HyökkäySPelIlle - Osakesäästäjien Keskusliitto

VIISAS
RAHA
ERIKOISJAKELU
Osakesäästäjät+
Vuokranantajat+
Sijoitus-Investtapahtuman
kävijät
Lehti suomalaiselle
9
2014 sijoittajalle
Osakesäästäjien Keskusliitto
•Hinta 9,50 €
Sijoittajabarometri
s. 18–25
SIJOITTAJAn
taulukot
Osakkeet&
rahastot
Finanssimarkkinoiden
tuntija Pekka Puustinen:
Oivan varainhoitajan
löytäminen vaatii työtä
s.40–43
Tomi Salon Sijoituskoulu:
Sixpack kuvaa hyvin
yhtiön houkuttelevuutta
Mika Hyttinen ja
Warren Buffettin opit:
Hyvää bisnestä
hyvään hintaan
Pääekonomisti Jari Järvinen myötäilee
syksyn Sijoittajabarometrin tulosta:
Nyt ei ole aika
hyökkäyspelille
SIJOITUSLISTA top 5:
FISKARS
FORTUM
SAMPO
Orava
UPM
MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ
PÄÄKIRJOITUS
Osavuosikatsauksista toivoa ilmaan
Tutkimusten mukaan eri kuukausista lokakuu on usein tarjonnut pörssissä
huonoimmat tuotot ja useat pörssiromahdukset vuosien varrella ovatkin osuneet
juuri lokakuulle. Myös tänä vuonna lokakuun alku näytti noudattavan tätä kaavaa
suhteellisen voimakkaalla lähes 10 prosentin korjausliikkeellä alaspäin. Korjausliike
sai alkunsa Euroopan suhdannenäkymien heikentymisestä sekä Yhdysvaltojen
keskuspankin varomattomista koronnostopuheista.
Samaiset tutkimukset kuitenkin ovat myös todenneet lokakuun jälkeisen puolen
vuoden jakson olevan keskimäärin kesäkuukausia tuottoisampi. Ehkä tämä palautui
sijoittajien mieleen lokakuun puolivälissä, kun kurssit palautuivatkin melko nopeasti
lähelle lähtötasojaan. Tosiasiassa nopea palautuminen selittyy varmasti osaltaan
monien yhtiöiden yllättävänkin hyvillä osavuosikatsauksilla. Myös Suomessa olemme
saaneet nähdä iloisia tulosyllätyksiä viime viikkojen aikana, mikä lisää toivoa
myönteisestä kurssikehityksestä myös loppuvuodelle makrotaloustilanteen haasteista
huolimatta.
Tämä Viisas Raha -lehden yhdeksäs numero on tuhti messupainos, joka
jaetaan Osakesäästäjien jäsenten lisäksi myös Suomen Vuokranantajien jäsenille
sekä messukävijöille Sijoitus Invest 2014 -tapahtumassa. Tässä numerossa
julkaistaan järjestyksessään toisen
Sijoittajabarometrin tulokset.
Tosiasiassa nopea
Vastaukset kertovat omaa karua
palautuminen selittyy
kieltään Suomen kansantalouden
tilanteesta. Sijoittajien omaan
varmasti osaltaan monien
sijoituskäyttäytymiseen tällä
yhtiöiden yllättävänkin
kuitenkaan ei ainkaan vielä ole ollut
hyvillä osavuosikatsauksilla.
yhtä merkittävää vaikutusta.
Vaali vaurauttasi
Rahalla on loputtomasti mahdollisuuksia, mutta menestys
vaatii työtä. Yhdessä maailman suurimman varainhoitotalon kanssa
valitsemme iShares -indeksituotteista sinulle sopivimmat ja
yhdistämme ne vakuutussopimuksen hyötyihin.
Vaali vaurauttasi ja pyydä meiltä Parempi suunnitelma.
mandatumlife.fi/ishares
Olemme koonneet marraskuun numeroon myös edellisessä lehdessä julkaistun
Yksilöllinen varainhoito -tutkimuksen vastaukset niiltä sijoittajilta, jotka eivät
tällä hetkellä käytä kyseisiä palveluja. Vastauksissa korostuu odotetusti sijoittajien
halu itse hoitaa omaa varallisuuttaan sekä pyrkimys kustannustehokkuuteen.
Lisäksi tämän lehden sivuilta löytyy Tomi Salon kokoama laaja katsaus sijoittajan
perustunnuslukuihin. Se toimii hyvänä ponnistuslautana aloittelijoille ja toisaalta myös
muistin virkistyksenä vähän kokeneemmillekin sijoittajille.
Osakesäästäjien paikallisyhdistykset järjestävät loppuvuoden aikana vielä runsaasti
toimintaa ja tapahtumia. Nyt onkin hyvä tilaisuus päivittää tilanne mielenkiintoisten
yhtiöiden osalta sekä kuulla myös muiden sijoittajien näkemyksiä nykyisestä
markkinatilanteesta. Osakesäästäjien Keskusliitossa on myös käynnissä merkittäviä
kehityshankkeita, jotta voimme palvella jäseniämme jatkossa entistäkin paremmin.
Tiedotamme niistä lisää tulevan talven aikana.
Antti Lahtinen
päätoimittaja
VIISAS RAHA • Lehti suomalaiselle sijoittajalle
Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry • Päätoimittaja Antti Lahtinen/[email protected] • Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy
Toimituspäällikkö Olli Havu/[email protected] • Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/
[email protected] • ISSN 1797-3503 • Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto [email protected] • Jakelu ja levikki Lehden
perusjakelu on n. 17.500 kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti 1.000 – 20.000 kpl:n erikoisjakeluja. • Paino Punamusta Oy, Joensuu
viisas raha 09/2014
3
sisältö
16–23
SIUJOITTAJABAROMETRI
Suomalainen sijoittaja näkee
Suomen kehityksen hyvin
synkkänä. Silti epävakaus ei
ole oleellisesti vaikuttanut
sijoituskäyttäytymiseen.
Myöskään Venäjän kehitys
ei ole barometrin mukaan
hetkauttanut sijoittajia. Eniten
ovat salkuissa kasvaneet
rahasto-osuudet.
10–13
MONOPoLIBISNES
Sijoitusanalyysissa on nyt infrastruktuuri,
jossa tulonmuodostus on vakaata.
Merkittävin riski usein monopoliasemassa
olevissa kohteissa on poliittiseen
päätöksentekoon liittyvä riski, kirjoittaa
Pekka Aavikko. Erityiskohteena
analyysissa on Kanadasta johdettu
Brookfield Infrastructure Partners.
6–7 Sijoittajan sana
Warren Buffettista kirjan tehnyt
Mika Hyttinen sanoo, että hyvällä
bisnessijottajalla on usein
”liikaa” käteistä rahaa.
8–9 Markkinat
Valuutat ja korot.
Seppo Kaislan Viisasteleva raha.
15 Kolumni
Timo Rothovius: Öljy
sijoituskohteena
24–29 Yksilöllinen varainhoito
Yksilöllinen varainhoito 2014
-tutkimuksen toisessa osassa
käsitellään sellaisten sijoittajien vastauksia, jotka eivät käytä
yksilöllisiä varainhoitopalveluja.
30–33 Eläkeyhtiöiden riskit
Kolmikannan suuri eläkesopimus
nostaa paitsi eläkeikää, myös
työeläkevakuuttajien riskejä
osakepainon kasvaessa. Fivan
Anneli Tuominen korostaa eläkeyhtiöiden sisäisen valvonnan
toimivuutta.
34–39 Sijoituskoulu
Tomi Salon Sijoituskoulussa opiskellaan nyt yhtiöiden keskeisiä
tunnuslukuja.
40–41 Sijoituslista
Ykkösenä yhä Fiskars. Sauli Vilén
povaa rakennejärjestelyjä monelle alalle.
42–43 Rahastot
Turbulenssi sysäsi monet ostoksille, kirjoittaa Helena Ranta-aho.
viisas raha 09/2014
Pekka Puustinen
44–45 Asiantuntija
Kapitalisaatiosopimusten luonnetta pohtii Boreniuksen
Ville Alahuhta.
46–50 Osakesäästäjien
jäsensivut
Jäsenedut ja paikallisyhdistysten
tapahtumat.
51 Viimeinen sana
Sari Lounasmeri: Hiljaisten
säätiöiden salkut
4
24
Varttuneemmat ja varakkaammat miehet suuremmissa kaupungeissa suosivat usein muita enemmän
suoria osakesijoituksia,
kertoo professori Matti
Keloharju kommentoidessaan uusinta Sijoittajabarometria.
Kuva: Timo Porthan
3 Pääkirjoitus
Lokakuussa nopea palautuminen
30
Anneli Tuominen
viisas raha 09/2014
5
SIJOITTAJAN SANA
SIJOITUSVINKIT
Anna kaksi esimerkkiä minkä
tyyppisiä sijoituskohteita
Warren Buffett suosii.
Warren Buffettkin
keskittyi omistamaan
Mika Hyttinen: ”Bisnessijoittaja ei ennusta, vaan etsii hyvää bisnestä”
TEKSTI: ANTTI LAHTINEN
M
KUVA: TIMO PORTHAN
ika Hyttinen, mikä sai
sinut kiinnostumaan
sijoitustoiminnasta
alun perin?
Lopullisesti hurahdin sijoittamiseen, kun
menin opiskeluaikana kesätöihin Sammon
arvopaperiyksikköön. Tällä hetkellä suuri
kiinnostukseni liittyy sijoitusneuvonnan
uudistamiseen ja suomalaisten eläkevarojen sijoittamisen järkiperäistämiseen.
Olet keskittynyt sijoitustoiminnassasi seuraamaan legendaarisen Warren
Buffettin sijoitusfilosofiaa. Mikä tekee
Warren Buffettista niin menestyneen
sijoittajan?
Hän on ymmärtänyt jättää pörssikurssien ennustamisen ekonomistien, analyytikkojen ja salkunhoitajien murheeksi. Kukaan
ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu tai mikä
osake tarjoaa parhaan tuoton. Ennustamisen sijaan Buffett on keskittynyt hyvien bisnesten omistamiseen. Ja vain siihen.
Onko Warren Buffettilla erityisiä sijoitussääntöjä, joita hän noudattaa?
Hän haluaa välttää epäonnistumisia viimeiseen asti harkitsemalla jokaisen sijoituksen huolellisesti. Tämän asian hän tiivistää hauskasti kahteen sääntöön:
1.
Älä koskaan häviä rahaa
2.
Älä koskaan unohda sääntöä
numero 2
6
viisas raha 09/2014
Tappioiden välttämiseksi suurimman
osan sijoittajista olisi järkevistä tyytyä
osakemarkkinoiden keskimääräiseen tuottoon. Harva kuitenkin siihen tyytyy, mutta
silloin bisneksen valintaan tulisi Buffettin
mukaan suhtautua erittäin suurella huolellisuudella.
Mihin asioihin Warren Buffett kiinnittää huomiota sijoituskohteiden valinnassa? Mainitset kirjassasi termin bisnessijoittaminen – mitä se tarkoittaa?
Buffett arvostaa suuresti liiketoiminnan
ennustettavuutta. Tästä syystä Buffett teki
suuren sijoituksen Coca-Colaan vuonna
1988. Coca-Cola ei ostohetkellä ollut pörssin kannattavin, ei paras osingonmaksaja
eikä omannut suurinta kasvupotentiaalia.
Buffett päätti kuitenkin lähteä omistajaksi
virvoitusjuomabisnekseen, koska luotti sen
olevan hyvää bisnestä vielä vuonna 2018.
Bisnessijoittaja ei siis ennusta osakekurssien tai talouden kehitystä, vaan etsii hyvää
bisnestä hyvään hintaan. Hyvän bisneksen
löydettyään siirrytään etsimään seuraavaa
eikä jo omistettuja bisneksiä myydä.
Mikä on Warren Buffettin näkemys markkinoiden tehokkuudesta ja
hajauttamisesta?
Buffettin mukaan markkina on useimmiten tehokas, mutta ei aina. Pelon vallitessa
avautuu oivia mahdollisuuksia ostaa hyvää
bisnestä halvalla. Finanssikriisi oli hyvä esi-
merkki tällaisesta ostotilaisuudesta.
Buffett tekee oston aina bisnes kerrallaan. Hän kokee ymmärtävänsä vain muutaman bisneksen riittävän hyvin ja siksi
hänen salkkunsa on tavanomaista keskittyneempi. Hän ei kuitenkaan varsinaisesti
vastusta hajauttamista, mutta ei halua edes
pientä määrää huonoja tai liian epävarmoja
bisneksiä salkkuunsa.
Minkä pituinen on Warren Buffettin
sijoitushorisontti?
Lähtökohtaisesti Buffett pyrkii omistamaan valitsemiaan bisneksiä ikuisesti. Ei
hyvästä bisnessijoituksesta kannata luopua. Menestyvällä bisnessijoittajalla on
useimmiten ”liikaa” käteistä rahaa. Miksi
lisätä omaa tuskaa myymällä hyvää bisnestä?
1. Svenska Handelsbanken
Perustelu: Poikkeuksellisen viisaasti
organisoitu hyvä bisnes, jolla pitkäjänteinen toimintatapa
2. Pitkäaikainen indeksisijoitus
kehittyneille markkinoille
Perustelu: Kohtuullinen tuotto-odotus ilman suurta riskiä ostovoiman
menettämisestä
Sekä vastaavasti kaksi kohdetta
joita Warren Buffett pyrkisi
välttämään.
1. Raaka-ainesijoitukset
Perustelu: Raaka-ainesijoitukset (esimerkiksi kultaharkko tai öljytynnyri)
eivät kasva.
2.Indeksisijoitus kehittyville
markkinoille
Perustelu: On hyvin vaikeaa arvioida
kehittyvien talouksien osakemarkkinoiden riskejä.
Warren Buffettista kirjoittanut
Mika Hyttinen on ekonomisti, joka
työskentelee sijoituspalveluja
tarjoavassa Tinpie -yrityksessä.
Miten itse näet tämän hetken sijoitusympäristön? Löytyykö markkinoilta
bisnessijoittajalle sopivia vaihtoehtoja?
Tällä hetkellä osakehinnat ovat ostajan
näkökulmasta hieman kalliin tuntuisia.
Tilanne on sinänsä tuttu, sillä osakkeet
ovat harvoin halpoja tai selvästi erittäin
kalliita. Bisnessijoittaja ei kuitenkaan pyri
ajoittamaan ostojaan, vaan on aina valmis
ostamaan hyvää bisnestä hyvään hintaan.
Esimerkiksi Buffettin uusinta suursijoituksen kohdetta (IBM) saa varsin kohtuulliseen hintaan. •
viisas raha 09/2014
7
MARKKINAT
35 miljoonaa
miljonääriä
Maailmassa on kaikkiaan 34,8 miljoonaa
Eurooppa ei
nyt kaasuta
Valuutat
Kyllä yrityksiä
syntyy
Viime viikkojen myhäily bensapumpun
Kehnoista talousuutisista huolimatta
miljonääriä. Miljonäärin mittayksikkönä on
vieressä on peittänyt alleen sen, mitä on
Suomen nettoyrityskanta kasvaa tuhansilla
yhden miljoonan US-dollarin, eli nykykurs-
tapahtunut ja tapahtuu luonnonkaasun
yrityksillä vuodessa.
silla noin 780 000 euron omaisuus.
käytölle on koko Euroopassa.
Miljonäärien määrän on laskenut sveitsiläis-
Viime vuonna syntyi Tilastokeskuksen
Eräät asiantuntijat povaavat pitkää – jopa
mukaan maahan kaikkiaan 30 207 uutta
pankki Credit Suisse tuoreessa Maailman
parin vuosikymmenen mittaista matalan
yritystä. Niitä poistui tilastoista puolestaan
varallisuus 2014 –raportissaan.
kaasunkulutuksen jaksoa.
27 542, joten nettokasvu oli 2665 yritystä.
Eniten miljonäärejä löytyy tietysti Pohjois-
”Nyt Euroopassa ollaan samassa kulutustasossa kuin oltiin 15 vuotta sitten.
mialalla, 5 024 ja lopetti 5 230, eli näkymä
Yhdysvalloista 14,1 miljoonaa. Euroopassa
2010 kulutustason päästään vasta arviolta
suurimmalla alalla ei ollut kovin hyvä.
heitä on 11,8 miljoonaa ja Aasian - Tyynen
2030”, arvioi IEA:n (International Energy
Maakunnista Uusimaa oli luonnollisesti
meren alueella 5,6 miljoonaa. Yhdysvalto-
Agency) ekonomisti Faith Birol Financial
väkirikkaimpana myös suurin yritysmuu-
jen jälkeen yksittäisistä maista eniten mil-
Timesissä lokakuun lopussa.
toksissa. Uudellamaalla syntyi 11 080 ja
2,04 ja Saksassa 1,96 miljoonaa.
Maailman väkirikkaimmassa maassa
Eurooppa kulutti parhaimpina aikoina
ten liikettä oli Helsingin seutukunnassa: 10
sa, mutta käyttää sitä tänä vuonna enää
454 aloitusta ja 8804 lopetusta.
420 miljardia kuutiota. Tilanteen taustalla
likuvamme itänaapuristamme Venäjästä
on luonnollisesti heikko ja pitkä taloussuh-
on näiden lukujen mukaan jossain määrin
danne, mutta myös pyrkimys lisätä tuuli-
liian ruusuinen, sillä miljonäärejä on maan
energian ja aurinkoenergian käyttöä.
asukaslukuun nähden hämmästyttävän
Suurimpia Euroopan kaasuntoimittajia ovat Venäjä ja Norja. Luonnonkaasun
vähän, 158 000.
Credit Suisse ennustaa, että vuoteen
lopetti 9 368 yritystä. Seutukunnista eni-
noin 500 miljardia kuutiota kaasua vuodes-
Kiinassa on miljonäärejä 1,1 miljoonaa. Mie-
kysynnälle odotetaan apua kuitenkin
2019 mennessä miljonäärien määrä maail-
vanhenevista ydinreaktoreista. Ekonomisti
massa kasvaa 34,8 miljoonasta 53,1 miljoo-
Birol arvioi, että eurooppalaisista ydinvoi-
naan henkilöön.
maloista melko moinen osa jää ”eläkkeelle” 20 seuraavan vuoden kuluessa, mikä
voi merkitä taas luonnonkaasun kysynnän
1,4000
1,3800
1,3600
1,3400
1,3200
1,3000
1,2800
1,2600
1,2400
1,2200
Eniten uusia yrityksiä syntyi kaupan toi-
Amerikasta 15,3 miljoonaa, joista yksin
jonäärejä on Ranskassa 2,44, Englannissa
Yhdysvaltain dollarin keskikurssi kuukausittain
Eur/USD
%
Uuden asuntolainan todellinen
kokonaiskorko keskimäärin
kuukausittain
2,50
Eur/JPY
150,0
140,0
130,0
120,0
110,0
100,0
90,0
80,0
70,0
60,0
Japanin jenin keskikurssi kuukausittain
10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14
0,82000
0,80000
1,00
0,76000
0,74000
0,00
10/13 12/12 2/13 4/13 6/13 8/13 10/13 12/13 2/14 4/14 6/14 8/14
AL 3 kk
AK 12 kk
Lähde: Suomen Rahatieto
KOROT
Eur/SEK
9,4000
"Oletteko todella oikea kirjailija? Mikä yhteensattuma, että
me tapasimme. minä
puolestani olen lukenut
Jos velka on veljenpoika mak- kirjan."
settaessa ja veli otettaessa,
saattaa seurauksena olla hyvi•••••
en veljien tytärtalous.
Onko totta, että vanhenevat
•••••
aviopuolisot alkavat muistutMiksi Pekasta tuli nastarentaa toisiaan?
gaskauppias?
"On. Vaimonikin muistuttaa
"Hän oli uransa valinnut."
minua nykyisin joka päivä
vessanpytyn kannesta ja
•••••
roskapussista."
5 000 €
50 000 €
pankit
3 kk % p.a 12 kk % p.a 3 kk % p.a 12 kk % p.a
Aktia Pankki Oyj
E
0,60
E
0,60
AsuntoHypoPankki 0,15
1,00
0,15
1,05
Bigbank 0,601,20E 1,30
Danske Bank
0,08
0,35
0,08
0,80
Evli Pankki
0,10
0,50
0,10
0,50
Handelsbanken** 0,35
0,35
0,35
0,35
Helsingin OP Pankki 0,08
0,75
0,08
0,80
Nooa Säästöpankki Oy E
E
0,50
0,95
Nordea
0,15 0,65 0,200,70
S-Pankki E 0,24 0,020,38
Suupohjan Op*
0,25
1,00
0,30
1,10
ÅlandsbankenE
E
0,10 0,70
*POPpankki, **sijoitustili, E ei tarjousta
Pankkien määräaikaistalletustarjoukset 1.10.2014.
Talletustuotto on ilmoitettu vuosituottona (% p.a.).
FIM ja LähiTapiola Pankki nykyisin S-Pankki
Lähde: Suomen Rahatieto
viisas raha 09/2014
%
Euribor 3kk ja 12 kk keskikorko kuukausittain
0,700
"Keb Ab."
10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14
Ruotsin kruunun keskikurssi kuukausittain
9,4000
Miten tyytyväinen työhönsä
on Helsinki-Tampere -moottoritietyömaan tiemestari?
"Hän on suorastaan ylpeä."
8,8000
•••••
8,6000
8,4000
Mitä mielipidekirjan tekijä
arvostaa?
8,2000
0,800
12 kk euribor
0,700
0,600
3 kk euribor
7,8000
10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14
45,0000
•••••
"Korvaamattomia."
40,0000
0,100
"Sivuvaikutuksia."
Minkälaisia työntekijöitä vakuutusyhtiöissä arvostetaan?
50,0000
0,400
0,200
”Ennenaikaiset
vaalit?
Sopii! Pörssissä
äänestetäänkin
jokainen
kauppapäivä.”
8,0000
Eur/RUB Venäjän ruplan keskikurssi kuukausittain
55,0000
0,500
Minkä niminen on maahanmuuttajan Tammisaareen
perustama yritys?
•••••
9,0000
Määräaikaistalletus
•••••
"Ramppikuume."
0,78000
0,50
Kirjamessuilla sanottua:
Mikä on tiemestarin ammattitauti?
0,84000
kasvua.
8
10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14
Eur/GBP Englannin punnan keskikurssi kuukausittain
0,88000
1,50
Seppo Kaisla
Jos maassa onkin kasvoton
omaisuus, niin asiaa tasapainottavat kaksinaamaiset
poliitikot.
•••••
0,86000
2,00
VIISASTELEVA RAHA
35,0000
0,000
10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 04/14 08/14
Lähde: Suomen Pankki, koonnut Suomen Rahatieto
30,0000
10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14
Lähde: Tilastokeskus, koonnut Suomen Rahatieto
viisas raha 09/2014
9
MARKKINAT
Analyysissä infrastruktuurisijoittaminen
Monopolibisneksillä vakaata tuottoa
TEKSTi: PEKKA AAVIKKO
Infrastruktuurilla tarkoitetaan fyysistä rakennelmaa tai
organisaatiota, jotka mahdollistavat yhteiskunnan ja yritysten
toiminnan. Teknistä infraa ovat esimerkiksi liikenneverkot,
vesilaitokset ja vesi- ja viemäriputket, satamat, lentokentät,
sähköverkot sekä kaasu- ja öljyputket.
I
nfrastruktuuri voi olla yhteiskunnan tai yritysten
omistuksessa. Viime vuosina moni valtio on halunnut
edistää infrastruktuurin rakentamista houkuttelemalla yksityisiä sijoittajia infra-alan hankkeisiinsa. Lisäksi
moni yhtiö on myynyt infraomistuksiaan joko rahapulassa tai pyrkimyksessä nostaa oman pääomansa tuottoa. Ensimmäisestä esimerkkinä on finanssikriisin myötä
tapahtunut australialaisen investointipankki Babcock &
Brown'in konkurssimenettely ja jälkimmäisestä Fortumin
Suomen sähköverkkojen myynti sijoittajaryhmittymälle
yli 2,5 miljardilla eurolla vuoden 2014 alussa.
Monopolimaista ja säänneltyä toimintaa
Infraomaisuus on yhteiskunnan toiminnalle välttämätöntä, minkä johdosta kysyntä on vakaata. Omaisuuden
tuottama kassavirta ei vaihtele kovin herkästi taloudellisen tilanteen mukaan, vaikkakin taantumassa esimerkiksi
sähkön käyttö pienentyykin.
Vakautta lisää infraomaisuudelle tyypillinen monopo-
10
viisas raha 09/2014
liasema, joka voi olla syntynyt luonnollisesti tai valtion
sääntelyn ansiosta. Esimerkiksi Suomessa sähkönsiirtoverkon rakentaminen on luvanvaraista toimintaa, johon
viranomaiset eivät myönnä kilpailevalle toimijalle lupaa.
Monopolimaisessa liiketoiminnassa on luonnollista, että
yhteiskunta sääntelee infrasta saatavia tuottoja. Esimerkiksi Suomessa Energiavirasto määrittelee sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle saatavan tuoton, joka
riippuu muun muassa korkotasosta. Kansainvälisesti valtaosa infrastruktuurista on yhteiskunnan omistuksessa,
mutta budjettiongelmista kärsivät valtiot voivat jatkossa
yhä useammin haluta yksityisiä sijoittajia rahoittamaan
yhteiskunnan kehitystä edistäviä hankkeita.
Sääntelyn johdosta infrastruktuuria omistavien yhtiöiden kasvu on usein varsin rajattua. Kasvu perustuu uuden
infran rakentamiseen, hinnankorotuksiin sekä kapasiteetin suurempaan käyttöasteeseen. Infraomaisuuden kassavirtatuotto on vakaata, joten sijoitus siihen muistuttaa
siinä mielessä enemmän korkosijoitusta kuin perinteiseen
yhtiöön sijoittamista. Korkosijoituksessa korko määräytyy
usein velkakirjan merkitsemishetkellä ja pysyy ennallaan
koko takaisinmaksuajan. Infraomaisuuden tuottaman kassavirran voi odottaa kasvavan, kun sijoitusyhtiö maksaa
vain osan tuotoistaan osinkoina ja kun omaisuudesta saatavat tuotot kasvavat inflaatiotarkistusten tai kasvavan
käyttöasteen ansiosta.
kohteiden rakentamisen tai ostamisen velkarahalla. Toimialan yhtiöille onkin tyypillistä melko runsas velkaantuneisuus. Kun yhtiöt ovat velvoitettuja maksamaan merkittävän osan rahavirrasta osinkoina, perustuu yhtiöiden
kasvu velan käyttöön sekä toisinaan myös uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseen.
Helsingin pörssissä infrastruktuuriin keskittyneitä yhtiöitä lähimpänä on Fortum, joka on myynyt Suomen sähköInfrayhtiöiden erityispiirteitä
verkkonsa pois ja aikoo myydä muutkin omistamanYhdysvalloissa moni infrasijoittaja on yhtiösa sähköverkot. Infrasijoituksia löytääkseen
muodoltaan master limited partnership
onkin käännettävä katse ulkomaisiin pörs(MLP) ja moni kiinteistösijoittaja real
seihin, joista onneksi löytyy runsaasti
estate investment trust (REIT). Nämä
valinnanvaraa.
”Liikenneinfrastruktuuri:
yhtiömuodot mahdollistavat sen, että
maksulliset tiet, tunnelit,
sillat, lentokentät ja rautatiet
Riskit ovat poliittisia
yhtiöt eivät maksa tuloveroa omistusyhteiskunnalliset palvelut ja
tensa tuottamista osingoista. Ehtona
Infrastruktuurin omistaminen ja
energiantuotanto: sähkön
yhtiömuodolle on, että merkittävä
operointi on liiketoimintana lähtösiirto- ja jakeluverkot,
osuus yhtiön jakokelpoisesta tulokkohtaisesti melko hyvin ennustetvoimalaitokset sekä öljy- ja
sesta jaetaan osinkoina, jolloin yhtiöön
tavaa, mutta infrastruktuurisijoittakaasusäiliöt”
miseen liittyy silti monenlaisia riskejä
ei jää paljoa rahaa kasvua varten. MLP:t
erityisesti poliittiseen päätöksentekoon
maksavat usein 80–90 prosenttia jakokelliittyen.
poisesta kassavirrasta osinkoina.
Yhtiömuodon tuoman veroedun kääntöpuolena
Maakohtainen riski voi toteutua esimerkiksi
on se, että MLP-muotoisten yhtiöiden ja muiden partner- valuuttakurssin heikentyessä, mikä on heikentänyt Fortuship-yhtiöiden tuloksestaan jakama raha ei ole verosopi- min tuottoja Venäjältä. Poliittinen riski voi toteutua esimusten näkökulmasta osinkoa, joten suomalainen sijoit- merkiksi jonkin energian tuotantomuodon suosimisessa
taja voi päätyä maksamaan saamistaan osingoista tavan- tai kieltämisessä. Esimerkiksi GDF Suez omistaa Belgiassa
omaista enemmän veroa.
seitsemän ydinreaktoria, mutta Belgia on päättänyt luopua
Infrayhtiöiden vakaa kassavirta mahdollistaa uusien ydinvoimasta vuoteen 2025 mennessä.
»
viisas raha 09/2014
11
MARKKINAT
Liiketoiminnan rahavirta voi perustua sopimukseen,
» käyttömääriin
tai näiden yhdistelmään. Esimerkiksi säh-
kii ryhmittelemään liiketoiminnat samaan kategoriaan
sen mukaan, minkä tyyppiseen sopimukseen kyseisen
köverkkoja tai kaasuputkia omistavat yhtiöt saavat usein omaisuusryhmän tulot perustuvat. Osassa Brookfield
valtaosan tuloistaan siirretyn sähkön tai kaasun määrään Infrastructuren omistuksissa yhtiöllä on sadan prosentin
perustuen. Nämä yhtiöt eivät hyödy tai kärsi energian hin- omistusosuus, mutta osassa se on osaomistajana.
nan vaihteluista, mikäli hinnanmuutoksilla ei ole vaikuJulkiset palvelut -omaisuusluokka sisältää sähköverkkotusta energian kulutukseen. Infrastruktuurin käytöstä ja, kaasuputkia ja yhden maailman suurimmista hiilenlasperittäviä hintoja voi olla mahdollista korottaa yhteiskun- taukseen käytetyistä satamaterminaaleista. Sähköverkkonan sääntelemänä esimerkiksi inflaation mukaisesti tai jen ja kaasuputkien veloitukset ovat usein viranomaisten
hinta voi määräytyä markkinoilla. Esimerkiksi satamien säätelemiä ja hiiliterminaalin sopimukset ovat pitkäaipalvelumaksut saattavat määräytyä vapaasti kysynnän ja kaisia. Lisäksi hiiliterminaalin asiakkaat maksavat vaikka
tarjonnan mukaan.
eivät käyttäisikään terminaalia hiilen lastaukseen. Tulot
ovat siis sääntelyn, sopimusten ja toimialan luonteesta
Tarkastelussa Brookfield
johtuen vakaita ja pitkälle tulevaisuuteen ennustettavissa.
Infrastructure Partners
Yhtiön Australiassa sijaitsevan hiiliterminaalin kapasiBrookfield Infrastructure Partners (BIP) on Bermudalle teetti on täysin myyty vuoteen 2018 asti. Yhtiöllä on mahrekisteröity ja Kanadasta johdettu infrastruktuurisijoitus- dollisuus nostaa hiiliterminaalin käyttömaksuja inflaation
yhtiö. Yhtiötä hallinnoi kiinteistöihin ja infrastruktuuriin mukaisesti. Yhtiö omistaa yli 10 000 kilometriä sähkönkeskittynyt omaisuudenhoitoyhtiö Brookfield Asset Mana- siirtoverkkoja Yhdysvalloissa sekä Chilessä. Yhtiöllä on
sähkön- ja kaasunjakeluverkko Iso-Britanniassa, jossa
gement (BAM), joka omistaa BIP:stä 28 prosenttia.
sillä on 1,6 miljoonaa asiakasta sekä sähkönBrookfield Infrastructure Partners ei ole
jakeluverkko Kolumbiassa, jossa sillä on
yhtiömuodoltaan MLP, mutta on melko
samantyyppinen yhtiömuoto, julkinen
400 000 asiakasta.
ja pörssilistattu partnership. Yhtiö
Ominaispiirre: tulot säänneltyjä ja
”Esittelyvideo
ei joudu maksamaan tuloveroa ja
korotukset
pääosin inflaation mukaiDalrymple Bay
toisaalta yhtiön jakama raha ei ole
sia.
-hiilisatamasta:
verosopimusten näkökulmasta osinLiikenne-kategoriaan kuuluu 33
http://www.dbct.com.
koa. Brookfield Infrastructure Partkilometrin osuus Chilessä olevasta
au/what-we-do”
ners jakaa MLP-yhtiöitä pienemmän
maksullisesta niin kutsutusta kehäosuuden rahavirrastaan osinkoina.
tiestä sekä 3200 kilometriä maksulMLP-yhtiöitä pienemmästä osingonlisia teitä Brasiliassa. Tähän ryhmään
jaosta on se hyöty, että yhtiölle jää enemkuuluvat myös 5100 kilometriä rautateimän rahaa investoitavaksi kasvuun.
tä Lounais-Australiassa sekä 40 prosentin
Brookfield Infrastructuren liiketoiminnan
osuus yli 20 satamaa omistavasta Europortssektorit ovat julkiset palvelut (engl. utilities), kuljetus ja yhtiöstä, jolla on satamat myös Raumassa ja Pietarsaaenergia. Tämä jaottelu on yhtiön itsensä tekemä ja pyr- ressa.
12
viisas raha 09/2014
Ominaispiirre: tulot riippuvat käytetyn
ta. Yhtiön pääjohtajan mukaan yli 80 pro”30
kapasiteetin määrästä ja kasvavat siten
senttia liiketoiminnan tuloista perusrahtisatamaa ja
kyseisen alueen kansantuotteen kasvun
tuvat sääntelyyn tai pitkäkestoisiin
3200 km maksuteitä
mukaisesti.
sopimuksiin. Yhtiön liiketoiminnan
10 500 km
sähkönsiirtolinjoja
Energia-kategoriaan kuuluu kaariskejä voi näistä seikoista johtuen
Etelä- ja Pohjois-Amerikassa
sunsiirtoputkia Yhdysvalloissa sekä
pitää kohtuullisen vähäisinä.
rautatie- ja maakaasuverkosto Aust13 % –Osingon
Arvostustaso
raliassa. Liikenne- ja energia-kategovuotuinen kasvu
rioissa tulot ovat usein riippuvaisia
Infrastruktuuriyhtiöillä osakekoh5v aikana”
viranomaisten säätelystä ja pitkistä sopitainen tulos ei kuvaa liiketoimintaa
muksista, mutta liikevaihto riippuu myös
kovin hyvin, sillä siihen vaikuttavat voikäytetystä kapasiteetista.
makkaasti poistot ja kirjatut arvonmuutokset. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan
Ominaispiirre: tulot ovat säänneltyjä, mutta
vaikuta kassavirtaan eli rahaan, jonka yhtiö voi käyttää
riippuvat myös käytetystä kapasiteetista.
sijoituksiin tai osingonmaksuun. Tämän johdosta hyviä
Yhtiökohtaiset riskit
mittareita infrastruktuuriyritysten arviointiin ovat hinBrookfield Infrastructurella on muiden infrayhtiöiden nan suhde tasearvoon, liiketoiminnan rahavirta sekä osintapaan paljon velkaa, mutta sen pitäisi olla hyvin hallitta- kotuotto.
vissa yhtiön vakaan liiketoiminnan johdosta. Riskinä ovat
Brookfield Infrastructuren osingonjakopolitiikka on
lisäksi mahdolliset eturistiriidat yhtiön toimintaa operoi- jakaa 60–70 prosenttia liiketoiminnan rahavirrasta, joten
van Brookfield Asset Managementin yksityisten rahastojen nykyinen 0,48 dollarin kvartaalikohtainen osinko on yhtija pörssilistatun BIP:n välillä esimerkiksi tilanteissa, jossa ön osinkopolitiikan mukainen ja siten kestävällä tasolla.
infrastruktuuriomaisuutta tulee myyntiin.
Osinkotuotto kirjoitushetken noin 39 dollarin osakekursBrookfield Asset Management omistaa BIP:stä vain noin silla on 4,9 prosenttia. Inflaatiokorotusten, kapasiteetin
30 prosenttia, mutta sillä on käytännössä täysi valta yhtiön käyttöasteen nousun ja uusien investointien ansiosta osinoperatiiviseen toimintaan. Yksi riski on se, jos yhtiö hank- gon voi odottaa nousevan jatkossa.
Yhtiön tavoite onkin kasvattaa osinkoaan 3–7 prosentkii uusia omistuksia maksaen niistä ylihintaa ja erityisesti
tia vuosittain, mitä voi pitää realistisena tavoitteena, sillä
silloin, jos se käyttää ostoihin paljon velkarahaa.
Riskinä on myös se, että yhtiö hankkii osakemarkki- vuodesta 2009 lähtien yhtiön osinko on noussut keskimäänoilta rahoitusta laskemalla liikkeelle uusia osakkeita rin 13 prosenttia vuodessa. Yhtiö on ollut hyvin johdettu,
liian edullisella hinnalla. Yhtiö on hankkinut rahoitusta mutta matala korkotaso on painanut osinkotuoton ennen
kun on nähnyt sille tarvetta. Yhtiö on kuitenkin pitänyt veroja alle viiteen prosenttiin, joten yhtiön osakkeita ei
merkintähinnan sellaisena, etteivät vanhat omistajat kärsi voi pitää erityisen edullisena, mutta ei toisaalta ylihintaipääoman keräämisestä ja yhtiö on pystynyt käyttämään sinakaan. •
kerätyt pääomat tuottavasti.
Kirjoittaja on analyytikko, joka julkaisee myös omaa ulkoYhtiön liiketoiminnassa kassavirrat ovat melko vakai- maille sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua Rikastin.fi
viisas raha 09/2014
13
Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja
ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori.
KOLUMNI
TIMO
ROTHOVIUS
Yksi Pohjoismaiden kovimmista joukkueista rahoitusmarkkinoilla
United Bankers Oyj
Listautumisanti NASDAQ OMX Helsinki Oy:n
First North Finland -markkinapaikalle 3.–14.11.2014
Tutustu listalleottoesitteeseen ja tee osakemerkintäsi osoitteessa:
unitedbankers.fi/listautumisanti
United Bankers 0yj • Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki • puh. 09 2538 0320 • [email protected] • www.unitedbankers.fi
Onko öljystä
sijoituskohteeksi?
R
aaka-aineet tarjoavat
mielenkiintoisen hajautusmahdollisuuden osakesijoittajalle. Valitettavasti
niiden hinnat kuitenkin liikkuvat enemmän tai vähemmän teollisuuden
syklien mukana, joten hajautus ei ole kovin tehokas.
Kulta lienee sijoittajille tutuin raaka-aine, mutta tarkastellaan tässä vaihteeksi öljyä, mihin on helppo sijoittaa suoraan futuurien, ETF:n, tai välillisesti öljyteollisuuden osakkeiden, kautta.
Öljyn hinta on ollut viime aikoina selvässä laskussa. Esimerkiksi vähärikkisen Pohjanmeren öljyn, ns. Brent-laadun dollarihinta on pudonnut kesäkuusta tasolta 110 lokakuun lopun noin 85:een, eivätkä futuurit ennakoi
hintoihin minkäänlaista nousua edes vuosikymmenen lopulle.
Toinen tunnettu laatu, West Texas Intermediate (WTI) on nykyään jopa
jonkin verran halvempaa, vaikkei ominaisuuksiltaan ole Brentiä huonompaa. Ero syntyi vuonna 2011, pääasiassa Pohjois-Amerikan liuskeöljytuotannon myötä, jonka kannattavuusraja eri arvioiden mukaan on 30-70
dollaria barreli.
Itse asiassa Yhdysvaltain öljyntuotanto, jonka vielä jokin aika sitten
ennustettiin loppuvan kokonaan, on nyt noussut samalle tasolle kuin missä se oli 25 vuotta sitten. Yhdysvaltain öljyntuonti suhteessa kulutukseen
onkin pudonnut kymmenessä vuodessa puoleen, 60:sta 30 prosenttiin, ja
lasku jatkuu.
Öljyn kulutuksen kasvukin on OECD-maissa painunut nollaan, ja pitkäaikainen trendi on selvästi laskeva, mitä se oli jo ennen nykyistä taantumaa.
OECD:n ulkopuolisissa maissa kasvua edelleen on, mutta vain vähän eli
pari prosenttia vuodessa.
Toisaalta monet öljyntuottajamaat, niin Saudi-Arabia kuin Venäjäkin,
ovat täysin riippuvaisia öljytuloista. Niiden budjetit on sitä paitsi laadittu nykyistä korkeammille öljynhinnoille. IMF on ennustanut jopa Saudien
budjetin jäävän ensi vuonna alijäämäiseksi!
Siitä huolimatta, esimerkiksi syyskuussa öljynviejämaiden järjestö OPEC
kasvatti tuotantoaan eniten 13 kuukauteen.
Saudi-Arabia onkin ilmoittanut, että tuotantoa ei leikata hinnanpudotuksesta huolimatta.
Tämän syksyn pudotus öljynhinnassa näyttääkin poliittiselta, tarkoitushakuiselta päätökseltä, edellä luetellut seikat lähinnä mahdollistivat sen. Ensinnäkin, öljyruuvi on länsimaiden näkökulmasta tehokkain ”pakote” Venäjää
kohtaan. Myös taloustilanne on sellainen, että
öljyn hinnan alentumisesta saatava tuki on tervetullut, siitäkin huolimatta että Yhdysvaltain
sisällä öljyteollisuuslobbarit yrittävät vaikuttaa
päinvastaiseen suuntaan.
Länsimailla on siten ollut hyvä syy painostaa,
tai houkutella, Persianlahden maita mukaan.
Saudi-Arabialla on lisäksi omiakin perusteita
öljyn hinnan alentamiselle, kuten Lähi-idän
tilanne Syyrian kriiseineen, sekä maailmanlaajuinen markkinaosuuksista taisteleminen.
Viimeksi mainittu on Saudien virallinen selitys
alhaiselle hinnalle.
Öljyn hinta tuskin enää laskee nykyisestä,
koska 85 dollarin tasokin riittää mainittujen
tavoitteiden saavuttamiseen. Marraskuun 27.
päivä pidetään seuraava OPEC-kokous, jossa
vaikeuksiin ajautuneet jäsenmaat, kuten Libya
ja Venezuela, vaativat korkeampia hintoja. Näihin vaatimuksiin tuskin suostutaan.
Toisaalta on epätodennäköistä, että öljyn hinta tulevaisuudessakaan nousee oleellisesti. Tarjonta ei vähene, mutta kysynnän kasvu hidastuu
ja kääntynee ennen pitkää negatiiviseksi, kun
öljystä pyritään eroon erityisesti ympäristösyihin vedoten. •
viisas raha 09/2014
15
BAROMETRI
Osakemarkkinoiden kehitys seuraavan kuuden kuukauden aikana
Miten uskot osakemarkkinoiden kehittyvän seuraavien kuuden kuukauden aikana
(Kaikki vastaajat n= 2 707)
Sijoittajat synkkinä:
TEKSTI: JUKKA REINIKAINEN
GRAAFIT: Sijoittajabarometri 2014: Osakesäästäjien Keskusliitto, Pörssisäätiö, Viisas Raha, Tietoykkönen Oy
Euroalueen ja Suomen epävakaa talous ei ole jyrkästi
vaikuttanut sijoittajien omaan käyttäytymiseen.
Sen sijaan odotukset Suomen talouden kehittymisestä
ovat romahtaneet dramaattisesti.
U
uden sijoittajabarometrin mukaan yli
puolet vastaajista
kertoi lisänneensä
sijoituksiaan pörssiosakkeisiin viimeisen
puolen vuoden aikana
ja vielä useampi aikoo kasvattaa osakesalkkuaan myös seuraavan kuuden kuukauden
aikana. Näin siitä huolimatta, että selkeä
enemmistö uskoo Suomen talouden sukeltavan.
Osakesäästäjien Keskusliitto, Pörssisäätiö
ja Viisas Raha - lehti teettivät järjestyksessään toisen Sijoittajabarometrin. Sen kohteena olivat Osakesäästäjien Keskusliiton
16
viisas raha 09/2014
jäsenet, sekä Pörssisäätiön uutiskirjeen
saajat. Aineisto kerättiin internetissä 10.9.–
30.9.2014 välisenä aikana. Lisäksi barometrissa kysyttiin näkymistä nyt ensimmäistä
kertaa myös Suomen Vuokranantajat ry:n
jäseniltä, joten vastauksia kertyi kaikkiaan
3 598 sijoittajalta. Tutkimuksen toteutti
Tietoykkönen Oy. Ensimmäinen Sijoittajabarometri tehtiin keväällä 2014 ja tulokset
julkistettiin huhtikuussa Viisas Raha -lehden
numerossa 3.
Sijoitusbarometri osoittaa selkeästi, että
sijoittajat ovat kasvattaneet salkuissaan
ennen kaikkea sijoitusrahasto-osuuksia.
Myös kaikkia muita sijoitustuotteita on
lisätty, mutta lisäykset viime talven baro-
metriin verrattuna ovat pienempiä. Esimerkiksi pörssiosakkeiden saldoluku oli nyt 31
plussalla (keväällä 49). Saldoluvussa myynnit on vähennetty ostoista. Varoja on myös
siirretty parkkiin pankkitalletuksiin.
Osakesalkkuaan kasvattaneiden määrä
on kuitenkin melko suuri, yli puolet vastaajista, kun runsas viidennes on keventänyt
pörssisijoituksiaan. Rahasto-osuuksiaan
on kasvattanut 42 prosenttia, vähentänyt
kymmenes.
Perinteiset alat
kiinnostavat
Asuntorahastot ovat sijoittajien suosiossa.
Peräti 41 prosenttia on ostanut niitä lisää, ja
Sukupuoli
Ikäryhmä
Alle 10 000 euroa (n=94)
Sijoitusten arvo
(ilman oman kodin
arvoa)
sukeltaa
jyrkästi
34
35
30
40
35
32
27
-41
10 000–29 999 euroa (n=209)
-19
30 000–99 999 (n=515)
43
-25
100 000–499 999 euroa (n=1 045)
33
33
-24
33
-23
500 000–1 milj. euroa (n=332)
Yli 1 milj. euroa (n=256)
Kokemus
sijoittamiseen
liittyvissä asioissa
Suomen talous
Vastaajista 42% arvioi
Kaikki (n=2 707) osakemarkkinoiden
-24
pysyvän ennallaan
seuraavien
6
kk:n
aikana.
Mies (n=2 215)
-23
Joka kolmas vastaaja
(34%) arvioi osakeNainen (n=459) markkinoiden nousevan -29
seuraaavien 6kk:n aikana.
Alle 30 vuotta (n=106) Joka neljäs (24%)
-25
puolestaan arvioi
30–59 vuotta (n=1 247) osakemarkkinoiden
-24
laskevan tulevan puolen
vuoden aikana.
+60 vuotta (n=1 328)
-23
39
-19
Alle kaksi vuotta (n=36)
36
-39
2…5 vuotta (n=271)
-23
35
6–10 vuotta (n=422)
-24
34
Yli 10 vuotta (n=1 963)
-24
34
-80
-60
-40
-20
Laskee
kahdeksan prosenttia on ollut myyntipuolella. Asuntorahastot eivät olleet mukana edellisessä barometrissä. YIT:n toimitusjohtaja
Kari Kauniskangas piti viime Viisaan Rahan
numeron haastattelussa asuntorahastoja
tervetulleena lisänä asuntorakentamista
vauhdittamaan.
Sijoituksiaan listaamattomiin yrityksiin
on lisännyt 15 prosenttia vastaajista, kun
neljä prosenttia on niitä myynyt. Listaamattomien yritysten osinkojen kevyellä
verokohtelulla ei juurikaan ole ollut vaikutusta päätöksiin. Listaamattomia yrityksiä
ei ehkä tunneta kovin hyvin.
Kasvuyhtiöiden First North -listan yrityksiin on sijoitettu vähän. Moni kuitenkin
harkitsee sijoittamista niihin.
Perinteiset toimialat kiehtovat sijoittajia. Kiinnostavimpana nähdään pankit ja
rahoitus, konepajat sekä lääketeollisuus ja
terveydenhuolto Vähiten kiinnostivat mediasektori, kaivosteollisuus, kauppa ja muut
kulutuspalvelut, rakennusteollisuus ja muu
perusteollisuus.
Kaksi kolmesta
lisääosakesalkkuaan
Keväällä talouden ilmapiiriin oli virinnyt
toiveikkuutta. Kriisimaissa tapahtui hyvää
kehitystä. Esimerkiksi Espanja kertoi rohkaisevista talouden kasvuluvuista. Moni
saattoi kuvitella, että laman selkä on tai-
0
20
40
60 %
Nousee
tettu. Tämä on kuitenkin osoittautumassa
harhaksi, kuten tohtori Jari Järvinen tässä
lehdessä sanoo. Herkkä tilanne ei kuitenkaan sijoittajia ainakaan lyhyellä sihdillä
pelota, vaan liki kaksi kolmesta aikoo kasvattaa osakesalkkuaan. Kolmannes aikoo
ostaa lisää rahasto-osuuksia. Liki viidennes
aikoo laittaa varojaan parkkiin pankkitalletuksiin, mutta saman verran aikoo niistä
irrottaa säästöjään.
Vastaajista 42 prosenttia uskoo osakemarkkinoiden pysyvän ennallaan seuraavan
puolen vuoden aikana. Kolmannes arvioi
nousun jatkuvan, kun neljännes uskoo laskutrendiin.
viisas raha 09/2014
17
»
BAROMETRI
Suomen kansantalouden kehittyminen seuraavan kuuden kuukauden aikana
Osakemarkkinoiden kehitys seuraavan kuuden kuukauden aikana
Saldoluku min. -100..max +100 (kasvaa - supistuu)
-57
-62
-63
-4
-58
30–59 vuotta (n=1 247)
-7
-55
+60 vuotta (n=1 328)
-12
-66
Alle 10 000 euroa (n=94)
10 000–29 999 euroa (n=209)
-14
-56
-5
-59
30 000–99 999 (n=515)
-11
-54
100 000–499 999 euroa (n=1 045)
-9
-44
-59
2…5 vuotta (n=271)
6–10 vuotta (n=422)
-9
-55
-6
-57
Yli 10 vuotta (n=1 963)
-80
-70
-60
-10
-50
-40
-30
2/2014
(n=2 707)
Näkemykset Suomen taloudesta ovat synkistyneet dramaattisesti verrattuna talven
barometriin ja noudattavat hyvin viime aikojen talousuutisia huonoista kasvunäkymistä.
Peräti 62 prosenttia arvioi Suomen talouden
sukeltavan ja vain viisi prosenttia uskoo kasvun piristyvän.
Maailmatalouden suhteen ollaan toiveikkaampia. Oman talouden arvioidaan säilyvän kutakuinkin ennallaan.
Talouden sykleillä ei näyttäisi olevan paljonkaan vaikutusta enemmistön sijoitus-
18
viisas raha 09/2014
päätöksiin. Noususuhdanne ei 64 prosentin mielestä vaikuta suuntaan tai toiseen;
23 prosenttia lisäisi tuolloin sijoituksiaan.
Yli puolet ilmoittaa, että laskusuhdanne
ei liioin vaikuta sijoituspäätökseen, mutta
liki kolmannes lisäisi tuolloin sijoituksiaan
- todennäköisesti sen vuoksi, että laskusuhdanteessa on helpompi löytää edullisia
ostokohteita.
Venäjä ei vaikuta
Kevään jälkeen Venäjän tilanne on pakotteiden vuoksi kärjistynyt. 55 prosenttia
vastaajista kuitenkin sanoo, että se ei ole
-20
-10
0 %
1/2014
(n=1 991)
vaikuttanut sijoitustoimintaan. Joka seitsemäs on kasvattanut Venäjä-salkkuaan ja
joka viidennes on vähentänyt Venäjästä riippuvaisia sijoituksia.
Sijoitusasunnot
kiinnostavat
Sijoittajabarometrissä selvitettiin Suomen
Vuokranantajien jäsenten sijoituskäyttäytymistä. Odotetusti valtaosa vastaajista (80
prosenttia) sijoittaa tällä hetkellä sijoitusasuntoihin tai – kiinteistöihin. Asunto- ja
kiinteistösijoittamisen ohella yleisimmät
sijoituskohteet ovat oma koti ja kesämökki
35
30
40
35
32
27
10 000–29 999 euroa (n=209)
-19
30 000–99 999 (n=515)
43
-25
33
33
-24
33
-23
500 000–1 milj. euroa (n=332)
Yli 1 milj. euroa (n=256)
-13
34
-41
100 000–499 999 euroa (n=1 045)
-14
Alle kaksi vuotta (n=36)
Suomen näkymät
heikentyneet jyrkästi
Alle 10 000 euroa (n=94)
-59
Yli 1 milj. euroa (n=256)
»
Usko Suomen
kansantalouden kasvuun
on selvästi heikentynyt
viimeisen puolen vuoden
aikana.
-5
-52
500 000–1 milj. euroa (n=332)
Usko Suomen
kansantalouden kasvuun
on selvästi heikompaa
kuin usko oman talouden
tai maailmantalouden
kasvuun.
Ikäryhmä
Ikäryhmä
Alle 30 vuotta (n=106)
Sijoitusten arvo
(ilman oman kodin
arvoa)
-22
Sijoitusten arvo
(ilman oman kodin
arvoa)
Nainen (n=459)
Kokemus
sijoittamiseen
liittyvissä asioissa
-8
Sukupuoli
Mies (n=2 215)
Vastaajoista 42% arvioi
Kaikki (n=2 707) osakemarkkinoiden
-24
pysyvän ennallaan
seuraavien
6
kk:n
aikana.
Mies (n=2 215)
-23
Joka kolmas vastaaja
(34%) arvioiosakeNainen (n=459) markkinoiden nousevan -29
seuraaavien 6kk:n aikana.
Alle 30 vuotta (n=106) Joka neljäs (24%)
-25
puolestaan arvioi
osakemarkkinoiden
30–59 vuotta (n=1 247)
-24
laskevan tulevan puolen
vuoden aikna.
+60 vuotta (n=1 328)
-23
-10
-56
Kokemus
sijoittamiseen
liittyvissä asioissa
Sukupuoli
Kaikki (n=2 707)
Miten uskot osakemarkkinoiden kehittyvän seuraavien kuuden kuukauden aikana
(Kaikki vastaajat n= 2 707)
39
-19
Alle kaksi vuotta (n=36)
36
-39
2…5 vuotta (n=271)
-23
35
6–10 vuotta (n=422)
-24
34
Yli 10 vuotta (n=1 963)
-24
34
-80
-60
-40
”Myös asuntosijoittaja
haluaa hajauttaa sijoituksiaan ja toimii usein lisäksi
osakemarkkinoilla”, sanoo
Suomen Vuokranantajat
ry:n toiminnanjohtaja
Mia Koro-Kanerva.
-20
Laskee
(59 prosenttia), pankkitalletukset (53 prosenttia), rahasto-osuudet (50 prosenttia)
sekä pörssiosakkeet (49 prosenttia).
Asunto- ja kiinteistösijoittajista joka neljäs kertoi kasvattaneensa sijoitusasunto- ja
sijoituskiinteistösijoituksiaan viimeisen
puolen vuoden aikana. Runsas kolmannes
kertoi kasvattaneensa asuntorahastosijoituksiaan viimeisen kuuden kuukauden
aikana.
Vastaajista viidennes aikoo kasvattaa sijoituksiaan asuntoihin tai muihin sijoituskiinteistöihin tulevan vuosipuoliskon aikana.
Yleisimmin sijoitetaan yksiöihin (69 pro-
0
20
40
60 %
Nousee
senttia) ja kaksioihin (57 prosenttia). Sijoituskohteet valitaan ennen kaikkea pitkäaikaista vuokralle laittamista ajatellen (92
prosenttia). Muita perusteita ovat asunnon
kunnostus ja edelleen myynti sekä sijoitussalkun optimointi.
Asuntosijoittamisen kannalta selvästi
kiinnostavin kaupunki on Helsinki, näin
41 prosentin mielestä. Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku ovat samassa luokassa noin
kymmenesosan mielestä. Parisen prosenttia pitää Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkeja
kiinnostavina.
viisas raha 09/2014
19
»
BAROMETRI
»
Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva
kiinnittää huomiota siihen, että
asuntosijoittajat ovat melko laajasti mukana myös osakemarkkinoilla.
Näin haluttaneen hänen mukaansa tasapainottaa riskiä ja hajauttaa
sijoitussalkkua.
Mia Koro-Kanervan mielestä on
luonnollista, että asuntosijoittajista
lähes puolet piti Helsinkiä kiinnostavimpana alueena. ”Asuntosijoittajista suuri osa asuu pk-seudulla,
he tuntevat alueen ja kokevat riskit
siellä pienimmiksi. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Rovaniemellä
tuotto saattaa olla jopa tuplasti suurempi kuin Helsingissä. Alueen tuntemus on erittäin tärkeää.”
Sijoitusasunto
ja muut sijoituskiinteistöt
Oma koti/kesämökki ym.
(oma käyttö)
80
59
Pankkitalletukset
53
Rahasto-osuudet
50
Pörssiosakkeet
49
Sijoitusvakuutukset
ja kapitalisaatiosopimukset
Muu (esim. arvotaide,
keräilyesineet jne,)
20
19
15
Metsä ja muut maa-alueet
Listaamattomien yhtiöiden osakkeet
11
Muut finanssi-instrumentit
10
Asuntorahastot
6
PS-tili
5
0
10
Huonot uutiset
tulkitaan merkkinä
siitä, että sijoittaja
saa samaa tavaraa
kuin ennenkin,
mutta alennuksella, Matti Keloharju
sanoo.
20 30
40
50 60
Muutokset sijoituksissa viimeisen
kuuden kuukauden aikana
Onko omistuksissasi/sijoituksissasi tapahtunut muutoksia viimeisen kuuden kuukauden aikana?
(Vastaajat, jotka ovat sijoittaneet nyt tai aiemmin ko, sijoituskohteeseen.)
Pörssiosakkeet (n=2 619)
-22
Pankkitalletukset (n=2 079)
-20
Rahasto-osuudet (n=2 123)
53
32
-10
Asuntorahastot (n=359)
42
-8
PS-tili (n=259)
41
-5
Sijoitusvakuutukset
ja kapitalisaatiosopimukset (n=918)
30
27
Listaamattomien yhtiöiden osakkeet
-5
Noin viidennes
on pienentänyt
-10
osakkeiden
ja/tai pankkitalletusten
-2
osuutta
sijoituksissaan
-6
viimeisen
6kk:n aikana.
-4
15
Metsä ja muut maa-alueet (n=785)
-3
13
Oma koti/kesämökki ym.
(oma käyttö) (n=1 995)
-2
13
Muut finanssi-instrumentit (n=987)
Muu (esim. arvotaide,
keräilyesineet jne,) (n=662)
Sijoitusasunto ja muut
sijoituskiinteistöt (n= 1 197)
-60
-40
-20
Olen pienentänyt
sijoituksiani
20
viisas raha 09/2014
KUVA TIMO PORTHAN
Sijoituskohteet
(Tällä hetkellä ko. kohteeseen sijoittavien %-osuudet)
Suomen Vuokranantajat (n=891)
19
25
18
0
20
Yli puolet
vastaajista on
kasvattanut
pörssiosakesijoituksiaan
viimeisen
6 kk:n aikana.
40
Olen kasvattanut
sijoituksiani
60
80 %
70 80 90 100 %
Sijoittajan käyttäytymistä tutkinut professori Matti Keloharju:
Varakkaat ja iäkkäät suosivat suoria sijoituksia
Yksityisillä sijoittajilla on tapana ostaa
osakkeita, joiden kurssi on laskenut.
Huonot uutiset tulkitaan merkkinä siitä, että
sijoittaja saa samaa tavaraa kuin ennenkin,
mutta alennuksella, sanoo professori Matti
Keloharju.
Olette niittänyt mainetta yhdistämällä psykologisia tekijöitä perinteiseen
rahoitusteoriaan. Mikä vaikuttaa sijoituspäätöksessä?
”Sijoittajan kannattaa ensiksi tehdä selväksi itselleen se, mikä sijoitustoiminnan
tavoite on. Onko tavoitteena sijoitussalkun
pitkäjännitteinen, maksimaalinen kasvattaminen oman riskitoleranssin puitteissa?
Vai onko tarkoituksena käyttää ainakin osa
sijoitussalkusta ”pelaamiseen”, jossa sijoituskohteista oppiminen, sijoittamisesta saatava
jännitys ja mahdollisuus suurempiin voittoihin ovat merkittävässä asemassa?
Jos tavoite on sijoitussalkun pitkäjännitteinen, maksimaalinen kasvattaminen, sijoittajan kannattaa huolehtia erityisesti seuraavista asioista:
1) Salkun hyvä hajauttaminen, 2) Sijoittaminen mahdollisimman alhaisin kustannuksin.
Tällainen sijoittaminen on usein varsin
tylsää – mahdollisuudet suuriin voittoihin
vähenevät – mutta vastapainoksi myös sijoitussalkun arvo todennäköisesti kehittyy suotuisammin ja tasaisemmin.
Myöskään ´pelaamismotivaatioon´ ei tarvitse suhtautua kielteisesti. Vaikka tuotto ei
tällä tavalla välttämättä maksimoituisi, jännityksestä ja muista sijoittamiseen liittyvistä
positiivisista elämyksistä saatava ilo voi olla
suurempi kuin tuotto, jonka sijoittaja menettää optimaaliseen salkkuun nähden. Tällaisia
elämyksiä voi saada aikaan pienemmälläkin
salkulla. Suuri osa suomalaisten osakesalkuista on melko pieniä, enintään muutaman
tuhannen euron suuruisia, joten pelaamisesta saatava ilo saattaa olla monelle sijoittajalle
merkittävä syy sijoittaa osakkeisiin. Sijoittajan täytyy vain muistaa, että hänellä tulee olla
varaa tarvittaessa menettää merkittävä osa
´pelikassastaan .”
Sijoittajabarometrissä vastauksissa
oli merkittäviäkin eroja eri vastaajaryhmien kesken. Mistä tämä kertoo?
Noudattaako tämä muiden vastaavien
tutkimusten tuloksia; onko esimerkiksi tyypillistä, että varakkaammat ovat
optimistisempia tulevaisuuden suhteen? Myös monet nuoret näyttivät
myös olevan keskimääräistä selvästi
optimistisempia?
”Jännä tulos. En tiedä, onko muualla saatu vastaavaa tulosta. Ehkäpä varakkaammat
vastaajat projisoivat omaa talouttaan maailmantalouteen. He nimittäin ovat sitä mieltä,
että myös heidän oma taloutensa kehittyy
positiivisemmin. Sama idea soveltuu myös
nuoriin, alle kolmekymppisiin vastaajiin.
Heidän optimistisuus omasta taloudestaan
johtunee siitä, että heidän tulonsa tyypillisesti kasvavat vahvasti uran alkuvaiheessa.”
Barometrissä näkyy tämän vastaajajoukon korostunut kiinnostus suoriin
osakesijoituksiin. Tämä johtunee valitusta kohderyhmästä (Osakesäästäjiviisas raha 09/2014
21
»
BAROMETRI
en jäsenet ja Pörssisäätiön uutiskirjeen
lukijat). Minkälaisia tuloksia muissa
vastaavissa tutkimuksissa on saatu?
”Tutkimuksessani Mutual fund and share
ownership in Finland (tehty yhdessä Samuli Knüpferin ja Elias Rantapuskan kanssa) havaittiin, että sijoitusrahastot ohittivat
suoran osakesijoittamisen suosiossa jo lähes
kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksemme
ei perustu kyselyyn vaan verottajalta saatuun
rekisteriaineistoon. Sen mukaan suoria osakesijoituksia suosivat muun muassa miehet
ja varakkaat, iäkkäämmät ja suurissa kaupungeissa asuvat henkilöt.”
Talouden laskusuhdanne näyttäisi
jopa hieman kasvattavan kiinnostusta tehdä uusia sijoituksia. Ylipäätään
lasku- ja noususuhdanne eivät vaikuta
paljon sijoituspäätöksiin. Onko tämä
tyypillistä ja mistä se kertoo?
”Yksityisillä sijoittajilla on tapana ostaa
osakkeita, joiden kurssi on laskenut. Huonot
uutiset tulkitaan merkkinä siitä, että sijoittaja saa samaa tavaraa kuin ennenkin, mutta alennuksella. Sijoittajat eivät sen vuoksi
välttämättä näe laskusuhdannetta pahana
asiana, vaan pikemminkin tilaisuutena tehdä edullisia ostoksia.”
”Tämä
nollakorkojen
maailma on
kokeilua?
Luodaanko sen
avulla kasvua?
En usko.”
KUVA TIMO PORTHAN
»
Jos mikä tahansa maailmantaloutta
varjostavista isoista riskeistä realisoituu, seurauksena on osakkeiden
laaja-alainen laskukierre, Jari Järvinen pelkää
Kuka?
Matti Keloharju on toiminut Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun
rahoituksen professorina
vuodesta 1999. Kuluvan vuoden
alussa hän sai tunnustusta, kun
hänet kutsuttiin Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun Eero Kasanen
-professuuriin.
Keloharjun mielenkiinnon
kohteena on erityisesti
sijoittajakäyttäytyminen, jonka
saralla hän on maailman johtavia
tutkijoita.
Sijoittajakäyttäytymisen
tutkimuksissa tehdään
johtopäätöksiä sijoittajan
käyttäytymisestä joko epäsuorasti
esimerkiksi arvopaperien tuottoja
tai kaupankäyntiaktiivisuutta
koskevasta datasta tai tutkimalla
suoraan, miten sijoittajaryhmät tai
parhaassa tapauksessa yksittäiset
sijoittajat käyttäytyvät, Keloharju
sanoo.
22
viisas raha 09/2014
Talouden näkymät synkentyvät
”Osakkeet alipainoon”
Tunnelin päässä näkynyt valo on harhaa. Vakauden
paluu on osoittautumassa illuusioksi. Finanssikriisistä
alkaneelle euroalueen hitaan kasvun jaksolle ei loppua
näy. Suhdannesyklit ovat nopeita ja taantumat tulevat
tuplatiheydellä ilman, että työttömyys ehtii laskea
merkittävästi
Näin synkkänä näkee taloushorisontin LähiTapiolan Varainhoidon pääekonomisti, tohtori Jari Järvinen. Vielä
muutama kuukausi sitten optimismi oli vallannut alaa. Kriisimaat, kuten Espanja ja Portugali raportoivat taloudellisesta kasvusta,
niiden valtionlainojen korot laskivat, ja Portugali irtautui pelastusohjelmista. Sijoittajat
olivat saaneet hyviä tuottoja, kun ne olivat
ostaneet näiden maiden velkapapereita.
Monet jo hurrasivat, että kriisi on selätetty. Järvinen ei usko juhlien jatkuvan. Lainaraha on taas kallistunut näissä maissa. Riskinä on, että velkakriisi kärjistyy uudelleen,
jos Euroopan keskuspankki EKP ja poliitikot
eivät toimi päättäväisesti. EU-maat huutavat
Saksaa apuun, jotta se käynnistäisi kulutuskysynnän ja investoinnit. Tähän maan poliittinen johto ei ole taipunut, onhan maa itse
lähes taantumassa.
Kriisi on ollut niin paha, että jokainen toivonpilkahdus on nähty voittona. LähiTapiolan Jari Järvinen muistuttaa perusasioista:
Euroalueen suhdanteet ovat jälleen kääntyneet heikkenevälle uralle eikä mitään merkkejä ole siitä, että kovaa maata olisi jalkojen
alla. Järvinen päinvastoin uskoo, että talouden kehitys pysyy odotettuakin heikompana
ensi vuonna.
Osakkeet
yliarvostettuja
Sijoitusmarkkinoilla tämä merkitsee Järvisen mukaan sitä, että korvaus osakeriskin
ottamisesta ei ole tällä hetkellä riittävä:
”Historiallisen kevyt rahapolitiikka on
näkynyt osakkeiden viisi vuotta kestäneenä nousuna. Näin ei välttämättä enää jatku.
Osakekurssien yliarvostus puoltaa niiden alipainotusta. Koska ensi
vuodenkin näkymät
jäänevät odotettua heikommiksi, osakkeet ovat
nousseet liian kalliiksi sekä
suhdanneodotuksiin että firmojen odotettavissa oleviin tuloksiin nähden. Osakkeiden hinnat eivät
heijasta riittävästi odotettavissa olevia huonoja uutisia.”
Järvisen mielestä tämä puoltaa osakeriskin pienentämistä ja siirtymistä ”hyökkäyspelistä puolustuspelaamiseen”, missä pääoman turvaamisen tavoite ajaa tuottojen
haun edelle, käytännössä siirtymistä vähäriskisiin korkosijoituksiin.
Kun finanssikriisi levisi Yhdysvalloista
muualle maailmaan 2008 lopussa, keskuspankit painoivat nopeassa tahdissa ohjauskorkoja alas torjuakseen taantumaa. Finanssikriisin ja euroalueen velkaongelmien kärjistyttyä ohjauskorot on painettu lähelle nollaa
ja markkinoille on kylvetty tuhansia miljardeja dollareita ja euroja ilmaista rahaa, mutta
nousukausi ei vain ole alkanut.
”Yhdysvalloissa kasvu on virinnyt, mutta
maa ei yksin pysty kiihdyttämään vauhtiaan. Käy pikemminkin niin, että Euroopan
ja Japanin huonot näkymät vetävät senkin
mukanaan. On jopa mahdollista, että odotettavissa oleva Amerikan keskuspankin Fedin
koronnostosykli muuttuu uudeksi elvytyskierrokseksi nimeltä QE4”
Velat ja deflaation
pelko jarruttavat kasvua
Järvinen luettelee viisi tekijää, jotka jarruttavat talouden kasvun alkamista: velkaantuminen, velkojen takaisin maksu, velkojen
uudelleen järjestelyt, deflaatio ja väestön
ikääntyminen.
”Tämä nollakorkojen maailma on kokeilua? Luodaanko sen avulla kasvua? En usko.
Sen sijaan finanssi-inflaatio on kiihtynyt,
kun korot ovat laskeneet ja varallisuusarvot,
kuten osakkeet ovat kallistuneet. Ihmiset
kokevat olevansa vauraampia, mutta tämä
ei heijastu riittävästi kulutukseen.”
Lääkkeeksi on tarjottu oman valuutan
kurssin heikentämistä.
”EKP on tätä epätoivoisesti yrittänyt lupauksellaan tukea velkamaita markkinoilla ja
saanut euron arvon laskemaan. Seurauksena
voi kuitenkin olla valuuttasota, sen ainekset
ovat kasassa. Jos euron heikentäminen jatkuu, USA ja Japani aloittavat uuden määrällisen elvytyksen painaakseen oman valuuttansa kurssia alas. Valuuttojen muutokset ovat
nollasummapeliä,” Järvinen sanoo.
Sijoittajalle heikko suhdanne tietää yleensä osakkeiden alituottoa ja vahvistuva talous
ylituottoa. Siksi LähiTapiolassa osakkeet
ovat alipainossa. Näin varsinkin nyt, kun
tunnelma markkinoilla on heikentynyt, riskinottohalukkuus pienentynyt ja pelkokerroin kohonnut. Edellisen kerran vastaava
tilanne koettiin 2007 ja 2011. Osakkeisiin
palattiin takaisin 2009 ja 2012, Järvinen
sanoo.
Uhkaako valuuttasota?
Geopoliittisesti kauppasodan ainekset ovat
kärjistyneet. Venäjä kärsii, jolloin yksi kasvutalous on poissa pelistä. Deflaatiotilanteessa
nykyiset velkatasot olisivat katastrofaalisen
hankalat. Valuuttasota voi alkaa Amerikan,
Euroopan ja tai Aasian kesken ja välillä. Kiinan talouden todellinen tila on arvoitus.
Optimistit odottavat pehmeää laskua ja että
päättäjät ovat ajan hermolla ja alkavat tarvittaessa elvyttää.
”Jos mikä tahansa näistä riskeistä realisoituu, seurauksena on osakkeiden laajaalainen laskukierre”, Järvinen pelkää.
Suomi on suistunut kovempaa laskukierteeseen kuin kilpailijamaamme. Ukrainan
kriisi ja Venäjän kaupan vaikeudet iskevät
meitä kovaa. Suomen kilpailukykyä rasittaa
eritoten kantokykyymme nähden liian iso
julkinen sektori. Teollisuuden kilpailukyky
on Järvisen mielestä kunnossa reaalisella valuuttakurssilla mitattuna. Nykyisessä
teollisuuden rakennemuutoksessa vanhakantainen d-vitamiinikaan ei tosin auttaisi.
Sisäinen devalvaatio sen sijaan olisi tarpeen,
Järvinen sanoo. •
viisas raha 09/2014
23
VARAINHOITO
Yksilöllinen varainhoito 2014 osa II
Sijoittaja janoaa Suomi-tietoa
”Ainoa tapa
asiakkaalle selvittää
todelliset kulut
on kysyä, paljonko
maksoin viime vuonna
palkkiokuluja kaiken
kaikkiaan.”
Osakesäästäjät haluavat käyttää kotimaisten finanssiyhtiöiden
palveluita ja arvostavat eniten suomalaisia sijoituskohteita
käsittelevää tutkimusta.
TEKSTI: HELENA RANTA-AHO KUVA: TIMO PORTHAN
O
sakesäästäjistä yli 80 prosenttia pitää kotimaisia sijoituskohteita käsittelevää tutkimusta tärkeänä osana sijoituspalvelua. Yleistä talouden tilaa luotaavaa
tutkimusta arvostetaan myös, mutta ulkomaiset sijoituskohteet ovat selvästi vähemmän tärkeitä.
Kotimaisuus on palveluntarjoajillekin
valtti. Melkein 70 prosenttia vastaajista
ostaa finanssipalveluita mieluiten suomalaiselta finanssiyritykseltä. Tutkimus ei
tosin kerro, pitävätkö vastaajat esimerkiksi
Nordeaa kotimaisena toimijana vai ei.
Tiedot ilmenevät Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksesta, johon osallistui
elokuussa 2 151 Osakesäästäjien jäsentä.
Tässä jutussa esitetyt tiedot perustuvat niiden 1 726 jäsenen vastauksiin, jotka eivät
käytä yksilöllisiä varainhoitopalveluita.
Niitä käyttävien vastaajien kyselytulokset
kerrottiin Viisas Raha –lehden edellisessä
numerossa syyskuussa.
Suomalaisiin sijoituskohteisiin keskittyvän sijoitustutkimuksen suosio ei yllätä,
kun ottaa huomioon, että vastaajat koostuivat osakkeista kiinnostuneista yksityissijoittajista. Heitä ajatellen on kuitenkin
harmillista, että entistä harvempi varainhoitaja tarjoaa sijoitustutkimusta.
Luontevalta tuntuu sekin, että Suomitutkimus ohittaa tärkeydessä ulkomaat.
Moni sijoittaa suoraan suomalaisiin osakkeisiin, mutta käyttää rahastoja, kun sijoittaa ulkomaille.
Finanssimarkkinoiden tutkimukseen
24
viisas raha 09/2014
keskittynyt KTT Pekka Puustinen huomauttaa, että Suomi-innostusta tukevat
myös tunteet: ”Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa asuva haluaa sijoittaa siellä toimiviin
yrityksiin, vaikka niiden tuoton ja riskin
suhde ei olisi markkinoiden paras. Kotimaisen tai paikallisen yrityksen valitseminen on tiedostettu tai tiedostamaton tapa
ilmaista, että kuuluu joukkoon. ”
Hänellä on tarjota järkeen käyvät perustelut myös kotimaisten finanssiyhtiöiden
suosiolle: ”Toimija, josta saa helposti tietoa
omalla kielellä, mielletään turvallisemmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi Suomen finanssisektori on hyvässä kunnossa.”
Tervetuloa finanssimaailman
Trip Advisor
Melkein kaikki vastaajat katsovat, että sijoitusasioita pitää voida hoitaa sähköisesti. Se
on selvästi palvelu, jota ilman finanssipalveluntarjoaja ei enää pärjää.
Tulokset yllyttävät myös tuotekehitykseen: Lähes puolet vastaajista ilahtuisi
sähköisistä palveluista, jotka toimisivat
finanssimarkkinoilla kuin suositut matkailusivustot (esimerkiksi Trip Advisor),
joilta voi lukea toisten matkailijoiden arvioita kohteista ja hotelleista. Kiinnostavaa
on, että naiset olivat selvästi miehiä innostuneempia jakamaan kokemuksia sijoitustuotteista ja -palveluista.
Puustiselle naisten innostus on iloinen
yllätys: ”Tutkimusten mukaan naiset pitävät sijoituksiaan yleisesti ottaen pidempään
ja käyvät vähemmän kauppaa kuin miehet.
Tämä tukisi näkemystä, jonka mukaan naiset eivät olisi yhtä kiinnostuneita seuraamaan sijoitusalan ilmiöitä kuin miehet,
mutta näin ei näytä tämän selvityksen
perusteella olevan – ja hyvä niin.”
Hieman pienempi joukko vastaajista
ilmoittautui halukkaaksi maksamaan sähköisistä tietolähteistä ja työkaluista, jotka
auttaisivat varojen omatoimisessa hoitamisessa. Tässä osat vaihtuivat: miehet olivat
näistä palveluista naisia kiinnostuneempia.
Kysy paljonko kaiken
kaikkiaan maksat
Puustinen pitää yhtenä varainhoitoalan
keskeisistä heikkouksista kulujen piilottelua sekä niiden perimistä työstä, jota ei
oikeasti tehdä. Näkemys on linjassa tässä
tutkimuksessa sijoittajilta saadun palautteen kanssa.
Esimerkkejä vaikeaselkoisesta hinnoittelusta onkin helppo löytää: Indeksilainojen
kulujen selvittäminen on työlästä. Harva
varainhoitaja kertoo, miten se toimii, jos
saa palkkionpalautuksia toisilta varainhoitajilta, joiden rahastoihin se on omien asiakkaidensa varoja sijoittanut. Asiakkaalle
ei kuitenkaan ole yhdentekevää menevätkö
palautukset rahastoyhtiölle vai asiakkaan
omistamalle rahastolle. Yhtälailla hintamielikuvaa sumentaa, että esimerkiksi sijoituskorien ja sijoitusrahastojen palkkiot eivät
yleensä näy varainhoitajien raporteissa.
”Ainoa tapa asiakkaalle selvittää todelliset kulut on kysyä, paljonko maksoin viime vuonna palkkiokuluja kaiken kaikkiaan.
»
Professori Pekka Puustinen arvioi, että hyvän
varainhoitajan tunnistaminen vaatii sijoittajalta paljon työtä.
viisas raha 09/2014
25
VARAINHOITO
Sijoitustutkimus kiinnostaa, kapitalisaatiosopimukset eivät
On tärkeää, että voin hoitaa sijoitusasioitani sähköisesti
riippumatta olinpaikastani.
72
Kotimaisia sijoituskohteita käsittelevä sijoitustutkimus on
tärkeä osa sijoituspalvelua.
40
Yksilöllinen varainhoito on finanssiyhtiöiden omien
tuotteiden myyntikanava
38
Yleistä talouden kehitystä luotaava tutkimus on tärkeää.
36
On tärkeää, että varainhoitajalla on useita kumppaneita,
joiden sijoitustuotteita se asiakkailleen tarjoaa.
31
Ostan palveluita mieluiten suomalaiselta yritykseltä.
31
On tärkeää, että yhteistyökumppanini tarjoaa kattavan
valikoiman ulkomaisia sijoituskohteita.
28
Ulkomaisia sijoituskohteita käsittelevä sijoitustutkimus on
tärkeä osa sijoituspalvelua.
26
Arvostan palveluntarjoajia, joilla on edullisia vaihtoehtoja
kuten ETF:iä ja indeksirahastoja.
25
Missä viipyy palvelu, josta voisin lukeatoisten sijoittajien
arvioita sijoitustuotteista ja -palveluista?
19
Olisin valmis maksamaan sähköisistä tietolähteistä, joiden
avulla voin hoitaa varojani itse.
16
Ole rehellinen,
kun katsot peiliin
Yksilöllisen varainhoidon tarjoajat käyvät
kovinta kisaa asiakkaista, joilla on paljon
sijoitettavaa varallisuutta.
Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että
tässä joukossa saattaa olla paljon pettyneitä asiakkaita: joka kolmas vähintään 750
000 euron arvoisen salkun omistaja (joka
ei tutkimushetkellä käyttänyt yksilöllisiä varainhoitopalveluita) on yksilöllisen
26
viisas raha 09/2014
25
27
28
10
5
Täysin
samaa mieltä
32
36
20
30
4
50
3
4
14
10
16
9
18
6
25
28
40
5
9
24
25
5
9
23
26
3
8
24
38
12
6
20
34
3
4 1
21
36
Mitä enemmän varojen hoidosta on valmis maksamaan,
sitä paremmin ne tuottavat.
31
20
39
11
31
19
39
29
32
14
39
4
Pelkkiä prosenttilukuja tuijottamalla asia ei
useinkaan selviä”, Puustinen neuvoo.
Kun kulut ovat selvillä, kannattaa muistuttaa itseään siitä, että ne vaikuttavat
tuottoon määräänsä enemmän. Kuluina
maksetut varathan eivät enää ole kasvamassa korkoa korolle.
6
42
Mahdollisuus sijoittaa kapitalisaatiosopimuksiin on
minulle tärkeä.
0
»
17
32
60
70
80
2
90
Tehovarainhoitajalle
on elintilaa
Osakesäästäjät toivovat varainhoidolta enemmän tuloksia
ja vähemmän kustannuksia. Maaperä on valmis tehokkaille
palvelumalleille. TEKSTI: RISTO PENNANEN
P
alvelun kalleus on tärkeä syy noin
joka toiselle Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksen vastaajalle
siihen, että yksilölliset varainhoitopalvelut eivät kiinnosta. Kaiken lisäksi
sijoittajat kokevat, että varainhoidon kustannuksia on vaikea hahmottaa. Kun vielä
palvelun laatukin huolettaa, kilpailevat vaihtoehdot ovat vahvoilla.
Yksi vaihtoehto on operoida itse. Toi-
mitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt
Timo Linnavuori on päätynyt hoitamaan
koko salkkuaan itse, koska ulkopuolisten
hintavassa hoidossa olleet varat tuottivat
säännöllisesti heikommin kuin oma salkku.
Tuottojen lisäksi pettymyksiä syntyi siitä,
että varainhoitajat eivät toimineet aina sopimusten mukaan.
”Olimme sopineet, että salkun osakepaino
muuttuu tietyssä tilanteessa korkopainot-
100 %
1
Täysin
erimieltä
Suuret salkut kuuntelevat vinkkejä
Eri sijoituspalveluiden käyttö salkun koon mukaan
Arvopaperimuotoisen sijoitusvarallisuutenne määrä:
Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014.
Kaikki
varainhoitopalvelun entinen asiakas.
Voisiko tämä olla merkki siitä, että yksilöllisten varainhoidon vetovoima hiipuu?
Puustinen muistuttaa, että sijoitusrahastojen suosio kasvaa kaiken aikaa, mikä
kertoo, että yleisesti ottaen varainhoidon
kysyntä kasvaa. Tämän tutkimuksen tuloksiin taas vaikuttaa se, että vastaajat ovat
keskimääräistä paremmin perillä sijoittamisesta, mikä todennäköisesti lisää heidän
intoaan hoitaa sijoituksia itse. Merkitystä
on silläkin, että monelle vastaajalle sijoittaminen on tärkeä harrastus.
teiseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Osaan
minä itsekin istua salkkuni päällä”, muistelee
Linnavuori.
Kustannustietoiset sijoittajat etsivätkin
yksilölliselle varainhoidolle vaihtoehtoja kustannustehokkaista tuotteista. Esimerkiksi
pörssinoteerattuja rahastoja (ETF) käyttää
jo viidennes Yksilöllinen varainhoito 2014
-tutkimuksen vastaajista ja neljännes miljoonasalkkujen haltijoista.
”Meillä on joukko valtavan hyviä varainhoitajia ja salkunhoitajia Suomessa. Asiakkaan näkökulmasta ongelmallista on, että
näiden tunnistaminen vaatii aika paljon
työtä. Jos keskinkertainen varainhoito
yhdistyy epäterveisiin kannustimiin, jotka johtavat palkkiokulujen maksimoimiseen, on aivan ymmärrettävää, että ihmiset
hoitavat sijoituksensa mieluummin itse.
Muistuttaisin kuitenkin, että omatoimiset
sijoittajat ovat tutkimusten valossa lyhytmuistisia ja valikoivia laskiessaan sijoitustensa tuloksia”, Puustinen sanoo.
Mitä sijoituspalveluja käytätte?
50 001–
Alle
50 000 100 000
euroa
euroa
n
1 726
531
Toimin itsenäisesti ja käytän vain välityspalveluita
1 593
92 %
90 %
Saan meklariltani tai
146
8%
8%
Sijoitusrahastoja
695
40%
47%
ETF:iä (Exchange Traded Funds) eli
327
19 %
22 %
388
100 001– 250 001– 500 001– 750 001–
Yli
250 000 500 000 750 000 1 000 000 miljoona
euroa
euroa
euroa
euroa
euroa
420
205
76
34
61
91 %
95 %
94 %
93 %
91 %
95%
8%
7%
10 %
7%
18 %
20 %
37%
36%
41 %
46 %
29 %
26 %
18 %
14 %
21 %
20 %
15 %
26 %
muulta asiantuntijalta sijoitusvinkkejä
pörssinoteerattuja rahastoja
Sijoitus tai varainhoitokoreja
42
2%
3%
2%
1%
3%
3%
6%
2%
Sijoitan vakuutustuotteisiin
197
11 %
11 %
12 %
9%
13 %
13 %
18 %
13 %
111
6%
5%
5%
6%
10 %
11 %
12 %
10 %
(sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset yms.)
Strukturoituihin tuotteisiin
kuten indeksilainoihin
Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014.
viisas raha 09/2014
27
»
BAROMETRI
Varainhoidon kustannukset arveluttavat
Eri tekijöiden vaikutus siihen, että osakeasäästäjä ei käytä
yksiköllisen varainhoidon palveluita
Haluan itse hoitaa omaa varallisuuttani
49
Palvelut ovat kalliita
29
Palveluiden hinnan ja laadun suhde on huono
25
Varallisuuteni on liian pieni ulkopuolisen hoidettavaksi
22
En luota siihen, että varainhoitaja toimisin
minun etujeni mukaisesti
20
Yksilöllisestä varainhoidosta syntyviä
kuluja on vaikea hahmottaa
14
Varainhoidon tuottohistoria on huono
13
Markkinoilla ei ole palvelukokonaisuutta,
joka vastaisi tarpeitani
En tunne riittävän hyvin yksityispankkeja tai muita yhtiöitä,
jotka tarjoavat yksilöllisiä varainhoidon palveluita
28
viisas raha 09/2014
12
8
11
0
7
4
6
10
10
16
18
12
13
7
6
5
9
20
9
11
9
7
30
8
9
10
9
6
13
7
8
7
9
40
7
Erittäin
merkityksellinen
7
7
7
6 4
5 4
7
11
5 4 3
10
28
6
7
16
18
33
60
70
4
Hyväksyttävää
80
3
90
2
100 %
1
Ei
merkitystä
Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014
vakuutustuotteisiin.
”Vakuutuskuoressa” sijoittaja saa
veroetuja ja usein myös mahdollisuuden
käydä itse arvopaperikauppaa, jolloin
kauppojen ajoitus ja määrä ovat omassa
kontrollissa. Vakuutussijoitusten tuottoa
verotetaan vasta sijoitusajan lopussa, minkä ansiosta myyntivoitot ja saadut osingot
taminen. Moni arvostaa henkilökohtaisia
tapaamisia, joita puhdas verkkotoimija ei
pysty tarjoamaan.
Tutkija ennakoi, että muutos voi tulla
joka uusilta toimialoilta.
”Perinteisen varainhoitajan on vaikea
muokkautua uudenlaisiin tuotteisiin,
ihan kulutaakkansakin takia. Uudenlainen varainhoito tulee uusilta toimialoilta
ja uusien toimijoiden mukana”, visioi tutkija Pekka Puustinen.
Kritiikistä huolimatta noin kymmenen
prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää
mahdollisena yksilöllisten varainhoitopalveluiden hankkimista lähiaikoina.
Myös Linnavuori on pohtinut, että kilpailuttaisi kahta tai kolmea palveluntarjoajaa, joista huonoin vaihtuisi säännöllisesti: ”Varainhoitajien kanssa pitäisi syntyä
kustannustehokas ratkaisu, jossa pääsee
itse vaikuttamaan sijoituskohteisiin, mutta voi käyttää myös varainhoitajan näkemystä.” •
24
15
5
5 3
5 32
9
7
15
6 3 22 6
8
8
50
6
9
13
3 21 7
5
9
17
13
4 211 6
7
7
12
13
7
4 221 1
4 43
11
13
16
6
9
21
6
10
7
12
21
6
En ole koskaan huomannut ajatellakaan,
5
että joku muu voisi hoitaa varojani
7
16
14
8
Varainhoitajat eivät ole koskaan tarjonneet palvelujaan minulle
ETF:ät, jotka eivät maksa osinkoa, vaan
sijoittavat tuotot uudestaan. Niillä saadaan kustannustaso hyvin alas”, pohtii
Linnavuori.
Samankaltaisista syistä yli 10 prosenttia tutkimuksen vastaajista on sijoittanut
16
10
10
16
12
11
17
16
13
18
18
11
Yksityispankkien tarjoamat palvelut ovat vaikeaselkoisia
”Veroihin hukkuu iso osa rahoista. Sik» si sijoittajaa
kiinnostavat etenkin sellaiset
21
19
En luota varainhoitajien osaamiseen
”Vakuutuskuoressa
sijoittaja saa
veroetuja
ja usein myös
mahdollisuuden
käydä itse
kauppaa.”
22
hoitaa itse varallisuuttaan. Klassinen esi- osakkeet tuovat leivän lisäksi sisältöä elämerkki tällaisesta sijoittajasta on Erkki mään muun muassa talousmedian, yrityshistorian ja yhtiökokousten muodossa.
Sinkko.
”Eivät varainhoidon palkkiot ole minusta korkeita, täytyyhän ammattimiehen Sähköiset palvelut
työstä maksaa. Minulle osakesijoittami- mullistavat
nen on henkilökohtainen valinta, johon
Internet on monen alan muutosvoima,
olen urautunut”, sanoo Sinkko.
joka voi muuttaa myös varainhoidon peliToki Sinkkoakin ihmetyttävät
sääntöjä. Kun kustannuksiin
joidenkin erikoisrahastojen
tyytymättömät sijoittajat
ovat tottuneet sähköikustannukset.
siin palveluihin, on
”Asiakas maksaa kor”Nettovelkaankeita maksuja noususverkkovarainhoitajan
tumisaste mittaa
ta, kun taas laskua ei
käyttö periaatteessa
yhtiön korollisen
kompensoida mitenhelppo aloittaa. Siksi
nettovelan ja
kään. Sillä menolla
on mahdollista, että
menee koko pääoma”,
kevyellä rakenteella
oman pääoman
sanoo Sinkko.
elävät verkkotoimijat
suhdetta.”
Hän on kuitenkin
valtaavat pikku hiljaa
urautumiseensa tyytymarkkinoita samaan
väinen, sillä 10 000 markan
tapaan kuin vaikkapa tavasalkku on kasvanut 6,5 miljooratalokaupassa. Kynnyksenä
naksi euroksi noin 40 vuodessa. Sinkolle
tosin on sijoittajien luottamuksen saavut-
Leipurin
on leipurin
paras kaveri.
Leipurin on leipovan teollisuuden
luotettu kumppani ja suunnannäyttäjä.
Tunnemme paikalliset makutottumukset
ja vaikeiden taikinoiden salaisuudet.
Menestyksen reseptit luomme
koeleipomoissamme yhdessä
asiakkaidemme kanssa. Ylivertaisella
valikoimallamme. Intohimoisella
asenteellamme.
kerryttävät korkoa korolle koko sijoitusajan
samaan tapaan kuin rahastoissa. Lisäksi
vakuutuskuoressa sijoituskohteita voi vaihtaa ilman veroseuraamuksia.
Lue lisää: www.leipurin.com.
Urautunut osakkeisiin
Osakesäästäjille tärkein syy omatoimisuuteen on kuitenkin kustannusten sijaan halu
Baking succe
viisas raha 09/2014
29
ELÄKEYHTIÖT
T
Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen seuraus:
Eläkesijoitusten
riski kasvaa
TEKSTI: JUHA EUROPAEUS KUVAT: TIMO PORTHAN
Mahdollinen turbulenssi,
Suomen talouden näkymät ja
yhtiöiden osakepainon nousu
saattavat kasvattaa eläkeyhtiöiden
riskejä, sanoo Finanssivalvonnan
johtaja Anneli Tuominen.
30
viisas raha 09/2014
yöeläkeyhtiöt sijoittavat entistä painokkaammin osakkeisiin.
Osakkeista saatavien tuotto-jen
toivotaan hillitsevän työeläkemaksujen korotuspaineita.
Työeläkeyhtiöt ovat sijoittajina omassa
sarjassaan. Työeläkevaroja on Suomessa
yhteensä noin 170 miljardia euroa. Niistä on työeläkeyhtiöillä noin 110 miljardia.
Loput ovat Kevalla (40 miljardia), valtion
eläkerahastolla (16 miljardia) sekä muutamilla pienillä toimijoilla.
Eläkeyhtiöt hallinnoivat Suomen oloissa
jättimäistä varallisuutta. Omaisuusmassan
sijoitta-minen kiinnostaa sekä eläkkeensaajia että poliitikkoja.
Eläkerahoja on ehdotettu sijoitettavaksi
muun muassa kotimaiseen infrastruktuuriin. Toisaalta suomalaisia eläkeyhtiöitä on
moitittu siitä, että niiden salkuissa kotimaisten osakkeiden osuus on liian suuri.
Pitkään jatkunut heikko talouskehitys
näkyy vaimeana eläkemaksutulon kehityksenä. Tämä puolestaan luo painetta
sijoitustoiminnasta saatavien tuottojen
lisäämiseen.
Työmarkkinajärjestöt sopivat syksyn
eläkeuudistuksessa, että vuodesta 2017
alkaen eläkeyhtiöt voivat sijoittaa entistä
enemmän osakkeisiin. Riskitasoa kasvattamalla sijoituksista toivotaan saatavan
sellaisia tuottoja, että eläketurvan taso ja
etuudet voidaan turvata.
Tavoite on ymmärrettävä, koska paine
eläkemaksujen korottamiseen on kova.
Ihmiset elävät entistä pidempään ja pääsevät nauttimaan eläkkeistä, jotka on tavalla
tai toisella kustannettava.
Teoriassa paremmista tuotoista hyötyvät sekä työnantajat, työntekijät että
eläkkeensaajat. Tuoton vastapaino on kuitenkin lisääntyvä riski. Eläkerahat pitäisi
sijoittaa siten, että ne kestävät myös kovat
ajat, mukaan lukien mahdolliset pörssiromahdukset.
Nykyisin eläkeyhtiöiden sijoitusten osakepaino on noin 40 prosenttia. Eläkeneuvotteluissa päätettiin asettaa yksittäisen
viisas raha 09/2014
31
»
ELÄKEYHTIÖT
Käytännössä vakavaraisuuskehikko ei mahdollista yli 50
prosentin osakepainoa kuin
hyvin poikkeuksellisissa
tilanteissa, arvioi
Jaakko Kiander.
”Suomen
eläkejärjestelmä on
toipunut vuoden 2008
kriisistä kiitettävästi.”
»
eläkelaitoksen sijoitusten osakepainolle
60 prosentin enimmäisraja kaikista sijoituksista.
”Aina silloin kun puhutaan riskistä,
korostuu työeläkeyhtiöiden oman riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuus”, sanoo Finanssivalvonnan johtaja
Anneli Tuominen.
Osakepaino 45 prosenttiin
Eläkeyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia
helpotettiin finanssikriisin aikana poikkeuslailla vuonna 2008. Eläkeyhtiöt halusivat poikkeuslain, jotta niiden ei tarvinnut
vakavaraisuusvaatimusten takia myydä
osakeomistuksiaan pahimmassa pörssiromahduksessa. Vakavaraisuussääntöjen
helpottaminen antoi yhtiöille mahdollisuuden pitää osakkeet ja odottaa kurssien
elpymistä.
Suomen eläkejärjestelmä on toipunut
vuoden 2008 kriisistä kiitettävästi. Siitä
huolimatta Fiva varoittelee työeläkeyhtiöitä jo uusista riskeistä.
”Vaikka työeläkesektorin riskinkantokyky on yleisesti ottaen hyvä, ovat työeläkeyhtiöiden osakepainot kasvussa. Tämä
kehitys yhdistettynä finanssimarkkinoiden mahdolliseen turbulenssiin ja Suomen reaalitalouden heikkoihin näkymiin
saattaa kasvattaa toimialan riskejä”, Tuominen sanoo.
Matalana pysyvä korkotaso vaikeuttaa
tuottavien sijoituskohteiden löytämistä.
Samaan ai-kaan riskinä on valtion- ja yrityslainojen riskilisien äkillinen nousu, joka
laskisi korkosijoi-tusten arvoa.
Finanssivalvonta voi vain varoitella,
mutta ei antaa sijoitussuosituksia. Elä-
32
viisas raha 09/2014
keyhtiöiden osa-kepainoakaan ei suoraan
ole laissa säädetty. Sen sijaan eläkelaitoksia koskee laki vakavaraisuudesta, ja tähän
lakiin tuleva muutos kannustaa eläkeyhtiöitä nostamaan osakepainoa.
Kotimaisiin pörssikursseihin lakimuutos tuskin suuresti vaikuttaa. Eläkeyhtiöt
hajauttavat osakesijoituksensa kaikkialle
maailmaan.
Työmarkkinajärjestöjen sopimus tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että eläkelaitokset alkavat ottaa sijoituksissaan nykyistä suurempaa riskiä. Järjestöjen sopima 60
prosenttia on yläraja, joka kattaa kaikki
osakeriskiä sisältävät sijoitukset.
”Käytännössä uudistettu vakavaraisuuskehikko ei mahdollista yli 50 prosentin
osakepainoa kuin joissain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa”, sanoo Ilmarisen
talous- ja eläkepolitiikan johtaja Jaakko
Kiander.
Yhtiöiden on edelleen pystyttävä omalla
vakavaraisuudellaan kattamaan osaketuottosidon-naisen lisävakuutusvastuun osuuden ylittävä osakeriski
Kiander pitää todennäköisenä, että
eläkeyhtiöiden osakepaino nousee keskimäärin 45 prosentin tuntumaan eli noin
kymmenen prosenttiyksikköä nykyistä
korkeammaksi.
Jokainen eläkeyhtiö tekee edelleen omat
päätöksensä riskitasosta ja allokaatiosta.
Säätely-muutos ei poista yhtiöiden välisiä
eroja sijoitusstrategioissa. Osakepainon
muutoksiin vai-kuttaa myös se, miltä yhtiöiden vakavaraisuus ja osakemarkkinoiden
tila näyttävät vuonna 2017.
”Käytännössä yhtiöiden osakepaino
tulee edelleen vaihtelemaan markkinatilanteen, yhtiöiden riskinottokyvyn ja sijoitusstrategioiden mukaan”, Kiander sanoo.
Osittain rahastoiva
eläkejärjestelmä
Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan
käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja.
Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden sekä yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla. Yksityinen työeläketurva hoidetaan eläkelaitosten eli työeläkeyhtiöiden, eläkesäätiöiden ja -kassojen
välityksellä.
Järjestelmän perusajatus on se, että eläkemaksujen ja sijoitustuottojen kautta kerätyt työeläkevarat, joita ei tarvita eläkkeiden kuukausittaisiin maksatuksiin,
hajautetaan tuottavasti ja turvaavasti. Toimintavalta ja -vastuu sijoitustoiminnasta
on yksityisoikeudellisilla eläkelaitoksilla.
Työmarkkinajärjestöt sopivat syksyllä eläkemaksujen sijoittamisesta näin:
”Osaketuottosidonnainen osuus tuottovaatimuksesta nostetaan 20 prosenttiin
vastuuvelasta 1.1.2017 alkaen. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun ylärajaksi asetetaan 1 prosentti ja alarajaksi 20 prosenttia vastuuvelasta. Yksittäisen
eläkelaitoksen sijoitusten osakepainolle asetetaan 60 prosentin enimmäisraja kaikista sijoituksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.12.2016.”
viisas raha 09/2014
33
Tomi Salo
SIJOITUSKOULU
34
viisas raha 09/2014
TILINPÄÄTÖKSEN
TUNNUSLUKUJA
S
ijoituskoulun edellisissä jaksoissa perehdyttiin osakemarkkinoiden analysointiin
teknisen analyysin
eri menetelmin. Silloin esitettiin menetelmiä tarkastella onko markkina nousu- vai laskutrendissä, trendin käännepisteiden
tulkintaa ja notkahdusten tunnistamista
kun osakkeita voisi ostaa lisää.
Fundamenttianalyysin lähestymistapa on
toinen. Siinä yhtiön tilinpäätöksestä lasketaan tunnuslukuja, joiden perusteella arvioidaan yhtiön sopivuutta sihjoituskohteeksi.
Kun tekninen analyysi pyrkii määrittelemään milloin yhtiön osake on ostettavissa
tai myytävissä otollisimpana ajankohtana,
fundamenttianalyysi tuo esille yhtiön laadullisia tekijöitä. Näitä laadullisia tekijöitä
voivat olla esimerkiksi osakkeen kalleus tai
halpuus verrokkeihinsa, kyky tuottaa tuottoa omistajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle tai kyky jakaa osinkoa omistajille.
Tunnusluvuissa esittelen joitakin menetelmiä joilla voi tarkastella yksittäistä osaketta
ja sen kiinnostavuutta sijoituskohteena.
Sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä menetelmää jolla pystyttäisiin kaikissa tilanteissa tunnistamaan tuottoisimmat osakkeet.
Sijoittajan on tarkasteltava yhtiötä ja osaketta eri puolilta, sovellettava useita toisistaan poikkeavia menetelmiä ja tätä kautta
suodatettava mahdollisiksi sijoituskohteiksi
valikoituvat osakkeet.
Olen vuosien varrrelta valinnut kuusi tilinpäätöksestä laskettavaa tunnuslukua jotka
yhdessä käytettyinä varsin hyvin kuvaavat
pörssiyhtiön kiinnostavuutta sijoituskoh-
teena. Tämä kuuden tunnusluvun paketti
on osuvasti nimetty "sijoittajan sixpackiksi".
Sijoittajan sixpack
1 P/E
2 ROE
3 P/B
4 omavaraisuusaste
5 gearing
6 osinkotuotto
1. P/E on matala alle 10:n
luokassa
P/E kuvaa osakkeen hinnan ja yhtiön osakekohtaisen tuloksen suhdetta. Usein P/E
lasketaan esimerkiksi kokonaiselle osakeindeksille ja tämän perusteella arvioidaan
onko osakemarkkina ylikuumentunut, keskiarvossaan vai mahdollisesti edullinen.
Yksittäiselle osakkeelle laskettaessa osakkeen P/E:tä pitäisi vertailla saman toimialan
sisällä. Silloin yhtiöt ovat ikään kuin "samalla viivalla" keskenään. Myös niiden osakkeet
ovat paremmin yhteismitallisia. Eri toimialojen osakkeiden vertailussa rislkinä on,
että verrataan "omenoita ja päärynöitä" keskenään eli yhtiöitä joiden toimintaympäristö
ja tätä kautta tuloksentekokyky ovat erilaisia. Myös syklisen ja defensiivisen osakkeen,
esimerkiksi konepajan ja elintarvikeyhtiön
vertaaminen P/E -luvun perusteella ei ole
tarkoituksenmukaista.
Tätä kirjoitettaessa lokakuussa 2014 Helsingin pörssin P/E on 19,7 ja USA:n osakemarkkinoiden P/E 20,8. Toteutunein tuloksin ja vuoden lopun kurssein laskettuna on
suomalaisten pörssiyhtiöiden P/E -luku ollut
“Sijoittajan sixpack
kuvaa hyvin yhtiötä
kiinnostavana kohteena”
kymmenvuotiskautena 2001-2010 keski- tulevina vuosina nopeampi tuloskasvu
kompensoi osakkeen korkeampaa nykymäärin 16.
P/E:n eli osakkeen hinnan suhteen osa- kurssia.
kekohtaiseen tulokseen voi helpoimmin
Korkeaan P/E -lukuu liittyy kuitenkin jälymmärtää, kuinka monessa vuodessa yhtiö leen riskinsa. Perinteinen yhtiö saattaa saaomalla nettotuloksellaan maksaa osakkeen da korkean P/E -luvun jos sen nettotulos on
nykyhinnan. Tulkinta on yksinkertaistettu, heikko ( jakajana oleva E on siis pieni). Syklisillä se olettaa yhtiön nettotuloksen pysyvän sillä yhtiöillä suhdanteen pohjalla P/E noumuuttumattomana myös tulevaisuudessa. seekin usein tavanomaista korkeammaksi
Luku siis kertooo kuinka moninkertainen ja vastaavasti suhdanteen huipulla P/E on
yrityksen arvo on suhteessa sen yhden vuo- matala. Silloin pelkästään P/E:n perusteella
den aikana tekemään tulokseen.
tulkittu osakkeen edullisuus onkin näenP/E -lukua tulkitseva pitkäaikainen sijoit- näistä.
taja haluaa löytää yhtiöitä joissa tuloksen
Yleistettynä voidaan todeta P/E:n olevan
kasvua ei juurikaan hinnoitella nykykurssiin. matala kymmenen suuruusluokassa. VastaaVastaavasti jos yhtiöön on hinnoiteltu odo- vasti P/E:n ollessa 20 tai yli, yhtiöön on asetukset suuresta tuloskasvusta, tämä saatttaa tettuna kasvuodotuksia joiden tulisi vuosien
sisältää pitkällä aikavälillä toteutuvaa riskiä. kuluessa toteutua. Esimerkiksi Koneen P/E
Alhaisen P/E:n eli tässä mielessä halvan on tätä kirjoitettaessa 20,4.
yhtiön kasvuodotukset ovat matalat tai jopa
Yalen professori Robert Schiller on
negatiiviset. Tämä edellyttää ettei yhtiön kehittänyt P/E:stä oman versionsa, Schilnettotuloksen kasvussa tapahdu muutoksia lerin P/E:n (tai CAPE:n, Cyclically Adjusted
mikä edellä todettiin. Alhaisen P/E:n yhtiöis- P/E:n, kuten tämä toisinaan ilmaistaan).
sä saattaa olla todellisia helmiä joiden toimi- Tässä aikaväliä on pidennetty tavanomaisesala ei jostain syystä ole suosittu. Riskinä on ta yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen.
kuitenkin yhtiön tuloksentekokyvyn pysy- Schillerin P/E suhtautuu siis tavanomaiseen
minen heikkona.
P/E:hen kuin liukuva keskiarvo kurssigraafiin. Tosin Schillerin P/E:n
Korkea P/E kertoo yhtiöön kohdistuvista kaslaskennassa on inflaation vai”Sijoittaja
vuodotuksista. Odokutus otettu huomioon ja
voi
tukset saattavat olla
aiempien vuosien tulokyksinkertaistettuna
todellisia jolloin
set on korjattu nykyarajatella, paljonko
yhtiöllä on jo takavoon.
naan näyttöjä netSchillerin P/E:tä käyyhtiöön sijoitettu
totuloksen vuosittettäessä markkinoiden
oma raha on
taisesta kasvattamihetkelliset heilahtelut
tuottanut.”
tasoittuvat, P/E:n pääsesta.
suunta nousee paremmin
Silloin korkea P/E
esiin ja lisäksi erkaantuminen
puolustaa paikkaansa kun
keskimääräisestä kuvaa osakemarkkinan
yli- tai aliarvostusta paremmin kuin yhden
vuoden lukuarvo. Arvostelijoiden mielestä
Schillerin P/E:n laskennassa inflaatiokorjauksena käytetty CPI (Consumer Price Index,
amerikkalainen kuluttajahintaindeksi) ei
välttämättä kuvaa todellista inflaatiota.
Tällä hetkellä lokakuussa 2014 USA:n
osakemarkkinoilta laskettu Schillerin P/E
on 23,4 ja historiallinen keskiarvo on 16,6.
Osakemarkkinat ovat tämän mukaan yliarvostetut mutta vasta CAPE:n noustessa yli
26, yliarvostus olisi hälyttävän korkea. Suomen osakemarkkinoiden CAPE on 14,0.
2. ROE eli oman pääoman
tuotto
Usein keskustellaan pitäisikö sijoittajan tarkastella yhtiön tilinpäätöksestä sijoitetun
pääoman tuottoa, ROI vai oman pääoman
tuottoa, ROE. Olen tätä itsekin pohtinut.
Sijoittajallle on kuitenkin tärkeää paljonko
yhtiöön sijoitettu "oma raha" tuottaa. Pitkällä aikavälillä ROI:n vieraan pääoman komponentin kustannus vaihtelee korkokannan
ja riskilisän mukaan ja tämä suurentaa tai
pienentää tuottovaatimusta. Vastaavasti
toki oman pääoman tuottovaatimus voidaan
laskea edellä mainittujen tekijöiden mukaan
mutta silloin jää tuottovaatimuksesta vieraan pääoman komponentti pois. Sijoittaja
voi yksinkertaistettuna ajatella, paljonko
yhtiöön sijoitettu oma raha on tuottanut.
Yhtiöön sijoitettavan oman pääoman
riskin vuoksi tulisi oman pääoman tuoton
ylittää markkinoilta saatava riskittömän
sijoituksen tuotto. Riskittömänä tuottona
voidaan pitää esimerkiksi 10 vuoden valtionlainan korkoa. Oman pääoman tuottoa lasviisas raha 09/2014
35
»
SIJOITUSKOULU
»
kettaessa riskittömään tuottoon lisätään riskin määrää kuvaava riskilisä. Tämä riskilisä
lasketaan osakkeen volatiliteettia kuvaavan
kertoimen, betan, ja sijoittajien vaatiman
riskipreemion tulona mikä lisätään riskittömään tuottoon. Oman pääoman tuottovaatimus vaihtelee siis sijoituskohteen riskisyyden mukaan. Korkeariskisillä yhtiöillä
riskilisä ja tätä kautta myös oman pääoman
tuottovaatimus on korkeampi kuin matalan
riskin yhtiöillä.
Lisäksi varsin usein keskustellaan pitäisikö sijoittajan käyttää tuottoarvioinnissaan
sijoitetun pääoman tuottoa ROI, vai oman
pääoman tuottoa ROE.
Laskennallisesti ROE on hieman suurempi kuin samalle yhtiölle laskettu ROI mutta
käytännössä näiden kahden luvun ero ei ole
merkittävä. Näiden korrelaatio on kuitenkin erittäin suuri joten voidaan todeta niin
ROE:n kuin ROI:n mittaavan yhtiön pääoman tuottoa riittävän hyvin riippumatta
kumpaa näistä käytetään.
Kuitenkin ROE on näistä kahdesta vielä lähempänä sijoittajan pääoman tuottoa
koska siinä ovat mukana velan muodostama vipuvaikutus sekä verot.
Edelleen pohdittaessa ROI kuvaa paremmin yhtiön liiketoiminnan kannattavuutta, mutta pitkällä aikavälillä ROE korreloi
paremmin osakekurssin kehityksen kanssa.
Siksi siis suosittelen mieluummin seuraamaan yhtiön oman pääoman tuottoa ROE
kuin sijoitetun pääoman tuottoa ROI. Esimerkiksi Koneen ROE on tätä kirjoitettaessa
40,1 prosenttia.
Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, velkainen yhtiö saa suotuisina aikoina oman
pääoman tuoton näyttämään hyvältä. Kun
yhtiöllä on vähän omaa pääomaa suhteessa
vieraaseen pääomaan, nousee oman pääoman tuotto velkavivun ansiosta näennäisen hyväksi (kun velalle maksetaan kiinteää korkoa ja vieraan pääoman kustannukset
arvioidaan terveessä liiketoiminnassa oman
pääoman tuottoa pienemmäksi). Kuitenkin
suhdanteen kääntyessä velkavipu toimii
36
viisas raha 09/2014
myös toiseen suuntaan. Laskusuhdanteessa velkavipu vie ROE:n herkästi miinukselle. Siksi tässä yhteydessä on tarkasteltava
samanaikaisesti toista tunnuslukua, velkaantuneisuutta, eli gearingia.
Oman pääoman tuottovaatimuksia:
Erinomainen > 20%
Hyvä 15-20%
Tyydytttävä 10-15%
Välttävä 5-10%
Heikko alle 5%
Tulosperusteisen arvostuksen sijaan yhtiö
voidaan hinnoitella tasearvonsa perusteella.
3. P/B erottelee kasvu- ja
arvoyhtiön
mikä heijastuu alhaisen pörssikurssin kautta myös alhaisena P/B:nä. Metsäyhtiöt ovat
aika ajoin olleet tällaisia hyvin alhaisen
P/B:n yhtiöitä.
Raja arvo- ja kasvuyhtiön välillä on kuin
veteen piirretyy viiva. Rajana on esitetty
lukuja 1,5 - 2,5. Noususuhdanteessa raja
pyrkii kohoamaan. Laskusuhdanteessa taas
osa kasvuyhtiöistöä valuu osakekurssin riittävästi pudottua arvoyhtiöiksi. Usein hyvänä ostotilaisuutena pidetään kun kasvuyhtiöiden osakkeita voi ostaa arvoyhtiöiden
hinnalla. Esimerkiksi Kone on P/B:n perusteella ollut aina korkealle arvostettu. Tätä
kirjoitettaessa Koneen P/B on 9,5.
Osakemarkkinoille pitkäaikaisen säästämisen puolestapuhuja, Whartonin professori Jeremy Siegel korostaa matalan
P/B:n osakkeiden tuottavan keskimääräistä
paremmin. Myös muut akateemiset tutkimukset tukevat Siegelin väitettä.
Helsingin pörssin yhtiöiden P/B on heilahdellut varsin voimakkaasti, ensin kurssien kohottua 2004-2008 ja romahdettua
maaliskuuta 2009 kohti. Korkeimmillaan
P/B:n keskiarvo oli 2,75 ja alimmilleen se
painui 1,1:een. Nyt syksyllä 2014 Helsingin
pörssin P/B on 2,1.
P/B eli price per book (B tai BV) kertoo paljonko yhtiöllä on omaa pääomaa osaketta
kohti. Edelleen P/B tulkitsee paljonko sijoittajat ovat valmiita maksamaan yhtiössä olevasta yhdestä eurosta.
P/B -lukua käytetään usein erottelemaan
arvo- ja kasvuyhtiöt toisistaan. Alhaisen
P/B:n yhtiöt tulkitaan arvoyhtiöiksi ja vastaavasti korkean P/B:n kasvuyhtiöiksi. P/B:n
ollessa alhainen, sijoittajat eivät ole valmiita maksamaan yhtiön kasvuodotuksista ja
täten eivät ole valmiita maksamaan yhtiön P/B -luku ei automaattisesti
varallisuudestakaan. Vastaavasti korkean kerro yhtiön voitollisuudesta.
P/B:n yhtiöön on rakennettuna kasvuodo- Yhtiön tasearvoa tarkasteltaessa on muistettuksia.
tava kaksi asiaa. Taseomaisuuden kirjanpiSijoittajat kokevat korkean P/B:n hei- dollinen arvo ja käypä arvo ovat saattaneet
jastavan kasvuodotuksia ja ovat
erkaantua toisistaan. Näin on pitvalmiita maksamaan yhtiön
kään ollut esimerkiksi metsävaralilisuudesta arvoyhyhtiöiden kiinteistöomai”Alhaisen
tiötä enemmän. Hyvin
suus tai energiaomaiP/B:n yhtiöt
alhaisen P/B:n yhtiö
suus. Toisaalta taseotulkitaan
saattaa olla sijoittamaisuudessa saattaa
arvoyhtiöiksi ja
jien epösuosiossa.
olla myös esimerkiksi
Yhtiön taloudellinen
ostettujen liiketoivastaavasti
tila saatetaan arvioimintojen myötä muokorkean P/B:n
da heikoksi ja varallidostunutta liikearvoa.
kasvuyhtiöiksi.”
suus epäkurantiksi. SilLiikearvon kirjanpitoloin yhtiön pääomasta ei
arvon ja markkina-arvon
olla halukkaita maksamaan
välinen ero saattaa muodos-
taa alaskirjausriskin. Liiliian pieneksi, ei yhtiö kestä
montaa peräkkäistä huokearvon alaskirjauksen
”Nettovelkaannoa vuotta. Yhtiö tulee
jälkeen yhtiön nettotumisaste mittaa
toimeen myös mataomaisuus pienenee
lalla omavaraisuudella
jolloin lukuarvona
yhtiön korollisen
jos sen kannattavuus
P/B kasvaa.
nettovelan ja
on vähintään tyydyttäWarren Buffetoman pääoman
vä eikä tappioita synny.
tille on tyypillistä
suhdetta.”
tehdä mutkikkaista
Matala omavaraisuusaste
asioista yksinkertaion kuitenkin yhtiön kannalsia. Hän on esittänyt että
ta riski mikäli kannattavuusijoittajalle on tarkeää pörsdessa tapahtuu heikkenemistä.
Korkea omavaraissuusaste antaa yhtisiyhtiössä kaksi tunnuskukua: oman
pääoman tuotto, ROE, sekä oman pääoman ölle enmmän liikkumistilaa kuin matala silkasvu. Kun oma pääoma tuottaa hyvin, yhtiö loin, kun yhtiön riippuvuus suhdanteista
pystyy myös kerryttämään omaa osakekoh- on vähäisempi. Esimerkiksi kilpailutilantaista pääomaansa. Silloin yhtiö on terveellä teen kiristyessä korkean omavaraisuuden
pohjalla ja on täten myös hyvä sijoituskohde. yhtiö kestää heikentynyttä kannattavuutta
Tässä sijoittaja ostaa kahta asiaa: yhtiön kas- paremmin kuin alhaisen omavaraisuuden
vunoperutta sekä kasvavaa omaa pääomaa. yhtiö. Esimerkkinä Koneen omavaraisuusBuffett painottaa tarkastelemaan mieluum- aste on 43,7 prosenttia.
min osakakohtaista pääomaa kuin osakePörssiyhtiön omavaraisuusasteen pitäisi
kohtaista tulosta. Osakekohtainen pääoma asettua tiettyihin rajoihin. Liian alhainen
on Buffettin mukaan stabiilimpi ja täten omavaraisuusaste on hälyttävää.
myös kuvaa sijoittajalle yhtiön menestystä
Liian korkea omavaraisuusaste taas kerparemmin kuin osakekohtainen tulos.
too yhtiön varojen olevan tehottomassa
P/B alle 1, yhtiön oman pääoman tuoton käytössä. Yhtiö saattaa olla alalla missä kanROE:n odotetaan jäävän yksinumeroiseksi nattavuus on hyvä mutta kasvumahdollisuueli välttäväksi tai heikoksi
det ovat rajalliset. Silloin uusia investointeja
P/B 1-2, yhtiön oman pääoman tuoton kapasiteetin lisäämiseksi ei tehdä eikä toiodotetaan olevan tyydyttävä ja asettuvan saalta olemassaolevia kilpailijoita ole miele10-15 prosenttiin
käs ostaa pois markkinoilta. Silloin yhtiön
P/B yli 2, yhtiön oman pääoman tuoton omavaraisuusaste nousee korkeaksi. Usein
odotetaan olevan hyvä eli yli 15%
tällaiset yhtiöt ovat hyviä osingonmaksajia.
Esimerkiksi Orionin omavaraisuusaste on
4. Omavaraisuusaste mittaa
on 53,6 prosenttia.
vakavarisuutta
Omavaraisuusaste kertoo kuinka suuri osa
yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla
pääomalla. Tämä siis mittaa yhtiön vakavaraisuutta ja tappion sietokykyä. Mitä korkeampi on omavaraisuusaste, sitä vakaammalla pohjalla yhtiön liiketoiminta on.
Taseen omat varat muodostavat yhtiössä
puskurin joilla selvitä huonojen aikojen yli.
Omavaraisiuusaste kuvaa tällaisen puskurin vahvuutta. Mikäli tappiopuskuri painuu
Omavaraisuusasteen arviointia:
Erinomainen yli 50%
Hyvä 35-50%
Tyydyttävä 25-35%
Välttävä 15-24%
Heikko alle 15%
5. Gearing kertoo
nettovelkaantumisasteen
kahdella käsitteellä, nettovelkaantumisasteella (gearing) tai pelkästään velkaantumisasteella. Näiden erona on, että nettovelkaa
laskettaessa korollisista veloista vähennetään likvidit rahavarat. Nettovelkaantumisaste mittaa siis yhtiön korollisen nettovelan
ja oman pääoman suhdetta. Yksinkertaistettuna tunnusluku kertoo missä suhteessa
rahoittajilta on lainattu korollista velkaa ja
omistajat sijoittaneet omaa pääomaa yhtiöön.
Suuri tunnusluku kuvaa yhtiön korkeaa
velkaantuneisuutta. Velkaantuneen yhtiön
kasvumahdollisuudet heikkenevät ja mahdollisen lisärahoituksen saaminen rahoittajilta voi olla tiukkaa.
Nettovelkaantumisasteen ollessa 100 prosenttia yhtiöllä on saman verran rahoittajilta
otettua lainaa kuin omistajat ovat yhtiöön
sijoittaneet. Tällöin yhtiön rahoitustilanne
on vielä kutakuinkin tasapainossa.
Jos tunnusluku on negatiivinen, kuten
Nokialla, Outotecillä, Vaconilla, Koneella,
Nokian Renkailla, tai Keskolla, yhtiö on käytännössä nettovelaton. Silloin yhtiöllä ei ole
korollista velkaa, tai mahdollinen velka voidaan maksaa pois yhtiön kassavaroin.
Nettovelkaantuneisuusaste ei ole sidoksissa yhtiön toimialaan. Kun P/E:n vertailua
koskevassa osassa varoitettiin vertaamasta
liian tarkkaan "omenoita ja päärynöitä" eli
eri toimialojen yhtiöitä keskenään, nettovelkaantuneisuutta voidaan verrata eri toimialojen yhtiöiden välillä.
Gearingin arviointia:
Erinomainen alle 10%
Hyvä 10-60%
Tyydyttävä 60-120%
Välttävä 120-200%
Heikko yli 200%
»
Yhtiön velkaantuneisuutta voidaan kuvata
viisas raha 09/2014
37
SIJOITUSKOULU
»
6. Osinkotuotto on signaali
kannattavuudesta
Tunnusluvuista
Varsin usein esiintyy keskustelua, pitäisikö
• P/E "arvo-osakkeita
pörssiyhtiön jakaa osinkoa vai pitää varat
kymmenen pintaan"
yhtiössä jakamatta niitä omistajilleen. Osingonjakoa vastustavien perusteluna on usein
• P/B "kun kasvua saa alehintaan"
argumentti, että yhtiö pystyisi saamaan pääeli kasvuosakkeille alle 2,5
omalle paremman tuoton kuin sijoittaja.
Tällä perusteella siis sijoittaja häviää tuot• ROE yli 12%
toa vaatiessaan yhtiötä maksamaan osinkoa.
Perustelu tuntuu ensi näkemältä järke• Omavaraisuusaste yli 35%
vältä. Jos kuitenkin ajatellaan asiaa toisin.
Osinkoa voidaan pitää myös signaalina kan• Gearing alle 100%
nattavasta liiketoiminnasta. Yhtiö pystyy
nettotuloksestaan maksamaan vielä sijoit• Osinkotuotto yli 3%
tajille korvausta riskiotosta. Jos yhtiö pystyy vuosittain nostamaan osinkoa, tämä on
signaali myös kasvavasta liiketoiminnasta.
Vielä jos osinkosuhde pysyy osakekohtaiseen tulokseen nähden kohtuullisena, tämä
vahvistaa signaalia yhtiön kannattavasta, takia. Nämä voivat toteutua tai todennäkasvavasta liiketoiminnasta.
köisemmin jäädä kokonaan toteutumatta.
Osingonjakosuhde ilmoittaa prosentteina
Osinkotuotto lasketaan prosentteina
paljonko yhtiö jakaa tuloksestaan osinkoa. osingon ja yhtiön pörssikurssin osamääräs50 prosentin osingonjakosuhde on terveellä tä. Joskus menneinä vuosina osinkotuotpohjalla, silloin yhtiöön jää puskuria myös to laskettiin käyttäen pörssikurssin sijasta
huonoja vuosia varten. Osingonjakosuhde osakkeen nimellisarvoa. Silloin osinkotuotvoi nousta korkeammaksikin jos yhtiön kas- to saattoi olla näennäisesti hyvinkin korkea
vunäkymät ovat vaimeat eikä uusia invers- kun osakkeen nimellisarvo ja pörssikurssi olivat erkaantuneet kauas toisistaan.
tointeja ole tarpeen tehdä.
Osingonjakosuhde voi hyvällä yhtiöllä jää- Onneksi tämä laskentatapa on jäänyt pois
dä pienemmäksikin. Esimerkiksi Huhtamäki käytöstä.
jakoi keväällä 2014 vuoden 2013 tuloksesOsakemarkkinoiden arvostustasoa voitaan osinkona 47 prosenttia.
daan arvioida käyttäen paitsi pörssin keskiHelsingin pörssissä on on myös yhtiöitä määräistä P/E:tä, myös vertaamalla pörssin
jotka eivät maksa lainkaan osinkeskimääräistä osinkotuottoa riskoa. Jos kasvavaa osinkoa
kittömään korkoon.
pidetään signaalina terNykytilanteessa kun
”Osake
veellä pohjalla olevasta
Helsingin pörssin keskion riskisempi
liiketoiminnasta, suhmääräinen osinkotuotsijoituskohde kuin
tautuisin varovaisesti
to on 3,9 prosenttia,
korkoinstrumentti
yhtiöön joka ei pysty
vuosina 1990-2013
ja osakkeeseen
lainkaan maksamaan
Helsingin pörssin kesliittyy osingon lisäksi
osinkoa omistajilleen.
kimääräinen osinkomyös arvonnousutuotto oli noin 4 proSilloin sijoittaja on
komponentti.”
senttia ja Suomen 10
mukana yhtiössä vain
ar vonnousuodotusten
vuoden valtionlaina tuottaa
38
viisas raha 09/2014
1,000 prosenttia, voidaan arvioida osakkeiden arvostuksen olevan näin mitattuna pitkän aikavälin keskiarvossaan. Puheet pörssiosakkeiden arvostuskuplasta eivät ainakaan
tämän perusteella ole ajankohtaisia. Kun
muut sijoituskohteet tuottavat heikosti,
pääoma virtaa tavoittelemaan tuottoa osakemarkkinoilta mikä antaa tukea osakkkeille
Pörssiyhtiön osinkotuoton pitäisi kuitenkin ylittää riskitön korko. Verrattaessa osinkotuottoa korkotuottoon pitää muistaa kaksi asiaa. Osake on riskisempi sijoituskohde
kuin korkoinstrumentti ja osakkeeseen liittyy osingon lisäksi myös arvonnousukomponentti.
Mikä on riittävän hyvä osinkotuotto?
Yksittäisen osakkeen kohdalla vuosittain
kasvava osinko ja 3 – 3,5 prosentin ylittävä
osinkotuotto ovat hyväksyttävällä tasolla.
Sijoittajan ei kuitenkaan pidä suoraan tarkastella osingon suuruutta. Korkea osinkotuotto saattaa kertoa sijoittajien odotuksia
ettei yhtiö pysty pitämään osinkoaan ennallaan vaan joutuu laskemaan sitä.
Toisaalta myös osakkeen nousuodotukset
saattavat olla rajalliset mikä sekin pitää osinkotuoton korkeana. Kasvavan, osinkoaan
vuosittain nostavan yhtiön osinkotuotto ei
siis yllä kärkisijoille, mutta sijoittajan saama
osinkovirta kasvaa vuosittain. Juuri tällaisia
yhtiöitä pitkäaikainen sijoittaja haluaa salkkuunsa. •
Pidä varasi huippukunnossa.
Älä anna varojesi rapistua äläkä tuloskunnon karista. SiSu pistää varasi systemaattiseen
valmennukseen.
Tule juttelemaan, miten suuntaat säästösi ja sijoituksesi tavoittelemaan lajiensa mestaruutta.
Tehdään sinulle SiSu – Sinun Suunnitelmasi varojesi hoitoon. Tutustu osoitteessa
nordea.fi/sisu tai soita Asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/mpm) 24h / vrk ja varaa
aika tapaamiseen.
SIJOITUSLISTA
21.10.2014
Sija Edell. Yhtiö
Sija
Tuotto-
potentiaali
Arvostustaso
Riskiprofiili
1
1 Fiskars
Erinomainen Käypä
Neutraali
2 6 Fortum
Kohtalainen Käypä
Neutraali
3 12 Sampo
Erinomainen Käypä
Matala
4 4 Orava Asuntorahasto
Erinomainen Käypä
Neutraali
5 15 UPM
Erinomainen Houkutteleva Matala
6 2 Kesko
Kohtalainen Käypä
Matala
7 17 Raute
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
8 18 Stora Enso
Kohtalainen Houkutteleva Matala
9 8 Cramo
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
10 23 Keskisuomalainen
Erinomainen Houkutteleva Korkea
11 5 Restamax
Erinomainen Houkutteleva Neutraali
12 11 CapMan
Erinomainen Houkutteleva Neutraali
13 10 Affecto
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
14 13 eQ
Erinomainen Haastava
Neutraali
15 14 Norvestia
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
16 16 Nokian Renkaat
Kohtalainen Käypä
Matala
17 9 Apetit
Kohtalainen Houkutteleva Matala
18 7 Yleiselektroniikka
Erinomainen Houkutteleva Neutraali
19 50 Ponsse
Erinomainen Käypä
Neutraali
20 21 Siili Solutions
Erinomainen Käypä
Neutraali
21 25 Etteplan
Kohtalainen Käypä
Neutraali
22 22 Tieto
Kohtalainen Käypä
Matala
23 26 Okmetic
Erinomainen Houkutteleva Matala
24 28 Uponor
Erinomainen Haastava
Matala
25 3 TeliaSonera (SEK)
Kohtalainen Käypä
Matala
26 31 Metsä Board
Heikko
Houkutteleva Matala
27 27 Ramirent
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
28 19 Dovre Group
Kohtalainen Käypä
Neutraali
29 38 Kemira
Kohtalainen Käypä
Matala
30 35 Aspo
Kohtalainen Käypä
Neutraali
31 – Sanoma
Heikko
Houkutteleva Neutraali
32 30 Glaston
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
33Uusi Teleste
Kohtalainen
Houkutteleva Neutraali
34 24 YIT
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
35 33 Caverion
Kohtalainen Käypä
Matala
36 32 Tikkurila
Kohtalainen Haastava
Matala
37 42 Exel Composites
Kohtalainen Käypä
Neutraali
38 39 Cargotec
Heikko
Houkutteleva Neutraali
39 36 Huhtamäki
Kohtalainen Haastava
Matala
40 – Orion
Erinomainen Haastava
Matala
41 47 Elisa
Kohtalainen Haastava
Neutraali
42 20 Neste Oil
Kohtalainen Käypä
Neutraali
4340 Sponda
Kohtalainen Käypä
Neutraali
4449 HKScan
Heikko
Houkutteleva Neutraali
45 43 QPR Software
Kohtalainen Käypä
Neutraali
46 37 Kone
Erinomainen Haastava
Matala
47 – Ahlstrom
Heikko
Houkutteleva Neutraali
48 – Citycon
Heikko
Käypä
Matala
49 46 Atria
Heikko
Houkutteleva Neutraali
5044 Wärtsilä
Kohtalainen Haastava
Matala
Mediaani
40
viisas raha 09/2014
P/E’14 Osinko% ’13
3,1
5,5
13,7
7,6
9,8
23,9
17,1
16,1
13,0
11,1
9,6
13,6
14,7
15,1
15,8
13,5
43,7
11,7
11,1
19,8
10,8
36,0
17,0
20,2
13,1
13,7
17,9
51,1
17,6
12,4
5,6
25,0
17,2
10,2
19,7
14,0
13,4
19,2
16,3
17,6
14,7
30,7
11,9
3,8
15,0
21,4
19,4
13,3
26,6
17,7
17,0
13,7 %
6,1 %
5,1 %
7,8 %
5,4 %
5,7 %
6,4 %
4,6 %
5,2 %
5,0 %
4,2 %
6,5 %
4,1 %
5,7 %
4,2 %
6,7 %
5,7 %
5,0 %
4,9 %
3,4 %
4,6 %
5,2 %
5,2 %
4,8 %
6,3 %
3,3 %
5,0 %
4,5 %
4,9 %
6,4 %
5,6 %
2,8 %
3,8 %
4,5 %
3,6 %
5,0 %
0,0 %
3,1 %
2,9 %
4,6 %
6,2 %
3,8 %
5,0 %
3,0 %
5,1 %
3,8 %
4,4 %
5,9 %
3,3 %
3,1 %
3,7 %
P/B
EPS’14 EPS’15 Osinko Osinko
’14
’15
Osakekurssi
1,2
1,03 1,00
2,70 0,75
1,3
1,07
1,14
1,10
1,10
1,8
2,72 2,84
1,90 2,10
1,0
1,68 1,00
1,00 1,00
0,8
1,04
1,05
0,60 0,60
1,3
1,73
1,81
1,65 1,65
1,3 0,46 0,95
0,50 0,50
1,0
0,47 0,60
0,30 0,30
1,0
0,89
1,16
0,60 0,64
1,5
0,77 0,90
0,55 0,60
2,0
0,43 0,52
0,17 0,21
1,5
0,07
0,11
0,06 0,09
0,9 0,20 0,30
0,12 0,15
1,5
0,21 0,25
0,18 0,20
0,7
0,45 0,47
0,30 0,30
2,3
1,82
2,13
1,65 1,85
0,6
0,73 0,94
0,80 0,90
1,1
0,34 0,29
0,20 0,20
3,8
1,10
1,20
0,60 0,65
4,7
1,21
1,51
0,46 0,62
2,0
0,24 0,34
0,14 0,17
2,8
1,57
1,67
1,00
1,10
1,3
0,28
0,41
0,25 0,27
3,3
0,55 0,75
0,50 0,60
1,9
4,11
4,21
3,05 3,10
1,2
0,22 0,27
0,11 0,14
1,8
0,36 0,49
0,32 0,34
1,3
0,01 0,02
0,02 0,02
1,5 0,66 0,77
0,53 0,53
1,8
0,53 0,57
0,42 0,45
0,7
0,16 0,44
0,25 0,25
1,4
0,02 0,03
0,01 0,02
1,4
0,29
0,35
0,19
0,19
0,9
0,55 0,45
0,25 0,25
3,0
0,32 0,49
0,22 0,32
3,3
1,20
1,23
0,84 0,88
3,8
0,56 0,63
0,00 0,30
1,1
1,46 2,22
0,72 1,20
2,5
1,26
1,54
0,59 0,72
6,9
1,54 1,40
1,25 1,20
3,8
1,42
1,38
1,30 1,30
1,5
0,58
1,41
0,65 0,70
0,7 0,30 0,30
0,18 0,18
0,4
0,87 -0,01
0,10 0,10
3,7
0,07 0,07
0,05 0,05
8,6
1,53
1,70
1,25 1,50
1,0
0,47 0,53
0,30 0,30
0,9
0,19
0,19
0,15 0,15
0,5
0,25 0,48
0,22 0,30
3,2
2,18 2,27
1,10 1,20
1,5
19,67
18,01
37,22
12,75
11,07
28,94
7,80
6,55
11,48
8,55
4,17
0,93
2,92
3,15
7,13
24,60
14,13
4,00
12,13
13,26
3,01
19,15
4,83
10,51
48,27
3,38
6,40
0,44
10,82
6,55
4,45
0,36
4,95
5,61
6,18
16,82
7,49
23,52
20,64
27,14
20,85
17,19
3,61
3,33
0,99
32,72
6,80
2,56
6,60
35,35
Rakennejärjestelyillä lisäarvoa
Vuodesta 2014 on muodostumassa kolmas
Keskon oman pääoman tuottoa selvästi ja rea-
vuosi putkeen, kun Helsingin pörssin yhtiöi-
lisoi yhtiön taseessa piilevän kiinteistöomaisuu-
den tulokset eivät kasva. Heikon tuloskasvun
den sen täyteen arvoonsa.
taustalla on jo kolmatta vuotta jatkunut heikko
Kolmantena esimerkkinä voidaan mainita
toimintaympäristö pörssiyhtiöidemme koti-
Aspo, joka pyrkii tuomaan esiin osiensa sum-
markkinalla Euroopassa. Euroopan talouskasvu
maa listaamalla Leipurin pörssiin loppuvuoden
on jämähtänyt aneemiseen tilaan, kun poliiti-
aikana. Aspo on jo pidemmän aikaa hinnoiteltu
kot ovat kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet
alta sen osien summan ja nyt Leipurin listaa-
uudistamaan talouksien jäykkiä rakenteita ja
minen tulee ainakin osittain purkamaan tätä
ratkaisuksi ongelmiin on tarjottu yksinomaan
aliarvostusta.
SIJOITUSLISTA on Inderesin
julkisen sektorin paisuttamista. Suomessa
Osakesäästäjien Keskusliitolle
tuottama listaus kotimaisista
pörssiyhtiöistä.
Listaukseen on käytetty
yhdeksän parametriä.
Lista päivittyy noin 10 kertaa
vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin numeeristen tunnuslukujen 0salta. Lista sisältää
kaikki Inderesin seurannassa
olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä
(yhteensä noin 100 kpl).
tilanne on vielä muuta Eurooppaa heikompi ja
rakennejärjestelyjen mahdollisuutta. Tiedon
pörssistä on tällä hetkellä vaikea löytää yhtiötä,
huhutaan tekevän ostotarjouksen norjalaises-
jolla ei olisi ongelmia Suomen markkinoilla.
ta Evrystä, Metso kertoo julkisesti hakevansa
Vuoden 2014 aikana tilannetta on kärjistänyt
kasvua yritysostoilla, Revenio muuntautuu
entisestään Ukrainan kriisi ja Venäjän talouden
terveysteknologiayhtiöksi myymällä pois ydin-
hidastuminen.
liiketoimintaan kuulumattomat osat, Fortum
Tuottopotentiaali:
• Osinkotuotto 2013-2015
• Oman pääoman tuotto -%
2013-2015
• Liikevaihdon kasvu
2013-2015
Heikko markkinatilanne on pakottanut yhtiöt
Myös useat muut yhtiöt ovat väläytelleet
myy verkkoliiketoimintansa, Oriola-KD vetäytyy
hakemaan tulosparannusta säästötoimien kaut-
Venäjältä ja Stockmann tulee todennäköises-
ta ja yhtiöt ovatkin viime vuosina puolustaneet
ti myymään Lindexin. Kahdessa viimeisessä
kannattavuuksiaan melko aggressiivisilla sääs-
(Oriola ja Stockmann) kyseessä on toki enem-
töillä ja uudelleenjärjestelyillä. Säästöruuvi alkaa
mänkin pakko sammuttaa tulipaloja kuin yhtiön
kuitenkin monien yhtiöiden osalta olla kiristetty
johdon kyky luoda arvoa rakennejärjestelyjen
äärimmilleen ja tuloksen pönkittäminen säästö-
kautta.
jen avulla käy vuosi vuodelta haastavammaksi.
Euroopan aneeminen talouskehitys tulee jat-
Kun orgaanista kasvua ei ole tarjolla ja säästö-
kumaan ja parhaassakin skenaariossa pörssiyh-
ruuvi on kiristetty äärimmilleen jäävät rakenne-
tiömme voivat odottaa vain maltillista kasvua.
järjestelyt ainoaksi ratkaisuksi. Tämä tarkoittaa
Näin ollen olen täysin vakuuttunut, että yhä
mm. liiketoimintojen myyntejä, yritysostoja ja
useampi yhtiö tulee pohtimaan rakennejärjes-
taseen uudelleenjärjestelyä.
telyjä liiketoiminnan arvon maksimoimiseksi.
Esimerkkeinä onnistuneista rakennejärjes-
Potentiaalisia kandidaatteja tähän ovat mm.
telyistä voidaan mainita Fiskarsin (Sijoittajan
Rapala, Solteq, Tikkurila, Okmetic ja Etteplan.
Arvostustaso:
• Normalisoitu P/E
(EPS 2013 + 2014e + 2015e)
/ 3 / osakekurssi
• P/B (markkina-arvo /
oma pääoma)
• Normaisoitu EV/EBITDA
(EBITDA 2013 + 2014e +
2015e) / 3 / osakekurssi
listan sijalla 1.) erinomainen järjestely Wärtsilän
Olisin yllättynyt jos useampi näistä yhtiöistä ei
osakkeilla. Yhtiö myi valtaosan Wärtsilä omis-
ensi vuoden aikana toteuttaisi merkittävämpiä
tuksestaan Investorille noin 10 prosenttia yli
rakennejärjestelyjä.
Riskiprofiili:
• Nettovelkaantumisaste -%
• Osakekannan kiertonopeus
• EBITDA:n variaatio
lähtenyt etsimään lisäarvoa rakennejärjestelyis-
sen hetkisen pörssikurssin ja sai kaupan päälle
kolmen vuoden option, joka realisoituu jos
Mukavaa alkavaa talvea kaikille lukijoille !
Wärtsilä on yritysjärjestelyjen kohteena. Kokonaisuutena järjestely on erinomainen ja sen
kautta Fiskarsin osien summassa piilevä arvo
purkautuu esiin.
Myös Kesko (Sijoittajan listan sijalla 6.) on
tä. Yhtiö kertoi noin vuosi sitten perustavansa
kiinteistörahaston, jonka myötä Kesko purkaa
taseensa kiinteistöomaisuutta. Järjestely on
kokonaisuutena niin ikään erittäin positiivinen
osakkeenomistajien kannalta, sillä se parantaa
Sauli Vilén
Kirjoittaja on
Inderesin
pääanalyytikko
ja pitkäaikainen
Osakesäästäjien
Keskusliiton jäsen
viisas raha 09/2014
41
RAHASTOT
30.10.2014
OSAKERAHASTOT
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Suomi
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Maailma
Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinot.rahasto 13,9 22,6 18,3
10 13,9
1,3
0,17
Handelsbanken Eläke 60 Active
13,2 19,3 13,7
18 10,7
1,3
Säästöpankki Pienyhtiöt 22,2 9,4 12,0
0,8
1,95
Handelsbanken Eläke 70 Active
13,2 19,3 13,8
17 10,7
1,3
FIM Fenno
8,6 19,9 10,1
29 12,2
0,8
1,60
Handelsbanken Eläke 80 Active
13,2 19,2 13,6
15 10,7
1,2
Nordea Suomi Indeksirahasto 19,9 14,8 13,1
1,1
0,75
FIM Varainhoito 100 15,3 19,0
9,0
2,1
1,53
Danske Invest Suomi Yhteisöosake
11,5 19,8 12,3
5 12,6
1,0
0,95
Nordea Säästö 75
9,4 15,0 13,2
46
7,3
1,8
1,81
Luokka keskimäärin
8,2 16,6 9,1 12,7
0,7
Luokka keskimäärin
6,8 10,2 9,2
5,2
1,9
OMX Helsinki CAP GI
10,9 19,3 15,9 12,2
1,3
MSCI World Index (TR Net Dividend)
14,3 20,7 20,4
9,0
2,2
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat KORKORAHASTOT
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Pohjoismaat
Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K
12,2 25,7 22,8
11 13,2
1,7
0,90
OP-Obligaatio Tuotto 9,2 12,6
2,8
6,2
0,60
Handelsbanken Svenska Småbolagsfond
18,6 25,4 13,3
6 13,8
0,9
Nordea Pro Euro Obligaatio
6,0 8,2 12,6
7
2,8
6,7
0,30
FIM Nordic
10,3 25,1 18,6
25 11,9
1,5
1,82
eQ Euro Valtionobligaatio 1 K
6,1 8,2 12,2
12
2,8
6,3
0,45
Evli Ruotsi Pienyhtiöt B
20,1 24,9 12,9
1 14,2
0,9
1,60
Nordea Euro Obligaatio
5,7 7,9 12,3
10
2,8
6,8
0,60
Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond
14,8 24,1 14,1
9 12,4
1,1
1,60
Handelsbanken Euro Obligaatio (A1 EUR)
5,4 7,7 13,1
16
2,9
Luokka keskimäärin
12,6 19,6 9,9 12,4
0,8
Luokka keskimäärin
4,5 6,1 9,2
2,5
MSCI Nordic (Daily TR USD Net)
13,7 21,3 16,8 12,3
1,3
JPM EMU Government Bond Index
5,3 7,6 11,8
2,7
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän koron rahastot
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
(Luokitellut yrityslainat, euroalue)
Eurooppa
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Parvest Equity Europe Small Cap 23,2 14,2 12,2
1,1
BNPP L1 Convertible Bond Best Selection Europe 4,3 9,1 4,3
11
5,3
1,95
Fourton Hannibal
14,3 22,8 15,3
14 11,7
1,3
0,63
Aktia Corporate Bond+
6,8 8,9 8,8
20
1,4
4,6
0,65
SEB Europa Småbolagsfond
13,6 21,4 18,2
11 10,9
1,6
eQ Euro Investment Grade 1 K
6,7 8,8 9,4
4
1,7
5,0
0,64
Evli Eurooppa B
13,7 21,2 11,2
23 10,6
1,0
1,60
OP-Yrityslaina
6,98,7 8,2 9 1,8 5,1 0,63
FIM Eurooppa
6,9 20,7 11,2
45 12,5
0,9
1,81
Danske Invest Euro Yrityslaina
5,8 8,7 7,1
17
1,2
3,9
0,85
Luokka keskimäärin
9,5 16,5 9,6 10,9
0,9
Luokka keskimäärin
5,1 6,7 6,5
1,7
MSCI Europe (Daily TR USD Net)
10,2 18,3 13,6 11,0
1,2
Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR
6,1 7,7 7,7
1,6
koron rahastot
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
(Korkeariskiset
yrityslainat, euroalue)
Pohjois-Amerikka
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
eQ USA Indeksi 1 K
18,0 24,2 27,1
13 11,2
2,4
0,38
Danske Invest Euro High Yield
9,1 13,9 8,7
5
1,6
2,8
0,95
Parvest Equity USA Small Cap
18,5 24,2 14,2
1 16,3
0,9
Evli High Yield Yrityslaina B
9,5 12,7 7,4
2
1,7
4,0
0,95
OP-Amerikka Indeksi II
17,8 23,7 26,5
18 10,9
2,4
0,43
Ålandsbanken Euro High Yield
7,4 12,0 3,6
1
2,2
3,5
1,00
Danske Invest N America Enhanced Index
18,0 23,6 27,5
10 11,0
2,5
0,38
eQ High Yield 1 K
9,2 11,8 7,4
4
1,5
4,9
0,89
UB Amerikka K
17,1 23,1 16,0
4 11,7
1,3
0,40
FIM Euro High Yield
8,4 11,6 7,0
7
1,4
3,3
1,06
Luokka keskimäärin
15,8 21,4 19,9 11,7
1,7
Luokka keskimäärin
8,0 11,1 6,6
2,1
MSCI North America (Daily TR USD Net)
17,8 24,0 26,7 10,8
2,4
Merrill Lynch Euro High Yield Index
11,2 15,2 8,8
1,5
koron rahastot
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän
Tuotto, %
(Kehittyvät markkinat)
Japani
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Parvest Equity Japan Small Cap 17,8 18,6 14,8
1,2
Sparinvest SICAV Em. Markets Corp.Val. Bonds EUR R 11,0 6,8
3,0
1,55
Evli Japani
8,4 12,4 4,1
7 14,4
0,3
1,60
Parvest Bond World Emerging Corporate 9,9 13,4
6,3
Nordea Japani
9,3 12,2 6,2
2 13,8
0,4
1,01
Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat
7,8 8,1 9,1
3
4,6
7,6
1,00
OP-Japani
8,411,7 -0,7
9 17,2 -0,1
1,96
Parvest Bond Asia ex-Japan
9,2 7,7 13,7
5,3
eQ Japani Indeksi 1 K
8,1 10,8 7,2
4 16,0
0,4
0,50
Danske Invest Em Markets Debt
8,3 7,7 8,3
1
3,4
6,5
1,13
Luokka keskimäärin
7,9 11,4 6,5 14,6
0,4
Luokka keskimäärin
6,8 6,8 7,6
4,5
MSCI Japan (Daily TR USD Net)
8,7 11,8 8,0 16,2
0,5
Merrill Lynch Em.Markets Sovereign & Credit TR 11,9 16,7 13,8
5,1
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
Kehittyvät markkinat
kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
Rahamarkkinarahastot
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
FIM Sahara
16,7 31,0 47,6
66 10,4
4,5
3,25
Ålandsbanken Money Market SEK A
3,0 1,1 -5,4
1
6,0
Taaleritehdas Dinaari Osake 25,1 44,3 10,8
4,1
2,70
OP-Euro
1,41,0 0,4 8 0,2 0,2 0,30
eQ Kehittyvä Aasia 1 K 19,4 18,2 14,9
1,2
SEB Money Manager B
1,0 0,9 0,2
2
0,1
0,1
0,40
eQ Itä-Eurooppa
12,8 18,2 11,5
55 11,0
1,0
1,61
eQ Rahamarkkina 1 K
0,9 0,8 0,3
3
0,0
0,2
0,25
eQ Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K 17,6 8,3 10,8
0,7
2,51
Nordea Korko
0,7 0,7 0,2
0,1
0,2
0,40
Luokka keskimäärin
4,2 6,9 8,3 15,6
0,8
Luokka keskimäärin
0,9 0,6 0,4
0,9
MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net)
7,6 9,7 11,9 11,0
1,1
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Maailma
Muut lyhyen koron rahastot
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
PYN Elite
32,7 45,2 45,3
1 16,4
2,7
1,10
Nordea Korkotuotto
4,4 8,1 4,6
1,6
0,7
0,60
Nordea 1 - Ilmasto ja Ympäristö
8,8 22,0 12,4
32 12,6
1,0
1,91
Danske Invest Yhteisökorko Plus K
3,2 3,8 2,6
2
0,3
1,2
0,43
SEB Global Chance/Risk Fund
14,8 21,8 25,9
16 11,3
2,3
OP-Korkotuotto II
2,9 3,5 1,7
16
0,3
0,7
0,15
Danske Invest Kestävä Arvo Osake
13,7 20,9 17,7
4
9,3
1,9
1,60
eQ Vaihtuva Korko 1 K
2,0 2,9 2,5
17
0,4
0,2
0,00
Seligson & Co Phoenix A
12,0 20,4 5,0
5 11,6
0,4
1,12
Danske Invest Yhteisökorko K
2,5 2,6 1,7
4
0,1
0,7
0,33
Luokka keskimäärin
11,8 17,6 16,3
9,9
1,6
Luokka keskimäärin
2,0 2,1 1,2
1,0
MSCI World Index (TR Net Dividend)
14,3 20,7 20,4
9,0
2,2
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa
MUUT RAHASTOT
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
SEB European Optimum B
7,2 12,8 11,2
7
8,0
1,4
1,30
SEB Listed Private Equity
12,7 22,3 13,8 11,5
1,2
SEB Finland Optimum B
7,0 11,7 11,1
4
7,6
1,4
1,30
SEB Finland Momentum B
6,7 15,7 6,5
10 16,0
0,4
2,50
Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä
5,8 10,2 7,7
5
6,2
1,2
1,70
VISIO EM Multi Strategy A
1,6 13,3 24,4
11
9,0
2,7 138,00
Ålandsbanken Premium 70
5,6 9,8 4,8
6
7,6
0,6
1,92
VISIO Allocator 11,6 18,0
8,8
2,0
Evli Suomi Mix B
5,5 8,8 5,6
1
5,5
1,0
1,83
Eliksir
3,36,0 8,8 9 4,8 1,8 3,18
Luokka keskimäärin
5,9 9,1 7,7
6,5
1,2
Luokka keskimäärin
2,3 2,6 4,7
7,1
MSCI Europe (Daily TR USD Net)
10,2 18,3 13,6 11,0
1,2
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
42
viisas raha 09/2014
Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahastoosuuden arvon prosentuaalinen muutos
ottaen huomioon maksetut voittoosuudet, osuuksien osittamiset
(splitit) ja rahastoyhtiön perimät hoitoja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet
on oletettu sijoitettavaksi rahastoon
niiden irtoamishetkellä. Pääomaveroa ei
ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot
on ilmoitettu prosentteina vuotta kohti.
Kaikki tuottoluvut on ilmoitettu euromääräisinä tuottoina.
Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella:
Rahaston kolmen vuoden takainen
sijoitus omassa rahastoluokassaan
kolmen vuoden tuoton perusteella.
Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon muutosherkkyyttä ja
siten sijoitukseen sisältyvää riskiä. Luku
lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön
mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi
20%, rahaston tuotto pysyy kahtena
vuonna kolmesta ±20% välillä rahaston
tuotto-odotuksesta.
Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa
rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi sharpen
mittari, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Duraatio: Korkorahaston duraatio
kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä
suurempi duraatio, sitä suurempi on
rahaston korkoriski. Duraatioluvut ovat
rahastojen ilmoittamia.
Juoksevat kulut: Tunnusluku kertoo,
kuinka monta prosenttia kuluja on
peritty edellisenä vuonna rahaston
pääomasta. Juokseviin kuluihin ei sisälly
mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston
maksamat kaupankäyntikulut. Juoksevat kulut ovat rahastojen ilmoittamia.
OP:llä osakkeet ylipainossa,
LähiTapiolalla alipainossa
Ei lokakuun turbulenssi yllätyksenä tullut. Siihen varauduttiin jo
elokuussa, vakuuttavat osake- ja
korkomarkkinoille sijoittavien yhdistelmärahastojen varainhoitajat kuin
yhdestä suusta. Sittemmin yhdistelmärahastot ovat kulkeneet omia
polkujaan.
Danske Bank näki lokakuun turbulenssissa ostotilaisuuden. Liikkumavaraa oli, sillä elokuun lopulla
osakkeet olivat Dansken yhdistelmärahastoissa kaukana maksimipainoistaan. Esimerkiksi Danske Invest Kultapossu -rahaston salkusta oli Morningstarin mukaan elokuun lopussa
osakkeissa 61 prosenttia. Säännöt
antavat rahastolle mahdollisuuden
sijoittaa osakkeisiin 50–100 prosenttia varoistaan. Danske oli keventänyt osakepainoja etenkin myymällä
eurooppalaisia osakkeita.
Kurssilasku vei Dansken ostolaidalle tankkaamaan globaalia osakeriskiä, jota maustettiin laadukkaiden
yhdysvaltalaisten pienyritysten osakkeilla. Pienten puoliin kuuluu se, että
ne ovat voittopuolisesti kotimarkkinayrityksiä, minkä vuoksi niiden voi
ajatella kestävän dollarin heikentymistä isoja jenkkiyrityksiä paremmin.
Yhdistelmärahastojen osakepainoja
nostettiin kaikkiaan muutamalla
prosenttiyksiköllä. Muutoksia tehtiin
myös korkosalkun sisällä: kehittyvien
maiden dollarimääräiset lainat saivat
tehdä tilaa eurooppalaisille korkean
riskin lainoille. Kun sijoittajat hermostuivat, niiden riskilisät levenivät, mikä
pudotti niidenkin hinnat houkuttelevalle tasolle.
Dansken liikkeitä ei kuitenkaan
kannata merkiksi vahvasta tulevaisuudenuskosta. Kyse on varainhoitajan mukaan ennen hintojen muutoksiin perustuvista taktisista liikkeistä.
Se tarkoittaa, että toiseen suuntaan
voidaan mennä yhtä vikkelästi.
Ostoksille lähtivät lokakuussa
myös OP:n yhdistelmärahastot:
OP-Varovainen, OP-Maltillinen ja
OP-Rohkea, joissa osakkeet ovat
tänä vuonna olleet ylipainossa kaiken aikaa alkusyksyä lukuun ottamatta. Silloin osakkeet pudotettiin
normaalipainoon, ja samalla lisättiin
merkittävästi dollarimääräisten sijoitusten osuutta. Lokakuussa tehtiin
sama toisin päin: osakkeet nostettiin
takaisin ylipainoon ja dollarimääräisten sijoitusten painoa kevennettiin.
Taustalla on luottamus siihen, että
korot pysyvät alhaalla, kasvu jatkuu
vaikkakin hitaampana kuin aiemmin
uumoiltiin. Lisäksi eurooppalaisten
yritysten odotetaan saavan vetoapua heikentyvästä dollarista.
LähiTapiola on harpponut toiseen
suuntaan. Se varautuu talouden laskusuhdanteeseen, joka on historiallisesti ollut osakesijoittajille myrkkyä.
LähiTapiola Maailma -rahastojen osakeriskiä oli pudotettu elokuun lopulta
lokakuun ensimmäiseen viikkoon
mennessä 14–18 prosenttiyksikköä,
mikä merkitsee osakkeiden alipainotusta suhteessa rahastojen vertailuindekseihin. Eniten osakepaino on
pudonnut ahnaimmin riskiä ottavassa LähiTapiola Maailma 80 -rahastossa, jossa se rojahti 83 prosentista 65
prosenttiin, mikä lähenee sääntöjen
sallimaa 60 prosentin alarajaa. Osakkeiden tilalle on ostettu mahdollisimman vähäriskisten
valtioiden pitkiä
valtionlainoja..•
Helena
Ranta-aho
Kirjoittaja on sijoitusmarkkinoihin
erikoistunut
taloustoimittaja.
viisas raha 09/2014
43
ASIANTUNTIJA
Kapitalisaatiosopimuksen hyödyistä ja haitoista
V
ielä ennen 2010-luvun
vaihdetta niin kutsutut kapitalisaatiosopimukset olivat käytännössä vain
yritysasiakkaiden ulottuvilla.
Nykyään niitä markkinoidaan
aktiivisesti myös yksityishenkilöille, ja niiden suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Kapitalisaatiosopimus voi näyttäytyä
yksittäiselle sijoittajalle houkuttelevana ratkaisuna, mutta
sen soveltuminen sijoittajalle
ei kuitenkaan välttämättä ole
itsestään selvää.
Kapitalisaatiosopimus muistuttaa juridisesti henkivakuutusta. Henkivakuutukseen eroa
on kuitenkin siinä, että kapitalisaatiosopimus päättyy tietyn
määräajan kuluttua, eikä ole
siten sidottu vakuutustapahtumaan. Tyypillisimmin sijoitus kapitalisaatiosopimukseen
tehdään kertasuorituksena tai
muutamassa erässä. Sijoituksen
seurauksena varojen omistus
siirtyy sijoittajalta vakuutuksentarjoajalle, ja vakuutuksentarjoaja sijoittaa varoja edelleen sijoittajan kanssa sovitun
mukaisesti.
Kun sovittu määräaika päättyy, kapitalisaatiosopimuksen
tehnyt sijoittaja saa sijoituksen takaisin tuottoineen. Kapitalisaatiosopimuksissa yleensä
mahdollistetaan myös varojen
osittaiset nostot ennen sovittua määräaikaa sekä määräajan muuttaminen. Muutokset
ennalta sovittuun eivät vält-
tämättä ole mahdollisia ilman
sijoittajalle koituvia lisäkustannuksia.
Laissa säännellään henkivakuutusten verokohtelua. Nämä
säännökset eivät kuitenkaan
ulotu kapitalisaatiosopimusten verotukseen. Oikeuskäytännön perusteella kapitalisaatiosopimuksen piirissä olevien
arvopapereiden luovutuksista
syntyneet voitot ovat vakuutuksenottajalle verovapaita, ja
toisaalta tappiot vähennyskelvottomia. Verotuskäytännössä
kapitalisaatiosopimusten on,
säännösten puuttuessa, käytännössä katsottu rinnastuvan
monilta osin säästöhenkivakuutuksiin.
Kapitalisaatiosopimuksiin
liittyy monia verotuksellisia
hyötyjä. Keskeisimpänä niistä
voidaan nähdä korkoa korolle
-ilmiön toteutuminen vakuutukseen kuuluvien säästöjen
osalta. Esimerkiksi korot ja
osingot verotetaan niiden maksuvuoden sijasta vasta silloin,
kun sijoittaja kotiuttaa tuottoja kapitalisaatiosopimuksesta
itselleen. Koska varojen siirtoa kapitalisaatiosopimukseen
käsitellään verotuksessa luovutuksena, siirto voi mahdollistaa esimerkiksi vanhentumassa olevien luovutustappioiden
käytön tai uusien tappioiden
realisoinnin. Hankintameno
voidaan laskea hankintameno-olettamalla. Myös varojen
nostamiseen kapitalisaatioso-
R
ahastoista puhuttaessa selviytymisharha
tarkoittaa sitä, että
rahastotutkimuksiin on otettu mukaan vain menestyneet
rahastot, jotka ovat toimineet
markkinoilla jo pitkän aikaa.
Tänä aikana useat rahastot
ovat myös poistuneet markkinoilta, mutta näitä huonosti
menestyneitä rahastoja ei oteta mukaan tutkimuksiin, koska
ne eivät ole olleet toiminnassa
tutkimuksen koko aikaperiodia.
Burton Malkielin mukaan
selviytymisharha vääristää
tutkimuksia yllättävän paljon.
Hän toteaa tutkimuksissaan,
44
viisas raha 09/2014
että esimerkiksi suosituimmat rahastojen suorituskykyä
esittelevät aineistot näyttävät
vain olemassa olevien rahastojen historiatiedot.
Selviytymisharhasta johtuen sijoittajilla ei ole mahdollisuutta saada tietoa lopetetuista rahastoista ja he perustavat analyysinsä ainoastaan
menestyvien rahastojen tuottoihin. Tässä piilee suuri mahdollisuus vääristyneisiin johtopäätöksiin. Huonosti tuottava rahasto myös menettää
nopeasti sijoittajien kiinnostuksen ja näin ollen sille luodaan odotukset kadota markkinoilta. Yleensä rahastoyhtiöt
sulauttavat huonosti menestyvän rahaston johonkin hyvin
menestyvään rahastoon. Näin
huonon rahaston tuottohistoria saadaan piilotettua hyvän
rahaston menestyksen taakse.
Tarkastellessa aiheesta tehtyjä
tutkimuksia voidaan huomata,
että niissä on mukana ainoastaan kohtuullisen hyvin menestyneitä rahastoja. Täten voi
syntyä liian positiivinen mielikuva menestyksestä ja sijoittaja voi kuvitella, että korkeat
tuotot ovat pysyviä. Etukäteen
ei voi kuitenkaan tietää, mitkä
rahastot jäävät henkiin.
Rahastoyhtiöillä on toinenkin toimintatapa, jon-
luja. Verotukseen liitännäisten
riskien ohella kapitalisaatiosopimukseen päätynyt sijoittaja
kantaa tavanomaisen sijoittajariskin lisäksi riskin vakuutuksentarjoajan mahdollisista
maksuvaikeuksista.
Tämän lisäksi kapitalisaatiosopimusten verotus ei tällä
hetkellä perustu tuloverolakiin
vaan verotuskäytäntöön,
mikä saattaa altistaa sijoittajan ennakoimattomille veroseuraamuksille. Esimerkkinä mainittakoon sijoituksen
osittainen takaisinnosto ja
kysymys siitä, mitä osaa nostosta verotetaan tuottona ja
mitä pääomanpalautuksena.
Solmiako kapitalisaatio-
sopimus? Sijoittajan salkun
rakenteesta ja sijoituskohteiden
hankinta-ajankohdista riippuen kapitalisaatiosopimus voi
olla erittäin houkutteleva vaihtoehto. Päätös tulee kuitenkin
tehdä tapauskohtaisen arvion
perusteella ja kapitalisaatiosopimuksiin liittyvät mahdolliset
riskit tiedostaen.
Asianajaja
Ville
Alahuhta
Asianajotoimisto
Borenius
Oy
jalometalliharkot ja -kolikot
Katso päivän hinnat: sijoitakultaan.fi
puh. (09) 2764 2750
ULUU
KU
?
Kiinnitä huomiota selviytymisharhaan
rahastoa valitessasi!
MITÄ
Sijoittaja:
pimuksesta liittyy verosuunnittelumahdollisuuksia.
Kapitalisaatiosopimukset
mahdollistavat lisäksi usein
sijoittamisen sijoituskohteisiin,
jotka muutoin ovat yksityishenkilöiden ulottumattomissa.
Kapitalisaatiosopimusta käyttävä sijoittaja saattaakin voida
hajauttaa sijoituksiaan esimerkiksi buyout- tai venture capital-pääomarahastoihin. Tämän
ohella kapitalisaatiosopimus
lisää sijoittajan anonymiteettia.
Kapitalisaatiosopimukseen
liittyy myös mahdollisia sudenkuoppia. Kuten yleensäkin,
sijoitusrakenteen monimutkaistuminen lisää myös sijoituksiin liittyviä hallinnointiku-
ka johdosta voi päätellä, että
selviytymisharha aiheuttaa
merkittäviä vääristymiä tutkimustuloksiin. Rahastoyhtiö
voi perustaa esimerkiksi kymmenen pientä rahastoa, joilla on eri salkunhoitajat ja sen
jälkeen odottaa, mitkä niistä
menestyvät. Muutaman vuoden päästä voi tilanne olla se,
että vain kolme rahastoa kymmenestä on menestynyt vertailuindeksiään paremmin. Yhtiö
aloittaa tällöin hyvin menestyneiden rahastojen aggressiivisen markkinoinnin ja samaan
aikaan se lopettaa huonosti
menestyneet rahastot. Tämän
jälkeen yhtiön rahastoesitteissä
ovat esillä vain näiden hyvin
menestyneiden rahastojen
tuotot perustamisesta alkaen.
Kuvio Selviytymisharhan
vaikutus rahastojen tuottoon
USA:ssa 1982–1991.
Kuviossa on havainnollistettu selviytymisharhan
vaikutusta USA:ssa vuosina
1982–1991. Sen avulla nähdään, että selviytymisharhan
vaikutus rahastojen tuottoon
on ollut merkittävä. Kun selviytymisharha otetaan huomioon, putoaa rahastojen
vuotuinen nettotuotto yhden
prosenttiyksikön verran.
Sijoittajan on siis syytä olla
tarkkana rahastoja valitessaan. Rahastoesitteistä on
mahdollista löytää rahaston
historiallinen tuotto ja tieto siitä, onko rahasto alkuperäisessä muodossaan vai
onko siihen sulautettu muita rahastoja. Kun selviytymisharhan olemassaolon tiedostaa, voi rahastojen tuottoja analysoida tarkemmin
ja näin saavuttaa parempia
tuottoja.
Ville Sonkamuotka
Kirjoittaja on Pirkanmaan
Osakesäästäjien
puheenjohtaja
Tekninen analyysi suomalaisista osakkeista Osakesäästäjille
Viikottainen raportti sisältää:
1. mallisalkun
2. kaupankäyntiohjeet OMXH25 osakkeista ja mekaanisen pörssiseurantalistan
(kaupankäyntiohjeissa mukana pörssikäyrät)
3. mekaaniset pörssiseurantalistat keskisuurista ja pienemmistä Suomi-osakkeista
Tarjous Osakesäästäjille : Viikkoraportti vuodeksi 70€ ( norm. 120€/vuosi = 10€/kk)
( 2 viikon koejakso ilmaiseksi)
tilaukset suoraan kotisivulta www.trendservice.fi
sähköpostitse [email protected]
viisas raha 09/2014
45
Liity mukaan ja hyödynnä Osakesäästäjien jäsenedut!
JÄSENYYS 2015
Jäsenmaksu 39,00 euroa sisältää Viisas Raha -lehden 10 krt vuodessa. Opiskelijajäsenyys 12,00 euroa (ikäraja 30v.) sisältää Viisas Rahan pdf-muodossa. Perhejäsenyys 10,00 euroa (edellyttää että samassa kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki
jäsenlajit sisältävät oikeuden hyödyntää Osakesäästäjien jäsenedut ja -tapahtumat.
Jäsenmaksu on kalenterivuosikohtainen.
VIISAS RAHA
Osakesäästäjien oma
aikakauslehti ilmestyy
10 kertaa vuodessa.
Lehti on korkeatasoinen
ja hyödyllinen sijoittamista käsittelevä aikakauslehti.
ARVOPAPERI
VIISAS
RAHA
8
2014
SIJOIT
TA
TAulu JAn
osakkekOT
et&
rahast
ot
Lehti
osakessuomaL ais
eLLe sijo
ääs täjie
n Keskus
itta jaL
liitto •
Le
hinta 9,50
€
s.36–39
YIT:n nä
Kaunisk kymät:
haluaa angas
kauas katsoa
eteenpä
in
Finanss
enemmäivalvonnall
Pörssiss n tapauks a
ia:
dopingia ä
?
Roger
suomenWessman:
ja kilpa palkat
mikä onilukyky–
totuus?
TuTkIM
uS:
YkSIlÖ
vAR llInEn
AInhOI
TO 2014
Pieni v
suureltarainhoitaja tu
a talolt
a saat po tuottoja alveluja
SIJOIT
USLISTA
TOp 5:
FISKA
RS
KESKO
TElIA
SOnERA
ORAvA
Saat Arvopaperi-lehden vuositilauksen -30 % alennuksella 12 kk
kestotilauksena, kun olet
Osakesäästäjien jäsen.
Tilaukset
020 442 4100
tai tilpal@
talentum.fi.
Mainitse jäsenyys tilatessasi.
KAUPPALEHTI
NORDNET PANKKI
OP-POHJOLA
Saat aina -30% alennuksen
etutuotteiden normaalihinnasta. Esim. Kauppalehti
printtitilaus 5pv + Optio: 6 kk
127,40 € (norm. 182,00 €),
Kauppalehti Digitilaus: 6 kk
114,10 € (norm. 163,00 €),
Kauppalehti VIP-tilaus (sis.
Printti + Digitilaukset):
6 kk 187,00 € (norm. 268,00
€). Kaikki tilaukset ovat jatkuvia tilauksia.
Jäsenille kotimaisten ja ulkomaisten arvopaperien säilytys veloituksetta (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään
kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), vähintään
palkkiotaso 3 (0,15 %, min 7 €), reaaliaikainen WinTradekaupankäyntisovellus veloituksetta (arvo 9 €/kk, vain
yksityissijoittajat), Nordnet Kompassi -analyysikirjasto
veloituksetta (arvo 20 €/kk). Lisäksi veloituksetta mm.
arvo-osuustilin siirto Nordnetiin
(koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla
markkinoilla), veroraportit, reaaliaikaiset kurssit ja uutiset pohjoismaisista pörsseistä, koulutustilaisuudet.
OP-Pohjoa tarjoaa jäsenetuna kaikille Osakesäästäjien jäsenille maksuttoman sijoitustutkimuksen (edun
arvo 10 €/kk). Pohjolan osaketutkimuksella on Suomen suurin analyysitiimi, joka analysoi yli 80 suomalaista pörssiyhtiötä.
Lisäksi saatavilla on päivittäinen aamukatsaus ajankohtaisine yhtiö- ja markkinauutisineen. Palvelun
käyttöön tarvitset Osuuspankin verkkopalvelutunnukset ja
edun saat
voimaan
olemalla
yhteydessä
lähimpään
Osuuspankkiin.
Lisäetu VIP- ja Digitilaulkseen: Sijoittajapaketti + reaaliaikaiset pörssikurssit 99,00
€ (norm. 471,00 €) ensimmäisen vuoden ajan.
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/nordnet.
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/op.
RESTA
MAX
BORENIUS ASIANAJOTOIMISTO
FIM
Asianajotoimisto Borenius tarjoaa luottamuksellista ja
ensiluokkaista palvelua perheille ja yksityishenkilöille,
jotka haluavat suunnitella kokonaisvaltaisesti ja verotuksellisesti optimaalisesti omaa ja perheensä varallisuus- ja jäämistöoikeudellista tulevaisuutta.
FIM jatkaa Osakesäästäjien
yhteistyökumppanina myös
vuonna 2014. Tarkista ajantasaiset edut Liiton internetsivuilta
Borenius tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille, jotka ostavat sekä vero- että oikeudelliset palvelut
Boreniukselta yksityishenkilönä, -25 % alennuksen voimassaolevista tuntilaskutushinnoista.
Ensimmäinen palaveri (enint. 45 min) Boreniuksen ja Osakesäästäjien jäsenen kanssa on maksuton eikä velvoita asiakasta toimeksiantoon.
www.osakeliitto.fi/fim.
PRIVANET
SIJOITTAJA.FI
Osakesäästäjien Keskusliito jäsenenä
saat -25 % alennuksen osto- ja myyntitoimeksiantojen välityspalkkioista. Etu
koskee yksityishenkilöiden tekemiä ja
omistukseen tulevia kauppoja.
Sijoittaja.fi on riippumaton sijoittajan
tietopalvelu, jossa voit seurata eri
tarpeisiin rakennettuja mallisalkkuja ja saat hyödyllisiä sijoitusideoita.
Osakesäästäjien jäsenenä saat 25
prosentin alennuksen Sijoittaja.fi:n
vuosijäsenyydestä (avajaishinta 99
eur). Edun voit lunastaa syöttämällä
kuponkikoodin oskl2014 vuosijäsenyyden oston yhteydessä
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/privanet.
DANSKE BANK
Investor-tilauspalvelu: Keskipitkän ja pitkän
aikavälin tekniset analyysit kaikista Helsingin
pörssiin listatuista yhtiöistä, 6 kk hintaan 79
€ (norm. 129 € / 6 kk).
Danske Bank tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille veloituksetta käyttöön
Danske Investor –palvelun, joka
pitää sisällään mm.: Reaaliaikaiset
kurssit (HKI, STO, CPH), kotimaisten arvopapereiden säilytys veloituksetta, maksuton arvo-osuustilin siirto Danske Bankiin, kertamerkinnät Danske Invest rahastoihin ilman merkintäpalkkioita, Pohjoismainen ja Globaali analyysitietokanta,
Nordic TOP 15 osakeideat, aamu-, viikko- ja kuukausikatsaukset sekä kattavan
raportoinnin.
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/investtech.
Osakesäästäjien
jäsenet saavat
vuonna 2014
Talouselämän
ja Arvopaperin
Summa-verkkopalvelun kahdeksi kuukaudeksi
maksutta käyttöön sekä siitä eteenpäin
jatkuvalla -30 % alennuksella.
(www.sijoittaja.fi/kauppa/).
Rekisteröidy
osoittees- sa: osakeliitto.talentum.fi
Lisätiedot www.osakeliitto.fi/borenius.
INVESTTECH
TALENTUM
SUMMA
TALENTUM
Osakesäästäjien jäsenet voivat käyttää
Talentumin ammattikirjallisuuden Talouden ja Yksityisoikeuden Verkkokirjahyllyä vuonna 2014 täysin maksutta. Edun
saa käyttöön osoitteessa http://verkkokirjahylly.talentum.fi. Käyttöön tarvitset
salasanan, joka lähetetään jäsenmaksulaskun yhteydessä. Edun arvo 880,00
€/vuosi.
KIRJATARJOUKSET
Osakesäästäjien jäsenille
edullisia kirjatarjouksia,
kts. www.osakeliitto.fi/jasentarjoukset -> Kirjatarjoukset
Välityspalkkio 0,15 %, min 7 € /toteutunut toimeksianto (pohjoismaiset markkinat). Saat edut käyttöösi soittamalla Danske Bankin Sijoituslinjaan 0200 2000
(pvm/mpm), ma-pe 8-18 tai menemällä Danske Bankin konttoriin.
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/danske.
46
viisas raha 09/2014
viisas raha 09/2014
47
Paikallisyhdistykset toimivat
www.osakeliitto.fi • [email protected]
Helsinki
Kotka
18.11. Pörssiyhtiöesittelyt Sotkamo Silver
ja Solteq klo 17 Paikka: Radison SAS
Seaside. Ilm. ja lisätiedot nettisivuilta.
10.12. Pörssiyhtiöesittelyt Soprano ja
Innofactor klo 17 Paikka: Radison SAS
Seaside. Ilm. ja lisätiedot nettisivuilta.
20.11. Sääntömääräinen syyskokous klo
18 Nordea, Rautatalo, Keskuskatu 3.
Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilm.
17.11. menn. http://www.osakeliitto.fi/
ilmoittautuminen/hkisyyskokous2014
Sijoituskerho joka kuukauden
ensimmäinen maanantai klo 17.15. Pub
Jaakko V, Kirkkokatu 10.
Hyvinkää
13.11. Jäsenistön matka Sijoitus Invest
2014 messuille. Klo 12 kokoontuminen ja
lounas Harlekiinissa, jonka jälkeen matka
Helsinkiin. Paluu Hyvinkäälle n. klo 17.
27.11. Sijoitus- ja keskusteluilta jäsenistölle
klo 18 Harlekiinissa. Teemana mm. HySOS
jäsentutkimus.
Hämeenlinna
27.11. Sijoituskerho klo 18.30
Piparkakkutalon Albert-kabinetissa. Ilm.
24.11. menn. [email protected]
Jyväskylä
Sijoituskerho joka kuukauden
ensimmäinen torstai klo 17.30
Laajavuoren retkeilyhotelli Laajarin
alakerran kokoustilassa. Tervetuloa
keskustelemaan ajankohtaisista
sijoitusasioista. Osakesäästäjät tarjoavat
pullakahvit. Mahd. tied. eerotol@gmail.
com tai 045-2377227.
13.11. Sijoitus Invest 2014 messumatka
Helsinkiin. Lähtö Harjukadun
tilausajolaiturista klo 7, paluukyyti Hgistä
lähtee n. klo 18. Maksu jäseniltä ja opisk.
5€, muut 20€. Ilm. 11.11. menn. ossi.
[email protected].
Kokkola
4.12. Yritysvierailu Kannustalo Oy, Kannus
(bussikuljetus) klo 18
48
viisas raha 09/2014
Kouvola
Kuukausikokoukset kuukauden
ensimmäisenä tiistaina Kouvola-talolla,
kokoushuone Tynnilässä klo 18.
Kuopio
6.11. Sijoitusilta Klo 17 alkaen Sokos Hotel
Puijonsarvessa. Terveysteknologiyhtiö
Revenio Oyj sijoituskohteena esittelee tj
Olli-Pekka Salovaara. Kahvitarjoilu. Ilm.
31.10. menn. nettisivujen kautta.
12.-13.11. Matka Sijoitus Invest 2014
messuille. Iisalmen yhdistyksen
järjestämälle omakustanteiselle
matkalle paikkoja rajoitetusti. Tietoja
yhdistyksemme verkkosivulla tai
tiedustelu Petteri Koposelle p. 0503551238.
18.11. Yritysesittelyilta klo 17 Sokos
Hotel Puijonsarvessa yhteistyössä
Goodmarketing Oy:n kanssa. Esittelyssä
Etteplan Oyj ja toinen vahvistettava
pörssiyhtiö. Kahvitarjoilu. Ilm. nettisivujen
kautta.
24.11. Sijoituskerho Klo 18 Sokos Hotel
Puijonsarvessa. Vetäjänä Niilo Kärkkäinen.
Keskustelussa tulosanalyysi KPY:sta
ja muut ajankohtaiset pörssiaiheet.
Syyskauden viimeistä sijoituskerhoa
juhlistaa pikkujoulutarjoilut.
Lahti
12.11. Sijoitusmessumatka Helsinkiin.Lähtö
turistipysäkiltä Lahden linja-autoaseman
ja historiallisen museon välistä klo 8,
paluulähtö Helsingistä klo 18. Ilm. 10.11.
klo 8 menn. miika_80(at)suomi24.fi tai
tekstiv. 0400-762102. Jäsenille ilmainen,
muut 20 e.
27.11. Keskustelukokous klo 17 Ravintola
Teerenpelissä. Vapaata keskustelua
sijoittamisesta, taloudesta, jne. Ei ilm.
juomat omin kustannuksin.
3.12.Pikkujoulut klo 17.30-21.15, Lahden
Kaupunginteatteri (Kirkkokatu 14). Aloitus
Aino-näyttämöllä klo 17.30. Ohjelmassa
glögitarjoilu, NCC sijoituskohteena,
näytelmä "Katsastus". Ilm. 12.11. menn.
miika_80(at)suomi24.fi tai tekstiv. 0400762102. Jäsenille ilmainen, muut 30 eur.
Kaikki tulevat tapahtumat löytyvät
yhdistyksen nettisivuilta: http://
www.osakeliitto.fi/paijathameen_
osakesaastajat
Lappeenranta
12.11. Matka Sijoitus Invest -messuille
Helsinkiin. Lähtö Imatralta klo
5.45 keskusliikenneasemalta, 6.05
Joutsenon linja-autoasemalta, Lauritsalan
Karjalantien pikavuoropysäkki ja 6.30
Lappeenrannasta Peltolan koulun
vierestä. Ei-jäsenille hinta 30 € (peritään
bussissa). Kaikki jotka
pystyvät, rekisteröitykää ilmaiseksi
ennakkoon messuille:
http://www.sijoitus-invest.fi/index Ilm. p.
020 764 0629 tai
[email protected]
25.11. Taaleritehtaan lounastilaisuus klo
11.30 -13.00 Lappeenrannan
Kasino. Myyntijohtaja Pekka Halme /
Taaleritehdas ja omistajuus perinteisen
varainhoidon rinnalla ja sijoitusjohtaja
Tero Luoma / Sijoita tuulivoimaan,
Tuulitehdas II rahasto. Ilm. 17.11. menn. p.
040-450 4857 tai
[email protected]
Mikkeli
Sijoituskerho joka kuukauden toinen
tiistai klo 18–20.30 Huoneistohotelli
Marjassa, Jääkärinkatu 8, Mikkeli. 11.11.
Handeslbankenin esittäytyminen,
varainhoito ja vapaata keskustelua.
26.11. Yhdistyksen vuosikokous klo 17.30
Suur-Savon OP:n neuvottelutilassa
Porrassalmenk. 19 (takaovesta).
Aiheena sääntömääräiset asiat ja
pankin puheenvuorossa ajankohtaista
sijoittamisesta.
Oulu
17.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18,
Danske Bank, Pakkahuoneenkatu 13.
Sääntömääräiset asiat. Aluksi pankin
puheenvuoro, Sukupolvi suunnitelma
-verotehokas varojen siirtäminen
lähimmäiselle. Ilm. 13.11.menn. antti.jylha@
luukku.com tai p.040-5322082.
1.12. Sijoituskerho klo 17, Oulun Op,
Isokatu 14 A,7 krs. Katsaus talouden ja
sijoitusmarkkinoiden tilanteeseen: Juuso
Heinilä, yritysesittelyssä YIT: Marcus
Lindell. Ilm. 27.11.menn. www.lyyti.in/
sijoituskerho112 tai p. 040-532 2082 /
Jylhä.
raumasijoitusmessumatka14
Rovaniemi
20.11. Sääntömääräinen syyskokous klo
18. Lisätiedot myöhemmin.
Pori
12.11. Matka Sijoitusmessuille Helsinkiin.
Lähtö linja-autolla Porista klo 6.00, paluu
illalla. Ilm. 10.11. menn.
3.12. Sijoitusilta ja pikkujoulu. Lisätiedot
myöh.
Kaikkiin tilaisuuksiin ilm. nettisivujen
ilmoittautumisjärjestelmän kautta: www.
osakeliitto.fi/satakunnan_osakesaastajat
Rauma
13.11. Matka Sijoitusmessuille
Helsinkiin. Lähtö linja-autolla Raumalta
(Savilanpuisto) klo 7. Paluu illalla. Ilm.
http://www.osakeliitto.fi/ilmoittautuminen/
Savonlinna
11.11. Sijoittajakerho klo 18 Hotelli Pietari
Kylliäisen Saranikabinetti.
12.11. Sijoitus Invest messumatka
Helsinkiin. Lähtö klo 5.30 Suur-Savon OP
takapihalta. Ilm. [email protected]
tai 040-7546060. Tervetuloa jäsenet ja
ei-jäsenet.
Seinäjoki
Sijoituskerho joka kuukauden
ensimmäinen tiistai klo 18 Seinäjoen srk:n
tiloissa, Ala-kuljunkatu 2.
KYLLÄ KIITOS haluan liittyä
Osakesäästäjien JÄSENEKSI!
Postimaksu
maksettu
Jäsenmaksuun 39 euroa vuodelle 2015 sisältyy
Viisas Raha-lehti sekä runsaasti muita etuja ja
jäsentarjouksia.
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka Puhelin
Sähköposti
Osakesäästäjien
Keskusliitto ry
VASTAUSLÄHETYS
Sopimus 5000370
00003 HELSINKI
Osoitetietoja voidaan ( ) ei voida ( ) käyttää markkinointiin.
Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai
faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon
09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai
internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi.
viisas raha 09/2014
49
»
»
10.11. Yritysvierailu Atrialle klo 14
alkaen. Ohjelmassa tervetulokahvit,
Atrian esittely, keskustelua ja
käynti lihavalmistetehtaalla ja
logistiikkakeskuksessa. Ilm. e-p.
[email protected] puh. 044-2995 996
(vastaaja)
Somero
12.11. Matka sijoitusmessuille. Bussi lähtee
Someron ABC:lta klo 8 ja ajaa Helsinkiin
Salon Piihovin kautta, jossa olemme n.
8.30. Kyytiin pääsee myös reitin varrelta.
Edestakainen bussikyyti 10€ jäseniltä ja
ei-jäseniltä 20€. Ilm. 9.11. menn. 0500535 099 ja ilmoitathan myös mistä tulet
kyytiin. Messuille on vapaa pääsy, mutta
sinne pitää ilmoittautua etukäteen http://
www.sijoitus-invest.fi kautta.
27.11. Sääntömääräinen syyskokous
klo 17.30 Someron Säästöpankin
kokoustiloissa (Joensuuntie 27, Somero).
Tampere
11.11. Pörssiyhtiöesittelyt Sotkamo Silver ja
Elisa klo 17 yhteistyössä Goodmarketing
Oy:n kanssa, Tulli Business Park,
Åkerlundinkatu 11 A. Ilm 7.11. menn.
nettisivujen kautta
13.11. Kuljetus Sijoitus Invest –messuille
Helsinkiin. Lähtö Tampereen linjaautoasemalta klo 7.30. Ilm. nettisivujen
kautta.
18.11. Alfred Bergin sijoitusilta klo
17.30, Tampereen yliopiston Linnakiinteistö, Kalevantie 5. Kahvitarjoilu. Ilm.
nettisivujen kautta.
27.11. Sijoituskerho klo 17 TSOP:n
pääkonttori, Hämeenkatu 12, Pyhäjärvikabinetti, 5. krs. Ilm. nettisivujen kautta.
9.12. Pörssiyhtiöesittelyt Etteplan ja
Solteq klo 17 yhteistyössä Goodmarketing
Oy:n kanssa, Tulli Business Park,
Åkerlundinkatu 11 A. Ilm 5.12. menn.
nettisivujen kautta.
18.12. Sijoituskerho klo 17 TSOP:n
pääkonttori, Hämeenkatu 12, Pyhäjärvi-
50
viisas raha 09/2014
kabinetti, 5. krs. Ilm. nettisivujen kautta.
Kaikkien tapahtumien tarkempi ohjelma
ja ilmoittautumislinkit nettisivujen
kautta www.osakeliitto.fi/pirkanmaan_
osakesaastajat
Turku
24.11. Sääntömääräinen syyskokous
Ravintola Koulun Bellmansalissa klo 18.
Tarjoilusta johtuen ilm. 19.11. mennessä.
Kuukausikokoukset Turun Pääkirjaston
Studiossa klo 18–20, 6.11. ja 4.12.
Vapaat keskustelutilaisuudet Koulun
Historian luokassa klo 18–20, 20.11. ja 18.12.
Tapahtumatiedot ja ilm.
kaikkiin tilaisuuksiin: www.
varsinaissuomenosakesaastajat.fi
Uusikaupunki
Sijoituslounaat joka kuukauden
ensimmäinen keskiviikko klo 12 Hotelli
Aquarius, Wellamo-kabinetti, Kullervontie
11 B.
Vihti-Karkkila
12.11. Sijoitusilta klo 18 Air Hotel,
Lentokentäntie 5, Nummela.
Markkinakatsaus ja laatuosakkeet
sijoitusstrategiana, portfolioanalyytikko
Lassi Kallio. Miten varmistan testamentilla
sijoitusvarallisuuden ja muun omaisuuden
säilymisen suvussa, varatuomari Kirsi
Kaario. Ilm. 10.11. menn. tuomo.paaso@
saastopankki.fi tai 029 041 2059.
TIESITKÖ?
Osakesäästäjien aamukatsaus
nyt jokaisena arkipäivänä:
www.osakeliitto.fi/
aamukatsaus
Katso netistä Osakesäästäjien
muut edut jäsenilleen:
www.osakeliitto.fi/jasenedut
18.11.2014 Osakesäästäjien yhtiöilta:
Käänneyhtiöt
Marraskuun yhtiöillassamme tutustumme kolmeen mielenkiintoiseen käänneyhtiöön. Käänneyhtiöt ovat usein sijoittajien unohtamia johtuen niiden historian taakasta. Käänneyhtiöissä piilee merkittävää tuottopotentiaalia käänteen onnistuessa, sillä
markkinoiden odotukset yhtiöiden kehityksen suhteen ovat hyvin vaatimattomia.
Suominen, Glaston ja Efore ovat kaikki mielenkiintoisessa tilanteessa olevia käänneyhtiöitä joiden liiketoiminnan perusta on kunnossa ja edellytykset liiketoiminnan
käänteelle ovat hyvät.
Aika ja paikka: tiistai 18.11.2014 klo 17:30 – 20:30, Hotelli Marskin Carl-Gustaf
-auditorio (2. krs), Mannerheimintie 10, Helsinki
Paikalla yhtiöiden toimitusjohtajat Nina Kopola (Suominen Oyj), Arto Metsänen
(Glaston Oyj) ja Vesa Vähämöttönen (Efore Oyj) sekä Inderesin analyytikot Juha
Kinnunen, Mikael Rautanen ja Antti Viljakainen. Tilaisuuden päätteeksi on kahvitarjoilu.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.osakelitto.fi -> tapahtumat
VIIMEINEN
SANA
sari lounasmeri
Katse säätiöiden
sijoitussalkkuihin
K
otimaisia ankkuriomistajia kaivataan. Moni osakesäästäjä laittaa rahansa mielellään yhtiöön,
jossa on vakaa ja osaava pääomistaja. Perheitä ja sukujen sijoitusyhtiöitä arvostetaan. Eläkeyhtiöt ovat tuttuja suuria sijoittajia. Tosin eläkeyhtiöiden pitää
väestön ikääntyessä käyttää varojaan yhä enemmän eläkkeiden maksamiseen
ja vähemmän uusiin sijoituksiin. Valtio on puolestaan pyrkinyt Solidiumin
kautta paikkaamaan puutetta pääomasta ja aktiivisesta suuromistajasta. Edellä mainittujen lisäksi suurten kotimaisten omistajien joukkoon kuuluu myös
säätiöitä.
Säätiöt ovat usein tuntemattomia ja hiljaisia toimijoita. Säätiö poikkeaa
jo juridisena muotona paremmin tunnetuista organisaatiomuodoista kuten
osakeyhtiöistä. Säätiöillä ei ole omistajia. Niillä on alkupääoma ja perustajan
määräämä tarkoitus minkä mukaan varallisuutta käytetään. Muutama säätiö
on kasvanut merkittäväksi pääomamarkkinatoimijaksi.
Tällä viikolla Hankenin professori Matti Viren julkisti selvityksensä säätiöistä ja Aalto-yliopiston tutkija Eeva Ahdekivi julkistaa omansa. Viren lähestyy aihetta verotusnäkökulmasta, Ahdekivi keskittyy omistajuuteen. Myös
lainsäätäjän katse on säätiöissä, uutta säätiölainsäädäntöä viimeistellään
parhaillaan. Nykyinen säätiölainsäädäntö on 1930-luvulta, uuden toivotaan
astuvan voimaan ensi vuonna.
Säätiöt ovat ajankohtaisia myös omistustensa kautta. Stockmann nimesi viime viikolla uuden toimitusjohtajan. Tätä ennen vetovastuu yhtiöstä oli
ollut väliaikaisesti poikkeuksellisen aktiivisesti yhtiön suurten säätiöomistajien harteilla. Huhtamäki ja Sanoma ovat muita esimerkkejä yhtiöistä, joilla
on pitkään ollut säätiöitä merkittävinä omistajina. Ainakin näiden yhtiöiden
osakkeenomistajia tuoreet säätiöselvitykset saattavat kiinnostaa.
Miksi osakesäästäjän pitäisi tuntea säätiöitä?
On tärkeä tietää, kenen kanssa omistaa. Pienemmän osakkeenomistajan on hyvä tuntea ankkuriomistajan tavoitteet ja motiivit. Moni tarkasteleekin sijoituskohteita tiedostaen muiden merkittävien omistajien olemassaolon. Joku ei halua
sijoittaa yhtiöihin joissa valtio on omistajana, toinen välttää yhtiöitä joissa omistus on hajaantunut
ja pääomistajaa ei ole.
Säätiöt ovat selvitysten perusteella pitkäaikaisia omistajia. Kotimaiset suorat osakesijoitukset
ovat säätiöille tyypillisiä. Sekä kotimaisuutta että
suoria osakesijoituksia nimenomaan ylipainotetaan. Salkuista löytyy myös esimerkiksi rahastoja ja kiinteistösijoituksia. Säätiön missio saattaa
vaikuttaa myös sijoituskohteisiin. Erityisesti apurahasäätiöille tasainen vuosittainen osinkovirta
saattaa olla tärkeä vaatimus. Osa säätiöistä haluaa
olla aktiivisesti vaikuttamassa salkkuyhtiöissään,
moni jää kuitenkin mielummin passiivisempaan
rooliin. Oikeastaan säätiöt kuulostavat omistajina
aika samanlaiselta joukolta kuin me kotitaloudet.
Hyvin toimivilla pääomamarkkinoilla tarvitaan
erilaisia sijoittajia. On hyvä että sijoittajilla on
erilaisia aikahorisontteja. Monipuolinen sijoittajakunta muodostuu pienistä, keskisuurista ja suurista sijoittajista. Suomessa eläkeyhtiöt ja valtio
ovat suuria sijoittajia, kotitaloudet pieniä. Pulaa
on erityisesti keskisuurista sijoittajista. Tähän
säätiöt tuovat tervetulleen lisän.•
viisas raha 09/2014
51