Lehti 3/2015 - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

POHJANPIIRI
POHJOIS-POHJANMAAN
3
2015
SAIRAANHOITOPIIRI
Gastroenterologiset tutkimukset kehittyvät s. 6
Nimikesuojatuille hoitajille lisävastuuta lääkehoidosta s. 11
Synnytys- ja naistentautien klinikka edelläkävijänä s. 18
Kastellin
Apteekki
TI!
UUSI SIJAIN
Apteekki lähelläsi
Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi
OYS:a vastapäätä Katrillin talossa.
Kastellin
Kattavat aukioloajat
Apteekki
Palvelemme nyt myös iltaisin ja
viikonloppuisin.
AINTI!
l lii
UUSI SIJMeille
on helppo ktulla
”Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa
ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti.
Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme
laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla.”
Tutustu uusiin
verkkosivuihimme
www.fysiopalvelu.com
Kiviharjunlenkki 7, 90220 OULU
[email protected]
Soita
apua meiltä
08 5546 252
kk i fii
Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä.
Apteekkimme edessä on runsaasti
ilmaista parkkitilaa. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin.
Oulun 11. Kastellin Apteekki
Kumpulantie 1
90230 OULU
040 353 0033
(08) 330 033
PALVELEMME:
Ma-La
8- 21
Su
10-18
[email protected]
www.kastellinapteekki.fi
k
llii
kkii fii
www.kastellinapteekki.fi
Ilmoita Pohjanpiirissä!
Ilmoituksellasi tavoitat
terveydenhuollon ja erikois­
sairaanhoidon osaajat ja tekijät
– päättäjät ja vaikuttajat
Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan
sairaanhoito­piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän
luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien
johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille.
Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaan­
hoitopiireille, keskussairaaloille ja terveyden­
huolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille.
Ilmoitusasioissa
ota yhteys:
Olavi Määttä
GSM 0400 881 717
[email protected]
2
P OH J ANP IIRI 3/2015
hyvää keää!
Toivoamme
Tervetuloa asumaan
Oulun Medikiinteistöt Oy:n
vuokra-asuntoihin!
www.medikiinteistot.fi
Oulun Medikiinteistöt Oy
Seuraava
Pohjanpiiri
ilmestyy
11.9.2015
Sairaalanrinne 4 G A 1
90220 OULU
[email protected]
TOIMISTOMME PALVELEE:
MA–PE klo 8.00–12.00, 14.00–15.45
H a n nu L e s k i ne n
S air aa n h oito piir in jo ht aja
pääkirjoitus
Kohti suurempia
M
kokonaisuuksia
aamme on saanut uuden hallituksen ja hallitusohjelman. Yhteiskuntamme kehit-
täminen ja palvelujen turvaaminen vaativat nyt suuria muutoksia. Niitä uusi
hallitus lupaa tuleville vuosille.
Osa muutoksista vaatii vyön kiristystä ja uhrauksia meiltä kaikilta. SOTE on
meitä kaikista lähinnä, ja siihen kohdistuvat odotukset ovat kaikkein suurimmat. Yksittäisen
kansalaisen kannalta linjaukset ovat kuitenkin palvelujen saannin turvaamista painottavia.
Linjauksista menee aikamoinen tovi, ennen kuin laadittu yhteinen ohjelma on valmisteltu
lakiesityksen muotoon. Vielä enemmän aikaa menee siihen, että uusi laki on voimassa. Mitä
tilanne ja ennakoitavissa oleva tulevaisuus merkitsee meille?
Mielestäni meidän ei kannata vain odottaa ja tuumia. Varmaa on, että etenemme kohti suurempia, koko sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavia kokonaisuuksia. Nyt näyttää, että PohjoisPohjanmaasta tulee yksi sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava aluekokonaisuus (Sote-alue).
Ratkaisuilla haetaan kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamista ja kustannustehokkaampaa tapaa palvelujen tuottamiseksi. Keskeisinä keinoina nähdään mahdollisimman laaja integraatio ja vahva ohjaus sekä kansalaisten ja henkilöstön vahvempi osallistuminen.
Integraatio – mitä se on?
Soten integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien
tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan vastuulle.
Tulevassa järjestelmässä tämä toimija on sote-alue. Se vastaa niin sosiaalihuollon,
perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon ja muiden erityistason palvelujen
päätöksenteosta, johtamisesta ja rahoituksesta. Palvelut se voi tuottaa itse tai hankkia
ne osaksi tai tarvittaessa kokonaan muilta tuottajilta, myös yksityisiltä toimijoilta.
Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa, että palvelut on mahdollista saada sujuvana hoito- tai palveluketjuna, eikä asiakas putoa palvelujen tai eri organisaatioiden väliin.
k
An
uva
tti S
uist
ola
Keskeistä on siis asiakas ja asiakaslähtöisyys
Asiakaslähtöisyydessä on kyse toimintatavasta, jonka mukaan jokainen
asiakas kohdataan ihmisarvoisena yksilönä palvelutarpeesta riippumatta. Keskeistä on, ettei palveluja järjestetä pelkästään organisaation, vaan asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi.
Asiakas osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Palvelutoiminnan
tulee alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä sekä olla vastavuoroista. Tämä edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten tarpeet ja palvelumahdollisuudet voidaan tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla.
Riippumatta kansallisen lainsäädännön etenemisestä, meidän alueella onkin rohkeasti haettava sellaisia toimintatapoja ja käytäntöjä hallinnollisista raja-aidoista riippumatta, joilla palvelut voidaan saada asiakkaille nykyistä joustavammin, asiakkaan tarpeet oikeasti huomioon ottaen.
Tähän meillä yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluista vastaavien kanssa on mahdollisuudet. Kyse on paljolti siitä, haluammeko ja
osaammeko käyttää näitä mahdollisuuksia. Vastauksen pitää olla kyllä
molempiin kohtiin. n
Rentouttavaa ja lämmintä kesää kaikille sairaanhoitopiirin
työntekijöille ja yhteistyökumppaneille.
Hannu Leskinen
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
3
sisältö
18
Po hja n piir i n u m e ro 3 / ke s ä ku u 2015
POHJANPIIRI
40. vuosikerta
Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa
http://www.ppshp.fi
3
Pääkirjoitus: Kohti suurempia kokonaisuuksia
5
Työ ja tekijä: Lääkintävahtimestarit huolehtivat
laitteiden toimintakunnosta
6
Gastroenterologiset tutkimustoimenpiteet kehittyneet
potilasta säästävimmiksi
10
Vatsakeskus uudistaa toimintatapojaan
11
Nimikesuojatuille hoitajille lisävastuuta lääkehoidosta
12
Apuraha kolmelle tutkimushankkeelle
13
Aivotutkimus on klinikkarajat ylittävää tutkimusta
14
Uusia aivoja sairaalan kehittämiseen
15
Minun vaparini
16
Vuoden Hyvä Ihminen on johdon sihteeri Kati Ervasti
18
Synnytys- ja naistentautien klinikka:
Puoli vuosisataa edelläkävijänä
JULKAISIJA
Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
08 315 2011
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP
[email protected]
08 315 4173
TOIMITUS
Viestintätoimisto Verbi Oy
Liisa Ahlstén
[email protected]
0400 582 588
Martti Ahlstén
[email protected]
0500 582 588
Jaakko Ahlstén
[email protected]
045 679 3427
VALOKUVAAJAT
Pirjo Pyhäluoto, PPSHP
[email protected]
08 315 3545
Sylvi Savolainen, PPSHP
[email protected]
08 315 3545
20 Tutkijasta sairaalakemistiksi
21
Ervan kuulumisia: OYS-erva tutkimustoimikunta
Tiina Mäki, PPSHP
[email protected]
08 315 3546
22 OYS:n uudistaminen käynnistyy pohjoisesta
Pekka Huovinen, PPSHP
[email protected]
0400 305 613
26 Hoitohenkilökunnan kokemuksia: MAPA–KOULUTUS
väkivaltatilanteiden ehkäisijänä
Jukka Veijola, PPSHP
[email protected]
040 8474 263
28 Ramppa kalakattaa: Tuomaripeliä!
29 Psykiatrinen sairaanhoitaja yhteispäivystyksessä
SIVUNVALMISTUS
29 112-päivä Oulaskankaalla
Marika Määttä, Erweko (taitto)
Ari Honkonen, Erweko (kuvat)
30Kiitokset
31
TOIMITUSNEUVOSTO
Hoitoketjut: Uniapnean virtaviivaistettu hoitoketju
Pj. Hannu Leskinen
Kauko Halmetoja
Juha Jääskeläinen
Pirjo Kejonen
Juha Korpelainen
Aino-Liisa Oukka
Pasi Parkkila
Jarkko Raatikainen
Tuula Virsiheimo
Heikki Wiik
32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Kunnioitus ja arvostus
yhteistoiminnan ja yhteistyön lähtökohtana
33 Kuntotestauspäivän ryhmät täyttyivät ennakkoilmoittautujilla
34 Alijäämän kasvu huolestuttaa tarkastajia
34 Kolme porrasta SOTEeen
TOIMITUKSEN OSOITE
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Kajaanintie 50
PL 10, 90029 OYS
35 Monivaiheinen tie sairaalan lämmittäjästä tekniseksi
isännöitsijäksi
OSOITTEEN MUUTOKSET
[email protected]
08 315 4698
6
ILMOITUKSET
Olavi Määttä
[email protected]
0400 881 717
POHJANPIIRI ILMESTYY V. 2015
Nro 4 11.9.
Nro 5 30.10.
Nro 6 11.12.
PAINOPAIKKA
Erweko Oy
KANNEN KUVA
Tiina Mäki
T E K S T I Ja a k k o A h l s t é n
työ ja tekijä
Lääkintävahtimestarit huolehtivat
LAITTEIDEN TOIMINTAKUNNOSTA
Lääkintävahtimestarin työssä saa olla tekemisissä sekä potilaiden että laitteiden kanssa.
Aarno Luukinen ja Juha Kainu, kahden eri sukupolven lääkintävahtimestarit, pitävät huolen
siitä, että leikkaussaleissa laitteisto on kunnossa ja potilaan hoito on siltä osin mutkatonta.
L
ääkintävahtimestarin
työssä on suuresti vaihtelua ja koulutuskin on
muuttunut 30 vuodessa. Osa lääkintävahtimestareista
työskentelee potilaiden parissa,
osalla työnkuvaan kuuluu pääasiassa hoitolaitteiston toimintakunnosta huolehtiminen. Laitteistot kehittyvät yhä nopeammassa tahdissa ja se näkyy työssä.
Anestesiaklinikassa keskusleikkausosastolla työskentelevä
lääkintävahtimestari Aarno
Luukinen aloitti OYS:ssa vuonna 1985 trukkimiehenä, mutta
kouluttautui työn ohessa lääkintävahtimestariksi, siinä työssä
hän aloitti vuonna 1990.
”Pitkästä työkokemuksesta
on tietenkin apua. Kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana aloittanut ”lääkintävaksi” lienee yhtä perillä laitteista kuin
minä. Olen nyt ollut 30 vuotta talossa, joista 25 lääkintävahtimestarina. Sinä aikana varmaan
koko laitteisto on muuttunut ja
vaihtunut”, Luukinen naurahtaa.
kuva Jouni Ylisuutari
Pään ja kaulan sairauksien
anestesiaosastolla työskentelevä
lääkintävahtimestari Juha Kainu on työskennellyt lähes seitsemän vuotta lääkintävahtimestarina OYS:ssa. Hän tuli sairaalaan
töihin perushoitajana ja siirtyi
Tehy-taistelun aikana lääkintävahtimestariksi.
”Lääkintävahtimestarien
kouluttaminen lopetettiin joskus
90-luvun puolivälin tienoilla.
Minusta tuli lääkintävahtimestari, koska olin kiinnostunut alasta
ja taloon piti saada osaavaa henkilökuntaa lääkintävahtimestareiksi,” Kainu muistelee.
Vaikka Kainu ja Luukinen
ovat eri sukupolven lääkintävahtimestareita, heidän näkemyksensä työstään ovat hyvin yhtenevät. He ovat juuri niitä, joiden
päätyönä on anestesialaitteiston
toimintakunnosta huolehtiminen. Päivä alkaa potilasturvallisuuden kannalta oleellisilla tehtävillä, laitteiden ja kaasupullojen tarkistuksella. Tarpeen vaatiessa kaasupullot vaihdetaan.
”Tämä työ ei kuitenkaan ole
mitään liukuhihnahommaa, koskaan ei voi tietää mitä sattuu ja
tapahtuu. Laitteet pitää tuntea
hyvin, jotta tietää voiko sen korjata itse vai pitääkö kääntyä
huollon puoleen. Lisäksi me annamme käyttökoulutusta uusille
hoitajille”, Kainu toteaa.
Kainun ja Luukisen työ lääkintävahtimestareina poikkeaa
monen muun lääkintävahtimestarin työnkuvasta siinä, että he
eivät ole juuri potilastyössä mukana. Tämä on OYS:n oma toimintamalli, sillä muissa yliopistosairaaloissa lääkintävahtimestarit ovat mukana potilastyössä
hoitolaitteiston huoltamisen
ohella.
”Uudet laitteet vaativat jatkuvaa kouluttautumista, eikä työ
rajoitu vain yhteen osastoon, joten verkostoituminen esimerkiksi elektroniikkahuollon ja kalustokorjaamon kanssa on tärkeää.
Kun tietää kenen puoleen kääntyä niin apu löytyy tarvittaessa
nopeasti. Se onkin mutkatonta,
kun on näin verraton työyhteisö,
ja työ mielekästä ja haasteellis-
kuva Tiina Mäki
ta”, Luukinen komppaa – eikä
vain puheissa.
Musiikkiharrastus
terapiana ja perhe
tärkeimpänä
Vapaa-ajallaan Luukinen ja Kainu soittavat In Trouble -nimisessä bändissä, Luukinen komppaa
kitaralla ja Kainu soittaa rumpuja. Kumpikin pitää musiikkiharrastusta ”terapeuttisena” ja ”henkireikänä”. Luukinen sanoo soittaneensa koko ikänsä ja on reilun
parinkymmenen vuoden aikana
tehnyt parisensataa keikkaa.
”Keikkaa ei tehdä hampaat
irvessä, mutta kuitenkin tosissaan”, Juha Kainu sanoo.
Hän on soittanut bändissä viime syksystä alkaen, kun aikaisempi rumpali joutui lopettamaan.
Molemmat miehet ovat perheellisiä, ja pitävät perhettä prioriteettina.
”Nuorimmainen valmistuu jo
ylioppilaaksi ja armeija odottaa,
joten pian koti kyllä hiljenee ”,
Luukinen nauraa. n
kuva Jouni Ylisuutari
n Juha Kainu ja Aarno Luukinen työn
ja musiikin äärellä, Kainu rummuissa ja
Luukinen kitarassa.
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
5
Gastroenterologiset
T E K S T I Liisa A h l s t é n
K U VAT T i i n a M ä k i
tutkimustoimenpiteet
kehittyneet
potilasta
säästävimmiksi
Maha- ja suolikanavan tähystyksiä tehdään sekä
diagnostiikan että hoidon tarpeita ajatellen.
Uusin on endoskooppinen ultraäänitutkimus.
6
P OH J ANP IIRI 3/2015
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
7
L
ähinnä diagnostiikasta
on kysymys silloin, kun
mahalaukun tähystyksellä eli gastroskopialla
tutkitaan esimerkiksi ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen
alun sairauksia. Tähystyksen perusteella tehdään päätös jatkohoidosta, kuten siitä tarvitaanko
kirurgista hoitoa.
”Paksusuolen tähystyksellä eli
kolonoskopialla diagnosoidaan
suolistosairauksia. Tähystyksessä voidaan myös tehdä limakalvomuutosten eli polyyppien
poistoja. Tähystyksessä on jopa
mahdollista limakalvoon paikantuvien syöpäkasvaimien hoito.
Tämä on potilasta säästävä, koska tällöin suolta ei tarvitse poistaa”, osastonylilääkäri Juha
Saarnio kertoo.
”Jos ruokatorvessa, pohjukaissuolessa tai paksusuolessa
on ahtauma, voidaan sitä tähystyksessä laajentaa ja asentaa ahtaumakohtaan metalliverkkoproteesi. Proteesitoimenpiteet
tehdään yleensä leikkaussaliolosuhteissa, koska toimenpiteen
aikana tarvitaan hyvää röntgenlaitetta.”
8
P OH J ANP IIRI 3/2015
Oulu etujoukoissa
”Viime kesänä OYS:ssa aloitetut
endoskooppiset ultraäänitutkimukset ovat mallinäyte kahden
erikoisalan, kirurgian ja sisätautien, onnistuneesta yhteistyöstä.
Tutkimusmäärät eivät ole vielä
kovin suuria, mutta tutkimusten
tarve on kasvamassa”, vatsakeskuksen johtaja, gastroenterolo­
gian erikoislääkäri Olli-Pekka
Koivurova sanoo.
Endoskooppisessa ultraäänitutkimuksessa vatsalaukun tähystimen mukana viedään suolikanavaan ultraääniantura, jonka
avulla voidaan tehdä ultraäänitutkimus joko vatsalaukun seinämän tai suolen seinämän läpi.
Tutkimukseen voidaan liittää
myös terapeuttisia toimenpiteitä.
Haima on vatsaontelon takatilassa, Juha Saarnion mukaan
hankalassa paikassa. Haimasta
ei vatsanpeitteiden läpi oikein
pääase ottamaan neulanäytettä.
Endoskooppisessa ultraäänitutkimuksessa neulanäyte otetaan
mahalaukun tai pohjukaissuolen
kautta. Näin saadaan solukuva ja
sen perusteella voidaan päätellä,
mikä tauti on kyseessä.
Haimatulehdukseen liittyy
usein nestekertymä haiman ympäristössä. Endoskooppisella
ultraäänitutkimuksella paikannetaan kertymä ja rakennetaan
yhteys mahalaukun seinämän läpi. Tällä menetelmässä haiman
nestelammikon kanavoinnit ovat
vaativia, mutta potilasta säästäviä toimenpiteitä.
Endoskooppisia ultraäänitutkimuksia on aiemmin tehty Helsingin, Tampereen ja Kuopion
yliopistosairaalassa. Jyväskylässä toimintaa ollaan aloittelemassa. Oulussa tutkimuksia on nyt
tehty joka toinen maanantai kahden tai kolmen lääkärin yhteistyönä. Gastrokirurgeista näitä
tutkimuksia tekevät Heikki
Karjula ja Juha Saarnio, sisätautipuolelta gastroenterologian
erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova.
n Koepalan otto on
keskeinen osa tähys­
tystutkimuksia.
Keskellä nykyaikainen
koepalaneula. Oikealla
endoskooppisen ultraäänitähystimen päässä
oleva ultraääniantura
ja endoskopiakamera.
Kapseliendoskopia etenkin
verenvuotopotilaille
”Etenkin ohutsuolen tähystystä
täydentävänä tutkimuksena verenvuotopotilailla voidaan käyttää myös kapseliendoskopiatutkimusta. Tutkimuksessa potilas
Endoskooppisen
ultraäänen
tekeminen on
tiimityötä.
nielaisee reilusti Burana 800:sta
isomman kamerakapselin, joka
ottaa 2–6 kuvaa sekunnissa noin
kahdeksan tunnin ajan”, Koivurova kertoo.
Tutkimus on potilaalle tähystystä miellyttävämpi, mutta se ei
sinänsä ole vaihtoehto tähystystutkimukselle, koska tutkimuksessa ei voi ottaa näytepaloja,
kapselia ei voi ohjata, eikä sen
aikana myöskään voida hoitaa
pois esimerkiksi verenvuodon
aiheuttajia suolen pinnalta. Lisäksi tutkimuksen analysointi
on aikaa vievää, eikä siksi kovin
tehokasta.
Edellä mainittujen lisäksi maha-suolikanavan tutkimuksia on
lukuisia. Kirurgit esimerkiksi tekevät vatsakeskuksen tiimin
kanssa sappi- ja haimateiden
varjoainetutkimuksia. Jos sappi-
tiehyessä on kivi, se poistetaan.
Saarnion mukaan näissäkin tutkimuksissa tarvitaan hyvää röntgenlaitetta ja siksi ne tehdään
pohjoisessa keskusröntgenissä.
”Kirurgien työmaata on myös
PEG-ravitsemusletkujen asentaminen. Ravitsemusletkuja asennetaan potilaille, joilla on hankala nielemisvaikeus esimerkiksi aivoinfarktin jäljiltä tai jonkun
muun neurologisen sairauden
vuoksi. Toimenpide tehdään
yleensä kahden kirurgin voimin.
Parkinson-potilaille asennettavasta PEG-/J-toimenpiteestä
olemme tehneet kansainväliseen
opetuskäyttöön tarkoitetun opetusvideon”, Saarnio sanoo. n
Kuvassa
kapseliendoskopiassa
käytettävä kamerakapseli.
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
9
T E K S T I Liisa A h l s t é n
K U VAT T i i n a M ä k i
VATSAKESKUS
uudistaa
toimintatapojaan
n Vatsakeskuksessa
remontoidaan sekä tiloja
että toimintamalleja.
Uudistus on tarpeen
potilasmäärien lisääntyessä.
Kuvassa 1. oikealla, hall.ayl
Olli-Pekka Koivurova,
os.yl. Juha Saarnio ja
sh Minna Mäkelin
Kuvassa 2. oikealla Olli-Pekka
Koivurova, Minna Mäkelin,
selin anestesia el ja
Juha Saarnio.
Vatsakeskus yhdistää OYS:n ja Oulun kaupungin gastroenterologisen
tutkimuksen ja hoidon yhdeksi kokonaisuudeksi. Tiloja saneerataan
ja henkilöstön työnkuvaa muokataan entistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Tavoitteena on turvata hoidon jatkuvuus perusterveyden­
huollon ja erikoissairaanhoidon taitekohdassa entistä paremmin.
O
ululaisilla peruster-
potilaalla on jo aiemminkin ollut mahdollisuus päästä häntä jo ennestään hoitaneen vatsalääkärin
vastaanotolle. Toimintamallia
uudistamalla halutaan parantaa
hoidon jatkuvuutta myös vatsakeskukseen tuleville erikoissairaanhoidon potilaille. Vatsakeskuksessa onkin nyt, aiemmasta
poiketen, otettu käyttöön henkilökohtaiset työlistat, jotka tämän
mahdollistavat.
”Maha-suolikanavan tutkimuksissa ja hoidoissa oli osittaista päällekkäisyyttä OYS:n ja
Oulun kaupungin kanssa. Uhkana oli resurssipula, kun esimerkiksi kolonoskopioiden määrät
lisääntyivät koko ajan. Oulun
kaupunginsairaalassa paksunsuolen tähystykset tuplaantuivat
neljän vuoden välein”, vatsakeskuksen johtaja, gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka
Koivurova kertoo.
10
veydenhuollon
P OH J ANP IIRI 3/2015
Toiminnot yhdistämällä henkilöstö-, välineistö- ja tilaresurssit saadaan tehokkaampaan
käyttöön. Henkilöstö on jo yhdistynyt, tiloja saneerataan vielä
kesän ajan vastaamaan uudentyyppistä toimintamallia.
”Vatsakeskuksessa toimintamallia uudistettaessa periaatteena on potilaslähtöisyys.
Kaikki vatsakeskuksen potilaat
eivät tarvitse samanlaista hoitoprosessia, esimerkiksi maksansiirtopotilailla ja närästyspotilailla on erilaiset tarpeet. Kunniahimoisena tavoitteenamme
on pystyä toimimaan nopeammin vähentämällä byrokratiaa
niin, että potilaita ei pompotella
paikasta toiseen”, Koivurova
toteaa.
Uudessa mallissa myös työnjakoa pyritään muuttamaan. Sairaanhoitajien osaamista on järkevä käyttää hyväksi entistä tehokkaammin mm. vatsa-alueen
sairauksien seurannassa ja potilasohjeiden antamisessa. Potilai-
den ajanvarausprosessin hoito
taas on tarkoitus keskittää entistä kokonaisvaltaisemmin osaston sihteereille.
Saumatonta yhteistyötä
”Maha-suolikanavan tutkimuksissa lähtökohtana ovat potilaan
kertomat oireet. Jos ne vaikuttavat hälyttäviltä, useimmiten laajemmat tutkimukset, kuten tähystystutkimukset ovat aiheelliset. Jos ei hälyttäviä oireita ole,
voi peruslaboratoriotutkimukset olla usein riittäviä asian selvittelyissä, varsinkin nuorilla
potilailla”, kertoo Olli-Pekka
Koivurova.
Näiden tutkimusten jälkeen
lääkäri miettii onko tarvetta
muille tutkimuksille, kuten vatsan ultraäänitutkimukselle, CTtai magneettikuvaukselle.
Vatsakeskus on kokonaisuus,
jossa kaksi erikoisalaa, sisätaudit
ja kirurgia, yhdistävät voimavaransa ja osaamisensa. Vierekkäi-
sissä tähystyshuoneissa voi kummankin erikoisalan lääkäri olla
tekemässä omaa tutkimustaan.
Tarvittaessa konsultointi onnistuu molempiin suuntiin”, Juha
Saarnio kertoo.
Kirurgien toiminnassa on
enemmän toimenpidekeskeisyyttä ja mm. leikkaustarpeen arviointiin liittyvää tutkimusta. Kirurgien tähystyksiä tehdäänkin
monessa paikassa, vatsakeskuksen lisäksi leikkaussalissa, tehoosastolla ja pohjoisessa keskusröntgenissä. Aina siellä, missä se
potilaalle on turvallisinta.
Vatsakeskuksessa toimitaan
vielä kesän ajan remontin keskellä, keuhkotähystyksille varatut tilat sen sijaan valmistuivat jo
ennen kesää. Keuhkotähystysten
välineistö on samantyyppistä
kuin ruoansulatuskanavan tähystyksissä ja osa siitä on jopa
yhteiskäytössä. Siksi keuhkotähystyksille varattu huone ja välinehuolto oli järkevää sijoittaa
vatsakeskuksen tiloihin. n
T E K S T I Liisa A h l s t é n
K U VA OY S
Nimikesuojatuille hoitajille
LISÄVASTUUTA LÄÄKEHOIDOSTA
Nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattilaisten lääkehoitoon osallistumisen käytänteet
uudistetaan OYS:n vuodeosastoilla. Eri aikakausina koulutettujen perus- ja lähihoitajien
lääkehoidon osaamista yhtenäistetään ja päivitetään koulutuksen kautta.
K
aikkien sairaanhoito-
vuodeosastoiIla työskentelevien nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattilaisten
on pitänyt suorittaa nimikesuojatun lääkehoidon perusosaamisen lupa lokakuun 2013 loppuun
mennessä. Nimikesuojatut ovat
erittäin hyvin, 80–90-prosenttisesti, suorittaneet tämän perusosaamisen luvan.
”Yksiköiden omassa lääkehoitosuunnitelmassa tulee määritellä mikä on työnjako lääkehoidon
toteuttamisessa. Lääkehoitosuunnitelmia tarkasteltaessa totesimme, että nimikesuojattujen
lääkehoidon osaamista ei kuitenkaan ole hyödynnetty kaikilla
vuodeosastoilla. Tämän vuoksi
päätimme toukokuussa johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan
kanssa antaa asiasta yhtenäisen
ohjeistuksen”, hallintoylihoitaja
Pirjo Kejonen sanoo.
”Nimikesuojattujen koulutus
ja erityisesti lääkehoidon koulutus on koko ajan kehittynyt. Heidän lääkehoidon osaamistaan
meidän pitäisi pystyä hyödyntämään entistä tehokkaammin, jo
pelkästään siksi että tulevaisuuden hoitohenkilöstön saatavuus
heikkenee ja kaikkien ammattiryhmien osaamista tulee hyödyntää mahdollisimman optimaalisesti, myös nimikesuojattujen”, hän jatkaa.
Osastoilla 33 sekä 20 toteutetut uudistukset ovat hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, miten
muutokset on viety käytäntöön.
”Se on juuri sitä, mitä toivomme.”
piirin
Uusi työnjako jo käytössä
”Kun nimikesuojattujen eli perus- ja lähihoitajien tehtävänkuvaa potilaan lääkehoitoprosessissa alettiin uudistaa, muutoksen
tavoitteena ja lähtökohtana meillä oli entistä parempi potilasturvallisuus”, osaston 33 osastonhoitaja Eija Kauranta kertoo.
Perus- ja lähihoitajat tekevät
työtään lähellä potilasta ja siten
heillä on hyvät mahdollisuudet
seurata potilaan vointia mm.
lääkkeen antamisen jälkeen. Jotkut lääkkeet saattavat esimerkiksi laskea verenpainetta liian matalalle tai jollakin toisella lääkkeellä saattaa olla vaikutuksia
potilaan tajunnantilaan. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikilla potilasta hoitavilla hoitajilla on tietoa lääkkeiden vaikutuksista.
Osaamisvajeet paikataan
koulutuksella
Tehtäväkuvan muutos ei ko.
osastoilla tapahtunut kädenkäänteessä. Ensin selvitettiin
osaamisvajeet, sen jälkeen suunniteltiin ja toteutettiin täsmäkoulutusta ja lopuksi siirrettiin
muutos käytäntöön.
Osastofarmaseutti Kaisu
Lappalaisen mukaan muutosta
lähdettiin valmistelemaan velvoittamalla kaikki osaston perusja lähihoitajat osallistumaan sairaala-apteekin järjestämään koulutukseen, jossa käytiin läpi koko
lääkehoidon kaari lääkkeen tilaamisesta lääkkeen antamiseen potilaalle. Sen lisäksi sairaanhoitopiirissä järjestettiin lääkehoidon
laskuharjoituksia, joihin perus- ja
lähihoitajamme osallistuivat.
”PPSHP:n tarjoaman koulutuksen lisäksi suunnitelimme
yhdessä lääkehoidosta vastaavan
sairaanhoitaja Maija Normanin kanssa kaksi samansisältöistä koulutuspäivää. Kaikki
osastomme perus- ja lähihoitajat
osallistuivat koulutuspäivään ja
lisäksi jokainen työskenteli päivän kanssani. Osaston 33 ja 20
näytönvastaanottajat, sekä osaston 20 perus- ja lähihoitajat osallistuivat myös samaan koulutukseen”, Kaisu Lappalainen kertoo.
Toteutetun koulutuksemme
myötä osastojen perus- ja lähihoitajat saivat paremmat valmiudet nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden
laajennettuun näyttökokeeseen
sekä laajennettuun tehtävän kuvaan lääkehoidon osalta.
Uutena asiana tuli mm. lääketietokantojen käytön hallinta.
Kun tehtäväkuvan laajennus lääkehoidossa edellyttää tietoa
lääkkeen vaikuttavuudesta, täytyy myös tietää mistä ja miten sitä löytyy. Lääkehoidossa ja lääkkeissä/rinnakkaislääkkeissä tapahtuu koko ajan muutoksia.
Osa lääkehoidosta
edelleen vain
sairaanhoitajilla
Maija Normanin mukaan perusja lähihoitajat olivat koulutukseen erittäin tyytyväisiä. Koulutuksesta saadun hyvän palautteen perusteella, järjestettiin
myös sairaanhoitajille vastaavanlaista koulutusta.
Lääkehoidon kokonaisvastuu
on edelleen sairaanhoitajilla, ja
esimerkiksi laskimon sisäinen
lääkehoito kuuluu vain sairaanhoitajille.
Eija Kaurannan mielestä uusi
malli, jossa perus- ja lähihoitajat
ovat mukana potilaan lääkehoidossa ja työskentelevät yhdessä
tasavertaisena työparina sairaanhoitajan kanssa, edesauttaa
potilasturvallisuuden toteutumista. Työtä tehdään potilaan
parhaaksi. n
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
11
TEKSTI Mar t ti A hlstén
K U VAT T i i n a M ä k i
Apuraha kolmelle
TUTKIMUSHANKKEELLE
Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi apurahoina
100 000 euroa kolmelle tutkimusryhmälle.
on pregnaani X reseptori (PXR)
-aktivaatio tyypin 2 diabeteksen
ja verenpainetaudin aiheuttajana.
Professori Kaisa TasanenMäättä ja tutkimusryhmä sai
20 000 euroa Pemfigoidin riskitekijät ja autoimmunisaation
mekanismit (20.000 euroa).
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on perustanut tukisäätiön vuonna 1997. Säätiön tarkoitus on tukea terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluja sekä tukea
ja järjestää alan koulutusta. Säätiö tukee erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää väestötutkimusta ja jakoi hankeapurahoja
nyt kuudennen kerran.
Uudet tohtorit ja dosentit
kukitettiin
Nina Hautala (vas.) ja tutkimusryhmän jäsen Aura Falck.
”
Ilman lääketieteellistä tutkimusta emme pystyisi tarjoamaan
parasta mahdollista hoitoa pohjoisen asukkaille. Jos emme tekisi tutkimustyötä, tämä sairaala ei
olisi se, mikä se on tänä päivänä”,
johtajaylilääkäri Aino-Liisa
Janne Hukkanen
Oukka painotti julkistaessaan
Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiön apurahojen saajat.
Dosentti Nina Hautala ja
tutkimusryhmä sai 50 000 euroa
tutkimukseen, jonka aiheena on
Kaisa Tasanen ja tutkimusryhmän jäsen Nina Kokkonen.
diabeettisen retinopatian seulonnan ja komplikaatioiden varhaisdiagnostiikan kehittäminen
Pohjois-Suomessa.
Dosentti Janne Hukkanen
ja tutkimusryhmä sai 30 000 euroa tutkimukseen, jonka aiheena
Sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat uudet tohtorit vasemmalta:
Miia Jansson, Sanna Häkli, Jaana Karhu, Riitta Niinimäki, Kaija Lipponen, Anna-Sofia Silvola, AnnaLeena Manninen, Tuomo Starck ja Ulla Jämsä. Kuvaan eivät päässeet mukaan Johanna Huusko, Merja
Kallio, Tuukka Niinimäki, Riikka Roisko, Seija Sipola ja Pirjo Åström.
12
P OH J ANP IIRI 3/2015
Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettiin
viime vuonna 50 tohtorin tutkintoa. Uusista tohtoreista 15 on
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa. Dosentin
arvoja tiedekunta myönsi yhdeksän. Uusista dosenteista viisi on
sairaanhoitopiirin palveluksessa.
Sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat tohtorit ja dosentit
kukitettiin osoituksena arvostuksesta, jota sairaanhoitopiiri tuntee heidän työtään kohtaan. n
Dosentti Johanna Liinamaa.
Uusista dosenteista kuvaukseen eivät päässeet Vuokko
Anttonen, Airi Jartti, Eveliina
Lammentausta ja Aare Mehik.
T E K S T I Ja a k k o A h l s t é n
K U VA T i i n a M ä k i
Aivotutkimus on klinikkarajat
YLITTÄVÄÄ TUTKIMUSTA
Sami Tetrin työryhmä sai Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiöltä
40 000 euron apurahan aivovamma- ja aivoverenvuototutkimukselleen.
Työryhmän tutkimus jatkaa oululaisen aivotutkimuksen pitkää perinnettä.
A
ivovammojen pitkäai-
ja -tutkimus ovat tärkeitä,
koska aivovammoista voi seurata ongelmia pitkänkin ajan jälkeen, ja ennusteen tekeminen voi olla vaikeaa. Neurokirurgian professori (ma) Sami
Tetrin työryhmä käyttää tutkimuksessaan vuoden 1999 aivovammapotilaskohorttia jotta he
voivat tutkia vammojen pitkäaikaisvaikutuksia.
Työryhmän tutkimus on kolmitahoinen. Yhtenä osa-alueena
on epidemiologinen aivovammatutkimus, johon käytetään
edellä mainittua kohorttiaineistoa. Toinen osa-alue on aivoverenvuodolle altistavat tekijät,
ennusteeseen vaikuttavat tekijät
ja hoitojen vaikutus. Lisäksi seurannalla tutkitaan kuinka monelle aivoverenvuotopotilaalle
tulee jälkioireena epilepsia tai
riski sairastua siihen. Kolmas
osa-alue on aivoverenvuotopotilaiden prospektiivinen seurantatutkimus, jossa selvitetään miten
voitaisiin estää näiden potilaiden tromboembolisia komplikaatioita, eli laskimotukoksia ja
keuhkoveritulppia.
Tromboembolisten komplikaatioiden hoitokäytännöstä on
kaksi eri vallitsevaa mallia, amerikkalainen ja eurooppalainen
malli. Eurooppalaisessa mallissa
verenohennushoito aloitetaan 24
tuntia vuodon alkamisesta, kun
taas amerikkalaisessa mallissa se
aloitetaan 72 tuntia vuodon alkamisesta. Tutkimuksessa selvitekaisseuranta
tään, aloitetaanko verenohennushoito eurooppalaisessa mallissa liian varhain ja toisaalta
amerikkalaisessa mallissa liian
myöhään.
Monialaisuus ja avoimuus
tärkeitä tutkimuksessa
Tetrin työryhmä muodostuu monialaisista ammattilaisista. Vaikka aivotutkimuksen kuvittelisi
kuuluvan tietyn erikoisalan tutkijoille, Tetri sanoo sen olevan
klinikkarajat ylittävää.
”Teemme yhteistyötä niin
suomalaisten kuin kansainvälistenkin keskusten kanssa. Emme halua tehdä tutkimusta
omassa kopperossamme, siten
ei mielestäni saada riittävän tasokasta tutkimusta aikaiseksi.
Jos haluaa tehdä kansainvälistä
yhteistyötä, tutkijan ei pidä olla
liian mustasukkainen omista
rekistereistään ja tiedoistaan.
Kerättyä tietoa pitää jakaa toisille ryhmille, ja sieltä voi vastineeksi saada tietoa itselle”, Tetri toteaa.
Työryhmän saama apuraha
on oleellinen tutkimuksen jatkamisen kannalta. Tähän mennessä siitä on käytetty noin neljännes. Apurahaa käytetään nuorten
tutkijoiden ja kahden postdoktoraalisten tutkijoiden palkattomien virkavapaiden mahdollistamiseen. Tetrin työryhmään kuuluvat myös väitöskirjatutkijat LL
Pekka Löppönen, LL Cheng
Qian ja LL Anna-Maija Lahti.
Tutkimusryhmässä on pyritty
siihen, että nuoret nimenomaan
saisivat vietyä omaa väitöskir-
jaansa ja samalla myös tutkimusta eteenpäin. Tetri pitääkin
tärkeänä, että väitöskirjatutkijat
saavat nimeä tutkimuspiireissä
tulevaisuuden tutkimuksiaan
varten.
Tetrin mukaan työryhmä on
pystynyt tekemään tutkimusasetelmia jotka ovat oikeasti merkittäviä potilaan kannalta ja niillä on siten kliinistä merkitystä.
Tutkimustuloksia on tarkoitus
julkistaa jo vuonna 2016. n
Työryhmän jäsenet
Cheng Qian, Sami
Tetri ja Anna-Maija
Lahti kuvattuna
Neurokirurgian
tutkimusyksikössä.
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
13
T E K S T I JA K U VA M a r t t i A h l s t é n
UUSIA AIVOJA
sairaalan kehittämiseen
Sairaaloihin tarvitaan uusia toimintamalleja ja uutta teknologiaa.
OYS avasi ovensa ideoita etsiville ja niitä kehittäville.
3
0
tekniikan ammatti-
vietti toukokuussa useita päiviä
Oulun yliopistollisen
sairaalan yksiköissä tutustumassa sairaalaan toimintaan. Kyseessä oli Oulun Yritystakomon
järjestämä Terveydenhuollon
laitteista liiketoimintaa -ohjelma
(Telli).
Ohjelma oli suunnattu kaikille
terveydenhuoltoalan kehittämisestä ja liiketoiminnasta kiinnostuneille työttömille työnhakijoille sekä alan yritysten edustajille,
jotka etsivät tuotekehityksen
kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ohjelma sisälsi terveysteknologiaan liittyviä asiantuntijaluentoja, yritysesittelyjä ja vierailuja
OYS:n eri yksiköihin. Kurssilaiset havainnoivat toimintaa, raportoivat ja hakivat ratkaisuja
havaitsemiinsa ongelmiin ja saivat samalla liiketoiminta-aihioita
yritysten tarpeisiin.
laista
Ulkopuolisia ideoita
kaivataan
Sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Juha Korpelainen sanoo,
että Telli on aivan uudenlainen
tapa tuoda yhteen eri alojen ammattilaisia ja hyödyntää heidän
osaamistaan.
”Käytännössä Telli toi uudet,
insinöörin innovatiiviset aivot
mukaan sairaalan kehittämiseen.
Telli tukee OYS:n tavoitetta kehittyä maailman älykkäimmäksi
sairaalaksi Tulevaisuuden sai-
14
P OH J ANP IIRI 3/2015
raala OYS 2030 -muutosohjelman avulla”, hän pohtii.
Sairaalat tarvitsevat kipeästi
uusia toimintamalleja ja -tapoja
selviytyäkseen tulevaisuuden
haasteista, joista tärkeimmät
ovat väestön ikääntyminen, nopea kustannusten kasvu ja pula
osaavasta henkilökunnasta.
”Ideoita on haettava ennakkoluulottomasti terveydenhuollon
ulkopuolelta. Tarvitaan uskallusta muuttaa totuttuja toimintatapoja ja uudistua rohkeasti”, Korpelainen sanoo.
sekä logistiikasta että tietojärjestelmistä, kun vieraat ja isännät
pohtivat yhdessä, miten tarjottimien kulkua hinnalla voitaisiin
parantaa.
Esko Kurttila näkee, että uusilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia erityisesti mobiililaitteissa. Niiden valmistuksessa peli on
Suomessa jo menetetty, mutta
sairaalakäyttöön tarkoitettujen
laitteiden suunnittelussa voisi olla mahdollisuuksia.
Mika Saren on samaa mieltä.
”Taustalla pitää silloin olla sellainen innovaatio, että vastaavaa
laitetta ei vielä ole olemassa. Lisäksi laitteen pitää tuottaa selvää
lisäarvoa käyttäjilleen”, hän painottaa. n
Vuorovaikutteinen
koulutusohjelma
Kurssilaisista neljä, Esko Kurttila, Mika Häkkinen, Hilkka
Kiesilä ja Mika Saren ovat kokoontuneet OYS:n neurokirurgian yksikköön, jossa fyysikko Sanna Yrjänä esittelee heille automaattisen ilmoittautumisen tietojärjestelmää. Kysymyksiä satelee paljon, mutta myös vinkkejä järjestelmän parantamiseksi.
Mika Häkkinen kiteyttää
kurssilaisten tuntoja sanomalla,
että on ollut mielenkiintoista
päästä katsomaan aivan uudenlaisen maailman toimintaprosesseja ja sitä miten teknologiaa
niissä hyödynnetään. Tietojärjestelmien lisäksi logistiikka on
alue, jolla hän näkee merkittäviä
kehittämistarpeita.
Hilkka Kiesilän mukaan yksi
hyvä esimerkki vuorovaikutteisuudesta oli tutustuminen ruokahuollon toimintaan. Puhuttiin
Esko Kurttila (vas.), Mika Saren, Mika Häkkinen ja Hilkka Kiesilä
tutustumassa automaattisen ilmoittautumisen tietojärjestelmään,
jota esittelee Sanna Yrjänä (edessä). Telli-ohjelman aikana tuotetut liiketoiminta-aihiot esitellään Innofest-tapahtumassa.
K U VAT Me r j a P uol a n ne -Tör m ä l ä
Vapari järjesti jäsenilleen kirjoituskilpailun, johon tuli neljä tekstiä. Vaparin
hallitus päätti palkita ne kaikki yhdenvertaisina. Palkinnoksi annettiin aktiivisuusrannekkeet. Pohjanpiiri julkaisee kirjoitukset tästä numerosta alkaen.
Minun vaparini
M
Kaisla ”Kirppu” Törmälä , Voittajan
on helppo hymyillä!
un äiti aina innostuu: ”nyt hiihtokisat mukaan juu!”
Ipana, napero, muksu,
ei vaan tenava, jolla on pipossa tupsu!
Vaparilaisen muru mussukka oma tai isovanhemman
aarre ihana!
Nyt on aika kisata!
Vaparin hiihdot aina lujaa hiihdetään,
kisan lopuksi numeroliivit rinnasta pois kerätään!
Kuumaa mehua levähdykseen yhdessä hörpitään.
Luento salissa kisat videon avulla uudestaan hiihdetään.
Äidit, isät, mummut, papat, tenavat; Vaparilais kisaajat
ihanat yhdessä nauttii kisafiilistä.
Ajat verrataan, tarkistetaan ja kerrataan.
Jokainen on voittaja!
On pokaaleja pöydällä iso rivi, kimaltaa ne ja suurimman
saa se jolla oli paras kiri.
Kaulamitallitkin kilisee, sijoittuneita luentosali vilisee!
Salamavalot välkkää, Vapari kivat kisat aina järkkää!
Posket on punassa,
hiki sukassa ja namuja aina luvassa!
Hip hei hurraa,
ensi keväänä taas mukaan tullaan!
Kiidä katuja,
Hiihdä latuja.
Ammu rikkaa,
Saumat uuteen takkiin tikkaa.
Pumppaa tai hummaa,
väännä rautaa tai koita soutaa!
Lasityöt voit pian valmiina noutaa.
Vaivaa savea tai taputa pollen povea.
Vaparilaisella on mahkuja,
enemmän kuin työpuvussa on taskuja!
Merja Puolanne-Törmälä
Sara Samppuli Törmälä, numerolla 16.
Sara Törmälä ja Risto-ukki.
rekrytoija, rekrytointipalvelut
Numerolla 8 Kaisla ”Kirppu” Törmälä.
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
15
T E K S T I Tat u T i a l a
K U VAT OY S
VUODEN
HYVÄ IHMINEN
on johdon
sihteeri
”
Katariina ”Kati” Ervasti
on reipas, positiivinen ja huumorintajuinen. Hän on aina ystävällinen kaikkia kohtaan ja kohtelee
kaikkia tasapuolisesti. Aina Katin luo mennessä on sellainen
olo, että on tervetullut. Kati on
helposti tavoitettavissa: Hän
vastaa viesteihin nopeasti ja soittaa aina takaisin, jos ei jostain
syystä pysty puheluun vastaamaan. Katin asenne työhön on
ammattimainen. Hän tietää paljon asioista – ja jos ei tiedä, hän
kyllä selvittää. Kati on luotettava
ja jämpti, ja tekee aina mitä lupaa. Tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyy apu” – näin vuolasti
perusteltiin Katin valintaa vuoden 2015 Hyväksi Ihmiseksi.
Esittäjänä oli kolmisenkymmentä sairaanhoitopiiriläistä, yli
tulosalue- ja järjestörajojen.
Yllätimme Katin kakkukahveilla kesken työpäivän! Kiitos
siis myös Katin esimiehelle yllätykseen osallistumisesta. Tunnustusta olivat luovuttamassa
16
P OH J ANP IIRI 3/2015
ammattiosaston edustajat puheenjohtaja Tatu Tialan johdolla, ja kahville osallistui hallinnon
henkilökuntaa runsain määrin.
Tehyn Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin ammattiosasto 707 ry:n hallitus valitsee jäsenten ehdotuksen perusteella
vuosittain ”Hyvä Ihminen” -tunnustuksen saajan. Kuten aiempinakin vuosina, ehdotuksia tuli
paljon, mikä osoittaa, että meillä
on hyvä työpaikka täynnä hienoja ihmisiä!
Hyvä ihminen -kriteerit ovat
”Ihminen, joka on työssään tai
muuten toiminnallaan vaikuttanut meidän jäsentemme hyvinvointiin, työn sujuvuuteen, työ­
ilmapiiriin, auttanut, opastanut
ja kannustanut. Hän on ystävällinen, positiivinen, iloinen, rohkeasti ja luontevasti oma persoona. Hän on asiansa osaava, auttaa vaikeissa asioissa ja huomioi
toiset tasapuolisesti.”
Ehdokkaita voivat esittää ammattiosaston jäsenet. Ehdok-
Kahvitilaisuudessa
Kati kukitettiin.
kaalla tulee olla takanaan useamman henkilön kannatus. Tunnustuksen saaja voi olla ammattiosaston jäsen, mutta se ei ole
tunnustuksen saamisen edellytys. Hän voi olla myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Samalle
henkilölle ei tunnustusta myönnetä peräkkäisinä vuosina. Ammattiosaston hallitus valitsee
tunnustuksen saajan. Hallitus ei
voi esittää omaa ehdokasta, mutta sen jäsenet voivat kuitenkin
olla mukana esittämässä jotain
ehdokasta tai olla ehdokkaana.
Hyvää Ihmistä muistettiin
lahjakortilla, kukilla ja yhteisellä
kahvittelulla. – Onnittelut Katille! n
Tarkista varaustilanne asuntomyynnistä!
Aamukasteen kodeissa voi keskittyä
aktiiviseen elämään
Pilketieltä on matkaa
kaupungin keskustaan,
OYS:iin ja Kontinkankaan
hyvinvointikeskukseen
vain noin 5 kilometriä.
Asunto Oy Oulun Aamukaste
KORVENSUORA
KIULUKANGAS: Pilketie 2, 90630 OULU
TYÖT KÄYNNISSÄ • VALMISTUMINEN ELOKUUSSA 2015
Huonesuo
KYNSILEHTO
aan
tie
Kiulutie
e
kan
k
ie
rint
aju
am
n
S
u
Sa avus
aun
ant
ie
ruti
ie
tot
kise
n
Huu
Par
k
tie
Tulipesän
Pilketie
Asunto Oy
Oulun Aamukaste
e
nti
do
Ylä-Haapalehto
PARKKISENKANGAS
lta
nsi
kol
a
Erk
Sa
ng
tie
aan
int
ie
ie
pot
Nap
leh
apa
Ha
Rai
tie
rin
ie
31 836
itta
ant
56,0
anm
Ala-Haapalehto
l
Vaa
LIIKETILA
tie
aan
Ma
HAAPALEHTO
2-TASOISET PARITALOHUONEISTOT
Mh
Vh
Tyyppi
m2
4h+k+s
91,0 81 139 202 000
2-TASOINEN ERILLISTALO
4h+k+s 110,0 96 223 239 900
nk
uka
l
Kiu Kiulukangas
Aamukaste muodostuu kahdesta kaksitasoisesta paritalosta, yhdestä
kaksitasoisesta omakotitalosta ja kahdesta luhtitalosta:
– huoneistojen pihat, terassit ja parvekkeet avautuvat etelään ja länteen
– huoneistokohtaiset varastot asuntojen yhteydessä
– väljät ja valoisat huoneistopohjat kaikissa huoneistoissa
– laadukkaat kodinkoneet ja suomalaiset Topi-Kalustajan kalusteet
– LED-valaistus eteisessä, kylpyhuoneessa ja saunassa
– vesikiertoinen lattialämmitys kaukolämmöllä tuo vapautta sisustamiseen
Vh
80 900
99 300
106 000
126 100
121 600
155 900
Muuripadantie
k
Par
Lakeisentie
Räppänät.
Aamukaste sijaitsee suositulla uudella pientalovaltaisella asuntoalueella
Oulun Kiulukankaalla. Alueelta on erinomaiset pyörätiet ja hyvät liikenneyhteydet keskustaan, OYS:iin ja Kontinkankaalle. Valaistu kuntopolku, joka
toimii talvisin hiihtolatuna on vain kävelymatkan päässä Aamukasteesta.
Hinnat alkaen
LUHTITALOHUONEISTOT
Mh
Tyyppi
m2
1h+kk+s alk. 31,0 32 185
2h+kk+s alk. 43,5 39 486
2h+kk+s alk. 47,5 42 161
2h+k+s
alk. 54,0 50 253
2h+k+s
alk. 56,5 48 464
3h+k+s
alk. 69,0 62 310
tie
aan
ank
nk
kise
Kiuast.
ie
tot
ie
ont
am
s
Kuu
Vesipadantie
Rai
SOVI ESITTELY KALUSTETTUUN/STAILATTUUN MALLIHUONEISTOON!
Jouni Puurunen, p. 044 761 6620
Rannanperä
m
ivu
Ko
78 700
Autopaikka 2 500, autokatospaikka 5 500
ESITTELY JA MYYNTI:
Hartela-Forum Oy, Kasarmintie 23, 90130 Oulu, www.hartela.fi
Jouni Puurunen LKV, p. 044 761 6620, [email protected]
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
17
Aika ennen
ultraääntä.
Kätilö Pirjo Härmä
kuuntelee sikiön
sydänääniä
sikiöstetoskoopilla
1970-luvun alussa.
TEKSTI Liisa A hlstén
K U VAT Pe nt t i Jouppi l a n a r k i s t o
Synnytys- ja naistentautien klinikka
Puoli vuosisataa edelläkävijänä
Oulun yliopistollisen sairaalan synnytys- ja naistentautien klinikan toiminnan katsotaan alkaneen
50 vuotta sitten, kun Pentti A. Järvinen nimitettiin klinikan ensimmäiseksi professoriksi.
E
nnen nykyisen OYS:n ra-
kentamista synnytyksiä oli Oulussa hoidettu
kahdessa paikassa, oululaiset äidit kävivät synnyttämässä Tuirassa kaupungin sairaalan
synnytyslaitoksena tunnetussa
sairaalarakennuksessa ja ulkopaikkakuntalaiset ensin pitkään
Oulun Lääninsairaalassa ja sitten
Oulun Diakonissalaitoksella.
”Synnytys- ja naistentautien
klinikan toiminnassa on koko sen
historian aikana ollut pioneerihenkeä. Monessa asiassa olemme
olleet ensimmäisenä tai ainakin
kärkijoukoissa”, klinikan historiikin koonnut emeritusprofessori
Pentti Jouppila kertoo.
Hänen omana kiinnostuksen
kohteenaan, josta väitöskirjakin
valmistui, oli uhkaavan keskenmenon diagnostiikka. – ”Jos alkuraskaudessa oli verenvuotoa, ei
vielä 60-luvun alkupuolellakaan
ollut mitään muuta keinoa kuin
odottaa ja katsoa jatkaako kohtu
kasvamista, vai päättyykö raskaus
keskenmenoon”, hän muistelee.
18
P OH J ANP IIRI 3/2015
Raskaushäiriöissä oltiin sikiön
voinnin suhteen hyvin epävarman
tiedon varassa, kun seurattiin lähinnä vain kohdun kokoa ja kasvua. Ainoana seurantalaitteena oli
vain sikiöstetoskooppi eli torvi ja
esimerkiksi kaksosraskaudet todettiin usein vasta synnytystilanteessa.
Ultraääni mullisti
siköseurannan
Vuonna 1966, vain vuosi klinikan
perustamisen jälkeen, saatiin Ouluun ensimmäinen ultraäänilaite.
Se oli Suomessa ensimmäinen sikiöseurantaan tarkoitettu laite.
Aikaisemmin Tampereen Keskussairaalan silmälääkärit olivat
käyttäneet ultraäänilaitetta sil­
mätutkimuksissa.
Oulun ensimmäinen
koeputkihedelmöityslapsi syntyi 17.5.1985.
Mukana tohtorit Lars
Rönnberg ja Hannu
Martikainen.
Siitä lähtien ultraäänitutkimus
on ollut synnytyslääkärin tärkein
apuväline. Kun laitteiden ominaisuudet kehittyivät vuosien varrella, päästiin sikiön kasvun lisäksi
näkemään sikiön rakenteita. Esimerkiksi sydänviat ja monet muut
rakennepoikkeavuudet on nykyään mahdollista huomata jo raskausaikana, ja hoito päästään
aloittamaan heti synnytyksen jälkeen, eikä enää menetetä hoidon
onnistumisen kannalta tärkeitä
tunteja ja päiviä. Uusilla ultraäänilaitteilla voidaan tutkia myös sikiön verenkiertoa ja sitä kautta
saadaan tärkeää tietoa sikiön
voinnista.
Lapsettomuuden hoito
Myös lapsettomuuden hoidossa
ultraääni on ollut aivan keskeisessä asemassa. Koeputkihedelmöitys tehdään ultraääniohjauksessa.
OYS:ssa ensimmäinen koeputkilapsi syntyi 20 vuotta klinikan pe-
Professori Pentti Jouppila
sai nimikkokadun jäädessään
eläkkeelle v. 2005. Neljä Oulun
Naistenklinikan professoria
tri Marianne Hinkulan väitös­
karonkassa v. 2006. Vasemmalta
Juha Tapanainen, Pentti Jouppila, Antti Kauppila ja Markku
Ryynänen. Marsalkka Mannerheim valvoo taustalla.
Vasemmalla ensimmäinen
A-ultraäänilaite vuodelta
1966, ylhäällä ensimmäinen
reaaliaikaultraäänilaite,
joka saatiin klinikalle
vuonna 1975. Alimmaisena
nykyaikaisella 3D-ultraäänilaitteella otettu kuva
12-viikkoisesta sikiöstä.
rustamisen jälkeen vuonna 1985.
Nuoret tohtorit Lars Rönnberg
ja Hannu Martikainen olivat
Pentti Jouppilan mielestä onnistuneesta hoitoprosessista ja lapsen syntymästä ainakin kuvan perusteella yhtä hämillään kuin tuoreet isät konsanaan.
10–15 prosentilla pariskunnista on lapsettomuusongelmia. Suomessa syntyvistä lapsista neljä
prosenttia syntyy näiden hoitojen
avulla, mikä tarkoittaa noin 2000
lasta vuodessa.
”Oulu oli lapsettomuuden hoidossa pioneeriklinikka siinä mielessä, että koeputkihedelmöityksessä aloimme siirtää kohtuun
vain yhden alkion. Tällä vältettiin
epätoivotut monikkoraskaudet”,
Jouppila kertoo.
Säästävää kirurgia
Ennen laparoskooppisia tähystysleikkauksia gynekologiset leikkaukset jouduttiin suurimmaksi
osaksi tekemään pitkillä viilloilla,
minkä seurauksena potilaat joutuvat olemaan sairaalassa pitkiä
aikoja.
Hoitoajat ovat nykyään huomattavasti lyhentyneet kun useita toimenpiteitä, munasarjakasvaimien poistosta kohdunpoistoon ja jopa gynekologiseen syöpäkasvaimen poistoon voidaan
tehdä laparoskooppisesti tai robottikirurgialla.
Lyhytjälkihoitoinen tai polikliininen hoito on vaikuttanut niin,
että synnytys- ja naistentautien
klinikassa on voitu sulkea osastoja. Tähän kehitykseen on vaikuttanut myös synnytysten jälkeisten
hoitoaikojen lyhentyminen. Nykykäytännön mukaan äiti ja vauva
voivat lähteä sairaalasta halutessaan kotiin jo 1–3 vuorokauden
kuluttua synnytyksestä.
Kätilö synnytysten
avustajana
Vielä 80-luvulla ensisynnyttäjiä
pidettiin sairaalassa 7 vuorokautta, uudelleen synnyttäjiä 5 vuorokautta ja sektion jälkeen 10 vuorokautta. Pitkiä hoitoaikoja perusteltiin imetyksen opettamisella
ja sillä, että kotona äidit voisivat
saada synnytyksen jälkeisiä infektioita.
Kuitenkin 50-luvulle asti
enemmistö lapsista, myös Pentti
Jouppila itse, syntyi kotona kunnan kätilön avustamina. Nykyäänkin kätilöiden rooli synnytysten hoitamisessa on keskeinen.
Yhteistyö lääkäreiden kanssa on
kiinteää, mutta toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa lääkäri tulee synnytykseen mukaan
vasta sitten, jos ilmenee jotain ongelmia.
OYS:n synnytys- naistentautien klinikan historiikki – 50 vuotta naisen parhaaksi Pohjolassa,
julkistettiin klinikan 50-vuotisjuhlassa toukokuussa. Kirjankin
perusteella voi päätellä, että ryppyotsaisuus ei kuulu gynekologien
piirteisiin. Huumorintajua kuvaa
mm. Oulun Naistenklinikan kulttuuri- ja urheiluseuran nimi Alapään Koitto. n
Vastuualuejohtaja Eila
Suvanto, professori Hannu
Martikainen ja ylihoitaja
Jaana Roininen kuuntelivat
keskittyneesti dekaani
Kyösti Oikarisen puhetta.
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
19
T E K S T I JA K U VAT L i i s a A h l s t é n
Tutkijasta
SAIRAALAKEMISTIKSI
Sairaalakemistin työnä on valvoa, että analyysiprosessit laboratoriossa toimivat niin kuin pitääkin.
Erikoistuva sairaalakemisti on kouluttautumassa näihin tehtäviin sairaalakemistin ohjauksessa.
S
airaalakemistiksi
eri-
koistuvan Minna Jun-
tusen kiinnostus sairaalan laboratoriotyötä
kohtaan heräsi jo opiskeluvaiheessa, kun hän oli OYS:n laboratoriossa kesätöissä. Hyppy väitöskirjatyöskentelystä ja yliopiston
tutkijasta sairaalamaailmaan on
kuitenkin melkoinen – paljon on
opittavaa ja omaksuttavaa.
Enää sairaalakemisti ei kulje
ruuvimeisseli taskussa, vaan laboratorion huolto ja laitetoimittajat huolehtivat laitteiden teknisestä toimivuudesta. Kemistit
sen sijaan hoitavat validoinnin,
tarkistavat että laitteiden analyysit ovat luotettavia ja täyttävät
niille asetetut kriteerit.
Parhaillaan NordLabin Oulun
laboratoriossa on validoitavana
toistakymmentä terveyskeskuksiin menossa olevaa virtsan liuskalukulaitetta. Samaa tehtävää
Oulun laboratorioon hoitamaan
hankitut kaksi isompaa laitetta
ovat myös validoinnin kohteena.
Ne tulevat korvaamaan nyt käytössä olevat laitteet.
Päivystyslaboratorion pitkä
analyysilinjasto on myös tarkoitus uusia kokonaan. Vanha linjasto on vielä paikoillaan ja siksi
linjastolle tulevia uusia analysaattoreita on alettu testata
muissa tiloissa.
Uuden linjaston kapasiteetti
kasvaa jonkin verran, siihen tulee kemian ja immunokemian
analysaattoreita enemmän kuin
nyt käytössä olevassa linjastossa
nykyään on.
Laadunvarmistus vie aikaa
Erikoistuva sairaalakemisti on
myös mukana laadunvarmistus-
20
P OH J ANP IIRI 3/2015
prosessissa, joka NordLab Oulun
lisäksi koskee myös ympäristön
terveyskeskusten laadunvarmistusta.
Laadunvarmistuksessa tarkastellaan koko analyysiprosessia tutkimuksen tilauksesta tuloksen toimittamiseen tilaajalle.
Laadunvarmistus on välttämätöntä, jotta voidaan olla varmoja
siitä, että tutkimustulokset ovat
luotettavia.
Apulaiskemistin paikoista
kilpaillaan
”Työ sairaalalaboratoriossa on
mielenkiintoista ja koko ajan on
paljon uutta opittavaa. Kiire lisää
paineita, mutta sekin varmaan
helpottaa, kun asiat alkavat tulla
tutummiksi. Uskallan suositella”, Minna Juntunen toteaa vakuuttavasti.
Yliopistosairaaloissa toimivien isojen laboratorioiden apulaiskemistin paikoista kilpaillaan, mutta aluelaboratorioihin
on nykyään jo vaikea saada kemistejä, koska heitä koulutetaan
niin vähän. n
Minna Juntunen esittelee
validoitavana
olevaa uutta
virtsan liuskan­
lukulaitetta.
Minna Mäk iniemi
tut k im u s p alve lu p äällik kö
Ervan kuulumisia
Yliopistotasoisen terveyden
tutkimuksen rahoitus
OYS-erityisvastuualueen rahoitus on
ollut 13,1 prosenttia kansallisesta rahoituksesta. Vuonna 2014 valtionrahoitus
terveyden tutkimukseen (VTR, ent.
EVO-rahoitus) OYS-ervalle oli yhteensä
4 100 300 euroa. Vuodelle 2015 rahoitusta leikattiin valtakunnallisesti 31,3
miljoonasta eurosta 21,7 miljoonaan euroon ja OYS-erityisvastuualueen rahoitusosuus on pienentynyt reilussa 10
vuodessa jopa lähes 70 prosenttia.
Vuonna 2014 alueellinen tutkimustoimikunta jakoi tutkimusryhmille
2 671 970 euroa perustuen tieteellisten
julkaisujen määrään ja laatuun ja
70 000 euroa arviointiperusteisesti, perustuen tutkimussuunnitelman laatuun. Yli puolet rahoituksesta suuntautui merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja
kuntoutuksen kliiniseen ja translationaaliseen tutkimukseen.
Vajaa 25 prosenttia rahoituksesta
kohdentui väestötason kliinis-epidemiologisiin seurantatutkimuksiin. Kilpailtua tutkimusrahoitusta jaettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioon
perustuen MRC Oulun painopisteryhmille yhteensä 400 000 euroa. Tutkimusinfrastruktuurikustannuksiin käytettiin 20 prosenttia rahoituksesta.
STM on asettanut valtakunnallisen
asiantuntijoista koostuvan terveyden
tutkimuksen arviointiryhmän, jonka
tehtävänä on arvioida terveyden tutki-
muksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista kuluneella nelivuotiskaudella ja tehdä STM:lle ehdotus
yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta erityisvastuualueille seuraavana nelivuotiskautena. OYS-erityisvastuualueelta arviointityöryhmän jäseninä ovat johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, professori
Kaisa Tasanen-Määttä sekä asiantuntijasihteerinä tutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemi.
Tutkimuksen painoalueisiin ei ole
tulossa juurikaan muutoksia seuraavalle nelivuotiskaudelle 2016–2019. Näillä näkymin erityisvastuualueiden rahoitusosuudet seuraavalle nelivuotiskaudelle tullaan laskemaan 2012–2014 tehtyjen tieteellisten julkaisujen ja väitöskirjojen perusteella. Tutkimuksen arviointikriteerit tarkentuvat myöhemmin
syksyllä. n
OYS-­‐erva VTR-­‐rahoitus v. 2002 -­‐ 2015 OYS-erva VTR-rahoitus
v. 2002―2015
10 000 000
8 000 000
6 000 000
4 000 000
2 000 000
0
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
T
rahoitusjärjestelmä muuttui vuoden 2012 alusta. Terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien on
perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen
edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus asetti 14.11.2011 alueellisen tutkimustoimikunnan 1.1.2012 alkavaksi nelivuotiseksi toimikaudeksi.
Toimikunnassa on 11 jäsentä erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii johtajaylilääkäri AinoLiisa Oukka ja esittelijänä tutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemi.
Alueellinen tutkimustoimikunta
määrittelee yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa tutkimustoiminnan tavoitteet ja painoalueet nelivuotiskausittain. Valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen
(VTR) myönnetään tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella.
Vuosina 2012–2015 STM on jakanut
rahoituksen erityisvastuualueille prosenttiosuuksina perustuen vuosien
2008–2010 tutkintojen ja yliopistosairaaloissa tehtyjen tieteellisten artikkeleiden ja väitöskirjojen perusteella.
erveyden tutkimuksen
kuva Sylvi Savolainen
OYS-erva
tutkimustoimikunta
* Vuodet 2002-­‐2011 muutettu vuoden 2012 arvoon * Vuodet 2002―2011 muutettu vuoden 2012 arvoon
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAAN ERITYISVASTUUALUEESEEN ELI ERVAAN KUULUVAT Lapin sairaanhoitopiiri, LänsiPohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja perus­palvelukuntayhtymä Kiuru. OYS:n ervalla asuu noin 741 000 henkeä ja se
kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta.
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
21
TEKSTI Mar t ti A hlstén
OYS:N UUDISTAMINEN
käynnistyy pohjoisesta
Lasten ja naisten sairaalan sijoittamispäätös määrittelee koko OYS:n uudistamisen,
kun myös muu osa ydinsairaalasta alkaa aikanaan nousta sen välittömään läheisyyteen.
S
airaanhoitopiirin val-
päätti joulukuussa, että Lasten ja
naisten sairaalan (LaNa) rakentamista aletaan valmistella pohjoisen vaihtoehdon
pohjalta. Puolen vuoden jatkovalmistelun jälkeen sairaanhoitopiirin hallitus on päätynyt lopullisesti pohjoisen vaihtoehdon
kannalle. Valtuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 8.6., mutta
painoaikataulujen takia päätöstä
ei ehditty saada tähän lehteen.
”Lasten ja naisten sairaalan
sijoittamispäätös ohjaa sen, miten tuleva OYS alkaa rakentua.
LaNa on osa ydinsairaalaa, jonka
kaikki toiminnot pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle
toisiaan. Muista ydinsairaalan
22
tuusto
P OH J ANP IIRI 3/2015
osahankkeista ei ole vielä päätöksiä”, ohjelmajohtaja KariPekka Tampio kertoo.
Tavoitteena tuottavuuden
parantaminen
Pohjoisen rinnalla valmistelussa
on ollut mukana vaihtoehto, jossa uusi rakennuskanta sijoitettai-
siin nykyisen lasten sairaalan ja
kantasairaalan väliselle alueelle.
Lisäksi on tutkittu mahdollisuutta sijoittaa lasten ja naisten sairaala OYS:n tontin etelälaidalle.
”Kaikkien kolmen vaihtoehdon kohdalla on analysoitu toimintojen mahdollisten integraatioiden hyötyjä koko sairaalan
tulevalle toiminnalle. Tavoittee-
Tavoitteena on ollut löytää
ratkaisu, joka tukee parhaiten
tuottavuuden parantamista.
na on ollut löytää ratkaisu, joka
tukee parhaiten tuottavuuden
parantamista ja jossa potilaita
tarvitsee siirtää paikasta toiseen
mahdollisimman vähän”, Kari –
Pekka Tampio kertoo.
”Pohjoisen vaihtoehtoa puolsi
se, että tulevaisuudessa pääosa
leikkaustoiminnoista pystyään
sijoittamaan lähelle toisiaan.
Toinen tekijä oli Oulun kaupungin Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen sijainti alueen pohjoisosassa. Yhteistyön tiivistyessä fyysinen läheisyys katsottiin
eduksi.”
Rakennustöihin
kaavamuutoksen jälkeen
Rakentamista valmistelevat työt
ovat käynnistyneet. Tässä vaiheessa suunnitellaan ja aletaan
toteuttaa niin sanottuja infrastruktuurin muutoksia. Sellaisia
ovat esimerkiksi uudet kulkuväylät, höyrylaitoksen muutokset ja
sähköpääkytkinaseman siirtäminen. Välinehuollon uusien väistötilojen rakentaminen on jo
aloitettu.
Varsinaisten rakennustöiden
käynnistyminen edellyttää alueen asemakaavan muutosta. Sille ei ole nähtävissä esteitä, mutta prosessi ei ole kovin nopea.
Uusi kaava on lainvoimainen aikaisintaan vuoden 2016 kesällä,
minkä jälkeen rakentaminen
voidaan aloittaa. Ei olisi mitenkään yllättävää, jos töihin päästäisiin vasta vuoden 2017 puolella. Tulevaisuuden sairaalan muita osahankkeita valmistellaan
koko ajan LaNan etenemisen
rinnalla. n
Kerromme
mielellämme
lisää, ota
yhteyttä!
Tanja Vahvelainen
koulutuspäällikkö
puh. 044 529 0032
[email protected]
Tuukka Rantanen
koulutuspäällikkö
puh. 044 529 0044
[email protected]
Ilmoittaudu koulutuksiin:
sairaanhoitajat.fi/koulutus
Täydennyskoulutusta
potilaan parhaaksi
sairaanhoitajat.fi/koulutus
Fiocan koulutuskalenteri osoitteessa:
sairaanhoitajat.fi/koulutus
ä ryhmä
Kerätkä ostanne!
aati
organis
t:
lennukse
Ryhmäa
%
0
-1
ä
e
k
6-10 hen
%
nkeä -15
11-15 he
Hoitotyön esimiesten
valmennuspäivät
26.–27.8.2015 Tampere
Esimiesten valmennuspäivillä
käsitellään työelämän erilaisia,
haastavia tilanteita ja niistä
selviämisen keinoja.
Päivien teemoja ovat mm.
eri-ikäisten ja erilaisten persoonien johtaminen, jaettu johtajuus, haasteellisten esimiestilanteiden hallinta ja esimiestyön
sudenkuopat.
Valmennuksessa pohditaan
myös esimiestyön tuloksellisuutta ja mittareita, mietitään
kuinka uudet käytännöt saadaan organisaation toimintaan
ja mitä osaamisen johtaminen
käytännössä on.
Valmentajana toimii mm.
psykologi ja
kirjailija Tony
Dunderfelt.
Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 3.8.2015.
Hoito- ja palvelusuunnitelma
Uudistuva lääkehoitosuunnitelma
Potilaan ja ammattilaisten tukena
21.10.2015 OYS
15.9.2015 Rovaniemi
16.9.2015 Kokkola
17.9.2015 Seinäjoki
Hoito- ja palvelusuunnitelma
on lakisääteinen. Tunnistatko
sen tarjoamat mahdollisuudet
työssäsi?
Koulutuksessa tarkastellaan
Terveyshyötymallia, Hoito- ja
palvelusuunnitelman taustalla
olevaa lainsäädäntöä ja Hoitoja palvelusuunnitelman tarkoitusta ja mahdollisuuksia.
Lääkehoitosuunnitelma tulee
uudistumaan ja uutuutena on mm.
osio: teknologia lääkehuollossa.
STM:n mukaan jokaisessa
lääkehoitoa toteuttavassa yksikössä tulee olla kirjallinen lääkehoitosuunnitelma.
Tule kuulemaan kuinka muutokset vaikuttavat organisaatiosi
suunnitelmaan.
Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 5.10.2015.
Ilmoittaudu koulutuksiin noin kahta viikkoa
ennen osoitteessa sairaanhoitajat.fi/koulutus
SimPro -konferenssi 2015
Ensimmäinen kansallinen simulaatio-oppimisen tieteellinen konferenssi
24.–25.8.2015, Jyväskylän yliopisto, Agora
Tule kuulemaan alan asiantuntijoiden luentoja, oppimaan
työpajoihin ja verkostoitumaan
alan tutkijoiden ja kouluttajien
kanssa.
Konferenssin teemoja
ovat: simulaatiopedagogiikka,
tutkimus- ja kehittämistyö,
kirurgiset simulaatiot ja kurssimuotoinen koulutus sekä
organisaatio-oppiminen ja
viestintä.
M N
Tutustu konferenssin ohjelmaan ja
ilmoittaudu viimeistään 31.7.2015.
SM
ristikko
24
Po hja n piir i 3/2015
P OH J ANP IIRI 3/2015
Pohjanpiiri-lehden 2/2015 ristikon ratkaisu:
Fysioterapeuttinen
tutkimus ja hoito
– lähetteellä tai ilman!
• Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia
• Leikkauksen jälkeinen fysioterapia
• OMT-fysioterapia • Pilates
• Kivun hoito (mm. akupunktio)
sAIRAANHOItOPIIRIN KEsÄjuHLA 14.8.2015
NÄHHÄÄN
NALLIKARIN BEACHILLÄ
PE 22.8.2014 KLO 18.30
Kesäjuhlaan on tervetullut koko
sairaanhoitopiirin henkilökunta!
Pääesiintyjänä upea Virve Rosti!
Lisäksi lavalla Oululainen Rakettiryhmä.
Ilmoittautuminen PPsHP:n
koulutusjärjestelmään 18.5. alkaen.
Ylivieskasta ja Oulaisista järjestetään
bussikuljetus Nallikariin.
tervetuloa!
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
25
T E K S T I L ä k s y M a r j a -L i i s a , F T, T H M , le ht or i , D i a k on i a - a m m at t i k or k e a k o u lu , Jo ht a m i ne n j a p a l v e luj ä r j e s t e l m ät
H a ap a l a i ne n Pau l a , K M , T H M , le ht or i , D i a k on i a - a m m at t i k or k e a k o u lu , Jo ht a m i ne n j a p a l v e luj ä r j e s t e l m ät
Hoitohenkilökunnan kokemuksia
MAPA–KOULUTUS
väkivaltatilanteiden
ehkäisijänä
Väkivaltatilanteet vähentävät työntekijän työhyvinvointia
pitkänkin aikaa tapahtuman jälkeen.
V
iimeaikaisten
tutki-
mukaan hoitohenkilökunnasta yli
puolet on joutunut
viime vuosien aikana jonkinlaisen aggression kohteeksi työpaikallaan. Aggressio on ilmennyt
fyysisenä väkivaltana, sen uhkana, sanallisena nimittelynä tai arvosteluna. Fyysisen väkivallan
kokemukset tapahtuvat useimmiten vastaanotolla tai käytävällä. Fyysinen väkivalta oli ollut
yleisimmin tavaroiden heittelyä
tai tönimistä. Henkistä väkivaltaa on koettu yleisimmin puhelimessa syyttelynä, nimittelynä ja
uhkailuna.
Hoitotyössä on perinteisesti
vaiettu potilaiden ja omaisten
aggressiivisesta käyttäytymisestä. Sitä ei ole huomioitu työturvallisuusriskinä. Sairaalassa potilaat ja omaiset joutuvat kosketuksiin voimattomuuden ja haavoittuvuuden tunteiden kanssa.
Nämä tunteet kanavoituvat vihan synnyttämänä aggressiivisuutena.
Aggressiivinen käyttäytyminen on välineellistä tai emotionaalista. Välineellisenä aggressiona mm. kilpailutilanne voi
laukaista väkivaltaisen tilanteen.
Emotionaalisen aggressiivisuuden laukaisevat hyökkäykset,
frustraatiot ja loukkaukset. Toimeenpanevana tekijänä on vihantunne, joka pitää saada puremusten
26
P OH J ANP IIRI 3/2015
tuksi keinolla millä hyvänsä.
Aggressiivisuus voi olla myös vihamielisyyttä tai vihaisuutta.
Tällöin on kyseessä epäsuora aggressiivisuus, jolla on tarkoitus
tuottaa toiselle vahinkoa.
Koulutus vähentää
väkivallan uhkaa
Väkivaltatilanteen laukaisee jokin tekijä. Näitä tekijöitä ovat
sairaalaan joutuminen, potilaan
itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, pitkäaikaispotilaiden välinen välienselvittely, vastentahtoinen hoitotoimenpide, potilaan rajoittaminen verbaalisesti,
potilaan itsensä vahingoittamisen estäminen, potilaan kanssa
tehdyn sopimuksen pettäminen
tai hoitajan ammatillisuuden
puuttuminen. Potilaiden väkivaltainen käyttäytyminen hoitohenkilökuntaa kohtaan ilmenee
fyysisenä tai verbaalisena väkivaltana, paikkojen rikkomisena,
tai jopa aseella uhkaamisena.
Väkivaltatilanteita ennakoidaan välttämällä potentiaalisia
väkivaltatilanteita. Hyvä hoitotyön organisointi, suunnitellut
työmenetelmät ja työympäristön
turvallisuuden varmistaminen
ehkäisevät väkivaltatilanteita.
Väkivallan riski vähenee, jos
henkilökuntaa on riittävästi, asiakkaita palvellaan hyvin ja hoito- ja odotustilat ovat viihtyisät.
Mikäli haastavan käyttäytymisen rauhoittaminen ei onnistu, turvaudutaan viimeisenä keinona potilaan tai asiakkaan fyysiseen kiinnipitämiseen. Kiinnipitäminen perustuu potilaan
luonnollisten liikeratojen hallittuun ja kivuttomaan rajaamiseen
sekä samanaikaiseen hoidolliseen vuorovaikutukseen. Myös
Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käyttää MAPA:a oman
henkilökuntansa kouluttamiseen.
Teoriaa ja käytännön
harjoituksia
Samoin asianmukainen henkilökunnan koulutus pienentää
väkivallan uhkaa. Väkivallan
kieltäminen tai välinpitämättömyys sen olemassaolosta on hoitohenkilökunnalle suurin turvallisuusuhka.
MAPA kehitetty erityisesti
hoitohenkilökunnalle
Viime vuosina on havahduttu
hoitohenkilökuntaa uhkaavan
väkivaltaongelman vakavuuteen.
Sairaaloissa koulutetaan hoitajia
MAPA- menetelmien mukaisin
koulutusmallein. MAPA - Management of Actual or Potential Aggression on koulutusmalli, joka
on kehitetty Keelen yliopistossa,
Cheddletonin St Edwardsin sairaalassa ja Birminghamin Reaside-klinikalla. Sen menetelmiä
hyödynnetään aggression ja väkivallan kohtaamistilanteissa.
Menetelmän antamat tiedot
ja taidot väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja fyysiseen kiinnipitämiseen on kehitetty erityisesti hoitohenkilökunnalle. Kehitettäessä on otettu huomioon
hoitotyön asettamat eettiset ja
ammatilliset vaatimukset, potilasturvallisuus ja potilaslähtöisyys. Keskeistä menetelmässä
on haastavan käytöksen ennakointi hoidollisen vuorovaikutuksen ja toiminnallisuuden keinoin.
MAPA- koulutus kehittää työntekijöiden valmiuksia kohdata
potilaiden ja omaisten haastavaa käyttäytymistä ja hallita tilanteita, joihin voi liittyä väkivaltaista käyttäytymistä. Malli
opettaa haastavan käytöksen
välttämistä hoidollisen vuorovaikutuksen ja ennakoinnin keinoin. Koulutukset muodostuvat
sekä teoriasta sekä käytännön
harjoituksista.
Koulutuksella vaikutetaan
hoitajien asenteisiin ja käytökseen hoidettaessa aggressiivisia
potilaita. Koulutuksen laajuus
määritellään toiminta- ympäristön asettamien vaatimusten ja
henkilöstön osaamistarpeiden
mukaan. Tähän vaikuttaa esimerkiksi uhka- ja väkivaltatilanteiden esiintymisen todennäköisyys ja riskitekijät työssä. MAPA- koulutukset koostuvat teoreettisesta opiskelusta sekä
käytännön harjoituksista.
MAPA- koulutus sisältää teoriaa aggressio- ja väkivaltailmiöistä, aggression esiintymiseen
liittyvistä tekijöistä ja lainsäädännöstä. Koulutuksessa käsitellään ammatillisen toiminnan keskeisiä eettisiä näkökulmia ja vuorovaikutusta rajoitettaessa yksilön itsemääräämisoikeutta ja
puututtaessa fyysiseen koskemattomuuteen. Koulutuksessa opitaan haastavan käyttäytymisen
de-eskalaatiomalli. De-eskalaatiotaitojen lisäksi harjoitellaan
fyysisiä tekniikoita, joiden avulla
voidaan irtaantua toisen henkilön
otteista.
Tekniikoiden avulla avustetaan työtoveria hätätilanteessa
tai tehdään hallittu fyysinen väliintulo. Fyysisten väliintulojen
ja kiinnipitojen harjoitteluun sisältyy niihin liittyvien riskitekijöiden minimoiminen ja tilanteen jälkipurku. Kaikessa toiminnassa korostuu potilaan kunnioittava kohtaaminen.
MAPA- koulutusmallissa huomioidaan hoitoympäristö: kiinnitetään huomio seikkoihin jotka
voivat vaarantaa henkilökunnan
tai potilaiden turvallisuutta.
Hoitoympäristössä voi olla
ahdasta ja levotonta. Tämä voi
johtua siitä, että käytävillä on ylimääräisiä sänkyjä, joissa on ylipaikoilla olevia potilaita. Huono
valaistus rasittaa ja jatkuva melu ärsyttää. Toimivan hälytysjärjestelmän puuttuminen voi olla
ongelma. Nämä tekijät voivat lisätä väkivallan esiintymistä hoitoympäristössä.
Väkivaltatilanteita ennakoidessa potilaan esitietoja, käyttäytymistä, ulkoista olemusta ja
hänen puhettaan analysoiden
yritetään luoda arvio potilaan
vaarallisuudesta. Potilaan kanssa pyritään keskustelemaan, hänelle annetaan huomiota ja aikaa. Pyritään selvittämään, mikä
hänen tilanteensa on.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa potilaan poikkeavaan
käytökseen puututaan, sitä pienempi on todennäköisyys, että
tilanne muuttuu väkivaltaiseksi.
Koulutus lisää
turvallisuuden tunnetta
Oulun yliopistollisen sairaalan ja
Diakonia-ammattikorkeakoulun
yhteistyönä vuonna 2014 tehdyn
opinnäytetyön tulosten perusteella näyttää, että sairaalan eri
yksiköissä järjestetty MAPAkoulutus on lisännyt vastaajien
kokemuksia turvallisuudesta ja
osaamista ratkaista hankalia, jopa väkivaltaisia tilanteita sekä
niiden uhkaa. Vastaavan koulutuksen tarve on erityisen ilmeinen uusien työntekijöiden kohdalla, mutta myös kertauskursseja tarvitaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan MAPA- koulutuksen lisäksi
kokemusta työturvallisuudesta
lisäävät työpaikan rakenteelliset
ratkaisut ja erilaiset turvalaitteet
kuten kannettavat hälytinlaitteet. Näitä puutteita eniten koettiin olevan yhteispäivystyksessä,
enemmän kuin psykiatrian osastoilla.
Työturvallisuutta heikentäviä
tilanteita tapahtuu eniten iltavuoroissa, yhteispäivystyksessä
myös yöaikaan. Päiväaikaan,
kun suurin osa henkilökunnasta
on kokoontunut erilaisiin suljettuihin tilaisuuksiin esimerkiksi
raporteille, turvallisuuden tunnetta heikentävät isot, paikalla
olevat potilasmäärät.
Psykiatrisilla osastoilla potilaiden vähäiset aktiviteetit lisäävät levotonta käyttäytymistä. Yhteispäivystyksessä omaiset toimivat usein provokatorisesti.
Tulosten mukaan myös potilaan
lääketieteellisellä diagnoosilla
saattaa olla merkitystä väkivaltatilanteiden syntyyn. Näiden yksittäisten diagnoosien perusteella ei voi kuitenkaan nimetä, minkälainen potilaan diagnoosi voi
johtaa väkivaltatilanteen syntymiseen.
Väkivaltatilanteiden jälkikäsittely oli psykiatrian tulosyksikössä yleisempää kuin yhteispäivystyksessä. Jälkikäsittelyn nähdään lisäävän henkilökunnan
työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Henkilökuntaa kannattaa
kouluttaa ja opettaa hallitsemaan väkivaltatilanteita. Tärkeintä on kuitenkin työturvallisuuden kohentaminen ennaltaehkäisyn keinoin. Äärimmäisen
tärkeää on potilaiden ja heidän
läsnäolevien läheistensä havainnointi, kuuleminen ja tilanteista
kertominen. n
Kiitämme sairaanhoitaja (AMK) Jukka Poutiaista,
jonka asiantuntijuuteen MAPAsta ja opinnäyte­
työhön Kokemuksia MAPA-toiminnasta PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirissä, 2014, Diakoniaammattikorkeakoulu, tutkimukselliset tulokset
perustuvat. Lähdeluettelon saa tarvittaessa
kirjoittajilta.
Uusinta osaamista tiiviissä muodossa
KOGNITIIVISEN LYHYTTERAPIAN
ERITYISPÄTEVYYS -OPINTO-OHJELMA
•
KOGNITIIVISEN TERAPIAN KOLMAS AALTO
TIETOISUUSTAIDOT TERAPIAN APUVÄLINEENÄ
alkavat syksyllä 2015 Helsingissä, Turussa ja Oulussa
www.netti.fi/integrum/koulutus
Puh. 02-2516 596
VKT-SÄÄTIÖ ● INTEGRUM-INSTITUUTTI
Vapaana PPSHP:n
virkistysmajoja
heinä-syyskuulle 2015
Hakemukset PPSHP Intran kautta. Sovellukseen
pääsee Intran alapalkista Työkalut-otsakkeesta
tai Henkilöstöasiat/etuudet.
Eläkkeellä, työ- tai virkavapaalla olevat sairaanhoitopiirin työntekijät tekevät anomuksen
puhelimitse tai sähköpostitse.
Oulun Medikiinteistöt Oy
Puh: 08 315 4335, 08 315 4365
Email: [email protected]
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
27
R a i m o, R a mpp a , K a r hu
R a m p p a k al a k at ti, K6 R 20
Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysio­terapeutti, joka on ollut töissä OYS:ssa ja Tahkokankaalla.
tikulla silmään – vanhoja muistellen
Ramppa
kalakattaa
Tuomari­
peliä!
J
ust nyt on menosa hirmunen tuo-
maripelin ruotiminen sosiaalisesa mediasa ku Suomi voitti
Venäjän ja tuomaria moititaan
oikeen isoilla alakukirijaimilla ja ei ne
laatusanat oo tänne sopivia. Oli kiva kuvaki veispuukisa männystä josa oli
ihanku silimä, oisko ollu oksarreikä?
Puusilimäksi lie haukuttu muun muasa.
Oonse määki tuomaripelin kohteeksi joutunu. Mun ensimmäinen seehveri
jonka omistin ja koulutin oli popo nimeltään. Laskuvarjohyppääjän kenkiä
sanottiin sillon popoiksi ja yks popo
muitten joukosa oli sitte tuo narttukoira. Meillä oli kerran kilipailut Hietasaaren koirakentällä, oli oikeen Pohojois-suomem mestaruuskisat.
Sieloli tuomarina yks heppu jolla oli
oikeen hyvä kaveri koirasa kans samasa
luokasa kisaamassa, arvokkaasta tittelistä, ku meijjän popo. Kisa oli tasaväkinej ja niihä ne pisteekki meni tasan.
Tuomari kuulutti että pistettem mennesä tasan voittaa se koira jollon enemmän arvostelusa kymppejä. Popolla oli.
Muttamutta, sitte alako se tuomaripeli. Ei se nyt käynykkää nii että nuita
sääntöjä nouvvatettaav vaa tuomari
kuulutti kohta uuvestaa, pienen tuumaustauon jäläkeen, että otetaan näijjen kahen koirav välillä vielä uusintana
seuraamine. Elikkä siinä koiram pittää
kulukia hihinankans ja iliman hihinaa
ohojaajan vasemmalla sivulla.
Tulokset kuulutettiin ja päätuomari
oli ”vanahan näkönen” – popo voitti.
Voitti Pohojois-suomen mestruuven.
Soli joskus vuonna -80, noin.
Sitte sen toisen koiran kans ei tarvinnu tuomaripeliä pittää ku se oli sitte oi-
keen niinku reilusti mestariluokan koira. Soli iso musta uros seehveri, Dargo.
Me kolome varastom poikaa, Esko, Timo ja minä, haimma sen Porin läheltä
ja tuotiin samalla armeijjallekki yks
musta uros, Masi tietysti nimeltää.
No nii tuomaripeli jatkuu aamulehesä tuon lätkätuomaroinnin tiimoilta.
Soli muuter Ruottalainen se tuomari.
Vaparilla on kerrav vuojesa ampumakisat tunnelikerroksesa. Pitänee enskerran osallistua siihenku siinä ei voi
pelata tuomaripeliä. Nimittäin soon pahavitaulusa reikä silläkohtaa mistä ol
luoti menny läpi ja soo sitte pistemäärä
siinä. Ei ne meijjäm poijjaat kyllä pellaakkaa tuomaripeliä – soor reilua porukkaa, tuo Vaparim porukka. n
Jo s ha luat t a r jot a mu i stel m ia si Pohja n­­pi i r i i n, ot a yhte y t t ä toi m it u k se en
sä h köp o st i l la ma r t t i.a h l [email protected] i t a i pu hel i mel la 050 0 582 588
28
P OH J ANP IIRI 3/2015
Psykiatrinen sairaanhoitaja
yhteispäivystyksessä
O
sairaalan yhteispäivystyksessä on aloitettu 9.2.15
lähtien psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottotoiminta.
Psykiatriselle sairaanhoitajalle ohjataan potilaita, joilla ensisijaisesti epäillään mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Hoidontarpeen arviointi tapahtuu yhteistyössä päivystävän lääkärin
kanssa.
ulaskankaan
Psykiatrinen sairaanhoitaja
voi sopia potilaan kanssa 1–3 ns.
kannattelukäyntiä vastaanotolleen ja järjestää tarvittaessa jatkohoidon potilaan kotipaikkakunnan mielenterveystoimistoon. Lääkityksistä hoitaja konsultoi lääkäriä.
Päivystysaikana konsultoidaan yhteispäivystyksen päivystäjää, virka-aikana Visalan lääkäriä tai tarvittaessa päivystävää
psykiatria Keski-Pohjanmaan
keskussairaalassa. Tarvittaessa
psykiatrinen sairaanhoitaja käy
Oulaskankaan sairaalan somaattisilla osastoilla tekemässä haastattalun/arvioinnin potilaalle,
jolla epäillään mielenterveyden
ongelmaa. Sairaanhoitajan käyntiin on kysyttävä potilaan suostumus.
Psykiatrinen sairaanhoitaja
osallistuu somaattisten potilai-
den hoitoon osana yhteispäivystyksen tiimiä. Sairaanhoitaja on
paikalla maanantaisin aamu- ja
iltavuoroissa, tiistaisin iltavuorossa, keskiviikkoisin aamuvuorossa ja torstaisin iltavuorossa,
sekä perjantaista sunnuntaihin
aamu- ja iltavuoroissa. Pääsääntöisesti ensikäynti on päivystyksenä klo 16 jälkeen. n
112-päivä Oulaskankaalla
kuva Minna Keskitalo
O
ulaskankaalla vietettiin
112-teemapäivää helmikuussa. Kävijät saivat
infoa vuoden 2014 ilmoitetuista
vaaratapahtumista. Hygieniahoitaja Jari Palola kertoi infektioihin liittyvistä riskeistä ja hänellä
oli mukanaan käsidesinfektion
huolellisuutta mittaava laite eli
kävijät saivat laittaa merkkiaineella varustettua huuhdetta kä-
Hygieniahoitaja
Jari Palola testaamassa käsidesinfektion tehokkuutta laitteen avulla.
Testihenkilönä
Sirpa Häkkinen
leikkausosastolta.
Työsuojeluvaltuutettu Päivi
Kaski seuraa testin
onnistumista.
siinsä ja laite näytti käsistä kohdat, joihin aine ei ollut yltänyt.
Työsuojelusta Päivi Kaski
”hoksautti” henkilökuntaa: Miten tunnistan työpaikan riskit?
Miten riskit luokitellaan? Erityisesti käytiin läpi henkisen kuormituksen arviointiin liittyvää riskiluokitusta
Työterveyshoitaja Hannele
Latvakoski Jokilaaksojen Työterveys Oy:stä oli paikalla. Häneltä henkilökunta kyseli paljon
muun muassa meluasioista ja
desibelimittauksista, yleistä työpaikan vaaratekijöihin liittyvää
asiaa.
Kävijät saivat jättää palautelaatikkoon vastausta kysymykseen, ”Mitä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet?” Kolme
parasta vastausta palkittiin. Palkinnon saivat: Anitta Lastikka
välinehuolto, Jari Palola leikkausosasto ja Leena Tikkala
laskentapalvelut. Palkinto oli Visalan sairaalan käsityöterapiassa
valmistettu avainhelminauha.
Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille kävijöille. Teitä oli yhteensä 98. n
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
29
kiitokset
k iito k s et s ä h kö p o s till a: liis a.a hl s te n @ ve r bi.fi
M
uistot asuvat eväskoreissa,
kävelyretkissä,
päivänokosissa,
L
ämpimät kiitokset yhteisistä
työvuosista ja muistamisista
kaikille työkavereilleni,
hymyissä, nauruissa, ilonkyynelissä.
jäädessäni eläkkeelle Sisät.teho-
Tavallisissa päivissä, pienissä
osastolta. Hyvää ja aurinkoista
hyvissä hetkissä.
kesää kaikille!
Aurinkoiset KIITOKSET yhteisistä
Eija Turpeenoja
vuosista ja muistamisista kaikille
työkavereilleni, joiden kanssa olen
saanut työskennellä osastolla 6!
Lämpöisin ajatuksin ja halauksin
Katja Törmi
”P
aras keino aloittaa hyvin
päivänsä
on ajatella herätessä;
eikö ole mahdollista
valmistaa päivän kuluessa
annos iloa yhdelle ihmiselle.”
(Nietzsche)
Lämpimät kiitokseni yhteisistä
vuosista,
hyvät työkaverit ja
yhteistyökumppanit!
Tuula Rauma
traumahoitaja
O
len saanut tehdä työtä yli
neljän vuosikymmenen ajan
Heikinharjun, Oys:n ja Oulun
TIESITHÄN, ETTÄ SINÄKIN OLET
VAPARILAINEN!
Vaparin jäseniä ovat kaikki PPSHP:n työntekijät,
eläköityneetkin. Lisää tietoa toiminnasta ja eduista
löytyy intranetistä: henkilöstöasiat/Vapari kansio.
Vaparin seniorien työryhmä vuodelle 2015
Ritva Kärkkäinen pj .........................044 050 4451
Seija Haikola siht..............................0400 317 627
Marja-Liisa Pylväs ...........................0400 297 396
Paula Halonen .................................050 511 0686
Aulikki Inkamo.................................040 746 3072
Laila Rantsi ......................................040 506 4031
Maija Kuivalainen ............................040 772 3557
Seija Raappana ................................0400 800 035
Marja Leena Huovila .......................044 080 9088
SEURAA ILMOITUKSIAMME OULU-LEHDEN
SEURATOIMINTA-PALSTALTA.
Medikiinteistöt Oy:n palveluksessa.
Työkaverit järjestivät ikimuistoisen
lämminhenkisen läksiäistilaisuuden
viimeisenä työpäivänäni.
Haluan kiittää kaikkia työkavereitani, yhteistyökumppaneita ja Oulun
Medikiinteistöt Oy:n asukkaita
vuosien varrelta.
Matti Sormunen
tekninen isännöitsijä
Oulun Medikiinteistöt Oy
30
P OH J ANP IIRI 3/2015
hoitoketjut
TEKSTI Liisa A hlstén
Virtaviivaistettu
hoitoketju
”
Uniapneaa sairastavalla potilaalla on
toistuvasti unenaikaisia hengityskatkoksia. Oireena on poikkeavaa päiväväsymystä tai unen levottomuutta. Oireet
tulevat vähitellen ja siksi potilas ei aina
tunnista niitä. Muita uniapnealle luonteenomaisia piirteitä ovat kuorsaus, aamupäänsärky ja suun kuivuus herätessä”, osaston ylilääkäri Riitta Mäkitaro kuvailee.
OYS:iin uniapnea-lähetteitä tuli viime
vuonna lähes 700, hoidon aloituksia oli
noin 200. Hoitotakuussa pysymiseksi
hoitoketjun työnjakoon tehtiin yhdessä
sovittuja uusia järjestelyjä. Suppea unipolygrafia eli diagnostinen tutkimus tehtiin aiemmin osalle kliinisen neurofysiologian laboratorossa (KNF) ja osalle potilaista keuhkosairauksien poliklinikalla.
1.5.2015 alkaen diagnostiikka tehdään vain KNF:n kautta. Tutkimus on
nykyään pääsääntöisesti polikliininen.
Potilas hakee unipolygrafia-laitteen poliklinikalta, nukkuu laitteen kanssa yön
kotonaan ja palauttaa sen sitten takaisin. Lähetteen tehnyt lääkäri saa nyt
suoraan KNF:stä tiedon, onko potilaalla tautia vai ei.
Hoitona laihdutus ja
ylipainehengitys
hoitoketjut
Uniapneaan liittyy usein ylipaino. Ensisijainen hoito uniapneassa on laihdutuksen lisäksi nenä- CPAP-hoito. Ylipaine-
Lähetteet uniapneatutkimuksiin lisääntyivät niin hurjaa vauhtia,
että hoitotakuun määrittelemissä aikarajoissa oli vaikea pysyä
hoidon aloituksen osalta. Aikaisemmin sekä diagnostiikka, hoito
että seuranta tapahtuivat Keuhko­sairauksien poliklinikalla, josta
muodostui hidastava pullonkaula. 2015 hoitoketjun työnjakoa
yksinkertaistettiin ja selkiytettiin. Uudella järjestelyllä potilas­
virrat saadaan ohjautumaan tasaisemmin.
hengitys nenän kautta pitää hengitystiet
auki. Hoidon aloitus tapahtuu aina keuhkosairauksien poliklinikalla, samoin kun
ensimmäisen vuoden seuranta.
”Nenä-CPAP-hoito pitää potilaat toimintakykyisenä ja normaalisti nukkuvina. Yleinen kommentti potilailta on,
että puolisot ovat mielissään konehoidosta kun yöuni rauhoittuu ja kuorsaus
loppuu”, Riitta Mäkitaro kertoo.
Tarvittaessa, käytetään hoitona
kuorsauskiskoa ja hyvin harkiten kirurgisia toimenpiteitä. Nämä ovat hammas- ja suusairauksien klinikalla tai
korvaklinikalla tapahtuva hoitoja. Muut
unihäiriöt tutkitaan ja hoidetaan neurologian klinikalla.
”Aikaisemmin hoitoketjun prosessi
oli aikaa vievä. Lähetteet tulivat meille
keuhkosairauksien poliklinikalle ja me
lähetimme ne KNF:lle. Vastaus tuli
meille ja me lähetimme sen terveyskeskukseen. Uuden työnjaon mukaisesti
potilaat ohjautuvat tasaisemmin ja pääsevät hoitoon nopeammin.
Vuosikontrollit
terveyskeskuksessa
Uuden mallin mukaan terveyskeskuslääkäri tai muu lähettävä lääkäri saa
vastaukset suoraan KNF:stä. Jos uniapnea todetaan, niin sitten lähete hoitoa
varten keuhkosairauksien poliklinikalle. Jo aiemmin sovitun mukaisesti ne-
nä-CPAP-hoidon vuosikontrollit tapahtuvat terveyskeskuksessa. Siellä vuosikontrollin yhteydessä myös uusitaan
varusteet ja tarkistetaan koneen rekisteröimät käyttötunnit.
Laitteen suodattimet ja maski vaihdetaan vuosittain. Käyttöongelmat, esimerkiksi epäsopiva maski tai limakalvo-ongelmat tulevat esiin yleensä jo ensimmäisen vuoden aikana ja siksi ne tulevat usein myös hoidettua ennen kuin
potilas siirtyy terveyskeskuksen seurantaan.
Käyttötuntien rekisteröinti tuli käyttöön jo vuosia sitten, kun huomattiin,
että osalla potilaista laite on kotona
käyttämättä. Koska laitteet ovat kuitenkin terveydenhuoltojärjestelmän omistamia, niiden käyttöä nyt myös seurataan. Jos potilas ei pysty tai halua käyttää laitetta, se palautetaan sairaanhoiOulun yliopiston opiskelijat
topiirille.
”Hoitoketju onnuorisopsykiatrian
uudistettu yhteisymlahjoittivat
märryksessä kaikkien osapuolten kansyksiköille
sa. Laitehoitoon olemme kouluttaneet
jokaisesta terveyskeskuksesta heidän
Oulun yliopiston opiskelijat lahjoittivat 7.1.2015
nimeämänsä hoitajan. Alueen uniapPPSHP:n nuorisopsykiatrian yksiköille huomattavan
nea-vastuuhoitajat kutsutaan vuosit(1900 €) lahjoitussumman. Lahjoitus käytetään nuotain yhteistapaamisiin, jotta hoitoketjurisopsykiatrialla sekä avo- että osastohoidossa olevien
toiminta pysyy yhtenäisenä ja ongelpotilaiden hyväksi. Nuorisopsykiatria kiittää! n
miin voidaan puuttua”, Riitta Mäkitaro
sanoo.
Hoitoketjua on näin selkiytetty ja yksinkertaistettu. n
Hoitoketju on alueellinen ohje sille miten tiettyä sairautta potevien hoito ja siihen liittyvä työnjako kannattaa
järjestää. Hoitoketjut julkaistaan Terveysportin tietokannoissa, ja suora linkki hoitoketjuihin löytyy ESKOn
”Linkki” –painikkeen alta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee ja päivittää hoitoketjua aktiivisesti.
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
31
henkilöstöedustajan mietteitä
R a ij a K e r ä ne n
t yö s u oje lu v altu utettu
Kunnioitus ja arvostus
yhteistoiminnan
ja yhteistyön
lähtökohtana
T
ilmenevä kunnioitus opitaan
mallioppimisen kautta varhain omassa kasvuympäristössä. Kunnioitus ja väheksyntä ovat
toistensa vastapari. On hyvä miettiä,
miten itse toimii? Onko omassa toiminnassa parantamisen mahdollisuutta?
Väheksyvä asenne ohjaa moittimalla
ja ankaruudella. Epäonnistumisen korostaminen johtaa siihen, että yksilön
itsetunto ja halu yrittää heikkenee.
Kunnioittava suhtautuminen puolestaan tuo esiin yksilön myönteiset ominaisuudet ja korostaa onnistumista. Tämä yleensä johtaa haluun onnistua lisää
ja yrittää enemmän.
Se miltä ihmisestä tuntuu, on tärkeää sekä henkilökohtaiselle että työyhteisön menestykselle ja sen yhteistoiminnalle. Osoittamalla sanoilla ja teoilla,
että arvostamme toinen toisiamme
voimme saada ihmeitä aikaan. Yhteishenki on tärkeä asia saamaan hyvää tulosta.
PPSHP:n Hyvä kohtelu -toimintamalli määrittää hyvän käyttäytymisen
jokaisen oikeudeksi ja velvollisuudeksi.
Työyhteisön ilmapiiri rakentuu ihmisten
keskinäiseen arvostukseen, joka raken-
32
yöyhteisön ihmissuhteissa
P OH J ANP IIRI 3/2015
taa luottamusta ja osallisuutta moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen.
Ristiriitatilanteet työyhteisöissä ovat
yleensä hyvin monisyisiä. Usein on epäselvää, mitä tilanteessa on todella tapahtunut. Lisäksi tilanne saattaa vaikuttaa erilaiselta eri osapuolten mielestä. Työyhteisön on tunnistettava epäasiallinen käyttäytyminen ja kyettävä
ottamaan se puheeksi sekä puuttumaan
siihen ajoissa.
Omassa työssäni olen törmännyt eri
ikäluokkien välisiin ristiriitoihin. Ikääntyneet työntekijät voivat kokea painostusta työelämästä poistumiseen ja eläkkeelle siirtymiseen. Nuoret, vasta työelämään tulleet työntekijät puolestaan
saattavat kokea, etteivät ole tasavertaisia työntekijöitä konkarityöntekijöiden
kanssa. Työyhteisössä pitäisi oppia arvostamaan sitä, että eri-ikäiset työntekijät tuovat työelämään oman osaamisensa – kokeneet työntekijät hiljaisen
tiedon ja uudet työntekijät ajantasaisen
uuden tiedon nykyajan mahdollisuuksineen.
Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen on noussut esille julkisuudessa
tänä keväänä helsinkiläisen punk-yhtye
Pertti Kurikan Nimipäivät (PKN) myötä.
Suomen edustajaksi Eurovision laulukilpailuun valittu yhtye on raivannut tietä kehitysvammaisten henkilöiden hyväksymisen ja arvostamisen puolesta.
Kulttuuriantropologian yliopistolehtori
Taina Kinnusen mukaan (Kaleva
24.5.2015) PKN oli toiseudessaan vielä
kuitenkin liikaa euroviisuformaatille,
puhumattakaan televisioyleisöstä. Yhtyeen esiintymisen alkaessa viisuyleisön
halvaantuminen oli silmiinpistävää.
Toimialueellani kehitysvammahuollossa olen tutustunut itseäni puhuttelevaan voimauttava vuorovaikutus toimintatavan käyttöön, jolla henkilökuntaa valmennetaan kommunikoimaan
vaikeasti kehitysvammaisten tai autististen ihmisten kanssa. Toimintatavassa harjaannutetaan tunne- ja tarvetaitoja, tarkastellaan empatian merkitystä
hyvinvoinnissa sekä tehdään hyväksyvän läsnäolon harjoituksia. Voimauttavan vuorovaikutuksen oppeja on helppo
hyödyntää kaikenlaisissa ihmissuhteissa; parisuhteessa, lasten ja iäkkäiden
vanhusten kanssa, ystävyyssuhteissa
sekä työpaikoilla.
Tällaisin miettein toivotan kaikille
lukijoille hyvää kesänaikaa! Annetaan
kaikkien kukkien kukkia! n
”
Kuntotestauspäivän ryhmät
täyttyivät ennakkoilmoittautujilla
Tänä vuonna Ouluhallin hyvinvointitapahtuma toimi kuntotestauspäivänä ja osallistujia oli
PPSHP:stä 50. Ryhmiin oli ennakkoilmoittautuminen ja ne olivat täynnä. Jokainen osallistuja
sai omasta kunnostaan tietoa ja
liikuntaneuvontaa mitä tulisi ja
kannattaisi tehdä kuntonsa
eteen”, terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo sanoo.
Testin päätteeksi tarjottiin lisäksi mahdollisuutta osallistua
ryhmänä lihashuoltoon.
Kommentti eräältä kävijältä
”Jos meidän työyhteisössä olisi
tietty, että tämä on näin monipuolinen ja yksilöllinen, olisi
meiltä tullut varmaan enemmänkin”, hän kertoo.
Testauspäivä toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin ja
OAMK:n kanssa. Suunnitteilla
on ensi keväänä samantyyppinen
kuntotestauspäivä. Päivä toimii
hyvin tukien työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien alkukartoitusta. n
n Monipuolisella kuntokartoituksella saa
fyysisen kunnon
vahvuudet ja
kehityskohteet
selville. Se
toimii pohjana henkilökohtaiselle
liikuntasuunnitelmalle.
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
33
kuva Martti Ahlstén
Alijäämän kasvu huolestuttaa tarkastajia
P
ohjois -P ohjanmaan
sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta luovutti
vuoden 2014 tarkastuskertomuksen valtuuston puheen­
johtajalle, Esko Valikaiselle
(vas). Lautakunnan jäsenet vasemmalta: puheenjohtaja Ti­mo Savela, varapuheenjohtaja
Hemmo Heiskanen, jäsenet
Martti Turunen, Arja Porkka, Anneli Rissanen, Anne
Snellman ja Marjo Heikkinen sekä reviisori Ari Hietanen.
Tarkastuskertomuksessa todetaan muun muassa, että valtuuston asettamat toiminnalliset
ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena vähintään
tyydyttävästi. Talous oli varsin
hyvin tasapainossa, mutta tarkastuslautakunta esittää huolensa alijäämän kasvusta, vaikkakin
syynä oli potilasvahinkovelan
kirjaamisohjeen muutos.
Tarkastuslautakunta on huolissaan myös jonojen kehityksestä. Sen mukaan jonotilanteeseen
tulee vaikuttaa muun muassa tu-
levien remonttien ja sulkujen
huolellisella suunnittelulla, henkilöstön hyvällä rekrytoinnilla ja
johtamisella sekä tietohallinnan
kanssa tehtävällä suunnittelu- ja
kehittämistyöllä. Lisäksi lautakunta kehottaa sairaanhoitopiiriä pohtimaan, miten sisäistä ja
ulkoista viestintää voitaisiin kehittää. n
kuva Valtioneuvosto/Sakari Piippo
Kolme porrasta SOTEeen
S
osiaali- ja terveysmi-
jatkaa soteuudistuksen valmistelua hallitusohjelman mukaisesti. Ohjelmaan on
kirjattu, että julkisen sosiaali- ja
terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se
tarkoittaa, että kaikkien julkisten
sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu
vaaleilla valituille valtuustoille.
Hallitusohjelman mukaan sotealueita on enintään 19.
Uudistus on tarkoitus toteuttaa kolmiportaisena. Ensimmäisellä portaalla ratkaistaan soterakenteet. Toisella portaalla
muutetaan rahoitusjärjestelmä
34
nisteriö
P OH J ANP IIRI 3/2015
yksikanavaiseksi. Kolmannella
portaalla lisätään kansalaisten
valinnanvapautta ja monipuolistetaan palvelutuotantoa.
Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta
keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. n
TEKSTI Liisa A hlstén
K U VAT Me d i k i i nt e i s t ö t
Kukitettua Matti Sormusta
eläkkeelle saattamassa entinen
talonmies Paavo Erkkilä, Raisa
Kesti, Anneli Vuoti, Sirpa Kärki
ja Markku Kiviniemi.
Monivaiheinen tie
Sairaalan lämmittäjästä
TEKNISEKSI ISÄNNÖITSIJÄKSI
Mukava työyhteistö on pitänyt miehen otteessaan neljäkymmentä vuotta.
65 vuoden ikä on hänestä kuitenkin sopiva eläkkeelle siirtymiselle.
M
Sormusen
Heikinharjun sairaalasta alkanut
työura sairaanhoitopiirin palveluksessa on ollut pitkä ja monivaiheinen. Kun
hän aloitti työnsä sairaalassa, se
oli kuntainliiton, mutta myöhemmin se toimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Bmielisairaalana.
”Heikinharjun sairaalan lämmittäjänä aloitin vuonna 1975.
Kun sairaala myöhemmin muuttui pakolaiskeskukseksi, lähdin
opiskelemaan Mikkeliin LVI-teknikoksi. Opiskeluaikana olin kesäisin Sairaalarinteen asuntoalueen talonmiehenä”, hän kertoo.
Opiskelurupeaman jälkeen
hän toimi LVI-huollon erikoisammattimiehenä ja LVI-huoltomestarina sekä valvontakeskukatti
sen esimiehenä. Valvontakeskus
on paikka, johon kaikki vikailmoitukset tulevat ja sieltä lähetetään korjaustarpeen mukaan
joko sähkö- tai putkimies tai puhelinasentaja vian korjaajaksi.
Isänöitsijäksi
Medikiinteistöön
Vuonna 2000 perustettiin sairaanhoitopiirin omistama Medikiinteistöt Oy, johon häntä pyydettiin tekniseksi isännöitsijäksi.
Medikiinteistöjen omistuksessa
on Sairaalanrinteen kerrostalot
ja Maakotkantiellä oleva pieni
kerrostalo. Asuntoja on kaikkiaan noin 500.
Joissakin huoneistoissa on
toimistoja, esimerkiksi ammattiliittojen toimistoja. Joitakin huoneistoja on otettu potilashotelli-
käyttöön.
Medikiinteistöjen
omistuksessa on myös lomaasuntoja ja lomamökkejä mm.
Rukalla, Syötteellä, Rokualla ja
Vuokatissa.
Teknisenä isännöitsijänä Matti Sormunen vastaa näiden kaikkien kunnossapidosta. Asuntoja
on remontoitu nykyajan vaatimuksia vastaaviksi esimerkiksi
keittiöitä ja kylpyhuoneita saneeraamalla. Myös loma-asunnot
tarvitsevat aika ajoin päivitystä
nykypäivän lomatarpeita ajatellen.
Sairaalan henkilökunta
etusijalla Sairaalarinteen
asuntoihin
Sairaalarinteen asuintalot rakennettiin 70-luvulla, kun kasvava uusi yliopistosairaala tarvitsi
asuntoja työntekijöilleen. 12-kerroksisissa taloissa oli soluasuntoja ja 5-kerroksisissa taloissa
perheasuntoja.
Myöhemmin soluasunnot
vuokrattiin yhden työntekijän
käyttöön.
”Remontteja on nykyisin helpompi toteuttaa, kun Medikiinteistöt voi käyttää vuokratuottoja kiinteistöjen kunnossapitoon”,
Matti Sormunen tyytyväisenä toteaa.
Keväällä osa asunnoista tyhjenee, mutta jo elokuussa, kun
uusi lukukausi alkaa, on taas uusia tulijoita. Ensi syksynä hän on
jo eläkepäiviä viettämässä eikä
enää ole vastamassa tulijoiden
tarpeisiin. Uusi oma mökki odottaa rakentajaansa. Siellä on mukava viettää aikaa lastenlasten
kanssa puuhaillen. n
PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5
35
Reflex suihku- ja wc-tuoli
Sopimustuotteenne inkontinenssien hoitoon
Anaalitamponi
RecaCare
Erikoiskatetri
IQ Cath
Miellyttävä, yksilöllinen
ja käyttövarma uutuus
ulosteinkontinenssin hoitoon.
Manfred Sauerin IQ Cath on
pisarakärkinen erikoiskatetri
vaativaan käyttöön.
Tukee sisäisen sulkijalihaksen
toimintaa ja takaa käyttövarmuuden
kaikissa tilanteissa.
Turvallinen käyttöaika on jopa 20 h.
IQ on turvallinen käyttää ja
sillä voi korvata Tiemannin.
Pisarakärki ja joustava kaulaosa
takaavat helpon liikkuvuuden
arpisessa ja ahtautuneessa
virtsaputkessa.
Liukuu hyvin myös spastisen
sulkijalihaksen läpi.
IQ ei aiheuta verivirtsaisuutta.
Saatavana luer lockilla.
UUTUUS
Sähköisesti korkeussäädettävä
ja kallistuva suihkutuoli.
Eteenkaartuvat käsinojat.
Aluemyyntipäällikkö
Jaana Junnonen
040 849 2248
[email protected]
www.rehamed.fi
RecaFem vaginaalitamponi
hoitaa huomaamattomasti virtsa­
inkontinessia kaikenikäisillä naisilla.
Useita kokovaihtoehtoja.
RehaMed
avain jota etsit
[email protected]
Tuotepäällikkö
Marika Vimpari
040 070 2207
[email protected]