1. No category

_____________________________________________________________ YHTEISÖLÄHTÖISEN KUNTOUTUMISEN KLUBITALOMENETELMÄ & SEN LISÄARVO KUNNILLE
JA SOTE‐ALUEILLE MIELENTERVEYSPALVELUJEN RAKENNEMUUTOKSESSA
Esko Hänninen
Sosiaali‐ ja mielenterveyspolitiikan asiantuntija, vapaa tutkija
Entinen STAKESin ja THL:n yksikön johtaja (eläkkeellä)
Etelä‐Suomen klubitalo‐osaajat ESKOT ry:n hallituksen jäsen
Clubhouse International, hallituksen jäsen
Clubhouse Europe, tutkimustyöryhmän puheenjohtaja 10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 1
ESITYKSEN SISÄLTÖ
1. Yhteisölähtöinen ja psykososiaalinen kuntoutuminen ja Klubitalomenetelmä niiden toteuttajana;
2. Menetelmän kehityshistoria ja Klubitalojen käyttö maailman eri mantereilla 2015;
3. Kansainväliset mielenterveyspolitiikan suositukset sekä todellisuus vuonna 2014 meillä ja muualla;
4. Millaista mielenterveyspolitiikkaa Suomessa tarvitaan vuosina 2016 – 2025?
5. Kuntoutusmenetelmän tuottamat hyödyt käyttäjille, perheille ja rahoittajille päätöksenteon perustaksi.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 2
10/09/2015
3
1. YHTEISÖLÄHTÖINEN JA PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUMINEN JA KLUBITALOMENETELMÄ NIIDEN TOTEUTTAJANA
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 4
YHTEISÖLÄHTÖINEN JA PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUMINEN ‐ KÄSITEKUVAUKSET
1. Yhteisölähtöinen kuntoutus (CBR): keskittyy kehittämään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden elämänlaatua ja elämänhallin‐
tataitoja (empowerment, voimaantuminen) heidän asuinyhteisöis‐
sään, sekä tukee henkilöiden kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden täyttämistä. Se on yhteisön eri politiikkalohkot kattavaa ja raja‐
aidat ylittävää yhteistyötä ja koordinointia henkilöiden yksilöllisiin kehitystarpeisiin perustuen. (www.who.int/disabilities/cbr/en) 2. Psykososiaalinen kuntoutus (PSR): edistää mielenterveyskun‐
toutujan mahdollisuuksia saavuttaa yksilönä paras toimintakyvyn taso, jotta hän voi elää omatoimisesti asuinyhteisössään. Tämä edellyttää henkilön suorituskyvyn, taitojen ja osaamisen tukemista sekä elinympäristön muutoksia jotka parantavat hänen elämän‐
laatuaan. (Tiivistys WHO:n hyväksymästä määritelmästä, WHO 1996)
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 5
Klubitalotoiminnan määrittely kansainvälisissä laatusuosituksissa
 Maailmanlaajuinen klubitaloyhteisö on konferensseissaan joka 2. vuosi sopinut klubitalomäärittelyt (standardit) ja tarvit‐
tavat muutokset niihin konsensusperiaatteella.
 Klubitalomenetelmän keskeisin tavoite on tukea psyykkisesti sairastuneita ihmisiä tulemaan toimeen ilman sairaalahoitoa ja samalla auttaa heitä saavuttamaan sosiaalisia, taloudellisia, koulutuksellisia ja ammatillisia tavoitteitaan.  Laatusuositukset toimivat jäsenten perusoikeuksien määrittelynä ja eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle, johdolle ja hallintoon osallistuville henkilöille.
 Suositukset edellyttävät Klubitalon toimivan paikkana, joka kunnioittaa jäseniään ja luo heille mahdollisuuksia. Ne ovat perustana myös Klubitalojen laadunarviointiprosesseille.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 6
KLUBITALOJEN LAATUSUOSITUSTEN RAKENNE JA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ (1) 1.
Jäsenyys: Jäsenyys on vapaaehtoinen ja aikarajoitteeton. Jäsenet päättävät, miten he hyödyntävät Klubitaloa ja keiden henkilöiden kanssa he työskentelevät. Jäsenten ja henkilökunnan tasavertaisuus.
2.
Henkilösuhteet: Kaikki Klubitalon kokoukset ovat avoimia sekä jäsenille että henkilökunnalle. Klubitalossa on henkilökuntaa riittävästi mutta niin vähän, ettei henkilökunta selviydy velvollisuuksistaan ilman jäsenten aktiivista osallistumista.
3.
Tilat: Klubitalolla on oma nimi, osoite ja puhelinnumero. Klubitalolla on omat toimitilat. Se on erillään mielenterveyskeskuksista ja laitoksista, eikä sen tiloja käytetä muuhun toimintaan.
4.
Työpainotteinen päiväohjelma: Työpainotteinen päivä sitouttaa jäsenet ja henkilökunnan yhdessä, rinta rinnan huolehtimaan Klubitalon toiminnasta. Päähuomio kiinnitetään jäsenten vahvuuksien, taipumusten ja kykyjen kehittämi‐
seen, joten Klubitalo ei tarjoa hoito‐ eikä terapiatoimintaa. Klubitalo on avoinna vähintään viitenä päivänä viikossa, ja se on organisoitu työyksiköiksi.
5.
Työllistyminen: Klubitalo mahdollistaa jäsentensä paluun ansiotyöhön siirtymä‐
työn, tuetun työllistymisen ja itsenäisen työllistymisen avulla. Klubitalolla ei ole jäsenten työllistymistä varten erillisiä liikeyrityksiä eikä suojatyöpaikkoja.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 7
KLUBITALOJEN LAATUSUOSITUSTEN RAKENNE JA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ (2)
5.
Työllistyminen (jatkoa): Klubitalolla on oma siirtymätyöohjelma, joka tarjoaa jäsen‐
oikeutena mahdollisuuksia työskennellä ”normaalityöpaikoissa”. Klubitalo takaa sijai‐
sen kaikille siirtymätyöpaikoille jäsenten poissaolojen ajaksi. Klubitalolla on tuetun työllistymisen ohjelma ja itsenäisen työllistymisen ohjelma, joiden tarkoitus on auttaa jäseniä hankkimaan työtä, säilyttämään työpaikkansa ja saamaan entistä parempia työpaikkoja. Klubitalosta pidetään yhteyttä jäseneen ja työnantajaan.
6.
Koulutus: Klubitalo auttaa jäseniä pääsemään ammatillisiin ja koulutuksellisiin tavoitteisiinsa hyödyntämällä olevia aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Jos talolla on myös sisäistä koulutustoimintaa, siinä hyödynnetään merkittävästi jäsenten opetus‐ ja ohjaustaitoja. Sitä voidaan järjestää myös tuettuna opiskeluna.
7.
Toiminta: Klubitalo tarjoaa tuki‐ ja edunvalvontapalveluja jäsenten tarvitessa apua asioinnissaan eri tahojen kanssa. Klubitalo arvioi vaikuttavuuttaan säännöllisesti. Talon jäsenet ja henkilöstö osallistuvat koulutukseen hyväksytyssä koulutuskeskuksessa. Klubitalolla on virkistys‐ ja vapaa‐ajan toimintaa iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapäivinä. 8.
Hallinto ja johtaminen: Klubitalolla on itsenäinen hallitus (tai vast.). Klubitalo laatii oman budjettinsa. Sillä on viranomaisten tuki ja tarpeelliset luvat ja se toimii yhteis‐
työssä sellaisten tahojen kanssa, jotka voivat lisätä Klubitalon vaikuttavuutta.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 8
_____________________________________________________________ Keskeinen sijainti
Klubitalojen keskeiset toiminta‐alueet
jäsenten
tukemiseksi kohti itsenäistä
elämää ja
voimaantumista
Yhdenvertaisuus ja tasa‐arvo Kans.välinen yhteistyö, hankkeet, koulutus ymv
Edunvalvonta ja vaikuttaminen
Työpainotteinen päiväohjelma
Klubi‐
talo
Tuki asumisen järjestelyissä
Siirtymätyö, tuettu ja itsenäinen työllistyminen
Talon sisäi‐
nen koulutus Yhteistyö yritysten ja työnantajien kanssa
Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa
Siirtymätyön ja tuetun työllistymisen järjestäminen sekä itsenäi‐
sen työllistymisen tukeminen edellyttävät yhteistyötä yritysten, opetus‐ ja työhallintojen, KELAn ja työeläkelaitosten kanssa 9
Palvelujen käyttäjien kokemuksista ja kehittämistarpeista
 Verkkokyselyllä koottiin 2013 kokemuksia eri maiden psykiatristen palvelujen skitsofreniaa sairastavilta käyttäjiltä ja heidän omaisiltaan.
 Sekä käyttäjät että heidän läheisensä kokivat, että enimmäkseen he olivat saaneet vain lääkehoitoja ja psykiatrisia toimenpiteitä.
 Palvelujen kehittämistarpeiden osalta erottui neljä kuntoutujien osallisuuden kannalta tärkeää puutetta, joihin nykyinen palvelutarjonta ei vastaa:
 Opiskeluun ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät tarpeet, tukea toivottiin lisää;
 Työllistymiseen liittyvät tarpeet olivat toinen tärkeä teema: vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että työn puute ja siitä johtuva taloudellinen niukkuus olivat suurimpia esteitä itsenäiseen elämään, vastaajat odottavat palvelujärjestelmältä riittävää tukea ja valmennusta työllisty‐
misasioissa.
 Asumiseen liittyvät hankaluudet olivat kolmas esille noussut asia. Skitsofrenia vaikuttaa rajoittavasti perheenjäsenen itsenäistymiseen lapsuuden kodistaan.
 Diskriminaation erilaiset muodot, kuten vieroksunnan, torjutuksi tulemisen ja aktiivisen syrjinnän kokemukset oli alue, jolla vastaajat toivoivat viranomaisten aktiivista toimintaa.
 Vastaavia tuloksia on saatu myös Englannissa ja Suomessa (mielenterveysbarometrit).

10/09/2015
(Lähde: Patientview 2013)
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 10
2. Menetelmän kehityshistoria ja Klubitalojen käyttö maailman eri mantereilla 2015
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 11
_____________________________________________________________ HISTORIA
 1948 ensimmäinen klubitalo, Fountain House, avattiin New Yorkissa keskelle Manhattania;
 Toimintamallin kehittämisjakso 1950‐ & 1960 –luvut;
 Leviäminen USA:ssa & Kanadassa 1970 –luvulla;
 Ensimmäinen klubitalo Euroopassa 1980 (Tukholma);
 Leviäminen maailmanlaajuisesti psykososiaalisen ja yhteisölähtöisen kuntoutumisen menetelmänä;
 Ensimmäinen Suomessa 1995 (Tampere), nyt 25 Klubitaloa
TÄNÄÄN:
• Noin 350 FH ‐ mallin mukaista klubitaloa maailmassa, niistä
90 Euroopassa, kaikkiaan 10% ei kuulu CH Int’l – järjestöön;
• Nykyinen taloudellinen lama hidastaa kehitystä...
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 12
Worldwide Clubhouse Community 2014
KLUBITALOMENETELMÄN KÄYTTÖ MAAILMAN ERI MANTEREILLA 2014
Distribution of Clubhouse International’s Member Clubhouses
010
Pohjois‐Amerikka: noin 190 Klubitaloa
Eurooppa: 80 Klubitaloa
Aasia: 32 Klubitaloa
(Lisäksi 10‐15 taloa suunnitteilla)
Etelä‐Amerikka: 2 Klubitaloa
Afrikka: 2 Klubitaloa
Australia & Uusi Seelanti: 10 Klubitaloa
Noin 330 Maailman Klubitalojärjestön jäsenklubitaloa toimii 35 maassa.
Osa maailmalla toimivista Klubitaloista ei ole järjestön jäsentaloja.
(Lähde: Clubhouse International – Directory and Resource Guide 2015)
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 13
_________________________________________________________
Austria: 3
Belarus:*
1
Denmark: 8
Estonia: 1
Finland: 25
France: 1
Germany: 4
Gibraltar:*
1
Iceland: 1
Ireland: 6
Italy:
4
Kazakhstan:* 1
Kosovo: 1
Netherlands: 3
Norway: 6
Poland 1+3
Romania 1
Russia: 2
Sweden: 12
UK (Eng+Scotl): 6
Total 88
10/09/2015
(also 10‐12 emerging CHs) *)= new CH countries
14
KLUBITALOT SUOMESSA  Ensimmäisiä tutustumisia Suomesta jo 1980 – luvulla New Yorkin Fountain Houseen (avattu 1948) sekä Tukholman klubitaloon, joka avasi ovensa 1980, ensimmäisenä Euroopassa;
 Vuonna 1990 toteutui Uudenmaan läänin mielenterveysalan päättäjien ja asiantuntijoiden (15 hlöä) opintomatka USA:n itärannikon mielenterveyspalveluihin (Washington DC, Connecticut ja New York) – tutustuminen Fountain Houseen;
 Matkasta tehtiin kaksi matkaraporttia, joista toinen keskittyi kuvaamaan Fountain Housea, jonka toimintamallia suositeltiin käyttöön otettavaksi myös Suomessa;
 Vuonna 1998 toinen Uudenmaan opintomatka Bostoniin ja New Yorkiin, jolloin myös tutustuminen Fountain Houseen, mukana entinen sosterv‐ministeri, kansanedustaja Paula Risikko. 10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 15
KLUBITALOT SUOMESSA
(2)
 Ensimmäinen klubitalo avattiin Tampereelle lokakuussa 1995 (Näsinkulma), ja pari kk:ta myöhemmin Naantalin Karvetin klubitalo;
 Helsingin ja Outokummun klubitalot aloittivat 1997;
 Vuonna 1998 avattiin 4 klubitaloa;
 Lahden klubitalo käynnistyi 2001;
 Vuonna 2002 avattiin 6 klubitaloa;
 Haminan klubitalo avattiin 2003;
 Vuonna 2004 klubitaloja oli Suomessa jo 18; sekä
 Vuonna 2014 rahoitusta sai kaikkiaan 25 klubitaloa.
 Kemin, Vaasan, Outokummun, Kosken ja Anjalankosken klubitalot ovat palanneet päivätoimintayksiköiksi tai vastaaviksi, kukin omista syistään! 10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 16
_____________________________________________________________ Klubitalokehitys
Suomessa
• Tampere 1995
•
•
•
•
•
•
Naantali 1996
4 vuosina 1997 ‐ 1998
4 uutta 1999
7 vuosina 2001 – 2002
4 vuosina 2003 – 2006
3 vuosina 2012‐2013 (Pohjois‐Suomi)
• 2014 kaikkiaan 25 Klubitaloa, koska 5 taloa on luopunut KT‐mallista...
• Vuonna 2014 Klubitalojen jäsenten yhteismäärä ylitti 6 000, joista vajaa puolet osallistuu vähintään kerran viikossa Klubitalon toimintoihin.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 17
_____________________________________________________________ Essential Part of Clubhouse Model is Learning by International Collaboration EMPAD Project
2010 ‐ 2012
Meeting in Village of Murueta, Region of Bizkaia near Bilbao,
Basque Country, Spain
March 2012.
This international project was focused on Empowering Adults with Mental Illness for Learning and Social Inclusion.
In picture Clubhouse activists from Finland, Germany, the Netherlands, Romania, Slovenia, Sweden and USA.
EMPAD project developed training program and material on Community‐Based Rehabilitation (CBR) and the Clubhouse model as means to mental health policy reforms .
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 18
ESITYKSENI PÄÄVIESTI:
AKTIIVISEN YHTEISTYÖN AVULLA
SUOMEN KLUBITALOT ON JUURRUTETTAVA OSAKSI PAIKALLISIA JA SEUDULLISIA MIELENTERVEYSPALVELUJA, MYÖS
TULEVILLA SOTE ‐ ALUEILLA
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 19
3. Kansainväliset mielenterveyspolitiikan suositukset sekä todellisuus vuonna 2014 meillä ja muualla
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 20
MIELENTERVEYSPOLITIIKAN
REFORMIT JA UUSI SUUNTA • EMPAD‐raporttia varten käytiin läpi noin 30 kansainvälistä selvitystä, politiikkasuositusta vuodesta 1990 lähtien, sekä runsaasti muita lähteitä;
• Tärkein kehityksen linjaaja on YK:n uusi vammaisten oikeuksien sopimus (UN CRPD 2006), joka tuli voimaan vuonna 2008;
• Toimijoina YK, WHO, ILO ja UNESCO, Euroopan Neuvosto (EN) ja Euroopan Unioni (EU) sekä joukko järjestöjä ja tutkimuslaitoksia; WHO julkaisi 2000‐luvulla sarjan mielenterveysalan opaskirjoja;
• Uusi suunta sairaaloista avopalveluihin ja tuki osallisuuteen; Helsingin julistus ja Euroopan toimintasuunnitelma (hyväksytty WHO‐
Euroopan alueen terveysministerikokouksessa Helsingissä tammikuussa 2005).
• Vuonna 2007 suosituksista muokattiin WHO:n Pyramidimalli.
• Maailman terveysjärjestön ja sen Euroopan aluetoimiston tavoite‐
ohjelmat (maailma & Eurooppa) vuosille 2013 ‐ 2020
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 21
WHO:n Pyramidimalli mielenterveyspalvelujen optimirakenteeksi Vähäisin tarve
Psykiatriset
sairaalat,
pitkäaikaishoito
Suurimmat
kulut käyttäjää kohti Mielenterveys‐
palvelut yleisissä sairaa‐
loissa ja niiden poliklinikoilla
Mielenterveyspalvelut sosiaali‐ ja terveyskeskuksissa Yhteistyö eri alojen kesken ja palvelujen koordinointi; asumispalvelut, päiväkeskukset
Suurin tarve
Klubitalot voimaantumisen tukena
Käyttäjien ja heidän läheistensä osallistuminen kokemusasiantuntijuus, ja yhteisön resurssien käyttö
Apu ja tuki ystäviltä, vertaistukiryhmät sekä valmennus itsehoitoon ja oireiden hallintaan Lähde: WHO 2003 (Revised 2007), soveltanut E.Hänninen 2015
Pienimmät
kulut käyttäjää
kohti
MUTTA PYRAMIDIMALLI EI YKSINÄÄN RIITÄ
!!!!
YHTEISTYÖ ON TARPEEN
MUIDEN PALVELUALOJEN JA
PAIKALLISTEN VOIMAVAROJEN KANSSA
(yleiset palvelut, yritykset, järjestöt jne)
yhteisölähtöisen kuntoutumisen (CBR)
suosituksia noudattaen
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 23
Yhteisölähtöisen kuntoutumisen (CBR) pääkomponentit, jotka vastaavat
yhteiskunnan eri toimintasektoreita
Voimantuminen empowerment ja vaikuttaminen päätöksiin
Sosiaalipalvelut,
oikeusturva
ja vapaa‐aika
Toimeentulo,
työ ja asunto
Oppiminen
ja koulutus
Terveydenhuolto ja mielenterveys‐
palvelut
Voimaantuminen on paitsi oma komponentti, myös kaikki muut tahot kattava kuntoutumisen kokonaistavoite
Lähde: YK:n Maailman Terveysjärjestön, Työjärjestön sekä Kasvatus‐ , tiede ja kulttuurijärjestön yhteiset CBR‐toimintalinjaukset.
Julkaistu lokakuussa 2010. Muokannut yllä olevaan muotoon Esko Hänninen 27.1.2015. 10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 24
Yhteisölähtöisen kuntoutumisen CBR – matriisi:
Komponentit ja niiden elementit
TERVEYDEN‐
HUOLTO
OPPIMINEN JA KOULUTUS
TOIMEENTULO,
TYÖ JA ASUNTO
SOSIAALISET ja
MUUT PALVELUT
VOIMAANTU‐
MINEN
• Terveyden
edistäminen
• Varhaiskasvatus
• Elämänhallinta‐
taitojen oppiminen
• Yksilöllinen tuki ja avustaminen
• Viestintä‐ ja edun‐
valvontataitojen oppiminen
• Ennalta ehkäisevät
toimenpiteet
• Peruskoulu
• Itsensä työllistäminen
• Ihmissuhteet, pari‐
suhde ja perhe: so‐
siaalisen tuen lähde
• Yhteisön palvelujen ja voimavarojen
hyödyntäminen
• Terveyspalvelut,
ml. mielenterveys‐
palvelut
• Toisen ja korkea‐
asteen koulutus
• Työllistyminen palkkatyöhön
• Kulttuuri ja taiteet
• Osallistuminen
poliittiseen toimintaan
• Lääkinnällinen kuntoutus
• Muu opiskelu, mm. • Rahoituspalvelujen kansalaisopistoissa saatavuus
ja klubitaloissa ymv. • Virkistys, vapaa‐
aika ja urheilu
• Oma‐apu ‐ ja vertaisryhmiin osallistuminen
• Tekniset apu‐
välineet
• Elinikäinen oppiminen • Oikeuksien
turvaaminen ja edunvalvonta
• Osallistuminen järjestötoimintaan
• Sosiaaliturva‐
etuudet, ml. asu‐
minen
Lähde: YK:n Maailman terveysjärjestön, Työjärjestön sekä Kasvatus‐, tiede ja kulttuurijärjestön yhteiset CBR‐toimintalinjaukset.
25
Julkaistu lokakuussa 2010. Suomentanut ja muokannut yllä olevaan muotoon Esko Hänninen 27.1.2015. 4. Millaista mielenterveyspolitiikkaa Suomessa tarvitaan vuosina 2016 – 2025?
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 26
CBR‐SUOSITUSTEN JA KLUBITALO‐
MALLIN YHTYMÄKOHTIA
• Arvot, periaatteet ja tavoitteet ovat yhteisiä;
• Klubitalomenetelmä tukee yhteisöllistä kuntoutumista ja toipumista, sekä WHO:n pyramidimallin toteutumista;
• Klubitalojen jäsenten osallisuuden ja itsemääräämisen kehittymistä tukee yhteistyö monien muiden tahojen sekä järjestöjen kanssa yli yhteiskunnan sektorirajojen (kuten CBR –suositukset neuvovat);
• Klubitalot toteuttavat jäsentensä ihmisoikeuksia, tasa‐
arvoista osallistumista ja kunnioittavat jokaisen ihmisarvoa, ja kokemusasiantuntijuutta. 10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 27
TUTKIMUSTULOKSIA SUOMESTA
RAY:n rahoittama tutkimus (2009) Hietala‐Paalasmaa Outi, Hujanen Timo, Härkäpää Kristiina ja Reuter Anni: Mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. (Myös yli 20 muuta tutkimusta julkaistu).
Osallistuminen klubitalojen toimintaan:
•
•
•
•
•
•
Edistää jäsenten toipumista; Vähentää sairaala‐ ja muiden palvelujen käyttöä, uusien jäsenten sairaalahoitopäivät vähenivät seuranta‐aikana (noin 1½ v) 75 %, myös avopalvelujen käyttö väheni; vain avohoitoa käyttäneiden käyttösuoritteet vähenivät 25 % seuranta‐aikana; myös pitkäaikaisjäsenillä avohoidon käyttösuoritteet olivat samalla alemmalla tasolla, mikä viittaa  osallistumisen pitkäaikaisiin vaikutuksiin (raportti, ss. 122‐124);
Edistää hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa; Tukee jäsenten motivaatiota uusien taitojen oppimiseen, opiskeluun ja työllistymiseen; ja
Klubitalot tuovat kustannushyötyjä rahoittajilleen, vähentäen muiden palvelujen käyttöä. ”Klubitaloilla on selkeä ja tärkeä merkitys – myös talouden näkökulmasta –
mielenterveyspalvelujen osana ja järjestelmän tuottamien palvelujen täydentäjänä”. (raportti, s. 141).
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 28
SUOSITELTAVIN MIELENTER‐
VEYSPALVELUJEN KEHITTÄMIS‐
LINJA ON YHDISTELMÄ:
WHO:n pyramidimalli
+
CBR – yhteisölähtöisen
kuntoutuksen periaatteet
Jotka muodostavat paikallisen & alueellisen yhteisölähtöisen mielenterveyspolitiikan,
jossa klubitalomenetelmälle on
osoitettu selkeä rooli.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 29
MITEN UUDET YHDISTELMÄ‐
LINJAUKSET TOTEUTETAAN?
1. Edistetään kuntoutujien omahoitoa, oireiden hallintaa ja selviytymistaitoja;
2. Kehitetään ja monipuolistetaan avohoidon palveluja (mm. tukea asumiseen, kriisipalvelu‐ ja kotihoitotiimejä, klubitaloja, vertaistukea ja muita yhteisöllisiä kuntoutumismuotoja ‐ kuten tuettua työllistymistä (työvalmentajamalli), tuetaan järjestöjen palveluja, päiväyksiköitä ja käytetään kokemusasiantuntijoita kouluttajina ymv);
3. Tehostetaan mielenterveyspalveluja terveyskeskuksissa, kouluterveyden‐
huollossa, työterveysasemilla, sairaaloissa ja niiden poliklinikoilla;
4. Vähennetään vuosittain mielisairaaloiden käyttöä ja kohdennetaan osa säästyvistä voimavaroista 2. kohdassa tarkoitettuun kehittämiseen; sekä
5. Täydennetään edellä kuvattua WHO:n ”pyramidimallia” yhteistyöllä ja yhteensovitetuilla palveluilla yli sektori‐ ja ammattikuntarajojen CBR ‐
periaatteiden mukaisesti. (Lähteet: WHO 2007 Pyramid Framework & WHO, ILO, UNESCO 2010 CBR – Guidelines).
Suomen MIELI 2009 ohjelma päihde‐ ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi vuoteen 2015 pääosin vastasi näitä linjauksia. Mutta kaikkia asetettuja tavoitteita ei saavutettu:
Suomen mielenterveysalan kaikista voimavaroista noin 75 % on sidottu psykiatristen sairaansijojen
käyttöön ja ylläpitämiseen.
(Lähde: OECD:n arviointiraportti 2014 Suomen mielenterveyspolitiikasta)
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 30
Klubitalot tukevat mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta
Klubitalot oppimis‐ ja vertaistukiyhteisöinä sekä siltana terveydenhuollosta sosiaaliseen osallisuuteen
Klubitalo
Psykiatrinen ja lääketieteellinen hoito, lääkitys ja erilaiset terapiat
Lääkinnällinen kuntoutus ja valmennus,
Päiväsairaalat ja päiväkeskukset,
kuntoutuskodit
ymv.
Mielenterveyspalvelut
• Psykososiaalinen kuntoutuminen
• Työpainotteinen päiväohjelma
• Oppimismahdollisuuksia: mm tietokonetaidot, hygieniapassi, kielikurssit, sosiaaliset taidot jne
• Uudet ihmissuhteet ja vertaistuki
• Ohjausta koulutus‐ ja työasioissa
• Tukea asumisongelmiin
• Jäsenten etujen valvonta viran‐
omaissuhteissa
• Ymv.
KOULUTUS
Ohjattu ja tuettu koulutus & valmennus ja ammattikoulutus
TYÖLLISTYMISEN TUKIMUODOT:
→ Siirtymätyö
→ Tue u työ
→ Itsenäinen työ
Työvalmentajan jatkuva tuki
Asumisohjelma
Tuettu koulutus ja työllistyminen, työkokeilut ja siirtyminen yleisille työmarkkinoille uusin taidoin
Yksilöllinen voimaantumisen, toipumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden prosessi
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 31
KLUBITALOJEN YHTEISTOIMINTA
MUIDEN TAHOJEN KANSSA
 Klubitalotoiminnan eräs kulmakivi on yleisten palvelujen hyödyntäminen jäsenten kuntoutumisprosesseissa.
 Yleisiin palveluihin liittyvät myös niitä ohjaavat viran‐
omaistahot, joiden kanssa klubitalojen olisi ylläpidettävä hyviä yhteistyösuhteita jäsenten tarpeiden vuoksi.
 Klubitalot on ”juurrutettava” osaksi paikallisia ja alueellisia mielenterveysalan palvelukokonaisuuksia –
siltoina terveydenhuollon ja arjen normaalimaailman välillä.
 Klubitalojen oltava mukana uusien SOTE‐alueiden
järjestelyissä, jotta toiminnan jatkuvuus turvataan suuren muutoksen keskellä  tavoitteena seudulliset klubitalot.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 32
5. Kuntoutusmenetelmän tuottamat hyödyt käyttäjille, perheille ja rahoittajille päätöksenteon perustaksi
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 33
KANSAINVÄLISIÄ TUTKIMUSTULOKSIA Tiivistelmä avaintuloksista:
(Lähteet: http://www.iccd.org/effectiveness.html & http://www.clubhouse‐intl.org/recent_research.html) Osallistuminen klubitalojen toimintaan: •
•
•
•
•
Edistää jäsenten toipumista;
Edistää jäsenten hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa;
Vähentää merkittävästi psykiatrisen sairaalahoidon ja muiden terveyspalvelujen käyttöä, ja siten myös sairaalakustannuksia (lukuisia tutkimustuloksia);
Tukee menestyksellä jäsenten motivaatiota opiskeluun ja työllistymiseen; sekä
Klubitalot tukevat jäsenten elämänhallintaa, helpottavat perheiden huolia, ja ovat kustannustehokkaita rahoittajilleen.
Tanskan tutkimustuloksia (Lähteet: Hoejmark, Rosendal Jensen & Langager 2011; Konsulentfirmaet KX, Vejle 2011):
•
•
•
•
•
•
Seitsemän klubitaloa kattava tutkimus osoitti, että enemmistölle jäsenistä klubitalot olivat hyvin toimiva kuntoutumis‐ ja toipumisympäristö;
Klubitalojen periaatteiden ja tukimuotojen puitteissa jäsenten toipuminen, henkilökohtainen muutos, oppiminen ja kehitys ovat mahdollisia;
Jäsenet kokivat olevansa klubitaloissa odotettuja, haluttuja ja tarpeellisia;
Vejlen klubitalon tutkimuksen päätulos oli, että osallistuminen klubitalon toimintaan vähensi merkittävästi sekä sairaala‐ että avopalvelujen käyttöä säästäen siten kunnan voimavaroja;
Osallistumisella oli myös positiivisia vaikutuksia jäsenten hyvinvointiin, toipumiseen, työtaitoihin ja sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin;
Klubitalotoimintaa suositeltiin molemmissa tutkimuksissa laajempaan käyttöön Tanskassa.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 34
PÄÄTTÄJÄT TARVITSEVAT ENEMMÄN TIETOJA KUSTANNUKSISTA JA VAIKUTTAVUUDESTA
 Uuden 25 – 30 päivittäiselle käyttäjälle suunnitellun Klubitalon vuotuiset kokonais‐
kustannukset ovat noin 300 ‐ 350 000 euroa, eli vähemmän kuin kahden psykiatrisen sairaalapaikan koko vuoden kustannukset!
 Kun järjestö tai säätiö ylläpitää Klubitaloa, sen vuotuisia menoja tuetaan RAY:n voittovaroista keskimäärin 50 %. Kuntien nettomenot em. tapauksessa ovat siten noin 150–175 000 euroa vuodessa.
 Yleisin sairaanhoitopiirien psykiatrian hoito‐vrk:n laskutushinta kunnille on v. 2015 noin 500 euroa/vrk tai vähän yli. Tehostetun hoito‐vrk:n hinta kunnille on kaksin‐ tai jopa kolminkertainen. Keskimääräinen sairaalahoitojakso v. 2014 oli Suomessa 36 vrk, yhden hoitojakson kokonaishinta kunnille on 20 000 euroa, ja yhden sairaalapaikan koko vuoden käyttökustannukset ovat kunnille siten keskimäärin noin 200 000 euroa.  Klubitalojen perustaminen on kunnille sijoitus, ei kustannuserä, koska kuntoutuja‐
jäsenten muiden kalliimpien palvelujen käyttö vähenee ja kuntien mielenterveysalan kokonaismenot alenevat. 1½ ‐ 2 sairaalapaikan vuosikustannuksilla voidaan kattaa yllä kuvatun 25 – 30 päivittäisen käyttäjän Klubitalon koko vuoden toimintamenot.  Klubitalojen perusidea on saattaa jäseniään uusien taitojen oppimisen, omatoimisen opiskelun, ammatillisen koulutuksen ja työkokeilujen ja tuetun työllistymisen kautta ”normaalin elämän urapoluille”.
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 35
LASKENTAESIMERKKI 10 PSYKIATRISEN SAIRAALAPAIKAN SÄÄSTÖN KÄYTÖSTÄ AVOHOITOON
10 psykiatrisen ss:n käytön vähentäminen vuodessa tuo säästöä kunnan/seutukunnan mielenterveysmenoihin vähintään 2 000 000,‐ EUR, mikä on pysyvä vuotuinen säästö.
Säästön käyttösuunnitelma avohoito‐ ja kuntoutuspalvelujen kehittämiseen:
 Palkataan terveyskeskukseen ja kouluterveydenhuoltoon esimerkiksi 7‐8 uutta mielenterveysalan ammattilaista, ja täydennyskoulutetaan henkilöstöä (kulut vuodessa noin 500 000 euroa);
 Välivuokrataan 10–20 vuokra‐asuntoa mielenterveyskuntoutujille ja palkataan 2 asumisen tukihenkilöä (kulut vuodessa noin 150 000 euroa);
 Perustetaan uusi laatusuositusten mukainen Klubitalo yhdessä perustettavan ylläpitäjä‐
yhteisön tai jo toimivan järjestön kanssa 25–30 päivittäiselle mielenterveyskuntoutu‐
jalle (kulut vuodessa noin 350 000 euroa, josta kunnan osuus puolet eli 175 000 euroa, RAY–avustus kattaa loput);  Palkataan 2 koulutettua työhön valmentajaa neuvottelemaan työpaikoista kuntoutujille paikkakunnan yritysten ja työnantajien kanssa, heidät voidaan sijoittaa tekemään työtään edellä ehdotetussa klubitaloyhteisössä (kulut vuodessa noin 175 000 euroa);  Tuetaan vuosittain kolmea paikallista mt‐järjestöä (kulut vuodessa 200 000 euroa);  AVOHOIDON LISÄMENOT yhteensä noin 1,2 MEUR, kuntien säästöksi jää € 800 000,‐! •
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 36
WHO:n
PYRAMIDI ‐
RAKENNEMALLI
KÄYTTÖÖN
SUOMEN MIELENTERVEYSPALVELUJEN
UUDISTAMISTA ON JATKETTAVA Valtaosa mielenterveys‐
Changing perspectives –
MIELENTERVEYSPOLIITTINEN Protective philosophy
care
palvelujen kaikista changing allocation of RAKENNEMUUTOS SOTE‐
Majority of manpower and resursseista on yhä resources
UUDISTUKSEN OSAKSI
finances are
in the sitoutunut sairaaloihin
institutions and hospitals
vuonna 2015
Valtaosa voimavaroista on Inclusive philosophy
suunnattava avohoitoon ja palvelut järjestettävä yhteis‐
Majority of manpower and työssä yli sektorirajojen käyt‐
finances should be in the täjien kaikkien, ei vain
lääkin‐
community based services
nällisten tarpeiden mukaan
Sairaalakeskeisen psykiat‐
rian laaja käyttö ei perustu tutkimusnäyttöön
(=vähäisin tarve, mutta korkeim‐
mat yksikkökustannukset)
80 %
Pääosa palveluista tulisi järjestää paikallisesti siellä missä ihmiset asuvat (=suurin tarve, mutta pienimmät kustannukset käyttäjää kohti)
(Lähteet: Esimerkiksi WHO 2009 ja 2013; OECD 2014; Hänninen 2012 & Pfeiffer 2013) 80 %
KIITOS KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ!
10/09/2015
Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 38