VUOSIKERTOMUS 2014
VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 3 Forward together – satamajohtajan katsaus 4 Tehtävämme ja arvomme 5 Me olemme Helsingin Satama FORWARD TOGETHER 6 Satama on tekoja 8 Satama tonneina, prosentteina ja lukuina 12 Iso ja vastuullinen 12 Talous tasapainossa 14 Sertifioitu ympäristöjärjestelmämme 16 Kalenterivuoden merkittävimmät merkinnät TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 17Organisaatiomme Vuosaari Katajanokka Eteläsatama Länsisatama Hernesaari TALOUS LIIKENNE 2014 Miljoona euroa 2014 2013 2012 2011 2010 Tavaraliikenne, tonnia Liikevaihto 90,8 Yksiköity tavaraliikenne Investoinnit 15,613,315,913,910,4 Tuonti 4 792 000 592,6 593,7 600,0 612,8 619,9 Vienti 5 248 000 Taseen loppusumma 89,0 87,2 86,5 86,7 Bulkkitavaraliikenne Tunnusluvut 2 20142013201220112010 Kokonaistavaraliikenne 10 040 000 793 000 10 833 000 Liikevaihdon muutos % 1,9 2,1 0,8 -0,2 6,7 Yksiköity tavara Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa 560 525 482 458 443 Kontit 401 000 Rekat ja perävaunut 502 000 Sijoitetun pääoman tuotto % 4,2 Omavaraisuusaste % 72,2 3,6 3,2 3,2 2,7 Matkustajaliikenne Matkustajia || P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 68,8 65,5 62,5 60,2 Risteilymatkustajia 10 901 000 420 000 V U O SI 20 14 näyttäytyi jo kolmannen kerran peräkkäin Suomen talouden kehityksen osalta heikkona vuotena. Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että Suomen BKT on edelleen noin 6 % vuoden 2008 tasoa jäljessä. Suomen satamien tavaraliikenne on perinteisesti kulkenut käsi kädessä talouden kehittymisen kanssa ja niinpä viime vuonna oltiin saman verran vuotta 2008 jäljessä myös tavaraliikenteessä. Helsingin Satama on ulkomaan kaupan kannalta Suomen merkittävin satama. Iloksemme voimme todeta, että Helsingin liikennemäärät kehittyivät sekä tavara- että matkustajaliikenteen osalta olosuhteisiin nähden erittäin hyvin. Erityisen ilahduttavaa oli viennin voimakas kasvu, joka johtui ennen kaikkea markkinaosuuden hyvästä kehityksestä. Erityisesti Viron liikenne on kehittynyt hyvin. Sekä matkustaja- että tavaraliikenteen kehityksen yhtenä merkittävänä tekijänä on Baltian maiden entistä voimakkaampi integroituminen Suomen talouden kanssa, sekä Baltian läpi suuntautuvan liikenteen kehittyminen. Pohjan tälle kasvulle luo kuitenkin parantuneet liikenneyhteydet, johon liittyy varustamoiden kehittämien palveluiden lisäksi osaltaan myös Helsingin Sataman kehitystoimenpiteet. Helsingin Sataman organisaatio työskenteli vuoden 2014 aikana monien uusien asioiden parissa. Vuosaaressa oman henkilökunnan toimesta aloitetut aluspalvelut sujuivat erinomaisesti. Vuoden lopussa tapahtunutta yhtiöittämistä valmisteltiin tarmokkaasti. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta Helsingin Sataman yhtiöittämisen sujuneen hallinnollisesta näkökulmasta erinomaisesti. Yhtiöittämisellä ei tarvitse välttämättä olla suurta merkitystä asiakkaillemme, mutta yhtiömallissa toimiminen tarjoaa Satamayhtiölle erinomaiset edellytykset kehittää toimintaansa. Niinpä arvio näistä eduista jää asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tehtäväksi. Yksi osa yhtiöittämiseen liittyvää uudistusta oli uuden asiakaspalvelulupauksen julkistaminen vuoden 2014 lopulla. Forward together -sloganin avulla Helsingin Satama viestittää sekä sisäisen, että ulkoisen yhteistyön merkitystä sekä halua kehittyä yhä paremmaksi juuri yhteistyön avulla. Viime vuonna päätettiin aloittaa toimenpiteet uuden matkustajaterminaalin rakentamiseksi Länsisatamaan. Terminaalin tarkoituksena on tarkoitus palvella yhä kasvavaa matkustajaliikennettä, erityisesti Tallinnaan suuntautuvan liikenteen osalta. Tästä rakentamisprojektista tuleekin muodostumaan Helsingin Sataman tämän vuosikymmenen merkittävin hanke. Vuonna 2014 vietettiin Suomenlahtivuotta, jonka yhteydessä keskusteltiin Itämeren tilasta monessakin eri foorumissa. Helsingin Satama on ollut yhtenä aktiivisimmista toimijoista Itämeren suojelussa ja onneksemme voimme todeta tämän työn tuottaneen tulosta Itämeren tilan parantumisena. Viime vuosi oli jälleen monessakin mielessä Helsingin Satamalle erittäin onnistunut vuosi. Tästä saamme kiittää erityisesti asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Suuri kiitos myös henkilökunnallemme hyvin tehdystä työstä. Kimmo Mäki satamajohtaja TEHTÄVÄMME JA ARVOMME ME OLEMME HELSINGIN SATAMA H ELS I NK I ON Suomen ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsatama. Helsingin Sataman toimintana on rakentaa ja kehittää satamatoimintaa tuloksellisesti ja vastuullisesti yhdessä satamassa toimivien kumppaneidensa kanssa. Tarjoamme ainutlaatuiset puitteet ja erinomaiset palvelut ulkomaankaupan kuljetuksille. Vahvuuksiamme ovat tiheä linjaliikenne, tasapainoinen tuonti ja vienti sekä erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen. Helsingin Sataman hallinnoimia satamanosia ovat Eteläsatama, Katajanokka, Länsisatama ja Vuosaaren satama, sekä osa Kantvikin satamasta. Kaikilla satamanosilla on toimintaa ohjaava ja voimassa oleva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Luvat säätelevät melu- ja päästötasoja sekä jätehuoltoa. Niissä on määriteltynä myös sataman ympäristöön vaikuttavat tarkkailu- ja raportointivelvoitteet. Vahvuuksiamme ovat tiheä linjaliikenne, keskenään tasapainoinen tuonti ja vienti sekä erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen. Olemme tärkeä osa Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Tuemme omalta osaltamme vahvasti 4 || P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 Kuvassa vasemmalta Timo Laitinen, Kari Noroviita, Kimmo Mäki, Pekka Meronen ja Jukka Kallio koko seudun kasvua ja tulevaisuuden näkymiä. Kauttamme kuljetetun tavaran arvo on kolmasosa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja 40 % merikuljetusten arvosta. Markkinaosuutemme Suomen satamien kappaletavaraliikenteen määrästä on 26 % ja matkustajaliikenteestä 78 %. Tehtävämme Olemme Suomen ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsatama. Johdamme ja kehitämme satamatoimintaa yhteistyössä toimijoiden kanssa, tarjoamme sille puitteet sekä tuotamme kokonaisuutta tukevia palveluita. Arvomme Tuloksellisuus Sitoudumme toiminnallemme asetettuihin selkeisiin laadullisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Teemme oikeita asioita keskittyen olennaiseen ja mittaamme työssämme onnistumista. Kehitämme ja uudistamme toimintaamme parempien tuloksien saavuttamiseksi. Vastuullisuus Toimimme vastuuntuntoisesti osana yhteiskuntaa ympäristöä kunnioittaen. Otamme vastuun satamayhteisöstämme edistääksemme asiakkaan menestystä. Turvallisuus on toimintamme perusta. Yhteistyö Toimimme yhdessä asiakkaidemme ja satamassa toimivien yritysten kanssa saavuttaaksemme päämäärämme. Kehitämme työyhteisöämme kannustavaksi ja vuorovaikutteiseksi toistemme työtä arvostaen. Vakituisen henkilökuntamme keski-ikä oli 50,2 vuotta ja koko henkilöstön 48,7 vuotta. Meistä naisia on 23 % ja miehiä 77 %. I H M I SE T T E K E VÄT Helsingin Sataman menestyksen ja hengen. Vakinaisen henkilökuntamme määrä vuoden 2014 lopussa oli 160. Henkilöstömäärämme väheni vuoden aikana neljällä eli 2,5 %:lla. Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa kahdeksan henkilöä ja uusia vakituisia työntekijöitä palkattiin yhdeksän. Sisäisiä rekrytointeja tehtiin useita ja yksiköiden välistä tehtäväkiertoa toteutettiin. Lisäksi sijaisia, harjoittelijoita ja määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 19. Määräaikaiset työntekijät ovat olleet tasaamassa liikenteen ruuhkahuippuja. Vuosaaren sataman aluspalvelut siirtyivät oman henkilökuntamme hoidettaviksi vuoden 2014 alusta. Haluamme tarjota henkilökunnallemme ammattitaitoa kehittävän ja innostavan työympäristön. Tarjosimme henkilöstöllemme koulutusta vuoden aikana 362 päivää eli 2,3 päivää henkilöä kohden. Koulutuskustannukset ilman palkkamenoja olivat 93 948 €. Henkilöstömme kehittämisessä painopisteinä olivat talous- ja yhtiöittämisasiat, IT, hankinnat, turvallisuuskoulutus sekä esimiestaidot. Vuonna 2014 teimme yhtiöittämiseen tähtääviä valmisteluja ja suunnittelimme mm. yhtiön henkilöstöhallinnon käytäntöjä. Solmimme järjestöjen kanssa siirtymäsopimuksia liikelaitoksen henkilöstön osakeyhtiöön siirtymisen ehdoista. Henkilökuntamme siirtyi vuoden vaihteessa Helsingin Satama Oy:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. HELSINGIN SATAMAN HENKILÖSTÖ 31.12.2014 Satamajohtaja 1 Matkustajasatamat58 Vuosaaren satama Markkinointi ja viestintä 22 5 Hallinto ja talous 32 Tekniset palvelut 42 Yhteensä160 P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 || 5 SATAMA ON TEKOJA K EHI T T YMI NEN ja menestyminen eivät ole meille vain sanoja paperilla. Joka vuosi teemme aktiivisesti töitä yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa paremman sataman puolesta. Me haluamme olla asiakkaillemme haluttu kumppani ja esimerkillinen, vastuullinen toimija. Vuoden 2014 aikana matkustajamäärissä pääsimme uuteen ennätykseen ja laivaliikenne jatkui vilkkaana koko vuoden. Paransimme terminaalihenkilökuntamme näkyvyyttä, selkeytimme opastuksia matkustajille ja testasimme automatisoituja check-in -toimintoja. Aluspalveluissa kehitimme muun muassa risteilylaivojen alusjätteiden lajittelua ja laivojen kiinnityksiä. Viking Line lisäsi lähtöjä Tallinnaan kesällä. M/S Gabriella ja M/S Mariella purjehtivat vuoropäivin Helsingistä Tallinnaan. Helsingin ja Tukholman välisessä risteilyliikenteessä toimivat alukset ovat tavallisesti Helsingin satamassa seitsemän tuntia päivän aikana. Alusten aikataulusuunnittelu on ollut Länsisatamassa vuosi vuodelta haastavampaa. Tästä huolimatta liikenne sujui kohtuullisen hyvin. Jaksotyöhön perustuvaa työaikamallia kehitettiin edelleen vastaamaan palvelutarpeita Vuosaaren aluspalveluissa ja matkustajaterminaaleissa. Työaikamallissa on pystytty aiempaa paremmin huomioimaan henkilöstön toiveita ja kohdistamaan resursseja tehokkaammin. 2014 uusi ennätys matkustajamäärissä. Rajatarkastukset palasivat satamiin Länsisatamassa aloitti vuoden alussa uusi Sataman rajatarkastusyksikkö. Tätä ennen Helsinki-Vantaan toiminnoista saatiin henkilökuntaa sataman rajatarkastuksiin. Kaikille EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville on tehtävä rajatarkastus. Rajatarkastukset tehdään Pietarin laivaliikenteessä ja kesäkaudella kv. risteilyalusliikenteessä. Rajatarkastusautomaatti koekäytössä Länsiterminaalissa otettiin heinäkuussa koekäyttöön rajatarkastusautomaatit viisumivelvollisille matkustajille. Automaattien tarkoitus on nopeuttaa ja sujuvoittaa rajatarkastuksia. Risteilyalusten miehistöjä huomioitiin Suomen Merimiespalvelu ja Suomen Merimieskirkko avasivat kesäkaudeksi 2014 Hernesaaressa risteilyalusten miehistöille palvelupisteen, Cruise Crew Lounge Anchorin. Klubi tarjosi miehistölle muun muassa internet-yhteyden, kiertoajeluja ja kulttuuripalveluja. Palvelupiste osoittautui erittäin suosituksi. MATKALLA UUTEEN LÄNSITERMINAALIIN 2017 Vuonna 2014 Länsiterminaalin kehittämishankkeemme edistyi ja alkuperäisen suunnitelman mukaiselle terminaalille myönnettiin poikkeuslupa. Loppuvuoden aikana hankkeen tavoitteet täsmentyivät siten, että terminaalin sijainti ja laajuus muuttuivat nopean liikenteen terminaalin vaatimusten mukaisiksi. Samalla selvitettiin tarpeet mm. LNG:n, kaksoisrampin ja maasähkön toteuttamiseksi, jolloin terminaali vastaa seuraavan sukupolven alusten tarpeita. Alueen rakennustyöt jatkuivat laituritöillä ja pohjustustöillä. Uuden 6 000 m2 terminaalin rakennuslupaa on valmius hakea kevään 2015 aikana. Tavoitteena on saada uusi terminaali käyttöön huhtikuussa 2017. Uudistettu Länsisatama palvelee kokonaisuudessaan keväällä 2018. 6 || P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 Tyynenmerenkadulle lisäkaista Sataman toiminnan kehittäminen on yhteistyötä. Järjestimme yleiskaavan laatimiseen osallistuvien tahojen kanssa seminaarin, jossa keskusteltiin satamatoiminnan ja tiivistyvän kaupunkirakenteen yhteensovittamisesta. Seminaarin tuloksena syksyllä 2014 käynnistyi kaupunkitaloudellinen arviointihanke, jonka tarkoituksena oli selvittää liikenneinvestointien kannattavuutta mm. satamaliikenteen tarpeet huomioiden. Myös Tyynenmerenkadun lisäkaistan rakentamisen valmistelu eteni. Uusi alueelta ulos johtava lisäkaista valmistuu toukokuussa 2015. Länsisataman läntisen väylän länsipuolinen matalikko louhittiin ja itäistä väylää levennettiin kesällä 2014. Vuosaaren sataman kautta kulkee todella kiinnostavia korkean teknologian tuotteita kuten mm. ABBn kiinteälapaiset ja vähemmän tilaa vievät Azipod-potkurilaitteistot. Luotsien ja varustamoiden aloitteesta toteutettu levennys mahdollistaa suurten risteilyalusten turvallisen saapumisen Länsisatamaan. Näin myös tarpeellinen kääntöalue laajenee ja levennys toimii samalla myös väistöalueena. Jätkäsaaren uuden täyttöalueen laajuus on n. 6 hehtaaria. Laitureiden rakentaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Uutta laituria on valmistunut ensimmäisessä vaiheessa 335 m, ja toisen vaiheen jälkeen keväällä 2015 Länsisatamaan valmistuu kaksi uutta laituripaikkaa. Halusimme myös hahmottaa tulevien kunnossapitoinvestointien tarpeen, joten Sataman rakennusten ja laiturien kunto selvitettiin. Teemme asianmukaiset kunnostussuunnitelmat selvityksen pohjalta. Vuonna 2014 luovuimme mattolaitureiden ylläpidosta. Niiden hoito siirtyi vuoden 2015 alusta HKR:lle. KOVAN LUOKAN TERVEISET VUOSAARESTA Uudet aluspalvelut Aloitimme aluspalveluiden tarjoamisen Vuosaaren satamassa vuoden 2014 alusta. Palveluja tarjottiin ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi merimiesten kuljetukset muuttuivat ilmaisiksi. Vuosaaren väylän kulkusyvyydeksi 13 metriä. Uusi johtava meriväylä Vuosaaren satama ja Liikennevirasto aloittivat yhdessä hankeen, joka tähtää Vuosaaren väylän kulkusyvyyden nostamiseen 13 metriin. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui Helsingin Sataman vesiliikennealueen osalta joulukuussa 2014 ja Liikenneviraston väyläosuudelta maaliskuussa 2015. Tarvittavat pohja- ja maastotutkimukset suoritettiin vuoden 2014 aikana. Selluvienti Vuosaaren satamaan Allekirjoitimme Metsä Fibre Oy:n kanssa lokakuussa aiesopimuksen suunnitteilla olevan biotuotetehtaan selluviennin keskittämisestä Vuosaaren satamaan. Äänekosken tehtaan tuotanto käynnistyisi vuonna 2017. Tehdas lisäisi Metsä Groupin vuotuisia vientitoimituksia 800 000 tonnilla, joka vastaa noin 35 junavaunullista sellua päivässä. Varaamme liikenteen hoitamiseen tarvittavat tila- ja muut resurssit Vuosaaressa. Metsä Group perusteli Vuosaaren sataman valintaa vientisatamaksi hyvällä saavutettavuudella ja sataman keskeisellä asemalla Suomen ulkomaankaupassa. Helsingin ensimmäinen vedyn tankkausasema Helsingin ensimmäinen vetytankkausasema avattiin maaliskuussa Vuosaaren satamassa. Se on toinen tankkausasema koko Suomessa. Tankkausasemakokeilu jatkunee ainakin vuoden 2016 loppuun saakka. Ainoa LNG-polttoaineen säännöllinen tankkausasema Rajavartioston Turva-alus aloitti LNGpolttoaineen tankkaukset Vuosaaren satamassa vuoden aikana ja on näin ollen ensimmäinen alus Helsingin satamassa, joka käyttää polttoaineenaan LNG:tä. Vuosaaren satama on ainoa satama Suomessa, missä LNG:tä tankataan säännöllisesti. P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 || 7 SATAMA TONNEINA, PROSENTTEINA JA LUKUINA S UOMEN ULKOMAANKAUPAN kuljetusten ja matkustajaliikenteen pääsataman avainluvut ovat omaa luokkaansa. Vuonna 2014 tavaraliikenteemme oli määrältään 10,8 miljoonaa tonnia. Yksiköityä ulkomaista tavaraliikennettä oli 10 miljoonaa tonnia, 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Määrä jakaantui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin. Linjaliikenneyhteydet Työperäinen matkanteko Suomenlahden yli lisääntyi, ja jo kolmasosa matkanteosta oli työperäistä. Helsingin ja Tallinnan kaupungit muodostavat yhä tiivistyvän kaksoiskaupungin ja yhteisen työpaikka-alueen. Linjaliikenneverkostomme on Suomen laajin ja monipuolisin. Meillä on tiheät ja säännölliset aikataulun mukaiset yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita kertoja päivässä. Satamasta oli linjaliikenteen lähtöjä päivittäin 20. Tiesitkö? Kaksoiskaupungin välillä matkasi vuonna 2014 8,2 miljoonaa matkustajaa. Matkustajaliikenne Laivamatkailun suosio jatkoi edelleen kasvuaan. Matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen 10,9 miljoonaan matkustajaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 2 %. Bulkkiliikennettä oli 0,8 miljoonaa tonnia, josta valtaosa oli kivihiilen tuontia. Sen lisäksi satamaan tuotiin 0,1 miljoonaa tonnia kotimaan rannikkoliikennettä. Helsinkiin tuotiin vuonna 2014 noin 0,1 miljoonaa tonnia Venäjän markkinoille tarkoitettua transitotavaraa. Kansainvälinen risteilyliikenne Kansainvälinen risteilyliikenne kasvaa Itämerellä. Suomenlahdella Pietari on yleensä risteilyn pääkohde. Risteilyaluskäyntejä oli Helsingissä 261 ja matkustajia aluksilla oli kaikkiaan 420 000. Linjaliikenne Vuonna 2014 Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailukohde varustamoiden tarjoamien tiheiden ja nopeiden laivayhteyksien sekä kohtuullisten matkakustannusten ansiosta. Helsingin ja Tallinnan välillä matkasi yhteensä 8,2 miljoonaa matkustajaa. LINJALIIKENNEVERKOSTO 2015 Valtaosa Tallinnan linjalla matkaavista on suomalaisia ja vapaa-ajan matkalla. Lyhytkestoisia laivamatkoja varataan arjen nopeisiin ja virkistäviin irtiottoihin. Virossa on matkailijoita varten tarjolla monipuolisesti niin kulttuurin kuin harrastustenkin kohteita. Kylpylä- ja maaseutumatkailu on monipuolista. Tallinnan kautta on löydetty myös muiden Baltian maiden matkailutarjonta sekä väylä Keski-Eurooppaan. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on vuodesta toiseen säilyttänyt suosionsa. Matkustajia matkasi reitillä 2,3 miljoonaa, kuten edellisenäkin vuonna. Hauska yksityiskohta on se, että määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Helsingin ja Pietarin välinen matkustajaliikenne taantui vuoden 2014 matkailukauden alettua vasta maaliskuun lopulla sekä Venäjän talousvaikeuksien, ruplan heikkenemisen ja poliittisen ilmapiirin muutosten seurauksena. Linjalla matkasi vuoden aikana kaikkiaan 267 000 matkustajaa. Moni automatkailija ylitti Itämeren RoPax -aluksilla. Helsingin ja Travemünden välillä matkasi 130 000 matkustajaa. Rostockin linjan matkustajamäärä jäi 2 000 matkustajaan. Konttiliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kontteja kaikkiaan 401 000 TEU-yksikköä. Lastissa olevia kontteja oli 323 000 TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3,3 miljoonaa tonnia, mikä oli 33 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Markkinaosuutemme satamien yhteenlasketusta konttimäärästä oli 28 %. Konttiliikenne oli tuonnin ja viennin suhteen hyvässä tasapainossa. Konttiliikenne suuntautui syöttö -eli feeder liikenteenä Euroopan ulkopuolelle. Kontit jälleenlaivataan Euroopan konttikeskuksissa vietäväksi edelleen kaukaisempiin kohteisiin, tuontikontit käsitellään päinvastaisessa järjestyksessä. Euroopan ulkopuolelle kuljetetaan konttikuljetuksista noin 60 % ja Euroopan sisäisessä liikenteessä noin 40 %. 140 lähtöä viikossa HELSINGIN SATAMAN MATKUSTAJALIIKENNE 2012 – 2014 Pietari Tukholma Tallinna Grangemouth Ust-Luga Linjaliikenne Muutos- % 14/13 Tukholma Ruotsi, muut Tallinna Hull Immingham Bilbao Ferrol Santander 8 Rouen Pietari 2013 2012 Milj. matkustajaa 2 310 000 2 356 000 -2 2 482 000 17 000 - - 16 000 8 176 000 7 860 000 4 7 564 000 270 000 356 000 -26 355 000 Travemünde 128 000 137 000-5 144 000 Klaipeda Travemünde Bremerhaven Rostock Felixstowe Hampuri Lyypekki Tilbury Amsterdam Szczecin Sheerness Rotterdam Zeebrugge Ghent Antwerpen || P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 Riika Århus Teesport 2014 Rostock Muut Gdynia Matkustajat yhteensä 2 000 7 000 10 903 000 10 716 000 -68 26 000 - 21 000 2 % HELSINGIN SATAMAN MATKUSTAJALIIKENNE 10 608 000 12 8 4 0 2010 2011 Ruotsi 2012 Viro 2013 2014 Muut P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 || 9 Yksiköity tavaraliikenne Yksiköidyn tavaraliikenteemme määrä oli 10 miljoonaa tonnia. Määrä kasvoi 4 % edellisvuodesta. Tuonti koostui kulutus- ja kestokulutustavaroista, elintarvikkeista sekä tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista. Viennin tärkeimmät tavaralajit olivat kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, metallituotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikka. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasija elintarviketeollisuuden viennin keskus. Kumipyöräliikenne Sataman tavaraliikenteen maakuljetukset hoidettiin pääasiassa kumipyöräkuljetuksina. Kauttamme kuljetettiin kaikkiaan 502 000 rekkaa, perävaunua ja vastaavaa ajoneuvoa. Niissä kuljetettiin tavaraa 6,4 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 64 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Kuljetusajoneuvojen määrä kasvoi 4 % ja niissä kuljetettu lasti kasvoi 6 % edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Tallinnan, Travemünden ja Tukholman liikenteessä. Markkinaosuutemme Suomen satamien kumipyöräliikenteen ajoneuvoista oli 53 % ja markkinaosuus kumipyörillä kuljetetusta tavaramäärästä oli 49 %. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin edelleen Helsingin ja Saksan satamien välillä. Rautatiekuljetukset TAVARALIIKENNE Milj. tonnia Tonnia Yksiköity tavara 10 5 0 Bulkkiliikenne 2011 2012 Yksiköity tuonti 2013 2014 Yksiköity vienti 2014 Bulkkitavaraliikenteemme oli määrältään 0,8 miljoonaa tonnia. Se koostui pääosin kivihiilen tuonnista Helsingin Energian Muutos- % 14/13 15 2010 Tavaraliikenteemme kohdistui Itämeren ja Pohjanmeren satamiin. Noin viidesosa tavarasta jatkaa matkaansa tai on lähtöisin Euroopasta. Tämä tavara jälleenlaivataan aluksesta toiseen eurooppalaisissa konttikeskuksissa Hampurissa, Bremerhavenissa, Rotterdamissa tai Antwerpenissa. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin edelleen Helsingin ja Saksan satamien välillä. Kappaletavaraliikennettä oli 3,7 miljoonaa tonnia ja osuus oli 37 % yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin ja Viron välillä tavaraa kuljetettiin 3,1 miljoonaa tonnia, mikä oli 31 % satamamme yksiköidystä tavaraliikenteestä. Bulkkitavaraliikenne Rautateitse Vuosaaren satamaan kuljetettiin noin 0,5 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on lähes 10 % maakuljetuksista Vuosaaren satamaan. TAVARALIIKENNE 2010–2014 Tavaraliikenteen lähtöja kohdemaat 2013 2012 Suomen satamien meriliikenne Suomen merikuljetusten määrä oli vuonna 2014 kaikkiaan 96,1 miljoonaa tonnia, lähes saman verran kuin edellisvuonna. Tuontikuljetuksia oli 47,9 miljoonaa tonnia, vähennystä oli 2 %, ja vientikuljetusten määrä oli 48,2 miljoonaa tonnia, kasvua oli 2 % edellisvuoteen verrattuna. Matkustajien määrä linjaliikenteessä oli 17,4 miljoonaa matkustajaa, saman verran kuin edellisvuonna. Ruotsin liikenteessä matkusti 8,7 miljoonaa matkustajaa ja Viron liikenteessä 8,2 miljoonaa matkustajaa. Kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajia oli 420 000. Suomen satamien kappaletavaraliikenteen määrä oli 40,1 miljoonaa tonnia, 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Markkinaosuus % milj. tonnia Saksa 3,73 9 784 000 Viro 3,11 Tuonti 4 792 000 4 751 000 1 % 4 966 000 Alankomaat 0,89 Vienti 5 248 000 4 893 000 7 % 4 818 000 Ruotsi 0,62 Bulkkitavaraliikenne 659 000 796 000 904 000 Belgia 0,53 Ulkomainen liikenne 10 699 000 10 440 000 3 % 10 688 000 Tanska 0,39 134 000 108 000 24 % 143 000 Puola 0.33 10 833 000 10 548 000 3 % 10 831 000 Iso-Britannia 0,33 Venäjä 0,05 Espanja 0,04 Muut 0,02 Yhteensä10,04 10 || P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 Kantvikin satama muodostuu kahdesta satamanosasta. Hallinnoimme Kantvikin toista, noin 5 hehtaarin aluetta. Olemme vuokranneet alueen Oy Kantvik Shipping Ltd:lle, joka toimii alueella satamaoperaattorina. Kantvikin satama palvelee Finnsementin sementtijakelua, sekä Vantaan Energian ja Gyproc Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Kontino Oy:n kuljetuksia. Liikenne oli 4 % Kokonaistavaraliikenne Kantvikin satama HELSINGIN SATAMAN MARKKINAOSUUDET 2010–2014 9 644 000 Rannikkoliikenne voimakkaasti tuontipainotteista ja tuonti koostui kipsikivestä, sementistä, kivihiilestä, rapsista ja sokerista. Vienti koostui metalliromusta ja kipsilevyistä. Vuonna 2014 Kantvikin sataman koko liikenne oli määrältään 625 000 tonnia, vähennystä edelliseen vuoteen oli 9 %. YKSIKÖITY TAVARALIIKENNE 10 040 000 -17 % Tuontia oli 13,5 miljoonaa tonnia (0 %) ja vientiä 26,6 miljoonaa tonnia (2 %). Kontteja kuljetettiin kaikkiaan 1,4 miljoonaa TEU, vähennystä edellisvuodesta oli 2 %. Lastia konteissa kuljetettiin 12,1 miljoonaa tonnia, 2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Kuorma-autoja ja perävaunuja satamien kautta kuljetettiin 0,9 miljoonaa, 5 % edellisvuotta enemmän. Lastia niissä kuljetettiin 13,1 miljoonaa tonnia, jonka määrä kasvoi 5 %. tarpeisiin. Bulkkitavara kuljetettiin pääsääntöisesti irtolastina kuivalastialuksissa tai säiliö- ja kemikaalisäiliöaluksissa tai hiekkajaaloilla. 2010 2011 2012 2013 2014 80 60 40 20 0 Yksiköity tuonti tonnia Yksiköity vienti tonnia Kontit TEU Rekat ja trailerit kpl Matkustajat henk. P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 || 11 ISO JA VASTUULLINEN S UURI KOKO tuo mukanaan suuret voimat ja suuren vastuun. Olemme Suomen ykkössatama, vakavarainen toimija ja alan edelläkävijä. Tämä kaikki velvoittaa ja innoittaa meitä olemaan myös aktiivinen, yhteiskuntavastuullinen toimija. Yhteiskuntavastuullisuus näkyy arvojemme mukaisesti jokapäiväisessä toiminnassamme vastuuna ja kunnioituksena, sekä ihmisiä että ympäristöä kohtaan. Keskusteluyhteys auki Sloganimme ”Forward Together” kiteyttää olemassaolomme tarkoituksen ja tapamme tehdä töitä. Menestyminen vastuullisesti ei onnistu ilman kuuntelutaitoa, kunnioitusta ja kiinnostusta yhteisistä asioista. Me pidämme erittäin tärkeänä yhteistyön pohjana keskusteluyhteyttä päättäjien, vaikuttajien ja viranomaisten kanssa. Osallistumme yhteiskunnassa käytävään alan keskusteluun aktiivisena yhteisön jäsenenä. Haluamme vaikuttaa alan lainsäädäntöön, jotta pystymme toimimaan jopa ennakoivasti. Meille on tärkeää olla hyvä naapuri. Yhdessä tekemisen kulttuuri Meidän tehtävämme on auttaa toimialaamme, ympäröivää yhteiskuntaa ja siihen sidoksissa olevia yrityksiä ymmärtämään satama-alan ja merenkulun liiketoiminnan vaikutukset Suomen talouteen ja hyvinvointiin. Me onnistumme, kun asiakkaamme onnistuvat. Kiinteä vuoropuhelu ja yhdessä tekemisen kulttuuri edistää kaikkien osapuolten liiketoimintaa. Tutkimme säännöllisesti asiakkaidemme tyytyväisyyttä ja kehitämme liiketoimintaamme yhdessä asiakkaiden kanssa. Odotamme myös yhteistyökumppaneiltamme vastuullista toimintatapaa ennen kaikkea ympäristöasioissa. Meille on tärkeää olla hyvä naapuri, joka on keskusteluyhteydessä lähiseudun asukkaisiin. SATAMATOIMINNAN YHTIÖITTÄMISEN AIKATAULU HEINÄKUU 2014 MARRASKUU 2014 JOULUKUU 2014 TAMMIKUU 2015 JOULUKUU 2015 1.7.2014 21.11.2014 16.12.2014 1.1.2015 31.12.2015 Helsingin Satama Oy Hallitus päätti kutsua Yhtiökokous päätti osa- Helsingin kaupungin Helsingin Satama Oy:n perustettiin. ylimääräisen yhtiöko- keannista ja satama- satamaliikelaitos ensimmäinen tilikausi kouksen ja esittää sille liiketoiminnan hankki- lakkasi olemasta. (18 kk) päättyy. satamaliiketoiminnan misesta sekä uudesta hankkimista ja hallituksesta. Luovutus- 15.1.2015 osakeantia. sopimus allekirjoitettiin Satamaliikelaitoksen ja osakkeet merkittiin. viimeinen tilinpäätös 31.12.2014 valmistuu → lopullinen kauppahinta määrittyy. Satamaliiketoiminnan luovutus yhtiölle. Siellä missä puhutaan Olemme vahvasti verkottunut alan järjestöissä ja muissa yhteistyömuodoissa. Haluamme varmistaa oman edunvalvontamme lisäksi ajankohtaisten aiheiden ja uusimman tiedon ajan tasalla pysymisen. TALOUS TASAPAINOSSA TO I MI NTAVUOT EM ME 2014 liikevaihto oli 90,8 milj. euroa, joka on 1,7 milj. euroa (1,9 %) enemmän kuin edellisvuonna. Tavara- ja matkustajaliikenteen positiivisen kehityksen ansiosta sekä tavara- että matkustajamaksutulot kasvoivat edellisvuodesta. Myös satamaliikennepalvelutulot, vuokratulot ja sivutoiminnan laskutustyöt ylittivät viimevuoden. Sen sijaan alusmaksutulot, varastointitulot ja sekalaiset vähenivät viime vuodesta. Varsinaiset kulut olivat yhteensä 35,9 milj. euroa. Ne laskivat edellisvuodesta 1,3 milj. euroa (3,6 %). Henkilöstökuluissa, tarvike- ja palveluiden ostoissa saavutettiin merkittävää säästöä. 12 || P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 Palveluiden ostokulujen vähenemiseen vaikutti merkittävästi leuto ja lumeton talvi. Vuokrakulut nousivat sen sijaan edellisvuodesta. Investointimme Investointeja tehtiin yhteensä 15,6 milj. eurolla. Merkittävimmät investointikohteet olivat Länsisataman laajennusalueen toteuttamisen jatkaminen, Länsisataman uuden matkustajaterminaalin suunnittelutyöt, Eteläsataman lauttapaikka EO2:n peruskorjaustyöt ja Vuosaaren sataman vesialueen syventämisen tutkimus ja suunnittelutyöt. Rahoitus Toiminnan rahavirta oli 48,8 milj. euroa vuonna 2014. Lainaa lyhennettiin vuonna 2014 kaikkiaan 19,8 milj. euroa. Yhtiöittäminen Kuntalain muutoksen johdosta tapahtunutta Helsingin Kaupungin satamaliiketoiminnan yhtiöittämistä valmisteltiin edelleen perustamalla 1.7.2014 Helsingin Satama Oy. Perustetulle yhtiölle siirrettiin 31.12.2014 kaikki satamaliiketoimintaan liittyvät toiminnot Helsingin Kaupungilta. INVESTOINNIT LIIKEVAIHTO 2010–2014 Miljoonaa euroa 2014 2013 Miljoonaa euroa 2012 2011 2010 15,613,3 15,9 13,9 10,4 2014 2013 2012 2011 2010 90,8 89,0 87,2 86,5 86,7 P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 || 13 SERTIFIOITU YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄMME SIL L Ä O N VÄ LI Ä , miten toimimme arjessa ja miten suhtaudumme ympäristöömme. Ympäristöjärjestelmämme perustuu ISO 14001 -sertifiointiin. Kaikilla viidellä satamallamme – Eteläsatamalla ja Katajanokalla, Länsisatamalla ja Hernesaarella sekä Vuosaaren satamalla – on toimintaa ohjaava ja voimassa oleva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Lupien avulla säädellään meluja päästötasoja sekä jätehuoltoa ja niissä määritellään velvoitteemme raportoida ja tarkkailla toimintamme ympäristövaikutuksia. Päästöt ilmaan Katajanokalla Viking Linen alukset Mariella ja Gabriella käyttivät Tukholmaan liikennöidessään maasähköä laiturissa ollessaan. Alukset käyttivät vuonna 2014 maasähköä 2 087 MWh vuodessa. Maasähkön ansiosta alusten aiheuttamat päästöt ilmaan ja melu ovat Katajanokan alueella aikaisempaa vähäisempiä. Vuoden 2015 alusta voimaan astunut 14 || P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 rikkidirektiivin muutos vähentää myös liikkeellä olevien alusten rikkipäästöjä. Meluselvitykset Varsinaisia meluselvityksiä ei tehty vuonna 2014, mutta Länsisatamassa toteutettiin alusten melupäästöjen mittauksia. Jätehuolto Lähtökohtaisesti alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin olevat jätteet ja sataman on otettava ne vastaan. Satamien tulee periä aluksilta alusjätemaksu, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätteitä. Tällä järjestelmällä on pyritty vähentämään laitonta jätteiden päästämistä mereen. Lähes kaikilla säännöllisessä liikenteessä olevilla aluksilla on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämä vapautus jätteiden jättöpakosta ja ne hoitavat jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kautta. Välitimme vuonna 2014 jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Alukset jättävät yhä enenevässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet satamaan, josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Alusjätevesien vastaanotosta ei peritä erillistä maksua. Vuonna 2014 alusjätevesiä vastaanotettiin 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ympäristöjärjestelmämme perustuu ISO 14001 -sertifiointiin. Energiankulutus Tavoitteenamme on oman kokonaisenergiankulutuksen (sähkö ja lämpö) pienentäminen kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Ylitimme tavoitteen vuonna 2014 selvästi. Ympäristöyhteistyö Olimme mukana Itämeri-työryhmässä ja Itämerihaasteessa. Osallistuimme myös Helsingin kaupungin ympäristötyöryhmiin. Vesistö- ja kalatalous Eri satamanosiemme ja meriläjitysalueidemme vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2014 koko pääkaupunkiseudun merialuetta koskevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi osallistuimme Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. korkeampi. Typpidioksidin ja hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet eivät poikenneet muualla pääkaupunkiseudulla vallinneesta tasosta. Nesteytetty maakaasu eli LNG LNG:tä alusten polttoaineena käytettäessä alusten päästöt ilmaan ovat huomattavasti pienempiä kuin perinteisillä polttoaineilla. Selvitimme vuonna 2014 LNG:n tankkauksen eli bunkrauksen vaihtoehtoja Länsisatamassa. Ilmanlaatu Vuonna 2014 HSY:n siirrettävä ilmanlaadun mittausasema sijaitsi Länsisatamassa Tyynenmerenkadulla matkustajaterminaalin edessä. Lisäksi HSY mittasi ilman rikkidioksidipitoisuuksia Hernesaaressa. Keskimääräinen rikkidioksidipitoisuus alueella oli alhainen, mutta hieman pääkaupunkiseudun keskiarvoa P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 || 15 KALENTERIVUODEN MERKITTÄVIMMÄT MERKINNÄT ORGANISAATIOMME 2014 JOHTOKUNTA ORGANISAATIO PORT OF HELSINKI Puheenjohtaja Jäsen Hannele Luukkainen (Kok) Eija Terhen Saarinen (Kok) Jukka Kyröhonka (Kok) Varapuheenjohtaja Esko Riihelä (Kok) Seppo Kanerva (PS) Katri Mehtonen (Kok) Pia Kopra (PS) Jan D. Oker-Blom (RKP) Janina Mackiewicz (RKP) Henkilökohtainen varajäsen Veijo Åberg (Vihr) Markku Hietanen (Kok) Erkki Nikulainen (Vihr) Annika Andersson (Vihr) OSA NA S UOMEN L AHTI 2014 -teemavuoden tapahtumia Helsingin Satama, Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja matkustajaliikenteen varustamot järjestivät ”Laivat, ympäristö, satama – yhteinen Itämeri” -seminaarin toukokuussa. Puheenvuoroissa käsiteltiin Itämeren vointia, EU:n rikkidirektiiviä ympäristönäkökulmasta, maakaasun etuja ja haasteita sekä meriliikenteen turvallisuutta. Seminaariin osallistui lähes 50 toimittajaa ja median edustajaa. Viron presidentti Vuosaaren satamassa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves vieraili Vuosaaren satamassa 14.5.2014. Vierailun yhteydessä Helsingin ja Tallinnan satamat allekirjoittivat Memorandum of Understanding (MoU), 16 || P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 yhteisymmärrysmuistion, joka koskee tavaraliikenteen kehittämistä Vuosaaren ja Muugan satamien välillä lähivuosina. MoU tukee myös satamien välistä tiedonvaihtoa ja uuden reittimahdollisuuden markkinointia. MoU tukee satamien yhteistä TWIN PORT -projektia ja EU:n rahoittamaa tavaraliikennepainotteista kehitystyötä. Asiakkaamme ovat tyytyväisiä Teetimme asiakastyytyväisyystutkimuksen lokakuussa 2014. Koko Sataman tulos oli 8,23, jonka voi katsoa olevan hyvällä tasolla. Nousua edelliseen vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen oli 0,11 (8,12). Tutkimus tehtiin haastatteluin, ja asteikkona käytettiin kouluarvosteluasteikkoa 4–10. Otos molemmissa Kaupunginhallituksen edustaja Ritva Laitinen (Vihr) Dan Koivulaakso (Vas) Sanna Rauhansalo (Kesk) Jukka Ihanus (Kesk) Varaedustaja Jyrki Lohi (SDP) Sirpa Puhakka (Vas) Pirjo Tynkkynen (SDP) TOIMITUSJOHTAJA Kimmo Mäki MATKUSTAJASATAMAT VUOSAAREN SATAMA JOHTAJA Kari Noroviita JOHTAJA Jukka Kallio HALLINTO JA TALOUS Talousjohtaja Pekka Meronen TEKNISET PALVELUT Johtaja Timo Laitinen MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Kimmo Mäki ryhmissä, Vuosaaressa ja matkustajasatamissa, oli 15 henkilöä. Sekä Vuosaaren että matkustajasatamien tulos kehittyi suotuisasti. Vuosaaren tulokseksi tuli 8,31 (8,26) ja matkustajasatamien 8,12 (7.98). Saimme eniten myönteistä palautetta satamien toimivuuden kehittymisestä ja sataman hyvästä yhteydenpidosta asiakkaidensa kanssa. Ankkuroiduimme messuilla Jatkoimme aktiivista markkinointiamme vuonna 2014 muun muassa osallistumalla yhteistyökumppaneidemme kanssa St. Petersburg Logistics Days, Logistics 2014 Wanha Satama, Transrussia 2014 Moskova -messutapahtumiin sekä Seatrade Miami -kansainväliseen risteilyliikenteen messuille. JOHTORYHMÄ vasemmalta: Timo Laitinen johtaja, Pekka Pietiläinen henkilökunnan edustaja, Kimmo Mäki toimitusjohtaja, Tero Leponiemi satamalakimies, Eeva Hietanen viestintäpäällikkö, Eve Tuomola toimistopäällikkö, Jukka Kallio johtaja, Vuosaaren satama, Päivi Huttunen henkilöstöpäällikkö, Kari Noroviita johtaja, matkustajasatamat, Tauno Sieranoja talousjohtaja (–1.12.2014), Pekka Meronen talousjohtaja, Antti Saarinen markkinointipäällikkö (puuttuu kuvasta). P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 || 17 Olympiaranta 3 PL 197 00141 Helsinki Finland Puh. (09) 310 1621 [email protected] www.portofhelsinki.fi Kuvat: Suomen Ilmakuva, Veikko Somerpuro, Andreas Slotte, Mikael Kaplar ja Helsingin Satama.
© Copyright 2024