YLEISMÄÄRÄYKSET: ERITYISMÄÄRÄYKSET: Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ja huomioida alueen kulttuurihistorialliset arvot materiaalien ja muotokielen puolesta. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa kussakin kerroksessa asunnoista erillisiä irtaimistonsäilytystiloja ja näiden tarvitseman käytävätilan. Asuinrakennusten alin kerros ei saa olla umpinainen. Ullakkokerrokseen saa sijoittaa irtaimistonsäilytystiloja, hissinkone‐ ja iv‐konehuoneita sekä muita teknisiä tiloja tarpeellisine käytävätiloineen asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi ja kerrosluvun estämättä. Rakennusten katutasossa saa olla liike‐, toimisto‐, harraste‐, varasto‐ ja kokoontumistiloja sekä sosiaalisia palvelutiloja. Rakennusten on oltava päämuodoltaan selkeitä ja kappalemaisia. Pysäköintitalosta saa rakentaa jalankulkusillan/putken asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Sillan/putken alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 4,40 metriä. Alueen toteutuksessa syntyviä puhtaita maamassoja tulee hyödyntää alueen viherrakentamisessa. Korttelin 43 kiinteistöistä on varattava maanpäällinen tila muuntamon sijoittamista varten. JULKISIVUT JA KATOT: Asuinrakennusten julkisivujen päämateriaalin tulee korttelin 41 tonteilla 1 ja 3 sekä korttelin 42 tontilla 2 olla paikalla muurattua tiilenpunaista tiiltä ja sauman värin tulee olla harmaa. Korttelin 41 tonteilla 5 ja 6 sekä korttelin 43 asuinrakennuksissa pääjulkisivunmateriaalin tulee olla tiiltä ja sauman värin tulee tiilen värinen. Elementtisaumat on integroitava julkisivuarkkitehtuuriin eivätkä ne saa näkyä hallitsevasti julkisivuissa. Asuinrakennusten julkisivuissa saa perustelluista syistä käyttää värejä sekä puuta ja metallilevyjä tehokeinoina. Vesikattomateriaalilla saa verhoilla myös asuinrakennusten kahden ylimmän kerroksen julkisivut tai osia niistä. Rakennusten aukotuksissa ja parvekkeissa tulee huomioida historiallinen tehdasalue ja mittakaava. Parvekkeet tulee sijoittaa rakennusalalle sisäänvedettyinä tai osana julkisivuaukotusta. Julkisivusta ulkonevia parveketorneja ei sallita. Pieniä yksittäisiä ulokeparvekkeita sallitaan muissa kuin pääjulkisivuissa. Asuinrakennusten kattojen tulee olla harja‐, pulpetti tai aumakattoja kaltevuudeltaan 20‐40 asteen kulmassa. Harjan suunnan tulee olla ensisijaisesti itä‐länsisuuntaisesti. Etelän suuntaisille kattopinnoille tulee olla mahdollista sijoittaa aurinkopaneeleja ja/tai ‐keräimiä. Kattomateriaalin tulee olla sileää peltiä. Korkeita näkyviä sokkeleita ei sallita. Pysäköintitalon katolle tulee mahdollistaa aurinkopaneelien ja/tai ‐keräimien asentaminen. Asuinrakennuksissa ilmastointikonehuoneita tai niiden osia ei saa sijoittaa vesikattolinjan yläpuolelle muualla kuin pohjoispuolen lappeilla. Ne tulee integroida osaksi rakennusmassaa. Ilmastointikonehuoneet saa LPYA‐1 korttelialueella sijoittaa pysäköintitalon alalla vesikaton yläpuolelle. Varasto‐ ja piharakennuksissa tulee käyttää julkisivumateriaalina tiiltä, julkisivulevyä tai puuta ja katemateriaalina sileää peltiä tai viherkattoa. Polkupyöräkatoksissa tulee käyttää julkisivumateriaalina puuta ja katemateriaalina viherkattoa tai sileää peltiä. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan rakennuksen julkisivumateriaalin tulee olla puhtaaksi muurattua punatiiltä ja katon sileä peltikatto. Jakokaappeihin ym. teknisen huollon varusteisiin saa sijoittaa ympäristötaidetta. PIHARAKENTAMINEN, KATU‐ JA VIRKISTYSALUEET: AH‐korttelialueille sekä pysäköintitalon yhteiskäyttöiselle alueelle tulee laatia pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema‐arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Asemakaava‐alueelle on laadittu yleissuunnitelma, jonka periaatteita tulee noudattaa ulko‐ ja katutiloja sekä viheralueita suunniteltaessa. AH‐ korttelialueet tulee toteuttaa viihtyisinä ja korkealuokkaisina. Alueen rakenteissa käytettävien materiaalien tulee olla muun kokonaisuuden (rakennukset ja ympäristö) kanssa yhteensopivia ja ympäristöön soveltuvia. Eri pintamateriaaleja tulee käyttää innovatiivisesti. Läpäiseviä pintoja tulee olla vähintään 30 prosenttia. AH‐ korttelialueelle saa sijoittaa viereisten asuinrakennusten polkupyöräpaikkoja, polkupyörien säilytystiloja enintään 50 prosenttia ja kylmiä varastotiloja sekä pelastusteitä. AH‐korttelialueilla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korttelin 41 tonteilla 2 ja 4 100 k‐m2/tontti ja korttelin 42 tontilla 1 15 k‐m2. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Ohjeellinen peli‐ ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa polkupyöräkatoksia ja keveitä piharakennuksia. Ohjeellinen asumista palveleva yhteiskäyttöön varattu alueen osa. Puisto. Ohjeellinen yhteiskäyttöistä jätteiden keräilypistettä varten varattu alueen osa. Alueelle saa sijoittaa jätteen syväkeräysastioita. Pelastustiet voivat sijoittua osittain VP‐ ja VL‐alueille . Rakennuksen ja tontin rajan väliin jäävä alue on istutettava tai päällystettävä kivellä. Tontteja ei saa aidata. Rakenteellisten aitojen tulee liittyä rakennusten arkkitehtuuriin. Hidaskatumerkinnällä hk osoitetaan katualue, jolla priorisoidaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkuminen autoliikenteeseen nähden. Lähivirkistysalue. Ohjeellinen polkupyörien säilytystä varten varattu alueen osa. Alueelle saa rakentaa katoksia. Yleisten pysäköintilaitosten, asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialue. Suluissa oleva numero osoittaa kaupunginosan, jonka kortteleiden autopaikkoja alueelle voidaan osoittaa. Alueelle saa sijoittaa seniori‐ ja palveluasuntoja ja niiden yhteiskäyttöisiä tiloja sekä liike‐ ja toimistorakentamista. Lisäksi alueelle saa sijoittaa yhteiskäyttöisiä väestönsuojatiloja sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia tiloja. Päivittäistavarakauppaa ei alueelle saa rakentaa. Istutettava alueen osa. Alueelle on istutettava köynnöskasviryhmiä vähintään 2 kpl. Puistoalueelle saa sijoittaa rannansuuntaisia laiturirakenteita oleskelua varten. Istutettava alueen osa. Vesialue. Istutettava puurivi. 3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Katu. Kaupunginosan raja. Katuaukio/tori. Alueen osa, joka tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisena kaupunkimaisena yhteiskäyttöalueena. Alue tulee toteuttaa luonteeltaan kävelykatumaisena tilana, joka on tarkoitettu oleskeluun ja kevyen liikenteen käyttöön. Alueelle voi sijoittaa kahvilatoimintoja tai muita kevyitä rakenteita torialuetta elävöittämään. Torimainen tila tulee jäsentää kivimateriaaleilla sekä viheraiheilla. Alueelle saa sijoittaa polkupyöräkatoksia ja keveitä piharakennuksia. Osa‐alueen raja. Lunta saa väliaikaisesti varastoida katuaukioilla, lähivirkistysalueilla ja puistossa sekä katu‐alueilla siten, ettei välitön palo‐ ja pelastusturvallisuus vaarannu. Ohjeellinen istutettava alueen osa. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Hulevesien poisjohtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kanavaan saa purkaa ympäröivien kiinteistöjen ja yleisten alueiden hulevesiä ottaen huomioon rakenteissa kanavan kulttuurihistorialliset arvot. Hidaskatu. Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja. VALAISTUS: Suunnittelualueelle on laadittu valaistuksen yleissuunnitelma, jota tulee noudattaa. Valaisimien tulee sopia rakennusten arkkitehtuuriin. Valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua. Alueen valaistusta (valaisintyypit, voimakkuus ja suuntaus) suunniteltaessa on varmistettava, ettei valaistuksesta aiheudu häiriötä lepakkojen elinympäristölle. PAIKOITUS: Pysäköintipaikat on osoitettava Kankaan alueen yleisiin pysäköintilaitoksiin, lukuunottamatta sisäänkäyntien yhteydessä olevaa 2:ta autopaikkaa. Liikuntaesteisten pysäköintiä ja huoltoliikennettä varten tulee järjestää tilaa rakennusten sisäänkäyntien läheisyyteen vähintään 2 ap/kerrostalo, jotka saa sijoittaa myös AH‐korttelialueelle. Nämä autopaikat lasketaan mitoituksen mukaisiin pysäköintipaikkoihin. Alueella oleva ajoyhteys. Tontin raja. Ohjeellinen hulevesijärjestelmälle/uomalle varattu alueen osa. Kaupunginosan numero. Vuoropysäköintipaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: ‐ 1 autopaikka 140 asuinkerrosalaneliömetriä kohti ‐ 1 autopaikka 250 palveluasuntojen kerrosalaneliömetriä kohti ‐ 1 autopaikka 100 liike‐, palvelu‐ ja toimistokerrosalaneliömetriä kohti Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Jota saa käyttää pelastustienä ja joka tarkentuu pihasuunnitelmissa. Kadun tai muun yleisen alueen ylittävä kevyenliikenteen yhteys (silta). Suluissa oleva numero osoittaa kaupunginosan, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden leikkialueet tulee alueelle sijoittaa. Alleviivattu roomalainen numero, joka osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Indeksi osoittaa, että alue on varattu kunnan tarpeisiin. Rakennusala. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Leikkialueeksi varattu alueen osa. Alueelle ei saa sijoittaa AK‐ tonttien piha‐ ja varastotiloja eikä polkupyöräkatoksia. Alueelle saa sijoittaa leikki‐ ja oleskelualuetta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: ‐ 1 polkupyöräpaikka 150 liike‐ ja toimistokerrosalaneliömetriä kohti ‐ 1 polkupyöräpaikka 40 asuntokerrosalaneliömetriä kohti ‐ 1 polkupyöräpaikka/5 palveluasumisyksikköä Suojeltava kanavarakenne. Suojeltava piippu. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennelma, jonka korjaustöissä tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Polkupyöräpaikkojen on oltava helposti käytettäviä ja vähintään puolet on oltava katettuja tiloja. Polkupyörien säilytystiloja saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle tonteilla. Mahdollisesti pilaantuneet maa‐ainekset ja rakenteet on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Kiinteistöjen jätehuolto tulee toteuttaa yhteisjärjestelynä. Vss‐tilat saa toteuttaa yhteisjärjestelynä. Kanavan yli saa rakentaa siltoja. Piipun kunnostussuunnittelussa sekä kunnostus‐ ja muutostöissä on pyydettävä lausunto Keski‐suomen museolta. Piipun yläosasta voidaan purkaa viimeksi tehty huonokuntoisin osa, mikäli selvitykset osoittavat sen olevan korjauskelvoton. Piippuun saa kiinnittää teleliikenteen antennilaitteita ja piipun sisälle saa sijoittaa poistoilma‐ ja tuuletusputkia. Maisemanhoidon ja eroosionsuojauksen kannalta tarpeelliset toimenpiteet ranta‐alueella ovat sallittuja. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.