1. No category

Uudistetut viljelijätuet
Suomessa vuosina 2015-2020
Tammikuu 2015
1
Maatalouspolitiikan tavoitteista ja
keinoista
• Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä:
maatalous on kotimaisen elintarviketalouden kivijalka
• Viljelijätuet:
antavat tuotannolle peruskannattavuuden ja ohjaavat
tuotantoa yhdessä mm. markkinakehityksen kanssa
• Rakennetuet:
edistävät tuottavuuden parantamista,
sukupolvenvaihdoksia ja muuta rakennekehitystä
2
Maatalouden tuotot ja kustannukset
2000-luvulla (Lähde: MTT Taloustohtori)
6 000
milj. €
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Markkinatuotot
Maatalouden tuet (ml. investoinnit)
Tuotantokustannukset
Maataloustulo
2012 2013E
3
Viljatilojen tuotot ja kustannukset
2000-luvulla, €/tila (Lähde: MTT Taloustohtori)
€/tila
70 000
60 000
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
-10 000
Markkinatuotot
Maatalouden tuet (ml. investoinnit)
Tuotantokustannukset
Maataloustulo
4
Viljatilojen tuotot ja kustannukset
2000-luvulla, €/ha (Lähde: MTT Taloustohtori)
€/ha
1 100
1 000
900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
-100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Markkinatuotot
Maatalouden tuet (ml. investoinnit)
Maataloustulo
Tuotantokustannukset
5
Viljelijätuet Suomessa vuosina 2007-2015, milj. €
(Lähde: budjetti.vm.fi)
milj. €
2 000
1 800
1 600
572
555
552
586
559
323
534
505
499
1 400
Kansallinen tuki
403
1 200
314
312
351
346
361
400
323
Ympäristötuki/korvaus *
(EU 28 %)
368
1 000
800
421
421
420
419
422
422
420
423
552
Luonnonhaittakorvaus
LFA (EU 28 %)
EU-tulotuki **
(EU 100 %)
600
400
200
551
548
552
548
539
534
519
524
525
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015TAE
0
* Sisältää myös eläinten
hyvinvointia edistävät tuet,
luomutuen ja ei-tuotannolliset
investoinnit
** Ei sisällä EU-markkinatukia
6
Viljelijätukien rakenne 2014 ja 2015
- yhteensä noin 1,8 mrd. € / vuosi
2014
2015
18 %
28 %
23 %
30 %
20 %
20 %
29 %
Kansallinen tuki
EU-tulotuki eli suorat tuet
Ympäristötuki (ml. LUOMU) + EHT
Luonnonhaittakorvaus
23 %
9%
Kansallinen tuki
EU-tulotuki eli suorat tuet
Suorien tukien viherryttäminen
Ympäristökorvaus + EHK + LUOMU
Luonnonhaittakorvaus
7
EU-tukijärjestelmien muutoksia
• Suorien tukien järjestelmässä
– uusina elementteinä viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki
– tuotantosidonnaisten tukien osuus 10 prosentista 20 prosenttiin
• Maaseudun kehittämisohjelmassa
– ympäristötuen rakenne muuttuu (tavoitteena kohdennetumpi ja
vaikuttavampi ohjelma)
– luonnonmukaisen tuotannon tuki itsenäinen toimenpide, eläinten
hyvinvointikorvaus laajenee aiempaan verrattuna
– neuvonta uusi toimenpide
• Tukialueet kolmesta kahteen (A/B-C1/C2-C4 -> AB/C)
8
Tuotantosidonnaiset
tuet
[Pienten tilojen tuki]
Nuorten viljelijöiden tuki
[Luonnonhaittatuki]
Tilatuki
Viherryttämistuki
Perustuki
Luonnonhaittakorvaus
Uudistettu CAP
Nykyinen maatalouspolitiikka (CAP)
II pilari =
maaseudun kehittäminen
I pilari = suorat tuet
ja markkinatoimet
Markkinatoimet
Ympäristökorvaus
Luomukorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus
Muu maaseudun kehittäminen
9
26.1.2015
9
Tukialuemuutokset
10
Suorat EU-tuet Suomessa vuonna 2015
milj. €
–
–
–
–
Tuotantosidonnaiset tuet
Viherryttämistuki
Nuoret viljelijät
Perustuki
20 %
30 %
1%
49 %
105
157
5
256
523
Tuotantosidonnainen EU-tuki 2015• Tukikokonaisuudessa EU-tukien mahdollisuudet
hyödynnetään täysimääräisesti
• Suomen esityksenä 20 % suorista tuista
vuonna 2015 = 105 milj. € (nyt runsaat 50 milj. €)
• Käytetään nautakarja-, lammas- ja vuohitalouteen
sekä erikoiskasveille, painotus Etelä-Suomeen
12
Tuotantosidonnainen
peltokasvien EU-tuki 2015Arvio erikoiskasvien tukitasoista vuonna 2015:
• Öljy- ja valkuaiskasvit
90 €/ha
• Ruis ja sokerijuurikas
70 €/ha
• Tärkkelysperuna
650 €/ha
• Avomaanvihannekset (AB-alue)
170 €/ha
13
Viherryttämistuki EU:n suorissa tuissa
• Viherryttämiseen varattava kaikissa jäsenmaissa
30 % suorien tukien kokonaismäärästä
• Kolme pakollista toimenpidettä:
1) viljelyn monipuolistaminen
2) pysyvän nurmen säilyttäminen
3) ekologinen ala
Viljelyn monipuolistaminen
• AB-alueella 10-30 ha:n tiloilla vähintään kaksi
viljelykasvia, yli 30 ha:n tiloilla vähintään 3 kasvia
• C-alueella yli 10 ha:n tiloilla oltava kaksi kasvia
• Pääkasvia ei yli 75 % peltoalasta, kolmen kasvin
vaatimuksessa kaksi tärkeintä ei yli 95 %
• Vapautus, kun yli 75 % nurmea ja/tai kesantoa ja
ylijäävä pinta-ala enintään 30 ha
Pysyvän nurmen säilyttäminen
• Pysyvillä nurmilla tarkoitetaan sellaisia nurmia, jotka eivät
ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen
• Pysyvän nurmen säilyttämistä tarkastellaan koko maan
tasolla
• Pysyvän nurmen osuus koko maatalousmaasta ei saa
vähentyä enempää kuin 5 prosenttia vuonna 2015
vahvistettavasta viiteosuudesta
Ekologinen ala
• Ekologista alaa oltava Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja
Ahvenanmaan tiloilla vähintään 5 %, jos yli 15 ha peltoa
• Suomen esityksen mukaan muut maakunnat
vapautettaisiin ns. metsäisyyspoikkeuksella
• Ekologista alaa olisivat
– kesantoalat
– täydentävien ehtojen mukaisten maisemapiirteiden alat
– lyhytkiertoisen energiapuun alat
– typensitojakasvien alat
Luonnonhaittakorvaus 2015• Kokonaan maaseutuohjelmassa:
aiempi LFA-tuki + kansallinen lisäosa + korotus
= 550 milj. € /vuosi
• Tukialueet yhtenäistetään: AB ja C
• Tukitasot:
AB-alue 217 €/ha
C-alue 242 €/ha
• Kotieläintiloille tuen korotus 60 €/ha (aiemmin 80 €/ha)
Ympäristökorvaus 2015• Kokonaisrahoitus pienenee selvästi, tarkemmin
kohdennettu alueittain ja toimenpiteittäin
• Ei enää jakoa kasvinviljely- ja kotieläintiloihin
• Aiempi ”ympäristötuen perustuki” jää pois
• Koko tilan toimenpiteenä ravinteiden
tasapainoinen käyttö ja suojakaistat
• Rahoituksen painotus lohkokohtaisiin
toimenpiteisiin
• Tilakohtaiset toimet ympäristökorvauksessa:
– Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää
suojakaistavaatimuksen
• Lohkokohtaiset toimet:
– Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen:
– Lietelannan sijoittaminen peltoon
– Valumavesien hallinta
– Ympäristönhoitonurmet
– Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
– Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja
siemenperunalla
– Peltoluonnon monimuotoisuus
– Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
20
Mikä muuttuu viljelijätuissa 2015-?
• EU-järjestelmien mahdollisuudet käytetty tarkoin
tukikokonaisuudessa (suorat tuet, luonnonhaittakorvaus,
yleinen yhtenäistäminen)
• ”Vihreä painotus”: viherryttämistoimenpiteet,
ympäristökorvaus ja luomutuki muodostavat laajan
kokonaisuuden
• Yksinkertaisuus ja tehokkuus tavoitteena – lisääntyvien
velvoitteiden myötä hallinnollinen taakka kuitenkin
lisääntymässä
21
Mikä muuttuu viljanviljelyn tuissa 2015-?
• ”Perusturva” eli suorat tuet + luonnonhaitta-korvaus
vahva pohja viljelylle jatkossakin: hehtaaritukitaso
yhteensä runsaat 400 €/ha
• Hehtaaritukien ero kasvinviljelyn ja kotieläintalouden
välillä pienenee nykyisestä
• Ympäristökorvauksen kokonaismäärä pienenee, tilatasolla
vaikutukset riippuvat tilakohtaisista olosuhteista ja
valinnoista
• Viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen ehdoissa
runsaasti uutta opittavaa
22