Lehti 2/2015 - Oulun yliopistollinen sairaala

POHJANPIIRI
POHJOIS-POHJANMAAN
2
2015
SAIRAANHOITOPIIRI
Taiteen harrastaminen voimaannuttaa ja herkistää tekijöitään s. 6
Tilinpäätös: Alijäämien kattaminen edessä s. 17
OYS:n lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelu alkaa s. 22
Kastellin
Apteekki
TI!
UUSI SIJAIN
Apteekki lähelläsi
Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi
OYS:a vastapäätä Katrillin talossa.
Kastellin
Kattavat aukioloajat
Apteekki
Palvelemme nyt myös iltaisin ja
viikonloppuisin.
AINTI!
l lii
UUSI SIJMeille
on helppo ktulla
”Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa
ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti.
Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme
laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla.”
Tutustu uusiin
verkkosivuihimme
www.fysiopalvelu.com
Kiviharjunlenkki 7, 90220 OULU
[email protected]
Soita
apua meiltä
08 5546 252
Kuluuko työaikasi
googlettamiseen?
Palvelemme Sinua uudella sähköisellä Mediq
tuoteluettelolla. Näet tuoteluettelosta laajan
tuotevalikoimamme ja monipuoliset tuotetiedot.
Katso lisää: www.mediq.fi
Palvelemme terveydenhuollon ja laboratorioalan ammattilaisia.
Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo.
Puh. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi
2
P OH J ANP IIRI 2/2015
kk i fii
Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä.
Apteekkimme edessä on runsaasti
ilmaista parkkitilaa. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin.
Oulun 11. Kastellin Apteekki
Kumpulantie 1
90230 OULU
040 353 0033
(08) 330 033
PALVELEMME:
Ma-La
8- 21
Su
10-18
[email protected]
www.kastellinapteekki.fi
k
llii
kkii fii
www.kastellinapteekki.fi
Tervetuloa asumaan
Oulun Medikiinteistöt Oy:n
vuokra-asuntoihin!
www.medikiinteistot.fi
Oulun Medikiinteistöt Oy
Sairaalanrinne 4 G A 1
90220 OULU
[email protected]
TOIMISTOMME PALVELEE:
MA–PE klo 8.00–12.00, 14.00–15.45
A i no -L i i s a O u k k a
pääkirjoitus
Suunnitelmien ja tavoitteiden
2014 tilinpäätös ja toimintakertomus on esitelty hallitukselle.
Potilaiden hoidon osalta strategisten tavoitteiden toteutuminen eteni
vaihtelevasti; osin onnistuttiin mainiosti, osin huonommin. Toimintatapoja on kehitetty siten, että avohoidon osuus lisääntyi edelleen jopa
suunniteltua voimakkaammin. Erityisesti päiväsairaalakonseptin laajentaminen on
tuottanut tulosta. Yhä lyhenevät hoitoajat edellyttävät potilaan ohjauksen uudistamista. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi pitää tarjota ohjausmateriaalia myös
muilla tavoilla kuten internet-sivustojen kautta.
Hoidon saatavuuden osalta kehitys ei ollut tavoitteen mukainen. Hoidon tarpeen
arvioinnin osana lähetteiden käsittely parani selkeästi parin vuoden takaisesta.
Ensikäynnille pääsy ja hoidon aloittaminen kuitenkin hidastuivat,
ja hoitotakuurajat ylittyivät osalla potilaista. Tavoitteesta, eli
2 kk ja 4 kk enimmäisodotusajoista jäätiin vielä, mutta sitä
kohti jatkamme.
Potilasturvallisuuden suhteen olemme edenneet hyvin. Potilasturvallisuussuunnitelma on valmistunut ja sen täytäntöönpano alkanut. Pääosa henkilöstöstämme on jo suorittanut
potilasturvallisuuskoulutuksen. Käsihygieniaa on tehostettu ja hoitoon liittyvien infektioiden määrää on
saatu vähennettyä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke hyytyi viime metreillä. Se on todella
harmi, olemmehan tehneet valtavasti työtä
valmistelussa. Ensimmäinen versio laista tuli
lausunnolle jo kahdeksan vuotta sitten. Yhteistä poliittista näkemystä ei kuitenkaan löytynyt, ja
esitys kutistui sisältölaiksi, joka tuli voimaan v. 2011
Terveydenhuoltolakina. Rakenteiden uudistaminen jäi tehtäväksi seuraavassa vaiheessa, joka nyt kirjavien vaiheiden
jälkeen kaatui perustuslakivaliokunnan lausuntoon.
Tulevalla hallituksella on haastava tehtävä edessään. Minkälaisia ja minkä kokoisia sote-kokonaisuuksia muodostetaan? Missä määrin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään?
Hallinnollisten rakenteiden muuttumisesta huolimatta perustyö säilyy, potilaat on hoidettava. Mielenkiinnolla odotamme vaalien tulosta, uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa. n
uoden
kuva Tiina Mäki
V
toteutuminen
Aino-Liisa Oukka
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
3
sisältö
Po hja n piir i n u m e ro 2 / h u htiku u 2015
POHJANPIIRI
40. vuosikerta
Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa
http://www.ppshp.fi
joka numerossa:
JULKAISIJA
3
Pääkirjoitus: Suunnitelmien ja tavoitteiden toteutuminen
5
Työ ja tekijä: Sairaalahuoltajan työn päämääränä on puhdas ja
turvallinen ympäristö
Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
08 315 2011
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP
[email protected]
08 315 4173
28 Ramppa kalakattaa: Tuotetestausta
32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Muuttuva maailma – muuttuva
työelämä
TOIMITUS
Viestintätoimisto Verbi Oy
Liisa Ahlstén
[email protected]
0400 582 588
34 Jos minulta kysytään, niin...Sairaalat ja yritykset tarvitsevat
toisiaan
Martti Ahlstén
[email protected]
0500 582 588
30Kiitokset / Vapari
tässä numerossa:
6
Jaakko Ahlstén
[email protected]
045 679 3427
VALOKUVAAJAT
Taiteen harrastaminen voimaannuttaa mutta myös herkistää tekijöitään
Pirjo Pyhäluoto, PPSHP
[email protected]
08 315 3545
11 Vapaalle Vaparissa
Sylvi Savolainen, PPSHP
[email protected]
08 315 3545
12 Suomen biopankkinäytteet digitalisoidaan Oulun yliopiston johdolla
13 OYS perusti palliatiivisen hoidon yksikön
Tiina Mäki, PPSHP
[email protected]
08 315 3546
13 Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai uuden nimen
14 Oululaista yleissairaalapsykiatriaa jo neljäkymmentä vuotta
Pekka Huovinen, PPSHP
[email protected]
0400 305 613
16 Kausi-influenssarokotuksen kattavuus edellisvuotta parempi
16 Jaksotyöaikamääräykset muuttuvat
Jukka Veijola, PPSHP
[email protected]
040 8474 263
17 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014: Alijäämien kattaminen edessä
19 Potilasvakuutuksen korvausvastuu kasvoi merkittävästi
SIVUNVALMISTUS
Marika Määttä, Erweko (taitto)
Ari Honkonen, Erweko (kuvat)
20 Laboratoriotoiminnan keskittäminen perustuu järkisyihin
21 Vuoden hyvinvointiteko Utajärvelle
TOIMITUSNEUVOSTO
Pj. Hannu Leskinen
Kauko Halmetoja
Juha Jääskeläinen
Pirjo Kejonen
Juha Korpelainen
Aino-Liisa Oukka
Pasi Parkkila
Jarkko Raatikainen
Tuula Virsiheimo
Heikki Wiik
22 OYS:n lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelu alkaa
23 Oulu SoTe Labs sai rahoituksen
26 Sote-valmistelu jatkuu paikallisella tasolla
27 Neljä sairaanhoitopiiriä kilpailutti laaturekisteritoimittajat
29 Imetysohjaus auttaa äitejä imetyksen alkuvaiheessa
31 Hoitoketjut: Lapsen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja
niiden epäily
TOIMITUKSEN OSOITE
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Kajaanintie 50
PL 10, 90029 OYS
33 Uudistettu peuhu kokous- ja virkistyskäytössä
35 Lastenklinikan lapset pääsivät musiikkimatkalle Afrikkaan
OSOITTEEN MUUTOKSET
[email protected]
08 315 4698
6
14
ILMOITUKSET
Olavi Määttä
[email protected]
0400 881 717
POHJANPIIRI ILMESTYY V. 2015
Nro 3
Nro 4
Nro 5
Nro 6
12.6.
11.9.
30.10.
11.12.
PAINOPAIKKA
Erweko Oy
KANNEN KUVA
Tiina Mäki
TEKSTI Liisa A hlstén
K U VA T i i n a M ä k i
työ ja tekijä
Sairaalahuoltajan työn päämääränä on
PUHDAS JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ
Sairaalahuoltaja Ewe Silvennoisen työpäivä alkaa usein jo ennen kello seitsemää,
jotta tilat tulisivat siivottua ennen kuin hoitohenkilökunta aloittaa työnsä.
L
vastaanottohuoneet ja toimenpidehuoneet poliklinikalla on hyvä saada siivottua ennen kuin hoitohenkilökunta aloittaa työnsä. ”Ei meitä
siihen velvoiteta, mutta jos haluaa tehdä siivouksen rauhassa, on
parasta aloittaa ennen kuin varsinainen toiminta alkaa. Työaikamme alkaa virallisesti seitsemältä ja työn laadun on tarkoitus
pysyä samana tuli sitten aiemmin tai vasta kun työ virallisesti
alkaa”, Ewe Silvennoinen selventää.
Eri päiville on aina tietty siivousohjelma. Siivottaessa puhdistetaan kaikki tasot ja erilaiset
pinnat esimerkiksi ovenkahvat,
lamput yms. Kerran viikossa on
ääkäreiden
niin sanottu viikkosiivous, jolloin siivotaan perusteellisemmin
ja myös sellaiset paikat, jotka
ovat vähemmällä käytöllä.
Sairaalan eri vastuualueilla
on omat sairaalahuollon työnjohtajansa. Ewe Silvennoisella ei
ole vakituista sijoituspaikkaa,
vaan hän tekee työtä määräyskirjalla eri puolilla sairaalaa. Eri
osastoilla ja poliklinikoilla on
toiminnasta riippuen vähän erilaiset siivoustyön ohjeet. Ohjeistus kertoo muun muassa, mitä
kyseisessä kohteessa minäkin
päivänä tehdään.
Työ tekijäänsä opettaa
Ewe Silvennoisella ei ole laitoshuoltajan koulutusta, mutta
ennen OYS:iin tuloaan hän on
työskennellyt Jorvin sairaalassa
ja oppinut laitoshuoltotyön työtapoja ja sen vaatimuksia työtä
tekemällä. Puhtaanapidon perusteita hän on opiskellut jo yläkoulussa. Koulun oppisisällöissä
oli yhdistettynä sekä teoriaa että
käytäntöä.
OYS:iin tullessaan hän sai perehdytystä työskentelemällä ensimmäiset viikot kokeneemman
työtoverin parina. Silloin oli
mahdollisuus kysellä ja oppia talon toimintatavoille.
Ewe Silvennoinen on tykännyt sairaalahuoltajan työstä.
Asianmukaiset työvälineet helpottavat työtä, jossa kuitenkin on
oltava ”jalkojen päällä” koko päivä. Ylioppilaaksi valmistumisen
jälkeen hän on jonkin verran
tehnyt töitä myös päiväkodissa
lastenhoitajan sijaisena, mutta
siivoustyö on ollut hänelle mieluisampaa.
Kevään kuluessa häntä odottavat uudet haasteet. Toiveena
on päästä lukemaan yliopistoon
psykologiaa. Pääsykoekirjat on
jo hankittuna. Koulun penkille
hänellä on omien sanojensa mukaan jo kova hinku. n
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
5
6
P OH J ANP IIRI 2/2015
T E K S T I & K U VA L i i s a A h l s t é n
herkistää
Taiteen harrastaminen
voimaannuttaa mutta myös
tekijöitään
Taide on kuin terapiaa niin
hoitajalle kuin hoidettavallekin.
Taiteen avulla voi sanoittaa
tunteita ja tuntemuksia ja
se antaa etäisyyttä
kipeisiin asioihin.
n Terttu Nyströmille
maalaaminen on ollut
tie ulos ujoudesta.
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
7
V
kuvataidepiirin jäsenenä taidejaoston perustamisesta asti ollut Terttu
Nyström kertoo, että hän oli hyvin ujo lapsi ja ajatteli, ettei hänestä ole mihinkään, mutta maalausharrastus on kohottanut itsetuntoa. ”Kun tauluistani on tykätty ja niitä on jopa ostettu, se
on kannustanut myös jatkamaan
maalaamista”.
Paljon Nyströmiä myöhemmin, vasta vuonna 2008, taidejaoston toimintaan mukaan tullut Kaarina Santala muistaa
miten, hän oli hämmästynyt
omasta osaamisestaan, kun ensimmäinen öljyvärityö tuli valmiiksi. ”En olisi koskaan uskonut, että saisin sellaisen luomuksen aikaiseksi. Löysin itsestäni
uusia puolia.”
Raili Mäntyniemi kuuluu
perustajajäseniin, mutta alkuvaiheessa saatu kritiikki oli lopettaa koko maalausharrastuksen heti alkuunsa.
”Tulin taidejaoston toimintaan mukaan jo silloin, kun koaparin
koonnuimme vielä Peltolan sairaalan vanhassa sikalassa. Kun
työni ei sopinut ensimmäisen
näyttelyn tyyliin, otin kritiikin
hyvin henkilökohtaisesti ja päätin lopettaa maalaamisen kokonaan”, hän muistelee.
”Arvostelu kirpaisi, vuosikausiin en pystynyt tarttumaan
pensseleihin. Taiteilija Lauri
Arolan muotokuvamaalauskurssi oli 90-luvulla käänteentekevä. Sen käytyäni aloin taas
maalata, enkä ole sen jälkeen lopettanut. Olen vähitellen oppinut ottamaan vastaan kritiikkiä,
eikä arvostelu enää lannista”.
”Öljyväreillä aloitin, mutta
myöhemmin olen kokeillut akvarellivärejä ja pastellia. Nyt olen
innostunut akryyliväreistä, niitä
ei tarvitse kuivatella niin kuin öljyvärejä ja se sopii minulle”, Raili Mäntyniemi toteaa.
Maalaaminen kehittää
myös hoitotyön taitoja
TtM Rauni Lohilahti teki Pro
gradu -työnsä kuvataiteen vaiku-
Maalaaminen tuo
käteenvakautta,
jota tarvitaan
mm. tippainfuusiota
laitettaessa.
tuksesta hoitotyöhön. Tutkielmaan haastatellut hoitajat kertoivat, miten kuvataiteen harrastaminen kehittää heidän hoitotyön taitojaan. Posliinimaalausta
harrastanut esimerkiksi kertoi,
miten maalaaminen tuo käteen
vakautta, jota tarvitaan mm. tippainfuusiota laitettaessa tai verikoetta otettaessa.
Taiteen tekeminen myös herkistää tietyllä tavalla. Kyky
kuunnella potilaan tarpeita lisääntyy. Yksi haastatelluista ker-
too, että hänellä on aina paperia
ja värikyniä työhuoneessaan. –
Jos potilaalla ei ole sanoja jonkin
asian ilmaisemiseen, saattaa
piirtämisestä olla apua itseilmaisussa.
Grafiikkaa Vaparissa tehnyt
sosiaalityöntekijä Riikka Miettinen sanoo, että vaikkapa stressaavan työpäivän jälkeen taiteen
kautta pystyy oman tunnetilansa
tekemään näkyväksi ja sitä kautta asioita on mahdollista prosessoida tunnetasolla. >>
kuva Liisa Ahlstén
Aviopuolisolle
syntymäpäivälahjaksi maalaamaansa
taulua esittelevä
Kaarina Santala
löysi maalaamisen
kautta itsestään
uusia puolia.
8
P OH J ANP IIRI 2/2015
kuvat Liisa Ahlstén
n Akryyliväreillä maalaaminen sopii Raili Mäntyniemen temperamentille.
Työ kuivuu nopeasti ja
valmista tulee nopeasti.
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
9
Musiikki antaa
herkkyyttä havainnoida
ja ymmärtää, mitä
toisessa ihmisessä
tapahtuu.
Grafiikan harrastaminen ei
Vaparissa ole jokaviikkoista,
vaan kursseja järjestetään keskimäärin neljä kertaa vuodessa.
Grafiikan lisäksi taideharrastuksiin kuuluu hänellä maalaaminen kotosalla öljyväreillä, pastelleilla tai akryyliväreillä.
Kuvataideharrastajien mielestä taiteen tekeminen on väline
ihmisenä kasvamiseen, uuden
oppimiseen sekä itseluottamuksen ja itsetunnon vahvistamiseen.
Jaettu kokemus auttaa
sanoittamaan tuntemuksia
Musiikin on aivotutkimuksissa
todettu aktivoivan laajoja aivoalueita. Musiikin erityispiirre on,
että myös tunteet aktivoituvat.
Musiikkiterapeutti Kari Pärkälle musiikki on aina ollut tärkeää. ”Sen kautta pystyy ilmaisemaan itseään ja se herättää
tunteita. Musiikki myös tuo
herkkyyttä havainnoida ja ymmärtää, mitä toisessa ihmisessä
tapahtuu.”
”Mutta pitää muistaa, että
oma kokemus musiikista ei välttämättä ole sama kuin toisen.
10
P OH J ANP IIRI 2/2015
Musiikin kautta on kuitenkin
mahdollista lähestyä esimerkiksi
surua pehmeämmin ja sen kautta asioihin saa etäisyyttä. Yhdessä musisoiminen tai musiikin
kuuntelu antaa asiakkaalle yh­
teisen kokemuksen terapeutin
kanssa”.
”Tällainen jaettu kokemus
tarjoaa mahdollisuuden keskustella siitä, miten asiakas ongelmansa kokee tai mikä merkitys
sillä hänelle on. Musiikista saattaa löytyä vastetta omille kokemuksille, sellaisille, joille hänellä
ei ole ollut sanoja. Musiikkia voidaan käyttää tunteiden purkamiseen, huolien ja murheiden
unohtamiseen, mutta myös tunteiden tunnistamiseen, säätelyyn
ja hallintaan”, Kari Pärkkä sanoo.
Kiukku, viha, pettymys tai
epävarmuus voivat hänen mukaansa näin saada musiikin
kautta hallittavamman muodon.
Nuoret käyttävät musiikkia arjessa viihdykkeenä ja rentoutumiseen. He haluavat saada musiikista elämyksiä, mutta musiikki on myös lääkettä ahdistuksen
hallintaan. n
kuvat Tiina Mäki
kuva Liisa Ahlstén
TEKSTI Liisa A hlstén
Vapaalle
VAPARISSA
Muoti-ilmiöt näkyvät myös Vaparin toiminnassa. Varsinkin erilaiset liikuntalajit ovat
kasvattaneet suosiotaan. Vaparin toiminta
lähes kolmessakymmenessä eri jaostossa
on monipuolista kulttuurista liikuntaan.
Harrastaa voi sekä ulkona että sisällä.
V
aikana henkilökunnan
kiinnostuksen kohteet ovat vaihdelleet.
Yksilöliikunta vetää nykyisin
puoleensa.
Vaparin puheenjohtaja Minna Keskitalon mukaan kuntosalikäyntien määrä on viimeisen
vuoden kuluessa noussut, se on
nyt yli 10 000 käyntiä per vuosi.
Kuntosali on auki aamusta kello
6 lähtien ja sulkee ovensa vasta
kello 23. Suosion salaisuus piilee
varmasti siinä, että salille voi
mennä omaehtoisesti, silloin
kuin se parhaiten sopii omiin aikatauluihin.
”Pilates ja jooga ovat olleet
myös erittäin suosittuja ja niihin
on ollut tulijoita enemmän kuin
on pystytty ottamaan. Joukkuelajeissa on omat haasteensa. Saman lajin harrastajia voi olla vaiuosikymmenien
kea saada kokoon riittävästi. Uusia jaostoja voidaan kiinnostuksen mukaan perustaa tai vanhoja
lakkauttaa. Tämän kevään uutuus on bodypump”, hän kertoo.
Taidejaosto yksi
vanhimmista
Taidejaosto on toiminut lähes
kaksikymmentä vuotta. Jaostossa on mukana vielä niitäkin, jotka ovat olleet sen toimintaa aikoinaan käynnistämässä.
”Innostus maalaamiseen oli
kova, yhdessä tekeminen inspiroi. Musiikki soi ja me maalasimme joka torstai”, kuvataidejaoston perustajajäseniin kuuluva,
nyt jo eläkkeellä oleva Terttu
Nystöm muistelee.
”Kuvataideopetusta olemme
voineet ostaa kahvilatuotoista
jae­tuilla varoilla. Järjestely on aikuva Raimo Karhu
n Hirvijahdissa
Telkkäsaaressa
Savilammella.
van poikkeuksellinen ja olemme
siitä kiitollisia”, toteaa Raili
Mäntyniemi, joka on taidejaoston maalareiden ala-jaoston puheenjohtajuudesta pikku hiljaa
irrottautumassa.
Pääsääntöisesti kuvataiteilijoiden vetämät maalauskurssit
ovat hänen mukaansa olleet viikonloppuisin. Jaostossa kokeiltiin opettajan opetusta myös torstai-illoille viimeksi viime syksynä, mutta osallistuminen niihin
oli vähäisempää.
”Kun itse olin ensimmäisellä
maalauskurssilla, meille opetettiin värien käyttöä ja sitä harjoiteltiin öljyväreillä”, maalareiden
puheenjohtajuuden haltuun ottava Kaarina Santala kertoo.
Maalareiden työn tuloksia voi
ihailla galleriakäytävällä olevissa näyttelyissä kaksi kertaa vuodessa.
Pilkille, hirvijahtiin tai
ampumaharjoituksiin
Kala- ja eräjaoston perustoimintaa on jaoston puheenjohtaja
Kauko Halmetojan mukaan
aina ollut ilma-aseammunta.
Tunnelissa on jo vuodesta 1975
lähtien pidetty leikkimielistä
sarja-ammuntakilpailua, jossa
on kolme ammuntalajia, pienoisja hirvikivääri ja pistooli 10 metristä. Lisäksi on pidetty henkilökunnan mestaruusammunnat.
Maalatessa kaikki
muu unohtuu,
Kaarina Santala
sanoo.
”Ilma-aseharrastus on sellainen, että sitä voi harrastaa perheellä. Kun omat lapset olivatpieniä, me kävimme aina porukalla ampumassa. Se oli yksi mukava sadepäivien harrastus”, hän
kertoo.
Kala- ja eräjaosto järjestää
joka kevät pilkkikilpailut, joihin
niin ikään henkilökunnan perheenjäsenet voivat osallistua.
Kesän koittaessa Värtön rantaan
tuodaan vene, jota voi sopimuksen mukaan lainata.
Vaparin suojissa kokoontuu
myös OYS:n henkilökunnasta
koottu hirviporukka. Paria viimeisintä vuotta lukuun ottamatta on hirviä saatu kaadettua kaatolupien verran. Hirviporukassa
on ollut noin 15 henkilöä niin, että hirvenlihan maussa on juuri
pysytty.
Liikuntaa voi harrastaa lisäksi muun muassa hiihto-, jalkapallo-, tennis- ja salibandyjaostoissa. Vaparilassa toimiva taidejaosto jakautuu useampaan alajaostoon. Maalauksen, grafiikan,
lasitaiteen, posliinin maalauksen
ja keramiikan harrastajille on
omat alajaostonsa. n
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
11
TEKSTI Mar t ti A hlstén
K U VA T i i n a M ä k i
Suomen biopankkinäytteet digitalisoidaan
OULUN YLIOPISTON JOHDOLLA
Suomeen luodaan uusi digitaalinen ekosysteemi kansalliseen biopankkitoimintaan.
Biopankkitutkimuksen avulla on mahdollista kehittää hoidon laatua ja sen ympärille
odotetaan syntyvän runsaasti myös uutta liiketoimintaa.
S
airaalabiopankkien
suurin näyteryhmä
on patologian diagnostiset näytteet. Siksi juuri niiden digitalisoiminen
on erityisen tärkeää. Sitä varten
on käynnistetty Tekes-hanke,
jossa tähän liittyvää tutkimustoimintaa johtaa Oulun yliopisto.
Digipatologiahanke alkoi Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen yhteistyön tiimoilta. Lisäksi
mukana ovat HUS:n, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit sekä kaksi terveysteknologiayritystä. Kokonaisuus on
avoin myös uusille toimijoille.
Digipatologiahanke on kärkihanke valtakunnallisessa INKAohjelmassa (Innovatiiviset kaupungit), jonka Tulevaisuuden terveys -osion vetovastuu on Oulun
kaupungilla. Hanketta rahoittaa
Tekes. Lisäksi Suomen Akatemia
osallistuu digitalisoinnin infrastruktuurin kustannuksiin.
Borealis on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun
yliopiston, Nordlabin sekä Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirien perustama biopankki,
joka aloittaa toimintansa vuoden
2015 aikana. Valtakunnallisen
lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA)
puoltava lausunto toiminnalle on
jo saatu. Valviran käsittely on
vielä kesken.
Kohti yksilöllisempiä
hoitoja
Biopankki on ihmisperäisistä
näytteistä, kuten kudos-, solu-
12
P OH J ANP IIRI 2/2015
Biopankissa
työskentelevät
IT-suunnittelija
Mikko Keränen
(vas. takana),
projektipäällikkö Pia Nyberg,
laatukoordinaattori Tiina
Pekkala ja biopankin johtaja
Saila Kauppila.
ja verinäytteistä koostuva kokoelma, jota käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen potilaan suostumuksen perusteella.
Borealiksen projektipäällikkö
Pia Nyberg sanoo, että biopankkien avulla voidaan kehittää entistä yksilöllisempiä hoitoja. Hän mainitsee esimerkkinä
syövän.
”Hoidamme nyt keskivertopotilasta. Kuitenkin samaa syöpää sairastavien potilaiden kohdalla jollekin hoito tehoaa, joku
toinen saa vain ei-toivottuja haittavaikutuksia. Biopankkitutkimuksen avulla on mahdollista
löytää tietystä syövästä uusia
ominaisuuksia, joiden perusteella voidaan räätälöidä hoitoa yksilöllisesti ja saavuttaa entistä
parempia hoitotuloksia.
Biopankkinäytteiden digitalisoinnissa mikroskooppilaseilla
olevat kudosleikkeet skannataan
digitaaliseen muotoon ja niihin
voidaan yhdistää myös muuta
sähköistä terveystietoa. Digitali-
saation myötä sopivia näytteitä
ei enää tarvitse hakea manuaalisesti lasivarastoista, vaan näytteet voidaan hakea suoraan tietokoneelta.
Digitalisointi tulee helpottamaan biopankkitutkimusta, kun
värjättyjen kudospalojen mikroskopoinnin sijasta analysoidaan
korkearesoluutioisia kuvia. Digitalisointi helpottaa myös etätyöskentelyä ja konsultointia, esimerkiksi patologipulasta kärsivissä
pienemmissä sairaaloissa.
Lisäksi tietoturva paranee,
kun digitalisaation myötä näytteen luovuttajan henkilötiedot
koodataan tunnisteettomiksi.
”Potilastiedon digitalisoinnilla on mahdollista siirtyä aiempaa
vahvemmin ennaltaehkäisevään
hoitoon. Digitaalista patologiaa
on aiemmin hyödynnetty vain
pienessä mittakaavassa tutkimuslähtöisesti, mutta ei näin
laajojen näytemassojen skannaamiseen. Tämä on siis todella
uraa uurtava projekti, sillä pi-
demmällä tähtäimellä tavoitteena on skannata kaikki biopankkinäytteet digitaaliseen muotoon”, Nyberg kertoo.
Biopankkitutkimuksesta
uutta liiketoimintaa
Biologisten näytekantojen digitalisoiminen ja muuntaminen big
dataksi eli suuriksi tietomassoiksi
luo merkittävät tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuudet globaalisti. Biopankkinäytteitä on kerätty jo vuosikymmeniä, ja aineiston
digitalisoinnin myötä eri toimijoiden ulottuvilla on valtavat mahdollisuudet uusien hoitomuotojen, täsmälääkkeiden ja terveyspalveluiden kehittämiseen.
”Haluamme rakentaa biopankkiekosysteemin, jossa on
selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Digitaalinen biopankki tarjoaa huikeat mahdollisuudet
kansainvälisen tason tutkimusja liiketoimintaan, kun maantieteelliset rajoitteet häviävät. Erityisesti Oulun seudulla on hyvät
mahdollisuudet lääketieteen ja
ICT-alan yhteistyöhön, mikä
kuuluu myös sairaanhoitopiirin
ja yliopiston strategioihin”, Pia
Nyberg valottaa digitaalisen patologian mahdollisuuksia.
Biopankkinäytteisiin liittyvään tiedon louhintaan ja säilöntään sisältyy uusien tutkimustulosten myötä myös huomattavaa
kaupallista potentiaalia esimerkiksi lääkekehityksen, diagnostiikan ja terveysteknologian aloilla.
Erityisesti big data -sovellusten
kehittäminen, jonka digitalisointi mahdollistaa, on merkittävä
kehitysala tulevaisuuden life
science -alalla. n
TEKSTI Mar t ti A hlstén
K U VA T i i n a M ä k i
OYS PERUSTI
palliatiivisen hoidon yksikön
Aikuispotilaiden vaikean syöpäkivun hoitoon ja konsultaatioon
keskittyvä palliatiivisen hoidon yksikkö aloitti OYS:ssa
vuoden alussa.
P
alliatiivisella hoidolla
tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden
ja kuolevien ihmisten
aktiivista, moniammatillista ja
kokonaisvaltaista hoitoa. OYS:iin
perustettu uusi palliatiivinen yksikkö on vaativan oirehoidon yksikkö, joka auttaa ja tukee terveyskeskuksia, jos potilaan oirehoidossa tai saattohoidossa on
ongelmia.
”Kyseessä on toiminnan uudelleenorganisointi, jonka tarkoituksena on tarjota selkeämpi
reitti ja paikka terveyskeskuksista tuleville konsultaatiokysymyksille”, kertoo erikoislääkäri
Eeva Rahko Syöpätautien ja
hematologian vastuualueelta.
”Uudelleen organisoinnilla
tavoitellaan sitä, että syöpäpotilaat saisivat tarvitsemansa hoidon mieluiten kotiin tai oman
kunnan terveyskeskukseen, kun
oma lääkäri saa tarvitsemansa
konsultaatiotuen erikoissairaanhoidosta. Palliatiivisen hoidon
yksikköön voidaan oman lääkärin lähetteellä ottaa nopealla
ajanvarauksella ne potilaat, jotka
todella tarvitsevat erikoissairaanhoidon keinoja kivunhoitoon tai muuhun oirehoitoon.
Tavoite on ehkäistä ennalta
suunnittelemattomia päivystyskäyntejä ja vuodeosastosiirtoja.”
Syöpätautien
vuodeosaston yhteydessä
Palliatiivisella yksiköllä ei ole
omaa osastoa vaan se toimii
OYS:ssa syöpätautien vuodeosastolla 44B. Potilaat ovat sellaisia, joilla on vaikea syövästä
johtuva kipuongelma tai muu
oire johon tarvitaan erikoissairaanhoidon tutkimusta ja hoitoa.
Toimintamalliin kuuluu myös
poliklinikkavastaanotto kerran
viikossa. Keskeinen osa toimintaa on vastata terveyskeskuksista
tuleviin, syöpäpotilaiden hoitoa
koskeviin kysymyksiin, mutta
tarjota myös konsultaatiotukea
OYS:n muilla vuodeosastoilla
olevien potilaiden hoitoon.
”Yksikön toiminnassa ovat
mukana onkologi ja anestesiologi
sekä kivunhoidon ja palliatiivisen
hoidon sairaanhoitaja. Sairaanhoitajat ohjeistavat terveyskeskuksia esimerkiksi kipupumppuihin liittyvissä asioissa myös
puhelimitse jokaisena arkipäi­
vänä kello 7–22”, Eeva Rahko
kertoo.
Käytössä myös
etävastaanotto
Palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan syöpäpotilaan
oirehoitoa voidaan tukea videokonsultaatioilla tapauskohtaisesti myös potilaan omaan terveyskeskukseen. Tällaisella etävastaanotolla voidaan välttää potilasta rasittavia sairaalasiirtoja ja
myös omainen voi luontevasti
osallistua keskusteluun, mikä on
etu verrattuna lääkäreiden väliseen konsultaatiopuheluun.”
Palliatiivisen hoidon konsultaatiotarve on noussut esille kunnissa käydyissä keskusteluissa.
Toisaalta myös sosiaali- ja terveysministeriön syöpähoitoa
koskeva ohjeistus ja saattohoitostrategia lähtevät siitä, että vaativa oirehoito tarvitsee omat yksiköt. Syöpäpotilaita perusterveydenhuollossa hoitavat lääkä-
rit myös kaipaavat vuoropuhelua
toisen lääkärin kanssa.
Palliatiivinen yksikkö tulee
jatkossa hakemaan koulutuspaikkaoikeutta niille lääkäreille,
jotka suorittavat palliatiivisen
lääketieteen erityispätevyyttä. n
Eeva Rahko
Pohjois-Suomen
terveydenhuollon
tukisäätiö sai
uuden nimen
P
ohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai nimi-
kilpailun tuloksena uuden nimen, Terttu.
Nimikilpailu järjestettiin helmikuussa, Terttu-nimeä ehdotti peräti kuusi kilpailuun osallistunutta. Kilpailun
tulosten perusteella tukisäätiön hallitus valisti nimeksi Tertun, joka otetaan käyttöön saman tien. Nimikilpailu on osa
tukisäätiön viestinnän tehostamista ja visuaalisen ilmeen
uudistamista.
Terttu-tukisäätiön tarkoituksena on terveystieteellisen
tutkimuksen tukeminen, terveydenhuollon palvelujen kehittäminen ja alan koulutuksen järjestäminen ja tukeminen. Säätiön järjestämien tilaisuuksien esitelmät ja tieteellisesti merkittävät tutkimustulokset ovat suomalaisten tutkijoiden käytettävissä.
Terttu pyrkii tukemaan erityisesti alueella tehtävää tutkimusta ja kehitystyötä. Suomalaisen terveystieteellisen
tutkimuksen rahoitus tulee verovarojen lisäksi merkittävältä osalta yksityisiltä lahjoittajilta, yrityksiltä ja säätiöiltä.
Suomen Akatemia on merkittävin yksittäinen rahoittaja. n
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
13
Ayl Sami Räsäsen
esittelemä musta kirja ei
sisällä mustaa listaa, vaan
se on Yleissairaalapsykiatrian pkl:n perinteinen
vieraskirja, johon hän
pyysi seminaariosallistujien nimikirjoituksia. LT,
ayl Timo Laurin aiheena
juhlaseminaarissa olivat
konsultaatiopyynnöt.
TEKSTI Liisa A hlstén
K U VAT T i i n a M ä k i
Oululaista yleissairaalapsykiatriaa
JO NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA
Yleissairaalapsykiatria on yhteistyötä somaattisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän
hoidostaan vastaavien lääkäreiden kesken ja se tuo psykiatrista osaamista niiden potilaiden
hyödyksi, jotka ovat sairaalassa tutkimuksissa ja hoidossa jonkun somaattisen sairauden vuoksi.
O
YS voi olla ylpeä
yleissairaalapsykiatrian historiastaan.
Yleissairaalapsykiatrisen toiminnan historiasta seminaarissa luennoinut psykiatrian
erikoislääkäri LT Pirkko Hiltunen kiinnitti huomiota siihen,
että yleissairaalapsykiatria saapui Suomeen eurooppalaisittain
varhain, ja että Oulu oli yksi edelläkävijöistä.
Ensimmäinen yleissairaalapsykiatrian yksikkö perustettiin USA:han 1920-luvulla. Toiminta vakiintui siellä 40-luvulla,
kun huomattiin, että hoitotu­
lokset paranivat, kun psykiatrian ja somatiikan kesken tehtiin
yhteistyötä. Suomessa ensimmäinen yleissairaalapsykiatrian
poliklinikka avattiin Turkuun
1968. OYS:ssa yleissairaalapsykiatria aloitti omana yksikkönä
1974.
Yhteistyötä tarvitaan
”Pyydetään kohteliaimmin psykiatrin konsultaatiota”, on pyyntö, joka varmasti toistuu jatkossakin, ehkä vain vähän vähemmän juhlallisesti kuin muutama
vuosikymmen aikaisemmin.
14
P OH J ANP IIRI 2/2015
Ensihoidon ja päivystyksen
vastuualueen apulaisylilääkäri,
LT Timo Lauri kertoi juhla­
seminaarissa esimerkkejä, joista
voi päätellä, että aina ei ole helppoa ratkaista, miten hoito priorisoidaan.
”Joskus potilaalla voi olla vaikean somaattisen sairauden lisäksi vaikea psyykkinen ongelma. Siinä tilanteessa voi olla
hankalaa ratkaista, kumpaa hoidetaan ensin, jos ei kyseessä ole
somaattisen sairauden osalta
kriittinen tilanne”, hän sanoo.
”Vaikea masennus ja itsetuhoisuus voivat estää asianmukaisen lääkehoidon toteutumisen
onnistuneen pallolaajennushoidon jälkeen. Jos potilas psyykkisen ongelmansa vuoksi esimerkiksi laiminlyö jatkolääkityksen,
saattaa lääkityksen laiminlyönnin seurauksena tilanne muuttua
pahimmassa tapauksessa henkeä uhkaavaksi tilanteeksi”, hän
kuvaa.
mattavasti. Kun potilas on sydäntoimenpiteen jälkeen sairaalassa vain kolme päivää, osa potilaista saattaa luulla, että he
ovat kotiutuessaan aivan terveitä, eivätkä osaa ottaa huomioon
riskejä oikealla tavalla. Osa taas
näkee mörköjä sielläkin, missä
niitä ei ole.
Akuutti somaattinen hoito
saattaa aiheuttaa potilaalle kriisin, jossa yleissairaalapsykiatrian konsultaatio ja hoito on tarpeen. Esimerkiksi sydäninfarktin sairastanut potilas toipui normaalisti leikkauksesta, mutta
saattaa arastella lähteä liikkeelle
fysioterapeuttien ohjeistuksesta
huolimatta. Monien sairaalareissujen jälkeen potilas kuolee. – Ei
komplikaatioihin, vaan masennukseen.
Hänen mielestään monet hyvät asiat, jotka sairaalassa on
saatu alulle jäävät kesken, kun
jatkohoito ontuu.
Lyhentyneet hoitoajat
haastavat
Yleissairaalapsykiatriaa
myös tulevaisuuden
sairaalassa
Sydänpotilaiden hoitoajat ovat
Timo Laurin mukaan kymmenessä vuodessa lyhentyneet huo-
Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka tarjoaa paitsi perinteistä
konsultaatiota myös laaja-alai-
sempaa yhteistyöpsykiatriaa.
Yhteistyö on aina kaksisuuntaista ja siksi tulosaluejohtaja Outi
Saarennon mielestä on luontevaa, että yleissairaalapsykiatrian
poliklinikan 40-vuotisjuhlaseminaarissa oli edustettuna myös
somaattisen puolen edustajia.
Tulevaisuus rakentuu historiassa opitulle tietämykselle. Hänen mukaansa tulevaisuuden potilaskeskeisessä hoidossa on tärkeää, että siinä huomioidaan potillaan psyykkinen, somaattinen
ja sosiaalinen kokonaistilanne.
Yleissairaalapsykiatrilla on hänen mielestään tässä hyvin merkittävä rooli.
OYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikan 40-vuotisjuhlaseminaarin teemana marraskuussa
oli Oululaista yleissairaalapsykiatriaa nyt ja tulevaisuudessa.
OYS:n Kuntoutustutkimus- ja
erityispoliklinikoita edusti LT, el
Anna-Maija Kauppila, hänen
aiheenaan oli Konsultaatiota ja
yhteistyötä. Psykiatrian professori Jukka Hintikka Tampereen yliopistosta puhui aiheesta
Yleissairaalapsykiatrian asema
terveydenhuollossa ja lääkärikoulutuksessa nyt ja tulevaisuudessa. n
Turvallisesti
arjen tyrskyissä
Mukanasi kaikilla erikoisaloilla.
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
15
n Lahjakortin arvonnassa onnettarena
toimi Pirjo Kejonen. Voittajalle, Markku
Jaakkolalle, tieto välitettiin soittamalla.
Lahjakortin luovuttivat Helena Ojanperä
ja Hannu Syrjälä.
T E K S T I I n f e k t ioid e n t or j u nt a y k s i k k ö, OY S
K U VAT T i i n a M ä k i
Kausi-influenssarokotuksen
kattavuus edellisvuotta parempi
PPSHP:ssä henkilökunnalle tarjotun kausiinfluenssarokotuksen ottaneiden kesken
järjestettiin 200 euron lahjakortin arvonta­
tilaisuus infektioiden torjuntayksikössä
maaliskuun alussa.
A
työterveyshuolto Attendon
edustajana toimi yksikönjohtaja Eija Kreivi-Kangas, joka piti huolen siitä, että
henkilökunnan rokotustietoja
käytettiin vain arvontaan. Onnettarena toimi hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen.
Arvontaan osallistuivat kaikki
rvontatilaisuudessa
ne henkilökuntaan kuuluvat, jotka olivat antaneet luvan kausiinfluenssarokotustietojensa käyttöön arvontatilanteessa. Lahjakortin voitti päivystysröntgenin
apulaisosastonhoitaja Markku
Jaakkola, joka sai välittömästi
tiedon voitosta puhelimitse hallintoylihoitaja Pirjo Kejoselta.
Lahjakortin kävivät hänelle
ojentamassa infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri
Hannu Syrjälä ja osastonhoitaja Helena Ojanperä. Lahjakortin voitto tuli Markku Jaakkolalle yllätyksenä, koska hän oli
jo unohtanut koko asian.
Kannustava esimies
Markku Jaakkola kävi ottamassa
henkilökunnalle tarjotun kausiinfluenssarokotteen, koska hän
halusi esimiehenä olla kannustavana roolimallina yksikkönsä
työntekijöille. Hän halusi myös
osallistua omalta osaltaan OYS:n
asettamaan 75 % rokotuskattavuustavoitteeseen kausi-influens-
sarokotuksissa. Se on Euroopan
neuvoston asettama tavoite terveydenhuollon henkilöstölle.
Hoitohenkilökunnan rokotuskattavuudessa OYS ylsi parhaaseen tulokseen (OYS 70 %)
pohjoisen ervan sairaaloista.
Lääkäreiden rokotuskattavuudessa OYS (78 %) sijoittui toiseksi LKS:n (79 %) jälkeen. OYS:n
hoitohenkilökunta otti kausi-influenssarokotetta huomattavasti
edellisvuotta ahkerammin. Edellisvuonna rokotuskattavuus oli
32 %. Infektioiden torjuntayksikkö haluaa kiittää koko OYS:n
henkilökuntaa erinomaisesta tuloksesta. n
Jaksotyöaika­­määräykset muuttuvat
K
VTES:n sopijaosapuolet
ovat päässeet yksimielisyyteen KVTES:n jaksotyöaikaa koskevista muutoksista.
Sopimusmuutokset tulevat voimaan 1.6.2015 tai lähinnä sen
jälkeen alkavan työaikajakson
alusta. Keskeiset muutokset koskevat työaikajakson pituutta,
työaikasuunnittelua, keskeytyneen työaikajakson määräyksiä,
vuosilomapäivien kulumista sekä lisä- ja ylityön määritelmää.
16
P OH J ANP IIRI 2/2015
Jaksotyöaikaa tekeviä, sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä
on koko maassa noin 160 000.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä muutokset tulevat
voimaan 8.6.2015 alkavan työaikajakson alusta. Esimiehille ja
muille vastuuhenkilöille on järjestetty neljä samansisältöistä
koulutusta jaksotyöaikamääräysten muutosten vaikutuksista ja
toimeenpanosta maaliskuun
2015 aikana.
Jaksotyöaikamääräysten
muutosten vaikutuksia on käsitelty sopijajärjestöjen edustajien
kanssa. Tämä työskentely jatkuu
edelleen. Muutosten vaikutuksista käydään paikallisen sopimisen periaatteiden mukaiset neuvottelut.
Esimiehet tiedottavat muutosten vaikutuksista omissa yksiköissään. Tietoa muutoksesta
ja sen vaikutuksista annetaan
henkilökunnalle kevään aikana
mm. tiistaitiimassa.
Jaksotyöaikamuutokset aiheuttavat muutoksia myös henkilöstö- ja palkkahallinto-ohjelma
Primassa ja Titania työvuorosuunnitteluohjelmassa. Päivitetyt ohjelmaversiot tulevat tuotantokäyttöön lähiaikoina. Ohjelmien käyttäjille annetaan tietoa ja
järjestetään koulutusta myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina.
(OYS) n
T E K S T I L i iTsEaKA
ST
h Il s tM
é na r t t iK A
Uh
VA
l s t éPe
n k k aK Huo
U VA v iJu
nehna S a r k k i ne n
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014
Alijäämien
edessä
kattaminen
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä
on takanaan tyydyttävä vuosi. Talous jäi
alijäämäiseksi kolmantena vuonna
peräkkäin, mutta toiminta kehittyi
tavoitteiden mukaisesti.
n Sairaanhoidollinen toiminta kehittyi vuonna 2014
jokseenkin ennakoidusti. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito vähentyi, molemmat odotettua enemmän.
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
17
P
ohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin
(PPSHP) johtaja
Hannu Leskinen
sanoo, että valtuuston asettamat
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 toteutuivat vähintään tyydyttävästi.
”Kuntatalous ei käänny lähivuosina paremmaksi. Erityisesti
sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan kymmeniä prosentteja pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen
takia”, hän valottaa tulevaisuuden näkymiä.
PPSHP:n toiminnan turvaaminen edellyttää Leskisen mukaan muun muassa tilojen uudistamista ja prosessien tehostamista. Tuleviin vuosiin valmistau­
dutaan Tulevaisuuden sairaala
-uudistamisohjelmalla. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 ohjelman yleissuunnitelman sekä
lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman. Rakentamispäätös on tarkoitus tehdä tämän vuoden joulukuussa.
Tahkokankaan palvelukeskus täytti 45 vuotta. Juhlaa
vietettiin rakennemuutoksen
tunnelmissa. Laitosasuminen
vähenee ja entistä useampi
asiakas tulee vain käymään
erilaisilla jaksoilla.
Hoitotyö kehittyi
ennakoidusti
Vuosi 2014 sujui sairaanhoidollisen toiminnan kannalta pääosin ennakoidusti. Lähetemäärä
ja hoidettujen potilaiden määrä
kasvoivat edellisvuosien vauhtia
eli väestönkasvua nopeammin,
mikä selittynee väestön ikääntymisellä. Avohoito lisääntyi ja
vuodeosastohoito vähentyi, molemmat odotettua enemmän.
”Lähetteiden käsittely on nopeutunut ja tehostunut koko
ajan. Vuonna 2014 keskiarvo oli
yksi vuorokausi, kun muutama
vuosi sitten oltiin yli kolmessa
vuorokaudessa. Hoitoonpääsy
hidastui hieman muun muassa
leikkaussalien remontoimisen
takia”, johtajaylilääkäri AinoLiisa Oukka kertoo.
”Päiväsairaalatoiminta laajeni
ja OYS:iin perustettiin palliatiivisen hoidon yksikkö parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten hoitoa varten. Potilasturvallisuutta ja potilaskeskeisyyttä
kehitettiin. Potilasturvallisuuden
parantamiseksi sairaanhoitopiiriin perustettiin potilasturvallisuusryhmä. Sillä on jatkossa keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa ja kehittämisessä.”
Ensihoidon palvelutasopäätös
vuosille 2015–18 hyväksyttiin
valtuustossa samantasoisena
kuva Martti Ahlstén
kuin aiemmin. Asetettuun tavoittamisprosenttiin ei täysin päästy,
joten yksiköiden valmiutta lisättiin ja sijoittelua muokattiin. Ensihoidon kustannusten jaosta
päätettiin, että se tapahtuu valtionosuuskriteerien perusteella.
Kehitysvammahuollon toimintakonseptia ollaan kehittämässä. Sairaanhoitopiiri keskittyy jatkossa vaativampiin palveluihin ja tähän liittyen Tahkokankaan palvelukeskuksen viimeinen
asumisyksikkö siirtyi vuoden
2014 lopussa pois sairaanhoitopiiriltä. Taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaan kehitysvammaisten laitosasuminen lopetetaan vuoteen
2020 mennessä.
Pohjois-Suomeen
biopankki
Tutkimustoiminnan määrä supistui edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöorganisaatio MRC Oulussa on 73 tutkimusryhmää, joista
yhdeksän on valittu painopisteryhmiksi kaudelle 2013–2016.
MRC:n oma tohtorikoulutusohjelma sai uudessa Oulun yliopiston tohtoriohjelmahaussa 14
tohtorikoulutuspaikkaa.
PPSHP, Oulun yliopisto,
Nordlab ja OYS-erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit allekirjoittivat Pohjois-Suomen bio-
18
P OH J ANP IIRI 2/2015
pankki Borealiksen perustamissopimuksen. Borealis sai valtakunnallisen
lääketieteellisen
tutkimuseettisen toimikunnan
hyväksynnän loppuvuodesta.
Valviran käsittely on vielä kesken.
Yliopistosairaalan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Koulutuslaitosten kanssa
tehdään tiiviistä yhteistyötä kehittämällä muun muassa moniammatillisia oppimisympäristöjä.
Opiskelijat ovat mukana hoitotyössä valvotusti. Erikoistuvien
lääkäreiden työpanos on merkittävä, vuonna 2014 noin 30 prosenttia lääkäreiden työpanoksesta. Erikoistuvat lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä muun muassa
päivystystoiminnan järjestämisessä.
Edistysaskelia
henkilöstöhallinnossa
Henkilöstöhallinnossa otettiin
viime vuoden aikana edistysaskelia ammatillisen työnjaon,
kannustavan palkitsemisen ja
työaikapankin käyttöönotossa.
Operatiivisella tulosalueella siirrettiin virkapankkiin vuodeosastotoiminnan supistusten yhteydessä vapautuneita vakansseja
odottamaan myöhemmin tehtäviä toiminimikemuutoksia ja
siirtoja tulosalueille.
KASTE-ohjelman rahoittama
Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke
(TerPS) päättyi syksyllä. Kyseessä oli
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamisen
sekä terveysvalmennuksen kehittämishanke, jonka veto­vastuu oli
PPSHP:lla. Hankkeessa muun muassa
kehitettiin sähköinen hyvinvointikertomus, joka on tarkoitus ottaa
käyttöön kaikissa Suomen kunnissa.
TerPSin päätyttyä vastuun kertomuksen kehittämisestä otti Kuntaliitto. Hankkeen loppuseminaarissa
sairaanhoitopiirin kehitys­johtaja
Pasi Parkkila luovutti viestikapulan
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja
Tuula Haataiselle.
kuva Martti Ahlstén
Kehitysvammahuollon rakennemuutosten takia Tahkokankaan palvelukeskuksessa käytiin
yt-neuvottelut henkilöstön kanssa.
”Niiden lopputuloksena kehitysvammahuollosta vähennetään
44,5 henkilön työpanos. Vähennykset toteutetaan siirtämällä
21 työntekijää sairaanhoitopiirissä vapautuneisiin muihin tehtäviin. Kahdeksan työntekijää siirtyy asukkaiden mukana liikkeenluovutuksella yksityiselle palveluntuottajalle. Muut vähennykset
tapahtuvat muun muassa eläkeratkaisujen kautta. Irtisanomisia
ei tullut”, henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen kertoo.
PPSHP:ssä toteutettiin hoitohenkilöstön mitoitushanke, joka
perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n laskentamalliin.
Hankkeessa käytiin läpi sairaanhoitopiirin kaikki yksiköt ja selvitettiin, onko henkilökunnan mitoitus oikealla tasolla suhteessa
hoitopäivä- ja hoitokäyntitietoihin. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresurs-
Talous vuonna 2014
milj. euroa
Toimintatuotot
572,2
Toimintamenot
556,5
Tulos–8,1
Kertynyt alijäämä
–18,3
Lainat100
Henkilöstö vuoden 2014 lopussa
OYS
5 986
Oulaskangas ja Visala
498
Tahkokankaan palvelukeskus 215
Hoitohenkilökuntaa
56,4 %
Lääkäreitä
11,2 %
Huoltohenkiöstöä
12,9 %
Vakinaisia
74,6 %
Määräaikaisia
25,4 %
Keski-ikä
44,1 vuotta
Ammattinimikkeitä250
Potilasvakuutuksen
korvausvastuu kasvoi
merkittävästi
S
airaanhoitopiirit saivat Potilasvakuutuskeskuksel-
ta vuoden 2014 päätyttyä lopulliset laskelmat potilasvakuutusvelan korvausvastuusta. Korvausvastuun kokonaistaso nousi viime vuoden aikana merkittävästi 177 miljoonalla eurolla 400 miljoonaan euroon.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä korvausvastuu
nousi 21,8 miljoonalla eurolla 41,0 miljoonaan euroon.
Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan
kuntajaosto antoi tarkentavan lausunnon potilasvakuutusvastuun kirjaamisohjeen muuttamisesta. Lausunnon
perusteella sairaanhoitopiirien ei tarvitse kirjata kuluksi
koko korvausvastuun nousua, vaan vammaispalvelulain
mukaisten tulevien etuuksien osalta varaukset voidaan
kirjata vastuiksi taseen liitetietoihin.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kirjasi vuoden
2014 tilinpäätöksessään potilasvakuutuksen korvausvastuusta johtuvaa kulua 10,3 miljoonaa euroa. Sen seurauksena sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tilikauden tulos
muodostui 8,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa,
joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen maksamiseen tulevaisuudessa. Korvausvastuun taso on näin
ollen suoraan suhteessa tapahtuneiden potilasvahinkojen
määrään ja vakavuuteen.
Korvausvastuun kasvu ei johdu vahinkojen määrän
kasvusta vaan etupäässä siitä, että kunnat perivät potilasvakuutusjärjestelmästä niille aiheutuneita kuluja vaikeasti vammautuneiden potilaiden palveluasumisesta ja henkilökohtaisesta avustamisesta. Vammautuneiden potilaiden käyttämät palvelut ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti, kun niistä tuli subjektiivinen oikeus
vammaispalvelulain muutoksen myötä vuonna 2009. n
seihin ja -rakenteeseen ja tämän
pohjalta määritettiin yksiköille
optimaalinen henkilöstömäärä.
Mitoitushankkeen pohjalta ei lisätä resursseja, vaan niitä suunnataan uudelleen ja tehdään muita korjaavia toimenpiteitä.
Työsuojeluorganisaation sekä
työsuojelujaoston kokoonpanot
uudistuivat. Työsuojelujaoston
roolia laajennettiin käsittämään
aiempaa enemmän työhyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä. Myös nimi vaihtui. Uusi nimi on työhyvinvointi-/työsuojelujaosto.
Talous heikkeni
Talous heikkeni vuonna 2014,
kun sairaanhoitopiiri teki kolmannen perättäisen tappiollisen
tilinpäätöksen. Tärkein syy viime
vuoden alijäämälle oli muutos
potilasvahinkovelan kirjaustavassa.
Talousjohtaja Jarkko Raatikainen kertoo, että uudessa
kuntalaissa on määräys, jonka
mukaan kuntayhtymien on katettava alijäämänsä kolmen vuoden kuluessa. PPSHP:lle alijäämää on kertynyt 18,3 miljoonaa
euroa. Tälle vuodelle onkin jo
tehty ylijäämäinen talousarvio ja
taloudelle on laadittu tasapainotusohjelma tuleville vuosille.
”Toimintaa pitää tehostaa ja
hinnastoa tarkistaa. Tämän asian hoitaisi mielellään ennen kuin
uusi sote-järjestelmä tulee voimaan ja organisaatiot muuttuvat”, Raatikainen sanoo. n
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
19
T E K S T I JA K U VA L i i s a A h l s t é n
Laboratoriotoiminnan
keskittäminen perustuu
JÄRKISYIHIN
Laboratoriolääketieteen trendit ovat vieneet kahteen eri suuntaan, toisaalta keskittämiseen,
jolla saadaan hyödynnettyä kaikki suurtuotannon edut, niin että kustannukset yksikkötasolla
laskevat. Toinen suunta on vieritestien kehittäminen yhä monipuolisemmiksi, koska nopeita
hoito­päätöksiä varten tarvitaan potilaan lähellä tehtäviä testejä.
”
NordLab on ollut toiminnassa
kaksi vuotta. Sen strategiassa
tehtäväksi on, strategiatekstiä
hieman yksinkertaistaen, määritelty saada laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,
laadukkaasti ja taloudellisesti
kliinikkolääkäreille. Laboratoriolääketiede ei ole erotettavissa
potilaan muusta hoitoprosessista. Sitä tarvitaan hoitavan lääkärin avuksi kliiniseen päätöksentekoon potilaan parhaaksi”,
totesi terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaarissa maaliskuussa puhunut
NordLabin johtava lääkäri Leila
Risteli.
Kun viisi erilaista toimijaa
pantiin yhteen, syntyi iso organisaatio, jonka toiminnan yhtenäistämisessä on työtä riittänyt.
Epäyhtenäiset työkalut ja toimintatavat ovat hänen mielestään hidastaneet siirtymävaiheen toiminnan kehittämistä.
Vielä tätäkin suurempana ongelmana hän pitää yhteen liitettyjen organisaatioiden viittä erilaista laboratoriotietojärjestelmää, jotka eivät keskustele keskenään. Potilastietojärjestelmiä,
joihin laboratoriotietojärjestelmät ovat yhteydessä, on alueella
peräti 52. Vaikka hän johtavana
lääkärinä vastaa NordLabin toiminnasta Oulussa, hänellä ei esimerkiksi ole ollut pääsyä muiden
keskussairaaloiden laboratorioohjekirjaan saatikka potilastietojärjestelmään.
Keskittäminen kannattaa
Leila Risteli
20
P OH J ANP IIRI 2/2015
”Edellä mainitusta huolimatta
olemme hyvin saavuttaneet meille yhdistymisessä asetetut kustannustehokkuuden vaatimukset. Asiakkaan kannalta on varmasti hyvä, että jatkossakin muodostetaan aikaisempaa isompia
sairaanhoidollisten palveluiden
kokonaisuuksia”, Leila Risteli toteaa.
Aika ajoin keskusteluun nousee laboratoriotutkimusten liikakäyttö. Hänen mielestään liikakäytöstä voidaan puhua vain
siinä tapauksessa, että näytteenotto uusitaan siksi, että tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi ei tiedetä, että
potilaasta on otettu tarvittava
näyte, vaikkapa vain paria päivää aiemmin.
NordLabissa kustannustehokkuutta on haettu ohjaamalla
tutkimukset optimaalisiin tekopaikkoihin. Historiallisista syistä
monissa terveyskeskusten laboratorioissa on edelleen erilaista
laboratoriolaitteistoa, mutta jotta tulokset pysyvät luotettavina,
edellyttää se riittävää näytemäärää, sisäistä ja ulkoista laadunvarmistusta ja tarvittavaa määrää laboratorioammattilaisia.
Siksi vaativa analytiikka on järkevä keskittää.
Keskittäminen on mahdollista mm. siksi että näytteiden säilytysvälineet ovat kehittyneet.
Aikaisemmin näyte säilyi käyttökelpoisena muutaman tunnin,
nyt muutaman vuorokauden.
Kuljetusten parantuminen ja
suuren kapasiteetin analysaattorit sekä NordLabin oma yhtenäinen laboratoriotietojärjestelmä
takaavat nopean vastauksen.
Laadukas näytteenotto
koko prosessin lähtökohta
Välittömiin hoitoratkaisuihin
tarvittavat analyysit tehdään
NordLabissa vieritesteinä. Myös
vieritestien tulokset on nykyisin
mahdollista tietojärjestelmien
kautta siirtää osaksi potilaskertomusta.
NordLab haluaa Leila Ristelin
mukaan olla turvaamassa laadukasta lähipalvelua, jonka lähtökohtana, samoin kuin ylipäätään
laboratoriolääketieteessä, on
laadukas näytteenotto. Se on tärkein vaihe koko laboratoriotyön
prosessissa ja siitä riippuu laboratoriotuloksen luotettavuus.
Syystäkin hän on huolissaan
laboratorioiden toimintaedellytyksistä, kun seuraavan kymmenen vuoden kuluessa esimerkiksi NordLabin laboratoriohoitajista kymmeniä siirtyy eläkkeelle
ja koko Pohjois-Suomen alueella
uusia bioanalyytikkoja koulutetaan vain Oulussa. Hänen mukaansa myös laboratoriolääkäreitä ja kliinisen kemian ja mikrobiologian ammattilaisia tarvittaisiin lisää ja erikoistumista on
siksi pyritty tehostamaan. n
Pohjois-Pohjanmaan
hyvinvointiteko 2015
-tunnustuksen vastaanottivat kunnanjohtaja
Kyösti Juujärvi (vas.)
ja hyvinvointivastaava,
laatupäällikkö Hannele Karhu Utajärven
kunnasta. Tunnustuksen
luovutti Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Jussi Rämet.
kuva ???
Vuoden
hyvinvointiteko
UTAJÄRVELLE
P
alkinnon myöntämisen
perusteluissa sanotaan, että Utajärven
kunnassa hyvinvoinnin edistäminen on osa kuntastrategiaa, kunnan talouden ja
toiminnan suunnittelua sekä
kunnan kokonaisjohtamista. Hyvinvoinnin toimintamalli toteuttaa kunnan visiota ”Utajärvi luo
onnellisen elämän edellytyksiä”.
Se on positiivinen, kuntalaisia
innostava, kannustava ja osallistava. Hyvinvointiajattelu näkyy
kaikessa toiminnassa kaikilla tasoilla.
Utajärven hyvinvointimalli
parantaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointiinsa.
Kuntalaisilla on esimerkiksi mahdollisuus osallistua ilmaisiin kehonkoostumusmittauksiin sekä
viikoittain järjestettäviin uintimatkoihin ja hyvinvointitansseihin. Kunnassa on myös pyöräilyohjelma ja kuntalaisten kokeiltavaksi ja lainattavaksi on hankittu sähköavusteinen polkupyörä.
Vuoden hyvinvointiteoksi tuli
22 ehdotusta, jotka liittyivät toimintatapoihin, verkostoyhteistyöhön, hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä kansalaisten osallistamiseen. Asiantuntijaraati
valitsi kolme finalistia, joista seminaariyleisö äänesti voittajan.
Hyvät käytännöt
levitykseen
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi on maakunnan hyvinvointiohjelman vuotuinen päätapahtuma ja se järjestettiin tänä
vuonna kahdeksannen kerran.
Teemana oli tänä vuonna ”Muutos Nyt! Levitämme yhdessä hyvää”. Foorumi kokosi runsaat
170 osallistujaa kuulemaan ja
keskustelemaan, miten hyvinvointia ja terveyttä edistetään välittämällä viimeisintä tietoa ja
hyviä käytäntöjä sekä tekemällä
tunnetuksi järjestötyötä.
Hyvinvointifoorumi osaltaan
jalkauttaa Pohjois-Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2015 hyvin­
vointiteko -palkinto on myönnetty Utajärven
kunnan hyvinvoinnin toimintamallille.
Palkinto luovutettiin Pohjois-Pohjanmaan
hyvinvointifoorumissa.
hyvinvointiohjelmaa, jonka visio
kuuluu: ”Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme”. Foorumi kokosi yhteen kansallisia asiantuntijoita
ja maakunnallisia hyviä esimerkkejä.
Hyvinvoinnin megatrendeistä
puhui Sitran johtava asiantuntija
Tuula Tiihonen. Hänen mukaansa hyvinvointi korostuu tulevaisuudessa, eliniät kasvavat ja
eriarvoisuus kasvaa. Teknologian kehitys muokkaa yhteiskuntaa yhä nopeammin ja laajemmin. Kun itsemittauslaitteet
yleistyvät ja kehittyvät, väestö
pystytään pitämään terveempänä. Elintason nousu pidentää
elinikää. Ikäihmiset ovat tulevaisuudessa merkittävä kuluttajaryhmä, jonka painoarvo kasvaa.
Toisaalta yksin asuvien määrä on
myös kasvussa.
Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE:n viestintäjohtaja Mika
Railo kertoi, että Suomessa on
hyvät mahdollisuudet käydä kes-
kustelua eri tahojen välillä ja yhteistyön käytännöt ovat vakiintuneita. Järjestöjen on tunnettava
poliittinen valmistelu- ja päätösprosessi sekä hallinnon kieli. Viranomaisen on puolestaan hyväksyttävä julkisuudessa käytävä
keskustelu ja järjestöjen rooli yhteiskunnan ”rakkikoirana”.
Valo ry:n ennakointijohtaja
Juha Heikkala esitti näkökulmia järjestöjen roolista hyvinvoinnin tuottajina vuonna 2025.
Megatrendien vangiksi ei saa jäädä, vaan on otettava huomioon
hiljaiset signaalit. On tarpeen ennakoida, mutta ennustamaan ei
pidä ryhtyä. Tulevaisuudessa on
aina kysyntää merkitykselliselle
toiminnalle ja varsinkin hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa
edelleen. n
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
21
TEKSTI Mar t ti A hlstén
K U VAT T i i n a M ä k i
OYS:n lasten ja naisten sairaalan
TOTEUTUSSUUNNITTELU ALKAA
Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) Tulevaisuuden sairaala -ohjelma käynnistyy. Sen ensimmäisen
vaiheen, lasten ja naisten sairaalan suunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijapalveluista on
järjestetty tarjouskilpailu, jonka voitti Tiernaryhmä-niminen asiantuntijakonsortio.
T
ulevaisuuden sairaala
2030 on vuonna 2012
käynnistynyt uudistamisohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin
sairaaloiden toimintaa sekä rakentaa ja peruskorjata kiinteistöt
vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja tulevaisuuden haasteita.
Tulevaisuuden sairaalaan on varauduttu investoimaan lähivuosikymmeninä noin 500 miljoonaa euroa.
Tarjouskilpailun perusteella
tehty hankintapäätös koskee valmisteluvaiheen suunnittelua,
mutta sairaanhoitopiirillä on
mahdollisuus käyttää asiantuntijaryhmää myös lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelussa ja uudistusohjelman eri
osahankkeissa.
Sairaalan toimintamallit
uudistetaan
Lasten ja naisten sairaalan sijoittamiselle on selvitetty useita vaihtoehtoja. Suunnittelun pohjaksi
on valittu malli, jossa sairaala sijoitettaisiin OYS:n tontin pohjoisosaan. Lopullinen sijoittumispäätös tehdään kesällä 2015 ja rakentamispäätös joulukuussa 2015.
Rakennustyöt käynnistynevät
vuoden 2016 aikana. Lasten ja
naisten sairaalan kustannusarvio
on noin 70 miljoonaa euroa.
”Uuden sairaalan rakentaminen antaa meille ainutlaatuisen
mahdollisuuden uudistaa toimintamalleja ja hyödyntää uusinta teknologiaa selvästi nykyistä laajemmin ja tehokkaammin
ja samalla parantaa palveluntuo-
22
P OH J ANP IIRI 2/2015
Toiminnan
keskittäminen
ja tiivistäminen
parantaa hoidon
laatua ja potilasturvallisuutta.
tantoamme ja hoidon vaikuttavuutta merkittävästi”, ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio
painottaa.
Hänen mukaansa tuottavuuslisä voi olla jopa niin suuri, että
sen avulla voidaan kattaa koko
kiinteistöinvestointi sairaalan
elinkaaren aikana. Kustannussäästöjä tavoitellaan esimerkiksi
tilakuluissa siten, että toiminta
saadaan mahtumaan entistä tiiviimpiin tiloihin, joiden käyttöaste on nykyistä korkeampi.
Näin säästetään sekä rakennusettä käyttökuluissa. Uudet tilat
ovat myös vanhoja energiatehokkaampia.
Tilojen ylläpitokustannukset
muodostavat kuitenkin vain noin
11 prosenttia kokonaiskustannuksista. Suurimmat kulut syntyvät varsinaisesta sairaalatoiminnasta, joten myös suurin
säästöpotentiaali on siellä.
”Suunnittelun alkuvaihe on
erittäin tärkeä, koska silloin tehdään toiminnan kannalta merkittävimmät päätökset. Samalla
sidotaan suurin osa sairaalan
elinkaaren aikaisista toiminnallisista kustannuksista”, Tampio
sanoo.
Vuorovaikutteinen
suunnitteluprosessi
Kari-Pekka Tampion mukaan
sairaalasuunnitteluprosessia tulee kehittää potilaiden, henkilös-
tön ja palvelutuotannon näkökulmasta kokonaiskustannukset
huomioon ottaen.
”Tulevaisuuden sairaala -ohjelmaan on nyt hankittu sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijaryhmä, jolla on
parhaat edellytykset ja kyvykkyys toteuttaa koko uudistamisohjelman uudisrakentamisen ja
peruskorjausten suunnitteluvaiheet virtuaalisesti ja vuorovaikutteisesti sekä toteuttaa osahankkeet asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti”,
hän sanoo.
Virtuaalisuudella tarkoitetaan
esimerkiksi, että suunnitteluratkaisut voidaan visualisoida käyttäjille ja ylläpitäjille palautteiden
saamiseksi suoraan yhdestä ja samasta tietomallista. Vuorovaikutteisuudella tarkoitetaan esimerkiksi, että käyttäjät ja ylläpitäjät osallistetaan aktiivisesti
kaikkiin suunnitteluvaiheisiin.
”Tavoitteenamme on kehittää
uudistamisohjelman toteutusmallia niin, että voimme luoda
puitteet mahdollisimman varhaiselle vuorovaikutteiselle yhteistyölle projektin eri sidosryhmien
ja osapuolien kanssa. Toteutustapana pyritään soveltamaan integroidun projektitoimituksen periaatteita, jossa riskit jaetaan hankkeen osapuolten välillä, ja heitä
kannustetaan toimimaan yhdenmukaisena ryhmänä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Apuna nykyaikaiset
suunnitteluvälineet
Tierna-suunnitteluryhmän pääsuunnittelija Markus Aalto-
TEKSTI Mar t ti A hlstén
K U VA T i i n a M ä k i
Oulu SoTe Labs
sai rahoituksen
P
Tiernaryhmä
S
voittaneeseen Tiernaryhmään
kuuluvat A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Arkkitehtitoimisto
Tähti-Set Oy, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, UKI
Arkkitehdit Oy, Granlund Kuopio Oy, Granlund Tampere
Oy sekä Projektipalvelu Prodeco Oy.
Asiantuntijapalvelut sisältävät muun muassa pää-,
arkkitehti-, talotekniikka-, lääkintälaite- ja rakennesuunnittelun sekä hankinta- ja rakennuttamistehtävät.
uunnittelukilpailun
Toimeksiannon piiriin kuuluu
• Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelman,
Master Plan -suunnitelman sekä lasten ja naisten
sairaalan hankesuunnitelman yhteensovittaminen.
ohjois-Pohjanmaan
liitto on myöntänyt 663 264 euroa
EAKR-rahoitusta (Euroopan aluekehitysrahasto) Oulussa valmisteilla olevaan Oulu SoTe Labs -projektiin. Projektin tavoitteena on muodostaa Ouluun kansainvälisesti tunnettu hyvinvoinnin ja terveydenhuollon innovaatioympäristö.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 947 521 euroa.
Oulu SoTe Labs on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
(PPSHP), Oulun kaupungin ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jota vetää sairaanhoitopiiri. Oulu SoTe Labs on
Oulun yksi Innovatiiviset Kaupungit -ohjelman (INKA) kärkihankkeista.
”Kyseessä on verkostomainen testaus-, kehitys- ja innovaatioympäristö, jossa voidaan kehittää tuotteita ja palveluita käyttäjälähtöisesti sekä edistää niiden käyttöönottoa ja kaupallistamista. Tavoitteena on joko yhteiskunnallinen tai kaupallinen hyöty,
parhaassa tapauksessa molemmat”, projektipäällikkö Timo
Alalääkkölä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo.
Ketterästä testaamisesta hyötyvät sekä terveyspalvelujärjestelmä että elinkeinoelämä. Tavoitteena onkin paitsi tehostaa terveydenhuollon palvelutuotantoa, myös saada uusia työpaikkoja
testaustoiminnan ja kansainvälisen verkottumisen kautta.
Osana Oulu SoTe Labs -projektia Oulun yliopistolliseen sairaalaan perustetaan testausympäristö, jossa ideoita voidaan kehittää
ja testata sairaalaympäristössä. Testausympäristön suunnittelu ja
rakentaminen tukee sairaanhoitopiirissä käynnissä olevaa Tulevaisuuden sairaala -ohjelmaa. n
• Lasten ja naisten sairaalan rakentamispäätöksen
mahdollistavien teknisten suunnitelmien, toteuttamisselvityksen ja kustannus- ja aikataulutavoitteiden
laatiminen.
• Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelman
toteutusmuodon kehittäminen, rakentamisen
vaiheistuksen sekä sopimuksen ja kaupallisen
mallin valmisteleminen.
Toimeksiannon enimmäisarvo on 1,8 miljoonaa euroa.
nen Arkkitehtitoimisto TähtiSet Oy:stä toteaa, että terveydenhuollon kehittyvät toimintamallit, terveysteknologian nopea
kehitys, uudet energia-, olosuhde- ja elinkaarivaatimukset sekä
kustannuspaineet asettavat tulevaisuuden sairaalan suunnittelulle erittäin kovat haasteet.
”Moniammatillinen suunnittelu- ja asiantuntijaryhmämme
käyttää uusinta teknologiaa ja
nykyaikaisia suunnittelumenetelmiä hyväksi suunnitteluprosessissa. Tällaisina voidaan mainita esimerkiksi oululaisen ark-
kitehtitoimisto UKI-Arkkitehdit
Oy:n kehittämä käyttäjien tehokkaan suunnitteluun osallistumisen mahdollistava VALO-menetelmä, tietomallintamiseen perustuva suunnittelu kaikilla
suunnittelun osa-alueilla sekä
malleja hyödyntävät simulaa­
tiot”, Aaltonen sanoo. n
Uusi lasten ja naisten
sairaala mahdollistaa entistä
potilaslähtöisemmän hoidon.
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
23
ristikko
24
Po hja n piir i 2/2015
P OH J ANP IIRI 2/2015
Pohjanpiiri-lehden 1/2015 ristikon ratkaisu:
Fysioterapeuttinen
tutkimus ja hoito
– lähetteellä tai ilman!
• Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia
• Leikkauksen jälkeinen fysioterapia
• OMT-fysioterapia • Pilates
• Kivun hoito (mm. akupunktio)
Koulutuksia Peräpohjolan
Opistolla
MAAILMAN VAHVIMMALLA
MAITOHAPPOBAKTEERIVALMISTEELLA ON NYT UUSI NIMI
Seksuaalineuvojan koulutus 31.8.2015-13.5.2016
Lasten ja nuorten erityisohjaajan
ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnanohjauksen ammattitutkinto
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto oppisopimuskoulutuksena
Sosiaalityön perusopinnot 25 op
Psykologian perusopinnot 25 op
Kasvatustieteen perusopinnot 25 op
Voimaannuttava valokuvaus - Maailman ihanin perhe 27.-29.6 & 10.11.10.2015
VIVOMIXX™ on hyvinvointia ja
vastustuskykyä tukeva probiootti. VIVOMIXX™ sopii
koko perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
vuoden jokaiseen päivään.
TUTKITUSTI PARAS
Vivomixx on kymmeniä
kertoja vahvempi kuin
muut maitohappobakteerivalmisteet.
TEHOKASTA APUA
Sisältää 450 miljardia elävää
maitohappobakteeria ja
bifidobakteeria 8 erilaisesta
kannasta.
www.ppopisto.fi
Kivirannantie 13-15, 95410 TORNIO
puh. 0400 965 766 tai [email protected]
Soita meille: 010 322 5340
www.vivomixx.fi
sisältää 450 miljardia
elävää maitohappobakteeria
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
25
TEKSTI Mar t ti A hlstén
K U VA H a n ne S a lone n / E du s k u nt a
Sote-valmistelu jatkuu
PAIKALLISELLA TASOLLA
Vaikka sote-uudistus odottaa valtakunnallisella tasolla uutta eduskuntaa ja
uutta hallitusta, kunnissa jatketaan valmistelutyötä. Sisällöllisiä kysymyksiä
voidaan selvittää, vaikka rakenne onkin vielä auki.
K
siirtyi perustuslakivaliokunnan lausunnon
jälkeen vaalien yli,
eri puolilla Suomea oli tehty runsaasti valmistelutyötä uuden järjestelmän paikallista käyttöönottoa varten. Pohjois-Pohjanmaalla valmistelu ei ollut edennyt niin
pitkälle kuin monessa muussa
maakunnassa, mutta paljon oli
täälläkin ehditty kokoustaa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Les-
26
un sote-ratkaisu
P OH J ANP IIRI 2/2015
kinen näkee, että valmistelutyö
ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Tehtyä työtä voidaan edelleen hyödyntää ja valmistelua
kannattaa jatkaa.
”Pitää pyrkiä vaikuttamaan
aktiivisesti, jotta pohjoisen Suomen näkökohdat otettaisiin huomioon, kun uutta sote-mallia aletaan rakentaa. Lisäksi meidän
kannattaa jatkaa muun muassa
yhteisten tietoteknisten ratkaisujen kehittämistä ja selvittää
sairaanhoidollisten tukipalvelui-
den tuottamisen vaihtoehtoja.
Tällaista tietoa tullaan tarvitsemaan joka tapauksessa, olipa
sote-ratkaisu millainen tahansa”, Leskinen pohtii.
Kolme mallia pöydällä
Hannu Leskinen näkee tähänastisen eduskuntakäsittelyn pohjalta kolme erilaista vaihtoehtoa
sote-palveluiden järjestämiseksi.
Yksi olisi kuntayhtymämalli,
mutta sen avulla ei olisi mahdol-
lista toteuttaa niin laajaa sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota kuin tavoitteeksi on asetettu. Tämä tuli selväksi perustuslakivaliokunnan lausunnon
jälkeen.
Toinen vaihtoehto olisi maakunnallinen organisaatio, jolle
tulisi soten lisäksi myös muita
maakunnan laajuisia vastuita.
Sellaisia voisivat olla esimerkiksi
nykyisten maakuntaliittojen ja
ELY-keskusten tehtävät ja toisen
asteen koulutus. Maakunnalli-
Sote-lakiesityksen
eduskuntakäsittely
oli suuri mediatapahtuma, jossa riitti
vauhtia ja vaarallisia
tilanteita. Sosiaali- ja
terveysvaliokunnan
puheenjohtaja Juha
Rehula pitämässä
tilanne­katsausta
toimittajille.
sen organisaation päättäjät valittaisiin vaaleilla ja sillä olisi verotusoikeus. Tällöin ei enää puhuttaisi sote-mallista tai sote-organisaatiosta.
Kolmas vaihtoehto olisi pelkästään sotea varten olevat alueet, joilla on verotusoikeus ja
suorilla vaaleilla valitut päätöksentekijät. Tämä olisi Hannu
Leskisen mielestä vaihtoehdoista
se, joka olisi realistisin toteuttaa.
Hoiva ja hoito
suurennuslasin alle
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki on aistinut, että uuden
soten pitkä valmistelu on aiheuttanut kuntapäättäjissä jonkinasteista turhautumista. Toisaalta
on nähty, että raukeamisen myötä voidaan siirtyä sisällölliseen
valmisteluun.
”Erilaisten mallien rakentelu
on keskittynyt hallintorakenteeseen. Sitäkin tarvitaan, mutta se
tarjoaa vasta puitteet sille, että
toiminnasta saadaan kustannustehokasta. Nyt kun odottelemme
uutta alkua, aika kannattaa käyttää toiminnan sisältöjen määrätietoiseen läpikäymiseen”, Kallunki painottaa.
Hän muistuttaa, että vaikka
hoidon tasavertainen saatavuus
on tärkeää, kaikkein keskeisin
kysymys on kuitenkin se, miten
voimavarat riittävät. Hän laskee,
että koko sote-rakenteessa hoidon ja hoivan osuus on jopa
30 prosenttia.
”Jos jossakin rahaa lepää niin
siellä. Siellä on silloin myös kehittämismahdollisuuksia.”
Kuntien välillä
merkittäviä eroja
Yksi esimerkki tehdystä valmistelutyöstä on PPSHP:n tekemä
selvitys OYS:n erityisvastuualueen ympärivuorokautisesta hoidosta. Sanna Salmelan ja Suvi Helasen laatimat raportit on
tarkoitettu ensisijaisesti ympärivuorokautisen hoidon asiantuntijoiden käyttöön ja ne ovat nyt
kunnissa tutustuttavana.
Selvityksen mukaan kuntien
välillä on merkittäviä eroja hoidon järjestämisessä. Esimerkiksi
psykiatrisen laitoshoidon keskimääräinen hoitoaika on vähimmillään viisi vuorokautta Simossa ja enimmillään 341 vuorokautta Alavieskassa. Ikääntyneiden
ympärivuorokautisessa hoidossa
perusterveydenhuollossa Puolangalla on 37 hoitopäivää tuhatta ikääntynyttä kohti, kun vastaava luku toisessa ääripäässä Utsjoella on 28 000.
Tilastolliset, vuosittaiset vaihtelut selittävät osin eroja erityisesti pienten kuntien välillä. Jatkossa asiaa tarkennetaan muun
muassa useamman vuoden keskiarvoanalyysien avulla.
PPSHP:n johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo, että selvityksen tarkoituksena on antaa
tietoa siitä, miten ja minne resursseja kannattaisi suunnata.
Se on tiedetty, että hoitopaikkoja
on, mutta nyt haluttiin katsoa,
missä ne ovat.
”Tilanteen korjaaminen on
vaikeaa, kun on monta organisaatiota ja päättäjiä on paljon. Ei
ole helppoa sulkea jokin vuodeosasto jollakin pienellä paikkakunnalla ja siirtää se suurempaan yksikköön jonkin toisen organisaation alaisuuteen. Tuleva
sote-integraatio muuttaa tilanteen, kun voidaan suunnitella
laajempaa aluetta eikä päätöksenteko ole pirstaloitunut.” n
Neljä sairaanhoitopiiriä kilpailutti
laaturekisteritoimittajat
N
eljä sairaanhoitopiiriä,
Helsingin ja Uudenmaan,
Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit, kilpailuttivat laaturekisteritoimittajat viime vuonna. Kilpailutuksen voitti BCB Medical, jonka
kanssa solmittiin puitesopimus.
”Laaturekistereiden tarkoituksena on päästä kansallisesti
yhtenäiseen erikoissairaanhoidon rekisterikäytäntöön. Sairaaloita pystytään vertailemaan toisiinsa vertailutietoa tuottamalla. Alkuun on tavoitteeksi asetettu 3–4 laaturekisteriä,
joiden avulla päästään tuottamaan ja seuraamaan laatutietoa”, johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka kertoo.
Lonkka- ja polviproteesien seurantaan tarkoitettu laaturekisteri oli ensimmäinen käyttöön otettu rekisteri. Kardiologiarekisteri käynnistyi vuoden alusta. Sen tarkoituksena on
seurata sydämen tahdistimien asennusta ja toimintaa ja erilaisia muita kardiologisia toimintoja. Siihen on saatu kerättyä
riittävästi sellaista vertailutietoa, jota voidaan antaa myös
potilaille. n
Kesäjuhlat
elokuun illassa
Sairaanhoitopiirin kolmannet, ja näin jo perinteisiä henkilökunnan kesäjuhlia vietetään perjantaina 14.8.2015 Nallikarissa. Juhlien pääesiintyjänä on Virve Rosti orkestereineen. Viimevuotiseen tapaan tarjolla on hyvää ruokaa,
mukavaa ohjelmaa ja rentoa menoa hyvässä
seurassa.
Ilmoittautuminen tapahtuu koulutusjärjestelmän kautta toukokuusta alkaen ja siitä tiedo­
tetaan tarkemmin lähiaikoina.
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
27
R a i m o, R a mpp a , K a r hu
v ar a s to n h oit aja Ev p. ove n, K6 R 20, t a k k aa
Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysio­terapeutti, joka on ollut töissä
OYS:ssa ja Tahkokankaalla.
tikulla silmään – vanhoja muistellen
Ramppa kalakattaa
V
arastonhoitajaurani aikana
varastossa lamppas liki jokapäivä joku edustaja tuotteitansa, niitä kaikista parraita, esittelemäsä. Villeimmät suunnitelmat oli yhellä virmalla ku ne aatteli
tuua koko varastosa meijjän tiloihin,
siis hyllyineen tuotteineen kaikkineen.
Aikovat sitte itte hoitaa koko homman,
laskutuksineen kaikkineen joka oli sitte
suolanen se hinta nimittäin. No eihän
se semmonen passannu.
Yhellä virmalla, äskooäffällä, oli hieno systeemi. Meillä oli sillon oma pesula ja joissaki laitteisa oli hirviän isot ja
kalliit laakerit. Tää virma lupas varastoijja ne issoimmat ja kalleimmat laakerit oulusa ihan meitä varten. Sitte tarpeentullen ne oli meillä heti käytösä ja
sitte vasta tietysti maksettiinki ne. Noli
harvinaisia tuumasia laakereita joitei
ollu koko suomesa vakiona varastosa.
Tuotetestausta
Sitte siitä tuotetestauksesta.
Kerran oltiin kahavilla Terhon kans
ja eiköön just sillon tuu yks lamppukauppias kyseleen jotta saapiko sitä taskulamppuja esitellä? No saapihan sitä,
tuuhhan peremmälle juuan samalla
kuppi kahavia. Niin tuo edustaja rupes
kilivan kehumaan tuotteitaan ja ottipa
sitte parraan ja kalleimman lamppusa
esille ja sano että tässäpä se on särkymätön lamppu, tehty kovvaan käyttöön,
iskunkestäväksi.
Minähän kysäsin että saapiko sitä
testata? Tietysti saa sano edustaja.Minä
koppasin lampun pikasesti kouraani ja
meleko rajusti läjjäytin sen pöyvvän kulumaan. Lamppu meni ns. ihan atomeiksi ja edustaja vanaheni heti monta
vuotta.
Yhesä me edustajan kans kontattiin
keskusvaraston kahavihuoneen lattialla
ja keräsimmä ”lakkarilampun” osia.
Terho oli ihan hilijaa ja sillä tuli äkkiä
työasioita mieleen ja se häippäs siitä
pois. Ei tullu kauppoja.
Toisen kerran testasin särkymätöntä
juomalasia. Se kesti hiukan paremmin,
toisella nakkauksella se meni murusiksi. Eskon kans me murusia kerättiin.
No ei se kuletuskaan huonommaksi
jääny. Yks kuletusmies tuli siihen ja sano että ne on nuo pyöräilykypärät ihan
turhia, minä oon ne testannu, pipo on
parempi.
Me kyselemmään että miten tuo on
muka mahollista että pipo on parempi?
On se sano kuletusmies, minnoon testannu. Mää menin asuntoalueelle ja
sieltä kerrostalon katolta puotin pipon
ja pyöräilykypärän, kypärä meni rikki,
pipo ei. Siis käytän pipoa, sano testaaja.
Se oli kuulemma oikeen empiirinen
testi. n
Jo s ha luat t a r jot a mu i stel m ia si Pohja n­­pi i r i i n, ot a yhte y t t ä toi m it u k se en
sä h köp o st i l la ma r t t i.a h l [email protected] i t a i pu hel i mel la 050 0 582 588
28
P OH J ANP IIRI 2/2015
T E K S T I JA K U VAT L i i s a A h l s t é n
IMETYSOHJAUS auttaa
äitejä imetyksen
alkuvaiheessa
Imettämisen pitäisi olla maailman luonnollisin tapa ruokkia vasta­
syntynyttä, mutta aina sen aloitus ei suju ongelmitta. Äidit tarvitsevat
tuekseen imetysohjaajia ja imetysohjaajat koulutusta ja kouluttajia.
Anitta Nykyri halusi saada lisäoppia ja suoritti IBCLC-tutkinnon, joka
on kansainvälinen jatkotutkinto kouluttaja-koulutukselle.
V
70-luvulla kätilöitä opetettiin ohjaamaan äitejä neljän tunnin välein tapahtuvaan imetykseen. Pitkät
imetysvälit eivät kuitenkaan stimuloineet tarpeeksi maidoneritystä eikä imetys aina oikein
päässyt käyntiin. Niinpä vastasyntyneille annettiin usein lisämaitoa, joka taas omalta osaltaan vähensi äidin oman maidon
erittymistä.
Nykytiedon valossa äitejä
rohkaistaan täysimetykseen, joka onnistuakseen vaatii joskus
ponnisteluja, joissa kokenut imetysohjaaja on avuksi.
OYS:ssa imetysohjaajakouluttajat ovat suorittaneet Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulun tarjoaman imetysohjaajakouluttajakoulutuksen. Sen
suorittanut voi toimia WHO:n
20 tunnin imetysohjaajakoulutuksen kouluttajana. Imetykseen
liittyvistä ajankohtaisista asioista järjestetään tulosalueella jatkuvasti täydennyskoulutuksia.
ielä
Imetyskouluttajan
jatkotutkinto tuo
lisävarmuutta
Osastolla 13 työskentelevä kätilö
Anitta Nykyri on lisäksi suorittanut IBCLC-tutkinnon, joka on
eräällä tavalla jatkotutkinto kouluttaja-koulutukselle. Se tuo hänen mielestään varmuutta henkilökunnan koulutukseen.
”An International Board
Certified Lactation Consultant
(IBCLC) on terveydenhuollon
ammattilainen, joka on erikoistunut imetyksen kliiniseen hoitoon. IBCLC-tutkinnon suorittanut voi työskennellä erilaisissa
terveydenhuollon ympäristöissä,
mm. sairaaloissa, lastenlääkäreiden vastaanotoilla, terveyskeskuksissa ja yksityisvastaanotoilla. Itse sain IBCLC-tutkinto­
todistuksen syksyllä 2014”, hän
kertoo.
Anitta Nykyrin mukaan imetysmyönteisyyden eteen on jo
tehty paljon, mutta edelleen siinä
on kehittämisen varaa. Kulttuurin muutos vie aikaa, mutta osastolla on runsaasti äitejä, jotka haluavat sitoutua imetykseen ja
ovat jo raskausaikana valmistautuneet siihen, että imetyksen
harjoittelu vie aikaa, mutta samalla tarjoaa äidille loistavan tilaisuuden tutustua vastasyntyneeseen.
Imetysohjauksella
äitejä
opastetaan siihen, mistä hän tietää vauvan olevan valmis rinnalle, ja heitä ohjataan ottamaan
vauva rinnalle ja harjoittelemaan
viivyttelemättä.
Vierihoito-osastolta vauvat
kotiutuvat keskimäärin 2–3 vrk
syntymän jälkeen. Heistä melkein 40 prosenttia on tuolloin
täysimetyksessä.
Vieripoliklinikka nopeasti
kotiutuville
Kun synnytys sujuu hyvin ja äiti
haluaa lähteä vauvansa kanssa
kotiin mahdollisimman pian, on
se nykyisin mahdollista jo 24 tunnin kuluttua synnytyksestä. Seuraavana päivänä he voivat tulla
vieripoliklinikkakäynnille, jossa
he saavat vastauksia kotona esiin
nousseisiin kysymyksiin.
Vieripoliklinikkatoiminta
aloitettiin viime syksynä kolmen
kätilön voimin, poliklinikkakäyntejä on ollut ensimmäisten
kuukausien aikana keskimäärin
146 kuukautta kohden.
Vieripoliklinikka on osastonhoitaja Raija Keräsen mukaan
tavallaan perusterveydenhuollon
ja erikoissairaanhoidon väliin
asettuvaa toimintaa. Jos kotiutuminen esimerkiksi tapahtuu viikonlopun tai juhlapyhien aikana,
ei neuvola ole auki, mutta vieripoliklinikka toimii joka päivä.
Kaikkien varhain kotiutuvien
ei kuitenkaan tarvitse palata vieripoliklinikalle. Oulun kaupungin alueella perheet ohjataan
neuvolakontrolleihin, jos vauva
on kotiutuessa 36–48 tunnin
ikäinen, eikä hän tarvitse verinäytekontrolleja.
Anitta Nykyri kertoo, että sinivalohoito on yksi tekijä, joka
usein estää varhaisen kotiutumisen. Vuoden alusta perheillä on
ollut mahdollista toteuttaa sinivalohoitoa myös kotona sinivalokapaloiden avulla.
Sinivalossa olleista vauvoista
otetaan tietty määrä kontrolleja.
Vieripoliklinikalla he ovatkin
suurin yksittäinen ryhmä. Aiemmin sinivalossa olleet vauvat joutuivat olemaan sairaalassa niin
Kätilö Anitta Nykyrin ja
kätilöopiskelija Annika
Ryynäsen mukaan imetysohjaajien uusi haaste on
sinivalokapalossa hoitoa
saavat vauvat. Liminkalainen Marika Kanniaisen tyttövauva ei aluksi halunnut
imeä suojaläpät silmillä.
kauan, että sinivalohoito oli annettu ja kaikki kontrollit otettu,
nyt vauvan kanssa on mahdollista lähteä kotiin ja tulla kontrolliin vieripoliklinikalle. n
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
29
kiitokset
T
k iito k s et s ä h kö p o s till a: liis a.a hl s te n @ ve r bi.fi
yötoverit, ystävät ja yhteistyökumppanit vuosikymmenten
ajalta, kiitän teitä lämpimästi
antoisasta yhteistyöstä.
Läksiäistilaisuus oli tosi mukava.
Parhain kiitos järjestelyistä,
L
ämmin kiitos kuljetuskeskuksen
pojille sekä Pekalle, Tapsalle,
Annelle ja Kaitsulle jäädessäni
vapaalle. Kiittäen Pentti Torro
osallistumisesta, terveisistä,
musiikista ja monipuolisesta
muistamisesta.
Siirryin kolmanteen ikään
innokkaan uteliaana, kiitollisena
terveydestä ja siitä, että sain tehdä
täysimittaisen työuran. Edessä lienee
K
iitos yhteisistä vuosista,
eläkejuhlasta ja muistamisista
kaikille työkavereille, joiden kanssa
olen saanut työskennellä
Silmätautien klinikalla.
avaamattomia ovia. Toivotan
Hetki
kaikille aurinkoa kevääseen ja
jona päästämme irti vanhasta
intoa työhön.
ja sallimme uuden tulla
Maija-Liisa Seppänen
on jalansija ihmeelle.
- Tomi Parkkinen
Lilja Niskala
kuva Tiina Mäki
TIESITHÄN, ETTÄ SINÄKIN OLET
VAPARILAINEN!
Vaparin jäseniä ovat kaikki PPSHP:n työntekijät,
eläköityneetkin. Lisää tietoa toiminnasta ja eduista
löytyy intranetistä: henkilöstöasiat/Vapari kansio.
Vaparin seniorien työryhmä vuodelle 2015
Ritva Kärkkäinen pj .........................044 050 4451
Seija Haikola siht..............................0400 317 627
Marja-Liisa Pylväs ...........................0400 297 396
Paula Halonen .................................050 511 0686
Aulikki Inkamo.................................040 746 3072
Laila Rantsi ......................................040 506 4031
Maija Kuivalainen ............................040 772 3557
Seija Raappana ................................0400 800 035
Marja Leena Huovila .......................044 080 9088
SEURAA ILMOITUKSIAMME OULU-LEHDEN
SEURATOIMINTA-PALSTALTA.
30
P OH J ANP IIRI 2/2015
Pohjanpiiri oikaisee
Pohjanpiirin julkaisi viime numerossa jutun ”Esko edelleen ykkönen”. Jutun kuvatekstissä oli virhe. Kuvassa
vasemmalla oleva Ari Luukinen ei ole
projektipäällikkö vaan sairaanhoitaja
ja projektisuunnittelija.
hoitoketjut
TEKSTI Liisa A hlstén
Lapsen pahoinpitely,
seksuaalinen hyväksikäyttö
ja niiden epäily
F
yysinen väkivalta voi olla aktiivista, esi-
merkiksi lyöminen, palovamman tuottaminen, hiuksista repiminen, jne. tai
passiivista kuten hoidon laiminlyöminen. Aktiivista kemiallista väkivaltaa on mm. päihteiden tai tarpeettomien lääkeaineiden antaminen lapselle ja passiivista puolestaan tarpeellisten lääkkeiden antamatta jättäminen.
”Epäily lapsen pahoinpitelystä voi herätä
joko esitiedoista tai vammojen laadusta tai siitä, että vammat ja esitiedot eivät täsmää. Tavoitteena on jo ensimmäisen pahoinpitelykerran tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Satunnaisen vahingon ja pahoinpitelyn tai kaltoinkohtelun erottaminen toisistaan voi olla
vaikeaa. Pahoinpitelyepäilyn on herättävä viimeistään ilmiön toistuessa”, erikoislääkäri
Päivi Tossavainen sanoo.
Pahoinpitelyepäilyssä ja seksuaalisen
hyväksikäytön epäilyssä ilmoitus­
velvollisuus poliisille ja velvoite
lastensuojeluilmoituksen tekemiseen
hoitoketjut
Jos tietoon tulee lapsen pahoinpitely tai herää
epäily pahoinpitelystä, on lääkärilläkin ilmoitusvelvollisuus poliisille. Myös lastensuojeluilmoitus lastensuojeluviranomaisille, virkaajan ulkopuolellakin, on tehtävä välittömästi
epäiltäessä lapsen pahoinpitelyä tai muuta
kaltoinkohtelua.
”Ilmoituksen sisältö kerrotaan mahdollisuuksien mukaan lapsen huoltajille”, Päivi
Tossavainen toteaa.
”Lastensuojeluviranomainen ilmoittaa pahoinpitelystä oman ohjeistuksensa mukaisesti poliisille. Myös lapsen huoltajat voivat itse
ilmoittaa epäilystä suoraan poliisille. Poliisi
päättää, antaako ilmoitus aiheen esitutkinnan
käynnistämiselle. Poliisi voi pyytää virka-apua
lapsen tutkimiseen terveydenhuollosta. Virkaapupyyntöön perustuvat tutkimukset tehdään
mahdollisimman pian”, hän jatkaa.
Akuutissa tilanteessa, enintään 14 vuorokautta oletetusta tapahtuma-ajasta, terveydenhuollon yksikkö käynnistää mahdollisimman pian jatkoselvittelyt saatuaan virka-apupyynnön tai lähetteen. Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin alueella akuutteja lasten
fyysisen pahoinpitelyn tutkimuksia harkitaan
keskitettäväksi keskussairaaloihin ja Oulun
alueelta OYS:n lastentautien klinikkaan.
Kaikkeen lapseen kohdistuneeseen väkivaltaan
liittyy uhka lapsen psyykkiselle kehitykselle ja
riski lapsen psyykkiselle sairastumiselle. Uutta
hoitoketjussa on aikarajojen tarkempi määrittely
sekä oikeuspsykiatrisen työryhmän käyttö.
Jos oletetusta tapahtumasta on yli 14 vuorokautta, tehdään perusterveydenhuollossa
sekä esitietojen ja tapahtumatietojen kerääminen että tarvittava kliininen tutkimus. Ilmoitus poliisille tehdään kuten aina myös lastensuojeluilmoitus, ja tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatio. Asiasta on Päivi Tossavaisen mukaan hyvä konsultoida ensin
puhelimitse.
”Mahdollisimman tarkat tutkimus- ja tapahtumatiedot kirjataan ja mm. tiedot saattajista ja siitä kuka sanoi mitäkin. Pahoinpitelyepäilyn oikeudelliseen prosessiin liittyvät
selvitykset tehdään erikoissairaanhoidossa
vain poliisin virka-apupyynnöstä. Poliisin virka-apupyynnön voi saada päivystyksellisesti”,
hän kertoo.
Esitutkintaan liittyen alle kouluikäisen lapsen haastattelu tehdään lasten oikeuspsykiatrisessa työryhmässä.
Pahoinpidellyn tai kaltoinkohdellun lapsen
hoito suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Sosiaalitoimi ja lastensuojelu ovat pääsääntöisesti mukana yhteistyötahona. Lastentautien klinikka vastaa
lapsen somaattisesta hoidosta.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
Lapsen seksuaalinen riisto sisältää kaikki ne
ilmiöt, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista
koskemattomuutta. Seksuaaliselle hyväksikäytölle ei ole spesifisiä fyysisiä tai psyykkisiä
oireita. 50–80 prosentissa tapauksia hyväksikäytöstä ei ole fyysisiä merkkejä.
Aina, kun terveydenhuollon yksikössä esitietojen ja/tai alkututkimusten perusteella on
aihetta epäillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, on tehtävä välittömästi lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus lastensuojeluviranomaisille.
”Lastensuojeluilmoituksen lisäksi kaikki
terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään salassapitosäännösten estämättä ilmoituksen poliisille, kun heillä on tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä
epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelytai seksuaalirikosta”, Päivi Tossavainen painottaa.
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen, oikeuspsykiatrinen tutkimus, on terveydenhuollon osalta keskitetty Pohjois-Poh-
janmaan sairaanhoitopiirin alueella OYS:n
lasten ja nuorten oikeuspsykiatriselle työryhmälle. Myös erityisvastuualueella nämä tutkimukset on pääsääntöisesti keskitetty OYS:iin.
Myös niissä tapauksissa, joissa poliisi ei tee
virka-apupyyntöä, on terveydenhuollon ja sosiaaliviranomaisten huolehdittava, että lapsi
pääsee lastenpsykiatrisen hoidon tarpeellisarvioon. Kaikissa tapauksissa varmistetaan yhteistyössä lastensuojelun kanssa, että lapsi ei
altistu tutkimusten käynnistymistä odotettaessa uudelleen hyväksikäytölle.
”Mikäli missä tahansa sosiaali- ja terveysTEKSTI Mar t ti A hlstén
toimen yksikössä herää esitietojen perusteella
tai muiden selvittelyjen yhteydessä epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut enintään 14 vuorokautta, terveydenhuollossa tehtävät selvittelyt käynnistetään välittömästi Käypä Hoito
-suosituksen mukaisesti”, Päivi Tossavainen
sanoo.
Mikäli oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut yli 14 vuorokautta, kerätään esitiedot ja
lapsi tutkitaan alustavasti Käypä Hoito -suosituksen mukaisesti siinä terveydenhuollon
yksikössä, jossa epäily on tullut esille.
Jos lapsella on psyykkisen tilanteensa takia
tarve kiireelliselle lastenpsykiatriselle arviolle,
ohjataan lapsi kunnan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin tai OYS:n lastenpsykiOulun
yliopiston opiskelijat
atrian poliklinikalle.
”Aina, kun kyseessä
on epäily lapsen seklahjoittivat
nuorisopsykiatrian
suaalisesta hyväksikäytöstä, tehdään lastenyksiköille
suojeluilmoitus, mikäli sitä ei ole vielä tehty”,
hän toteaa.
Oulun yliopiston opiskelijat lahjoittivat 7.1.2015
Muussa kuin akuutissa tilanteessa lastenPPSHP:n nuorisopsykiatrian yksiköille huomattavan
tautien klinikassa tehdään vain alkuarvio ja
(1900 €) lahjoitussumman. Lahjoitus käytetään nuovarsinaiset seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn
risopsykiatrialla sekä avo- että osastohoidossa olevien
edellyttämät somaattiset tutkimukset tehdään
potilaiden hyväksi. Nuorisopsykiatria kiittää! n
vasta poliisin pyydettyä selvitystä.
Lapsen oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oikeudelliseen prosessiin liittyvien kysymysten lisäksi
mahdollisiin hyväksikäytön psyykkisiin seurauksiin ja arvioidaan jo selvittelyjen aikana
hoidon tarvetta.
Jatkohoito suunnitellaan yhteistyössä mukana olevien eri tahojen kanssa perusterveydenhuollon resurssit huomioiden. n
Hoitoketju on alueellinen ohje, sille miten tiettyä sairautta potevien hoito ja siihen liittyvä työnjako kannattaa
järjestää. Hoitoketjut julkaistaan Terveysportin tietokannoissa, ja suora linkki hoitoketjuihin löytyy ESKOn
”Linki” –painikkeen alta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee ja päivittää hoitoketjua aktiivisesti.
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
31
henkilöstöedustajan mietteitä
A i l a V ä i s ä ne n
p äälu ott a m u s mie s, J Y T Y
Kuvan kyltti on
Päivärinteen vanhalta
parantola-alueelta,
30-luvulta. Parantolaalue oli aidattu, eikä
sinne sivullisilla ollut
asiaa tartuntavaaran
takia. Asun lähellä
ent. parantolaa. (Kuva
julkaisusta MUUTTUVA
MAAILMA - MUUTTUVA
TYÖELÄMÄ)
Muuttuva
maailma –
muuttuva
työelämä
K
muistelen lapsuuttani
50-luvun maaseudulla, mietin, osaisinko enää asettua
asumaan ja elämään ilman
sähköä, televisiota tai autoa? Puhumattakaan matkapuhelimista, sähköposteista ja internetistä. Maailma on muuttunut hurjasti. Teknologian muutos tuo
tulevaisuudessakin suuren vaikutuksensa koko elämänpiiriin - asumiseen,
työhön, ihmisten väliseen yhteydenpitoon, palveluasiointiin, virallisten asioiden hoitoon ja tietysti palveluihin ja
tuotteisiin.
Vielä 70-luvulla kun työskentelin
Päivärinteen tuberkuloosiparantolassa,
jouduin sihteerinä kutsumaan potilaita
ympäri Pohjois-Suomea ja Kainuuta pikaisesti tartuntavaaran ja tuberkuloosilain edellyttämänä hoitoon, soittamalla
lähimmälle kunnan terveysviranomaiselle, joka sitten vei sanan kotiin hoitopaikasta. Silloin ei ollut kuultukaan termeistä etähoito tai omahoito, vaikka
myöhemmin uudet mullistavat tuberkuloosilääkkeet tulivat ja taltuttivat kyllä nopeasti sairauden. Tosin Päivärinteen tuberkuloosiajan 30–40 -luvun pitkäaikaisin potilas taisi olla historian
mukaan vajaat 13 vuotta parantolassa;
lääkkeet eivät silloin olleet vielä niin
tehokkaita. Neljänkymmenen vuoden
työuran jälkeen muistan vieläkin, kun
lääkärien saneluissa toistuivat aina samat lääkemääräykset, INH, Rifampisiini ja PAS jokaiselle potilaalle.
Monet maailmanlaajuiset ja paikalliset tekijät tulevat muuttamaan edelleen toimintaympäristöämme. Sosiaalija terveysalan töissä korostuu tulevaisuudessa ohjaaminen, tukeminen ja
koordinointi. Tietotaso koulutuksen
myötä lisääntyy niin, että asiakkaat
osaavat vaatia ammattilaisilta parempaa osaamista ja palvelua. Kansainväli-
32
un
P OH J ANP IIRI 2/2015
syys vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan
töihin. Asiantuntijuus ja kouluttautuminen ovat tulevaisuuden työelämän
haasteita.
Uudet kulttuurit, kuten palvelukulttuuri, informaatiokulttuuri ja verkottumiskulttuuri saavat yhä enemmän jalansijaa alalla kuin alalla ja siitä seuraa
se, että toimintatavat vaativat uudenlaista otetta. Perusosaaminen on hallittava, muutoin ei työtä voi suorittaa hyvin. Eräs työn tutkija on sanonut, että
työyhteisössä ei kaikilta pitäisi vaatia
kaikkia ominaisuuksia, esim. monipuolista kielitaitoa, tutkimuksen tekemisen
taitoa, tekniikan hallintaa, vaan riittäisi
jos jollakin työyhteisössä olisi nämä taidot. No, sairaalaympäristössä tämä taitaa aikalailla olla näin, mutta sekoittumistakin vuosien saatossa ammattien
välillä on tapahtunut. Olisiko sittenkin
parempi tehdä yhteistyötä, että hyöty
ammattitaidosta ja -koulutuksesta saadaan täyspainoisesti käyttöön?
Tehtävärakenteet työyhteisöjen sisällä muuttuvat. Moni vanha ammatti
ja ehkä uudempikin katoaa tai muuttuu,
jolloin työelämässä jo olevien koulutuksen kehittämis- ja päivitystarve kasvaa.
Uudet työn tekemisen mallit ulottuvat
kaikkialle tietotekniikan avulla ja näin
työpaikkojen toiminta muuttuu. Esimerkkinä tästä on puheentunnistuksen
kehittäminen sekä valtakunnallinen
sähköinen arkisto. Tietotekniikka ja ihminen jo kohtaavat, mutta häämöttääkö edessämme jo se maailma, että koneet ja järjestelmät kommunikoivat
keskenään?
Sairaalamaailman menestystä ja tehokkuutta vertaillaan yhteiskunnassa
eri tilastoin ja tietysti potilaiden kokemuksilla. Julkista sektoria, johon sairaalatkin kuuluvat, syytetään tehottomuudesta, mutta se on kuitenkin EU:n
tekemän selvityksen mukaan unionimaiden tehokkain. Esim. julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä oli Suomessa v.2012 kansantalouden tilinpidon mukaan 24% kun se
Ruotsissa oli 28%.
Työpaikoilla luottamuksen ja yhteistyön merkitys korostuu entisestään
muutoksen aikana, varsinkin jos siihen
sisältyy epävarmuus tulevaisuudesta.
Tärkeää on, että luottamusta vahvistavat
henkilöstön edustajat yhdessä esimiesten kanssa, luomalla uusia yhtenäisiä
menettelytapoja ja pelisääntöjä. Tämän
toiminnan on oltava järjestelmällistä ja
jatkuvaa. Hyvinä aikoina luotu yhteistyö
kantaa myös huonoina aikoina.
Työelämän muutoksissa panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoksen että työhyvinvoinnin parantamiseen. Selkeät ja innostavat johtamiskäytännöt, muutosten toteuttaminen
yhdessä, työn kehittäminen yhdessä ja
sen oikeudenmukainen palkitseminen,
arvostuksen ja tuen antaminen, oppimisen ja kehittämiseen kannustaminen
kantavat hyvään lopputulokseen.
Tulevaisuuden työpaikoilla kehitetään aktiivisesti ja ennakoivasti työn
mielekkyyttä, innostavuutta ja voimavaroja. Seurataan aktiivisesti työntekijän työkykyä, otetaan käyttöön varhaisen tuen mallit, puututaan kuormitusongelmiin ja ennakoidaan mahdollisia
riskejä – myös niitä teknologian mukanaan tuomia uusia muutoksia.
Väitän, että työ on ihmiselle kaikkein
paras, se pitää meidät terveenä, tuo sisältöä elämään, samoin kuin oikeassa
mittasuhteessa olevat vapaa-ajan harrasteet.
Toivotan kaikille Pohjanpiirin lukijoille kaunista Suomen suvea ja suvesta
kerättyjä voimia työhön ja työn muutoksiin! n
TEKSTI Liisa A hlstén
K U VAT Pe u hu
Sähköposti:
[email protected]
Uudistettu
Peuhu kokous- ja
virkistys­käytössä
Peuhun aluetta hallitsee jyhkeä yli 120 vuotta
vanha entinen kauppakartano, joka palvelee
nykyisin erilaisten tilaisuuksien ja juhlien
järjestäjiä.
1
800-luvulla oli Haapajärven keskustassa
maatila ja kauppa, jonka omisti kauppias
Kutvonen Viipurista. Kaupparakennus paloi, mutta Vilhelm
Reissille päätyneelle maatilalle
rakennettiin uusi kauppakartano, joka myöhemmin siirrettiin
Oulunsaloon.
Pitkään nykyinen Peuhun päärakennus oli oli www-sivujen mukaan kylän upein rakennus. Pohjoispäässä oli kauppakonttorihuone, muu tila oli perheen asuntona. Vanhoilla kartanon hirsillä
olisi varmaan monta mielenkiintoista tarinaa kerrottavana menneestä historiasta.
Vilhelm Reissin kuoltua vuonna 1920, tytär Nanna isännöi tilaa pitkään miehensä Antti Impolan kanssa. Impoloitten kuoltua jäi rakennus tyhjilleen. Perikunta myi rakennuksen vuonna
1976 huutokaupalla Oulun yliopistolliselle keskussairaalalle
henkilökunnan virkistyskäyttöön.
Nykyisille omistajille rakennukset maa-alueineen siirtyivät
tehdyssä kaupassa syksyllä 2013.
Kokouksia meren
hengessä
”Peuhun kartano ja muut rakennukset tarjoavat oivat puitteet
kokousten järjestämiseen. Peuhussa myös TYKY-päivät sujuvat
rattoisasti yhdessä touhuten”,
Peuhun isäntä Jari Pääkkö
toteaa.
Kaikki tilat on varustettu avlaittein. Suurimpaan tilaan kartanon yläkertaan mahtuu jopa
150 kokousvierasta – tila on varustettu äänentoistolla ja kolme
videotykkiä takaa esityksen näkymisen kaikille osanottajille.
Pienemmille kokouksille on tilat
joko piharakennuksesta (noin
30–40 henkilöä), jossa on myös
sauna ja takkahuone, tai rantasaunalta, jonka tuvassa voi kokoustaa noin 15 henkilöä.
”Peuhuun täysin uusittuihin
rantasaunan tiloihin mahtuu
noin 20 henkilöä. Kokouksen tai
koulutuksen jälkeen on mukava
nauttia pehmeistä löylyistä ja istahtaa ulkona olevaan lämpimään paljuun – tarvittaessa järjestämme aktiviteetteja, kuljetukset sekä kahvi- ja ruokatarjoilut”, hän jatkaa.
Peuhun kartanon alueella on
kaksi rantalentopallokenttää,
9-väyläinen frisbeegolfrata ja
paljon muuta mielenkiintoista
tekemistä joukkue- ja tiimihengen nostattamiseksi.
Kartanon läheisyydessä on
kahdeksan upeaa huvilaosaketta.
Peuhu on paikka, jossa voi kokea
aitoa luonnonläheisyyttä, takkatulen ritinää ja lämpöä. Ranta on
matala ja hiekkapohjainen. Peuhun sijainti meren läheisyydessä
antaa sille hyvät mahdollisuudet
ympärivuotiseen elämystoimintaan. n
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
33
jos minulta kysytään, niin...
J o u ni I h m e
Yr i t t äj ä , I n nome nt a r iu m O y
kuva Jouni Ihmeen arkisto
Sairaalat ja yritykset
S
terveysteknologia tekee pirteän poikkeuksen muun vientiteollisuuden
joukossa. Suomessa valmistettujen lääkintälaitteiden viennin arvo
nousi 2014 1,8 miljardiin euroon ja ala
kattaa jo lähes puolet koko korkean teknologian viennistä. Kasvua tuli yli 8 %,
joka on jo etumerkiltäänkin harvinainen tulos näinä päivinä.
Ilman pitkäjänteistä ja syvällistä yhteistyötä sairaaloiden kanssa ei Suomessa olisi syntynyt johtavia tuotteita alan
kilpailluille globaaleille markkinoille.
Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon Datexin potilasvalvontamonitorit, Planmecan hammaskuvantamislaitteet, Lojerin
sairaalakalusteet tai Biohitin pipetit.
Tyypillisesti ajatellaan, että tuotteet
tulevat yrityksistä. Kaikkien menestystarinoiden takana on kuitenkin aina todellinen kliininen tarve ja syvällinen yhteistyö sairaaloiden kanssa. Uuden lääkintälaitteen syntyvaiheeseen liittyy
erityisen tärkeänä osana kliinisen tarpeen osoittaminen, joka tapahtuu aidossa ympäristössä, sairaalassa, yhteistyössä lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kanssa.
Uuden hoito- tai tutkimusmenetelmän kannalta kliininen tutkimus on ehdottoman tärkeä menestystekijä. Puutteellisesti tehtynä se voi koitua jopa
kohtalonkysymykseksi. Siitä syystä vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää tässä yhteydessä hyvin
kutinsa. Hyvä yhteistyö yrityksen ja sairaalan välillä jo tutkimusprojektin alkuvaiheessa on tärkeää, jotta lopputulos
olisi mahdollisimman hyvä.
Tutkimuksen lähtökohtia täytyy pystyä tarkastelemaan myös kriittisesti.
Uuden innovaation todellisen kliinisen
uomalainen
tarvitsevat
toisiaan
tarpeen toteaminen jo hankkeen alkuvaiheessa on erittäin tärkeää ja paras
paikka sen tekemiselle on aito sairaalaympäristö, asiantuntevan henkilöstön
tekemänä. Yritys tarvitsee uusien tuotteidensa kehittämiseen sairaalaa.
Yhteistyöllä potkua vientiin
Oululaisessa terveysteknologian ekosysteemissä on loistavat mahdollisuudet
synnyttää uusia innovaatioita, joilla on
hyvät edellytykset valloittaa sijaa kansainvälisillä terveysalan kasvumarkkinoilla. Vaikka tutkimukseen allokoidut
resurssit ovat alati niukat, rahasta se ei
kuitenkaan ole kiinni. Pikemminkin on
kyse siitä, kuinka tehokkaasti kykenemme käyttämään tutkimustoimintaan
osoitetut panostukset hyväksemme niin,
että huippututkimuksesta syntyy menestystarinoita ja uutta liiketoimintaa
alueelle.
Resurssien suuntaamisessa meillä
on haasteita. Vaikka sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ei pitäisi sotkea teollisuus- ja
elinkeinopolitiikkaan, on vääjäämättä
käymässä niin, että sote-uudistus pienentää merkittävästi sairaaloiden mahdollisuuksia käyttää omia resurssejaan
tutkimushankkeisiin ja pilotointeihin
yritysten kanssa.
Jos poliittinen päätöksenteko ei kykene turvaamaan riittäviä resursseja
sairaaloille, silloin se on tehtävä tutkimusrahoituksen puitteissa. Yhteisiin
tutkimushankkeisiin pystytään rekrytoimaan insinöörityövoiman lisäksi
myös lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa,
kun hankkeet suunnitellaan hyvin. Sen
pitäisi olla myös motivoiva tekijä sairaaloille laajentaa yhteistyötä yritysten
kanssa.
Puitteet Oulussa ovat kunnossa ja
Kontinkankaan uudisrakentamisen
myötä niitä on mahdollista vielä nykyisestä parantaa paremmin soveltuviksi
pilotointiin ja testaukseen sekä innovaatiotoimintaan, mainittakoon tässä
yhteydessä esimerkkinä SoteLab-toiminta OYS:ssa.
Tutkimusyhteistyön organisointi,
prosessit ja sopimustekniikka vaativat
aivan selvästi toimenpiteitä. Siihen tulisi perustaa oma projekti, joka ottaisi
huomioon sekä sairaaloiden että yritysten tarpeet. Tässä asiassa Oulun yliopisto ja CHT (Center for Health and
Technology) onkin ottanut haasteen
vastaan kiitettävällä tavalla.
Tahtoa yhteistyöhön on
Mikään ei viittaa siihen, etteikö sairaaloilla ja yrityksillä olisi vahva tahtotila
yhteistyöhön. Molemmilla on jopa mieluinen yhteiskuntavastuu pitää Oy Suomi Ab:n rattaat pyörimässä. Yrityksille
yhteistyö mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen aidossa sairaalaympäristössä oikeiden loppukäyttäjien kanssa.
Sairaalat saavat vastaavasti uusinta
teknologiaa käyttöönsä ja pääsevät
tuottamaan julkaisuja ja väitöstöitä ennenkuulumattomien asioiden parissa.
Lääkärit ja hoitohenkilökunta pääsevät
myös itse vaikuttamaan uusien hoito- ja
tutkimusmenetelmien kehittämiseen
ollen näin oman hoitosuuntauksensa
edelläkävijänä.
Hyvällä yhteistyöllä pystymme tuottamaan uusia suomalaisia innovaatioita
kansainvälisille terveysalan markkinoille – niitä, joilla vientieuroja saadaan
vielä nykyistä enemmän Suomeen! n
Kirjoittaja on ”aivan tavallinen insinööri” ja yrittäjä. Hän on myös toiminut Terveysteknologian liitto – FiHTA ry:n
hallituksessa sen jäsenenä ja puheenjohtajana.
34
P OH J ANP IIRI 2/2015
TEKSTI Liisa A hlstén
K U VAT T i i n a M ä k i
musiikkimatkalle Afrikkaan
Lastenklinikan lapset pääsivät
L
poliklinikalle maaliskuussa
poliklinikkakäynnille
tulleet lapset osasivat
tuskin odottaa musiikillista vastaanottoa. Mutta niin vain kävi,
kun Oulun yliopiston musiikkikasvatuslaitoksen 2.ja 3.-vuosikurssin opiskelijat järjestivät lastenkirurgian poliklinikan aulassa lapsille afrikkalaisen musiikkimatkan. Myös lastenklinikan
muilta osastoita kutsuttiin lapsia
ja henkilökuntaa mukaan tilaisuuteen, jonka aikana tehtiin
astenkirurgian
mielikuvitusmatka afrikkalaiseen kylään. Sairaalakoulun oppilaille järjestettiin ihan oma
matka.
Lapset kyllä kävivät vuorollaan lääkärin vastaanotolla, mutta saivat sen jälkeen palata musiikkituokioon, johon he itsekin
pääsivät osallistumaan mm. laululla Leijonaa mä metsästän.
Musiikkituokio päättyi leijonaäidin lauluun, jonka päätyttyä
lapset pääsivät silittämään pikkuista leijonan pentua. n
PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5
35
Uudella
osaamisella
tulevaisuuteen
• Moniammatilliset terveydenhuollon johtamisopinnot 2015 – 2016, 30 op
Haku 25.5.2015 mennessä
• Ratkaisukeskeinen työnohjaaja – valmentaja 2016 – 2018
Ennakkoilmoittautuminen nyt
• Psykodynaaminen psykoterapeuttikoulutus (aikuiset)
Syksy 2016
• Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus 2016 – 2019
Ennakkoilmoittautuminen nyt
• Integratiivinen työyhteisövalmentajakoulutus 2016 – 2017
Ennakkoilmoittautuminen nyt
www.oulu.fi/taydennyskoulutus
Reflex suihku- ja wc-tuoli
Sopimustuotteenne inkontinenssien hoitoon
Anaalitamponi
RecaCare
Erikoiskatetri
IQ Cath
Miellyttävä, yksilöllinen
ja käyttövarma uutuus
ulosteinkontinenssin hoitoon.
Manfred Sauerin IQ Cath on
pisarakärkinen erikoiskatetri
vaativaan käyttöön.
Tukee sisäisen sulkijalihaksen
toimintaa ja takaa käyttövarmuuden
kaikissa tilanteissa.
Turvallinen käyttöaika on jopa 20 h.
IQ on turvallinen käyttää ja
sillä voi korvata Tiemannin.
Pisarakärki ja joustava kaulaosa
takaavat helpon liikkuvuuden
arpisessa ja ahtautuneessa
virtsaputkessa.
Liukuu hyvin myös spastisen
sulkijalihaksen läpi.
IQ ei aiheuta verivirtsaisuutta.
Saatavana luer lockilla.
UUTUUS
Sähköisesti korkeussäädettävä
ja kallistuva suihkutuoli.
Eteenkaartuvat käsinojat.
Aluemyyntipäällikkö
Jaana Junnonen
040 849 2248
[email protected]
www.rehamed.fi
RecaFem vaginaalitamponi
hoitaa huomaamattomasti virtsa­
inkontinessia kaikenikäisillä naisilla.
Useita kokovaihtoehtoja.
RehaMed
avain jota etsit
[email protected]
Tuotepäällikkö
Marika Vimpari
040 070 2207
[email protected]