Työllisyyden kuntakokeilun loppuraportti
JAUS PALVELUOH N TYÖKYVYTI ARVIOIN NUS N E M L NVA TYÖHÖ KUNTOUT TAVA TYÖTOIMINTA TYÖNA YRITYS NTAJA- JA YHTEIS TYÖ Loppuraportti 2012-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. Työllisyyden kuntakokeilu – Jyväskylä, Jämsä, Muurame�����������������������������������������������������3 1.1. Kuntakokeilussa on kehitetty tulevaisuuden työllistämistä����������������������������������������� 3 1.2. Vastuu työllisyydenhoidosta siirtyy kunnille���������������������������������������������������������������� 4 1.3. Hankkeen sidosryhmiltä saatu palaute������������������������������������������������������������������������ 5 2. Töihin!-palvelu Jyväskylä�����������������������������������������������������������������������������������������������������6 2.1. Toimivan konseptin toteuttaminen������������������������������������������������������������������������������ 7 2.2. Työnantaja- ja yritysyhteistyö�������������������������������������������������������������������������������������� 8 2.3. Työhönvalmennus ja henkilökohtainen ohjaus���������������������������������������������������������� 10 3. Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Jyväskylä�����������������������������������������������������������������������������13 3.1. 3.1.1. Työttömien työkyvyn arviointi asiakkaan palvelutarpeen perusteella���������������������� 13 3.1.2. Työkyvyn arviointi Jyväskylä�������������������������������������������������������������������������������������� 14 3.1.3. Työkyvyn arvioinnin toimivia malleja������������������������������������������������������������������������� 15 3.1.4. Tulevaisuuden pohdintaa������������������������������������������������������������������������������������������� 16 3.2. 3.2.1. Yksilövastuullinen palveluohjausmalli����������������������������������������������������������������������� 17 3.2.2.Sosiaaliasemayhteistyö���������������������������������������������������������������������������������������������� 19 3.2.3. Kevennetty aktivointisuunnitelma����������������������������������������������������������������������������� 19 3.2.4. Kuntouttava työtoiminta�������������������������������������������������������������������������������������������� 20 3.2.5. Työnantajayhteistyö osana ohjaus- ja kuntoutuspalveluja���������������������������������������� 21 3.2.6. Huhtasuon osahanke������������������������������������������������������������������������������������������������� 22 4. Jämsän työllisyyspalvelut��������������������������������������������������������������������������������������������������23 4.1. Yritysyhteistyö Jämsä������������������������������������������������������������������������������������������������� 24 4.2. Kuntouttava työtoiminta Jämsä��������������������������������������������������������������������������������� 25 4.3. Työkyvyn arviointi Jämsä������������������������������������������������������������������������������������������� 26 5. Töihin!-palvelu Muurame��������������������������������������������������������������������������������������������������27 5.1. Työhönvalmennus������������������������������������������������������������������������������������������������������ 27 5.2. Työnantaja- ja yritysyhteistyö������������������������������������������������������������������������������������ 28 5.3. Työkyvyn arviointi Muurame������������������������������������������������������������������������������������� 30 5.4. Kuntouttava työtoiminta Muurame��������������������������������������������������������������������������� 30 6. Resurssit ja viestintä���������������������������������������������������������������������������������������������������������31 6.1. Henkilöstö������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ 31 6.2. Talous������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 32 6.3. Viestintä��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 32 7. Liitteet������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������33 Kuntavastuullinen työttömien työkyvyn arviointi������������������������������������������������������ 13 Palveluohjaus������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 17 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 1. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU – JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, MUURAME KUNTAKOKEILUSSA ON KEHITETTY TULEVAISUUDEN TYÖLLISTÄMISTÄ Syyskuussa 2012 käynnistyneelle valtakunnalliselle Työllisyyden kuntakokeilulle asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet: etsiä keinoja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja kehittää kunnille työllisyyden hoidon malleja. Työtä on tehty 26 eri hankkeessa ja niihin on osallistunut 61 kuntaa eri puolilta Suomea. Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän hanke on ollut yksi hanke 26 hankkeen joukossa. Hankkeen palveluihin on kolmen vuoden aikana osallistunut 2 400 eri henkilöä. Päättyneistä asiakkuuksista lähes 40 % työllistyi ja kuntouttavaan työtoimintaan sekä työkyvyn arviointipalveluihin osallistui lähes viisisataa eri henkilöä, muutamia tunnuslukuja mainitakseni. Työnhakija-asiakkailta saamamme palautteen perusteella onnistuimme luottamuksen rakentamisessa asiakkaiden kanssa. Tärkein tekijä luottamuksen rakentamisessa oli mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa asiakkaiden henkilökohtaisiin tapaamisiin. Ajankäytön mahdollisti se, että hanke pystyi palkkaamaan riittävästi ammattilaisia asiakastyöhön. Toki saimme myös kriittistä palautetta. Aina hanke ei ole pystynyt auttamaan työllistymisessä ja se herätti asiakkaissa ymmärrettävääkin kritiikkiä. Kriittisistä kommenteista huolimatta saimme myös ymmärrystä siitä, että työpaikkojen vähyys ei ole ollut kuntakokeilun syytä. Työnantaja-asiakkaat arvostavat palautteen perusteella ennen muuta nopeaa ja joustavaa palvelua. Moni työnantaja on kokenut hyvänä, että hankkeen yrityskoordinaattori on antanut palvelulle kasvot. Se on helpottanut yhteydenpitoa ja lisännyt luottamusta. Luottamuksellinen yhteistyö työnantajan ja yrityskoordinaattorin välillä on mahdollistanut avoimen ja rehellisen vuoropuhelun. Yhtenä kuntakokeilun tavoitteena oli kehittää kunnille työllisyyden hoidon malleja. ”Mallintöitä” ei ole suinkaan tehty kirjoituspöydän ääressä istuen, vaan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä. Hyvien käytäntöjen etsiminen käytännön asiakastyössä on ollut tärkein menetelmä mallien kehittämisessä. Kolmen eri kunnan kanssa yhteistyönä tehty kehitystyö on ollut palkitsevaa. Kehittäminen on perustunut kuntien paikallisen toimintaympäristön tuntemiseen. Mitään palvelumallia ei voi sellaisenaan kopioida kunnasta toiseen, mutta monia hyviä käytäntöjä voidaan soveltaa kuntien kesken. Hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa. Juurruttamistyö kunnissa on parhaillaan menossa. Kuntien päättäjät ovat parhaillaan Jyväskylässä, Muuramessa ja Jämsässä käsittelemässä esityksiä Työllisyyden kuntakokeilun toimintojen vakinaistamiseksi. Tämänhetkisten tietojen perusteella suurin osa hankkeen aikana toteutetuista toiminnoista on juurtumassa kuntien omaksi toiminnaksi. On ollut suuri ilo olla mukana kehittämässä kuntien työllisyydenhoidon palveluita. Uskon, että hanke on pystynyt jättämään pysyvän jäljen työllisyydenhoidon kentälle. Haluan kiittää hankkeen rautaista jengiä hyvin tehdystä työstä. Kiitos myös Teille kaikille yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Harri Halttunen hankepäällikkö Työllisyyden kuntakokeilu TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 3 1. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU – JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, MUURAME 1.2. VASTUU TYÖLLISYYDENHOIDOSTA SIIRTYY KUNNILLE Kuntakokeilulla oli kaksi tarkoitusta: käytännön työllistämistoiminta ja uusien toimintatapojen kehittäminen. Käytännön työllistämisessä jäätiin resursointiin nähden mielestäni jonkin verran, mikä johtui tietysti pääosin taantumasta. Uusien toimintatapojen kehittämisessä onnistuttiin hyvin ja ne voidaan ottaa nyt käyttöön. Kuntakokeilun aikana tehtiin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavia toimenpiteitä, joiden ansiosta pystymme jatkossa paremmin vastaamaan yleisiin työvoimahallinnon muutoksiin. Kuntakokeilun sisälle muodostui omia yksikköjä, jotka eivät pystyneet keskenään optimaaliseen yhteistyöhön. Kuntakokeilun sisällä olisi pitänyt tehdä jo kokeilun aikana rohkeampia organisaatiomuutoksia. Jämsässä ollaan kuntakokeiluun tyytyväisiä, hankkeen kautta saimme työttömien aktivointiin ja työllisyydenhoitoon lisää resursseja. Lisäksi saimme kokemustietoa tulevaisuuden työllisyydenhoidon suunnittelua varten. Hankkeen aikana paljastuivat työttömien moninaiset palvelutarpeet, joihin pystyimme aika pitkälle vastaamaan hankkeen kautta. Ongelmaksi Jämsässä muodostui se, että hankkeen aikana paikalliset yritykset olivat erittäin varovaisia työvoiman rekrytoinnin ja esimerkiksi työkokeilujen suhteen. Emme ole onnistuneet aktivoimaan riittävästi työttömiä yrityksiin. Taustalla on tietenkin globaali talouden taantuma ja Jämsän jossain määrin yksipuolinen ja kapea yrityssektori. Tämä on ollut mielestäni ainut negatiivinen asia hankkeen aikana. Hankkeen kautta meille on muodostunut kuva siitä, kuinka kaupungin työllisyydenhoito pitäisi jatkossa järjestää. Hankkeen kokemusten pohjalta on laadittu Jämsän kaupungin työllistämisohjelma vuosille 2016-2018. Ohjelmaan on kirjattu tulevien vuosien työllisyydenhoi- Muuramessa suurin osa kuntakokeilun hankesuunnitelmaan kirjatuista tavoitteista on toteutunut. Kuntakokeilu onnistui hyvin yritysyhteistyön rakentamisessa ja työllistämisessä. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen on toteutunut ja lisääntynyt merkittävästi kolmessa vuodessa. Myös kuntoutusohjauksen työskentely työkyvyn selvittelyissä ja eläkeasioissa on ollut laadultaan hyvää ja tuloksellista. Tällaista paneutumista ja prosessien johtamista ei olisi kunnan voimavaroin pystytty tekemään. Samoin työttömien osaamisen vahvistaminen erilaisten korttikoulutusten avulla on ollut tarpeellista. Yhteistyö työvoimaviranomaisen kanssa on kehittynyt sekä TYP-toiminnan että muiden TE-toimiston asiakkuuksien osalta. Myös järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä olemme päässeet eteenpäin. Toivottavasti kaupunki ottaa kuntakokeilun hyvistä käytännöistä ja tehdyistä virheistä opikseen ja rakentaa pysyvät työllisyydenhoidon palvelut kokeilussa saatujen kokemusten pohjalle. Käytännössä useimmat kuntakokeilun lopulliset sisällöt otetaan huomioon ja mukaan vuoden 2016 organisaatioon. Luonnollisesti laki monialaisesta yhteispalvelusta vaikuttaa kokonaisuuteen ratkaisevasti. Anssi Niemelä työllisyysjohtaja Jyväskylän kaupunki don strategiset linjaukset, resurssit sekä toimenpiteet. Ilman Työllisyyden kuntakokeilua ja siitä saatuja kokemuksia tällaisen ohjelman laadinta olisi ollut kovin vaikeaa. On puhuttu Työllisyyden kuntakokeilun jatkopilotista ja sen pohjaksi mahdollisesti tulevasta lakiuudistuksesta. Kannatan lämpimästi mahdollisimman pian käynnistyvää jatkoa. Toivottavasti annetaan kunnille lisää mahdollisuuksia päättää laajemmin työllisyydenhoidosta paikallisella tasolla. Nyt kustannusvastuuta ollaan siirtämässä kunnille, mutta tällä hetkellä työkaluja on kovin vähän työkalupakissa. Heikki Oksanen tulosaluejohtaja Jämsän kaupunki Muuramessa työllisyyspalveluiden organisointi ja työllisyysstrategia toteutui hankkeen aikana ja uutta organisointia suunnitellaan v. 2016 aikana. Muuramen työllistämisohjelmassa on 15 strategista linjausta, joiden pohjalta edetään eri sektoreilla. Yrityskoordinaattorin tehtävää esitetään v. 2016 kunnan yleishallintoon. Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvassa huomioidaan hankkeessa tehtyä työtä. Työttömien työkyvyn selvittelyyn hankitaan ostopalvelua. Ensi vuonna suunnitellaan työllistämispalveluiden siirtyminen kokonaisuutena yleishallintoon. Kunnassa laaditaan päivitystä elinkeinopoliittiseen suunnitelmaan, joka yhdessä työllisyysohjelman kanssa nivotaan osaksi kuntastrategiaa. Tulo- ja byrokratialoukut jäivät hankkeen osalta tutkimatta, mutta ilmeisesti valtakunnallisesti niitä työstettiin. Palkkatuettuun työhön sisällytettävät koulutusjaksot eivät meillä toteutuneet. Hankkeessa olleet työntekijät vaihtuivat Muuramessa jonkin verran, mikä vaikutti yhteistyöhön. 4 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI Auli Lepoaho vt. palvelujohtaja Muuramen kunta 1.3. HANKKEEN SIDOSRYHMILTÄ SAATU PALAUTE Työllisyyden kuntakokeilu teki lokakuussa 2015 palautekyselyn, jossa pyydettiin sidosryhmiltä palautetta hankkeen onnistumisesta ja kehittämiskohteista. Palautekysely lähetettiin hankkeen keskeisille sidosryhmille sähköpostikyselynä. Avoimessa kysymyksessä pyydettiin vastaajia kommentoimaan: Missä asioissa Työllisyyden kuntakokeilussa onnistuttiin. Vastauksissa ilmeni mm. yhteistyö ja kokemusten vaihto kokeilukuntien välillä. Tärkeänä vastaajat näkivät sen, että kuntakokeilua on voitu toteuttaa jokaisessa hankekunnassa sille sopivalla tavalla ja että kuntien valmiudet toteuttaa työllisyydenhoitoa tulevaisuudessa ovat parantuneet. Asiakkaalle tarjottu henkilökohtainen ohjaus ja ”yhden luukun periaate ” korostui monessa vastauksessa positiivisena asiana. Palaut- teen perusteella kuntakokeilussa on kehitetty onnistuneita toimintamalleja, kuten työkyvyn arviointia, yritys- ja työnantajayhteistyötä sekä yksilöohjausta. Kuntakokeilun toiminta koettiin aktiiviseksi ja konkreettiseksi. Hanketta kehitettiin joustavasti eteen tulevien tarpeiden mukaan. Kuntakokeilu on koettu tärkeäksi lisäresurssiksi työllistämisessä, mutta samalla palautteissa pohdittiin, ovatko käytetyt resurssit ja hankkeesta saadut tulokset ja hyöty samassa suhteessa. Toisessa avoimessa kysymyksessä kysyttiin sidosryhmiltä: Mitä asioita Työllisyyden kuntakokeilussa olisi voitu tehdä paremmin. Sidosryhmät toivoivat, että kuntakokeilussa olisi kehitetty enemmän täysin uusia toimintamalleja. Palautteessa kiinnitettiin huomiota siihen, että kuntakokeilun henkilöstö on vaihtunut paljon ja se on vaikuttanut pitkäjänteiseen työskente- lyyn negatiivisesti. Hankkeen sisällä toimivien palvelujen olisi haluttu nähdä muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden sen sijaan että ne toimivat toisistaan erillisinä palveluina. Sidosryhmän edustajat kokivat, että kuntakokeilun ja TE-toimiston välinen yhteistyö olisi voinut olla sujuvampaa. Palautteiden mukaan kuntakokeilussa on nähtävissä hanketyön ongelma; toiminnan vakinaistaminen ja jatkuvuus hankkeen päättymisen jälkeen. Kokeilujen sijaan toivottiin vastaavaa resursointia peruspalveluihin, jotta pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä päästäisiin toteuttamaan. Kuntakokeilulle toivottiin myös jatkoa, jossa olisi enemmän mahdollisuuksia työllisyyteen liittyvän byrokratian purkamiseen. sivu 277. nen.fi ies a n MAANANTAINA 14.9.201 NIMeLLÄ Inkeri P asanen Työttömiä ei saa u nohtaa Työttömyyden ka svu ei tunnu taittuvan, vai kka sitiivisia merkkejä pieniä poinvestointien ja viennin pir istymisestä jo löytyykin. Alati ka sva myys on jäänyt ku va työttöitenkin viime päivinä julkisess a keskustelussa sivuosaan, ku n jo vat yhdessä amma työssä olettiyhdistysliikkeen kanssa keski ttyvät puolustamaan etujaan. Hallituksen kaava ilemat työelämän muutokse t voivat parantaa vuosien saatos sa mutta kovin nope työllisyyttä asti ne eivät tilastoja kaunista. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu n ka seksi työllisyys tar tkaisemivitsee tekoja tässä ja nyt. Sähköiset palvelut vä apu työvoimato ovat hyim mutta ei niistä ihm istoissakin isten korvaajiksi ole. Mitä no peammin työttömäksi jäänyttä voidaan henkilökohtaisesti au ttaa, sitä varmemmin hän työ llistyy. Työllistämiskulut tulisivat aikanaan moninkertaisest i takaisin verotuloina. ” Hyviä esimerkke jä kohdallaan oli syy sestä löytyy mutta työllistämitä harmittavan jellä oleva työkyky arvioida jäl- Nuoria työttömy usein ne ovat pro ys koettelee jekteja, jotka eiä (Ksml 3.9.) pahiten. Kun he vät tuloksista hu Ku nta ko ke ilussa löy inäkuussa koolimatta jää pyko maan yleinen työttömyyttä – ihm tyi piilosyviksi käytännöik työttömyysaste isiä, jotka oisi. oli 8,4 prosentti keasti kuuluisivat vasti toisin käy Jyv Toivottaa, all jo äskylän, Jämtiaista työttöminä e 25-vuoMutta mikä paras eläkkeelle. sän ja Muuramen ta, löytyi myös oli 17,4 provuoden lopsenttia: yhteensä piilotyöpaikkoja: puun päättyvälle pie noin 66 000 Työllisyyden nuorta. keskisuuria yrityk niä ja jopa kuntakokeilulle. siä, joissa oli kova tarve lisätyö Jo edellisen hallit Työllisyyden kunta voimalle mutta uksen aikana yhdeksi nuorten ei ollut löytynyt on osallistunut ko kokeiluun rohkeutta tai aityöllistämiskeilmen vuoden noksi nostettiin op kaa työntekijän ets aikana yhteensä 2 251 pitkäaipisopimusjärimise jestelmä. Se on ku kaistyötöntä. Noin Työllisyyden kunta en. itenkin jäänyt tuhannen ihkokeilun Suomessa aikuis kulut vuosina 20 misen asiakkuus ten ammatilli12–2015 ovat kuntakokeilussen pätevöitymise olleet noin 4,6 mi sa on jo päättynyt. n väyläksi. Yriljoonaa euNäiden tutykset eivät halua roa. Jyväskylässä hannen joukosta on arvioitu, etmaksaa kou40 lutettavalle nuore tä hankkeen parha eli noin 400 on työ prosenttia lle vähimmäisita käytäntöllistynyt. palkkaa. jä voitaisiin jatka Keskeistä kuntako a noin miljookeilussa oli nan euron lisäyk työntekijöiden he Ha llit us on nyt ottanut osaksellä kaupungin nkilökohtaisi osaamisen ja ko budjettiin. nen paneutumine ulutuksen kärn kunkin työtkihanketta uude tömän elämäntilan Nyt punnitaan pä n koulutussoättäjien kauteeseen. Työ pimusmallin. Tav konäköisyys. Miljo paljasti karun tot oitteena on uuden: joka viionan euron olennaisesti vähen työllistämiskulut des hankkeeseen tulisivat aikatää osallistunut muksesta työnanta oppisopinaan moninkerta pitkäaikaistyötön isesti takaisin jalle aiheutuoli vaa hallinnollista verotuloina ja sää listen tai sosiaalist terveydelja taloudellista stöinä toimeenen kuormaa. Valitetta tulotukimenoissa takia siinä kunnoss ongelmien vasti malli on ja työmarkkia, että heidän tulossa käyttöön natuen kuntasak vasta vuoden oissa. 2018 alusta. MIeLIPITeeT Kuka päättää eu roopasta? LehTIhaRava Työllisyyden kuntakokeilusta kertova kirjoitus Keskisuomalaisessa. Onko talouskriisi aiheuttanut sen, että tarkoitu shakuisesti ajetaan Euroopan unioni liittovaltioksi ja globa alisti na uuteen maailma katsottunjärjestykseen? Eurokriisi on osaltaan ainakin osoittama ssa johtavien jäsenvaltio parlamentin ja EK P:n puheenjohtajat julkaisiv at oman raporttinsa euroalue en uudistamiseksi. Siinä eu rom lee luovuttaa toimi aiden tuvaltaansa EU-instituutioille , koska maailman toisek men vaarana on, että maatamme kohdeltaisiin EU-liittovaltion kaukaisena pelinappulana, joka nähtäisii n vain numeroina paikallisis Lapsi ja nuori vo i oppia kohtaamaan erilaisuu tta ja sen herättämiä tuntei ta rakentavasti, mutta hän tarvitsee tähän vahvan ja my önteisen aikuisen mallin. Ikätovereiden tor junta on lapselle ja nuorelle hyvin haavoittavaa. Ulkop TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 5 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ Töihin!-palvelun avulla Jukke (vas.) löysi itselleen oikean alan ja työllistyi Jarkko Pilvisen puusepänliikkeeseen. Palvelukodinjohtaja Kaarina Syrjänaho on tyytyväinen, että hän löysi Töihin!palvelun kautta työntekijä Eminen. Panimoyhtiö Hiisin yrittäjä Mika Silajärvi on löytänyt Töihin!-palvelun kautta Teron, joka on palkattu yritykseen oppisopimuksella Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus työnhakijan ja työnantajan välillä, jonka perustana on laaja ja monipuolinen yritys- ja työnantajayhteistyö. Palvelun tarkoitus on tukea työllistymistä valmentamalla työnhakija-asiakkaita työelämään ja yrittäjyyteen ja siten tukea uusien työpaikkojen syntymistä ödyttävänä toimintana. Onnistuakseen työllisyyttä edistävä työnantajayhteistyö tarvitsee toimijan, joka tuntee työllisyydenhoidon tarpeet ja menetelmät sekä ymmärtää myös yritysmaailman ja elinkeinoelämän realiteetit ja mahdollisuudet. Keskeistä palvelussa on se, että työllisyydenhoidosta on oltava hyötyä työnhakijalle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Palvelun perusajatuksena on kehittää työllisyydenhoitoa muiden näkökohtien ohella paikallista elinkeinoelämää hy Vuoden 2012 marraskuusta alkaen Töihin!-palvelu on ollut osa Työllisyyden kuntakokeilua, jonka yhtenä tärkeänä osa-alueena on ollut 6 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI yritys- ja työnantajayhteistyön kehittäminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja valmennuksen tuloksena työllistäminen. Jyväskylän Töihin!-palvelu laajeni kuntakokeilun myötä merkittävästi. Hankkeen aikana Jyväskylän Töihin!-palvelussa on työskennellyt palveluvastaava, kolme yrityskoordinaattoria ja 11 työhönvalmentajaa. Työnhakija-asiakkaita Töihin!-palveluun on ohjautunut pääosin TE-toimistosta, Jyväskylän työvoimanpalvelukeskuksesta, sosiaalitoimesta ja itsenäisesti. 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.1. TOIMIVAN KONSEPTIN TOTEUTTAMINEN Keskeistä Töihin!-palvelun toiminnassa on: 1. Töihin!-palvelulla on selkeä ja toimiva konsepti (Töihin!-palvelu tarjoaa yksilöllistä tukea työllistymiseen ja työllistämiseen. Asiakkaita ovat sekä työnhakijat että työnantajat/yritykset.) 2. Yritykset ja työnantajat ovat ottaneet palvelukonseptin omakseen ja oppineet käyttämään sitä (Työllisyydenhoito on sosiaalisen näkökulman lisäksi myös elinkeinoelämää hyödyttävä palvelu. Yrittäjät kokevat palvelun yksilöllisenä, joustavana ja lisäarvoa tuovana.) 3. Töihin!-palvelun laaja verkostoyhteistyö mahdollistaa monipuolisen asiakastyön ja operatiivisen yritysyhteistyön (Yhteistyössä mukana työhallinto, välityömarkkinat, paikallinen maahanmuuttajatyö, nuorisotyö, oppilaitosyhteistyö, yrittäjäjärjestöt ja työnantajat.) Töihin!-palvelu on toimija työnhakijan ja työnantajan välillä. Palvelu on työllisyydenhoitoa (työhallinto, kunta) ja elinkeinoelämää (yritykset, työnantajat) yhdistävä taho. Työnhakija Pitkäaikaistyötön Nuori, aikuinen Maahanmuuttaja Välityömarkkinoilla toimenpiteessä oleva Työnantaja • • • • • • • • • • • Työllisyydenhoito Tavoitteellinen työnhaku Yksilöllinen tuki Vahvuuksien tukeminen Asennemuutos Vastuun antaminen Osaamisen vahvistaminen Tuki työnhaussa Kontaktit työnantajiin Työpaikkatutustumiset Työhaastattelut Tarvittavat tukipalvelut • • • • • • • • Työnantajan tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioiminen Maksuton palvelu Valmennuksellisen työn tuoma lisäarvo Tuki byrokratian hoitamisessa Kulttuuritulkkina toimiminen Vuorovaikutteinen ja yksilöllinen palvelu Asiantuntija-apu työllistämisen mahdollisuuksista Uutta työvoimaa valmennuksen avulla Riskittömyys Paikalliset yritykset ja työnantajat Yritykset Yhdistykset Valtio Kunta Seurakunta Elinkeinoelämä win-win TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 7 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.2. TYÖNANTAJA- JA YRITYSYHTEISTYÖ Työllisyyttä edistävä työnantaja- ja yritysyhteistyö perustuu kumppanuuteen, paikallisten yritysten tuntemiseen ja tukemiseen, työpaikkojen synnyttämiseen, työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen. Työnantajayhteistyö tarjoaa yrittäjille yksilöllisiä työllistämis- ja asiantuntijapalveluita, tukea byrokratian hoitamisessa sekä mm. ryhmämuotoisia palveluja. Työn aloitus ja apu byrokratiassa Työllistyminen: Kartoitetaan: • Rekrytarve • Piilotyöpaikka • Tekemätön työ tai tehtävä • • Lähetetään työhakemukset työnantajalle Työnantaja pyytää sopivat haastatteluun • • • Työhaastattelut Työnantaja tekee valinnan Töihin!-palvelu mukana, selvittelee tukimuodot • • Töihin!palvelun tuki byroktratian hoitamisessa Neuvonta työllistämisen mahdollisuuksi sta • Suoraan rekrytointi • Palkkatukityö • Oppisopimuskoulutus Töihin!-palvelun tuki koko prosessin aikana ajankohtaisia uutisia ja ovat tuottaneet mm. yritysyhteistyöstä ja onnistuneista työllistämistarinoista kertovan juttusarjan Suur-Jyväskylän Lehteen. Töihin!-palvelussa on ollut käytössä vuoden 2014 alusta lähtien yritys- ja työnantaja-asiakkaiden tietokanta Yrtti. Tietokanta on ollut aktiivisessa käytössä ja sen toimivuutta on kehitetty useaan otteeseen. Järjestelmästä saadaan tiedot palvelussa olevista yrityksistä, toimialoista, avoinna olevista työ- ja työkokeilupaikoista, niiden tehtäväkuvauksista ja hakuajoista. Töihin!-palvelun työnantajarekisterissä Töihin!-palvelussa on kuntakokeilun aikana palveltu yli 1000 työnhakija-asiakasta, joille on järjestetty 1400 työhaastattelua ja reilut 700 työsopimusta. Sen lisäksi on tehty 650 työkokeilusopimusta, 22 oppisopimuskoulutuksen aloittamista ja 250 koulutuspolun aloitusta. 8 • Näytönpaikka • Työssäoppiminen • Työelämään tutustuminen • Omien voimavarojen kokeileminen Valinta Hakemukset Yrityskoordinaattorit vierailevat aktiivisesti yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa ja esittelevät Töihin!-palvelun toimintaa. Lisäksi Töihin!-palvelun edustajat ovat esitelleet toimintaa mm. eduskunnassa ja eri ministeriöissä. Yrityskoordinaattorit lähestyvät alueensa yrittäjiä säännöllisesti yrittäjäkirjeen muodossa kertoen Tekemätön työ Yrityskoordinaattorit tekevät asiakashuoltoa ylläpitämällä hyviä suhteita yhteistyökumppaneihin ja olemassa oleviin työnantaja-asiakkaisiin. Menetelminä ovat käytössä vakiintuneet toimintatavat; yhteydenotot puhelimella, yrityskäynnit, tutustumiset ja esittäytymisvierailut, tapaamiset ja tiedottaminen. Riskitön + maksuton = Lisäarvo Palvelun esittely Yrityskoordinaattorit tekevät jatkuvaa työtä uusien kontaktien luomiseksi yrityksiin ja muihin työnantajiin. Yrityskoordinaattorien tehtävänä on solmia yhteyksiä potentiaalisiin työnantajiin, yrityksiin, joissa yritystoimintaa halutaan kasvattaa lisätyövoiman avulla. Työnantajat, jotka haluavat kantaa yhteiskuntavastuuta työllisyydenhoidossa tarjoamalla työkokeilupaikkoja työhön tutustujille ja kuntoutujille, nähdään palkkatyön ohella tärkeänä mahdollisuutena työnhakijalle. Lisäksi yrityskoordinaattorien työn keskeinen tehtävä on olemassa olevien asiakkuuksien ylläpitäminen ja yhteistyö eri verkostojen, kuten Jykesin, kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tavoitteellinen työkokeilu: TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI on yhteensä lähes 700 työnantajaa (tilanne 11/2015). Yrtti on yrityskoordinaattorien ja työhönvalmentajien yhteistyön välttämätön työkalu, josta työhönvalmentajat näkevät, millaisia tehtäviä yrityksissä on tarjolla ja voivat sen perusteella ehdottaa niihin asiakkaitaan. Yrityskoordinaattorien vastuulla on huolehtia, että Yrtissä tiedot ovat ajan tasalla ja jokaisen työhönvalmentajan saatavilla. Yrtti on mahdollistanut suurten tietomäärien käsittelyn ja tallentamisen työnvälitystyötä varten ja sen ansiosta työ on tehostunut ja tiedonkulku parantunut. 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ Työnantaja-asiakkaiden asiakaspalaute Töihin!-palvelu on vuosittain tehnyt asiakastyytyväisyyskyselyn työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille. Saatua palautetta on hyödynnetty palvelujen kehittämisessä. Töihin!-palvelu toteutti asiakaskyselyn työnantaja-asiakkaille syksyllä 2015. Kysely lähetettiin 575 työnantajalle ja vastausprosentti oli 13,74 %. Työnantajat kokivat saaneensa Töihin!-palvelun avulla työntekijöitä, työkokeilijoita sekä tukea eri tukimuodoista ja apua paperiasioihin. Kysymykseen Oletko tyytyväinen Töihin!-palvelun toimintaan, vastasi 79 työnantajaa, joista 43 oli tyytyväinen, 20 erittäin tyytyväinen, 5 tyytymätöntä ja 11 ei osannut sanoa Työnantajat ovat kommentoineet palautekyselyssä Töihin!-palvelua nopeaksi, luotettavaksi ja joustavaksi palveluksi, joka perustuu selkeään konseptiin. Työnantajat kokivat saaneensa yrityskoordinaattoreilta tarpeellisen avun rekrytoinnissa. Asiantunteva ja työllistämisasioihin paneutuva apu koettiin tärkeäksi työnantajien keskuudessa. Töihin!-palvelun palveluvastaava Anu Laasanen ja yrityskoordinaattorit Heikki Laasanen, Rauno Hänninen ja Tuija Telanne Työnantajat kokivat harmilliseksi sen, että muutamissa tapauksissa työnhakija ei halunnutkaan vastaanottaa tarjottua työmahdollisuutta. Työnantajat kokivat, ettei avoinna olleeseen paikkaan löytynyt aina sopivia hakijoita. Koettiin, että lainsäädännölliset muutokset ovat vaikuttaneet Töihin!-palveluun merkittävästi, esimerkiksi palkkatukimuutoksien osalta. Työnantajat toivoivat, että palvelulle olisi tulevaisuudessa jatkoa ja palvelua kehitettäisiin edelleen. Palvelu nähtiin tarpeellisena etenkin pienyrittäjille ja yhdistyksille. Yrittäjä työllistää -seminaari Töihin!-palvelu on järjestänyt Yrittäjä työllistää -seminaarin kahtena vuonna yhdessä paikallisten yrittäjäjärjestöjen ja Keski-Suomen Kauppakamarin kanssa. Työhönvalmentaja Jussi Lehtonen tapaa työnantajaja työnhakija-asiakkaita. Kuvassa toimitusjohtaja Sini Huolman/Attentio ja työllistynyt Jenni. Seminaarin tavoitteena on ollut kutsua yrittäjiä yhteen keskustelemaan työllistämisestä ja samalla on palkittu vastuullisia työllistäviä yrittäjiä. Yrittäjä työllistää -seminaari vuonna 2014 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 9 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.3. TYÖHÖNVALMENNUS JA HENKILÖKOHTAINEN OHJAUS Töihin!-palvelu on yksilöllinen, asiakkaan tarpeista lähtevä palvelukokonaisuus. Palvelussa keskeistä on pitkäaikaistyöttömien yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja palvelujen tarjoaminen erilaisissa tilanteissa oleville asiakkaille. Valmennuksessa käytetään yksilövalmennuksen ja ryhmävalmennuksen eri menetelmiä. Työhönvalmennus tarjoaa asiakkaille yksilöllistä tukea ja ohjausta, vaihtoehtoja työllisty- mispolulle, kontakteja työnantajiin, asiakkaan tarvitsemaa apua työn löytämiseen, suunnitelmallista valmistautumista ja tarvittaessa ohjausta muiden palvelujen piiriin. Tavoitteellinen työkokeilu: Töihin!-palvelun asiakastyön prosessi Töihin!-palvelun yrityskontaktit Ohjaus ja aktivointi Uravalmennus Kartoitusjakso Palvelun esittely Työn aloittaminen • Näytönpaikka • Työssäoppiminen • Työelämään tutustuminen • Omien voimavarojen kokeileminen Työllistyminen: • • • • Tilanteen kartoitus Osaamisen tunnistaminen Tuen tarpeen selkeyttäminen Valmennussuunnitelma • • • • • Työnhakupaperit THM – koulutus Itsenäinen työnhaku Kotitehtävät Työpaikkavierailut • • • • CV-lähettäminen Työpaikkavierailu Työhaastattelu Valinta • Työn aloittaminen eri sopimuksilla • Suoraan rekrytointi • Palkkatukityö • Oppisopimuskoulutus Mahdollinen työllistyminen Työhönvalmentajalta yksilöllinen tuki, ohjaus ja neuvonta. Tarvittaessa ohjaus muihin palveluihin. Töihin!-palvelussa asiakkaat on jaettu lohkoittain alle 30-vuotiaat, yli 30-vuotiaat, monikulttuuriset asiakkaat ja kolmannen sektorin asiakkaat. Lohkojako on auttanut verkostoyhteistyön suunnittelua ja toteutusta eri toimijoiden, kuten nuorisotyön, maahanmuuttopalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Töihin!-palvelun asiakastyössä rohkaistaan ihmistä ottamaan ohjat omin käsiinsä. Jokaisen oikeus työhön tarkoittaa oikeuden lisäksi vastuuta tehdä työtä oman työllistymisen eteen. Asioita ei tehdä työnhakijan puolesta, vaan tavoitteena on vahvistaa asiakasta pärjäämään 10 ja onnistumaan itse ja sitä kautta luoda uskoa työnhakijan omiin vahvuuksiin ja kykyihin. Kun ihmisellä on osaamista ja halua tehdä työtä ja hänen tekemisestään on yritykselle hyötyä, on mahdollista, että työpaikka syntyy. Töihin!-palvelun tavoite on luoda keinot, joiden kautta työnhakija saa mahdollisuuden tuoda osaamisensa ja sen mukanaan tuoman lisäarvon esiin siten, että yrittäjä on halukas työnhakijan palkkaamiseen. Töihin!-palvelussa on jatkuvasti pyritty kehittämään yksilövalmennuksen laatua. Ohjauksen lähtökohtiin ja tuloksiin on kiinnitetty TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI huomiota esimerkiksi yksilövalmennuksen kehittämispalavereissa, joita on pidetty koko hankekauden ajan. Työhönvalmentajan näkökulmasta aikaa yksilövalmennukselle ja asiakastapaamisille on ollut riittävästi ja siitä on tullut kiitosta myös asiakkailta. Työhönvalmentajien mukaan valmennustyö on ollut mielenkiintoista ja tarpeellista. Työssä on kokenut tekevänsä tärkeää työtä asiakkaan ja yhteiskunnan eteen. 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ NYTKE-seminaari Ryhmävalmennukset ja tukipalvelut Töihin!-palvelussa on kehitetty valmennusta mm. siten että yksilövalmennuksen tueksi on järjestetty useita koulutuksia ja ryhmävalmennuksia. Työnhakumestariksi-koulutus, Oman osaamisen markkinointi -koulutus ja Tietokone työnhaussa -koulutus ovat olleet tärkeä lisä yksilövalmennukselle. Kuntakokeilun aikana on kokeiltu myös pilottiryhmiä, kuten Työnhakijoiden foorumi. Toukokuussa 2014 järjestettiin Suuri työllisyyspaneeli, jota myös foorumiin osallistuneet työnhakijat olivat itse suunnittelemassa. Nuorten toimintalohko on järjestänyt yhdessä muiden toimijoiden kanssa nuorten yritteliäisyyden ja työllisyyden parissa työskenteleville NYTKE-seminaarin. Lisäksi kuntakokeilun rahoittamana on voitu hankkia asiakkaille lupakorttikoulutuksia, millä on ollut iso merkitys asiakkaiden työllistymisen kannalta. Työhönvalmentajien mukaan ryhmävalmennusta voisi hyödyntää asiakastyössä vielä nykyistä enemmän. Tulevaisuudessa voisi pohtia, voiko osa yksilövalmennuksena nykyään tehtävästä työstä toteutuakin ryhmämuotoisena, esimerkiksi CV:n työstäminen pienryhmässä valmennuksen alkuvaiheessa tai työnhaun ”tsemppiryhmä”, jota tarjottaisiin asiakkaille, joilla työnhakutilanne on jumissa. Työhönvalmentajat kokivat, että ryhmätoiminnan hyödyntämistä työhönvalmennuksessa olisi tärkeää jatkaa tulevaisuudessa. Ryhmätoimintaan osallistuminen on ollut vapaaehtoista, mikä on ollut työhönvalmentajien mukaan keskeistä osallistujien motivoinnissa ja ryhmän toimimisen kannalta. Asiakkaiden ohjaaminen muihin palveluihin kehittyi hankkeen aikana paljon. Työhönvalmentajien keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet TE-toimisto, oppisopimuskeskus, TYP, 3. sektorin toimijat, kaupungin aikuissosiaalityö, paikallinen nuorisotyö ja maahanmuuttopalvelut, JAO sekä muut projektit ja hankkeet. Työhonvalmentajien mukaan yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ollut luontevaa. Yhteistyö Töihin!-palvelun ja työllisyyspoliittisten hankkeiden välillä on tiivistynyt viimeisen toimintavuoden aikana. Osa Jyväskylässä toimivista TYPO-hankkeista (Kanto-hanke, KYTY-hanke, Leipää ja kulttuuria -kehittämishanke, Luotsaamo-hanke, NuoVo-hanke, Serpa-hanke ja Säpäkkä-hanke) on tullut Töihin!-palvelun yhdeksi lohkoksi. Töihin!-palvelusta on ohjautunut työllisyyspoliittisiin hankkeisiin asiakkaita, joita ei ole voitu Töihin!-palvelussa palvella esimerkiksi tiukempien asiakaskriteereiden vuoksi. Yritysyhteistyön kautta työllisyyspoliittisten hankkeiden asiakkaille on löytynyt polkuja avoimille työmarkkinoille. Työllisyyspoliittisten hankkeiden asiakkailla on ollut mahdollisuus osallistua kuntakokeilun järjestämiin ryhmäohjauksiin. Mahdollisuutta on hyödynnetty aktiivisesti. Yhteistyö TYPO-hankkeiden kanssa on ollut hyvä muutos suuntaan, jossa resursseja käytetään tehokkaasti koko kunnan työllisyydenhoidon hyväksi. Työnhakumestariksi-koulutuksessa kehitetään työnhakutaitoja ryhmässä ja käydään yritysvierailulla. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 11 Työnhakija-asiakkaiden asiakaspalaute Vuosittain on kerätty asiakapalautetta myös työnhakija-asiakkailta. Vuonna 2015 lähetettiin Töihin!-palvelun henkilöasiakkaille tehtiin palautekysely, joka lähetettiin 445 asiakkaalle. Kyselyn vastausprosentti oli 30,34 %. Vastaajista suuri osa oli tyytyväisiä nykyiseen työhönvalmennukseen. Asiakkaat kokivat saaneensa apua työpaikan löytämiseen ja tukea ja apua työllistymisprosessin eteenpäin viemiseen. Palvelun konkreettisuus ja tuki käytännön asioiden hoitamisessa, kuten CV:n tekemisessä ja työhaastattelumahdollisuuksien saaminen, koettiin hyödylliseksi. esimerkiksi kuuteen kuukauteen, jonka jälkeen vain perustelluista syistä jatkettaisiin asiakasprosessia. Kuuden kuukauden jälkeen asiakkaalle on tarpeellista tehdä arvio, onko hänen järkevää jatkaa Töihin!-palvelussa vai siirtyä mahdollisesti muihin palveluihin. Toisaalta Töihin!-palvelun työntekijät kokevat, että asiak– kaista ollaan vastuussa siihen saakka kunnes asiakas työllistyy. Töihin!-palvelun konseptissa keskeistä on työhönvalmennuksen ja yritys- ja työnantajayhteistyön suhde, joka muodostaa palvelukokonaisuuden. Sekä yrityskoordinaattorit että työhönvalmentajat palvelevat omia asiakkaita, mutta tiivis yhteistyö tiiminä on palvelukonseptin edellytys. Työhönvalmennus tai yritysyhteistyö eivät toimi irrallisina kokonaisuuksina, vaan vaativat tuekseen molemmat palvelut. Kehittämisehdotuksina työhönvalmennukseen työnhakija-asiakkaat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä ja enemmän kasvokkain tapaamisia, kolmikantaneuvotteluja suoraan työpaikoille ja enemmän tietoa työllistymisen mahdollisuuksista (työpaikat, palkkatukipaikat, oppisopimuspaikat). Lisäksi toivottiin, että työhönvalmentajalla olisi kokemusta alasta, jonka töitä asiakas etsii. Työhönvalmentajan vaihtuminen prosessin aikana koettiin hankalaksi. Kehitysideoita jatkoon Yhteistyö TE-toimiston kanssa on koettu kohtuullisen hyvin toimivaksi. Asiakasohjautuvuus on toiminut kohtuullisen hyvin, mutta Töihin-palvelun resursseja olisi voitu hyödyntää tehokkaamminkin ohjaamalla lisää asiakkaita palveluun. Lisäksi tiedonsaannin vaikeus on haastanut ajoittain arkityötä. Palveluprosessin keston asiakkaalle voisi rajata 12 Työhönvalmentajat Anne Hämäläinen ja Iiris Aalto esittelevät Töihin!-palvelua TE-toimiston rekrytointitapahtumassa. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 3. OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ 3.1. KUNTAVASTUULLINEN TYÖTTÖMIEN TYÖKYVYN ARVIOINTI 3.1.1. TYÖTTÖMIEN TYÖKYVYN ARVIOINTI ASIAKKAAN PALVELUTARPEEN PERUSTEELLA Työttömien työkyvyn arviointi on kunnan tuottama palvelu, jossa asiakkaan palvelutarpeena on kuntoutuminen kohti työelämää tai eläkemahdollisuuden selvittäminen. Työttömyyden pitkittymisen taustalla saattaa olla työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia ja vammoja, joiden pysyvyyttä ja vaikutuksia kartoitetaan työkyvyn arvioinnin prosessissa yhdessä asiakkaan kanssa. Kuntakokeilussa rakennettiin kuntavastuullista työttömien työkyvyn arvioinnin mallia Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän kunnille. Hankkeessa kehitetty työkyvyn arvioinnin prosessi eteni kartoituksesta työkyvyn tutkimiseen sekä hoidon ja kuntoutumisen suunnitteluun. Jokaiseen kuntaan muodostui kunnan tarpeisiin vastaava tapa toimia. Perusprosessi kaikissa kunnissa oli kuitenkin samanlainen kuntoutusohjaajavetoinen asiakasprosessi, jossa käytettiin julkisen terveydenhuollon ja Kelan palvelujen rinnalla erikoisalan ostopalveluja ja kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Työkyvyn arvioinnin tiimin oma konsultaatiolääkäri oli käytettävissä Jyväskylän ja Muuramen asiakkaille. Työttömien työkyvyn arviointi Työkyvyn tutkiminen Lääkärikonsultaatio Asiakkaan palvelu-‐ tarpeena kuntoutu-‐ minen kohti työelämää tai eläkemah-‐ dollisuuden selvittämi-‐ nen Psykologinen tutkimus Historia-‐ tiedon kerääminen asiakkaan luvalla ja asiakkaalta Kuntouttava työtoiminta Opiskelu tai työelämä Hoito tai kuntoutus terveyspalveluissa Kuntoutuminen kuntouttavan työtoiminnan avulla Koordinointivastuu työkykykoordinaattorilla Erikoisalan konsultaatiot Kelan tutkimus-‐ ja kuntoutuspalvelut Sairausloma/ eläke Seu-‐ ran-‐ ta Osallisuutta tukevat palvelut/ sosiaalipalvelut Terveydenhuollon palvelut Noin 25 % yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä tarvitsee työkyvyn arvioinnin palveluja työllistymisprosessissaan. Tarve palvelulle on tullut selkeästi esiin kaikissa kunnissa. Työllisyyden kuntakokeilun työkyvyn arviointiin ohjautui 487 asiakasta 2,5 vuoden aikana. Vaihtelua kuntien välillä palvelutarpeessa tuli esiin, esim. Jämsässä yli kolmasosa kuntakokeiluun ohjautuneista hyödynsi työkyvyn arvioinnin palveluja prosessissaan. Jyväskylässä on kuntakokeilun kaupunkiosahankkeessa Huhtasuolla käyty läpi 113 yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen henkilön palvelutarpeen arviointia. Haastatelluista 19 %:lla ensisijainen palvelutarve oli työkyvyn arviointi ja 22 % ohjattiin joko työttömien terveystarkastukseen Työtön henkilö, jonka työkyky ei ole riittävä työelämään tai terveysaseman palveluihin. Terveydenhuollon palveluja oli haastatelluista käyttänyt viimeisen kahden vuoden aikana 48 %. Mitä enemmän Ei työkyvyn selvityksiä Työkyvyn arviointi/ sairausloma, eläke kuntakohtaisessa kuntakokeilun asiakasprofiilissa painottuivat yli 300 päivää työmarkkinatukea Akuutin oireen hoito Hoito ja kuntoutus Eläke ja hoito saaneet, sitä enemmän työkyvyn arvioinnin palveluja hyödynnettiin. Toimintakyky ja Työ-‐ ja toimintakyky heikkenevät, Työ-‐ ja toimintakyky WIN – WIN – WIN henkilö käyttää paljon terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluita Työttömyys pitkittyy Kunta maksaa osan henkilön työmarkkinatuesta Kelalle ja kustantaa muut kunnan palvelut sekä elämän laatu paranevat Työelämä elämän laatu paranevat Toimintakykyä ylläpitävä työtoiminta Kunnalle säästö työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja palveluiden käytön vähenemisessä Prosessi päätettiin, kun löydettiin työkykyä tai työllistymistä edistävä ratkaisu asiakkaan tilanteeseen yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas siirtyi muiden työllisyyspalveluiden piiriin tai asiakkaan tilanne ratkesi esimerkiksi eläkkeelle pääsyn tai pitkäaikaiseen hoito- tai kuntoutusprosessiin sitoutumisen kautta. Asiakkaan ja työntekijän käsitykset siitä, mikä on hyvä päämäärä ja lopputulos, olivat ajoittain erilaisia, mikä saattoi aiheuttaa palvelusta kieltäytymistä ja prosessin päättymistä. Prosessin päättyessä puolet asiakkaista jatkoi työelämän suuntaan. Kuntoutusohjaajat tukivat TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 13 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ työllistymisen polun alussa ja ohjasivat palveluihin, jotka parhaiten edistivät työelämään siirtymistä. 43 % palveluun ohjautuneista asiakkaista on jatkanut prosessin päättyessä työelämän suuntaan kuntouttavan työtoiminnan tai työhönvalmennuksen avulla ja 5 % on työllistynyt tai lähtenyt opiskelemaan. Työkyvyn arvioinnin tarpeellisuutta ja oikea-aikaisuutta arvioitiin ensisijaisesti TE-toimistossa, sosiaalipalveluissa ja kuntakokeilun palveluohjauksessa. Asiakas on voinut myös itse ottaa yhteyttä kuntoutusohjaajiin. loudelle palvelujen käytön ja työmarkkinatukien maksuosuuksien osalta suuri. Satsaus työttömien työkyvyn arviointiin on hyödyllistä sekä asiakkaan, kunnan että palvelujärjestelmän kannalta. Lokakuussa 2015 työkyvyn arviointiin ohjautuneista asiakkaista 80 oli sairauslomalla, joista 51 oli odottamassa eläkehakua. 60 oli jo saanut myönteisen eläkepäätöksen, joista pysyviä oli 48 ja määräaikaisia 12. Keskimääräiseksi säästöksi on yhden myönteisen eläkeratkaisun osalta saatu noin 54 000 €, kun eläkeiäksi on ajateltu 65 vuotta. Jos tällä hetkellä sairauslomalla eläketavoitteella olevat asiakkaat jo eläkkeelle päässeiden lisäksi pääsevät eläkkeelle, on kuntakokeilun työkyvyn arviointi eläkeselvittelyjen osalta jo tähän mennessä säästänyt pitkällä tähtäimellä kunnilta arviolta yli 4 milj. € työmarkkinatuen maksuosuuksien ja palvelujen tarpeen vähenemisenä. Vaikka työkyvyn arvioinnin kohderyhmä on pieni erityisryhmä, on sen merkitys kuntata- Työkyvyn arvioinnin asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely. Asiakkaat vastasivat kyse- Osalle asiakkaista eläke oli perusteltu ratkaisu. Prosessin päätteeksi eläke tai kuntoutustuki oli 22 %:lla asiakkaista, kielteisiä eläkepäätöksiä oli 20. Palvelu ei päättynyt mahdolliseen kielteiseen eläkepäätökseen, vaan jatkui sen jälkeen kuntoutuspalvelujen kartoittamisella. lyssä avoimeen kysymykseen: Mikä saamassasi palvelussa oli hyvää ja mikä olisi voinut olla paremmin? Vastauksissa positiivisina kokemuksina tulivat esiin mahdollisuus erikoisalan konsultaatioihin, kokonaisvaltainen perehtyminen ja ymmärtäminen, asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys sekä psykologipalvelut. Kehitettävää koettiin prosessien sujuvuudessa ja prosessien selventämisessä. Osa asiakkaista koki prosessin keston ja etenemisen hitaaksi ja osalla oli ollut epäselvyyttä prosessin etenemisestä ja päättymisestä, osa koki, ettei prosessi ollut edennyt heidän toiveidensa mukaan eikä palvelun sisältö vastannut heidän odotuksiaan. Työkyvyn arvioinnin asiakastyössä kriittisinä vuorovaikutuksen alueina tulivat esiin erot asiakkaan ja työntekijän käsityksissä siitä, mikä on hyvä päämäärä ja lopputulos. Vastauksissa tuli mm. esiin kokemusta siitä, ettei asiakas ollut täysin tyytyväinen psykologin tai psykiatrin arvioon hänen työkyvystään. 3.1.2. TYÖKYVYN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄ Jyväskylässä työttömien työkyvyn arvioinnin palvelut sijoittuivat aluksi fyysisesti TE-toimiston tiloihin, jolloin asiakasohjautuvuus TE-toimistosta oli erittäin sujuvaa. Työkyvyn arvioinnin muutettua pois TE-toimiston tiloista, väheni ohjautuvuus TE-toimistosta ja lisääntyi kuntakokeilun sisältä kuntakokeilun palvelutiimien muutettua lähemmäs toisiaan. Työllisyyden kuntakokeilun työkyvyn arvioinnin palveluihin on ohjautunut toukokuusta 2013 lokakuuhun 2015 mennessä 328 jyväskyläläistä asiakasta. Jyväskylän asiakkaat ovat ohjautuneet pääasiassa TE-toimistosta ja kuntakokeilun sisältä. Asiakkaat ovat olleet keski-iältään nuorempia kuin Muuramen ja Jämsän asiakkaat, 45-vuotiaita. Julkiset terveyspalvelut ovat olleet osana jyväskyläläisen asiakkaan palveluja 39 %:ssa asiakasprosesseja. Jyväskylässä on ollut käytössä puoli vuotta tiimin oma konsultaatiolääkärin ostopalvelu, jota on käyttänyt 66 asiakasta. Asiakasprosesseja on viety eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon lääkäreiden ja konsultaatiolääkärin kanssa käyttäen tarvittaessa Työllisyyden kuntakokeilun ostopalveluja asiakkaan työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämiseksi. Ostopalveluista jyväskyläläisille asiakkaille erikoislääkäripalveluja on ostettu 175 kpl ja laajoja työkyvyn arviointeja 33. Työttömien terveystarkastuksia on hyödynnetty systemaattisesti osana asiakasprosesseja varsinkin, jos asiakkaan voinnissa on ollut somaattisia ongelmia ja somaattisen hoidon tarvetta. Prosessin päätteeksi 18 % asiakkaista on siirtynyt eläkkeelle tai kuntoutustuelle. 38 % asiakkaista on prosessin päätteeksi edennyt työelämän suuntaan kuntouttavan työtoiminnan tai työhönvalmennuksen avulla ja 9 % on työllistynyt tai lähtenyt opiskelemaan. Myönteisen pysyvän eläkepäätöksen jyväskyläläisistä asiakkaista oli lokakuuhun 2015 mennessä saanut 27 henkilöä, kuntoutustuki oli 6 henkilöllä, 32 henkilöä oli sairauslomalla eläkehaun ajatuksella. Psykologin tutkimusjaksoa on jyväskyläläisten asiakkaiden osalta käytetty 25 %:ssa asiakasprosesseja. Kuntoutuspsykologi Leena-Kaisa Härkönen. 14 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ 3.1.3. TYÖKYVYN ARVIOINNIN TOIMIVIA MALLEJA Työkyvyn arvioinnin palveluprosessin, perustehtävän ja toiminta-ajatuksen lisäksi 2,5 vuoden aikana on löydetty toimivia malleja prosessin tueksi. Kuntavastuullinen työkyvyn arvioinnin prosessi on haluttu rakentaa työelämään paluuta tukevaksi palveluksi. Prosesseissa on painotettu työelämään kuntoutumisen näkökulmaa ja eläke on ollut vain yksi mahdollisuus prosessissa. Tällä toiminta-ajatuksella on tavoitettu laaja asiakaskunta ja laaja tavoitekirjo, mikä on mahdollistanut laadukkaan ja paremmin asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvan palvelumallin. Fyysinen läheisyys palveluun ohjaavan tahon kanssa on todettu ohjautumista tehostavaksi. Esimerkiksi Huhtasuon kaupunkiosahankkeessa työkyvyn arviointi sijoittui terveysaseman tiloihin, mikä joustavoitti ohjautumista molempiin suuntiin ja tehosti yhteistyötä omalääkärin, päihdehoitajan ja työttömien terveystarkastuksia tekevien terveyden- ja sairaanhoitajien kanssa. Kuntouttava työtoiminta on ollut työkyvyn arvioinnin prosessissa erittäin keskeinen työväline sekä työssä selviytymisen arvioinnin näkökulmasta että työelämään kuntoutumisen näkökulmasta. 26 % asiakkaista on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa prosessin aikana ja 33 % on jatkanut prosessin päätteeksi työelämään kuntoutumista kuntouttavan työtoiminnan avulla. Tiivis yhteistyö ja fyysinen läheisyys kuntouttavan työtoiminnan ohjauksen kanssa sekä palvelun saatavuus on todettu erittäin tärkeäksi myös jatkossa. nen konsultaatio on todettu hyödylliseksi sekä asiakasprosessien sujuvuuden, tiedon siirron että palvelutarpeen arvioinnin näkökulmasta. Lääkärin käyttöoikeudet terveydenhuolloin asiakastietojärjestelmään ovat helpottaneet huomattavasti asiakkaasta kerättävän historiatiedon hankkimista ja tiedon tulkintaa. Lääkärikonsultaatiota on käytetty prosessin alussa taustakartoitusten jälkeen palvelutarpeen arvioinnissa. Omalla erikoislääkäritasoisella konsultaatiolääkärillä on pystytty korvaamaan laajojen työkyvyn arviointien ostotarve, jolloin palvelun laatu ja aikataulutus on ollut paremmin kuntoutusohjaajien käsissä. Konsultaatiolääkäri on nopeuttanut asiakasprosesseja aloittamalla sairauslomia eläkeprosessin alussa, tekemällä B-lausuntoja erikoislääkäreiden lausuntojen perusteella, tekemällä lausuntoja kuntoutusta varten ja toimimalla tiedon välittäjänä terveysasemien lääkärien, keskussairaalan lääkärien ja ostettujen erikoislääkäripalvelujen suuntaan. Yhteistyötahojen kanssa tehtävää yhteistyötä helpotti huomattavasti yhdyshenkilöiden nimeäminen. Kun sovittuun kommunikointiyhteyteen liitettiin suojatun sähköpostin ja videoneuvotteluyhteyden käyttäminen, saatiin yhteistyö asiakasprosessien näkökulmasta sujuvaksi. Työkyvyn arvioinnin prosessissa on pyritty minimoimaan odotusajat ja maksimoimaan arvoa tuottavat toimet. Työkyvyn arvioinnin prosessissa arvoa tuottavia toimia olivat esim. kuntouttava työtoiminta, hoito ja kuntoutus, sairausloma ja kuntoutuspsykologin tutkimusjakso. Näistä sairausloma ja kuntouttava työtoiminta ovat myös toimenpiteitä, jotka tuovat kunnalle säästöä työmarkkinatukien maksuosuuksissa. Noin 30 % aktiivisessa asiakkuudessa olevista on ollut joka hetki sairauslomalla, 26 % on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa prosessin aikana, 39 % hoidossa ja kuntoutuksessa ja 26 % on käynyt psykologin tutkimusjakson prosessinsa aikana. Odotusajan minimointia on tehostettu erityisesti lääkärikonsultaation avulla sekä tiimin sisäistä ohjautumista tarkentamalla. Jatkuva oppiminen ja kehittyminen sekä ajantasainen kuva työllisyyspalvelujen kokonaisuudesta ylläpitävät toiminnan laatua. Työkyvyn arvioinnissa oppimisesta ja kehittymisestä on pyritty huolehtimaan esim. työkykykoordinaattorikoulutuksen ja lääkärikonsultaation avulla. Konsultaatiolääkäri Reijo Räsänen on täydentänyt työkyvyn arviointitiimiä kahtena päivänä viikossa. Työttömien terveystarkastuksia on hyödynnetty asiakasprosesseissa systemaattisesti asiakasprosessin alussa terveydentilan selvittelyn ajatuksella. Tietoa tehdyistä tutkimuksista ja ohjauksista saadaan terveystarkastuksia tekevien terveyden- ja sairaanhoitajien palautteista sekä vastuulääkärien välityksellä. Vastuulääkärityyppinen toimintamalli on todettu työttömien työkyvyn arvioinnissa erittäin tärkeäksi. Jämsässä malli on toiminut erittäin hyvin työttömien terveystarkastuksiin Jokilaakson terveydessä nimettyjen vastuulääkäreiden kanssa erikoislääkäritasoisena konsultaatiomallina. Asiakkaat ovat ohjautuneet vastuulääkärin vastaanotolle joko työttömien terveystarkastusten kautta tai kuntoutusohjaajan suoraan ohjaamana. Asiakasprosesseja on viety tehokkaasti eteenpäin hoidon ja kuntoutuksen tarpeen sekä eläkemahdollisuuksien arvioinnin osalta lääkärin ja kuntoutusohjaajan yhteistyönä. Jyväskylän ja Muuramen asiakkailla on puolen vuoden ajan ollut oma konsultaatiolääkäri ostopalveluna. Lääkäri on toiminut samoissa tiloissa kuntoutusohjaajien kanssa. Erikoislääkäritasoi- TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 15 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ 3.1.4. TULEVAISUUDEN POHDINTAA Työttömien työkyvyn arviointi on Jyväskylässä suunniteltu osaksi kaupungin työllisyyspalveluja, jotka sijaitsevat konsernihallinnossa, elinkeinoyksikössä. Resurssitarpeeksi on Jyväskylän osalta arvioitu kaksi työkykykoordinaattoria ja yksi psykologi. On mahdollista, että osa Keski-Suomen monialaisen yhteispalvelun eteläisen yhteispalveluverkoston kunnista ostaa palvelun Jyväskylän kaupungilta tai kunnat järjestävät palvelun yhdessä. Työkyvyn arvioinnin palvelu on tehokkainta kohdentaa asiakasryhmään, jossa palvelutarve on suurin eli yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin henkilöihin. Ajatus siitä miten työkyvyn arviointi sijoittuu suhteessa monialaiseen yhteispalveluun, on vaihdellut monialaisen yhteispalvelun määrittymisen myötä. Ajatuksena on ollut, että työkyvyn arviointi ei olisi osa monialaisen yhteispalvelun perusprosessia vaan sen alaprosessi, johon voidaan ohjata myös niitä asiakkaita, jotka eivät täytä monialaisen yhteispalvelun asiakaskriteereitä. Ohjautuminen työkyvyn arviointiin tapahtuisi pääasiassa TE-toimiston ja kunnan yhteisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella, josta asiakkaita myös ohjattaisiin monialaisen yhteispalvelun prosessiin. TE-toimiston tekemän monialaisen yhteispalvelun asiakasmääriä selvittäneen kartoituksen mukaan 88 % työkyvyn arvioinnin aktiivisista asiakkaista on luokiteltu monialaisen yhteispalvelun asiakkaiksi. Onko tämä tulkittavissa niin, että periaatteessa kaikki työkyvyn arvioinnin asiakkaat voidaan luokitella monialaisen yhteispalvelun asiakkaiksi, myös ne joilla eläkemahdollisuuden selvittely on ensisijaisena palvelutarpeena, vai onko työkyvyn arvioinnissa olemassa asiakasryhmä, joka ei täytä monialaisen yhteispalvelun asiakaskriteereitä? Tällä tiedolla on merkitystä työkyvyn arvioinnin organisatoriselle sijoittumiselle ja asiakastietojärjestelmälle. Jos työkyvyn arviointi ei ole osa monialaista yhteispalvelua vaan Kuntoutusohjaajat Jarkko Keronen ja Mia Friman sekä palveluohjaajat Katri Kaisto ja Suvi Kaipainen. 16 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI toimii sen alaprosessina, johon voidaan ohjata myös asiakkaita, jotka eivät täytä monialaisen yhteispalvelun asiakaskriteereitä, se ei voi käyttää TYPPI-asiakastietojärjestelmää, jota monialaisessa yhteispalvelussa käytetään. Kunnan sosiaalipalveluissa käytettävän asiakastietojärjestelmän käyttö saattaa estyä sen vuoksi, että työllisyyspalvelut eivät ole osa sote-palveluja. Koska korvaavaa asiakastietojärjestelmää ei näille vaihtoehdoille ole olemassa ja saattaa olla, että työkyvyn arviointi tulee jatkossa toimimaan usean kunnan alueella, on asiakastietojen säilyttämisen ja tiedon siirron näkökulmasta syytä miettiä työkyvyn arvioinnin sijoittamista monialaiseen yhteispalveluun, vaikka se mahdollisesti tarkoittaisi asiakkaaksi ohjautumisen rajoittumista. OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ 3.2. PALVELUOHJAUS 3.2.1. YKSILÖVASTUULLINEN PALVELUOHJAUSMALLI Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeeseen perustettiin helmikuussa 2013 palveluohjaustyöryhmä. Palveluohjauksen tavoitteena oli luoda asiakasohjausmalli niille TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaille, jotka eivät ole Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaana, mutta hyötyisivät kunnan tarjoamasta yksilöllisestä tuesta. Ohjausmallia lähdettiin alusta pitäen kehittämään siten, että asiakas saa yhden vastuutyöntekijän, palveluohjaajan, joka koordinoi asiakasprosessia ja mahdollista asiakkaan monialaista palveluverkostoa. Yksilövastuullisessa palveluohjausmallissa palveluohjaaja tekee asiakkaan kanssa palvelutarpeen arvion ja asiakassuunnitelman, joka voi olla myös aktivointisuunnitelma. Palveluohjaaja vastaa asiakkaan kanssa tehdyn suunnitelman toteutumisesta ja suunnittelee asiakkaan kanssa jatkopolun kohti työllistymistä tai muuta tarkoituksenmukaista vaihtoehtoa. Palveluohjaaja ohjaa asiakkaan tarvittaessa kuntouttavaan työtoimintaan ja toimii taustatukena prosessin ajan. Hankkeen edetessä palveluohjauksen työntekijämäärä on noussut 2,5 palveluohjaajasta 5,5 palveluohjaajaan. Asiakasmäärän kasvaessa havaittiin, että yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvia asiakkaita oli enemmän, kuin mitä palvelutarpeen arvioita ja muuta palveluohjausta toteuttavat työntekijät pystyivät ottamaan itselleen ohjaukseen. Päädyttiin eriyttämään kahden palveluohjaajan työnkuvan keskittymään erityisesti kuntouttavan työtoiminnan ohjaamiseen. Lähtökohtana kuntakokeilun palveluohjauksessa yksilövastuullisen mallin kehittämiselle oli oletus, että kaikki pitkään työttömänä olleet eivät tarvitse Työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisen tiimin tukea, vaan osa hyötyisi yksilöllisestä tuesta palveluohjauksen keinoin. Viimeisimmän työmarkkinatukiuudistuksen valmistelun sekä uuden monialaisen yhteispalvelulain valmistelun myötä oli selvää, että kunnan vastuulle siirtyvien työnhakija-asiakkaiden määrä tulee huomattavasti kasvamaan ja kunnan resurssit eivät tule riittämään kaikkien asiakkaiden moniammatilliseen palveluun perinteisellä TYP-mallilla. Palveluohjaajat Suvi Kaipainen, Minna Viitala, Katri Kaisto, kehittämiskoordinaattori AnnaLeena Pusa ja palveluohjaaja Jussi Lehtonen. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 17 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ Asiakkaiden ohjautuminen palveluohjaukseen Jyväskylän alueella kuntakokeilun palveluohjauksessa on ollut hankkeen aikana yhteensä 658 eri asiakasta (tilanne 20.10.15), joista suurin osa on ohjattu Keski-Suomen TE-toimistosta, lähinnä tuetun työllistymisen palvelulinjalta. Hankkeen alkaessa palveluohjaustyöryhmä työskenteli samoissa tiloissa TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan kanssa ja ohjauskäytänteet muodostuivat alusta lähtien sujuviksi. Vuoden 2014 alusta yksi palveluohjaajista aloitti työskentelyn Hannikaisenkadun sosiaaliaseman tiloissa ja ohjaus aikuissosiaalityöstä vilkastui huomattavasti. Myös sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat ohjasivat omia asiakkaitaan kuntakokeilun palveluohjaukseen. Hankkeen sisältä asiakkaita ohjautui eniten Töihin!-palvelusta, 72 asiakasta. Myös työkyvynarvioinnista siirtyi palveluohjaukseen 30 henkilöä ja Huhtasuon osahankkeesta 44 henkilöä. Muualta kuin edellä mainituista paikoista ohjautuneita asiakkaita oli yhteensä 99. Tämä luku pitää sisällään mm. erilaisista terveyspalveluista ja muilta yhteistyökumppaneilta ohjautuneita asiakkaita sekä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden listalta kutsuttuja henkilöitä. Perinteinen aktivointisuunnitelma on tehty 76 asiakkaalle ja kevennetty aktivointisuunnitelma 254 asiakkaalle. Asiakastyytyväisyyskysely Palveluohjauksen asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, joka lähetettiin sähköpostilla 320 asiakkaalle ja vastausprosentti oli 35 %. Palveluohjauksen palvelua arvioitiin asteikolla: 1 = erittäin huono, 2 = melko huono, 3 = ei huono mutta ei hyväkään, 4 = melko hyvä ja 5 = erittäin hyvä. Asiakkaiden palvelusta antamien arvioiden keskiarvot olivat välillä 3,57 – 3,93. Paras keskiarvo koski asiakkaiden arviota palvelun tarpeellisuudesta itselle. Heikommaksi osa-alueeksi muodostui asiakkaiden kokema kokonaishyöty palvelusta. Kyselyssä avoimena kysymyksenä esitettiin kysymys: Mikä olisi voinut olla paremmin? Vastauksissa turhauttavana koettiin työllistymisen vaikeus (palkkatöihin), eivätkä kaikki kokeneet palveluohjauksen välttämättä auttavan siihen. Harvinaisempien ammattien edustajat toivoivat enemmän vaihtoehtoja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen suhteen. Osa asiakkaista oli kokenut asiakasprosessin etenevän hitaasti ja työntekijöiden vaihtuminen hankkeen sisällä harmillisena. Kehittämisehdotuksena vastauksissa oli esitetty 18 Asiakkuuksista on päättynyt yhteensä 319 (21.10.15 mennessä). Näistä Töihin!-palveluun on ohjautunut 102 henkilöä, työkyvynarviointitiimin vastuulle 57 henkilöä. Työllistyneitä oli 21 ja opiskelun aloittaneita 17. Asiakkaan omasta toiveesta tai motivaation puutteesta asiakkuus on päättynyt 33 henkilöllä ja toiselle paikkakunnalle muuton myötä 18 henkilöllä. Arviointikohde Keskiarvo Palvelun tarpeellisuus minulle 3,93 Yksilöllisen palvelusuunnitelman laatiminen 3,72 Erityistarpeideni huomioiminen 3,69 Kokonaistilanteeni ymmärtäminen 3,75 Palveluohjauksestani saama hyöty kokonaisuudessaan 3,57 Arvioni palvelun laadusta 3,89 Mikäli osallistuit kuntouttavaan työtoimintaan, kuinka arvioisit siitä saamaasi hyötyä? 3,84 Yhteensä 3,77 palvelun nimen muuttamista kuvaavammaksi sekä palvelun tunnettavuuden lisäämistä markkinoinnin keinoin. Yksi vastaaja oli toivonut tapaamisia palveluohjaajan kanssa useammin. Lisäksi ehdotettiin jälkiseurantaa palvelun päättymisen jälkeen. Avoimeen kysymykseen: Mikä saamassasi palvelussa oli hyvin, korostettiin asiakkaiden yksilöllistä huomioimista ja palvelun henkilökohtaisuutta. Palvelu koettiin joustavana ja yksilölliset tarpeet huomioivina. Palveluohjaajien hyvää tavoitettavuutta kehuttiin. Yksittäisinä sanoi- TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI na esiin nousivat ystävällisyys, kuunteleminen, helppous ja positiivisuus. Kuntouttavan työtoiminnan paikkavaihtoehtojen monipuolisuutta ja työtoimintapaikan nopeaa järjestymistä kehuttiin. Vastauksissa kerrottiin, että ohjaaja oli auttanut myös muissa kuin suoranaisesti työllistymiseen liittyvissä asioissa ja ollut muun muassa yhteyshenkilönä muihin virastoihin. OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ 3.2.2. SOSIAALIASEMAYHTEISTYÖ Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaaja on työskennellyt vuoden 2013 lopusta alkaen kahtena päivänä viikossa Jyväskylässä Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Palveluohjaajan fyysisellä läsnäololla on pyritty edesauttamaan työntekijöiden välistä yhteistyötä ja helpottamaan yhteydenpitoa Työllisyyden kuntakokeilun ja aikuissosiaalityön välillä. Kokemuksen mukaan palveluohjaajan läsnäolo sosiaaliasemalla on selkeästi tuonut työllisyyspalveluja lähemmäs aikuissosiaalityötä ja asiakasohjausten määrä kertoo, että tarvetta tällaiselle yhteistyölle olisi jatkossakin. Vuonna 2014 aikuissosiaalityöstä ohjattiin palveluohjaukseen yhteensä 340 henkilöä, joista 143 Huhtasuon osahankkeeseen ja 197 sosiaaliasemalla työskentelevälle palveluohjaajalle. * myös työhönvalmentaja keväästä 2014 alkaen. Työhönvalmentajan läsnäololla pyrittiin tarjoamaan tukea työnhakemiseen niille sosiaaliaseman asiakkaille, joille työnhaku avoimilta työmarkkinoilta on ajankohtaista. Työllisyyden kuntakokeilun palvelut ovat jalkautuneet myös Korpilahdelle, joka on osa Jyväskylän kaupunkia, mutta sijaitsee etäällä Jyväskylän keskustasta. Korpilahdelta tulee paljon asiakasohjauksia, joten palveluohjaajat päättivät järjestää Korpilahden yhteispalvelupisteelle asiakkaille tapaamisaikoja yhteistyössä alueen sosiaaliohjaajan kanssa. Asiakkaille tehtiin tapaamisen aikana palvelutarpeenarvio ja tarjottiin palveluohjausta ja työhönvalmennusta. Sosiaaliasemalla työskentelevän palveluohjaajan asiakkaat ovat ohjautuneet sosiaaliaseman työntekijöiden kautta. Palveluohjaajan kanssa sosiaaliasemalla on työskennellyt satunnaisesti *Palveluohjauksen asiakasmäärätilastossa sosiaaliasemalta ohjatuista asiakkaista ovat mukana vain ne henkilöt, jotka ovat tavoitettu tapaamisajalla ja jotka ovat allekirjoittaneet kuntakokeilun suostumuslomakkeen. Palveluohjaaja Minna Viitala työskentelee sosiaaliasemalla. 3.2.3. KEVENNETTY AKTIVOINTISUUNNITELMA Ohjaus- ja kuntoutustiimin palveluohjaajat aloittivat yhteistyön TE-toimiston kanssa helmikuussa 2013. Yhteistyön alkuvaiheessa TE-toimiston työntekijät kutsuivat palveluohjaajan mukaan asiakastapaamisiin, joissa oli tarkoitus tehdä asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelma tai työntekijä oli muutoin arvioinut, että asiakas voisi hyötyä palveluohjauksesta. Hyvin pian asiakkaita alkoi ohjautua myös muuta kautta, kuten sosiaalipalveluista ja kolmannen sektorin toimijoilta. TE-toimiston suurten työntekijäkohtaisten asiakasmäärien vuoksi tapaamisaikojen jonot kasvoivat jopa kahden kuukauden mittaisiksi. Keväällä 2013 kuultiin, että Keuruun kuntakokeilussa oli otettu käyttöön nk. kevennetty aktivointisuunnitelma ja päätettiin kokeilla mallin toimivuutta Jyväskylässä. Mallissa kunnan työntekijä valmistelee asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman ja TE-asiantuntijaa konsultoidaan asiakkaan tilanteesta esimerkiksi puhelimitse. Alustava suunnitelma lähetetään TE-toimistoon, missä se lopullisen hyväksynnän jälkeen siirretään TE-toimiston asiakastietojärjestelmään. Kevennetyn aktivointisuunnitelman käyttöönotto osoittautui asiakastyön kannalta järkeväksi, koska aktivointisuunnitelma saatiin tehtyä mahdollisimman oikea-aikaisesti. Lisäksi se mahdollisti nopean ja joustavan aikataulun kuntouttavan työtoiminnan aloittamiseen silloin, kun se oli asiakkaan tilanteen kannalta tärkeää. Asiakkailta on saatu positiivista palautetta mm. siitä, että tutun työntekijän kanssa kahden kesken keskustellessa on helpompi ottaa puheeksi vaikeampiakin asioita kuin suuressa viranomaispalaverissa. Kevennetyn ak*voin*suunnitelman prosessikuvaus Palveluohjaaja ja asiakas tekevät yhdessä ak*voin*suunnitelman Palveluohjaaja kirjaa suunnitelman TYPPI:in ja SosiaaliEfficaan Palveluohjaaja lähe8ää suunnitelman TE-‐ asiantun*jalle suojatulla s-‐pos*lla Tarvi8aessa konsultoidaan TE-‐ asiantun*jaa ja/tai muita yhteistyötahoja Ak*voin*suunnitelman tarkistus prosessin edetessä tarpeen mukaan TE-‐asiantun*ja hyväksyy suunnitelman ja kirjaa sen URA:an Mikäli suunnitelmaan on kirja8u kuntou8ava työtoiminta, koordinoi palveluohjaaja asiakkaan kuty-‐prosessia, tekee erillisen sopimuksen joka toimitetaan TE-‐ asiantun*jalle lausuntoa varten Palveluohjaustyöryhmä, Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä – Muurame -‐ Jämsä Jyväskylän kuntakokeilussa TE-toimiston todellinen osallistuminen suunnitelman tekoon on pyritty varmistamaan kontaktoimalla tarvittaessa asiantuntijaa etukäteen puhelimitse tai suojatulla sähköpostiyhteydellä. Lisäksi TE-toimistossa tehtyä työllistymissuunnitelmaa hyödynnetään aktivointisuunnitelmaa tehtäessä. Aktivointisuunnitelma ei koskaan ole lopullinen, ennen kuin TE-toimiston työntekijä on sen omasta näkökulmastaan hyväksynyt. Mikäli asiakkaan tilanne on epäselvä tai joku osapuoli on muutoin kokenut tarpeelliseksi, on edelleen tehty aktivointisuunnitelmia myös tavanomai- sena kolmikantatapaamisena, jossa läsnä ovat asiakkaan lisäksi sekä kunnan että TE-toimiston edustajat. Aktivointisuunnitelma voidaan tulevaisuudessakin toteuttaa eri vaiheessa asiakkuutta asiakkaan tilanteen mukaisesti. Usein asiakkuuden varhaisessa vaiheessa tapahtuva suunnitelman teko auttaa asiakasta pääsemään nopeammin tarvitsemiensa palvelujen piiriin. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 19 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ 3.2.4. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Hankkeen alussa palveluohjaustyöryhmän yhtenä tausta-ajatuksena oli se, että kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmää voitaisiin laajentaa. Kuntouttavaan työtoimintaan oli ohjattu aiemmin pelkästään TYP:en asiakkaita. Nopeasti huomattiin, että TE-toimiston yksilöllisen tuen palveluissa oli paljon sellaisia työnhakijoita, jotka halusivat lähteä liikkeelle kuntouttavalla työtoiminnalla. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on kuntouttavan työtoiminnan määrän lisääminen. Määrä on noussut kuntakokeiluhankkeen aikana työntekijäresurssin lisäyksen myös ja työtoimintaprosessin sujuvoittamisen kautta mm. työnantajayhteistyön avulla. Lisäksi ryhmämuotoista toimintaa on pyritty lisäämään. Lokakuussa 2015 on vielä epävarmaa, montako kuntouttavaa työtoimintaa ohjaavaa henkilöä Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluissa työskentelee vuonna 2016. Työtoiminnan ohjaus on sijoittumassa vuoden alusta käynnistyvään Ohjaus- ja valmennuspalvelujen kokonaisuuteen. Helmikuussa 2015 palveluohjaustyöryhmä järjesti yhteistyössä Laukaan kunnan ja AVI:n kanssa kuntouttavan työtoiminnan maakunnallisen työkokouksen. Tilaisuuksia toivottiin järjestettävän jatkossakin 1-2 kertaa vuodessa. Syksyllä 2015 Jyväskylässä järjestettiin oma kuntouttavan työtoiminnan verkostotapaaminen. 22.10.15 mennessä Kuntakokeilun palveluohjaajien kautta Jyväskylässä kuntouttavassa työtoiminnassa oli ollut 313 eri henkilöä. Heistä naisia oli 44,5 % ja miehiä 55,5 %. Asiakkaiden ohjautuminen työtoiminnan päättyessä Kuntouttavan työtoiminnan jakso kestää vähintään kolme kuukautta. Usein samassa toimintapaikassa toteutetaan useampi kuin yksi kuntouttavan työtoiminnan jakso, mikäli asiakkaan tilanne sitä vaatii. 194 päättyneen työtoimintajakson jälkeen on tilastoitu asiakkaan ohjautuminen työtoiminnan jälkeen. 39 % asiakkaista on ohjautunut uudelle työtoimintajaksolle. Yhteensä 18 % asiakkaista on ohjautunut suoraan kuntouttavan työtoiminnan jälkeen työhön tai opiskelemaan. 7 % on ohjautunut työhönvalmennukseen. Pitkälle sairauslomalle tai eläkkeelle on päätynyt 11,5 % asiakkaista ja 5 % kuntakokeilun omaan työkyvynarviointiin. Työtoimintajaksoista 4,5 % keskeytyi (ilman sairauslomaa). 9 % asiakkaista ei ollut työtoiminnan päättyessä selkeää jatkosuunnitelmaa, eli asiakkuus palveluohjauksessa jatkui uuden palvelupolun rakentamisella. 5 % asiakkuuksista päättyi muista syistä, kuten muuton tai vanhempainvapaan vuoksi. Kuntouttava työtoiminta ryhmämuotoisena toimintana Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty Jyväskylässä jo ennen Työllisyyden kuntakokeilua. Alkuvuodesta 2015 kartoitettiin kaikki kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa järjestävät tahot ja aloitettiin yhteiskehittäminen ryhmätoiminnan volyymin kasvattamiseksi ja yhtenäisten toimintakäytäntöjen järjestämiseksi. Ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa kehitetään pilotoimalla uudenlaisia yhteistyön tapoja esimerkiksi Jyväskylän kaupungin yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on luoda useampien toimijoiden kanssa yhdessä uudenlaisia ryhmätoimintakäytänteitä. Vapaaehtoistoiminnan palveluiden kanssa on jo suunniteltu tammikuussa 2016 alkava ryhmätoiminta. Syksyn 2015 aikana Jyväskylän seurakunnan kanssa on toteutettu kaksi kuntouttavan työtoiminnan ryhmää, jotka järjestettiin keskustan alueella ja Huhtasuon asuinalueella. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että seurakunnan kanssa tullaan luomaan pysyvät käytänteet ryhmätoimintojen toteuttamiseen myös tulevina vuosina. Uutena käytäntönä ryhmissä otettiin käyttöön Hämeenlinnan kuntakokeilussa kehitetty Kompassi-työkalu, jonka avulla asiakkaiden elämäntilanteen kartoitus pystyttiin ottamaan osaksi toimintaa hyvin tuloksin. Seurakunnan kanssa järjestettävien ryhmien yksi keskeisimmistä teemoista oli löytää konkreettisesti jatkopolku ryhmän jälkeen suoraan työllistymisen tai työtoimintaan. Tulevaisuudessa ryhmämuotoiset palvelut tulevat olemaan osa kuntouttavan työtoiminnan kokonaisuutta. Kuntouttavan työtoiminnan verkostotapaaminen. 20 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI Kuntakokeilun asiakas pääsi Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän kattaukselle kuntouttavaan työtoimintaan, mikä johti myös palkkatuettuun työhön. Kylän kattauksen palvelupäällikkö Leena Rinneaho-Junikka (oik.) opastaa uusissa työtehtävissä olevaa työntekijää. OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ 3.2.5. TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ OSANA OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUJA Ennen Työllisyyden kuntakokeilun alkamista kuntouttavaa työtoimintaa oli Jyväskylässä ohjattu vain Työvoiman palvelukeskuksen kautta. Kuntakokeilun alettua kuntakokeilun palveluohjaajat ja TYP:en sosiaaliohjaajat tapasivat aluksi kuukausittain ja vaihtoivat tietoa kuntouttavaan työtoimintaan liittyvistä asioista. Jyväskylän kaupungin omien hallintokuntien mukaan saaminen työtoiminnan järjestämiseen vaatii pitkäjänteistä työtä. Tiedottaminen työtoiminnasta ja sen mahdollisuuksista tulee olemaan osa työtoiminnan järjestämistä myös tulevaisuudessa. Työnantajayhteistyön kautta syntyneelle yhteistyöverkostolle on järjestetty kaksi tapaamista, joissa on käsitelty verkostolta esiin nousseita toiveita. Lisäksi työyksiköiden vastuuhenkilöille tullaan jatkossakin suunnittelemaan koulutuksellisia verkostotapaamisia. Asiakaspaineen kasvaessa kuntakokeilussa alettiin pohtia uusia tapoja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen koordinointiin. Perustettiin työnantajakoordinaattorin tehtävä, johon kuului uusien työtoimintapaikkojen hankkiminen, olemassa olevien koordinointi sekä kuntouttavan työtoiminnan työnantajayhteistyön kehittäminen laajemminkin. Työnantajakoordinaattori kartoittaa ensisijaisesti uusia työtoimintapaikkoja kaupungin omista hallintokunnista sekä päivittää elokuussa 2014 käyttöön otettua sähköistä työnantajarekisteriä kuntouttavan työtoiminnan tarpeisiin. Työnantajarekisteri on käytössä työvoimanpalvelukeskuksen sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla, kuntakokeilun henkilöstöllä Jyväskylässä, sosiaaliaseman työntekijöillä ja Muuramen palveluohjaajilla. Työnantajayhteistyötä on tehty sekä kaupungin omien hallintokuntien että 3. sektorin toimijoiden kanssa. Elokuusta 2014 lokakuuhun 2015 kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajien määrä on kasvanut 30 %:lla. Palveluntuottajien määrällinen kasvu on mahdollistanut monipuoliset työtehtävät ja organisaatiotarjonnan työtoimintaan tuleville asiakkaille. Työnantajarekisterissä on yhteensä 570 paikkaa, joista täytettynä 277 ja avoimena 293 (tilanne 22.10.2015). Työnantajakoordinaattori Hanna Lähteelä etsii uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja ylläpitää työnantajarekisteriä. Työtoiminnan jakautuminen tulevaisuudessa -‐ tavoitetila Työtoiminta 1-‐4/2015 * Kaupungin yksiköissä (yhteensä 123) Ø Sivistys 57 Ø Perusturvapalvelut 37 Ø Kylän kattaus 23 Ø KRP/tonttiosasto metsäpalvelut 3, Altek 2, Keskusarkisto 1 * * Ø Ø Ø Ø Ø Ø Ø Ryhmät (yhteensä 9/vain yksi ryhmä) 3. sektori (yhteensä 322) Sovatek 91 Katulähetys 85 Huhtamedia 19 Uusiotuote 18 Työllistämisyhdistys 11 Vaajakosken Suvanto 11 Muut alle 10/yksikkö Kaupungin yksiköissä Ryhmät Sovatek/Katulähetys Kaupungin yksiköissä Ryhmät muut 3. sektorin toimijat Sovatek/Katulähetys muut 3.sektorin toimijat 27 % 32 % 2 % 39 % Jyväskylän kaupunki, Työllisyyspalvelut, Työllisyyden kuntakokeilu • Lisää paikkoja kaupungin yksiköihin • Pysyvät ryhmämuotoiset palvelut • Ostopalveluiden kohdentaminen enemmän tukea tarvitseville asiakkaille 25 % 25 % 40 % 10 % Jyväskylän kaupunki, Työllisyyspalvelut, Työllisyyden kuntakokeilu TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 21 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT JYVÄSKYLÄ 3.2.6. HUHTASUON OSAHANKE Huhtasuolla matalan kynnyksen työllisyyspalveluita Huhtasuon osahanke sai alkunsa Jyväskylän kaupungin asukasfoorumeissa esitettyihin pyyntöihin saada korkean työttömyyden asuinalueelle Huhtasuolle työllisyyspalveluita. Työllisyyden kuntakokeilussa päätettiin syksyllä 2013 laajentaa Huhtasuolle osahanke ja liittää se ohjaus- ja kuntoutustiimin yhteyteen. Huhtasuolla asuvia pitkäaikaistyöttömiä on kutsuttu palvelutarvearviointiin, jonka pohjalta yhdessä työttömän kanssa on sovittu, miten haastattelussa esiin tulleisiin tarpeisiin aletaan etsiä keinoja. Huhtasuolla asiakkaat ohjautuivat sosiaalitoimesta, TE-toimistosta, terveyspalveluista, TYP:sta ja muista työllisyyspalveluista. Monet asiakkaista tulivat myös itse pyytämään apua ja ajanvarausta asioittensa selvittämiseen. Huhtasuolla asiakkaat ovat päässeet kuntakokeilun palveluihin myös ilman ajanvarausta, saaneet matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontapalveluita. Asiakkaat ovat saadun pa- lautteen perusteella kokeneet, että kylätalolla tarjottaviin palveluihin on helppo tulla muun asioinnin yhteydessä. Huhtasuon osahankkeessa on ollut yhteensä 202 asiakasta. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 105 eri henkilöä. Marraskuussa 2015 kuntouttavassa työtoiminnassa olleista henkilöistä 45 % on ollut maahanmuuttajia ja omaehtoisesti kylätoimistolle hakeutuneita henkilöitä 36 %. Kaikki henkilöt eivät ole jääneet varsinaisiksi asiakkaiksi, vaan ovat ohjautuneet tarpeen mukaan muihin palveluihin, kuten Töihin!-palveluun, TE-toimistoon, sosiaalityöntekijälle, etuuskäsittelyyn, terveydenhuollon palveluihin, Kelaan, velkaneuvontaan tai opintoihin. Huhtasuon matalan kynnyksen palveluperiaatteen mukaisesti kylätoimistolla asioi paljon tilastoimattomia asiakkaita, jotka käyvät hakemassa apua johonkin yksittäiseen asiaan, mutta eivät jää pysyvästi hankkeen asiakkuuteen. Huhtasuolla on työskennellyt kaksi palveluohjaajaa joista toisen tehtävänä on ollut kutsua ja haastatella pitkäaikaistyöttömiä ja tehdä heille palvelutarpeenarviointeja. Toinen palve- Palveluohjaaja Timo Kiiveri (oik.) ottaa vastaan huhtasuolaisia asiakkaita Huhtasuon kylätalolla. 22 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI luohjaajista keskittyi kuntouttavan työtoiminnan ohjaukseen. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä Huhtasuolla on järjestetty kolme, joista viimeisin on toteutettu yhdessä paikallisen seurakunnan kanssa. Ryhmätoimintaan osallistuneet asiakkaat ovat palautteen perusteella kokeneet elämäntilanteensa ja työnhakumotivaationsa kohentuneen ryhmän ansiosta. Huhtasuolla on laaja toimijaverkosto, joka on helpottanut palvelun toteuttamista. Monet alueen toimijat ovat aktivoituneet ja tarjonneet mm. työpaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Yhteistyö alueen eri palveluiden, mm. sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja tarjoavien tahojen kanssa on ollut saumatonta ja asiakasohjaus toimii molemmin puolin. Osahankkeen tulokset rohkaisevat Jyväskylän kaupunkia jatkamaan asuinalueella tarjottavaa palvelutoimintaa myös jatkossa. Kokeilun vakinaistaminen parantaisi selvästi pitkäaikaistyöttömien tavoittamista Huhtasuon kaupunginosassa. 4. JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT Jämsässä Työllisyyden kuntakokeilun palvelut ovat toimineet Jämsän työllisyyspalveluissa. Työnhakijoita on palvellut kolme työhönvalmentajaa, kuntoutuspsykologi ja kuntoutusohjaaja sekä työnantajia yrityskoordinaattori. Jämsän työllisyyspalveluiden asiakkaat ovat ohjautuneet pääosin TE-toimistosta. Työhönvalmentajat ovat kuukausittain tavanneet kaupungin sosiaaliohjaajien kanssa. Tavoitteena on ollut kutsua tapaamisiin kaikki uudet työmarkkinatukilistalla olevat henkilöt. Työmarkkinatukilistan tarkastelu säännöllisesti on osoittautunut hyväksi tavaksi saada kokonaiskuva pitkäaikaistyöttömyyden muutoksista. Asiakkaita tapaamalla on myös pystytty tarkastelemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien tilannetta ja tekemään tilastointia rakenteesta. Asiakkaita on ohjattu tarvittavien palveluiden piiriin. Kaikki eivät ole tulleet työllisyyspalveluiden asiakkaiksi, myös heitä on neuvottu oman tilanteen ratkaisumahdollisuuksista. Ensimmäisessä tapaamisessa työhönvalmentajan kanssa on kartoitettu asiakkaan tilanne ja sovittu asiakkuudesta ja yhteisistä tavoitteista. Tuolloin on myös allekirjoitettu suostumus yhteistoimintaan ja tietojen vaihtamiseen ja se on helpottanut asioiden hoitoa yhteistyötahojen kanssa. Ensimmäisten tapaamisten aikana on tarvittaessa konsultoitu muita asiantuntijoita (työkyvyn arviointi, A-klinikka, sosiaalitoimi, TE-toimisto, Jokilaakson terveys Oy) ja tehty suunnitelma tarvittavista palveluista. Asiakastapaamisia on ollut ennen työllistymistä edistäviä toimenpiteitä keskimäärin 2-5 kertaa. Työhönvalmentajat ovat ohjanneet asiakkaita Jämsän kaupungin palkkatukipaikkoihin. Kaupungin eri toimialojen esimiehet ovat ilmoittaneet tarpeistaan työhönvalmentajille työllistämissuunnitelman mukaisesti. Kuntakokeilun Yrityskoordinaattori Ari Haggrén, Jämsän kaupungin tulosaluejohtaja Heikki Oksanen, kuntoutuspsykologi Leena-Kaisa Härkönen, hankepäällikkö Harri Halttunen, työhönvalmentajat Merja Huhtala, Aulis Hietanen, Eeva Heininen ja kuntoutusohjaaja Jarkko Keronen. asiakkaista on esitelty esimiehille sopivia ehdokkaita, joiden tukikelpoisuus ja soveltuvuus ko. työhön on tarkistettu. Eri toimialojen esimiehet ovat olleet palveluun tyytyväisiä, koska paikat on täytetty joustavasti ja työttömän palkkaamisesta on tehty mahdollisimman vaivatonta. Palkkatuetut puolen vuoden työsuhteet ovat pitkään työttömänä olleille tärkeitä mahdollisuuksia päivittää osaamistaan, parantaa itsetuntoa ja palata avoimille työmarkkinoille. Kuntakokeilun asiakkaat ovat saaneet henkilökohtaista ohjausta asiakastapaamisissa. Tar- peen mukaan heitä on opastettu viranomaisasioinnissa, ohjattu muiden palveluiden piiriin (mm. työkyvyn arviointi, päihdepalvelut, työttömän terveystarkastus), laadittu yhdessä työnhakuasiakirjoja (mm. ansioluettelo) ja tehty koulutushakuja. Työllisyyden kuntakokeilun aikana on aktiivisesti jaettu tietoa työllisyydenhoidosta yhteistyökumppaneille ja esimeriksi Jämsän kaupungin eri hallintokuntien esimiehiä on opastettu palkkatukilinjausten muuttumisesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Työhönvalmentajat Merja Huhtala ja Eeva Heininen kartoittavat erilaisia mahdollisuuksia asiakkaan työllistymispolulle. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 23 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT 4.2. YRITYSYHTEISTYÖ JÄMSÄ TE-toimiston kanssa tehty yritysyhteistyö Jämsän työllisyyspalveluissa yrityskoordinaattori on tehnyt yritysyhteistyötä yhdessä TE-toimiston yritysasiantuntijan kanssa. Yritysasiantuntija ja yrityskoordinaattori ovat pitäneet palavereja kuukausittain, käyneet yhdessä yrityksissä, vaihtaneet tietoa avoimista työkokeilu-, palkkatuki- ja työpaikoista ja jakaneet osaamistaan ja kertynyttä tietoutta Jämsän yrityskentästä ja yrittäjille suunnatuista palveluista keskenään. TE-toimiston työntekijä on paneutunut yritystapaamisissa TE-palveluiden ja yrityskoordinaattori vastaavasti kuntakokeilun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Laaja palvelupaletti on luonut positiivista mielikuvaa työnantajien suuntaan sekä Jämsän työllisyyspalveluista että TE-palveluista. Palvelujen tarjoaminen on näyttäytynyt työnantajan suuntaan suunnitelmallisena ja hallittuna. Yrityskoordinaattorin mukaan nykypäivänä yri- tysyhteistyöllä on työllisyydenhoidossa keskeinen rooli. Työpaikat syntyvät nykyisin yrityksiin ja ilman yritysyhteistyötä ei ole edellytyksiä niiden paikallistamiseen. Yrityskoordinaattorin kokemuksen mukaan jalkautuminen yrityksiin ja keskustelu yrittäjien kanssa on ”houkutellut” yrittäjän huomaamaan yrityksessään piilevän työvoimatarpeen ja rohkaissut häntä pohtimaan sen täyttämistä. Yrityskäynneillä on saatu laajempi käsitys alueen yritysten työtarjonnasta. Yrityskäyntien sivutuotteina ovat nousseet esille myös muut kuin työllistämiseen liittyvät palvelutarpeet. Kehitysideoita jatkoon Tulevaisuudessa TE-toimisto voisi ohjata työllisyyspalvelujen piiriin myös sellaisia työttömiä, jotka ovat työllistettävissä yrityksiin suoraan ilman tukityöllistämistä. Lisäksi työllisyyspalveluiden ja TE-palvelujen olisi tärkeä toimia samoissa toimitiloissa tehokkuuden, tiedonvälityksen ja tavoitettavuuden vuoksi. Jämsän TE-toimiston yritysasiantuntija Teija Kunnari ja Jämsän työllisyyspalveluiden yrityskoordinaattori Ari Haggrén. 24 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI Työnhakija-asiakkaat ovat saaneet työhönvalmentajilta henkilökohtaista ohjausta myös työnhakuun avoimilta työmarkkinoilta ja osa asiakkaista on tehnyt hakuja aktiivisesti myös muiden toimenpiteiden aikana. Asiakkaita on myös informoitu sopivista avoimista työpaikoista. Jotta pitkään työttömänä olevilla asiakkailla olisi myös mahdollisuus siirtyä avoimille työmarkkinoille, tulisi työkokeilu- tai työpaikkoja olla yrityksissä enemmän. Työtä pitäisi tehdä systemaattisesti laajalla yrityspohjalla ja jatkuvalla yhteydenpidolla. Kontaktoitujen yritysten ja mahdollisten työkokeilu- ja työpaikkojen ajan tasalla olevaa rekisteriä tulisi kehittää. Näin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä ja tiedon tulisi olla ohjausta tekevien työntekijöiden käytössä reaaliaikaisesti. Yritysyhteistyötä kannattaa tehdä jatkossakin hyväksi koettujen käytäntöjen mukaisesti tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston kanssa, mutta huolehtia samalla siitä, että vaikeasti työllistyvillä asiakkailla olisi myös mahdollisuus yrityspaikkoihin. 4.3. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA JÄMSÄ Kun asiakkaan kanssa yhdessä on todettu kuntouttavan työtoiminnan tarve, on prosessi aloitettu sopivan työtoimintapaikan etsimisellä. Paikassa/paikoissa on käyty tutustumassa ja sopimassa työtoiminnan aloittamisesta. Sen jälkeen on laadittu aktivointisuunnitelma sosiaaliohjaajan kanssa. Käytäntö on osoittautunut hyvin joustavaksi, koska TE-toimiston ja sosiaaliohjaajien kanssa on pystytty hoitamaan asiakirjat ja työtoiminnan aloitus nopealla aikataululla. Kuntouttavan työtoiminnan aikana työtoimintapaikassa on käyty seurantakäynneillä tarpeen mukaan ja toiminnan tukemiseksi käytössä on ollut myös muut verkoston asiantuntijapalvelut. Alkuvuonna 2015 Jämsässä toteutettiin ensimmäinen kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, jossa oli 9 asiakasta. Ryhmä kokoontui kerran viikossa yhteensä 15 kertaa ja tapaamiset koostuivat toiminnallisesta tekemisestä. Ryhmätoimintaa ovat tämän jälkeen järjestäneet paikalliset yhdistykset Jämsän kaupungille palkkatuella palkatun työnsuunnittelijan kanssa. Kuntakokeilun aikana jämsäläiset yhdistykset ovat muutenkin aktivoituneet järjestämään kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Kuntouttavan työtoiminnan seurannan helpottamiseksi on kehitetty tilastointiohjelma sosiaaliohjaajien käyttöön, mutta se ei ole toiminut toivotulla tavalla. Tilastointia tulisi kehittää edelleen, jotta toiminnasta saadaan jatkossa luotettavaa tietoa. Kuntouttavan työtoiminnan työpaikkojen ajantasainen rekisteri tulisi olla kaikkien ohjausta tekevien henkilöiden käytös- JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT sä. Työtoimintapaikkojen määrän lisääntyessä rekisterin tarve korostuu, jotta tiedonkulku toimii. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä on Jämsässä kuntakokeilun aikana hankaloittanut Sote-ulkoistus 1.9.2015, jonka jälkeen mm. vanhuspalveluihin ei ole enää voinut sijoittaa kuntouttavaan työtoimintaan. Jatkossa on tärkeää jatkaa kuntouttavasta työtoiminnasta tiedottamista kaupungin eri hallintokuntia, jotta kaupungin sisältä löytyisi korvaavia työtoimintapaikkoja. Erityisesti teknisen puolen työpaikoista on ollut pulaa ja usein esteeksi on muodostunut kuntouttavassa työtoiminnassa olevien suurempi ohjaustarve. Jämsässä järjestettiin ensimmäinen kuntouttavan työtoiminnan ryhmä kuntakokeilun aikana, jonka jälkeen jämsäläiset paikalliset toimijat ovat jatkaneet ryhmätoimintojen järjestämistä. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 25 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT 4.4. TYÖKYVYN ARVIOINTI JÄMSÄ Jämsässä työttömien työkyvyn arvioinnin palvelut sijoittuivat fyysisesti kuntakokeilun työhönvalmennuksen, palveluohjauksen ja yritysyhteistyön tiloihin, minkä vuoksi työllisyyspalvelujen toimintaa pystyttiin koko ajan tarkastelemaan kokonaisuutena ja työkyvyn arviointia osana tätä kokonaisuutta. Yhteistyö sekä kunnan sosiaaliohjaajien että TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa oli tiivistä. Työllisyyden kuntakokeilun työkyvyn arvioinnin palveluihin on ohjautunut toukokuusta 2013 lokakuuhun 2015 mennessä 91 jämsäläistä asiakasta. Jämsän asiakkaat ovat ohjautuneet pääasiassa TE-toimistosta. Asiakkaat ovat olleet keski-iältään 48-vuotiaita. Jämsäläisten asiakkaiden palvelutarve on ollut enemmän eläkkeelle suuntaava kuin muiden kuntakokeiluasiakkaiden. Prosessin päätteeksi 37 % asiakkaista on siirtynyt eläkkeelle tai kuntoutustuelle. 37 % asiakkaista on prosessin päätteeksi edennyt työelämän suuntaan kuntouttavan työtoiminnan tai työhönvalmennuksen avulla ja 2 % on työllistynyt. Myönteisen pysyvän eläkepäätöksen jämsäläisistä asiakkaista on saanut 11 henkilöä, kuntoutustuki oli 5 henkilöllä, 16 henkilöä oli sairauslomalla eläkehaun ajatuksella. Psykologin tutkimusjaksoa on jämsäläisten asiakkaiden osalta käytetty 36 %:ssa asiakasprosesseja. Kuntouttavaa työtoimintaa on hyödynnetty osana asiakkaan työkyvyn arvioinnin prosessia sekä työssä selviytymistä arvioivana työkaluna että työhön kuntouttavana työkaluna. Kuntouttava työtoiminta on ollut osana 19 %:ssa jämsäläisten asiakkaiden asiakasprosesseja. Julkiset terveyspalvelut ovat olleet osana jämsäläisen asiakkaan palveluja 53 %:ssa asiakasprosesseja. Asiakasprosesseja on viety eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon lääkäreiden kanssa käyttäen tarvittaessa Työllisyyden kuntakokeilun ostopalveluja asiakkaan työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämiseksi. Ostopalveluista jämsäläisille asiakkaille erikoislääkäripalveluja on ostettu 27 kpl ja laajoja työkyvyn arviointeja 5. Työttömien terveystarkastuksia on hyödynnetty osana asiakasprosesseja varsinkin, jos asiakkaan voinnissa on ollut somaattisia ongelmia ja somaattisen hoidon tarvetta. Näiltä osin työttömien terveystarkastukset ovat palvelleet hyvin asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen prosessin etenemistä. Jämsässä yhteistyötä on tehty työttömien terveystarkastuksiin nimettyjen vastuulääkäreiden kanssa. Jokilaakson terveyden vastuulääkäritoiminta on palvellut erittäin hyvin työkyvyn arvioinnin asiakkaiden tarpeita. Yhteistyö on ollut tiivistä myös aikuispsykiatrian palvelujen osalta Jämsän MTK:n Työttömien työkyvyn arviointi, case Jämsä Kuntakokeilu TE-‐palvelut Sosiaali-‐ palvelut Muut yhteistyö-‐ tahot Ohjaus-‐ palvelut/ työhön-‐ valmentajat Työkyvyn arvioinnin palvelut/ kuntoutus-‐ ohjaaja ja kuntoutus-‐ psykologi Jokilaakson terveys Terveys-‐ tarkastus/ työkyvyn arvio Eläke-‐ selvittely Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu Kuntakokeilun ostopalvelut Erikois-‐ lääkärit TAYS kuntoutus-‐ tutkimus-‐ yksikkö Säännölliset yhteistyöpalaverit: Jokilaakson terveys, TE-‐ palvelut, sosiaalipalvelut ja Kuntakokeilu Kuvassa on kuvattu yhteistyö Jämsän Jokilaakson sairaalan terveydenhoitajien sekä vastuulääkäreiden kanssa asiakkaiden työkyvyn arvioinnin prosesseissa. kanssa. Jämsän A-klinikan kanssa on myös viety asiakasprosesseja yhteistyössä eteenpäin. Jämsän osahankkeen tiimiä on täydentänyt kuntoutusohjaaja ja –psykologi kahtena päivänä viikossa. Työkyvyn arviointi on kuntakokeilun aikana todettu erittäin tarpeelliseksi uudeksi palveluksi Jämsässä ja selkiyttänyt monen asiakkaan tilannetta. Jämsässä työkyvyn arvioinnin asiakkaat ovat olleet myös työhönvalmentajien asiakkaita ja Työhönvalmentajat Aulis Hietanen ja Eeva Heininen sekä kuntoutuspsykologi Leena-Kaisa Härkönen , yrityskoordinaattori Ari Haggrén ja kuntoutusohjaaja Jarkko Keronen Jämsän työllisyyspalveluiden tiimipalaverissa. 26 Työttömien terveystarkas-‐ tuksia tekevät terveyden-‐ hoitajat (2) Vastuulääkärit (3) TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI esim. kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen ko. asiakkaille ovat hoitaneet työhönvalmentajat. Joissain tapauksissa tiedonkulku työntekijöiden välillä ei ole toiminut ihanteellisella tavalla. Jatkossa olisi tarpeellista määrittää tarkemmin vastuuohjaajat työkyvyn arviointia tarvitseville asiakkaille, jotta tiedonkulku ja asiakkaan asiat etenevät sovitusti. 5. TÖIHIN!-PALVELU MUURAME 5.1. TYÖHÖNVALMENNUS Työhönvalmennusta on Kuntakokeilu-hankkeen aikana toteutettu Muuramessa yhden työhönvalmentajan ja yhden yrityskoordinaattorin kanssa, jotka ovat muodostaneet tiiviin työparin. He ovat toimineet linkkinä yritysten ja työnhakijoiden välillä. Yrityskoordinaattorin tehtävänä on ollut kartoittaa Muuramesta yritykset, joilla on tarve lisätä henkilökuntaa. Usein uudet työpaikat ovat olleet ns. piilotyöpaikkoja, johon ei ole ehditty tai huomattu hakea työntekijää. Työnhakija-asiakkaat ovat ohjautuneet pääasiassa TE-toimiston tai sosiaalitoimiston kautta, mutta myös itsenäisesti. Yhteistyö työllisyydenhoidon toimijoiden kanssa Yhteistyö kunnan työllisyydenhoidon toimijoiden kanssa on sujuvaa. Työllisyyden kuntakokeilun aikana on onnistuttu luomaan aito, tiivis ja henkilökohtainen yhteistyö Muuramen kunnassa työllisyydenhoidon parissa työskentelevien henkilöiden (palveluohjaajat, etsivä nuorisotyöntekijä, työpajan työntekijät) kanssa. Kuntakokeilun työntekijät ovat osallistuneet kuukausittain kunnan työllisyystiimiin, jossa on käsitelty ajankohtaisia asioita Muuramen työllisyydenhoidossa ja sitä kautta kuntakokeilun palvelut ovat tulleet eri toimijoille tutuiksi. Tiedonkulku ja yhteydenpito ovat olleet toimivia ja luontevia. Asiakkaiden ohjautuminen kunnan toimijoilta on toiminut erittäin hyvin. Toimiva työparityöskentely Työparityöskentely työhönvalmentajan ja yrityskoordinaattorin kesken on toiminut hyvin. Muuramessa työhönvalmentaja ja yrityskoordinaattori ovat pyrkineet siihen, että ensimmäisen kerran työnhakija-asiakkaat tavataan yhdessä työparina. Tämän ansiosta myös yrityskoordinaattori on koko ajan selvillä siitä, millaisia asiakkaita palvelussa on ja erityisesti millaisia paikkoja heillä on haussa. Näin ollen yrityskoordinaattorin on mahdollista kohdentaa piilotyöpaikkojen etsintää tietyille aloille. Yrityskoordinaattorin mukanaolo ensimmäisessä tapaamisessa on osoittautunut hyväksi käytännöksi myös siksi, että hän on koko ajan suhteellisen hyvin selvillä alueen yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista, joten asiakkaat saavat niistä heti alusta lähtien konkreettista tietoa. Kahden hengen tiimi pystyy toimimaan tarvittaessa hyvinkin joustavasti ja nopeasti esimerkiksi, tilanteessa jossa yhteistyöyrityksessä avautuu työkokeilu- tai työpaikka. Työnhakija-asiakkaiden asiakaspalaute Muuramen tiimi toteutti syksyllä 2015 asiakaspalautekyselyn kuluvan vuoden aikana palvelussa asioineille työnhakija-asiakkaille. Kysely lähetettiin 60 työnhakija-asiakkaalle ja vastaus- MuuramenTöihin!-palvelun työhönvalmentaja Veera kirjavainen ja yrityskoordinaattori Mika Partanen. prosentti oli 35. Vastaajat kokivat saaneensa apua erityisesti työnhakemiseen ja työ- tai harjoittelupaikan löytämiseen. Palvelua pidettiin tarpeellisena, nopeana ja helposti tavoitettavana. Asiakkaat kokivat lyhyidenkin työjaksojen löytymisen ja kuntakokeilun mahdollisuuden tarjota pienimuotoisia korttikoulutuksia tärkeiksi. Jotkut asiakkaista toivoivat enemmän tapaamisia valmentajan kanssa ja työpaikan saannin jälkeen myös yhteydenpitoa asiakkaan suuntaan. Asiakaspalautteessa ilmeni huoli palvelun jatkuvuudesta hankkeen päätyttyä. Asiakkaat toivoivat, että palvelu jatkuu myös tulevaisuudessa. Muuramen tiimi on asettanut vuosittain määrälliset tavoitteet sekä työkokeilu- ja työsopimusten määrälle että sille, kuinka monta prosenttia asiakkaistamme on jossakin toimenpiteessä (työkokeilu, työ, opiskelu, kuntouttava työtoiminta). Asiakastyön määrälliset tavoitteet on saavutettu. Asiakastyössä onnistuminen on TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 27 TÖIHIN!-PALVELU MUURAME seurausta hyvin toimivasta palveluohjauksesta. Palveluun on ohjautunut asiakkaita, joille tämäntyyppinen palvelu on tarkoituksenmukaista ja avoimille työmarkkinoille työllistyminen oikeasti realistista. Kehittämisideoita jatkoon Tiettyyn osa-alueeseen keskittyvät yhden päivän tai muutaman tunnin ryhmävalmennukset olisivat voineet olla kokeilemisen arvoinen asia esimerkiksi sosiaalinen media työnhaussa tai Jyväskylässä toteutettu Tietokone työnhaussa -koulutus, jossa käydään läpi ihan perustason tietokoneen käyttöä. Työnhakija-asiakkaita olisi voinut olla enemmän. Palvelussa on ollut vuosittain 80–90 työnhakija-asiakasta. Asiakkaita olisi voitu tällä henkilöstöresurssilla palvella 100–150 vuodessa. Työhönvalmentajan kokemuksen mukaan asiakkaita olisi voitu saada enemmän lisäämällä palvelun näkyvyyttä ja tunnettavuutta paitsi asiakkaita ohjaaville tahoille myös potentiaalisille asiakkaille. Myös yhteistyön kehittäminen TE-toimiston kanssa olisi voinut tehostaa asiakkaiden ohjautumista. Kysyntää on paitsi konkreettiselle työnhaun valmennukselle, jossa hiotaan työnhaun asiakirjoja kuntoon ja pyritään yhdessä tehostamaan käytännön työnhakua, myös keskuste- lulle ja kuuntelulle, sille että on joku, jonka kanssa yhdessä ideoida ja suunnitella omaa polkuaan. Työhönvalmentajan näkemyksen mukaan on tärkeää, että työhönvalmennuksen tyyppistä palvelua on saatavilla kaikille työttömille työttömyysajan kestosta riippumatta. Tukemalla myös vähän aikaa työttömänä olleita henkilöitä voidaan saada heidät takaisin työelämään ennen pitkäaikaistyöttömyyttä. Jatkossakin työhönvalmennusta kannattaa toteuttaa ja kehittää yhdessä yritysyhteistyön kanssa, koska se on osoittautunut sekä toimivaksi että tehokkaaksi käytännöksi Työllisyyden kuntakokeilun aikana. 5.2. TYÖNANTAJA- JA YRITYSYHTEISTYÖ Laaja-alainen ja systemaattinen yritysyhteistyö Muuramessa ajattelu perustuu siihen, että työllisyyden hoito on saumattomassa ja tiiviissä yhteydessä kunnan elinkeinopolitiikkaan kahdesta näkökulmasta: 1. Uusia työpaikkoja voi syntyä vain terveen ja kasvavan yritystoiminnan kautta. Kunnan on omalta osaltaan tässä poistettava niitä esteitä, jotka voivat olla yrityksen kasvun tiellä. Osana proaktiivista toimintaa on kunnan ja Muuramen yrittäjäjärjestön tiivis ja saumaton vuoropuhelu ja yhteistyö 2. Uusia työpaikkoja voi syntyä silloin, kun kuntaan saadaan houkuteltua sijoittumaan uutta yritystoimintaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Muuramen uusi kauppakeskushanke, johon syntyy 100 uutta, pääasiassa kaupan alan työpaikkaa. Näihin kahteen näkökulmaan nojaten, Työllisyyden kuntakokeilun Muuramen yrityskoordinaattori lähti systemaattisesti syksyllä 2014 kiertämään ja haastattelemaan kaikki muuramelaiset työllistävät yritykset. Haastattelukierroksella oli kolme funktiota: 1) saada yrittäjiltä näkökulmia ja ajatuksia valmisteilla olevaan Muuramen elinkeino- ja mainestrategiaan, 2) selvittää yrittäjien odotuksia Muuramen yrittäjät ry:n toiminnan kehittämiseksi ja 3) selvittää yritysten 28 rekrytointitarpeita nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Haastattelukierroksen tueksi Muuramen kunnanjohtaja ja Muuramen yrittäjät ry:n puheenjohtaja allekirjoittivat suosituskirjeen. Kirjeen ansiosta ovet avautuivat lähes kaikkiin yrityksiin, joihin tapaaminen haluttiin. Muuramelaiset yrittäjät ja yritysten edustajat ottivat haastattelukierroksen hyvin ja yhteistyökykyisesti vastaan. Haastatteluiden aikana välittyi vahva me –henki ja tahto Muuramen itsenäisyyden ja kehittämisen puolesta. Yrittäjät kokivat tärkeänä ja positiivisena sen, että kunta kuulee yrittäjiä ja huomioi strategian laadinnassa laajemminkin yrittäjien näkemyksiä Muuramen elinkeinoelämän kehittämisessä ja tukemisessa. Moni toivoi tällaisen ”kuulemiskierroksen” olevan pysyvä toimintamalli kunnalla jatkossakin. Muuramen Yrittäjät ry. sai palautetta ja kehittämisehdotuksia omasta toiminnastaan. Kuntakokeilu -hankkeen toiminnan kannalta tärkeää oli, että haastattelukierroksen avulla saatiin pääsääntöisesti kaikkien yritysten kanssa sovittua, että kuntakokeilun asiakkaaksi tulevia työnhakijoita voi kunkin taustojen ja osaamisen mukaan tarjota yrityksiin töihin. Kukin yritys ja yrittäjä tarkastelevat tilanteen, onko työllistämiseen tai työkokeiluun mahdollisuuksia. Varsinaisten kysymysten ulkopuolelta keskusteltiin laajemminkin kunkin yrittäjän toiminnan tämänhetkisestä tilasta, haasteista ja suunnitelmista. Erityisesti pienyrittäjät ja ns. yksinyrittä- TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI jät ovat ottaneet kaiken irti mahdollisuudestaan esitellä omia ideoitaan, suunnitelmiaan ja jakaa murheitaan ja haasteitaan. Yrittäjien haastattelukierroksen kokemukset Haastattelukierros otettiin yrittäjien parissa vastaan hyvin positiivisesti, sillä yrittäjät arvostavat sitä, että myös pk-yrittäjiä halutaan kuulla. Kierroksen aikana kertyi paljon myös ns. hiljaista tietoa, joka auttaa kuntaa fokusoimaan elinkeinotoimintansa painopisteisiin. Haastattelukierroksen aikana saatiin tietoa mm. yritysten rakentamis- ja laajentamisajatuksista, joihin kunnan johto voi nopeasti reagoida esim. tontti- ja kaavoitusratkaisuilla ja nopeuttaa asioiden liikkeellelähtöä. Samoin Muuramen yrittäjäjärjestö sai ”kentän” äänen siitä, millaista toimintaa järjestöltä odotetaan. Kierros auttoi kartoittamaan niitä yrityksiä tai toimialoja, joita yrittäjät kaipaavat Muurameen tulevaisuudessa. Kuntakokeilu -hanke sai haastatelluista yrityksistä yhteistyösuhteen. Lähes jokainen haastateltu yrittäjä oli valmis ottamaan vastaan kuntakokeilun asiakkaiden ansioluetteloja. Yrittäjien /työnantajien ja yrityskoordinaattorin välille syntyi henkilökohtainen luottamussuhde, jonka perusteella oli helppo jatkaa yhteistyötä jatkossakin. Sellaisten yritysten anti haastattelukierrokselle oli heikko, joilla sidosryhmät ja asiakkaat ovat lähes kokonaan muualla kuin Muuramessa tai Keski-Suomessa Tiivis ja yhteen hiileen puhaltava yritysyhteistyö voi kunnalle tarjota ns. ”kuuntelukanavan” TÖIHIN!-PALVELU MUURAME muualla Suomea toimivien yritysten suunnitelmista laajentaa ja sijoittua toiseen paikkaan. Tällöin se tarjoaa kunnalle mahdollisuuden tehdä kohdistettua markkinointia näihin yrityksiin ja houkutella sijoittumaan Muurameen. Tämä kuuntelukanava tarkoittaa muuramelaisten yritysten normaalia b-to-b -yhteistyötä muiden yritysten kanssa Suomessa ja tämän kautta saatavaa informaatioita. Muuramen yritysyhteistyön toimintatavat Tiivis yritysyhteistyö auttaa luomaan sellaisen palvelutiimin Muurameen, jossa yritysten tarpeisiin voidaan vastata niin työllistämisasioihin kuin kasvuun ja investointeihinkin liittyvissä asioissa. Tiivis yritysyhteistyö auttaa linkittämään muuramelaisia yrityksiä yhteen alihankinnan, palveluiden, kaupankäynnin ja osaajien/työntekijöiden osalta. Yrityskierroksella on löytynyt monia toimivia alihankintaja kauppasuhteita muuramelaisten yritysten välille. Näitä ei ole syntynyt aiemmin, koska edes muuramelaiset yritykset eivät tiedä tarpeeksi hyvin, millaista tuotantoa ja palveluja Kuntakokeilun toimitilat Muuramessa toimivat myös Muuramen yrittäjät ry:n kohtaamispaikkana, jossa yrittäjät kokoontuvat säännöllisesti viikoittain. Tämä mahdollistaa yrityskoordinaattorin saumattoman viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen yrittäjien kanssa. Yrityskoordinaattori on myös Muuramen yrittäjät ry:n hallituksen asiantuntijajäsen. Kunta- omalta paikkakunnalta löytyy. Toisaalta on löytynyt myös tarpeita työllistää, mutta siten että osaaja on useamman yrityksen palveluksessa, jos yksi yritys ei pysty työllistämään kokoaikaisesti. Yritysyhteistyö ja Muuramen elinkeinotoimintaan vaikuttaminen toimii tällä hetkellä monella eri tasolla. Yrityskoordinaattori on osaltaan valmistelemassa Muuramen elinkeino- ja mainestrategiaa. kokeilun työnhakija-asiakkaiden työllistymisen edistämisen osalta alueen yrittäjät ovat sitoutuneet yhteistyöhön kuntakokeilun kanssa. Kehittämisideoita tulevaan Yritysyhteistyön kautta tulleisiin avoimiin työpaikkoihin ei aina löydetty oikeaa henkilöä, koska kuntakokeiluhankkeen asiakaskohderyhmä oli rajattu yli vuoden työttömänä olleisiin henkilöihin. Näin ollen Muuramen läheskään kaikki työttömät eivät olleet kuntakokeiluhankkeen kautta käytettävissä ja tarjottavissa avoimiin paikkoihin, vaikka ko. tehtäviin soveltuvaa osaamista siellä olisikin varmasti löytynyt. Jatkossa kunnan itsensä organisoiman työllisyyspalvelun pitäisi saada asiakkaikseen kaikki potentiaaliset työnhakijat, jotta yritysten rekrytointitarpeisiin voitaisiin vastata paremmin ja yritysyhteistyö olisi näin myös yrittäjien kannalta laadukkaampaa ja paremmin palvelevaa. Muuramen kuntakokeilun ja paikallisten yrittäjien kesken tehdään tiivistä yhteistyötä. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 29 TÖIHIN!-PALVELU MUURAME Muuramen yrittäjien hallitus koolla Töihin!-palvelun tiloissa syksyllä 2014. 5.3. TYÖKYVYN ARVIOINTI MUURAME Muuramessa työttömien työkyvyn arvioinnin palvelut sijoittuivat fyysisesti sosiaalipalvelujen tiloihin, mikä muokkasi palvelumallia sekä ohjautuvuuden että työtavan osalta. Työllisyyden kuntakokeilun työkyvyn arvioinnin palveluihin on ohjautunut toukokuusta 2013 lokakuuhun 2015 mennessä 68 muuramelaista asiakasta. Muuramen asiakkaat ovat ohjautuneet pääasiassa sosiaalitoimesta (65 %). Muuramelaisten asiakkaiden osalta on käytetty työkyvyn arvioinnin palveluja huomattavasti enemmän konsultoivina kuin muissa kunnissa. Asiakkaat ovat olleet keski-iältään iäkkäämpiä (49 v) kuin Jämsän (48 v) ja Jyväskylän (45 v) asiakkaat. Julkiset terveyspalvelut ovat olleet osana muuramelaisen asiakkaan palveluja 65 %:ssa asia- kasprosesseja. Muuramen asiakkailla on ollut käytössä puoli vuotta tiimin oma konsultaatiolääkärin ostopalvelu, jota on käyttänyt 4 asiakasta. Asiakasprosesseja on viety eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon lääkäreiden ja konsultaatiolääkärin kanssa käyttäen tarvittaessa Työllisyyden kuntakokeilun ostopalveluja asiakkaan työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämiseksi. Ostopalveluista muuramelaisille asiakkaille erikoislääkäripalveluja on ostettu 43 kpl ja laajoja työkyvyn arviointeja 9. Muuramelaisten asiakkaiden palvelutarve on ollut enemmän työelämään suuntaava kuin muiden kuntakokeiluasiakkaidemme. Prosessin päätteeksi 59 % asiakkaista on edennyt työelämän suuntaan kuntouttavan työtoiminnan tai työhönvalmennuksen avulla ja 12 % on työllistynyt. Myönteisen pysyvän eläkepäätöksen muuramelaisista asiakkaistamme oli lokakuuhun 2015 mennessä saanut 10 henkilöä, kuntoutustuki oli yhdellä henkilöllä, 2 henkilöä oli sairauslomalla eläkehaun ajatuksella. Psykologin tutkimusjaksoa on muuramelaisten asiakkaiden osalta käytetty 16 %:ssa asiakasprosesseja. Kuntouttavaa työtoimintaa on hyödynnetty osana asiakkaan työkyvyn arvioinnin prosessia sekä työssä selviytymistä arvioivana työkaluna että työhön kuntouttavana työkaluna. Kuntouttava työtoiminta on ollut osana 37 %:ssa muuramelaisten asiakkaiden asiakasprosesseja. 5.4. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUURAME Työllisyyden kuntakokeiluhankkeen ja Muuramen kunnan sosiaalipalveluiden työntekijät ovat yhdessä kehittäneet kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa. Kuntakokeiluhankkeen aikana on kokeiltu erilaisten ryhmien toimivuutta, josta on tehty palautekyselyt. Ryhmiin rekrytointi on tehty yhteistyössä kunnan sosiaalipalvelun ja Työllisyyden kuntakokeiluhankkeen työntekijöiden kanssa. Ryhmäkokoonpanot toteutettiin asiakashaastatteluihin perustuen. Ryhmätoimintaa oli erikseen nuorille aikuisille, naisille ja 50+ miehille. Ryhmissä oli 30 5-10 osallistujaa/ryhmä. Ryhmän kesto oli pääsääntöisesti 3kk, 1-2pv/vko, 4-5h/pv. Varsinaisen työtoiminnan lisänä ryhmämuotoinen työtoiminta on osoittautunut palautekyselyjen perusteella mielekkääksi ja toimivaksi palveluksi pitkään työttömänä olleille. Ryhmien sisältöjen suunnittelussa otettiin vahvasti huomioon osallistujien toiveet. Muuramen Töihin!-palvelun työntekijä piti ryhmässä työnhakuvalmennusta ja ryhmistä oli mahdollista myös ohjautua työhönvalmennuksen asiakkaaksi. Ryhmän päätyttyä kerättiin palautetta ryhmä- TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI toiminnasta, jotka saatiin kaikilta osallistujilta. Heiltä saatujen palautteiden mukaan ryhmätoiminta oli odotusten mukaista. Monipuolista ryhmätoimintaa sekä Muuramen kunnan tarjoamaa maksutonta lounasta arvostettiin. Kuntakokeilun aikana kehitetty kuntouttavan työtoiminnan työnantajarekisteri (TARE) otettiin käyttöön myös Muuramessa. Työnantajarekisteriä voidaan käyttää työvälineenä, kun asiakkaan kanssa mietitään kuntouttavan työtoiminnan paikkaa myös Jyväskylän alueelta. 6. RESURSSIT JA VIESTINTÄ 6.1. HENKILÖSTÖ Vuoden 2015 lopussa kuntakokeilussa työskenteli yhteensä 34 henkilöä. Hankehallinnointi: hankepäällikkö, hankesihteeri-tiedottaja Töihin!-palvelu Jyväskylä: palveluvastaava, 3 yrityskoordinaattoria, 11 työhönvalmentajaa Töihin!-palvelu Muurame: 1 yrityskoordinaattori, 1 työhönvalmentaja Jämsän työllisyyspalvelut: 1 yrityskoordinaattori, 3 työhönvalmentajaa Ohjaus- ja kuntoutustiimi (Jyväskylä, Jämsä, Muurame): kehityskoordinaattori, työnantajakoordinaattori, 5 palveluohjaajaa, kuntoutuspsykologi ja 3 kuntoutusohjaajaa Kuntakokeilun ohjausryhmään ovat hankkeen aikana kuuluneet: Harri Haltunen Työllisyyden kuntakokeilu) Jenni Tiainen (Työllisyyden kuntakokeilu) Anssi Niemelä (Jyväskylän kaupunki) Heikki Paavuori (Jämsän kaupunki) Asko Juuti (Muuramen kunta) Rauno Hänninen (Jyväskylän Yrittäjät) Petri Laaksonen (Jämsän Yrittäjät ry) Minna Seppänen (Muuramen Yrittäjät ry) Sirpa Lehto (Ely-keskus) Juha Torkkeli (Kela) Matti Kangasaho (Työvalmennussäätiö Avitus) Antero Mikonranta (Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry.) Terttu Kiviranta (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä) Eija Tuohimaa (JSTRY) TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 31 6.2. TALOUS Työllisyyden kuntakokeilun kokonaiskustannukset ovat olleet Vuonna 2012: 175 500 € Vuonna 2013: 1 413 600 € Vuonna 2014: 1 793 500 € Vuonna 2015: 1 866 000 € ( budjetoitu) Työllisyyspoliittisen avustuksen osuus on ollut 75 % ja Jyväskylän, Jämsän, Muuramen kuntaosuudet 25 % kokonaiskustannuksista. MAANANTAIN A 23.2.2015 Kotimaa Hyviä tyypp ejä haussa tö ihin 6.3. VIESTINTÄ KESKISU OMALAIN EN 7 Työllisyysko haetaan töi keilu: Pitkäaikaistyöttö tä täsmäoh mille jauksella. JÄMSÄ Hannu Karjal ainen Kuntakokeilun viestinnän tavoitteena on ollut kertoa yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja asiakkaille hankkeen palveluista, kehitetyistä toimintamalleista ja käytännön työstä. Viestinnästä on vastannut hankesihteeri-tiedottaja yhdessä työntekijöiden kanssa. Kuntakokeilun keskeinen sisäisen tiedottamisen väline on ollut viikkotiedote, johon on viikoittain koottu henkilöstöä koskevia ajankohtaisia asioita. Työntekijät ovat nostaneet aktiivisesti esille viikkotiedotteeseen uutisoitavia asioita eri tiimeistä. Kuntakokeilun tiimit ovat kokoontuneet viikoittaisissa tiimipalavereissa ja koko kuntakokeilun yhteiset henkilöstöpäivät ovat koonneet kaikki kuntakokeilun työntekijät yhteen jakamaan ajatuksiaan yli tiimirajojen. Hankkeen ulkoista viestintää on toteutettu esimerkiksi lähestymällä eri medioita. Työllisyyden kuntakokeilu on ollut esillä mm. Keskisuomalaisessa, Jämsän seudussa, Muuramelaisessa, Suur-Jyväskylä-lehdessä, YLE:n maakuntaradiossa, Keski-Suomen alueuutisissa, kaupunkien tiedotuslehdissä, Kuntalehdessä sekä muutaman kerran jopa valtakunnan medioissa. Jutuissa on esitetty käytännön esimerkkejä hankkeen työllistämistavoista ja tuloksista eri toimijoiden näkökulmista. Lisäksi viestintäkanavina on käytetty hankkeelle luotuja omia ja hankekuntien internet-sivuja, Töihin!-palvelun sivuja ja facebookia. Lisäksi säännöllisesti on tuotettu sidosryhmätiedotteita ja uutiskirjeitä yrittäjille sekä vuosittain vuosiraportit, joita on jaettu laajasti sidosryhmille ja tiedotusvälineille. Lisäksi tiimit ovat osallistuneet ja viestineet kuntakokeilusta ja sen palveluista erilaisissa verkostotapaamisissa, tapahtumissa ja koulutuksissa. Ne ovat myös itse järjestäneet esimerkiksi yrittäjille ja eri verkostoille tapaamisia. Kuntakokeilun tiimeille on tehty esitteet, joiden avulla esimerkiksi uusille asiakkaille on ollut helppo kertoa palveluista. jen pakeille ja saikin määr kaisuuden äai- ja oivals kaupungin – Kyllä tämä katura- mies i, että oikeantyyppinen kennusosa on parempi stolla oli löyty lottovoitto. kuin Sen jälkeen . Olen saanu meni haast nyt. Nieminen t työpaikaikki natsa kan, sanoo vielä Raimo Niem si ammattiop atteluun ja aloitti 58, työmaalla inen, Jäms paremmin kohdallee istossa lokak n. uussa – Tämä on mattiopisto an Jämsän am- ettiinän ammattiopistoon erittäin mielu . ha- paikk n Myllymäen isa a, työkaverit tolatalojen asun- joita uutta asuntolaohjaaja pihalla. ovat a, via ja opistossa on olen ollut paljo mahtaNieminen oli – Siihen vaad neljä. n nuorten kanssa tyneillä Pape 30 vuotta Yh- ta, itaan sellai joka tulee s- lun kautt tekemisissä urheiritehtailla toim jälkeen Jalost ja sen ten kanssa, suost een nuor- pallossa a, valmentanut jalkaustehtaalla myytiin. Tehta , joka töissä ja paino uu olemaan noo Nieminen. nnostossa, sasen myötä hän an lopettami- Palkk iltaisin ja joskus öisink in. Työttömyyttä jäi työttömäksi. kyine a ei ole kovin kilpailuky kesti viisi vuott - Niemisen n, kuvaa rehto Toissa vuon työll ri Petteri na hän hake a. Järvinen. esimerkki työlli istyminen on itse työllisyyde utui Työllisyyspalve n kuntakok kokeilun täsm syyden kuntalun Jämsän lujen yrity ei- koord äosaa työllisyysp alvelu- oppin inaattori Ari Haggrén s- Tänä vuonna päätt misesta. oli mivuotise yväss ut tuntemaan ssa kokeilussaä kolNiemisen Jyväskylä, Jäms ovat KUN NAT ä ja Muurame. Tavoitteena on löytää töitä vuoden tyött yli öminä olleil Keskeinen le. rooli tysyhteistyöllä, tässä on yri■ Jämsä työhö ssä työskenteli nvalmentajilla ja kunt kokoaikaisesti viime outusohjaa tuja työsuhteita vuonna 3 työhö jilla. – Hankkeess on valmentajaa alkan nut 26, joista 5 yrityk ja yrityskoordin touttavaa toimia on paljon kunsissä. Neljä henki tori, kuntoutuso aat- löä on ntaa ja 1–3 kuusolmi hjaaja kaud nut lyhytaikaise ja kunto en työkokeiluj tuspsykolog mi kahtena päivä u- man työsuhteen sido työntekijää a, jotka eivät yrityksiin ilman nä viikossa. Asiak palkkatukea. kaita oli 240, siä. Asiakkaat eivätkä yritykta uusia 104. joisAsiakkuuksia laisia, joihin ovat paljolti selpäättyi 43, joista yritys saa palkk ■ Jämsä 17 työllistyi palkk ssä yli 500 päivä tukea. Sen atuella, 6 aloitt aehdo ä työmarkkinatuk i opinnot, 2 jäi kin harmittava t ovat kuitenea rauslomalle kimäärin 330 on saanut kestai kuntoutuks saitänä vuonna, sti tiukentuneet henkilöä. Henki een, 8 siirtyi eläkke kertoo Hagg lökohtaiseen elle ja 9 henki rén. – Kokeilupa haastattelu ei ole löytyn un kutsuttu 60 yt soveltuvia lölle nyt aika hyvinikkoja on syntyhenkilöä, joista on palve luita tai heitä saapui tapaa 34 ei ole tavoitettu. ce” -tyyppisiin ”mies ja Hiamiseen. Työttö yrityk en terveystarka misiin, jotka tarvitsevat stukseen on ■ Viime apuvoimaa vuonna on solmi jattu 28 henki oh. Nythän uusien työnt löä. ttu 50 uutta kunto ekijöi uttava minen on muut den palkkaa- Raimo nan jaksoa edelli n työtoimin■ Työllis Nieminen löysi yyden kunta kun entisilläkäenkin hankalaa, mieleisensä ta jatkuneiden seltä vuodelkokeilussa on tähän työpaikan asunt lisäksi. Uusia tarpeeksi, hän än ei ole töitä Asiak olavalvojana kokeiluja on työ- asiaka mennessä ollut 1 800 kaat ohjau lisää. Jämsän amm alkan sta Jyväsk – Yrittäjille attiopistossa. yrityksissä. Uusia ut 21, joista 16 mistosta, sosia tuvat TE -toi- asiak tämä on helpp sä ja Muuramessaylässä, Jämsäskaiden tarpe alipalveluista palkkatuetpalve o muilt lu, kun . Viime vuonn en, ja tuli 770 uutta a työntekijöitä heille etsitään A-kli a yhteistyötahoilta, kuten kiksi ohjaavat työlli ja esimer- vää työm asiakasta. arkkinatuk ja tarjotaan nikal stymisen polun ta ja mielenterv ea toehtoja, totea vaih- kesku eys- velui alkuun ja työllisyyspal- den henkilöiden nimi saaneihin. Jenni Tiain a hankesihteeri mise kselta, osa myös omat listaa ja kutsuvat heitä en. oisti. Työhönvalm siin tapaamisiihenkilökohtaientajat saava Työhönvalment n. keud t oien käydä kunn ajat arvioivat – Näin pääst an sosiaaään lähem liohjaajien kanss työnt mäs ekijä a läpi 500 päiä ja matoimistoillayritystä. Työvoiei tällaiseen ole INEN Työllisyyskok eilu Turmaristeyksessä vakava kolari JYVÄSKYLÄ Pauliina Salmi nen Munuaisten vajaatoimin ta väestön ikää yleistyy ntyessä resursseja, Hagg Raimo Niem rén kertoo. sa kohtaa mone työpäivää myöhinen aloittelee pyyn nlaisia avun lä. Asuntolan ään iltapäiväl- nuor töjä. Hänen mielestäänikkunasta moik et ovat kaillaan. - aika, jossa aina sellaisia kuin he elävät. Nieminen kuvaa – Hankalam työtään pia pyyntöjä jaamiseksi ja tuauttamisek oh- lee oikeastaan aikuisopiskelisi, jos- joilta , hän naura a. Silmälasit tai aurinkolasit voimakkuuks kaupan pääll illa e. 0 Vaarallisek si jyväskyläläi tiedetyssä sriste tapahtui jällee yksessä tomuus. Kaks n onnetloukkaantu i henkilöä i, si autoa törm kun kakäsi toisiinsa Heikinkad un ja Vapa udenkadun OULU ristey Onnettomuus ksessä. Marjo Sormu tapahtui nen / STT lauantain ja sunnuntain MARKKU RUOTTIN välisenä yönä EN / LEHTIKU Väestön ikään ennen kelVA lo kahta. ten vajaatoimi tyessä munuais18-vuotias määrä tulee nnasta kärsivien lisään henkilöautolla mies ajoi kittävästi, sanoo tymään merVapau denkatua vasem tollisen sairaa Oulun yliopisman lan ta kaistaa kohti puoleissisäta utien ja nefrologian Tourulaa. erikoislääkäri Samanaika Ikäheimo. Risto isesti oikea Tällä lta Heikinkatua hetkellä noin kymmenellä prose teykseen ajoi pitkin rislaisista on jonki ntilla suoma66-vuotias mies henkilöau nasteinen nuaistauti. tolla. LiiMoni sairas mukennevalot taa sitä tietämättää eivät olleet toin. minnassa ja –�Kroonista, hänel hiljaa hiipiv teyksessä väistä lä oli rismunuaisva misvelvoljetta on hyvin ää lisuus. kea havaita. Tauti voi olla vaiHeikinkad kään oireeton, pitulta tullut ja se havai mies ajoi Vapau usein sattu malta muid taan ajaneen eteen denkatua en kimu tut. 18-vuotias sten yhteydessä kuljettaja ei . Ikäheimon pystynyt estämään törmä kansantaud mukaan suuret ystä it, tyksestä huoli väistöyrija verenpaine kuten diabetes matta vaan tauti sekä ikään törmäsi eteen tyminen aiheu ttavat munu auton vasem sä tulleen vajetta. aispaan kylkeen. Onnettomu –�Munuaiste udessa loukViime n kaantui kaksi tä kartoittaa tilanne olisi syy- dialyy vuonna Suomessa tehtii nuore n terveystark kuljettajan kyydi mman astuk- kauss sipotilaiden kokonaismä ennätysmäärä munuaissiir sissa. Riski ssä ollutryhmiin kuulu ärä ei ali Oulun yliopi toja, ta matkustaja munuaisten stosairaalan enää kasvanut. Kuvassa joten a. Silmälasien osta toiminta tulisi vilta uudessa Avoho lä istunut 24-vuEtupenkilon leiktoittaa vuosi jalle kaupan kar- moid itotalossa. otias mies ttain. en tukkeutum sai otsaansa päälle samanh kehykset ja vaki Riskiryhmiin vuotavia haaiseen. Vuosittain intaiset tai edu olinssit kova kuuluvat muun voja. Lisäksi kittävämpä noin 500 munu muassa yli takapenkillä lla ja heijastam llisemmat aurinkolasit aisten vajaa 70-vuotiaat, - vuttajasaira nä tekijänä, että luooli matkustaja toimi diabe- vää testa, veren voimakkuuksi nnasta kärsi a�omalla pinn aloihin on perus paine-, sydän ajautuu dialyy tias nainen, na 24-vuolla peruslinsseill tettu oi�eella tai - ja ve- lääke risuonitautia sihoitoon, kun elinluovutustyöryhmi joka loukkasi sairastavat. - ja ruokavalioh ä. Niide ä. käsiään ja jalkoj myötä elinlu Munuaisten ovuttajien tunn n vajaatoiminnan enää riitä. Ikäheimonoito eivät taminen bulanssi kulje aan. Amisheike on tehostunut ntyminen voida tti heidät mukaan viime vuonna keskussaira . an todeta dialyysipoti veri- ja virtsa alaan tarka koko laiden Vara kokee naism stettaviksi. a aika optikolle äärä ei Ikäheimon mukan perusteella. nut, tai silmälääkäril sillä Suomessa enää kasvaKroonista, hilja Kuljettajat an munuaisten vajaatoimin instrumentar tehtiin ennäle helposti osoi tysmäärä munu nan havaitsemi kaantuneet eivät loukium.fi, yhdestä hiipivää mu a nen mahdollisim aissiirtoja, 240. �eesta eikä 66-vuo- Aiempina numerosta 014 tiaalla mieh (pvm/mpm) numan varha olisi tärkeää, tai tule suoraan ellä in toja on vuosina munuaissiir- aisvajet 547 7000 jotta kustajia kyyd ollut mattehty 180–1 ta on myymälään. saataisiin ajoiss sitä sairastavat issään. Au–�Jos tahti jatku 90. a hoitoon. tot vaurioituiv vaikea havaitahyvin rautta voida at kolarissa an hoitaa lääkkSai- na, voimme pysäyu samanlaise. pahoin. sekä ruokavalion ttää dialy Tauti voi olla ein muutoksella. potilaiden määrän kasvu ysiTapahtuma a tutkitaan n. Mun pitk liikennetur uaissiirtojen ään oireeto Munuaist vallis määrän kasvu en n, ja Juuri sinulle vaarantamisena uuden voi lyhentää vajaatoiminta taan un on vaikuttanut osal- se havaita sopivat silm elinikää. Se vuonna 2010 an usein mukaan päiht . Poliisin mäla älassit. lisää sydän myös lut it. - ja lakimuutos voimaan tul- sattumalta osuutta onne eillä ei ollut , jonka muka kuolleisuutta, verisuonitauti- elinlu muiden ttomuuteen an tutk . Ostaessasi norm rauksiin liittyysillä munuaissai- jos ovutuksen saa aina tehdä imusten yht vainaja ei ole , taipumus valtieyaurinkolasit voimaaalihintaiset silmälasit alk. eläessään. Ikähevastustanut sitä dessä. 99 €, saat toiset kkuuk silla imo pitää mersisältävät sama peruslinssein silmälasit tai kaupa nhinta Unoffi Erikois offi Terveys: Mu nuaisten toim mukaan tar inta on lääkär kistettava risk in iryhmiltä vuo sittain. € tai Itsellesi tai ke nelle haluat. ” lääkäri Risto Ikäheimo Hankkeen tuloksista tiedotettiin syksyllä 2015 järjestämällä tiedotustilaisuus, jonka seurauksena eri mediat julkaisivat useita kuntakokeilun hyvistä käytännöistä kertovia juttuja. Lisäksi hankkeen päätösseminaari järjestetään yhdessä valtakunnallisen Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaarin yhteydessä Jyväskylässä. Lisätiedot: www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyollisyyden.kuntakokeilu www.jamsa.fi/en/tyo-ja-elinkeino/tyollisyyden-kuntakokeilu www.muurame.fi/fi/tyollisyyden_kuntakokeilu 32 HANNU KARJALA TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI uusia tilauksia n iset tai edulli semmat kehyk päälle itsellesi tai valitsemallecial-, Heritage- tai Solaris5.4.2015 asti. allesi set kuin ensim Ei voi yhdistää mäisissä laseis si henkilölle. Toiset silmäl muihin tarjou ssa asit sa sekä vakio ksiin. Valikoima linssit vaihte telee lee myymälöi� . Tarjous koskee äin. 0 € 7.0. LIITTEET Taulukko 1. Töihin!-palvelu Jyväskylän asiakastilasto v. 2013-2015. Töihin!-palvelu Jyväskylä TILASTOT ASIAKKAAT Henkilöasiakkaita ohjauksessa yhteensä Alle 30-vuotiaita yhteensä joista miehiä joista naisia Yli 30-vuotiaita yhteensä joista miehiä joista naisia Maahanmuuttajia yhteensä joista miehiä joista naisia Työnantaja-asiakkaita rekisterissä yhteensä elinkeinotoimintaa harjoittavat ei elinkeinotoimintaa harjoittavat TOIMENPITEET YHTEENSÄ Yrityskäyntejä yhteensä / yrityskoordinaattorit Yrityskäyntejä yhteensä / työhönvalmentajat (tutustumiset, haastatelut, valmennuspalaverit) 2014 2015 tammi-joulu tammi-joulu 2013 tammi-loka vuosittain palveltuja asiakkaita 645 704 663 254 291 241 ei tilastoitu 204158 ei tilastoitu 8783 391 425 422 ei tilastoitu 239261 ei tilastoitu 187161 97 119 102 ei tilastoitu 6145 ei tilastoitu 5857 vuosittain palveltujatyönantajia 366 650847 323 606 796 43 44 51 vuosittaineri toimenpiteet ei tilastoitu 389407 ei tilastoitu 369401 YHTEENSÄ Uraohjaus ja yksilöllinen työhönvalmennus 645 704641 Työhaastattelut/työpaikkatutustumiset 491 452 4871430 204 241 268713 Työsopimukset yhteensä joista alle 30 vuotiaita joista 30 v ja + vuotiaita joista maahanmuuttajia Työsopimukset eri henkilöille yhteensä Työkokeilusopimukset yhteensä joista alle 30 vuotiaita joista yli 30 vuotiaita joista maahanmuttajia Työkokeilut eri henkilöille yhteensä Oppisopimuskoulutukset yhteensä joista alle 30 vuotiaita joista yli 30 vuotiaita joista maahanmuuttajia Aloittanut yritystoiminnan/osuuskuntayrittäjyyden joista alle 30 vuotiaita joista yli 30 vuotiaita joista maahanmuuttajia ei tilastoitu 105117 ei tilastoitu 136151 ei tilastoitu ei tilastoitu ei tilastoitu24 ei tilastoitu243 193 234 225652 ei tilastoitu 131102 ei tilastoitu103 ei tilastoitu ei tilastoitu 23 ei tilastoitu55 ei tilastoitu162 5 9 822 5 4 ei tilastoitu 4 4 ei tilastoitu ei tilastoitu0 ei tilastoitu 19 6 732 ei tilastoitu 31 ei tilastoitu 36 ei tilastoitu ei tilastoitu0 Aloittanut ammatillisen koulutuksen tai työvoimapoliittisen koulutuksen62 Ammatillinen tai korkeamman asteen koulutuskoulutus 30 Työvoimapoliittinen koulutus 32 95 46 49 94 251 48 124 46 127 Tukipalveluihin osallistuneet Ryhmävalmennus (esim. THM, TiTy, OOM ) Lyhytkurssit (esim. hygi.passi, työturvallisuus jne) 36 34 59 51 80 51 Ohjautunut kuntoutustiimiin Ohjautunut kuntoutustiimistä Töihin!-palveluun Asiakkuus keskeytynyt, tavoite ei toteutunut 22 4242 12 4865 35 7136 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 175 136 33 LIITTEET Taulukko 2. Työttömien työkyvyn arviointi Työkyvyn arviointi -palvelun asiakastilasto v. 2013-2015. Kuntoutusohjaajille 10/2015 mennessä ohjautuneet Jyväskylä Jämsä Muurame Yhteensä 328 91 68 487 Psykologin jakson loppuunkäyneet 10/2015 85 57 12 154 + 18 kesken Taulukko 3. Palveluohjauksen tilastot 2/2013-10/2015 hlöä Palveluohjauksen asiakastilasto v. 2013-2015. Kokonaisasiakasmäärä 658 Alle 30 vuotiaita 188 Yli 30-vuotiaita 470 Miehiä 411 Naisia 247 Kuntouttavassa työtoiminnassa eri hlöä 313 Tehty kevennetty aktivointisuunnitelma 77 % Tehty perinteinen aktivointisuunnitelma 23 % Työkyvynarvioinnissa samanaikaisesti 135 Kuntoutuspyskologin tutkimukset 52 Työttömien terveystarkastus 87 Päätettyjä asiakkuuksia 319 Siirtynyt Töihin!-palveluun 102 Siirtynyt työkyvynarviointiin 57 Työllistynyt 21 Opintojen aloitus 17 Oma toive 33 Muutto toiselle paikkakunnalle 18 Pitkä s-loma/eläke 8 Siirtynyt TYP:een 11 Muu syys/Paluu TE-palvelujen vastuulle 52 Taulukko 4. Muuramen Töihin! -palvelun asiakastilastot Muuramen Töihin!-palvelun asiakastilasto v. 2013-2015. Työllistymisiä 2013 2014 1.10.2015 19 33 39 00 2 Yrittäjäksi 34 Työkokeiluja 2419 19 Opiskelu 109 7 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI LIITTEET Taulukko 5. Jämsän työllisyyspalvelut asiakastilasto Jämsän työllisyyspalveluiden asiakastilasto v. 2013-2015 (syyskuu). Asiakasmäärä 332 hlö Neuvonta-asiakkaat (seurattu vuodesta 2014 lähtien) 93 hlö Työkokeilut63 Yritykset40 Jämsän kaupunki, Avitus, yhdistykset 23 Työllistyneet 77 Yritykset27 Jämsän kaupunki, Avitus, yhdistykset Kuntouttava työtoiminta 50 148 (uudet sopimukset, jatkoja ei tilastoitu) Päättyneet asiakkuudet 134 Työllistynyt avoimille työmarkkinoille 10 Työllistynyt palkkatuella 53 Aloittanut tutkintoon tähtäävät opinnot 11 Siirtynyt eläkkeelle 11 Siirtynyt pitkäkestoiseen kuntoutukseen tai sairauden hoitoon 7 Muuttanut4 Ei tietoa / asiakasta ei tavoitettu 12 Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle tai muihin palveluihin (äitiysloma, etsivä nuorisotyö, yksilövalmennus) 6 Asiakkuus päättynyt asiakkaan aloitteesta 8 Muutosta palvelukeskuspalvelulla ei saavutettu 10 Kuollut2 300pv työmarkkinatukea saaneiden listalta kutsutut 145 Ottanut yhteyttä tai käynyt tapaamisessa 121 Ei käynyt tapaamisessa, eikä ottanut yhteyttä 24 Kontaktoiduista asiakkaista Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaaksi 30 Ei asiakkuutta ( ns. ohjausasiakkaita) 78 Työssä tai osa-aikatyössä 21 Opiskelee tutkintoon tähtäävästi 5 Muuttanut toiselle paikkakunnalle 2 Työvoimakoulutuksessa1 Äitiyslomalla1 Sairaslomalla2 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN LOPPURAPORTTI 35 Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän Työllisyyden kuntakokeilu kiittää yhteistyötahoja ja asiakkaista hyvin onnistuneesta yhteistyöstä!
© Copyright 2024