainhoitaja tarjoaa
verotehokkaita
sijoitusvaihtoehtoja
Tuotto on parempi
kuin minkä pystyisin
omin voimin
savuttamaan
Yhteyshenkilö ei saa vaihtua
Tutkimus osoittaa, että saman yhteyshenkilön kanssa
halutaan asioida mahdollisimman pitkään. Tässäkin
asiassa pienet varainhoitajat näyttävät onnistuvan suuria paremmin. Pienten yhteyshenkilöt erottuvat selvästi myös hyvien sijoitusvinkkien antajina. Tällä alueella
kaikki kolme suurta jäävät kauas muiden taakse.
Osaa antaa hyviä
sijoitusvinkkejä
Voin seurata
varojeni kehitystä
sähköisesti
»
Saan käyttööni laadukasta
sijoitustutkimusta
Varainhoitaja
viestii selkeästi
ja ymmärettävästi
Varainhoitajan
tuotteet ovat
selkeitä ja
ymmärrettäviä
Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimus
viisas raha 08/2014
15
VARAINHOITO
» ”Omaan salkkuun
voisi sähköpostitse
tulla kuukausittain
näkemyksiä
salkkuni osakkeista.”
(”Vastaajan toive varainhoitajille”)
Asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden tunteminen on kyselyn mukaan yhteyshenkilöiden toiminnassa tärkeimpien asioiden
joukossa. Tässä kaikki näyttävät onnistuvan
melko hyvin.
Pienten asiakaslähtöisyys
vetoaa
Vastaajat arvostavat erityisesti myös markkinoiden käänteiden ennakoimista, selkeää
viestintää ja lisäarvon tuomista yksittäisten
sijoituskohteiden valinnalla. Näissäkin pienet yhtiöt saavat muita parempia arvioita.
Pienet yhtiöt menestyvät myös selkeiden ja
ymmärrettävien tuotteiden rakentajina.
Isojen varainhoitajien voima näkyy sen
sijaan alueilla, joihin pienemmät eivät ole
investoineet yhtä paljon. Markkinajohtajat
saavat pieniä enemmän kiitosta muun muassa älypuhelimien ja tietokoneiden kautta
tarjottavista palveluista.
Laadukkaan sijoitustutkimuksen tarjoajana Nordea nousee selvästi arvostetuimmaksi. Kakkostutkijaksi nousee OP-Pohjola,
kun taas Danske Bank jää arvioissa suunnilleen samalle tasolle kuin pienet varainhoitajat. Pienten heikot arviot saavat selityksen markkinakatsauksesta (katso taulukko
sivulta 13): sijoitustutkimuksen tarjoajia on
harvassa.
Suurilla hyvä sähköinen
seuranta
Tutkituista neljästä ”laatualueesta” vastaajat
ovat selvästi tyytyväisimpiä varainhoitajien
raportointiin. Varojen sähköinen seuranta
on varainhoitopalveluiden käyttäjille erittäin tärkeä palvelu. Tässä kisassa markkina-
16
viisas raha 08/2014
johtajat menestyvät selvästi pieniä paremmin. OP-Pohjola ja Nordea saavat parhaat
arviot, kun Danske Bank ja pienet toimijat
jääväät askeleen päähän.
Yksittäisistä tutkituista asioista eniten
osakesäästäjät arvostavat sitä, että veroilmoitusta varten tarvittavat tiedot ovat helposti saatavilla. Tässä kisa on melko tasaväkinen, Danske Bank tosin saa muita hivenen
heikommat arviot.
Raporttien virheettömyydessä Nordea,
OP-Pohjola ja pienimmät toimijat ovat erittäin tasaväkisiä, mutta Danske arvioidaan
selvästi muita huonommaksi.
Suuria eroja löytyy myös siinä, kuinka paljon asiakkaat kokevat saavansa raporteista
tietoa maksamistaan kuluista. Pienet varainhoitajat ja Danske Bank saavat tästä kiitosta,
kun taas Nordea ja etenkin OP-Pohjola arvioidaan tällä osa-alueella heikoiksi.
Risto Pennanen
Varainhoitajat asiakkaiden silmin
Nordea osaa tutkia muttei vinkata
+ Sijoitustutkimus on laadukasta
+ Katsoo asiakkaan taloutta kokonaisuutena
+ Varojen kehitystä voi seurata sähköisesti
- Tuotteita ei ole aina helppo ymmärtää
- Riskipäivityksissä on parantamisen varaa
- Hyvistä sijoitusvinkeistä on pula
OP-Pohjola palvelee sähköisesti muttei räätälöi
+ Varojen kehitystä voi seurata sähköisesti
+ Asioita voi hoitaa sähköisesti
+ Pitää ajan tasalla riskeistä
- Varainhoidon kuluista ei saa selkeää käsitystä
- Verotehokkaita sijoitusvaihtoehtoja niukasti
- Sijoitussuunnitelman räätälöinnissä parantamisen varaa
Danske Bank hallitsee riskit, mutta tekee
virheitä raportoinnissa
+ Pitää ajan tasalla riskeistä
+ Asettaa riskille rajat
+ Listaa arvopaperikaupat raporteissa
- Yhteyshenkilön palkitseminen ei ole läpinäkyvää
- Raporteissa on virheitä
- Varojen jakaumat eivät ilmene raporteista
Pienet reagoivat nopeasti, mutta eivät palvele sähköisesti
+ Antavat hyviä sijoitusvinkkejä
+ Ennakoivat markkinoiden käänteet
+ Kertovat selkeästi kuluista
- Varojen sähköinen seuranta ei ole mahdollista
- Sijoitustutkimusta ei ole tarjolla
- Asioita ei voi hoitaa sähköisesti
Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 –tutkimus
Tuotto on riskiä tärkeämpää
Tekijöiden merkitys asteikolla yhdestä viiteen: 1=merkityksetön, 5= erittäin tärkeä
Keskimääräistä tärkeämmät tekijät
Keskimääräistä vähemmän tärkeät tekijät
Veroilmoitusta varten tarvittavat
tiedot ovat helposti saatavilla
4,51
Tarjoaa mahdollisuuden hoitaa
asioitani sähköisesti
3,87
Voin seurata varojen kehitystä sähköisesti
4,48
Voin luottaa siihen,
etteivät tappiot ylitä kipurajaani
3,85
Raportit ovat virheettömiä
4,45
Varainhoitaja tarjoaa verotehokkaita
sijoitusvaihtoehtoja
Varainhoitaja viestii selkeästi
Varainhoitaja tarjoaa monta
reittiä markkinoille
4,33
Tuottotavoitteet saavutetaan
4,26
Varojeni kehitystä verrataan
vertailuindeksiin, joka on räätälöity
vastaamaan salkkuni rakennetta
Tuotto parempi kuin minkä
pystyisin omin voimin saavuttamaan
4,25
Riskille on asetettu rajat,
joita ei ylitetä
Voin asioida saman henkilön
kanssa vuodesta toiseen
3,8
3,79
3,74
3,62
Katsoo talouttani
kokonaisuutena
4,20
3,52
Varainhoitaja pyrkii tuottamaan lisäarvoa
yksittäisten sijoituskohteiden valinnoilla
4,18
Tappioita ei tule
3,25
Varainhoitaja pyrkii ennakoimaan
markkinoiden käänteet
4,18
Saan yhteyshenkilön kautta yhteyden
sijoitusasiantuntijoihin
3,23
Raporteista ilmenee, miten varani on jaettu
4,18
Yhteyshenkilön palkitseminen on
läpinäkyvää
3,22
2
3
4
5
2
3
4
5
Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 –tutkimus
Vauraita varainhoidon kilpailuttajia
Yli puolet Yksilöllinen varainhoito 2014 tutkimuksen vastanneista varainhoitopalveluiden asiakkaista käyttää kahta
tai useampaa palveluntarjoajaa. Samoin yli puolet vastaajista on
käyttänyt pääasiallista varainhoitajaansa yli kuusi vuotta.
Monipuolinen ja pitkä kokemus antaa perspektiiviä. Lisäksi
vastausten takana on suuria salkkuja. Noin 17 prosenttia yksilölllisen varainhoitopalvelun käyttäjistä omistaa arvopaperimuotoista sijoitusvarallisuutta yli miljoonan euron edestä. Yli
750 000 euron salkku on joka neljännellä.
Osakesäästäjät ovat vaativia yksilöllisen varainhoidon asiakkaita, jotka toivovat henkilökohtaista palvelua. Tuotto on vastaajille
riskienhallintaa tärkeämpää. Vastaajat ymmärtävät myös, että
varainhoidossa voi syntyä tappioita.
Tiedonkulku on vastaajille erityisen tärkeä asia, sillä neljä tärkeintä asiaa liittyy viestintään. Vastaajat odottavat, että veroilmoitukseen tulevat tiedot ovat helposti saatavilla, varojen kehitystä
voi seurata sähköisesti, raportit ovat virheettömiä ja varainhoitaja
viestii selkeästi.
Yllättävää puolestaan on se, että verotehokkaat sijoitusvaihtoehdot ja tappioiden pysyminen kipurajan alapuolella ovat vastaajille vähemmän tärkeitä asioita.
Vaikka vastaajilla on paljon kehitystoiveita varainhoitajille, he
ovat yleisesti ottaen melko tyytyväisiä asiakkaita. Vain seitsemän
prosenttia asiakkaista kieltäytyisi suosittelemasta pääasiallisesti
käyttämäänsä varainhoitajaa ystävälleen. Joka kolmas suosittelisi
epäröimättä.
viisas raha 08/2014
17
»
VARAINHOITO
»
Varainhoitajien palveluissa
on isoja eroja
NÄITÄ PALVELUITA VARAINHOITAJAT TARJOAVAT SALKUNHOIDON LISÄKSI
Osa palveluista sisältyy varainhoitopalkkioon, osasta maksetaan erikseen.
Maksullisia palveluita ovat usein vero- ja perintösuunnittelut sekä muu perhejuridiikka.
ito
Isot pankit kilpailevat vauraista asiakkaista tarjoamalla kattavaa
palvelupakettia oman talouden hoitoon.
Pienet varainhoitajat houkuttelevat lupaamalla aktiivista
ja kantaa ottavaa salkunhoitoa.
Y
ksityispankkipalveluihin kuuluu
yksilöllisen varainhoidon lisäksi
paljon muuta: rahoituspalveluita, vero- ja perintösuunnittelua,
luottokortteihin sekä matkustamiseen liittyviä etuja ja joskus jopa jälkipolvien perehdyttämistä talousasioihin. Jos käy tuuri,
yksityispankin asiakas voi saada avukseen
yksityispankkiirin, jolle on tärkeämpää löytää asiakkaalleen hyviä ratkaisuja kuin myydä työnantajansa tuotteita.
Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksen vastaajat pitivät oheispalveluista
tarpeellisimpina perusasioita: päivittäisiä
pankkipalveluita, varainhoitoon liittyviä
tilaisuuksia ja verosuunnittelua. Tässä Osakesäästäjien jäsenistä koostuvassa porukassa korostui myös sijoitustutkimus. Liki 90
prosenttia vastaajista katsoi, että kotimaisia sijoituskohteita koskeva sijoitustutkimus
on tärkeä osa sijoituspalvelua. Melkein yhtä
tärkeänä pidettiin yleistä talouden kehitystä luotaavaa tutkimusta. Sijoitustutkimus
ei kuitenkaan yltänyt kaikkein tärkeimpien
asioiden joukkoon vastaajien arvioidessa
varainhoitopalvelun osien merkitystä. Se sai
keskiarvokseen 3,95, kun tärkeyttä arvioitiin yhdestä viiteen ulottuvalla asteikoilla.
Jos sijoitustutkimusta kaipaa, sitä saa
varmimmin pankeista. Muiden varainhoitajien valikoimista se useimmiten puuttuu.
Tämä ilmenee markkinakatsauksesta, jossa
on mukana yhteensä 12 yksityispankkia ja
muuta varainhoitajaa (katso taulukko sivuilla 13).
Miljonääreillä on varaa
valita
Alun perin yksityispankkipalveluiden koh-
18
viisas raha 08/2014
deryhmänä olivat miljonäärit, mutta nykyisin yksityispankkipalveluita ja yksilöllistä
varainhoitoa tarjotaan muillekin. Yleensä
sijoitusvarallisuutta pitää olla vähintään
100 000 – 500 000 euroa. Jos alaraja on
100 000 euroa pienempi, palvelu alkaa muistuttaa rahastosijoittamista. Pienille salkuille tarjotaan usein joitakin mallisalkkuja tai
sijoitusstrategioita, joista asiakas voi valita
itselleen mieluisan.
Valinnanvara kasvaa, kun salkku kasvaa.
Esimerkiksi eQ Varainhoidossa asiakkuuteen riittää 300 000 euroa, mutta ainoastaan
yli puolen miljoonan euron salkkujen varallisuutta voidaan sijoittaa suoraan osakkeisiin. Yhtälailla neuvoa-antavan palvelu voi
olla pienempien sijoittajien ulottumattomissa. Esimerkiksi LähiTapiola tarjoaa alle
miljoonan euron salkuille ainoastaan täyden
valtakirjan salkunhoitoa. Täydenvaltakirjan
varainhoidossa varainhoitaja tekee sijoituspäätökset itsenäisesti omaisuudenhoitosopimuksen rajoissa. Konsultatiivisessa eli
neuvoa-antavassa palvelussa varainhoitaja
neuvoo mutta asiakas päättää.
Varainhoitotutkimuksessa yli miljoonan
”Ei vain myyjän
edustaman tahon
rahastoja tai koreja,
vaan koko
maailma auki.”
(”Vastaajan toive varainhoitajille”)
o
nh
Varainhoitajan nimi
Päivittäiset pankkipalvelut
Rahoituspalvelut
Sijoitustutkimus
Verosuunnittelu
Perintösuunnittelu
Muu perhejuridiikka
Varainhoitoon liittyvät tilaisuudet
Muut asiakastilaisuudet,
esim. konsertit
Muut edut,esim. matkustamiseen
liittyvät
euron salkkujen omistajat antavat varainhoitajille monella osa-alueella selvästi keskimääräistä parempia arvosanoja palvelun
laadusta.
Varainhoitajan koolla
on väliä
Pienet varainhoitajat keskittyvät yleensä
varainhoitoon, jossa niiden kilpailuvaltteja
ovat joustavuus, aktiivisuus ja näkemyksen
ottaminen. Niiden on helpompi veivata asiakasvaransa uuteen uskoon kuin moninkertaisesti suurempien pankkien. Mitään takeita ei tosin ole, että salkun veivaus tuottaa
tulosta muille kuin varainhoitajalle itselleen.
Tässä tutkimuksessa pienet saavat paljon
kehuja tuotosta, mutta niistä ei voi päätellä, että kaikki pienet varainhoitajat olisivat
yltäneet hyvään tuottoon.
Pienten pyrkimys keskimääräistä markkinatuottoa parempaan tuottoon näkyy myös
tätä juttua varten kerätyistä sijoitusesimerkeistä. Varainhoitajilta pyydettiin tuottoarviot sijoitussalkulle, joka sijoitetaan vähintään kymmeneksi vuodeksi ja jonka varat
sijoitetaan tehokkaasti hajauttaen puoliksi
osake- ja korkomarkkinoille. Monen varainhoitajan arviot tällaisen salkun pitkän ajan
keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta nousivat huiman korkeiksi.
Mikäli varainhoitajalla on pitkäikäisiä
sijoitusrahastoja, niiden kehityksestä voi
hakea karkeaa osviittaa varainhoitajan vahvuuksista ja heikkouksista. Usein vertailukelpoista historiaa ei kuitenkaan ole riittävän pitkältä ajalta. Lisäksi salkunhoitajat
vaihtuvat ja huonosti tuottaneita rahastoja
yhdistetään parempiin. Tämä pätee yhtälailla suuriin ja pieniin varainhoitajiin.
PB
rg
Be
ke
su
ai
m
O
e
ud
nk
Ba
ito
o
h
in
ra
Va
M
FI
eQ
nh
to
oi
i
ra
a
V
nh
l
ta
i
ap
A
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
A
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Ei
D
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
t C iTa
on äh
r
L
F
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Ei
ia
kt
ed
lfr
s
an
Ei
la
o
pi
i
ra
Va
um
at
d
an
h
in
ife
L
a
de
or
la
PB
N
Po
P-
M
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
O
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
o
hj
PB
a
t
eh
rit
le
a
Ta
ra
Va
an
Å
s
nd
la
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
n
ke
n
ba
Lähde: Varainhoitajat
Kannattaako
varainhoidosta maksaa?
»
Varainhoitotutkimuksen vastaajien enemmistö katsoo,
että yksilöllisen varainhoitopalvelun hinnan ja laadun
suhde on erinomainen tai hyvä. Voi tosin olla, että moni maksaa varainhoidosta enemmän kuin luulee, koska kulujen kattava ja selkeä raportointi näyttää olevan alalla harvinaista
herkkua.
Pienten varainhoitajien asiakkaat erottuvat muita tyytyväisempinä. Yhtä lailla Nordea saa myös tästä paremman
arvosanan kuin OP-Pohjola ja Danske Bank. Täydenvaltakirjan varainhoitopalvelua käyttävät asiakkaat ajattelevat niin
ikään saavansa rahoilleen jonkin verran paremman vastineen
kuin neuvoa-antavien palveluiden käyttäjät.
Yli 70 prosenttia vastaajista maksaa varojensa hoidosta
joko kiinteää kuukausi- tai vuosipalkkiota tai tietyn prosenttiosuuden varojen arvosta. Sekä kiinteää että tuottosidonnaista
palkkiota maksoi kahdeksan prosenttia, pelkkää tuottosidonnaista viisi prosenttia vastaajista. Vastaajista yhdeksän prosenttia ei tiennyt millä perusteella palkkiota maksaa.
Moni varainhoitaja korostaa, että palkkio on asiakaskohtainen. Se tarkoittaa, että hinnasta kannattaa neuvotella.
Suosittelisitteko pääasiallisesti käyttämäänne
varainhoitajaa hyvälle ystävällenne?
Kaikki
Nordea
34
30
34
30
OP-Pohjola
28
Danske Bank
27
Muut varainhoitajat
% 0
10
20
Ilman muuta
40
30
31
27
29
40
50
60
Melko varmasti
70
Onko pääasiallisesti käyttämänne varainhoitajan
palvelun hinnan ja laadun suhde kohdallaan?
Kaikki
18
Nordea
17
OP-Pohjola
Danske Bank
Muut varainhoitajat
38
40
13
38
16
27
24
to
oi
to
oi
39
% 0
10
20
30
40
50
60
70
Täysin kohdallaan
Varsin hyvin kohdallaan
Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 –tutkimus
viisas raha 08/2014
19
VARAINHOITO
»
Samalla tavalla varoen kannattaa suhtautua mallisalkuista ja sijoitusstrategioista esitettyyn historiaan. Esittelyyn voidaan
valita salkut, joiden hoidossa on onnistuttu
hyvin. Historiatiedoissa saatetaan näyttää
vain hyvät vuodet, joskus strategia on matkan varrella muuttunut.
”Mahdollisuus tavata
henkilöitä, jotka
vastaavat
rahastoista.”
(”Vastaajan toive varainhoitajille”)
Kulurakenteeseen kannattaa
tutustua
Selvää on, että jotkut sijoitustuotteet tuovat
varainhoitajalle paremman katteen kuin toiset. Ulkopuolisen on mahdoton tietää, kuinka paljon - tai vähän - tämä ohjaa varainhoitajien käytännön valintoja. Jotakin kertoo
se, että varainhoitajien kuluraportoinnista
puuttuu usein tieto sijoituskohteiden kuluista. Ne sisältyvät kyllä tuoton laskentaan,
mutta asiakas ei läheskään aina saa tietoa
siitä, kuinka paljon hän on esimerkiksi vuoden aikana varojensa hoidosta kaiken kaikkiaan maksanut.
Tämän vuoksi sijoittajan kannattaa tut-
kia, kuinka monen mutkan kautta varainhoitaja asiakasvarat markkinoille vie. Joskus välikäsiä on hurja määrä: varat voidaan
sijoittaa sijoituskoriin, joka ohjaa ne edelleen sijoitusrahastoon. Rahasto voi sijoittaa
varansa edelleen toisiin rahastoihin. Jos ketju on pitkä, kuluja kertyy moninkertaisesti
verrattuna siihen, että varat sijoitettaisiin
suoraan arvopaperimarkkinoille. Nuukailu
maksaa vaivan: pitkän ajan kuluessa jo yhden
prosenttiyksikön kuluerosta syntyy huomattava ero lopputulokseen.
Varainhoitajat käyttävät yleensä laajaa
valikoimaa erityyppisiä tuotteita, mutta ne
voivat painottaa tuotteita hyvin erin tavoin.
Esimerkiksi Alfred Berg ei käytä ETF:iä, Taaleritehtaan ja Front Capitalin varainhoidossa
ne korostuvat. Nordea puolestaan ilmoittaa,
ettei se käytä täydenvaltakirjan laskuissa
lainkaan strukturoituja tuotteita. Niitä ovat
esimerkiksi indeksilainat.
Iso merkitys on myös sillä, kuinka laajasta valikoimasta varainhoitaja käyttämänsä
tuotteet poimii. Varainhoitajan koko ei välttämättä kerro tästä mitään. Iso pankki saattaa käyttää voittopuolisesti omia tai yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Pieni voi valita
tuotteet vapaasti markkinoilta. Esimerkiksi
Aktia toimii näin. Taaleritehdas puolestaan
ilmoittaa, ettei sijoita asiakasvaroja omiin
rahastoihinsa ellei asiakas sitä erikseen toivo.
Eroja piilee yksityiskohdissa
dot näiden sijoituksista. Jos haluaa välttää pettymyksiä, raportista kannattaa pyytää dummyversio ennen kuin allekirjoittaa omaisuudenhoitosopimuksen. Raporttien erot ovat isoja. Osa
niistä helpottaa verottajan kanssa asioimista
olennaisesti, osa ei. Eroja on myös siinä, miten
tuotosta raportoidaan ja miten riskiä mitataan
ja havainnollistetaan.
Kaikkialla ei myöskään eletä digiaikaa. Jos
haluaa seurata varojensa kehitystä sähköisesti,
isot pankit ovat varma valinta.
Varainhoitotutkimus viittaa siihen, että vähittäismarkkinoiden ykkönen on yhä Nordea, jonka asiakkaita on vastaajista hieman yli puolet.
Tähän lukuun on laskettu sekä Nordeaa pääasiallisesti että toissijaisesti käyttävät vastaajat. Yhtä
selvä kakkonen oli OP-Pohjola, jonka asiakkaita
oli vastaajista kolmannes. Kolmonen oli Danske
Bank 12 prosentin osuudella. Sen tuntumaan on
kirinyt LähiTapiola, jonka asiakkaita oli vastaajista 8 prosenttia.
Kaikki varainhoitajat toimittavat vuodenvaiheessa asiakkailleen verottajan vaatimat tie-
Helena Ranta-aho
Ostajan muistilista
•
•
•
•
•
•
•
•
Mieti mitä tarvitset: riittääkö pelkkä varainhoito vai
tarvitsetko myös oman talouden palveluita?
Selvitä, millaisia palveluita varainhoitaja tarjoaa
asiakkaille, joiden salkun koko vastaa omaasi
Kunnioita omia sijoitususkomuksiasi: jos uskot, että
markkinoiden käänteiden ennakoimisesta on
enemmän haittaa kuin hyötyä, miksi maksaisit
siitä varainhoitajalle?
Pyydä esimerkkilaskelma kaikista varainhoitoon
liittyvistä kuluista
Neuvottele viisaasti ja pyydä alennuksia. Hinnoissa
on usein joustonvaraa.
Ole avoin: muista, että hyvä yksityispankkiiri ei
voi onnistua, jos ei tiedä sinusta ja elämäntilanteestasi tarpeeksi
Jos kemiat eivät toimi eikä asiantuntemus ei vakuuta,
pyydä uutta yhteyshenkilöä
Mikäli et tunne varainhoitotaloa ennestään,
tarkista että sen nimi löytyy Finanssivalvonnan
valvottavien tai notifikaation tehneiden
palveluntarjoajien listalta
NÄIN VARAINHOITAJAT HINNOITTELEVAT
Kuvitteellinen asiakas sijoittaa varansa puoliksi osake- ja korkomarkkinoille. Tavoitteena tehokas hajautus. Sijoitusaika on
vähintään 10 vuotta. Pääomaa 100 000 euroa tai varainhoitajan edellyttämä minimisijoitus, mikäli suurempi.
Aktia
Danske Bank
FIM Varainhoito
Front Capital
Nordea PB
Mille markkinoille
sijoitatte?
Globaalihajautus korko- ja
osakemarkkinoille
Globaaleille osake- ja korkomarkkinoille
vallitsevan markkinanäkemyksen
mukaisesti
FIMin näkemyksen mukainen
maantieteellinen ja
omaisuusluokkahajautus,
maailmanlaajuisille osake- ja
korkomarkkinoille sekä vaihtoehtoisiin
sijoituksiin 1)
Osakkeet:
kehittyneet markkinat 25%,
kehittyvät markkinat 25%,
Korot: valtionlainat 15%,
korkean riskin yrityslainat 20%,
yrityslainat 10%,
rahamarkkinasijoitukset 5%
Eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset yrityslainat,
kv. High yield lainat. Eurooppalaiset
valtiolainat.
Osakerahastot: Japani, USA, pienet ja
keskisuuret yritykset, kehittyvät markkinat,
Eurooppa, Suomi
Mitä instrumentteja
käytätte?
Omia ja muiden varainhoitajien
rahastoja. Rahastovalintoja ei ole
sidottu yhteistyökumppaneiden
tuotteisiin
Osakesijoitukset joko suoraan tai
rahastoiden kautta asiakkaan tarpeiden
ja toiveiden mukaan, korkosijoitukset
pääsääntöisesti rahastoina
Osakkeita, ETF:iä ja osake- sekä
korkorahastoja (FIM Sijoitusvakuutus,
neutraalin riskitason sijoituskori)
ETF
Nordea, Fidelity,
BlackRock -rahastoja
ETF:iä päämarkkinoilla, aktiivisia
tuotteita, jos halutaan kohdistaa
sijoitukset tarkemmin omaisuuslajien
sisällä
Vuotuinen varainhoitopalkkio
0,35% + alv
0,75% + alv
0
1% + alv
0,5% + alv
1,0% + alv
0,80% + alv
Muut kulut kuten sijoituskohteiden ja ap-kaupan kulut?
1,0 %
n. 1%
0,95 %
0,50 %
1,00 %
0,40 %
0,75 %
Arvio pitkän ajan keskimääräisestä vuotuisesta
tuotosta kulujen
vähentämisen jälkeen
6,5 %
5%
5-7%
8%
n. 4%
Inflaatio + 4%-yks.
7-8%
Lähde: Varainhoitajat
20
viisas raha 08/2014
Taaleritehtaan
Varainhoito
Lähtökohtana maailman
osakemarkkinoiden jakauma, jota
painotetaan strategisen ja taktisen
näkemyksen mukaan.
Korkosalkusta n. 60% turvallisempiin
riskiä hajauttaviin kohteisiin.
Ålandsbanken
Pohjois-Amerikan, Euroopan,
Pohjoismaiden ja Japanin
markkinoille sekä kehittyville
markkinoille.
Ålandsbankenin ja ulkopuolisten
rahastoyhtiöiden osake- ja
korkorahastoja, ETF:iä sekä
strukturoituja tuotteita.
Suuremmissa salkuissa käytämme
lisäksi suoria osakesijoituksia
ja yrityslainoja.
1) FIM sijoittaa osan varoista
vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin
»
viisas raha 08/2014
21
VARAINHOITO
”Parin kuukauden välein esimerkiksi aamukahvitilaisuuksia, missä käydään läpi viimeaikaisia ja
mahdollisia tulevia tapahtumia markkinoilla.”
(”Vastaajan toive varainhoitajille”)
» Terveisiä entisiltä asiakkailta
Yksilöllisesten varainhoitopalvelun käyttäjät ovat melko
tyytyväisiä käyttämiensä palveluiden laatuun, mutta
entisiltä käyttäjiltä tulee terävää kritiikkiä.
Yksilölliset varainhoitopalvelut ovat
kalliita. Hinnan ja laadun suhde on
surkea. Tätä mieltä oli yli 60 varainhoitotutkimukseen osallistunutta yksilöllisten varainhoitopalveluiden entistä käyttäjää.
Varainhoidon tuloksi moittii tavalla tai toisella huonoiksi yli neljäkymmentä käyttäjää.
Varojen tuotto on usein alittanut vastaajan
omat tai varainhoitajan luomat odotukset.
Yleistä on sekin, ettei ammattilaisten hoitoon uskottu salkku ole pärjännyt omaan
hoitoon jätetyille varoille. Moni kertoo
päättäneensä ottaa varat takaisin omaan
hoitoonsa, koska ammattilaisen hoidossa
kulut ovat kasvaneet mutta tuotot eivät.
Moni muistaa mainita, että kyse on osin
myös henkisen tuskan helpottamisesta:
omia mokia on helpompi katsoa sormien
läpi kuin asiantuntijan erehdyksiä.
Pariakymmentä palvelun entistä käyttäjää
on erityisesti ärsyttänyt varainhoitajien tapa
ohjata sijoittajien varoja omiin tai yhteistyökumppaneidensa sijoitustuotteisiin. Liikaa
kalliita tuotteita, liian vilkasta salkunpyöritystä, kuuluu kritiikki. Moni odotti apua
varojensa hoitoon, mutta koki joutuneensa
markkinoinnin kohteeksi.
Samankokoinen porukka toteaa, ettei
yksilöllinen varainhoito tuonut heille mitään
lisäarvoa. Heidän mielestään vastaavan
tasoista palvelua saa maksuttakin.
”Osaan itsekin hukata
varoja. En halua maksaa
palvelusta, jonka tulosriski
on minulla”.
YKSITYISPANKKIEN ASIAKKUUS EDELLYTTÄÄ YLEENSÄ VÄHINTÄÄN 100 000 EURON
SIJOITUSVAROJA
Varainhoitajan nimi
Aktia Private Banking
Alfred Berg Omaisuudenhoito Suomi
Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, €
250 000 (suuntaa antava)
Asiakaskohtainen
”Täyden valtakirjan palvelu
on kallista, eikä se edes
ole yksilöllistä.”
Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne?
Henkilökohtaista neuvontaa kaikissa talouteen liittyvissä
asioissa.
Aktiivista varainhoitoa, jossa sijoitukset hajautetaan
asiakkaan toiveiden mukaisesti
Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito
Kiinteä palkkio: 800 euroa/v.
Asiakaskohtainen
”Ei tuottoa,
ei ammattitaitoa.
Selityksiä.”
Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito
0,35% salkun markkina-arvosta p.a. + alv
Asiakaskohtainen
Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään?
Indeksoitu vuotuinen tuotto suhteessa sijoitettuun
pääomaan
Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja
nostot
Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään?
Lasketaan salkun teoreettinen maksimiriski 12 kk:n ajalla
ja 95 prosentin luottamustasolla
Keskeisiä tunnuslukuja volatiliteetti ja value at risk
Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi
Kyllä
Kyllä
Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan kulut
Kyllä
Kyllä
Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien kulut
Ei
Kyllä
Yksittäisten sijoituskohteiden
(esimerkiksi rahastojen) kulut
Ei
Kyllä
Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina
Kyllä
Kyllä
Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä
kuluista vuoden lopuksi?
Ei
Kyllä
Tiedot muista kuin omista tai
yhteistyökumppaneiden tarjoamista
sijoituskohteista
Kyllä
Kyllä
Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä
reaaliaikaisesti?
Ei
Ei
”Rahastopohjainen
hajauttamien tuo rutosti
kuluja.”
Mitä muuta tietoa raporteissa?
Näin tutkimme
•Artikkelikokonaisuus perustuu Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimukseen
(Ranta-aho & Pennanen, 2014), joka
toteutettiin yhteistyössä Osakesäästäjien kanssa.
•Tietoa kerättiin sähköpostilla Osakesäästäjien jäseniltä elokuussa 2014. Vastaus
saatiin 2 151 jäseneltä, joista yksiköllisten
varainhoitopalveluiden käyttäjiä oli 425.
Vastausprosentti oli noin 19.
Lämpimät kiitokset kaikille vastaajille!
•Vastaajat arvioivat vertaisryhmässä testatuilla kysymyksillä käyttämiensä varainhoitajien palveluiden laatua ja laadun osatekijöiden merkitystä itselleen.
22
viisas raha 08/2014
•Tutkimuksessa kartoitettiin myös yleisiä
näkemyksiä sijoittamisesta ja sijoituspalveluista. Tätä tietoa kerättiin myös sijoittajilta, jotka eivät käytä yksilöllisiä varainhoitopalveluita. Vastaajat luokiteltiin muun
muassa salkun koon, käytettävän palvelun
(täydenvaltakirjan vai neuvoa-antava palvelu) ja asiakassuhteen keston mukaan.
• Varainhoitajilta kerättiin perustiedot niiden toimintatavasta ja palveluista.
• Sijoittajakyselyn tekninen toteuttaja
oli tutkimuskonsultti, KTM Jari Pekkinen
Infontain Oy.
•Palaute tutkimuksesta on erittäin
tervetullutta.
Sitä voi lähettää sähköpostilla:
[email protected] tai
[email protected].
KTM, MBA Helena Ranta-aho on sijoittaja
ja taloustoimittaja.
Risto Pennanen on työskennellyt
taloustoimittajana 20 vuotta ja on nyt
viestintäyrittäjä Attention
Communication Oy:ssä. •
»
Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet varainhoitajat, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä.
viisas raha 08/2014
23
VARAINHOITO
”Konsultatiivisilla sopimuksilla pitäisi
saada aktiivista tiedonantopalvelua
ja ideointia. Voisi vaikka maksaa
vähän enemmän.”
”Omiin tuotteisiin keskittyminen ja niiden
markkinointi on mennyt liian pitkälle ja
vienyt asiantuntemusta esimerkiksi
suorien osakesijoitusten kohdalla.”
(”Vastaajan toive varainhoitajille”)
»
(”Vastaajan toive varainhoitajille”)
VARAINHOITOPALKKIO VOI PERUSTUA HOIDETTAVAN VARALLISUUDEN MÄÄRÄÄN,
SEN TUOTTOON TAI SE VOI OLLA KIINTEÄ
Varainhoitajan nimi
Danske Bank
eQ Varainhoito
FIM Varainhoito
Front Capital
LähiTapiola Varainhoito
Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, €
30 000 1)
300 000
200 000
300 000
100 000
Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne?
Kokonaisvaltaista varainhoitoa, kattavat verkkopalvelut ja
raportoinnin
Aktiivista ja kantaa ottavaa varainhoitoa osake-, korko- ja
kiinteistömarkkinoilla.
Sopimuksen mukaista riskikorjattua tuottoa, nimetyn
pankkiiriin, keskusteluyhteyden suomalaisiin salkunhoitajiin
Kantaaottavaa varainhoitoa, yksilöllistä palvelua
Toimimme läpinäkyvästi, asaikkaiden ehdoilla ja
keskitymme olennaiseen.
Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito
Pääasiallisesti hoidettavan pääoman määrä
Salkun markkina-arvo päivätasolla
Kiinteä vuotuinen varainhoitokulu ja sijoituskohteiden
kaupankäyntikulut, jotka sovitaan erikseen
Transaktioihin ja/tai salkun markkina-arvoon
perustuva palkkio
Yksityispankin asiakassalkkuja hoidetaan vain täydellä
valtakirjalla. Muut vaihtoehdot tarjolla yli miljoonan euron
salkuille
Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito
Pääasiallisesti hoidettavan pääoman määrä
Salkun markkina-arvo päivätasolla
Tuottoon sidottu tai kiinteä vuotuinen palkkio sekä
kummassakin erikseen sovittavat kaupankäyntikulut
Markkina-arvoon perustuva kiinteä palkkio
tai salkun tuottoon sidottu palkkio
Salkun tuottoon sidottu ennalta sovittu kuukausihinta
Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään?
Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja
nostot
Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja
nostot.
Aika- ja pääomapainotettu tuotto
Aikapainotettu tuotto, joka huomioi lisäsijoitukset
ja nostot
Suhteellinen ja absoluuttinen tuottokehitys
kokonaisuudesta, omaisuusluokittain ja -lajeittain eriteltynä.
Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään?
Volatiliteettia ja siitä johdettuja tunnuslukuja
Lasketaan mm. maa-, toimiala- sekä korkoriskijakaumat,
huomioidaan suurimmat yksittäiset sijoituskohteet
sekä rahastojen kohdeyhtiöt. Lisäksi tavanomaiset
riskitunnusluvut kuten volatiliteetti ja tracking error.
Volatiliteettia
Yleisesti käytössä olevia riskin mittareita
Volatiliteetti. Yli miljoonan euron salkuissa lisäksi beta,
tracking error, Sharpe, Treynor ja informaatiosuhde
Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan kulut
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien kulut
Kyllä
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Yksittäisten sijoituskohteiden
(esimerkiksi rahastojen) kulut
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä
kuluista vuoden lopuksi?
..
Pyydettäessä
Ei
Pyydettäessä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Ei
Mitä muuta tietoa raporteissa?
Tiedot muista kuin omista tai
yhteistyökumppaneiden tarjoamista
sijoituskohteista
Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä
reaaliaikaisesti?
1) Alaraja Danske Bankin Private Banking palveluun on
"muutamia satoja tuhansia euroja".
24
viisas raha 08/2014
»
Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet
varainhoitajat, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. viisas raha 08/2014
25
VARAINHOITO
”Sähköistä seurantaa voisi kehittää, ja eri
yhtiöiden dataa pitäisi voida yhdistää
helpommin. Hoidan sen takia seurantaa
omilla välineillä ja päivitän tiedot itse.”
”Raportoinnissa pitäisi olla rehellinen näkökulma.
Nyt kerrotaan esimerkiksi, että tuottoprosentti on
ollut viisi, kuitenkin se viisi prosenttia on mennyt
pankille. Eli sijoittajan tuotto on ollut nolla.”
(”Vastaajan toive varainhoitajille”)
»
(”Vastaajan toive varainhoitajille”)
YKSITTÄISTEN SIJOITUSKOHTEIDEN KULUT EIVÄT YLEENSÄ NÄY RAPORTEISSA
Varainhoitajan nimi
Mandatum Life
Nordea Private Banking
OP-Pohjola, Private Banking
Taaleritehtaan Varainhoito
Ålandsbanken (Suomi)
Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, €
250 000
250 000
100 000
500 000
300 000
Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne?
Asiakas saa tehokkaan sopimusrakenteen ja elämäntilanteen
huomioivia varainhoidonratkaisuja.
Kokonaisvaltaista oman talouden suunnittelua,
ammattimaista salkunhoitoa, nimetyn varainhoitajan,
ajantasainen raportoinnin
Yksilöllistä palvelua kotimaisessa pankissa, nimetyn
varainhoitajan, säännöllistä yhteydenpitoa,
koko OP-ryhmän asiantuntemuksen, alennuksia
vahinkovakuutuksista
Laaja-alaista varainhoitoa, joka ulottuu nopeiden
tilanteiden hyödyntämisestä arvopaperimarkkinoilla
pitkäjänteiseen omistamiseen
Henkilökohtaista ja suunnitelmallista varainhoitoa,
joustavia kokonaisratkaisuja omaisuuden hoitoon
Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito
Sijoitettavan varallisuuden määrä sekä käytettävät
sijoituskohteet
Hoidettavan varallisuuden määrä
Asiakaskohtainen kiinteä palkkio tai hoidettavien varojen
arvoon perustuva palkkio tai näiden yhdistelmä.
Asiakaskohtainen palkkio, joka perustuu joko
hoidettavien varojen arvoon tai kiinteä palkkio
Kiinteä palkkio 960 euroa/v.
Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito
Sijoitettavan varallisuuden määrä ja sijoitusstrategia
Hoidettavan varallisuuden määrä
Asiakaskaskohtainen kiinteä, hoidettavien varojen arvoon
tai niiden tuottoon sidottu palkkio tai näiden yhdistelmä
Hoidettavien varojen arvoon perustuva palkkio
Hoidettavien varojen arvoon perustuva palkkio
Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään?
Salkun aikapainotettua tuottoa eri ajanjaksoilla eriteltynä
omaisuusluokittain ja sijoituskohteittain
Absoluuttinen aikapainotettu tuotto ja suhteellinen tuotto
viiteindeksiin nähden
Tuottoa mitataan sekä suhteessa vertailuindeksiin että
euroissa. Käytössä aikapainotettu tuotto, joka ottaa
huomioon lisäsijoitukset ja nostot.
Aikapainotettu tuotto suhteessa vertailuindeksiin eri
aikajaksoilla.
Aikapainotettu suhteellinen ja absoluuttinen tuotto
1kk, 12kk, vuoden alusta sekä vuotuinen tuotto salkun
perustamisesta lähtien.
Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään?
Volatiliteettia
Tuotto ja riskianalyysia, joka näyttää 95%:n
todennäköisyydellä huonoimman, todennäköisen tai
maksimituoton 6 vuoden sijoitushorisontille.
Muun muassa osake- ja korkopainojen suhde, 12 kk:n
volatiliteetti, salkun beta- ja Sharpe tunnusluvut
Volatiliteettia, jota täydennetään sijoituskohteiden
riskiluokituksella. Siinä huomioidaan mm. likviditeetti ja
liikkeeseenlaskijariski
Volatiliteettia
Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan kulut
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien kulut
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Ei
Yksittäisten sijoituskohteiden
(esimerkiksi rahastojen) kulut
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä
kuluista vuoden lopuksi?
Kyllä
Ei
Ei
Kaikki kulut näkyvät eriteltyinä verkkopalvelussa
Ei
Tiedot muista kuin omista tai yhteistyökumppaneiden tarjoamista sijoituskohteista
Kyllä
Ei
Kyllä
Kyllä
Ei
Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä
reaaliaikaisesti
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Mitä muuta tietoa raporteissa?
Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet varainhoitajat,
jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. 26
viisas raha 08/2014
viisas raha 08/2014
27
YIT
Luottavainen Kari Kauniskangas: ”Pitkä trendi on puolellamme”
Kriisit kurittavat
YIT:tä
28
viisas raha 08/2014
Suomen taantuma, Venäjän talouspakotteet ja
Ukrainan kriisi koettelevat YIT:ä. ”Pitkällä sihdillä
kasvutarinamme on houkutteleva”,
toimitusjohtaja
»
Kari Kauniskangas sanoo.
TEKSTI: jukka Reinikainen KUVAT: timo porthan
viisas raha 08/2014
29
YIT
»
Y
htiön osakkeen kurssi on
pitkään ollut laskusuunnassa, mutta Ukrainan
kriisi vauhditti alamäkeä,
viimeisten 12 kuukauden
aikana se on sukeltanut
38 prosenttia .
Eritoten ulkomaiset sijoittajat ovat
kavahtaneet Venäjä-riskiä. Syksyn kynnyksellä hallintarekisteröidyt ja ulkomaalaiset
sijoittajat myivät yli 1,8 miljoonaa YIT:n
osaketta. Suomalaiset yksityiset sijoittajat ovat sen sijaan olleet uskollisia yhtiölle,
instituutioista esimerkiksi Varma. Ehkä ne
tuntevat paremmin markkinatilanteen ja
osaavat suhteuttaa Venäjä-pelot?
Sijoittajien suurin huolenaihe lienee
Ukrainan kriisi. Venäjän ruplan heikentyminen johtaa välittömiin vaikutuksiin: yhtiön
euromääräinen liikevaihto ja tulos heikentyvät, vaikka kannattavuus Venäjällä säilyisikin hyvänä. Rakentamisen liiketoimintaan,
määriin, kriisi ei ole toistaiseksi juurikaan
purrut.
Venäjällä tuo YIT:n liikevaihdosta kolmanneksen ja tuloksesta 40 prosenttia. YIT on
Venäjän suurin ulkomainen asuntorakentaja.
Vaikea tilanne muuttaa Kauniskankaan
mukaan kuluttajien käyttäytymistä Venäjällä. Asuntolainoja YIT:n kohteisiin on kuitenkin myönnetty lähes normaalisti. Lähes
90 prosenttia näistä lainoista myöntävät
hyvissä voimissa olevat valtion omistamat
ja tukemat Sperbank ja VTB24.
Myös Venäjällä on tarvetta uusiin asuntoihin maalta muuton seurauksena, ja YIT
on reagoinut kysynnän muutoksiin keskittymällä pieniin 1 – 3 huoneen kerrostaloasuntoihin.
”Uskon, että meidän asuntomyynti Venäjällä säilyy hyvänä. Yhtiötä ja asuntojamme
arvostetaan.”
”Trendit ovat
meidän puolellamme”
YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas
suhtautuu YIT:n ongelmiin viileästi, ne
eivät ole tulleet hänellä yllätyksinä ja ovat
ohimeneviä. ”YIT:n pitkän ajan kasvutarina
30
viisas raha 08/2014
on uhkista huolimatta houkutteleva. Isot
trendit ovat meidän puolellamme”, Kauniskangas pohtii.
Isoilla trendeillä hän tarkoittaa kaupungistumista. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, ensin pienempiin ja sitten isoihin. Tarvitaan lisää asuntoja ja muuta rakentamista.
Samalla perhekoko pienenee, sinkkutaloudet lisääntyvät ja sinkut haluavat asua kaupungissa, mieluusti keskustoissa. Taas tarvitaan lisää ja uudentyyppisiä asuntoja.
Venäjällä kasvava ja vaurastuva keskiluokka haluaa uusia ja laadukkaita asuntoja.
Myös ikäihmisten määrä lisääntyy. ”Ihmiset
elävät pitempään. Asuntorahasto ARA esimerkiksi on arvioinut, että vuosittain tarvitaan 4 000 uutta asuntopaikkaa vanhoille
ihmisille vuodessa. Jos yhdessä palveluyksikössä on 20 asuntoa, se tarkoittaa 200 uutta palveluyksikköä vuodessa”, Kauniskangas
laskee.
Markkinat
hiljentyivätodotettua
nopeammin
YIT:n markkina-alueet ovat Suomi, Venäjä,
Baltian maat, Tshekki ja Slovakia. Kari Kauniskangas myöntää, että markkinakehitys
on ollut vaatimattomampi kuin yhtiössä
vuosi sitten arvioitiin. Suomen ja Venäjän
markkinat ovat hänen mukaansa kasvaneet
odotettua heikommin, kun taas Baltiassa,
Tshekissä ja Slovakiassa on mennyt jopa
odotettua kovempaa.
”Kun kansantuotteen kasvu supistuu ja
kääntyy negatiiviseksi, kuluttajatuotteiden
kysyntä laskee. Ja näin on käynyt asuntojen kohdalla Suomessa ja Venäjällä. Vuoteen
2005 verrattuna suoraan kuluttajille myytävien asuntojen kauppamäärät ovat Suomessa karkeasti puolittuneet.”
Kari Kauniskankaan mukaan sijoittajille myytävien kokonaisten kerrostalokohteiden hyvä kysyntä on kuitenkin pitänyt
asuntotuotannon kokonaismäärät pitkän
aikajänteen keskiarvon tasolla. ”Yksiöihin,
kaksioihin ja kolmioihin kohdistuu kysyntää, kun taas isojen asuntojen ja rivitalojen
ostohalukkuus on hiipunut. Myös sijoittajat
ovat olleet aktiivisia.”
Asuntorahastot ja
sijoittajat liikkeellä
Asuntojen hintataso on Kauniskankaan
mukaan kaksipiippuinen asia. ”Tilastoissa asuntotyyppien hinnat ovat saattaneet
kehittyä heikosti johtuen asuntojen koon
muuttumisesta. Neliöhinnat ovat eri asia.
Niiden mukaan pääkaupunkiseudun hintataso on ollut vakaa ja pikemmin nouseva,
kun muulla Suomessa on nähty lievää laskua”.
”Baltian maissa 2007–2009 asuntokupla
on selätetty ja nyt terve kysyntä on jatkunut
puolitoista vuotta bkt:n kasvun seurauksena.”
”Suomessa sijoittajille myytyjen asuntojen lisääntyminen on tasoittanut rakentamisen kuoppaa niin, että kokonaismäärät ovat
liki ennallaan. Ihmiset vuokraavat asuntoja
sijoittajilta, kun eivät juuri nyt uskalla itse
ostaa.”
Kauniskangas uskoo, että sijoittajien
osuus asuntotuotannossa kasvaa. Yksityisten ihmisten hän uskoo siirtyvän ostopuolelle viimeistään 2016, kun talouden arvioidaan taas saavan uutta vauhtia.
Korjausrakentaminen ei ole ollut YIT:lle
merkittävä segmentti. ”Teemme sitä. Siinä
pyörii noin 100 miljoonan euron liikevaihto. Korjausprojektit ovat usein pieniä ja
meilläkin hankkeiden keskikoko on uudishankkeita pienempi. Emme yleensä pysty
hyödyntämään koko ison talon arvoketjua
suunnittelusta toteutukseen ja markkinointiin. Olemme ostaneet kokonaisia taloja ja
saneeranneet ne sitten myyntikuntoon,
mutta isoa bisnestä meille ei tästä toistaiseksi kerry. Alalla toimii paljon pieniä yrityksiä,
eikä kilpailu aina ole reilua. Noudatamme
itse korkeita eettisiä periaatteita.”
Asuntosijoitusrahastoihin toimitusjohtaja suhtautuu myönteisesti. ”Osa kuluttajilta
jääneestä asuntojen kysynnästä on korvautunut asuntorahastoilla. Markkinatilanne
on niille nyt otollinen. YIT:n tuottamista
asunnoista noin viidennes on myyty viime
vuosina asuntorahastoille. Oikean tyyppiset
asunnot käyvät edelleen kaupaksi.
Kari Kauniskangas on innostunut Helsingin Keski-Pasilan rakentamisesta, joka lienee
Yhtiön mies
Diplomi-insinööri ja kauppatieteiden kandidaatti Kari Kauniskangas (synt. 1974) on ollut
YIT:n palveluksessa vuodesta 1997 alkaen eri
tehtävissä lähtien työmaainsinööristä eri yksiköiden johtotehtäviin, varatoimitusjohtajaksi
2008 ja toimitusjohtajaksi 2013.
Välissä hän oli pari vuotta laajakaistaa taloyhtiöihin vetävän Sonera Livingin toimitusjohtaja, mutta sekin oli YIT:n ja Soneran yhteisyritys, jonka Sonera osti lopulta itselleen.
Tuolloin YIT jakautui Caverion Oyj:ksi ja
YIT:ksi, Kauniskangas nousi YIT:n johtoon ja
hänen pitkäaikainen työtoverinsa Juhani Pitkäkoski Caverionin toimitusjohtajaksi.
Kari Kauniskangasta luonnehditaan
vaatimattomaksi ja helposti lähestyttäväksi, YIT:n kulttuuria teekkarihenkiseksi.
Töiden vastapainoksi hän
rakentaa perheensä tarpeisiin ja
urheilee. Mies on juossut useat
Jukolan viestin suunnistuskisat
YIT:n joukkueessa.
»
”Uskon,
että meidän
asuntomyynti
Venäjällä säilyy
hyvänä. Yhtiötä
ja asuntojamme
arvostetaan.”
Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas:
Olen tyytyväinen tekemäämme tulokseen vuoden toisella vuosineljänneksellä
ottaen huomioon Suomessa haastavana
jatkuneen markkinatilanteen ja pääoman
vapauttamisen vaikutukset kannattavuuteen.
viisas raha 08/2014
31
YIT
»
”Osa kuluttajilta
jääneestä asuntojen
kysynnästä on korvautunut asuntorahastoilla.
Markkinatilanne on niille
nyt otollinen.”
YIT:n lupaavin uusi projekti. Yhtiö voitti siitä
tarjouskilpailun vuosi sitten.
”Se on noin miljardin euron hanke. Yhtiön liikevaihtoon se tuo lähivuosina 150
jopa 200 miljoonan lisän vuodessa ja rakentamaan päästään näillä näkymin syksyllä
2015.” Keski-Pasilaan nousee mm. kauppakeskus, asuntoja, pääkonttoritason toimis-
toja, Business Park, hotelli, joukkoliikenneterminaali, kevyenliikenteen väyliä, puistoja
ja aukioita sekä runsaasti pysäköintitilaa ja
helpot yhteydet julkisiin kulkuvälineisiin.”
Uudet keihäänkärjet
vanhojen tilalle
Toimitilojen rakentamista toimitusjohtaja Kauniskangas kutsuu viime vuosien
murheenkryyniksi. ”Liiketoiminta on ollut
aikaisemmin merkittävä tekijä, mutta on
nyt alamaissa: Esimerkiksi 2013 ei Helsingissä aloitettu yhdenkään uuden toimiston
rakentamista meidän tai kenenkään muun
toimesta. Tänä vuonnakin aloituksia on vain
muutamia.”
Kaupan rakennemuutos rajoittaa seini-
en rakentamista, mutta hiljaista on muillakin sektoreilla, kuten logistiikkakeskusten
rakentamisessa.
”Vanhat keihäänkärjet ovat menettäneet
merkityksensä ja uusia on haettava”, Kauniskangas summaa.
Kiinnostava aluevaltaus on viiden hoivakodin rakentaminen eQ Hoivakiinteistötrahastolle. Toinen kiinnostava uusi liiketoiminta-alue Kauniskankaan mielestä on
hybridirakentaminen, kuten Keski-Pasila.
”Hybrideissä YIT:n kilpailukyky on kovimmillaan, kun koko osaaminen löytyy omasta
talosta hankekehityksestä infran ja asuntojen rakentamiseen. Pystymme näissä arvioimaan hyvin, mitä kaikki maksaa.”
Yllättäen teollisuuden rakentamiseen Kari
Analyytikon arvio
Matias Rautionmaa, Pohjola-Pankki, mitkä ovat YIT:n näkymät verrattuina muiden rakennusyritysten tulevaisuudenkuviin?
”Yhtiön liiketoiminnan keskittyminen heikossa suhdannevaiheessa oleville Suomen ja
Venäjän markkinoille erottaa yhtiön muista
pohjoismaisista rakennusyhtiöistä. ”
Missä yhtiö kasvaa tai supistuu?
”Kasvunäkymät ovat positiiviset Baltiassa ja
Tshekin Prahassa. Suomessa ja Venäjällä kansantalouden näkymät ovat heikot, mikä aiheuttaa paineita kannattavuudelle ja voi johtaa
liiketoiminnan supistumiseen.
Mitä sanoisitte YIT:n kansainvälisistä
markkinoista erityisesti Venäjällä? Miten
Ukrainan tilanne vaikuttaa asiaan? Tietenkin se synkensi näkymiä, mutta synkentääkö se edelleen?
Venäjän talous oli heikkenemässä jo ennen
Ukrainan kriisiä, mutta talouspakotteet ovat
omiaan rasittamaan taloutta entistä kovemmin. Sijoittajalle kuitenkin suurinta myrkkyä
on epävarmuus Venäjän pitkän aikavälin kehityksestä. ”
Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat, ruplan kurssihan on heikentynyt kaiketi osin
pakotteiden seurauksena? Vaikuttaako
valuuttakurssi jo liiketoiminnan kehittymiseen?
32
viisas raha 08/2014
Kauniskangas suhtautuu toiveikkaasti. ”Teollisuus ja energiayhtiöt investoivat. Teollisuusrakentamisessa allianssihankkeet yleistyvät. Alliansseissa tilaaja, suunnittelijat ja rakennusfirma
istuvat samalla puolella pöytää. Tilaaja määrittelee tavoitteet ja mahdollisimman kustannustehokkaat ratkaisut pyritään löytämään yhdessä.
Perinteisessä urakkakilpailussa on haettu yleensä
halvinta tarjousta, joka usein hektisissä projekteissa johtaa ei-toivottuun riitelyyn.”
Väylä- ja infrarakentamisen Kauniskangas arvioi pysyvän hyvällä tasolla. Meneillään on isoja
hankkeita, kuten kehärata, pisararata, E 18-tie ja
länsimetro. Energiarakentamisessa YIT on ollut
toteuttamassa tuulivoimapuistoja, joissa Kauniskangas näkee parhaimmillaan satojen miljoonien
mahdollisuudet.
YIT TUNNUSLUKUJA 2013 Me
”Euroja Venäjältä saadaan entistä vähemmän. Rahoituksen kiristyminen on luonut
nousupainetta asuntolainojen korkoihin. Korot
eivät tosin ole vielä nousseet ja asuntokauppa
on pysynyt vakaana viimeiset kaksi neljännestä.”
YIT:n liiketoiminnasta yli puolet kertyy
Suomesta. Onko asuntomarkkinoiltamme
odotettavissa potkua YIT:lle? Miten arvioitte asuntojen hintojen tulevaisuuden?
Ilmeisesti pääkaupunkiseudulla kehitys
on vaakaata, mutta muualla suunta voi
olla laskeva?
”Kasvukeskusten pienet tehokkaat neliöt
käyvät kaupaksi, mikä tukee keskimääräistä
hintatasoa. Muissa segmenteissä on laskupainetta.”
Miten hyvin asuntosijoitusrahastot täyttävät kuluttajien varovaisuuden jättämää
aukkoa? Jatkuuko rahastojen ostot myös
tulevaisuudessa?
”Rahastot toimivat hyvinä varoventtiileinä.
Tarvetta vuokra-asumiselle on, sillä Suomen
kaupungistuminen on vielä kesken. Realisointivaiheeseen tulevat ensimmäiset asuntosijoitusrahastot voivat luoda painetta hintatasolle. ”
Mikä Keski-Pasilan rakentamisen merkitys YIT:lle?
”Suuri. Noin miljardin hanke voi tuoda YIT:n
tuloksesta keskimäärin 10 prosenttia seuraavi-
en kahdeksan vuoden aikana.”
Yhtiö käynnistää kilpailukykyohjelman.
Mikä on sen merkitys?
”Haastava markkinatilanne vaatii toimia.
Varaa parantaa on.”
Mikä voisi olla yhtiön tulostavoite ja liikevaihdon tavoite 2014 ja 2015?
”Tavoitteet ovat toteutettavissa vakaassa
ympäristössä, mutta heikkenevät ulkoiset tekijät saavat ne näyttämään haastavilta.”
Mitä sanoisit yhtiön velkaantumisesta,
velkataakkahan hieman kasvanut? Taseen
vahvistamisesta? Oman pääoman tuotosta?
”Velkaa on nyt liian paljon ja sen alentaminen pääomaa vapauttamalla on yhtiön prioriteetti. Oman pääoman tuotto on yli 10 % ja
osaketta saa pörssistä tasearvolla. Hinnassa on
pelkoja taseesta, suhdanteesta sekä Venäjästä.”
Miksi yksityisen sijoittajan ja institutionaalisen sijoittajan kannattaa sijoittaa
YIT:hen?
”Molempien kannattaa sijoittaa osakkeeseen, jos sijoitushorisontti on riittävän pitkä ja
jaksaa odottaa suhdannenäkymien paranemista sekä Venäjän epävarmuuksien hälvenemistä.
Riski on, että osake halpenee yhä lyhyellä aikavälillä. Kiirettä ei vielä ole ja ostot kannattaa
hajauttaa ajassa. ”
Liikevaihto 1858,8 (1959,0)
Liikevoitto oli 152,8 (201,0)
Liikevoitto, tammi-kesäkuu. Me
20132014
74,261,5
Sijoitetun pääoman tuotto, %
2013
2014
Q1Q2 Q3Q4Q1 Q2
15 13,9 12,310,310,29,6
YIT:n osakeen KURSSIKEHITYS
1.10.12–29.9.14
€
18,0
16,0
14,0
12,0
10,0
8,0
6,0
30.4.13
30.9.13
YIT on käynnistänyt kilpailukykyohjelman, jolla se reagoi markkinoiden muutoksiin. Nämä pointit Kauniskangas nostaa esille:
1. Kuluttajien ostovoima heikkenee. Asuntojen hintoja on siis painettava
alas. Kyse on erityisesti absoluuttisista hinnoista. Mm. asuntojen keskikoko
pienenee.
2. Toimitilarakentaminen, perinteisten tuotealueiden (toimistot, kauppa,
logistiikka) osalta, on kuihtunut. Tässä konettamme on viritettävä ja tuotantoprosessia tehostettava. Hankkeita tulee hakea entistä innovatiivisemmin
niiltä alueilta, joissa edelleen on kysyntää.
3. Velkaantumista on laskettava. Nettovelkamme pudotetaan alle 600
miljoonan 860 miljoonasta. Velkojen pienentämistä helpottaa se, että
taseessa on runsaasti varsin likvidiä omaisuutta, kuten valmiita myymättömiä asuntoja ja rakenteilla olevia toimitilahankkeita. Kaikkiaan kassavirran
parantamiseen tähtäävän ohjelman kokonaislaajuus on yli 350Me, josta osa
käytetään uusiin investointeihin
4. Uutta liiketoimintaa pitää löytää. Trendit antavat meille viitteitä siitä,
missä uutta liiketoimintaa löytyy. Kaupungistuminen jatkuu, ihmiset vanhenevat, ilmastonmuutos pakottaa uusiutumaan jne. Olemme itse aktiivisia
uuden liiketoiminnan luonnissa.
Oman pääomantuotto askarruttaa
Liikevaihto, Me
20132014
Q1Q2 Q3Q4Q1 Q2
452431 455 521 403 451
29.11.12
Kilpailukykyohjelmalla voimaa
28.2.14
1.8.14
YIT on viime vuosina yltänyt kaksinumeroiseen oman pääoman tuottolukuihin. Entä jatko?
Pitkällä sihdillä tavoite on 20 prosenttia, mutta lyhyellä tähtäimellä jäädään 10–15 prosentin tienoille.
Vuoden alussa YIT arvioi, että sijoitetun pääoman tuoton parannuksesta kolmannes kertyy taseen keventymisestä, kolmannes kannattavuuden
parantumisesta ja kolmannes markkinatilanteen kohentumisesta. Alkuvuodesta markkinatilanne markkinoillamme on vielä vähän heikentynyt.
Kilpailukyky ohjelman päätavoitteet Kauniskangas kiteyttää näin:
- Hankkeiden tuotantokustannuksia tulee laskea ollaksemme kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa
- Positiivinen kassavirta ja lainojen lyhentäminen pääoman vapauttamisohjelman avulla.
- Sisäisten prosessien yksinkertaistaminen niin, että kiinteät kulut eivät
kasva jatkossa liikevaihdon kasvuvauhdin mukaan vaan hitaammin.
Osinkoihin tuloksesta40–60 prosenttia
Yhtiön osinkopolitiikka on tarkoitus pitää aktiivisena. Tuotto on ollut hyvä.
Tarkoitus on jakaa tuloksesta 40–60 prosenttia osinkoina. Tänä vuonna
vuodelta 2013 yhtiö jakoi 48 miljoonaa osinkoja.
”Liiketoimintamme on ymmärrettävää. Se riippuu kuluttajien käyttäytymisestä ja kansantalouden kehityksestä. Rakennusliike on pitkälti kansantuotteen jatke. Tarkoituksemme on lyödä sen kasvu.”
YIT, kuten muutkin nykyiset suomalaiset rakennusfirmat, on monen fuusion tulos. YIT:n keskeiset taustayhtiöt ovat yli sata vuotta vanha Yleinen
Insinööritoimisto ja Perusyhtymä. Yhtiöön on fuusioitu myös mm. Rakennusvoima, Pellonraivaus sekä rakennusfirmoja Venäjällä, Baltian maissa ja
Slovakiassa. •
viisas raha 08/2014
33
ASIANTUNTIJA
Toimiiko tämä neuvo enää tänään:
Ovatko suomalaiset palkat kilpailukykyisiä?
V
34
viisas raha 08/2014
P
Suomen kilpailukyky suhteessa euromaihin
112,5
Suhteelliset työvoimakustannukset
110,0
Suhteellinen tuottavuus
107,5
105,0
102,5
100,0
97,5
Suhteelliset yksikkötyökustannukset
2002
2004
2006
2008
2010
Indeksi 2000=100
uosituhannen alusta työvoimakustannukset ovat Suomessa nousseet
yli 10 prosenttia enemmän kuin
euromaissa keskimäärin. Kilpailukyky on
tältä osin selkeästi heikentynyt. Tästä ei
kuitenkaan voi vetää suoraviivaista johtopäätöstä, että suomalaiset palkat olisivat
nyt tämän verran liian korkeita.
Ei ole erityistä syytä olettaa, että euromaiden keskimääräinen palkkojen nousu
olisi Suomelle juuri oikea.
Vuoteen 2008 asti esimerkiksi muita
euromaita vahvempi tuottavuuskehitys
kompensoi työvoimakustannusten ripeämpää nousua, ja piti yksikkötyökustannukset
kurissa. Sen jälkeen tuottavuuden heikko
kehitys on auttanut nostamaan yksikkötyökustannuksia ripeämmin kuin muissa
maissa.
Yksikkötyökustannusten kehitys
2000-luvun alussa antoi kuitenkin liian
positiivisen kuvan yritysten palkanmaksukyvyn kehityksestä. Telelaitetuotannon
vahva tuottavuuskehitys valui suurimmalta
osin laskevien hintojen kautta asiakkaille.
Tätäkin voidaan yrittää korjata tarkastelemalla ns. reaalisia yksikkötyökustannuksia, kuten ETLA:n Mika Maliranta
tekee tuoreessa kirjassaan. Kilpailukyvyn
heikkeneminen näyttää tämän myötä yhä
selkeämmältä.
Tämäkään ei kuitenkaan anna vastauksen siihen onko kilpailukyky nyt liian heikko. Palkat olivat 2000-luvun alussa ehkä
turhankin kilpailukykyisiä.
Ei voida yksioikoisesti todeta, että näillä
palkoilla ei mitään kannata Suomessa tuottaa. Palkat eivät ole ainoa tekijä joka vaikuttaa tähän. Joitain ulkomaisiakin investointeja Suomeen on nähty: Google rakentaa palvelimia, Meyer Werft ostaa telakan.
Googlelle esimerkiksi viileä ilmasto,
manner-Eurooppa halvempi sähkö sekä
poliittinen ja geologinen vakaus olivat ehkä
tekijöitä, jotka kompensoivat suhteellisen
korkean palkkakustannuksen.
Meillä ei ole syytä haikailla siitä, että olisimme kaikessa kilpailukykyisiä. Meidän
pitää keskittyä siihen, jossa suomalaiset
Rahat korkosijoituksiin saadaksemme turvaa?
95,0
2012
2014
Lähde: Macrobond, EKP
työntekijät tuottavat mahdollisimman paljon lisäarvoa, jos haluamme ylläpitää korkeata elintasoamme.
Mitä korkeammat palkat ovat, sitä
vähemmän on kuitenkin kannattavaa Suomessa tehdä. Nykytilanteessa kaikille ei löydy työtä. Tämä indikoi että palkat eivät ole
tarpeeksi kilpailukykyisiä.
Työttömyys muissa euromaissa on kuitenkin viime vuosiin asti kehittynyt keskimäärin Suomea heikommin ja on nyt selvästi korkeampi. Ongelmana ei siten näytä
olevan Suomen korkeat palkat suhteessa
muihin euromaihin. Jos ongelmana olisi
euroalueen korkeat palkat suhteessa muuhun maailmaan, helpoin lääke olisi euron
valuuttakurssin heikentäminen.
Suomessa työttömyyttä on alentanut
kasvava työllisyys kotimaisissa julkisissa ja
yksityisissä palveluissa. Muita euromaita
vahvempi kotimaisen kysynnän kasvu on
auttanut pitämään työttömyyden kurissa.
Kilpailukyvyn kurjistuminen ei siten ensisijaisesti ole näkynyt työttömyyskortistoissa
vaan vaihtotaseen kääntymisenä suuresta
ylijäämästä pieneen alijäämään.
Euromailla yhteenlaskettuna on vaihtotaseessa ylijäämä. Tämä kielii siitä, että
työttömyyden syynä on ensi sijassa liian
alhainen kotimainen kysyntä eikä palkkojen heikko kilpailukyky.
Parantamalla kilpailukykyä palkkakustannusten laskulla Suomi voisi korjata
sekä vaihtotaseen alijäämää että parantaa
työllisyyttä.
Kilpailukyvyn parantaminen palkkakustannuksia laskemalla on kuitenkin euroalueen tasolla työllisyyden kannalta nollasummapeliä. Koko euroalueen näkökulmasta
ainoa ratkaisu työttömyysongelmaan on
kokonaiskysynnän kasvattaminen.
Suomella on heikommasta vaihtotaseesta johtuen vähemmän tilaa kasvattaa
kotimaista kysyntää kun euromailla keskimäärin, vaikka suomen vientiä vahvistaisi
euroalueen kysynnän kasvu. Alemmasta
työttömyydestä johtuen tarvitsemme toisaalta pienempää kysynnän kasvua päästääksemme täystyöllisyyteen.
Vaikka Suomen kilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen alusta, palkkataso ei
siten vaikuta katastrofaalisen korkealta.
Vuosituhanteen vaihteen vahva vaihtotaseen ylijäämä antoi tilaa kilpailukyvyn heikkenemiselle. Tätä puskuria on nyt käytetty
loppuun joten varaa muita euromaita suurempaan palkkakustannusteen nousuun
ei enää ole. •
Roger Wessman
Kirjoittaja on kokenut
ekonomisti, joka on
työskennellyt mm.
Evlissä ja Nordeassa.
erinteistä arvopaperisalkkua rakennettaessa peruskysymys kuuluu:
Mikä on haluttu riskitaso? Suuremmalla riskillä saavuttaa pitkällä tähtäimellä
paremman tuoton, mutta se voi tarkoittaa
sijoitusjakson pidentämistä usealla vuodella. Mitä pitempi sijoitusjakso sitä pienemmäksi muodostuu hyvin hajautetun salkun
heilunta. Näin ollen määrävälein tapahtuvien varallisuusarvojen romahduksien
merkitys vähenee. Kuitenkin useimmat
sijoittajat haluavat vähäriskisempää salkkua, jossa heilunnan vaikutukset eivät ole
lyhytaikaisesti niin voimakkaita. Ratkaisuna on perinteisesti ollut pitää osa salkusta
korkosijoituksissa. Mitä varovaisempi salkku sitä enemmän rahaa korkosijoituksiin,
kuuluu neuvo.
Perinteisesti korkosijoitukset ovat olleet
puhdasta käteistä, josta ei saa mitään korkoa,
mutta johon ei sisälly riskiä tai pitkäaikaiset
valtion obligaatiot, joista on saanut hyvää
tuottoa , mutta joihin sisältyy ns. duraatioriski. Tämä tarkoittaa. että rahat sitoutuvat
vuosiksi eikä sijoituksesta ehkä pääse irti kelpo hintaan juoksuaikana. Toki valtion maksukyvyttömyysriski on olemassa, mutta sitä
on pidetty merkityksettömänä.
Pitkäaikaisten korkosijoitusten kokonaistuotto muodostuu korkotuotosta
(yield) ja arvonmuutoksesta (return).
Maailman turvallisimpana korkopaperina
pidetty Saksan valtion obligaation korko
oli v 1994 7,7 prosenttia ja vielä v 2000
alkupuolella yli viisi prosenttia . Salkun
riskitasoa oli helppo pienentää merkittävästi ostamalla Saksan valtion papereita
kelpo korkotuottoon. Tänä päivänä Saksan valtion 10 vuoden obligaation tuotto
on yksi prosenttia 3kk Euriborkoron ollessa 0,1 prosenttia. Sitoutumalla 10 vuoden
paperiin saa kompensaatiota 0,9 prosenttia
vuodessa merkittävällä duraatioriskillä!
Sijoittaja joutuu nostamaan riskitasoaan saadakseen edes jonkinnäköistä tuottoa korkosijoitukselleen. Pitkäaikaiset
yrityslainat ovat antaneet jonkin verran
valtionobligaatioita parempaa korkotuottoa. Jotta sijoittaja pystyisi hajauttamaan
yritysriskin tarpeeksi monen yrityksen yhden maan maksukyvyttömyys ei vaikuta
kesken, joutuu hän sijoittamaan yritys- liikaa rahaston arvoon. Maiden korkomarkkorkorahastoon. Ns. paremman luotto- kinoiden ollessa alikehittyneet, korkotaso
luokituksen yrityskorkorahaston (Invest- on hyvä. Usko on vahva, että paikalliset
ment Grade) tämän hetken korkotuotto ei valuutat vahvistuvat maiden kehittyessä.
ole kuin n 1,5 prosenttia, joka hädin tuskin Kyseisiin korkorahastoihin sisältyy duraakattaa rahaston kulut. Saadakseen parem- tioriski, maariski, valuuttariski ja markkiman tuoton, sijoittaja joutuu ottamaan nariski. Kyseisten rahastojen kulutaso on
vielä suuremman riskin sijoittamalla ns. kova, koska se on työläs hoitaa.
heikon luottoluokituksen (luottoluokitus
Väitän että tänä päivänä vanha sääntö:
korkeintaan BB+) yrityskorkorahastoon, Sijoita korkoihin, jos haluat turvaa, ei enää
jonka tuotto nousee noin neljään prosent- päde.
tiin ennen kuluja. Nyt sijoittajalla on sekä
Neuvoisin sijoittajaa tarkkaan miettiduraatioriski että huomattava yritysriski, mään, mihin hän haluaa riskisijoituksiaan
puhumattakaan markkinariskistä. Mikä- keskittää. Ehkä suuli markkinoilla syntyy häiriö, korkoerot rempi osa osakkeisiin,
huonojen ja hyvien lainojen välillä (spread) matalariskisiin (alhainousevat välittömästi. Tästä seuraa korko- sen betan) osinkosijoitusten arvonlasku.
osakkeisiin, ja loput
Sijoittajalla on vielä yksi keino parantaa turvaan lyhyihin valkorkosijoitustensa tuottoja eli sijoittamal- tionlainoihin tai peräti
la kehittyvien markkinoiden korkopaperei- kassatilille. •
hin. Kehittyvien markkinoiden valtionobligaatioiden korkotuotto on jonkin ver- Jarl Waltonen
ran länsimaita
parempi, riskin
ollessa suurempi, eli tällä hetkellä n 4,9 prosenttia. Tällöin
syntyy lisäksi
valuuttariski.
Toki voidaan
tehdä eurosuoTekninen analyysi suomalaisista osakkeista Osakesäästäjille
jaus, mutta taas
syntyy kustanViikottainen raportti sisältää:
nuksia.
1. mallisalkun
Viimeinen
2. kaupankäyntiohjeet OMXH25 osakkeista ja mekaanisen pörssiseurantalistan
villitys ovat
(kaupankäyntiohjeissa mukana pörssikäyrät)
olleet ns. Local
3. mekaaniset pörssiseurantalistat keskisuurista ja pienemmistä Suomi-osakkeista
Currency Bondit. Kootaan
monen pienen
Tarjous Osakesäästäjille : Viikkoraportti vuodeksi 70€ ( norm. 120€/vuosi = 10€/kk)
alikehittyneen
( 2 viikon koejakso ilmaiseksi)
maan valtion
bondit yhteen
tilaukset suoraan kotisivulta www.trendservice.fi
nippuun: Maisähköpostitse [email protected]
ta on riittävän
monta ja näin
viisas raha 08/2014
35
SIJOITUSLISTA
26.9.2014
Sija Edell. Yhtiö
Sija
Tuotto-
potentiaali
Arvostustaso
Riskiprofiili
1 35 Fiskars
Erinomainen KäypäNeutraali
2 2 Kesko
Kohtalainen Houkutteleva Matala
3 3 TeliaSonera (SEK)
Kohtalainen Houkutteleva Matala
4
1 Orava Asuntorahasto
Erinomainen KäypäNeutraali
5 10 Restamax
Erinomainen HoukuttelevaNeutraali
6 7 Fortum
Kohtalainen KäypäNeutraali
7 14 Yleiselektroniikka
Kohtalainen Haastava
Matala
8 23 Cramo
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
9 8 Apetit
Kohtalainen Houkutteleva Matala
10 15 Affecto
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
11 4 CapMan
Erinomainen KäypäNeutraali
12 5 Sampo
Erinomainen Käypä
Matala
13 6 eQ
Kohtalainen HaastavaNeutraali
14 9Norvestia
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
15 12 UPM
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
16 20Nokian Renkaat
Kohtalainen Käypä
Matala
17 13 Raute
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
18 19 Stora Enso
Kohtalainen Houkutteleva Matala
19 16 Dovre Group
Kohtalainen KäypäNeutraali
20 17Neste Oil
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
21 18 Siili Solutions
Erinomainen KäypäNeutraali
22 11 Tieto
Kohtalainen Käypä
Matala
23 36 Keskisuomalainen
Erinomainen Käypä
Korkea
24 38 YIT
Kohtalainen Haastava
Matala
25 25 Etteplan
Kohtalainen KäypäNeutraali
26 24 Okmetic
Heikko
HoukuttelevaNeutraali
27 47 Ramirent
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
28 26 Uponor
Erinomainen Haastava
Matala
29 22Viking Line
Kohtalainen Houkutteleva Korkea
30 27 Glaston
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
31 28 Metsä Board
Heikko
HoukuttelevaNeutraali
32 30 Tikkurila
Kohtalainen Haastava
Matala
33 – Caverion
Kohtalainen Käypä
Matala
34 33 Kesla
Kohtalainen Houkutteleva Korkea
35 31 Aspo
Kohtalainen KäypäNeutraali
36 – Huhtamäki
Kohtalainen Haastava
Matala
37 34 Kone
Erinomainen Haastava
Matala
38 44 Kemira
Kohtalainen KäypäNeutraali
39 21 Cargotec
Heikko
HoukuttelevaNeutraali
40 – Sponda
Kohtalainen KäypäNeutraali
41 29 Revenio Group
Erinomainen Haastava
Matala
42 32 Exel Composites
Kohtalainen KäypäNeutraali
43 39 QPR Software
Kohtalainen KäypäNeutraali
44 – Wärtsilä
Kohtalainen Haastava
Matala
45 – Konecranes
Kohtalainen KäypäNeutraali
46 – Atria
Heikko
HoukuttelevaNeutraali
47 40 Elisa
Kohtalainen HaastavaNeutraali
48 – Solteq
Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali
49 42 HKScan
Heikko
Houkutteleva Korkea
50 43 Ponsse
Erinomainen KäypäNeutraali
Mediaani
36
viisas raha 08/2014
P/E’14 Osinko% ’13
3,2
20,0
13,2
10,6
9,5
5,8
11,4
12,6
37,5
15,7
14,4
14,1
15,0
16,2
10,0
13,0
17,4
16,6
54,6
17,1
20,1
15,2
11,4
10,2
11,5
17,6
17,5
21,6
23,7
23,8
13,7
14,1
19,1
17,7
14,6
15,8
20,7
17,0
20,9
12,0
22,6
14,3
15,6
17,9
17,1
28,7
14,9
13,0
3,9
12,5
17,0
13,2 %
5,8 %
6,2 %
7,2 %
4,2 %
5,7 %
5,1 %
5,4 %
6,0 %
3,8 %
6,1 %
4,9 %
5,7 %
4,1 %
5,3 %
7,0 %
6,3 %
4,6 %
4,3 %
4,2 %
3,4 %
5,0 %
6,3 %
4,9 %
4,3 %
5,3 %
5,1 %
4,4 %
1,7 %
2,9 %
3,2 %
5,0 %
3,7 %
3,0 %
6,4 %
3,0 %
3,9 %
5,0 %
2,8 %
4,9 %
3,4 %
0,0 %
4,9 %
3,1 %
5,0 %
3,1 %
6,2 %
2,7 %
2,9 %
4,2 %
3,7 %
P/B
EPS’14 EPS’15 Osinko Osinko
’14
’15
Osakekurssi
1,2
1,03 1,00
2,70 0,75
20,41
1,2
1,73
1,86
1,65 1,65
28,22
1,9 4,00 4,50
3,10 3,20 49,72
1,2
1,32
1,03
1,00 1,00
13,95
2,0
0,43 0,52
0,17 0,21
4,10
1,4
1,19
1,18
1,10
1,10
19,19
1,1
0,34 0,29
0,20 0,20
3,90
0,9
0,89
1,16
0,60 0,64
11,12
0,8
0,86
1,20
1,00
1,10
16,70
0,9 0,20 0,30
0,12 0,15
3,12
1,6
0,07
0,11
0,06 0,09
0,99
1,9
2,72 2,84
1,90 2,10 38,46
1,5
0,21 0,25
0,18 0,20
3,14
0,8
0,45 0,47
0,30 0,30
7,31
0,8
1,04
1,07
0,60 0,60
11,27
2,3
1,82
2,13
1,65 1,85
23,72
1,4 0,46 0,95
0,50 0,50
7,95
1,0 0,48 0,62
0,30 0,30
6,48
1,3
0,01 0,03
0,02 0,02
0,47
1,4
0,91
1,33
0,65 0,70
15,61
4,8
1,21
1,51
0,46 0,62
13,46
2,6
1,58
1,68
1,00
1,10 20,00
1,5
0,77 0,90
0,55 0,60
8,78
1,0
0,61 0,65
0,30 0,33
6,17
2,2
0,24 0,34
0,14 0,17
3,20
1,3
0,27 0,46
0,25 0,27
4,70
1,8
0,36 0,49
0,32 0,34
6,27
3,5
0,55 0,75
0,50 0,60
11,26
0,9 0,64
1,41
0,26 0,70
15,15
1,3
0,02 0,03
0,01 0,02
0,35
1,2
0,22 0,27
0,11 0,14
3,39
3,4
1,20
1,23
0,84 0,88
16,93
2,9
0,32 0,49
0,22 0,32
5,99
1,3
0,28 0,48
0,15 0,21
5,00
1,8
0,45 0,52
0,42 0,42
6,54
2,5
1,33
1,53
0,62 0,72 20,92
8,4
1,54
1,74
1,25 1,50
31,89
1,5 0,66 0,78
0,53 0,55
10,63
1,3
1,49 2,40
0,72 1,20
26,17
0,7 0,30 0,30
0,18 0,18
3,66
6,6
0,65 0,85
0,50 0,60
14,63
4,0
0,56 0,63
0,00 0,30
8,00
3,8
0,07 0,07
0,05 0,05
1,03
3,2
2,18 2,36
1,10 1,20 35,64
2,8
1,31
1,72
1,05
1,10
21,07
0,5
0,25 0,48
0,22 0,30
7,12
3,8
1,40
1,37
1,30 1,30 20,87
1,8
0,11
0,13
0,04 0,05
1,48
0,4
0,87 -0,01
0,10 0,10
3,43
3,9 0,96
1,03
0,50 0,55
12,00
1,5
Tuloskasvua kadoksissa
Vuosi 2014 alkaa hiljalleen lähestyä loppuaan
yhtiönvalinnan merkitystä. Hyvällä yhtiöpoimin-
ja osakemarkkinat ovatkin alkaneet hinnoitella
nalla sijoittaja voi edelleen saavuttaa erinomai-
osakkeita vuoden 2015 tulosten ja näkymien
sia tuottoja, mutta indeksisijoittajan näkökul-
perusteella. Tämän vuoksi myös Sijoituslistan
masta tilanne tuntuu melko lohduttomalta.
taustaparametrejä on päivitetty ja listalla on
Yhtiövalintaa tehdessä hyvänä lähtöpisteenä
SIJOITUSLISTA on Inderesin
siirrytty tarkastelemaan yhtiöiden kehitystä
voidaan pitää esimerkiksi Sijoituslistaa. Listan
Osakesäästäjien Keskusliitolle
tuottama listaus kotimaisista
pörssiyhtiöistä.
Listaukseen on käytetty
yhdeksän parametriä.
Lista päivittyy noin 10 kertaa
vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin numeeristen tunnuslukujen 0salta. Lista sisältää
kaikki Inderesin seurannassa
olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä
(yhteensä noin 100 kpl).
aikaperiodilla 2013-2015, aiemman 2012-2014
top-20 yhtiöistä vertailukelpoista tulostaan
periodin sijaan. Monien yhtiöiden osalta vuosien
kasvattavat ensi vuonna selvästi ainakin Fiskars,
2013-2015 ennustettu tuloskehitys on selväs-
Kesko, Restamax, CapMan, Raute, Stora Enso ja
ti vuosien 2012-2014 tuloskehitystä parempi.
Nokian Renkaat.
Tuottopotentiaali:
• Osinkotuotto 2013-2015
• Oman pääoman tuotto -%
2013-2015
• Liikevaihdon kasvu
2013-2015
Arvostustaso:
• Normalisoitu P/E
(EPS 2013 + 2014e + 2015e)
/ 3 / osakekurssi
• P/B (markkina-arvo /
oma pääoma)
• Normaisoitu EV/EBITDA
(EBITDA 2013 + 2014e +
2015e) / 3 / osakekurssi
Näin ollen on luonnollista, että listasijoituksissa
Listan ykköspaikalle on kiilannut Fiskars
on tapahtunut muutoksia parametrimuutosten
(syyskuun sijoitus 35). Fiskars ilmoitti syys-
myötä.
kuun lopulla luopuvansa huomattavasta osasta
Vuoden 2015 osalta markkinat odottavat Hel-
on erinomainen, sillä Fiskars myy osakkeet noin
sentin tuloskasvua. Ottaen huomioon Suomen
10 prosenttia yli markkinahinnan ja saa kau-
ja Euroopan synkät talousnäkymät, pidän tätä
panpäälle vielä option Wärtsilän mahdollisiin
ennustetta melko optimistisena. Mielestäni näin
rakennejärjestelyihin. Kokonaisuutena Fiskars
voimakas tuloskasvu vaatisi taakseen Euroopan
saa kaupasta noin 640 MEUR (noin 8 euroa per
elpymistä (Helsingin pörssin yhtiöiden liikevaih-
osake). Valtaosa tästä kauppasummasta käyte-
dosta yli 50 prosenttia tulee Euroopasta). Näin
tään ajan myötä Fiskarsin brändiliiketoiminnan
ollen uskon, että tuloskasvuennusteita tullaan
kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa yri-
laskemaan pitkin ensi vuotta.
tyskauppoja ja odotamme yhtiön aktivoituvan
Tilanne on lähes identtinen vuodentakaiseen
tällä rintamalla vuodesta 2016 alkaen. Fiskars
nähden, milloin markkinat odottivat niin ikään
on tunnetusti myös hyvin osinkoystävällinen
Helsingin pörssin yhtiöiltä noin 15 prosentin
yhtiö ja odotamme yhtiöltä myös tuhtia osinko-
tuloskasvua. Tätä odotusta on leikattu pitkin
virtaa lähivuosilta. Ensi kevään osalta odotam-
vuotta ja nyt siirryttäessä Q3-tuloskauteen
me yhtiöltä 2,0 euron lisäosinkoa ja näin ollen
näyttää kuluvan vuoden tuloskasvu jäävän jo
Fiskars on jo nyt lähes täydellisellä varmuudella
kolmatta kertaa peräkkäin nollaan. En pitäisi
pörssin paras osingonmaksaja ensi keväänä.
kovinkaan suurena ihmeenä, jos vuoden päästä
tätä palstaa kirjottaessani totean, että ”tulos-
Hyvää syksyä kaikille lukijoille!
kasvu tulee jäämään neljännen kerran peräkkäin
nollaan”.
Helsingin pörssi on kokonaisuutena melko
haastavasti hinnoiteltu (FY’14e: P/E 16x) ja näin
ollen voidaankin todeta, ettei indekseillä ole
Riskiprofiili:
• Nettovelkaantumisaste -%
• Osakekannan kiertonopeus
• EBITDA:n variaatio
omistamistaan Wärtsilän osakkeista. Järjestely
singin pörssin yhtiöiltä keskimäärin noin 15 pro-
merkittävää nousuvaraa ilman tuloskasvua.
Vaikka tuloskasvunäkymät ovatkin koko pörssin
osalta heikot, ei se tarkoita sitä etteikö pörssistämme löytyisi yrityksiä joilla on erinomaiset
mahdollisuudet kasvattaa tulostaan ensi vuonna. Kokonaisuutena haluan korostaa sijoittajille
Sauli Vilén
Kirjoittaja on
Inderesin
pääanalyytikko
ja pitkäaikainen
Osakesäästäjien
Keskusliiton jäsen
viisas raha 08/2014
37
RAHASTOT
1.10.2014 (Luvut osin puutteellisia, tai puuttuvat aikataulusyistä)
OSAKERAHASTOT
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Suomi
Tuotto, %
Sijoitus
Riski Tuotto/riski Juoksevat
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Maailma
Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssino.rahasto 13,9 22,6 18,3
10 13,9
1,3
0,17
Handelsbanken Eläke 60 Active
13,4 19,6 14,4
18 10,7
1,3
Säästöpankki Pienyhtiöt 22,0 8,9 12,0
0,7
1,95
Handelsbanken Eläke 70 Active
13,4 19,5 14,5
17 10,7
1,3
FIM Fenno
8,6 19,9 10,1
29 12,2
0,8
1,60
Handelsbanken Eläke 80 Active
13,3 19,4 14,3
15 10,7
1,3
Nordea Suomi Indeksirahasto 19,9 14,8 13,1
1,1
0,75
FIM Varainhoito 100 15,3 19,0
9,0
2,1
1,53
Danske Invest Suomi Yhteisöosake
11,5 19,8 12,3
5 12,6
1,0
0,95
Handelsbanken Eläke 50 Active
11,1 15,1 10,1
12
8,9
1,1
Luokka keskimäärin
8,1 16,5 9,0 12,7
0,7
Luokka keskimäärin
6,8 10,2 9,2
5,2
1,9
OMX Helsinki CAP GI
10,8 19,1 15,3 12,2
1,2
MSCI World Index (TR Net Dividend)
14,1 20,4 19,6
9,0
2,1
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat KORKORAHASTOT
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Pohjoismaat
Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K
12,1 25,4 22,2
11 13,2
1,7
0,90
OP-Obligaatio Tuotto 9,2 12,6
2,8
6,0
0,60
Handelsbanken Svenska Småbolagsfond
18,6 25,4 13,3
6 13,8
0,9
Nordea Pro Euro Obligaatio
6,0 8,2 12,6
7
2,8
6,7
0,30
FIM Nordic
10,3 25,1 18,6
25 11,9
1,5
1,82
eQ Euro Valtionobligaatio 1 K
6,1 8,1 11,9
12
2,8
6,3
0,45
Evli Ruotsi Pienyhtiöt B
20,3 25,1 13,5
1 14,2
0,9
1,60
Nordea Euro Obligaatio
5,7 7,9 12,3
10
2,8
6,7
0,60
Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond
14,8 24,1 14,1
9 12,4
1,1
1,60
Handelsbanken Euro Obligaatio (A1 EUR)
5,4 7,7 13,1
16
2,9
Luokka keskimäärin
12,7 19,6 10,0 12,4
0,8
Luokka keskimäärin
4,5 6,0 9,1
2,5
MSCI Nordic (Daily TR USD Net)
13,7 21,3 16,8 12,3
1,3
JPM EMU Government Bond Index
5,3 7,6 11,6
2,7
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän koron rahastot
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
(Luokitellut yrityslainat, euroalue)
Eurooppa
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Parvest Equity Europe Small Cap 23,0 13,6 12,2
1,1
BNPP L1 Convertible Bond Best Selection Europe 4,2 9,1 4,2
11
5,3
3,3
1,95
Fourton Hannibal
14,3 22,8 15,3
14 11,7
1,3
0,63
Aktia Corporate Bond+
6,8 8,9 8,8
20
1,4
4,8
0,65
SEB Europa Småbolagsfond
13,7 21,6 18,9
11 11,0
1,7
eQ Euro Investment Grade 1 K
6,7 8,7 9,4
4
1,7
5,0
0,64
Evli Eurooppa B
13,6 21,0 10,7
23 10,6
1,0
1,60
OP-Yrityslaina
6,98,7 8,2 9 1,8 4,9 0,63
FIM Eurooppa
6,9 20,7 11,2
45 12,5
0,9
1,81
Danske Invest Euro Yrityslaina
5,8 8,7 7,1
17
1,2
3,8
0,85
Luokka keskimäärin
9,5 16,5 9,5 11,0
0,9
Luokka keskimäärin
5,1 6,7 6,5
1,6
MSCI Europe (Daily TR USD Net)
10,2 18,3 13,6 11,0
1,2
Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR
6,0 7,7 7,5
1,6
koron rahastot
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
(Korkeariskiset
yrityslainat, euroalue)
Pohjois-Amerikka
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Parvest Equity USA Small Cap
18,7 24,6 15,4
1 16,3
0,9
Danske Invest Euro High Yield
9,1 13,9 8,7
5
1,6
2,7
0,95
eQ USA Indeksi 1 K
18,0 24,2 26,9
13 11,3
2,4
0,38
Evli High Yield Yrityslaina B
9,5 12,7 7,4
2
1,7
3,9
0,95
OP-Amerikka Indeksi II
17,8 23,7 26,5
18 10,9
2,4
0,43
Ålandsbanken Euro High Yield
7,5 12,0 3,6
1
2,2
3,4
1,00
Danske Invest N America Enhanced Index
17,9 23,4 27,0
10 11,0
2,4
0,38
eQ High Yield 1 K
9,2 11,8 7,5
4
1,5
4,9
0,89
UB Amerikka K
17,1 23,1 16,0
4 11,7
1,3
0,40
FIM Euro High Yield
8,4 11,7 7,2
7
1,4
3,3
1,06
Luokka keskimäärin
15,9 21,4 19,9 11,7
1,7
Luokka keskimäärin
8,0 11,1 6,6
2,1
MSCI North America (Daily TR USD Net)
17,7 23,7 25,9 10,8
2,4
Merrill Lynch Euro High Yield Index
11,4 15,5 9,8
1,5
koron rahastot
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän
Tuotto, %
(Kehittyvät markkinat)
Japani
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Parvest Equity Japan Small Cap 17,8 18,6 14,8
1,2
Sparinvest SICAV Emerging Markets Corp. Val. Bonds EUR R 11,0 6,8
3,0
1,55
Evli Japani
8,5 12,6 4,6
7 14,4
0,3
1,60
Parvest Bond World Emerging Corporate 9,8 13,2
6,3
Nordea Japani
9,3 12,2 6,2
2 13,8
0,4
1,01
Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat
7,8 8,1 9,1
3
4,6
7,2
1,00
OP-Japani
8,411,7 -0,7
9 17,2 -0,1
1,96
Danske Invest Em Markets Debt
8,3 7,7 8,3
1
3,4
6,6
1,13
eQ Japani Indeksi 1 K
8,3 11,0 8,0
4 16,0
0,5
0,50
Parvest Bond Asia ex-Japan
9,1 7,6 13,3
5,3
Luokka keskimäärin
8,0 11,5 6,8 14,6
0,5
Luokka keskimäärin
6,8 6,8 7,6
4,5
MSCI Japan (Daily TR USD Net)
8,7 11,8 8,0 16,2
0,5
Merrill Lynch Emerging Markets Sov. & Credit TR 11,8 16,6 13,6
5,2
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
Kehittyvät markkinat
kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
Rahamarkkinarahastot
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
FIM Sahara
16,7 31,0 47,6
66 10,4
4,5
3,25
Ålandsbanken Money Market SEK A
3,0 1,1 -5,4
1
6,0
Taaleritehdas Dinaari Osake 24,6 42,7 10,8
3,9
2,70
OP-Euro
1,41,0 0,4 8 0,2 0,2 0,30
eQ Kehittyvä Aasia 1 K 19,4 18,2 14,9
1,2
SEB Money Manager B
1,0 0,9 0,2
2
0,1
0,1
0,40
eQ Itä-Eurooppa
12,7 18,0 11,0
55 11,0
1,0
1,61
eQ Rahamarkkina 1 K
0,9 0,8 0,3
3
0,0
0,2
0,25
eQ Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K 17,4 7,9 10,8
0,7
2,51
Nordea Korko
0,7 0,7 0,2
0,1
0,2
0,40
Luokka keskimäärin
4,2 6,9 8,3 15,6
0,8
Luokka keskimäärin
0,9 0,6 0,4
0,9
MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net)
7,5 9,5 11,4 11,1
1,0
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Maailma
Muut lyhyen koron rahastot
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
PYN Elite
32,4 44,7 43,7
1 16,4
2,6
1,10
Nordea Korkotuotto
4,4 8,1 4,6
1,6
0,3
0,60
Nordea 1 - Ilmasto ja Ympäristö
8,8 22,0 12,4
33 12,6
1,0
1,91
Danske Invest Yhteisökorko Plus K
3,2 3,8 2,6
2
0,3
1,2
0,43
SEB Global Chance/Risk Fund
14,8 21,8 25,9
17 11,3
2,3
OP-Korkotuotto II
2,9 3,5 1,7
16
0,3
0,6
0,15
Danske Invest Kestävä Arvo Osake
13,7 20,9 17,7
4
9,3
1,9
1,60
eQ Vaihtuva Korko 1 K
2,0 2,9 2,6
17
0,4
0,1
0,00
Seligson & Co Phoenix A
12,0 20,4 5,0
5 11,6
0,4
1,12
Danske Invest Yhteisökorko K
2,5 2,6 1,7
4
0,1
0,6
0,33
Luokka keskimäärin
11,6 17,5 16,1
9,9
1,6
Luokka keskimäärin
2,0 2,1 1,2
1,0
MSCI World Index (TR Net Dividend)
14,1 20,4 19,6
9,0
2,1
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa
MUUT RAHASTOT
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
SEB European Optimum B
7,2 12,8 11,2
7
8,0
1,4
1,30
SEB Listed Private Equity
12,7 22,3 13,8 11,5
1,2
SEB Finland Optimum B
7,0 11,7 11,1
4
7,6
1,4
1,30
SEB Finland Momentum B
6,7 15,7 6,5
10 16,0
0,4
2,50
Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä
5,8 10,2 7,7
5
6,2
1,2
1,70
VISIO EM Multi Strategy A
1,6 13,3 24,4
11
9,0
2,7 138,00
Ålandsbanken Premium 70
5,5 9,7 4,3
6
7,6
0,5
1,92
VISIO Allocator 11,7 18,3
8,8
2,1
Evli Suomi Mix B
5,5 8,7 5,4
1
5,5
0,9
1,83
Eliksir
3,36,0 8,8 9 4,8 1,8 3,18
Luokka keskimäärin
5,9 9,0 7,6
6,5
1,1
Luokka keskimäärin
2,3 2,6 4,3
7,1
MSCI Europe (Daily TR USD Net)
10,2 18,3 13,6 11,0
1,2
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
38
viisas raha 08/2014
Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahastoosuuden arvon prosentuaalinen muutos
ottaen huomioon maksetut voittoosuudet, osuuksien osittamiset
(splitit) ja rahastoyhtiön perimät hoitoja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet
on oletettu sijoitettavaksi rahastoon
niiden irtoamishetkellä. Pääomaveroa ei
ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot
on ilmoitettu prosentteina vuotta kohti.
Kaikki tuottoluvut on ilmoitettu euromääräisinä tuottoina.
Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella:
Rahaston kolmen vuoden takainen
sijoitus omassa rahastoluokassaan
kolmen vuoden tuoton perusteella.
Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon muutosherkkyyttä ja
siten sijoitukseen sisältyvää riskiä. Luku
lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön
mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi
20%, rahaston tuotto pysyy kahtena
vuonna kolmesta ±20% välillä rahaston
tuotto-odotuksesta.
Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa
rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi sharpen
mittari, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Duraatio: Korkorahaston duraatio
kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä
suurempi duraatio, sitä suurempi on
rahaston korkoriski. Duraatioluvut ovat
rahastojen ilmoittamia.
Juoksevat kulut: Tunnusluku kertoo,
kuinka monta prosenttia kuluja on
peritty edellisenä vuonna rahaston
pääomasta. Juokseviin kuluihin ei sisälly
mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston
maksamat kaupankäyntikulut. Juoksevat kulut ovat rahastojen ilmoittamia.
Terveisiä Lasselle
Lasse tuli mieleeni, kun tutkin tässä lehdessä julkaistun varainhoitotutkimuksen tuloksia. Lasse oli yhteyshenkilöni vuosia sitten, kun olin erään
suuren finanssitalon yksityispankin
asiakas. Hänen neuvojensa ansiosta
vältyin tekemästä oman talouteni
asioita hoitaessani virhettä, joka olisi
todennäköisesti vaikuttanut elämääni enemmän kuin mikään muu yksittäinen taloudellinen ratkaisu.
Noloa tunnustaa, mutta en ehkä
tuolloin muistanut sanoa kiitos.
Lasse teki hyvää työtä alusta
pitäen. Olin toki aiemminkin miettinyt omia ja perheeni taloudellisia
tavoitteita ja tarpeita, mutta hänen
kanssaan kävin nämä asiat läpi ajan
kanssa ja pohjamutia myöten. Tästä
perinpohjaisuudesta on minulle ollut
enemmän hyötyä kuin yhdestäkään
yksittäisesti sijoitusneuvosta tai
-näkemyksestä.
En tiedä, mitä Lasse nykyisin
työkseen tekee. Voi olla, että hän
työskentelee samaisessa yksityispankissa edelleen. Meidän tiemme
erosivat, koska kyllästyin ison talon
byrokratiaan. Lassen juttusilla alkoi
olla samanlainen olo kuin lääkärillä käydessä: ensin juteltiin hetki
niitä näitä, sen jälkeen Lasse kääntyi tietokoneensa puoleen ja ryhtyi
päivittämään sinne työnantajansa ja
lainsäätäjän edellyttämiä tietoja.
Nykyisin poimin rusinoita pullasta. Olen yhden paljon pienemmän
yksityispankin asiakas pitkälti silkasta
mukavuudenhalusta. Olen neuvotellut omaisuudenhoitopalkkion
pieneksi, koska en vaivaa pankkiiriani
asioillani kovin usein. Hänen avullaan
saan kuitenkin hoidettua raha-asiani
näppärästi ja voin halutessani pallotella ajatuksia allokaatiosta ja joskus
jopa yksittäisistä sijoituskohteista.
Merkittävää osaa sijoituksistani
hoidan kuitenkin itsenäisesti toisessa paikassa. Tämän varainhoitajan
toimintafilosofia vastaa omaani ja
sen raportointipalvelut helpottavat sijoitusten hoitoa olennaisesti.
Kolmanteen yksityispankkiin menin
sen erikoisosaamisen vuoksi. Olin
kiinnostunut eräästä sijoitustuotteesta ja suhde yksityispankkiin tuli sen
mukana.
En lainkaan hämmästynyt, kun
varainhoitotutkimuksesta luin, että
myös muut sijoittajat arvostavat
asioinnin helppoutta ja raportoinnin laatua. Sen sijaan yllätyin, kun
keskimääräistä tärkeämpänä tekijänä
nousi esiin myös varainhoitajan kyky
ennakoida markkinoiden käänteitä.
Minusta käänteiden ennakoimisesta
on sijoittajalle ennemmin haittaa kuin
hyötyä. Eihän käänteiden siinä tahdo
onnistua kukaan. Nekin, jotka onnistuvat, onnistuvat satunnaisesti.
Niinpä keskityn pitämään huolta
siitä, että salkkuni allokaatiot pysyvät
niille asettamissani rajoissa. En tosin
ole kovin hyvä siinäkään. Halpoja
osakkeita on kyllä kurssien laskettua
helppo ostaa, mutta kurssien noustessa myyminen on vaikeampaa.
Niin, että terveisiä vaan Lasselle. Ei
mitään uutta auringon alla.•
Helena
Ranta-aho
Kirjoittaja on sijoitusmarkkinoihin
erikoistunut
taloustoimittaja.
Hän on hoitanut
omaa sijoitussalkkuaan yli
30 vuotta.
viisas raha 08/2014
39
JÄSENSIVUT
MITÄ
www.osakeliitto.fi • [email protected]
Arvopaperisäästäjät
15.10. Sääntömääräinen syyskokous klo
13 Ravintola Perhossa Mechelininkatu 7,
Hki. Ilm. p. 050-3610072.
ohjelma klo 17.15 alkaen ja taloustunnin
jälkeen syyskokous klo 18.30. Ilm. 12.10.
menn. [email protected] / 0405928745.
Espoo
Kemi
28.10. Pörssiyhtiöesittelyt Sotkamo
Silver Oyj ja Solteq Oyj klo 17-19,
Tapiola Garden Hotelli, Tapionaukia 3,
Galleria Kabinetti. Yhtiöitä esittelevät
toimitusjohtajat. Tarjolla pientä iltapalaa.
Ilm. 24.10. menn. [email protected]
Helsinki
9.10. Sijoituskerho klo 18–20 the
Pullman Barin kabinetissa Helsingin
rautatieasemalla. Puhujina Roger
Wessman ja Denis Strandell MarketNoze
Oy:sta. Ilm. nettisivujen kautta.
29.10. Pörssiyhtiöesittelyt Raute Oyj ja
Alma Media Oyj klo 17-19, Radison SAS
Royalissa, Runeberginkatu 2. Tarjolla
pientä iltapalaa. Ilm. 24.10. menn.
nettisivujen ilmoittautumislomakkeen
kautta.
Hyvinkää
23.10. Kone Oyj:n avoin sijoittajailta
ja yhdistyksen sääntömääräinen
syyskokous Koneen auditoriossa,
Hissikatu 3. Ilm. heti mauri.keinanen@
pp.inet.fi
13.11. Jäsenistön matka Sijoitus Invest
2014 messuille. Klo 12 kokoontuminen ja
lounas Harlekiinissa, jonka jälkeen matka
Helsinkiin. Paluu Hyvinkäälle n. klo 17.
27.11. Sijoitus- ja keskusteluilta jäsenistölle
klo 18 Harlekiinissa. Teemana mm. HySOS
jäsentutkimus.
Hämeenlinna
30.10. Sijoituskerho Piparkakkutalon
Albert-kabinetissa klo 18.30. Ilm. 17.10.
menn. [email protected]
Joensuu
29.10. Sääntömääräinen syyskokous klo
18 Siltakatu 20 A 4.krs. Sääntömääräiset
asiat sekä 1000 € sijoitusvaltuuden
antaminen hallitukselle.
Jyväskylä
Sijoituskerho joka kuukauden
ensimmäinen torstai klo 17.30
Laajavuoren retkeilyhotelli Laajarin
alakerran kokoustilassa. Tervetuloa
keskustelemaan ajankohtaisista
sijoitusasioista. Osakesäästäjät tarjoavat
pullakahvit. Mahd. tied. eerotol@gmail.
com tai 045-2377227.
14.10. Danske Bankin taloustunti ja
Sääntömääräinen syyskokous. Dansken
40
viisas raha 08/2014
22.10. Porinakerho ja syyskokous Kemin
Nordeassa, Keskuspuistokatu 2, Kemi.
Ilm. [email protected].
Kokkola
5.11. Pörssi-ilta Seinäjoella klo 17.30,
vuosikokous bussimatkan aikana. Lähtö
Kokkolan linja-autoasemalta klo 15.30.
Ilmainen bussikuljetus.
4.12. Yritysvierailu Kannustalo Oy, Kannus
(bussikuljetus) klo 18
Kotka
Sijoituskerho joka kuukauden
ensimmäinen maanantai klo 17.15. Pub
Jaakko V, Kirkkokatu 10.
Kouvola
Kuukausikokoukset kuukauden
ensimmäisenä tiistaina Kouvola-talolla,
kokoushuone Tynnilässä klo 18. 4.11.
Vieraana Etteplan Oyj: Tj Juha Näkki ja
2.12. Vieraana Suomen Pankkiiriliike Oy:
sij.asiantuntija Stefan Sburatura.
Kuopio
9.10. Sijoitusilta klo 17–19 yhteistyössä
Goodmarketing Oy:n kanssa Sokos Hotel
Puijonsarvessa. Esittäytymässä Sotkamo
Silver Oyj ja Soprano Oyj. Kahvitarjoilu.
Ilm. nettisivujen kautta.
9.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 19
Sokos Hotel Puijonsarvessa. Kahvitarjoilu.
27.10. Sijoituskerho. Klo 18 - 20 Sokos
Hotel Puijonsarvessa. Ajankohtaiset
aiheet.
6.11. Sijoitusilta Klo 17 alkaen Sokos Hotel
Puijonsarvessa. Terveysteknologiyhtiö
Revenio Oyj sijoituskohteena esittelee tj
Olli-Pekka Salovaara. Kahvitarjoilu. Ilm.
31.10. menn. nettisivujen kautta.
12.-13.11. Matka Sijoitus Invest 2014
messuille. Iisalmen yhdistyksen
järjestämälle omakustanteiselle
matkalle paikkoja rajoitetusti. Tietoja
yhdistyksemme verkkosivulla tai
tiedustelu Petteri Koposelle p. 0503551238.
Lahti
15.10. Sääntömääräinen syyskokous
klo 18, lisätiedot myöh. Ilm. 8.10. menn.
miika_80(at)suomi24.fi tai txt 0400762102.
Kaikki tulevat tapahtumat löytyvät
yhdistyksen nettisivuilta: http://
www.osakeliitto.fi/paijathameen_
osakesaastajat
Lohja
30.10. Sääntömääräinen syyskokous
klo 17 Säästöpankin Lohjan konttorissa
(Laurinkatu 48). Kokouksen jälkeen
sijoitusilta klo 18 alkaen.
Mikkeli
Sijoituskerho syyskuusta alkaen joka
kuukauden toinen tiistai klo 18–20.30
Huoneistohotelli Marjassa, Jääkärinkatu
8. HUOM! Sijoituskerho lokakuussa
poikkeuksellisesti keskiviikkona 15.10.
Oulu
13.10. Porinakerho klo 18 Ravintola
Rauhala, Mannenkatu 4. Ei
ilmoittautumista.
Pori
6.10. Sijoitusilta klo 18 Suomalaisella
Klubilla. Aiheena Tekninen analyysi.
Luennoitsijana Risto Hoikkala Trend
Servicestä.
7.10. Veroilta klo 18.30 Porin
Yliopistokeskuksen auditoriossa. Aiheena
"Veromuutokset vuonna 2015". Yhdessä
Veronmaksajien Porin osaston kanssa.
14.10. Pörssitunti ”Miksi Pohjoismaihin?”
etälähetys klo 17.15 Porin Danske Bankin
konttori, Yrjönkatu 10. Ilm. 8.10. pori.
[email protected]
22.10. Syyskokous klo 18 Sokos Hotelli
Vaakuna. Sääntömääräiset asiat
ja mietimme mahd. lisäsijoituksia
sekä meille esittäytyy Satakunnan
Osuuskauppa ja kuulemme kaupanalan
näkymiä.
12.11. Matka Sijoitusmessuille Helsinkiin.
Lähtö linja-autolla Porista klo 6.30, paluu
illalla.
3.12. Sijoitusilta ja pikkujoulu. Lisätiedot
myöh.
Kaikkiin tilaisuuksiin, pl. Dansken
Pörssitunti, ilm. nettisivujen
ilmoittautumisjärjestelmän kautta: www.
osakeliitto.fi/satakunnan_osakesaastajat
Savonlinna
14.10. Sijoittajakerho klo 18 Pietari
Kylliäinen, Sarani – kabinetti.
28.10. Sääntömääräinen syyskokous klo
18 Suur-Savon Op:n kokoushuone. Aluksi
varainhoitaja Juha Mustapää esittelee
uuden eTrader kaupankäyntipäätteen ja
kertoo markkinasta.
12.11. Sijoitus Invest messumatka
Helsinkiin. Lähtö klo 5.30 Suur-Savon OP
takapihalta. Ilm. sirkku.M1.hokkanen@
op.fi tai 040-7546060. Tervetuloa
jäsenet ja ei-jäsenet.
Seinäjoki
Sijoituskerho joka kuukauden
ensimmäinen tiistai klo 18 Seinäjoen srk:n
tiloissa, Ala-kuljunkatu 2.
9.10. Sääntömääräinen syyskokous klo
17 Marttilan talli. Ilm. 5.10. menn. minna.
[email protected] tai 040-756 8308
Tampere
28.10. Sääntömääräinen syyskokous klo
18, Tampereen yliopisto, Linna-rakennus.
29.10. Pörssiyhtiöesittelyt Alma Media ja
Innofactor klo 17, Tulli Business Park.
30.10. Sijoituskerho klo 17, TSOP:n
pääkonttori, Hämeenkatu 12.
11.11. Pörssiyhtiöesittelyt Sotkamo Silver
ja Elisa klo 17, Tulli Business Park.
13.11. Kuljetus Sijoitus Invest –messuille
Helsinkiin. Lähtö Tampereen linjaautoasemalta klo 7.30.
18.11. Alfred Bergin sijoitusilta klo 17.30,
Tampereen yliopiston Linna-rakennus.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset
nettisivujen kautta.
Turku
Kuukausikokoukset Turun Pääkirjaston
Studiossa klo 18–20, 9.10., 6.11. ja 4.12.
Vapaat keskustelutilaisuudet Koulun
Historian luokassa klo 18–20, 16.10., 20.11.
ja 18.12.
Tapahtumatiedot ja ilm.
kaikkiin tilaisuuksiin: www.
varsinaissuomenosakesaastajat.fi
Uusikaupunki
Sijoituslounaat joka kuukauden
ensimmäinen keskiviikko klo 12 Hotelli
Aquarius, Wellamo-kabinetti,
Kullervontie 11 B.
Vaasa
5.11. Pörssiyhtiöilta Seinäjoella.
Tilaisuudessa esiintyy kaksi pörssiyhtiötä,
lisätiedot myöh. Bussikuljetus Vaasan
kaupungintalolta. Ilm. https://eforms.
uwasa.fi/lomakkeet/3423/lomake.html
tai txt 029-449 8480
Vihti-Karkkila
22.10. – 5.11. Sijoituskurssi Vihti klo 18.
Kurssi on maksuton ja järjestetään
yhdessä Karkkilan työväenopiston ja
Hiiden opiston kanssa. Ilm. opistojen
kurssi-ilmoittautumisten kautta. Kurssin
tarkempi sisältö sekä ohjeet http://
www.osakeliitto.fi/vihti-karkkilan_
osakesaastajat
Kaksijakoisia tunnelmia
Tervehdys ja hyvää syksyn alkua kaikille
osakesijoittamisesta kiinnostuneille
kanssaihmisille!
Syksy osakemarkkinoilla on alkanut
kaksijakoisissa tunnelmissa. Sijoittajat
ovat edelleen varpaillaan Euroopan
suhteen, eivätkä Ukrainan kriisistä
johtuneet kauppapakotteet ole
tilannetta yhtään helpottaneet. Toisena
murheenkryyninä Euroopan lisäksi
sijoittajia arveluttaa tällä hetkellä Kiinan
hidastunut talouskasvu. Toisaalta
Yhdysvalloissa menee tällä hetkellä
hyvin ja osakekurssit takovat siellä
vähän väliä uusia ennätyksiä.
Osakesijoittajan kannalta tämän
hetken markkinaympäristö on siis
kaiken kaikkiaan haastava. Matalat
markkinakorot tukevat kuitenkin
osakesijoittamista ja markkinoiden
epävarma tilanne Euroopassa ja
Kiinassa voivat parhaimmassa
tapauksessa avata oivia ostopaikkoja.
Suomen taloustilanne näyttää edelleen
synkältä ja hitaaseen talouskasvuun,
heikentyneeseen ostovoimaan ja
kilpailukykyyn on vaikea uskoa löytyvän
ratkaisua lähiaikoina. Työttömyys
Suomessa pahenee päivä päivältä
ja varsinkin korkeasti koulutettujen
työttömien räjähdysmäinen kasvu
on huolestuttavaa. Toisaalta
suomalaisiin yrityksiin sijoittavan
onni on yritystemme kansainvälisyys,
joka mahdollistaa maantieteellisen
hajautuksen Suomi-riskiä pienentäen.
Helsingin Osakesäästäjien
syksy 2014
Toiminta Helsingin Osakesäästäjissä
on pyörähtänyt käyntiin kesän jälkeen
mielenkiintoisilla yritysesittelyillä.
Perjantaina 12.9. kävimme päiväretkellä
Turussa, jossa ohjelmassa olivat
HKScanin ja Raision yritysvierailut.
Matka onnistui niin järjestelyjen kuin
säänkin puolesta loistavasti, ja 32
mukana ollutta jäsentämme saivat
tärkeätä tietoa kyseisten yritysten
tämän hetken taloustilanteesta ja
tulevaisuuden haasteista.
Tiistaina 16.9. olivat
yritysesittelyvuorossa Oriola KD
ja SSH Communications Services,
jotka jatkoivat syksyn hyvien
esiintymisien antia. Tällä kertaa
tapahtuman järjestäjänä toimi
yhteistyökumppanimme Good
Marketing Oy ja tapahtuma pidettiin
Radisson Blu Seasidessa. Syyskuun
ULUU
KU
?
Paikallisyhdistykset
viimeisellä viikolla 29.9. Raute ja Alma
Media jakoivat osakkeenomistajille
tärkeätä tietoa Radisson SAS Royal
-hotellissa. Tämäkin tapahtuma oli niin
ikään yhteistyökumppanimme Good
Marketingin järjestämä.
Syksyn ja alkutalven aikana Helsingin
Osakesäästäjille on tiedossa lisää
mielenkiintoisia yritysesittelyitä.
Vuorossa ennen vuodenvaihdetta ovat
mm. Sotkamo Silver, Solteq, Soprano ja
Innofactor, joten paljon mielenkiintoista
yritystietoutta on jäsenillemme luvassa.
Myös sijoituskerho polkaistaan
käyntiin lokakuun 9. päivänä.
Syksyn ensimmäiseen kerhoomme
saimme houkuteltua MarketNozen
tutkimusjohtajan Roger Wessmanin,
joka tunnetaan myös aiemmista
pesteistään mm. Evlin ja Nordean
pääekonomistina. Toisena puhujana
kerhossa esiintyy MarketNozen
myyntijohtaja Denis Strandell, joka
kertoo marketnoze.com -verkkopalvelun
hyödyistä yksityissijoittajille.
Lokakuun sijoituskerhon jälkeen
kokoonnumme marraskuussa ja paikalla
on silloin Helsingin Osakesäästäjien
oma asiantuntija kertomassa
markkinatunnelmista.
Syksyn muista tapahtumista
mainittakoon 12.-13. marraskuuta
Sijoitus Invest -tapahtuma
Helsingin Wanhassa Satamassa,
jossa Helsingin Osakesäästäjillä
on esiintymisiä ja edustusta myös
Osakesäästäjien Keskusliiton
ständillä. Helsingin Osakesäästäjät
valitsevat myös hallituksensa jäsenet
syyskokouksessaan loka-marraskuussa.
Lisäksi suunnittelemme järjestävämme
syksyn aikana vähintään yhden nuorille
suunnatun sijoituskerhon, jossa
käsitellään osakesijoittamista nuorten
näkökulmasta. Monenlaisia tapahtumia
on siis syksyllä vielä edessä, ja keväälle
on suunnitteilla myös sijoituskurssi
Helsingin työväenopistossa.
Henri Huovinen
Helsingin
Osakesäästäjät ry:n
toiminnanjohtaja
1.9.2014 alkaen.
viisas raha 08/2014
41
JÄSENSIVUT
Osakesäästäjien golfmestaruudet
ratkaistiin Porissa
Osakesäästäjien keskusliiton golfmestaruudesta kisattiin lauantaina 6.9.2014 ”aina aurinkoisessa Yyterissä”. Pienen aamusumun
haihduttua kaunis syyssää todella helli pelaajia, joita viime
hetken peruutusten jälkeen oli kuusitoista. Pienehköstä osallistujamäärästä huolimatta positiivista oli se, että kilpailemaan saapui kuitenkin pelaajia seitsemästä eri paikallisyhdistyksestä.
Mestaruuskilpailu pelattiin nyt kuudennen kerran. Henkilökohtaisen mestaruuden lisäksi kilpailtiin nyt ensi kertaa
paikallisyhdistysten välinen joukkuekilpailu. Joukkueen kooksi
oli määritetty kolme pelaajaa, joista kahden parhaiten onnistuneen tulos muodosti joukkueen tuloksen. Tällä mahdollistettiin
myös kahdenhengen joukkueiden osallistumisen.
Voittaja ja Osakesäästäjäliiton Suomenmestari 2014 on Pekka Setälä Satakunnan Osakesäästäjistä
1.Setälä PekkaSatakunnan Osakesäästäjät
38 bp
2.Kalliomäki PekkaSatakunnan Osakesäästäjät
34 bp
3.Grönroos KeijoSatakunnan Osakesäästäjät
34 bp
4.Niemi JouniVarsinais-Suomen Osakesäästäjät
32 bp
5.Salmi VeliSatakunnan Osakesäästäjät
32 bp
6.Pynninen JariRauman Seudun Osakesijoittajat
29 bp
Joukkuekilpailun kiertopalkintoon sai ensimmäiseksi nimensä Satakunnan
Osakesäästäjien ykkösjoukkue Pekka Setälä – Veli Salmi.
1.Satakunta I Pekka Setälä – Veli Salmi
70 bp
2.Satakunta IIIPekka Kalliomäki – Keijo Grönroos – Riitta Ruusunen
68 bp
3.Varsinais-Suomi IIJouni Niemi – Tomi Vesamo
57 bp
Paras ladyRiitta Ruusunen
Paras scratch-tulos Jouni Niemi
18.11.2014 Osakesäästäjien yhtiöilta –
Käänneyhtiöt
Marraskuun yhtiöillassamme tutustumme kolmeen mielenkiintoiseen
käänneyhtiöön. Käänneyhtiöt ovat
usein sijoittajien unohtamia johtuen
niiden historian taakasta. Käänneyhtiöissä piilee merkittävää tuottopotentiaalia käänteen onnistuessa, sillä
markkinoiden odotukset yhtiöiden
kehityksen suhteen ovat hyvin vaatimattomia. Suominen, Glaston ja Efore ovat kaikki mielenkiintoisessa tilanteessa olevia käänneyhtiöitä joiden
liiketoiminnan perusta on kunnossa ja
edellytykset liiketoiminnan käänteelle
ovat hyvät.
Aika ja paikka: tiistai 18.11.2014 klo
17:30 – 20:30, Hotelli Marskin CarlGustaf -auditorio (2. krs), Mannerheimintie 10, Helsinki
Paikalla yhtiöiden toimitusjohtajat
Nina Kopola (Suominen Oyj), Arto
Metsänen (Glaston Oyj) ja Vesa
Vähämöttönen (Efore Oyj) sekä
Inderesin analyytikot Juha Kinnunen,
Mikael Rautanen ja Antti Viljakainen. Tilaisuuden päätteeksi on kahvitarjoilu.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.
osakelitto.fi -> tapahtumat
84 lyöntiä
Pisin väyläavausJouni Niemi
Lähimmäs lippua Pekka Setälä
Satakunnan Osakesäästäjien joukkueen voitettua kiertopalkinnon, lienee järjestelyvastuu
ensi vuonnakin Porissa. Siispä toivotan Osakesäästäjäliiton golfarit runsain joukoin Yyterin golfkentälle kamppailemaan vuoden 2015 mestaruuksista.
Pekka Kalliomäki
golfvastaava
Satakunnan Osakesäästäjät
PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILLAT
6.11.2014 OULU, Radisson Blu, klo 17. Esittelyssä Elektrobit, Vacon ja Outokumpu.
10.11.2014 ESPOO, Dipoli, klo 17. Esittelyssä Orion, Elektrobit ja Outokumpu
17.11. 2014 HELSINGFORS, Börskväll på svenska, Börshuset, kl. 17, Konecranes, Fiskars
och Munksjö
18.11.2014 JYVÄSKYLÄ, Yliopisto, Agora, Mattilanniemi 2, klo 17. Esittelyssä Orion,
UPM ja Outotec
20.11.2014 TURKU, Mauno Koivisto –keskus, klo 17.00. Esittelyssä Orion, Fiskars, Outotec
24.11.2014 HELSINKI, Pörssitalo, klo 17. Esittelyssä SRV, Fiskars ja Finnair
26.11.2014 TAMPERE, Tampere-talo, klo 17. Esittelyssä Vacon, Outokumpu ja Fiskars
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: http://www.porssisaatio.fi/porssisaatio/porssi-illat/
42
viisas raha 08/2014
SEMINAARIRISTEILY
TALLINNAAN
25.–26.10.2014
Lähde mukaan Osakesäästäjien seminaariristeilylle lokakuussa! Puhujina professorit Jarmo
Leppiniemi ja Timo Rothovius,
ekonomisti Roger Wessman sekä
salkunhoitaja Seppo Kurki-Suonio.
Aiheina mm. sijoittajan talousnäkymät ja Pohjoismaiset pörssiyhtiöt. Matkustamme Tallinnan
reitille äskettäin siirtyneellä m/s
Baltic Queenilla. Sunnuntaiaamuna on mahdollisuus maissakäyntiin Tallinnassa.
Lisätiedot: www.osakeliitto.
fi <http://www.osakeliitto.fi> ->
tapahtumat
Ilmoittautumisaika on päättynyt,
mutta voit tiedustella vapaita
hyttejä:
[email protected]
tai 0201 303 350
VIIMEINEN
SANA
Jarmo Leppiniemi
LUOTTAMUS
S
uomalainen luottaa naapuriin,
ulkomaiseen asiantuntijaan ja ministeriin. Luottamus on hyvä pohja talouden
rakentamiselle, sijoitustoiminnassa sopivana annoksena välttämätöntäkin. Silti
epäily on usein hyve, epäilyksen herääminen oikeassa paikassa voi olla kullanarvoista.
Luottamus naapuriin näkyy asunto-osakejärjestelmässämme. Harva meistä
olisi valmis takaamaan naapurinsa lainaa – vielä vähemmän mahdollisen tulevan
naapurin. Silti lähes jokainen on valmis asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajana
ottamaan lainan yhtiölle rakentamiseen, putkiremonttiin tms. Taloyhtiön lainan vakuutena on talo ja tontti. Jos joku osakkeenomistajista jättää osuutensa
maksamatta, muut maksavat tämän puolesta uhalla, että vakuus realisoidaan.
Sen ansiosta, että ihmiset ovat valmiita vastaamaan lainoista naapureidensa,
usein vieraiden ihmisten kanssa, olemme saaneet muuta maailmaa paremman
omistusasuntojärjestelmän. Sen avulla ihmiset on saatu rahoittamaan asuntonsa,
yhteiskunnan varat eivät tähän sitoudu. Luottamus ei ole osoittautunut sinisilmäisyydeksi, asunto-osakeyhtiöiden vararikot ovat äärimmäisen harvinaisia.
Itse en kylläkään ostaisi asuntoa 90 prosenttisesti taloyhtiön ottamalla velalla
rakennetusta talosta.
Omia varainhoitajiamme ja sijoitusasiantuntijoitamme olemme oppineet epäilemään. Kaukana on se aika, jolloin nimimerkin Ekonomi 007 pörssisuositus
Uudessa Suomessa nosti suositellun osakkeen kurssia 20 - 30 prosenttia. Nykyisen suositus vain harvoin heilauttaa kurssia. Mutta kun Suomessa julkaistaan
uutinen ulkomaisen pankin suosituksesta, usko objektiiviseen tietoon viriää.
Kun amerikkalaispankki sisällytti Outokummun suosikkiosakelistalleen, sen
kurssi nousi viikossa kuudesta eurosta 6,80 euroon ja tuli sieltä alas kolmessa
päivässä niin, että kurssi tätä kirjoitettaessa on 6,20 euroa. Voi Outokumpu olla
hyväkin sijoitus, mutta on se vain niin, että hyvien sijoitusvihjeiden antaminen
ilman sisäpiirin tietoa on yhtä toivotonta niin Helsingissä, Lontoossa kuin New
Yorkissakin. Pankkien on suosituksia pakko antaa:
rahasto- ja muu sijoitusvälinebusiness elää ennustajaeukkojen ja -ukkojen runosuonen varassa.
Ministerit johtavat maata ja vaikuttavat sijoittamisen edellytyksiin. Siksi ministereiden viestintää
kannattaa seurata: ja aivan erityisesti, jos ministeri
puhuu yksittäisestä yhtiöstä. Suomessa on joukko
valtionyhtiöitä, joiden toimintamahdollisuuksista, esimerkiksi johtajista ministerit näyttävät joskus päättävän jopa suoraan. Ministereiden puheet
saattavat sisältää osto- ja myyntisignaaleja. Äskettäin valtion omistuksista vastaava ministeri kertoi
Finnair-epäilijöille ja Putin-pelkääjille ilosanoman,
”nou hätä”: Finnairin kansallinen omistus turvaa
Venäjän ylilennot. Osakkeen kurssi hypähti ylöspäin. Seuraavana päivänä ministeri ilmoitti, ”on
hätä”: Valtio-omistus ei sittenkään takaa Finnairin
ylilento-oikeutta Venäjällä. Finnairin kurssi notkahti.
On hyvä, että tulevaisuustiedonpankit, ministerit,
auttavat sijoittajaa realistisiin odotuksiin. Ministerinkin olisi kuitenkin hyvä muistaa, että arvovaltaisen tahon puhe on voimakkaasti pörssikursseihin
vaikuttava tekijä. Löysät puheet alentavat ministerin uskottavuutta, lisäksi monen sijoittajan varallisuudessa voi tapahtua muutoksia puheen seurauksena. Saa sijoittaja tässäkin mennä itseensä: Terve
epäily on aina paikallaan – ministereiden ulostuloja ei valvo Finanssivalvonta, eikä kukaan mukaan.
Puheiden merkitystä arvioidessaan sijoittaja on
yksin lompakkonsa kanssa.•
viisas raha 08/2014
43