Lehti 5/2015 - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN 5 2015 SAIRAANHOITOPIIRI Ouluun maailmanluokan testausympäristö terveysalan tuotekehitykseen s. 6 Saatavuus paremmaksi Hyvällä Potkulla Neurokirurgi ei turhaan päätä auo s. 18 s. 16 Kastellin Apteekki Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kastellin Kattavat aukioloajat Apteekki Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikonloppuisin. AINTI! l lii UUSI SIJMeille on helppo ktulla ”Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla.” Tutustu uusiin verkkosivuihimme www.fysiopalvelu.com Kiviharjunlenkki 7, 90220 OULU [email protected] Soita apua meiltä 08 5546 252 kk i fii Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie 1 90230 OULU 040 353 0033 (08) 330 033 PALVELEMME: Ma-La 8- 21 Su 10-18 [email protected] www.kastellinapteekki.fi k llii kkii fii www.kastellinapteekki.fi Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikois sairaanhoidon osaajat ja tekijät – päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaan hoitopiireille, keskussairaaloille ja terveyden huolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM 0400 881 717 [email protected] 2 P OH J ANP IIRI 5/2015 Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! www.medikiinteistot.fi Oulun Medikiinteistöt Oy Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy 11.12.2015 Sairaalanrinne 4 G A 1 90220 OULU [email protected] TOIMISTOMME PALVELEE: MA–PE klo 8.00–12.00, 14.00–15.45 A i no -L i i s a O u k k a pääkirjoitus Muutos on mahdollisuus – ämänkertaiseen pääkirjoitukseen oli aiheita valittavaksi saakka. Kirjoittaako tutkimuksen asemasta ja rahoituksesta, Kanta-eskosta vai vakavien haitta tapahtumien tutkinnasta? Päädyin kirjoittamaan evakoista. Olen kotoisin Torniosta ja käyn siellä lähes viikoittain. Viime aikojen tapahtumat ovat muuttaneet kotikaupunkini ilmeen tyystin. Aiemmin avoin, symbioosissa elävä Tornio-Haaparanta on nyt kuin konfliktin keskus. Poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli ja Puolustusvoimat ovat silmiinpistävät katukuvassa. Maailman rauhallisimmalla rajalla vilkkuvat hälytysajoneuvojen siniset valot. Haluammeko todella vastaanottaa tänne tulevat turvaa, rauhaa ja toimeentuloa etsivät ihmiset tällä tavoin? Suomi, siis me, tarvitsemme näitä ihmisiä. Meillä on täällä sairaalassakin paljon arvokasta työtä, johon ei vaadita laajaa pohjakoulutusta, ja jolle ei oikein löydy tekijää. Näihin tehtäviin tulijoista voisi tehokkaalla, nopealla koulutuksella saada tekijöitä. Tulijoiden joukossa on myös paljon koulutettua, ammattinsa osaavaa joukkoa, hoitajia, lääkäreitä, jotka samoin pitäisi nopeasti saada sopeuttavaan koulutukseen. Heidänkin työpanoksensa olisi meille todella hyödyksi. Heillä on kokemusta ja osaamista erityisesti oman lähtöalueensa sairauskirjosta ja kulttuurista, joten he olisivat tarpeen tulijoiden terveydenhoidossa. Pelkäämme myös tarttuvia tauteja, varsinkin moniresistenttien bakteerien, hankalan tuberkuloosin ja muiden, meillä jo voitettujen infektiotautien leviäminen aiheuttaa huolta. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että kohtelemme meille potilaiksi tulevia kuin tartuntapesäkkeitä. On tärkeää huolehtia rokotuksista ja muista ennaltaehkäisevistä toimista, mutta eristäminen ei voi olla ensimmäinen asia, jonka tulija kohtaa. Riskinarvio on tehtävä potilaskohtaisesti, ei minään ”protokollana”. Meidän täytyy ammattilaisina suhtautua riskeihin faktoihin perustuen, ei tunteella tai luuloilla. Vielä on todennäköisempää, että eksoottisia tarttuvia tauteja Suomeen kantavat kaukomailla (tai lähinaapurissa) vierailleet seikkailunhaluiset ikiomat turistit. Maailmassa on tapahtunut iso muutos; jotain, mitä emme vielä pari kuukautta sitten osanneet ennustaa: Konfliktialueiden kansa on lähtenyt etsimään turvaa. Nyt pitää tarttua hetkeen ja hyödyntää tilanne. Monokulttuurin aika on mennyt, ja voittaja on se, joka osaa parhaiten sopeuttaa itsensä ja yhteiskuntansa muutokseen. Toivon, että maailman rauhallisin raja pysyy avoimena ja väylä vapaana. n kuva Tiina Mäki T väylä on vapaa Aino-Liisa Oukka PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 3 sisältö Po hja n piir i n u m e ro 5 / lo k a ku u 2015 POHJANPIIRI 40. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa http://www.ppshp.fi JULKAISIJA 3 Pääkirjoitus: Muutos on mahdollisuus – väylä on vapaa 5 Työ ja tekijä: Onnistumisen iloa 6 Ouluun maailmanluokan testausympäristö terveysalan tuotekehitykseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 08 315 2011 PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP [email protected] 08 315 4173 11 Kansainvälisellä yhteistyöllä uudenlaisia ratkaisuja retinopatian varhaisdiagnostiikkaan TOIMITUS 12 Erityisesti keuhkoahtaumatautipotilaille Liikunnallinen kuntoutus on vaikuttavaa hoitoa Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén [email protected] 0400 582 588 13 Uroterapeutin vastaanotolla Martti Ahlstén [email protected] 0500 582 588 14 Valtakunnallinen potilastiedon arkisto käyttöön Pohjois-Pohjanmaalla 16 Saatavuus paremmaksi Hyvällä Potkulla Jaakko Ahlstén [email protected] 045 679 3427 16 Professori vaatii johtajuutta 18 Neurokirurgi ei turhaan päätä auo VALOKUVAAJAT Pirjo Pyhäluoto, PPSHP [email protected] 08 315 3545 20 Laatutyö on ennaltaehkäisevää varautumista Sylvi Savolainen, PPSHP [email protected] 08 315 3545 21 Ervan kuulumisia: Mietintämyssyt päähän 22 Oulun yliopistolle uusi organisaatiorakenne Tiina Mäki, PPSHP [email protected] 08 315 3546 23 Lääketieteelliseen tiedekuntaan ennätysmäärä uusia opiskelijoita Pekka Huovinen, PPSHP [email protected] 0400 305 613 25 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämistä tulee jatkaa Jukka Veijola, PPSHP [email protected] 040 8474 263 25 Uusi verkkosivusto valinnanvapaudesta 26 Minun Vaparini SIVUNVALMISTUS Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) 27 Erityishuollossa olevien itsemääräämisoikeutta vahvistetaan 28 Henkilöstöedustajan mietteitä: Tunteella työssä TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik 29 Ramppa kalakattaa 30 Hoitoketjut: Aivovammojen hoito ja kuntoutus yhteistyönä 31Kiitokset 32 Pitkä ura ja kiitollinen mieli 33 Megamatchmaking-rekrytointitapahtuma teatterilla TOIMITUKSEN OSOITE Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, 90029 OYS 33 OYS Eteenpäin-messuilla 34 Oppaasta apua säteilytutkimusten käyttöön OSOITTEEN MUUTOKSET [email protected] 08 315 4698 6 ILMOITUKSET Olavi Määttä [email protected] 0400 881 717 POHJANPIIRI ILMESTYY V. 2015 Nro 6 11.12. PAINOPAIKKA Erweko Oy 18 KANNEN KUVA Tiina Mäki Onnistumisen iloa TEKSTI Liisa A hlstén K U VA S y l v i S a v ol a i ne n työ ja tekijä Työ lasten röntgenissä on palkitsevaa. Kun lapsen röntgentutkimukset onnistuvat ja sekä lapselle että vanhemmalle jää tutkimustilanteesta hyvä mieli, voi röntgenhoitaja tuntea onnistuneensa työssään. ” L apset vain ovat niin ihania”, sanoo OYS:n lasten röntgenissä jo yli kymmenen vuot ta työskennellyt röntgenhoitaja Jaana Nalli perusteluna sille, miksi viihtyy työpaikassaan. Ei työ, joskus hyvinkin sairaiden lasten kanssa, pelkkää hymistelyä ole. Pienille kuvattaville, jotka usein pelkäävät outoa tilannetta, pitää jaksaa kertoa moneenkin kertaan, mitä ollaan tekemässä. ”Monesti on paras mennä kyykkyyn, olla lapsen tasolla niin fyysisesti kuin mieleltään, että saa lapsen ymmärtämään, miten ja miksi kuvaus on tehtävä”, hän jatkaa. Aivan pienten lasten kuvauksissa tarvitaan usein vanhempia avuksi pitämään lasta paikoillaan, että saadaan kuvattua se, mitä on tarkoitus kuvata. Jos lapsen kanssa on äiti, varmistetaan ensin, ettei hän ole raskaana ja puetaan hänet sitten säteilyltä suojaavaan essuun. Tietenkin myös isä saa vastaavanlaisen suojauksen, jos hän on mukana kuvauksessa. ”Pienin keskosvauva, jota olen ollut kuvaamassa, painoi vain 375 gramma. Voi vain kuvitella, miten hauras tällainen lapsi on”, hän muistelee koskettavia kokemuksiaan lasten kanssa. Kuvia otetaan sekä röntgenissä että osastoilla Lasten röntgenissä otetaan kuvia niin kuin muissakin röntgeneissä, potilaat vain ovat pienempiä. Natiivikuvia otetaan keuhkoista, luustosta ja vatsan alueelta. Vatsan aluetta ja niveliä sekä päätä voidaan tutkia myös magneettikuvauksilla. Kuvausten syyt vaihtelevat. Pään magneettia pyydetään esimerkiksi jos lapsella on usein päänsärkyä tai lääkärillä on syytä epäillä kehi- tyspoikkeamaa. Myös syöpälapsia käy paljon magneettikuvissa. Ultaraäänitutkimukset ovat perustutkimuksia, joita tehdään, jos lapsella on esimerkiksi runsaasti virtsatulehduksia. Vastasyntyneeltä saatetaan kuvata lonkkia, jos huomataan että lonkat eivät pysy paikoillaan. Keskosilta voidaan ultraäänellä tutkia, miten aivot ovat kehittyneet. ”Kaikkia lapsia ei kuvata röntgenissä. Käymme ottamassa röntgenkuvia myös osastokuvauslaitteilla, joita on lasten heräämössä ja osastoilla 55 ja 64”, Jaana Nalli kertoo. Määrätietoinen mutta helläkätinen Työ hyvin sairaiden lasten kanssa voi olla välillä henkisesti kuormittavaa, mutta hyvät työkaverit auttavat jaksamaan. Heidän kanssaan voi purkaa ja käsitellä vaikealta tuntuvia asioita. ”Jotta lastenröntgenissä voi kokea onnistuneensa työssään, pitää tykätä lapsista ja osata käsitellä heitä oikein. Jos ei kestä lapsen itkua, on varmasti vaikea olla töissä tällaisessa paikassa”, Jaana Nalli pohtii. Työ lasten röntgenissä vaatii pitkäjänteisyyttä, ns. pitkää pinnaa. Lasten kanssa ei sovi hermostua. Jotta kuvaus onnistuu ja saadaan hyviä kuvia, pitää olla nopea ja osata luovalla tavalla heittäytyä tilanteeseen. Kuvaustilanteessa pitää myös olla määrätietoinen, mutta toisaalta ymmärtäväinen ja helläkätinen, etteivät lapset pelästy. OYS on opetussairaala, niinpä Jaana Nallin työhön kuuluu myös opiskelijoiden ohjaus. Omalla osastollaan hän toimii yhtenä opiskelijavastaavista. n PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 5 TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VA T i i n a M ä k i Ouluun maailmanluokan testausympäristö terveysalan tuotekehitykseen Julkisen terveydenhuollon ja terveysalan yritysten yhteistyö otti merkittävän edistys askeleen, kun Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) avasi uuden testauslaboratorion. Sen myötä Oulun Kontinkankaan kampusalueelle on syntynyt maailmanluokan testausympäristö terveysalan tuotekehitykseen. n Avajaisten vieraita tutustumassa testauslaboratorion 3D-virtuaaliympäristöön. Tilassa mallinnetaan suunnittelijoiden ehdotuksia kolmiulotteisesti, jolloin työntekijöillä ja potilailla on mahdollisuus arvioida niiden toimivuutta. 6 P OH J ANP IIRI 5/2015 PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 7 ” K ontinkankaan alue on poikkeuksellinen osaamiskeskittymä. Täällä on kasassa aivan käsittämätön määrä aivoenergiaa”, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoi avatessaan OYS TestLabin tilat Oulun yliopistollisessa sairaalassa. OYS TestLab on laboratorioympäristö, jossa yritykset ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat testata ja kehittää ideoitaan ja tuotteitaan aidossa sairaalaympäristössä aitojen käyttäjien kanssa. ”Tavoitteena on nopeuttaa innovaatioiden saamista käyttöön nopeammin, edistää niiden kaupallistamista sekä vauhdittaa suomalaisten hyvinvointialan yritysten vientiä. OYS tulee käyttämään TestLabia myös omien prosessiensa kehittämiseen sekä tulevien rakennushankkeiden mallintamiseen”, Hannu Leskinen sanoo. Digitaalisuus haastaa uusiin ratkaisuihin OYS TestLab on osa OuluHealth Labs kokonaisuutta, jossa ovat mukana myös Oulun kaupungin 8 P OH J ANP IIRI 5/2015 Oulu CityLab ja Oulun ammattikorkeakoulun Oamk SimLab. OuluHealth Labs on kansainvälisesti ainoa laatuaan. Testauslaboratorioita on muuallakin, mutta OuluHealth Labsissa on mahdollista päästä testaamaan innovaatioita ja tuotteita koko palveluketjussa ihmisten kotoa terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. ”Yhteiskunta digitalisoituu nopeasti. Sen myötä ihmisten omavastuu ja omatoimisuus terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa alkaa lisääntyä kotiin hankittavan teknologian avulla”, OuluHealthin ohjelmajohtaja Noora Jansson sanoo. ”Tulemme tarvitsemaan toimintamalleja ja järjestelmiä, joiden avulla kotona syntyvä terveysdata voidaan hyödyntää terveyspalveluiden tuottajien järjestelmissä. Lisäksi tarvitaan toimintamalleja, joiden avulla terveysalan ammattilaiset voivat tukea kotona tapahtuvaa toimintaa. Tätä varten tarvitaan testausympäristöjä, jotka kattavat koko palveluketjun.” OuluHealth Labs voi tarjota verkostonsa kautta yrityksille mahdollisuuden myös kansainväliseen testaamiseen, erityisesti Pohjoismaissa. OuluHealth >> OYS TestLabissa on 300 neliötä kahdessa kerroksessa. Avoimiin tiloihin voidaan rakentaa sairaalan erilaisia yksiköitä: leikkaussali, poliklinikka, vuodeosasto, valvomo, odotustila jne. TestLabissa on 3D virtuaalitila sekä valmius testata 5G verkkoa. kuva Jaakko Ahlstén Avajaispäivänä järjestetty seminaari Test Bed Facilities for Health Innovation keräsi noin 150 osallistujaa. Ohjelmassa oli suomalaisia ja kansainvälisiä esityksiä sekä paneelikeskustelu, Test bed opportunities for health and business, jonka moderaattorina toimi Hannu Ahjopalo Terveysteknologian Liitto FiHTAsta. kuva Tiina Mäki Sadas teko biopankille ja testauslaboratorioille kuva Tiina Mäki S Oulusta -ohjelma on päättynyt. Sen viimeisenä eli sadantena tekona palkittiin PohjoisSuomen Biopankki Borealis ja OuluHealth Labs, jotka molemmat osaltaan tukevat Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelmaa. Palkintoraadin mukaan sekä biopankki että OuluHealth Labs ovat merkittäviä hankkeita ja päättävät 100 tekoa Oulusta -kampanjan hienolla tavalla. Biopankki Borealis aloitti toimintansa heinäkuussa 2015 samalla kun se merkittiin valtakunnalliseen biopankki rekisteriin. Biopankin perustajat ovat PPSHP, Oulun yliopisto, Nordlab, sekä Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirit. Sata tekoa tunnustuksen toisena osana on OuluHealth Labs, jonka avajaisia vietettiin 20.10. OuluHealth Labsissa mukana ovat PPSHP, Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 on ohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa PPSHP:n sairaaloiden toimintaa sekä rakentaa ja perusparantaa kiinteistöt vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja tulevaisuuden haasteita. Tulevaisuuden sairaalaan investointitarpeeksi lähivuosikymmeninä on arvioitu noin 500 miljoonaa euroa. Biopankki ja OuluHealth Labs vievät omalta osaltaan Oulua terveysteknologian kehityksen kärkipaikaksi. Sata tekoa Oulusta -ohjelma sai alkunsa vuonna 2011. Tavoitteena oli koota yhteen uuden Oulun alueita ja rohkaista kaikkia asukkaita kertomaan hyviä asioita omasta asuinalueesta. Palkitut teot ovat olleet esimerkiksi palvelujen kehittämiseen, ympäristön kohentamiseen tai rakentamiseen liittyviä. Palkittuihin sataan tekoon voi tutustua internetissä osoitteessa: http://100tekoa.oulu.com/ n ata tekoa Avajaisiin oli koottu yhteistyöyritysten demoja siitä, millaista teknologiaa sairaalaympäristöön on tarjolla ja mitä siellä voitaisiin testata. kuva Tiina Mäki Testauslaboratorioon oli avajaisia varten rakennettu mallihuone gynekologin vastaanottotiloista. PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 9 Testausta koko palveluketjussa Suomella on erinomaiset mahdollisuudet terveysalan liiketoiminnan kärkimaaksi. O uluHealth Labs on kansainvälisesti ainutlaatui- nen terveysalan tuotteiden ja toimintamallien testaus- ja kehittämisympäristö. OYS Test Labin lisäksi siinä ovat mukana Oulu CityLab ja Oamk SimLab. kuva Reijo Koirikivi, Studio P.S.V. kuva Tiina Mäki >> Labs on mukana Nordic test beds-verkostossa, joka kehittää testausympäristöjä ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden innovaatioiden pohjoismaiseen testaukseen. Tukee kansallista terveysalan kasvustrategiaa Kolme ministeriötä (TEM, STM, OKM), Tekes ja Suomen Akatemia julkistivat vuoden 2014 keväällä kansallisen Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian. Sen mukaan Suomella on erinomaiset mahdollisuudet alan liiketoiminnan kärkimaaksi. OuluHealth Labs toteuttaa omalta osaltaan terveysalan kasvustrategiaa. Sen mukaan Suo- 10 P OH J ANP IIRI 5/2015 men kilpailukykyä terveysalalla pitää parantaa muun muassa kehittämällä yliopistollisia sairaaloita ja niiden ympärille syntyneitä osaamiskeskittymiä yritystoiminnan ja kumppanuuksien näkökulmasta. Pohjois-Suomeen perustettu biopankki Borealis tukee OuluHealth Labsin toimintaa. Suomalaisessa teollisuudessa terveysteknologia on tällä hetkellä yksi harvoja valopilkkuja. Kasvu on ollut jatkuvaa ja huomattavasti voimakkaampaa kuin lähes millään muulla teollisuuden alalla Suomessa. Viiden vuoden aikajaksolla 2009–2014 keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 8,5 prosenttia ja alan kauppatase on jatkuvasti merkittävästi ylijäämäinen. Yritysten tuotannosta yli 95 prosenttia menee vientiin. n Oamk SimLab on Oulun ammattikorkeakoulun perustama simulaatio- ja studioympäristö, jota voidaan käyttää testaus - ja kehittämisympäristönä terveysteknologian ja hyvinvointipalvelujen tuotekehityksessä. Simulaatiotestauksessa ei tarvita eettistä lupaa. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä voidaan hyödyntää myös opiskelijoiden työpanosta. SimLabissa on muun muassa tietokoneohjattuja potilassimulaattoreita, joiden avulla voidaan simuloida ihmisen peruselintoiminnot sekä tutkia ja tehdä hoitotoimenpiteitä. Tiloissa on myös moderneja hoitolaitteita ja -välineitä, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti tuotekehitys-, testaus- ja koulutuskäytössä. kuva Reijo Koirikivi, Studio P.S.V. Oulun kaupunki avasi vuonna 2008 Kaakkurin kaupunginosaan teknologiaterveyskeskuksen. Normaalin potilashoidon lisäksi Kaakkurissa on mahdollista kehittää kaupungin omia, teknologia-avusteisia toimintaprosesseja ja tarjota yrityksille perusterveydenhuollon toimintaympäristö tuotteiden testaamiseen ja kehittämiseen. Nyt testaustoimintaa levitetään siten, että se on mahdollista myös kaupungin muissa hyvinvointipalveluissa, esimerkiksi ihmisten kotona. Erityisesti panostetaan vuoden 2015 alussa avatun Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen testaustoiminnan kehittämiseen. T E K S T I Ja a k k o A h l s t é n K U VA T i i n a M ä k i KANSAINVÄLISELLÄ YHTEISTYÖLLÄ uudenlaisia ratkaisuja retinopatian varhaisdiagnostiikkaan Vuonna 2006 toimintansa aloittaneen Silmon myötä kattava seulonta ja oikeaaikainen hoitoonpääsy pienensi diabe teksen aiheuttamaa näkövammaisuutta viidessä vuodessa 86 prosenttia. Nyt kun vaikeimmat diabeteksesta johtuvat silmäsairaudet ovat PPSHP:n alueella vähenemään päin, OYS:ssa käännetään katseet Eurooppaan ja maailmalle. D osentti, apulaisylilää- käri Nina Hautala kertoo, että Silmon ansiosta silmäpolille tulee enää harvoin diabeteksen takia vaikeasti näkövammautuvia tai sen uhan alla olevia potilaita. Silmo on OYS:n diabeettisen retinopatianseulonta- ja seurantakuvia ottava silmätautien liikkuva tutkimusyksikkö. Tänä vuonna kuvia otetaan noin 4500. ”Nopea hoitoonpääsy jo taudin alkuvaiheessa on vaikuttanut siihen, että tauti saadaan joko paranemaan tai eteneminen pysäytettyä, eivätkä potilaat menetä näkökykyään”, Hautala summaa. Hautala kehuu yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Silmon toiminnan kehittämisen lisäksi testataan uudentyyppistä seulontakäyttöön soveltuvaa tutkimusmenetelmää. Jos se osoittautuu tarpeeksi spesifiseksi ja sensitiiviseksi tunnistamaan silmänpohjan muutoksia, se mahdollistaisi diabeettisen retinopatian seulonnan järjestämisen pienillä investoin- neilla myös sellaisilla alueilla, joissa ei vielä lainkaan ole toimivaa seulontajärjestelmää, esimerkiksi kehitysmaissa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään kehittämään uudenlaisia silmämuutosten varhaisdiagnostiikassa käytettäviä tietokonepohjaisia analysointimenetelmiä, jotka vähentänevät seulontatyöhön käytettäviä henkilöresursseja. ”Siitä huolimatta, että olemassa olevalla toiminnalla saadaan hyviä tuloksia, ei pidä tuudittautua siihen, että kaikki on jo hyvin. Laakereilleen ei pidä jäädä lepäämään, tutkimustyö ei pääty koskaan”, Hautala pohtii. Apuraha ja ulkoinen rahoitus kliinisen tutkimustyön tueksi Hautala johtaa yhdessä dosentti Aura Falckin kanssa Diabeettisen retinopatian seulonnan ja komplikaatioiden varhaisdiagnostiikan kehittämisen tutkimusta Pohjois-Suomessa. Tutki- mushanke sai Terttu-säätiön 50 000 euron apurahan viime keväänä. Hautalan mukaan suuri osa apurahasta menee kansainvälisen yhteistyön mahdollistamiseen. ”Meillä on saksalainen väitöskirjantekijä päätoimisessa tutkimustyössä, lisäksi teemme yhteistyötä saksalaisen tutkimusryhmän sekä useiden Oulun yliopistossa toimivien tutkimusryhmien kanssa. Resursseja tarvitaan materiaalihankintoihin, avustavan henkilökunnan palkkakuluihin ja liikkumiseen,” Hautala sanoo. ”Tavoitteena on laajentaa tutkimusta myös molekyylibiologisin menetelmin tehtäviin kokeisiin, joihin on onneksi saatu mukavasti myös ulkopuolista rahoitusta. Suurin rajoittava tekijä tutkimuksen etenemisen suhteen taitaa olla oma kliininen työ sillä tutkimusvapaitakin on vain rajatusti. Ratkaisuja toki löytyy, kun niitä haetaan”, hän jatkaa. Hautalaa ilahduttaa erityisesti kansainvälisen yhteistyön mah- Nina Hautala ja tutkija, diplomi-insinööri Carolin Schanner pohtivat tutkittavan muovisen keinosilmän avustuksella silmäkuvantamisen uusia mahdollisuuksia. dollistama huipputeknologian ja teknisen osaamisen hyödyntäminen. Saksalaisella tutkimusryhmällä on teknistä asiantuntemusta ja kokemusta uusien analysointimenetelmien kehittämisestä ja käytössään viimeistä huutoa olevia tutkimus- ja kuvantamismenetelmiä. Ilman yhteistyötä ei näitä laitteita ja analyysimenetelmiä Suomesta löytyisi. ”Tämä ei olisi mahdollista pelkästään oman rahoituksen turvin. Työryhmämme on todella kiitollinen Tukisäätiön kliiniselle tutkimustyöllemme osoittamasta apurahasta ja sen suomista mahdollisuuksista”, Hautala summaa. n PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 11 TEKSTI Liisa A hlstén K U VA OY S/S - f y s i at r i a Erityisesti keuhkoahtaumatautipotilaille Liikunnallinen kuntoutus on VAIKUTTAVAA HOITOA Hengityselinsairaudet ovat arkipäivää useille suomalaisille. Keuhkosairaille suunnattu ryhmäkuntoutus on erittäin tehokas tapa vaikuttaa keuhkosairaiden potilaiden elämän laatuun ja sillä voidaan parhaimmassa tapauksessa vähentää sairaalahoidon tarvetta. H engityselinsairaat , esimerkiksi keuhkoahtaumatautia ja astmaa sairastavat saattavat joutua noidankehään, jossa hengenahdistuksen vuoksi jätetään liikkumatta. Liikkumattomuus taas lisää hengenahdistusta ja toimintakyky laskee entisestään. Useiden tutkimusten mukaan sopivalla liikunnalla saadaan estettyä toimintakyvyn alentumista ja kompensoitua keuhkojen kapasiteetin laskua. ”Hengityskuntoutusryhmä on OYS:ssa toiminut vuosien ajan Sfysiatrian kuntosalilla, mutta aiemmin harjoittelu on ollut yleistä lihasvoimaharjoittelua, vaikka tarvetta tavoitteellisemmalle ja potilasryhmäkohtaiselle laajemmalle kuntoutuskokonaisuudelle on ollut. Ennen kehittämishanketta, joka palkittiin toisella sijalla laatupalkintokilpailussa, ryhmätoiminta ei ole ollut vakiintunutta ja potilaiden ohjau- 12 P OH J ANP IIRI 5/2015 tuminen ryhmään oli heikkoa”, Kuntoutuksen vastuualueella Sfysiatrialla työskentelevä fysioterapeutti Sanna Juola kertoo. Kehittämishankkeen tavoitteet ”Kehittämishankkeessa kuntoutuksen tavoitteeksi asetettiin hengityselinsairaan heikentyneen suorituskyvyn palauttaminen, kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen ja potilaiden motivoiminen fyysiseen aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen omahoidon toteuttamisessa. Kuntoutusryhmän on tarkoitus toimia liikuntaharrastuksen turvallisena aloituspaikkana”, fysioterapeutti Anniina Mörsäri jatkaa. ”Tavoitteenamme on kehittää toiminta pysyväksi, laadukkaaksi sekä turvalliseksi osaksi hengityselinsairaiden liikunnallista kuntoutusta ja taata sairaalan strategian mukaiset korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut”, he toteavat. Tavoitteena on myös parantaa hoidon porrastusta perusterveydenhuollon kanssa. Pitkän tähtäimen pyrkimys on, että keuhkokuntoutus vähentäisi keuhkopotilaiden osastohoitojaksoja, kuten tutkimusten mukaan on osoitettu tapahtuvan. Taustaa Tutkimustiedon perusteella liikunnallinen keuhkokuntoutus on vaikuttava hengityselinsairauksien hoitokeino, erityisesti keuhkoahtaumatautipotilaille. Useiden tutkimusten mukaan liikunnallinen keuhkokuntoutus on jopa puolittanut sairaalahoitojaksot. Lisäksi keuhkokuntoutuksen on osoitettu vähentävän sairaudesta johtuvaa kuolleisuutta. Tästä huolimatta systemaattinen keuhkokuntoutus ei toteudu riittävästi Suomessa. Tämän vuoksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty hengityselinsairaiden keuhkokuntoutus vastaamaan näyttöön perustuvia suosituksia ja sairaalan strategiaa. Tärkeimmät hankkeen kehittämistoimenpiteet olivat kuntoutuksen sisällön muuttaminen tutkimustiedon pohjalta optimaaliseksi, harjoittelutilan vaihtaminen turvallisempaan ja hengityselinsairaalle paremmin soveltuvaan vaihtoehtoon, Fysiatrian poliklinikan liikuntasaliin sekä hoidon porrastuksen ja potilaiden ohjautuvuuden parantaminen kuin myös moniammatillisen yhteistyön lisääminen keuhko-osaston ja -poliklinikan kanssa. Toimintamallin sisältö ”Ryhmäkuntoutus aloitetaan kutsumalla potilas alkutestaukseen, jossa tehdään toimintakyky-, voima- ja tasapainotestejä. Sen jälkeen tehdään suunnitelma kuntosaliharjoittelusta koostuvasta kuntoutuksesta. Kuntosalilla asiakkaat käyvät kahdeksan kertaa, lisäksi on kaksi luentoa. Luentojen ravitsemussuositusosion sisältö on toteutettu yhteistyössä ravitsemusterapeutin kanssa. Ryhmäkuntoutus päätetään lopputestaukseen ja jatkokuntoutussuunnitelman laatimiseen”, fysioterapeutit kertovat. Suurimmalla osalla lopputestauksen tulokset ovat parantuneet alkutestaukseen verrattuna. Testitulosten parantumisen on huomattu yleensä lisäävän potilaiden motivaatiota omahoidon toteuttamiseen. Uudistetun hengityssairaiden kuntoutusryhmätoiminnan ansiosta keuhkolääkärit ovat voineet ohjata potilaan hoitojakson jälkeen ryhmäkuntoutukseen ja potilaat ovat rohkaistuneet liikkumaan. Toimintamallia on esitelty kansainvälisessä fysioterapiakongressissa Singaporessa sekä valtakunnallisilla Keuhkopäivillä Helsingissä lokakuussa 2015. n TEKSTI Liisa A hlstén K U VA O u l a s k a n g a s Uroterapeutin VASTAANOTOLLA Kliiniseen uroterapiaan erikoistunut fysioterapeutti ohjaa vastaanotollaan Oulaskankaalla potilaita oma toimiseen katetrointiin. Aiemmin ohjaus tapahtui päiväkäynnillä vuodeosastolla sairaanhoitajan toimesta. Fysioterapeutilta saa myös ohjausta lantionpohjan lihasten kuntouttamiseen. O sairaalassa uroterapeutin vastaanottoa pitävä fysioterapeutti Tiina Vanhakangas kertoo, että hänen vastaanotolleen tulee potilaita sekä urologin että gynekologin lähettämänä. Kliiniseen uroterapiaan erikoistuttuaan hänen vastaanotolleen polikliiniseen ohjaukseen siirtyivät potilaat, jotka tarvitsevat ohjausta kertakatetrointiin. ”Esimerkiksi hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu saattaa aiheuttaa virtsaumpea, jonka hoitamiseen tarvitaan katetrointia. Vastaanotolla ohjaan potilasta tekemään itse katetrointi kertakäyttökatetrilla, joka on elimistölle kestokatetria ystävällisempi vaihtoehto. Lisäksi uroterapeutin vastaanotolla voidaan tehdä virtsasuihku- ja jäännösvirtsamittauksia sekä vaippatestejä”, hän kertoo. Jos lääkäri tarvitsee ennen polikliinista vastaanottoaan tulokset sairaanhoitajan tekemästä flow-, residuaali- tai vaippatestimittauksesta ja fysioterapeutin tekemästä lantionpohjan lihasvoimamittauksesta, niin potilaan piti aiemman käytännön mukaisesti käydä kahdessa paikassa. Nyt hän saa kaikki nämä tutkimukset samalta henkilöltä, uroterapeutilta. Aikaisemmin sekä katetroinnin ohjauksen että siihen liittyulaskankaan vät mittaukset ja testit teki vuodeosaston sairaanhoitaja. Potilas tuli päiväkäynnille vuodeosastolle, jossa hoitaja teki mittaukset ja ohjauksen muun potilastyönsä ohessa. Kun näiden potilaiden ohjaus siirtyi pois vuodeosastolta, sairaanhoitajat kokivat sen rauhoittavan osaston toimintaa, ja antavan heille enemmän aikaa keskittyä vuodeosastolla olevien potilaiden hoitoon. Naisten vaiettu vaiva Virtsankarkailu on etupäässä naisten ongelma, jonka taustalla on usein lantionpohjan lihasten huono kunto. Gynekologin vastaanotolle he tulevat usein leikkausarvioon. Lääkäri arvioi tarvitaanko leikkausta, vai korjaantuuko vaiva fysioterapeutin opastamalla omatoimisella harjoittelulla. Gynekologin lähetteellä tulevien potilaiden kohdalla uroterapeutin työ painottuu lantionpohjanlihasharjoittelunohjaukseen ja -mittauksiin. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat EMG-mittausten tulokset. Joskus virtsankarkailuun auttaa elintapamuutos. Tiina Vanhakangas kertoo ääripäiden esimerkin: joku voi juoda niin vähän, että virtsa on niin väkevää, että virtasrakko puskee sen nopeasti ulos ja seurauksena on virtsankarkailua. Virtsarakon toiminta rau- n Tiina Vanhakankaan mukaan lantionpohjan lihasten toimintaa voidaan mitata EMG-laitteella. hoittuu, kun potilas alkaa juoda enemmän. Toinen ääripää on tilanne, jossa potilas juo päivittäin esim. neljä litraa ja ihmettelee, miksi aina on kova kiire vessaan. Tilanne korjaantuu, kun hän juo vain tarvitsemansa kaksi litraa päivässä. Virtsankarkailu on ongelma, jota hänen mielestään kannattaa alkaa hoitaa heti kun vaiva ilmaantuu. Hoito-tulokset ovat silloin paremmat. Testivälineenä EMG-mittaus ”Lantionpohjan lihasten toimintaa voidaan mitata EMG-laitteel- la. Lantionpohjan lihaksia on mahdollista hoitaa myös sähköhoidoilla. Mutta jos virtsan-, tai ulosteenkarkailu johtuu pelkästään lantionpohjan lihasten heikkoudesta, potilas itse joutuu tekemään lihasharjoittelun aivan samoin kuin missä tahansa lihasharjoittelussa. Mitään taikatemppuja ei fysioterapeuttikaan pysty virtsan- tai ulosteenkarkailun lopettamiseksi tekemään”, Tiina Vanhakangas huomauttaa. Fysioterapeutin työskentelytapa uroterapeuttina on koulutuksesta johtuen tietenkin vähän toisenlainen kuin uroterapeuttina toimivalla sairaanhoitajalla. Molemmat täydentävät toisiaan. n h e al t h PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 13 TEKSTI Mar t ti A hlstén VALTAKUNNALLINEN POTILASTIEDON ARKISTO käyttöön Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden tuottamat potilasasiakirjat on alettu tallentaa valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon lokakuun alusta alkaen. P otilastiedon arkisto on kansallinen palvelu. Kun terveydenhuollon yksiköt ovat aikaisemmin tallentaneet potilastiedot omiin järjestelmiinsä, kansallisessa arkistossa ne tallennetaan yhteiseen arkistoon yhtenäisessä rakenteellisessa muodossa. Tietoja voi lukea ja käyttää se terveydenhuollon yksikkö, joka kulloinkin potilasta hoitaa siitä riippumatta, mikä yksikkö tiedot on tallentanut. Arkiston avulla voidaan hyödyntää aikaisempia tutkimustuloksia ja välttää turhia hoitotoimenpiteitä. Kansalaiset hyötyvät valtakunnallisesta palve lusta käyttäessään useampien terveydenhuollon palvelunantajien palveluita. Arkistoon tallennettujen potilasasiakirjojen käyttö terveydenhuollon eri toimintayksiköissä edellyttää, että asiakas on antanut suostumuksensa tietojensa luovutuksiin. Hän voi myös kieltää tietojensa luovuttamisen joko kokonaisuudessaan tai tietyn käynnin osalta. Osa Kanta-palvelua Potilastiedon arkisto on osa Kanta-palvelua (kansallinen terveysarkisto). Se koostuu sähköisestä reseptistä, kansallisesta potilastiedon arkistosta sekä Omakanta-palvelusta, jonka avulla kansalaiset voivat tarkastella itseään koskevia tietoja. 14 P OH J ANP IIRI 5/2015 Sähköinen resepti on käytössä kaikissa apteekeissa ja kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Yksityisen terveydenhuollon puolella sähköistä reseptiä käyttävät suuret toimijat. Sähköiseen potilastiedon arkistoon on liittynyt 90–95 prosenttia julkisen terveydenhuollon yksiköistä. Yksityisellä puolella yksikään toimija ei vielä ole liittynyt arkistoon. Omakanta-palvelulla on tällä hetkellä noin 250 000 käyttäjää. Omia tietojaan pääse katsomaan sen kautta kirjautumalla palveluun pankkitunnuksilla. Toistaiseksi vanhemmat eivät näe palvelusta alaikäisten lastensa tietoja. Omakannan kautta on katsottavissa esimerkiksi poliklinikkakäynneillä tallennetut tekstit. Osastohoitojaksolta tallentuvat hoitojakson väli- ja loppuarviotekstit. Omakannassa näkyvät myös diagnoosit, toimenpiteet, kriittiset riskitiedot, lääkitystiedot ja reseptit. Merkittävä uudistus Oulaskankaan sairaalan lastenlääkäri Hannu Paajanen on ollut jäsenenä asiantuntijafoorumissa, joka on valmistellut sairaanhoitopiirin liittymistä potilastiedon arkistoon. ”Kanta-arkistoon liittymisen edellyttämä rakenteisen potilaskertomuksen käyttöönotto on merkittävä uudistus. Tähän asti kertomustieto on ollut pääasias- sa bittimössöä, mutta kertomuksen rakenteisuus auttaa jäsentämään sitä ja mahdollistaa esimerkiksi päätöksenteon tukijärjestelmien käyttöönoton”, hän sanoo. Paajanen arvioi, että parin vuoden sisällä kansallisesta arkistosta on mahdollista saada potilaan ajantasainen lääkitystieto. Nytkin lääkäri pääsee katsomaan lääkitystä, mutta hän näkee vain paperikasillisen reseptejä sähköisessä muodossa ilman reaaliaikaista tietoa siitä, mitä potilas syö säännöllisesti, mitä kuuriluontoisesti ja mitä tarvittaessa. Sähköinen arkisto tekee mahdolliseksi tuoda järjestelmään tulevaisuudessa myös älyä, joka analysoi ja jäsentää tietoa ja voi antaa lääkärille suosituksia ja varoituksia. Tällöin puhutaan sähköisestä päätöksenteon tuesta. Melkoinen jumppa Kanta-hankkeen Pohjois-Suomen aluekoordinaattori Jukka Rantanen kuvaa arkistoon liittymistä ”melkoiseksi jumpaksi”. ”Kyllä meidät yllätti se, että terveydenhuollon yksiköiden järjestelmät ovat niin erilaisia”, hän huokaa. Mutta ongelmia on tullut, vaikka olisi samat järjestelmätkin. Esimerkkinä hän kuvaa tilannetta, jossa kahdella kunnalla on käytössään sama järjestelmä, mutta ne ovat kirjanneet tietoja hyvin erilaisella tavalla. Tämä paikkakuntakohtaisista virityksistä luopuminen on ollut yksi järjestelmään liittymisen hidasteista. Nyt kun Kantaan on liitytty, työntekijöiden eri tarvitse tehdä erillistä kirjaamistyötä sekä Kantaan että omaan järjestelmään. Tieto kirjataan entiseen tapaan omaan potilastietojärjestelmään, joka huolehtii, että tieto siirtyy lääkärin hyväksymisen jälkeen automaattisesti kansalliseen arkistoon. ”Kirjaamisen tapa on kuitenkin muuttunut”, sanoo hallintoylilääkäri Juha Korpelainen. ”Enää ei voi kirjoittaa vapaasti oman mielensä mukaan vaan kertomuksen rakenteisuus pakottaa kirjaamaan tietyt asiat tiettyihin paikkoihin tietyllä tavalla. Koska tämä on uutta, sitä pitää opetella ja se on vähän hidastanut potilastyötä siirtymävaiheessa.” ”Mutta niin kävi myös sähköiseen reseptiin siirtymisen yhteydessä. Aluksi oli vähän hitautta, mutta nyt se on todettu toimivaksi ja ehdottomasti paremmaksi kuin vanha malli”, Korpelainen sanoo. n • Palvelut kunnille: sairaala-, terveyskeskusja kotijakelu. • Sopimusjakelukunnille tarjoamme koulutusta oikean imukyvyn ja koon valintaan sekä vinkkejä tuotteiden käyttöön erilaisissa hoitoympäristöissä. Kysy lisää myyntija asiakaspalvelustamme! Palveluosakeyhtiö Metsäpolku puh. 0303 9896 I www.metsapolku.fi iD-TUOTTEET VALMISTAA ONTEX – EUROOPAN JOHTAVA INKONTINENSSITUOTTEIDEN VALMISTAJA. PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 15 T E K S T I JA K U VAT M a r t t i A h l s t é n Saatavuus paremmaksi HYVÄLLÄ POTKULLA Jos terveydenhuollon yksikössä on jonoja, yleensä ajatellaan, että resursseja on liian vähän. Se ei välttämättä kuitenkaan ole totta. Yhtä hyvin voi olla kysymys siitä, että käytettävissä olevia resursseja ei osata hyödyntää riittävän tehokkaasti. L päättyneessä Hyvä Potku -hankkeessa osoitettiin, että palveluiden saatavuutta voidaan parantaa resursseja lisäämättä. Mukana olleiden terveyskeskusten tiimeistä noin puolet pystyi parantamaan tilannettaan merkittävästi. Onnistumisen mittareina oli jonojen lyokakuussa heneminen ja kolmannen vapaan ajan eli T3:n saaminen alle kahdessa viikossa. Hyvä Potku jatkoi kahden sitä edeltäneen hankkeen työtä. Hyvä vastaanotto -hankkeessa haettiin keinoja palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Potku-hankkeessa puolestaan keskityttiin pitkäaikaissairauk- sien hoidon ja ennaltaehkäisyn kehittämiseen. Hyvä Potkun kehittämiskierroksille osallistui lähes 90 tiimiä terveysasemilta ja suun terveydenhuollosta. Muutama tiimi edusti mielenterveys- ja päihdeyksiköitä. Mukana oli myös neuvola ja opiskelijaterveydenhuollon yksikkö. Kartoitus ja mittaus kehittämisen pohjaksi Hyvä Potkussa aloitettiin nykytilanteen kartoituksella. Katsottiin yksikköön kohdistuvan kysynnän määrä ja verrattiin sitä käytettävissä olevaan kapasiteettiin. Samalla tehtiin tasapainomittaus, jossa verrattiin sitä, mitä Professori vaatii johtajuutta K un palveluiden saatavuuden kanssa on ongelmia, perinteisiä reagointitapoja on kolme: otetaan velkaa, nostetaan veroja tai leikataan palveluita. Professori Martti Kekomäen mukaan on neljäskin tapa, ja sitä hän suosittelee: nykyaikaistetaan toimintoja. Hän on käynyt syksyn aikana kertomassa näkemyksistään Hyvä Potkun tilaisuuksissa. Kekomäen mukaan neljännen tien onnistumisen kulmakivi on johtajuus. Hän kertoo esimerkin eräästä suomalaisesta kunnasta, jossa T3 eli kolmas vapaana oleva ajanvarausaika oli 2–3 päivää. Se siis täytti kansainvälisen suosituksen, joka on alle viikko. ”Käytännössä tilanne oli se, että jokseenkin jokainen hoitoa tarvitseva pääsi terveyskeskukseen silloin, kun tarve 16 P OH J ANP IIRI 5/2015 oli. Johtaja vaihtui ja muutamassa kuukaudessa T3 oli kuusi viikkoa. Tämä on esimerkki siitä, kuinka tärkeää johtaminen on palveluiden saatavuudelle”, Kekomäki sanoo. ”Johtaminen ei ole kesälomien tai päivystysvuorojen jakamista. Se on sitä, että toiminnan laatua parannetaan järjestelmällisesti joka päivä.” Martti Kekomäen mukaan kustannuslaskenta on yksi tärkeimmistä johtajan työkaluista. Pitäisi laskea kokonaiskustannuksia, ei erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon. Muuten aletaan pelata peliä, jossa kustannuksia yritetään sysätä paikasta toiseen. Lisäksi laskenta pitäisi saada samalle tasolle kuin se on yrityksissä. ”Johtajan pitäisi tietää, mitä eri vaihtoehtojen kustannukset ovat. Hänen pitäisi voida katsoa, mistä kustannukset syntyvät ja missä niistä voidaan tinkiä ilman että laadusta ja turvallisuudesta tingitään. Se on eri asia kuin kirjanpito. Millään kirjanpidolla ei koskaan johdeta mitään. Kustannustiedon pitää olla pullantuoksuista, korkeintaan viikon ikäistä. Vain sellaisen tiedon avulla on mahdollista nähdä, miksi prosessit vaihtelevat ja puuttua ongelmiin.” Tulevan sote-uudistuksen yksi tavoite on parantaa peruspalveluiden saatavuutta. Kekomäen mukaan se ei tapahdu noin vain. ”Pitää avata koko masiinan konepelti ja katsoa, mikä siellä nakuttaa. Pitää katsoa, kuinka meidän organisaatiomme toimii, mitä siellä on, mistä se ääni tulee ja mistä öljy vuotaa. Vasta sitten voidaan tehdä järkeviä ratkaisuja”, hän painottaa. n Jonot aiheuttavat tyytymättömyyttä sekä potilaissa että henkilökunnassa. Hyvä Potkussa mukana olleet yksiköt raportoivat, että kehittämistyön myötä myös työtyytyväisyys parantui. suunniteltiin tehtävän siihen, mitä todella tehtiin. Mittauksen avulla nähtiin myös selvät resurssivajeet. Tällaisen kartoituksen voi tehdä mikä tahansa terveydenhuollon yksikkö milloin tahansa. Hyvä Potku -hankkeen kokemuksiin ja menetelmiin kannattaa silloin tutustua. Ne on koottu Kaste-ohjelman materiaalipankkiin Innokylän verkkosivuille (www.innokyla.fi). ”Kartoituksen ja mittauksen tulokset eivät ole yksiselitteisiä vaan niitä täytyy tulkita. Tällöin kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa, jolla on kokemusta tällaisen aineiston tulkinnasta”, Hyvä Potkun projektipäällikkö Minna Tolonen sanoo. Hyvä Potkussa toteutettiin yhdeksän seminaarikierrosta, joiden aikana tiimit kävivät läpi palveluitaan. Menetelmänä käytettiin läpimurtotyöskentelyä, jossa useampi ryhmä työskentelee saman ongelman parissa, saa tukea toinen toisiltaan ja toistensa onnistumisista. Ajanvarauskirjat avainasemassa Hyvä Potkussa mukana olleiden yksiköiden henkilöstömitoitus osoittautui olevan jokseenkin kohdallaan. Tämän tiedon pohjalta ryhdyttiin tarkastelemaan ajanvarauskirjoja ja muuttamaan niitä siten, että ruuhkahuipuille ohjataan enemmän resursseja. ”Kun tiedetään, mille päiville kysyntä kohdistuu eniten, muu kuin vastaanottotoiminta pyrittiin sijoittamaan hiljaisemmille päiville. Esimerkiksi koulutuksia ja kokouksia siirrettiin pois maanantaipäiviltä, jolloin kysyntä on lähes poikkeuksetta suurimmillaan”, Minna Tolonen selvittää. Yksi saatavuuteen vaikuttava tekijä on työntekijän äkillinen poissaolo. Normaalikäytäntö on, että sairastuneen työntekijän ajanvaraukset peruutetaan ja potilaille varataan uusi aika. Hyvä Potkussa nähtiin, että tällaisiin tilanteisiin on mahdollista varautua tekemällä niitä varten suunnitelmat, jotta jonoja ei syntyisi. Palveluiden saatavuuden parantamisen lisäksi Hyvä Potkussa oli tavoitteena terveyshyötymallin levittäminen. Käytännössä kyse on ennen kaikkea terveys- ja hoitosuunnitelman käytön lisäämistä pitkäaikaissairaiden kohdalla. Kaikkiaan hankkeessa tunnistettiin yli 50 kehittämiskohdetta, joihin paneuduttiin. n OULUN TYÖNOHJAUSPALVELUT Yksilö-‐ tai ryhmätyönohjausta METHODOS CONSULTING organisaation muutostyön t ueksi Yksilö- ja ryhmätyönohjausta johtamisen ja muutostyön tueksi Martti Kekomäki tutustumassa Kaijonharjun terveysaseman Hyvä Potkun tuloksiin. Hyvä Potku –hanke on hänen mukaansa yksi esimerkki siitä, miten toimintoja voidaan käytännön tasolla uudistaa. Kuunnellaan ihmisiä, jotka tekevät potilastyötä, kerätään, työstetään ja jaetaan heidän ideoitaan. Tule työnohjaukseen ajattelemaan omaa työtä sujuvammaksi! Marianne Tensing p. 044 298 6977 [email protected] Pienistä korjauksista syntyy merkittäviä vaikutuksia! Marianne Tensing p.0442986977 [email protected] PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 17 TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT J U H L A S TA T i i n a M ä k i H I S TO R I A K U VAT O s a s t o 2:n j a E s a He i k k i s e n a r k i s t o s t a Neurokirurgi ei turhaan päätä auo Neurokirurgian klinikka vietti 40-vuotis juhlaansa syyskuun alkupäivinä. Neurokirurgisen toiminnan voidaan Henkilökuntaa TVstudiossa. katsoa alkaneen OYS:ssa vuonna 1975 professori Stig Nystömin johdolla. P rofessori Esa Heikki- sen mukaan neurokirurgian klinikan alkuvaiheesta lähtien on ollut selvää, että klinikan toiminnan tulokset ja tuotot perustuvat pitkälti leikkaussalissa tehtäviin operaatioihin. Mutta anekdootin mukaan neurokirurgi ei turhaan päätä auo. Se pitänee paikkansa, koska se on neurokirurgin itsensä toteamus. Jo toiminnan alkuvaiheessa aloitettiin klinikalla täyden palvelun periaatetta noudattaen myös epilepsian kirurginen hoito. Professori Stig Nyström otti mallia etenkin Montrealin epilepsiakirurgian huippuosaamisesta. Montrealin mallissa epilepsiapotilaan video-EEG-seurannassa samalla kuvaruudulla olivat näkyvissä potilaan epilepsiakohtauksen kliiniset yksityiskohdat ja samanaikaisesti rekisteröity aivosähkökäyrä. Vaativa epilepsiakirurgia oli OYKS:n 18 P OH J ANP IIRI 5/2015 neurokirurgian repertuaarissa 1970-luvun lopulta 90-luvun alkuvuosiin saakka. Toiminta loppui valtakunnallisen työnjaon ja resurssien uudelleenjärjestelyjen myötä. ”1960-luvulta alkaen yleistyi leikkausmikroskoopin käyttö etenkin neurokirurgiassa. Tätä maailmanlaajuista kehitystä seuraten Oulun neurokirurgian klinikan leikkaussaleissa oli alusta alkaen käytettävissä liikuteltava Zeissin leikkausmikroskooppi, joka takasi hyvän suurennoksen ja valaistuksen”, Esa Heikkinen kertoo. Professori Stig Nyströmin kaukonäköisenä visiona oli Oulun neurokirurgian klinikkaa perustaessaan tarjota Pohjois-Suomen väestölle neurokirurgian alan täydet palvelut. Tämän vision mukaisesti Ouluun rakennettiin mm. stereotaktinen leikkaussali, joka 1970-luvun mittapuulla arvioituna oli todella Videokamera valvoi potilasta ja samanaikaisesti rekisteröityä EEG:tä. Osaston kansliassa olevat valvontamonitorit muistuttavat erehdyttävästi nykyisiä tietokonepäätteitä. 1960-luvulta alkaen yleistyi leikkausmikroskoopin käyttö etenkin neurokirurgiassa. Kuvassa Zeissin leikkausmikroskooppi 1970-luvulta. Nykyiset käytössä olevat leikkausmikroskoopit ovat paljon tätä kehittyneempiä sisältäen mm. navigointimahdollisuuden. Professori Nyström käyttää Laitisen stereotaksialaitetta ja Esa Heikkinen säätää Radionicsin stimulaattorikoagulaattoria. 40-vuotisjuhlan avasi OYS:in neurokirurgian klinikan ylilääkäri Timo Kumpulainen (toinen vas.). Vuoristoradalla vuosituhannen vaihdosta kohti – eritusprofessori Stig Nyströmin (äärimmäisenä vas.) elämäkertateoksen julkistamisen, jonka yhteydessä hän itsekin puhui. huippumoderni. Esa Heikkinen suoritti stereotaksiasalissa tiettävästi Suomen ensimmäisen kolmoishermosäryn lämpöpuudutuksen loppukesällä 1978. Stereotaktiset talamotomiat aloitettiin keväällä 1980 ja ne säilyivät useita vuosia valtakunnallisena OYKS:n erikoisuutena. Esa Heikkisen mukaan 1980-luvun alussa suoranaista huippuvarustelua edusti neurokirurgiseen leikkaussaliin hankittu ultraääniaspiraattori. Valmistaja oli japanilainen Sumitomo Bakelite Company, tästä lempinimi ”bakeliittikone”, joka mahdollisti kasvaimen hellävaraisen mutta tehokkaan hajottamisen juoksevaksi massaksi. ”Tämän ”vellin” samainen kone imi sitten säiliöönsä. Kyse oli edistyksellisestä, Suomen ensimmäisestä neurokirurgisesta ultraääniaspiraattorista, jota tosin jotkut kateelliset sisarklinikkalaiset vuosia myöhemmin kutsuivat Suomen vanhimmaksi ultraääniaspiraattoriksi”, hän muistelee. 80-luvulla professori John Koivukangas työryhmineen aloitti maailmankin mittakaavassa merkittävän leikkauksenaikaisen ultraäänikuvauksen kehittämisen, joka vuosien myötä johti mm. neuronavigaattorin kehitystyöhön ja leikkauksenaikaisen matalakenttämagneettikuvauksen käyttöönottoon. takunnallisten neurokirurgisten opintopäivien aloittamisessa 80-luvun alussa OYKS:lla oli suuri merkitys. Opintopäivät järjestettiin kerran vuodessa vuorollaan Oulussa, Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. Klinikan me-henki Hoidon porrastus on nykyaikaa ”Professori Stig Nyströmin vakaan näkemyksen mukaan osaava ja asiaansa täysillä paneutuva henkilöstö on kaiken tuloksellisen toiminnan perusedellytys. Jo aivan klinikan toiminnan alkuaikoina tietoja ja taitoja kartutettiin hyödyntämällä ensimmäisten joukossa OYKS:n, nykyisen OYS:n TV-studiota niin opetusvideoita seuraten kuin myös omaa opetukseen tarkoitettua videomateriaalia tuottaen”, Esa Heikkinen kertoo. Klinikan me-hengen luomiseen ja eri työntekijäryhmien välisten raja-aitojen poistamiseen tähtääviä tehokkaasti vaikuttavia keinoja olivat klinikan yhteiset koulutuspäivät. Esimerkiksi val- ”Neurokirurgin klinikka on pieni yksikkö, mutta sille on annettu suuri tehtävä vastata PohjoisSuomen neurokirurgisten palvelujen tuottamisesta vastuualueen asukkaille. Tehtävä on vaativa ja siitä suoriutuminen on edellyttänyt yhteistyötä lukemattomien suoraan tai välillisesti potilaidemme hoitoon osallistuneiden ammattihenkilöiden kanssa, niin OYS:ssa kuin laajemminkin vastuualueella hoidon porrastuksen mukaisesti”, sanoo ylilääkäri Timo Kumpulainen. Potilasmäärät ovat vuosien myötä lisääntyneet huomattavasti, mutta valtaosa neurokirurgian klinikan asiakkaista niin nyt kuin aiemminkin on potilaita, jotka tarvitsevat aivovammojen, -verenvuotojen ja -kasvainten kirurgista hoitoa sekä kaularangan ja selän degeneratiivisten muutosten hoitoa. Funktionaalista neurokirurgiaa kuten Parkinsonin taudin, kivun ja epilepsian hoitoa, tarvitsevia potilaita hoidetaan myös valtakunnallisesti. Kaikkien leikkausten kokonaismäärä vuositasolla on nykyisin noin 1200. n Klinikan perustaja, professori Stig Nyström siirtyi keväällä 1989 eläkkeelle. Juhlivan klinikan ylilääkäri Timo Kumpulainen sai idean muotokuvien teettämisestä kaikista neljästä professori Nyströmin jälkeen tähän mennessä jo eläkkeelle siirtyneestä OYS:n neurokirurgista. Kuvassa neurokirurgian erikoislääkärit Matti Heiskari (vas.) ja Hannu Rönty, taiteilija Lauri Törhönen, professorit Esa Heikkinen ja John Koivukangas. kuva Jani Katisko PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 19 T E K S T I JA K U VA L i i s a A h l s t é n LAATUTYÖ ON ennaltaehkäisevää varautumista Laboratoriossa laatu on monen toiminnan summa. Avainsana on ennakointi. L Katri Puukan kiteytys laboratoriotoiminnan laadusta on koko laboratorioprosessin kattava. ”Näyte otetaan oikeasta potilaasta, oikeaan aikaan, oikealla tavalla. Sen jälkeen näyte toimitetaan laboratorioon, huolehditaan sen esikäsittelystä, analysoidaan se oikein sekä potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kannalta oikea-aikaisesti ja saadaan siitä oikea tulos.” ”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meillä on toimintakäsikirja liitteineen, niissä kuvataan koko laboratoriotoiminta johtamisesta laboratoriotuloksen vastaamiseen asti. Laatujärjestelmän päämääränä on, että kaikissa NordLabin laboratorioissa asiat tehdään samalla tavalla, mikä taas johtaa siihen, että saman tutkimuksen tulos on joka paikassa sama, otettiinpa näyte Kemissä, Kajaanissa, Kokkolassa tai Oulussa”, hän toteaa. On tärkeää, että kaikki työntekijät perehdytetään. NordLab Oulussa on tarkoin mietitty, miten missäkin työpisteessä työntekijä on tarpeen perehdyttää. Oleellista on ennakointi. Työntekijän pitää pystyä hoitamaan työnsä niin, että hän ei joudu tilanteisiin, jossa voisi päästä tapahtumaan inhimillisiä virheitä. Uusi työntekijä saa perehdytyksen ihan kaikkeen, mitä hän tulee tekemään. Perehdyttämisohjelmaa kehitetään koskemaan kaikkia NordLabin laboratorioita. aatupäällikkö Kun laatu ratkaisee Kansainväliseen SFS-EN ISO 15189 -standardiin tuli vastikään 20 P OH J ANP IIRI 5/2015 Laatupäällikkö Katri Puukka työhuoneessaan, jonka seinällä edeltäjän tekemää taidetta. päivitys, joka on vaatinut kehitystyötä laatujärjestelmässä. Koska Oulun aluelaboratorio on akkreditoitu laboratorio, onkin Oulussa tämän vuoden aikana tehty töitä, jotta NordLabin laatujärjestelmä täyttää tämän kansainvälisen standardin uudetkin vaatimukset. Standardin mukaan laboratorioprosessit pitää olla kuvattuna ja organisaatiolla pitää olla selkeät laatutavoitteet. Laboratoriolla pitää myös olla mittaristot, millä laatua mitataan. Riskien hallinnan tulee ulottua toiminnan prosesseihin asti. Päivitetyssä standardissa kiinnitetään niin ikään huomiota henkilökunnan perehdytykseen. Standardin vaatimusten mukaan organisaatiolla pitää myös olla ns. varautumissuunnitelma, jossa ohjeistetaan miten toimitaan, jos laboratoriossa tapahtuu jotain todella mullistavaa, kuten esimerkiksi Turussa taannoin, kun laboratorio paloi. ”Meillä siis pitää olla suunnitelma poikkeamatilanteiden varalle, vaikkei kaikkeen mahdolliseen voi yksityiskohtaisesti varautuakaan”, Katri Puukka toteaa. Laatujärjestelmä kaikkiin toimipisteisiin soveltuvaksi NordLabin kaikessa toiminnassa on hyvin kattavat laadunvarmistusmenettelytavat. ”Laatupäällikkönä johdan laadunhallinnan osaamisaluetta, jossa kehitämme laatujärjestelmää sellaiseksi, että se soveltuu kaikissa NordLabin laboratorioissa toteutettavaksi.” Osaamisalueen kokouksia pidetään säännöllisesti. Jokaisesta laboratoriosta mukana on yksi henkilö ja he jalkauttavat muuttuneita toimintatapoja omiin la- boratorioihinsa. ”Olemme edistyneet kuluneiden 2,5 vuoden aikana varsin hyvin”, Katri Puukka toteaa. ”Mahdolliset ongelmatilanteet raportoidaan ja käydään läpi ja niihin haetaan ratkaisut. Poikkeaminen määrää ja trendiä seurataan. Poikkeamien kattava hallintaprosessi on vaikuttanut siihen, että poikkeamat ovat 99,9 prosenttisesti hallittuja”, hän korostaa. ”Laatutyö on ennaltaehkäisevää, varautumista ongelmatilanteiden varalle, ettei mitään pääse tapahtumaan. Tehtävänäni on seurata sitä, että toimimme laatujärjestelmän mukaisesti. Teen auditointeja itse ja toisaalta myös perehdytän auditointiin. Hallinnoin laatujärjestelmän dokumentointia ja pidän huolen siitä, että dokumentaatio on ajan tasalla”, hän yhteenvetona toteaa. n Mietintämyssyt päähän U sko jo. er va Soteuudistuksen tavoitteena ei ole hallinnon uudistus. Sotealueet ovat vain keino varsinaisten tavoitteiden, eli hyvinvointierojen kaventamisen, palvelujen parantamisen ja toiminnan taloudellisuuden saavuttamiseksi. Joillekin keino muuttuu kuitenkin myös tavoitteeksi – onhan jaossa huomattava määrä poliittista valtaa. Siksi ratkaisun aikaansaaminen on niin vaikeaa. Meidän ammattilaisten on epävarmuudesta huolimatta koitettava pitää mieli avoimena ja miettiä, miten hallinnon muutos hyödynnetään parhaiten. Kyllä se joskus tulee kuitenkin. Nyt, kun palveluja muotoillaan uudella tavalla integroituun sosiaali- ja terveydenhuoltoon, on tärkeää miettiä strategiset perusasiat ensin – ja vasta sitten pohtia miten tehtävät toteutetaan. Konkreettisemmin sanottuna meidän tulisi miettiä, tuotammeko asiakkaillemme vain palveluita, vai sittenkin jopa hyvinvointia ja pärjäämistä. Kysymys on aivan yhtä relevantti erikoissairaanhoidossa kuin vaikkapa vanhusten tai vammaisten asumispalveluissa tai perusterveydenhuollossa. Emeritusprofessori Martti Kekomäki, tiukka talousmies ja kirurgi, puhuu nykyisin erityisen kauniisti ajatusmallin muutoksen tarpeesta. Erittäin tiukkaan tiivistetysti: Terveyden käsite tulee uudelleen määritellä yksilön pärjäämisen kautta ja meidän ottaa tavoitteeksi yksilön autonomian tukeminen. Terveydenhuolto on hyvinvoinnin tuottamista, ei palvelutuotantoa. Suosittelen lämpimästi hänen oivalluksiinsa tutustumista. On vielä vaikeaa hahmottaa millaisia mahdollisuuksia vaikkapa mielenterveys- ja päihdepotilaiden palveluiden rakentaminen ilman nykyisiä organisaatiorajoja voisi tarkoittaa. Tästä on toki saatu jo ensituntumaa Eksotessa, jossa palvelujen saavutettavuus ja kustannusten hallinta on muuttunut radikaalisti. Lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuudesta on puolestaan positiivisia kokemuksia Kainuussa: Lasten vaikeuksiin on opittu puuttumaan ajoissa ja yhdessä ja jälleen kustannusten nousu on saatu hallintaan. Ikääntyneiden palveluiden kokonaisuus on oma haasteensa. Kaikki tiedämme, miten väestömme ikärakenne vaatii tulevaisuudessa parempaa kokonaisuuden hallintaa. Muutokset on tehtävä jokaisessa organisaatiossa erikseen ja niissä onnistutaan vain, jos ammattilaiset ovat itse mukana luomassa uutta. Olemme Lapin sairaanhoitopiirin alueella rakentamassa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisille yhteistä näkemystä tulevaisuuden mahdollisuuksista asiakaskeskeisten palvelu- ervan kuulumisia kuva Lapin sairaanhoitopiiri Ju k k a M at t i l a jo ht ajay lil ää k är i L a pin s air aa n h oito piir in k u nt ay ht y m ä prosessityöryhmiemme kautta. Edellä mainittujen asiakasryhmien lisäksi on muutama muu. Oleellisinta työssä tässä vaiheessa on alkaa hahmottaa, miten toiminta mahdollistuu kun ei tarvitse enää sopia muodollisesti organisaatiorajojen yli yhteistyöstä, vaan tarkoituksena on vastata tehtävästä aidosti yhdessä. Silloin osaamisen tarpeet ja muut toiminnan edellytykset päästään myös suunnittelemaan nykyistä luovemmin. Ja johtaminen yksinkertaistuu, kun yhden tahon voi määrätä vastuuseen koko tehtävästä. Tärkeintä koko prosessissa on ehkä kuitenkin miettiä miten se meidän tärkein resurssimme – potilas tai asiakas itse – saa ansaitsemansa roolin oman elämänsä ohjaajana, myös ammattilaisten tuottamien palvelujen käyttäjänä. Saisimmekohan tulevalla sote-alueella tehtyä potilaidemme kanssa ne hoito- ja palvelusuunnitelmatkin. No, toteutuuko se sote-uudistus viimein? Tällä kierroksella uskon, että niin käy. Jos hallitus pysyy pystyssä edes kautensa puoliväliin asti. Mutta kun valta on jaettu ja hallinto päätetty, siirtyy vastuu meille ammattilaisille. Meidän tehtävämme on varmistaa se, että uusi järjestelmä todella toimii vanhaa paremmin. Mietintämyssyt päähän. n OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAAN ERITYISVASTUUALUEESEEN ELI ERVAAN KUULUVAT Lapin sairaanhoitopiiri, LänsiPohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. OYS:n ervalla asuu noin 741 000 henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 21 K U VAT O u lu n y l iopi s t o Oulun yliopistolle UUSI ORGANISAATIORAKENNE Oulun yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopiston uuden organisaatiorakenteen, joka tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Organisaatiouudistuksessa tutkimustoiminta keskitetään tiedekuntiin ja tut kimuksen strategisia tukipalveluja vahvistetaan. Uudistuksella edistetään tutkimuksen tulokselli suutta ja vaikuttavuutta, tavoitellaan selkeämpää työnjakoa ja johtamisjärjestelmää sekä tuetaan johtajuutta eri tasoilla. Jouko Niinimäki Matti Sarén U udessa organisaatios- sa tiedekunnat rakentuvat tutkimusryhmistä, joiden tehtävänä on vastata osaamisesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta ja opetuksesta. ”Tutkimusryhmät muodostavat tekemisen ytimen ja ovat jatkossa myös tulosyksiköitä. Ryhmät tullaan resursoimaan opetustarpeiden ja tutkimustulosten perusteella. Lisäksi niillä on mahdollisuus päästä strategisen tuen piiriin”, rehtori Jouko Niinimäki linjaa. ”Rahoituksen jakamisen periaatteet ovat läpinäkyvyys, tuloksentekoon kannustaminen ja oikeudenmukaisuus. Opetus kuitenkin resursoidaan tiedekunnan sisällä opetustilanteen tarpeiden näkökulmasta, ei tuloksen perusteella.” Tiedekunnat vararehtoreiden alaisuuteen Helka-Liisa Hentilä 22 P OH J ANP IIRI 5/2015 Yliopistolla on neljä strategista painoalayksikköä: Biocenter Oulu, Eudaimonia, Infotech Oulu ja Thule-instituutti. Ne vastaavat alojensa tutkimuksen strategisesta resursoinnista ja tukitoiminnoista. Yliopistolla on neljä alueyksikköä: SGO, Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskukset sekä Oulun Eteläisen Instituutti. Ne jatkavat taloudellisesti itsenäisinä yksiköinä, mutta niiden strategista yhteyttä tiedekuntiin ja painoalayksiköihin tiivistetään. Tiedekunnat jaetaan vararehtorien alaisuuteen siten, että kullakin vararehtorilla on mahdollisuuksien mukaan substanssiyhteys vastuuyksikköönsä. Dekaanit vastaavat edelleen tiedekunnan hallinnosta, mutta saavat vararehtoreista johtamista tukevat työparit. Myös vararehtorit ovat nykyiseen tapaan vastuussa poikkileikkaavista prosesseista, joita ovat tutkimus, koulutus ja uutena yhteistyösuhteet. Tutkimusrehtorin vastuutiedekunnat ovat biokemian ja molekyylilääketieteen, luonnontieteellinen ja lääketieteellinen tiedekunta. Koulutusrehtori vastaa arkkitehtuurin, humanistisesta ja kasvatustieteiden tiedekunnasta ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Yhteistyösuhteista vastaavan vararehtorin vastuutiedekunnat ovat teknillinen, tieto- ja sähkötekniikan sekä kaivannaisalan tiedekunta. Yliopiston hallitus valitsi vararehtorit kesän aika. Tutki- musrehtoriksi valittiin Taina Pihlajaniemi, koulutusrehtoriksi Helka-Liisa Hentilä ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi Matti Sarén. Ei vaikutuksia opiskeluun Organisaatiorakenteen muutoksella ei ole tavoiteltu henkilöstövähennyksiä, mutta henkilöstön sijoittumiseen se vaikuttaa siten, että kaikki tutkimus- ja opetus- henkilöstö sijoittuu jatkossa tiedekuntiin. Suoria vaikutuksia opiskeluun ja opintoihin uudistuksella ei ole. ”Yliopiston tehtävä on palvella yhteiskuntaa. Tällä organisaatiomuutoksella tehdään Oulun yliopistosta toimivampi, tehokkaampi ja myös selkeämpi yhteistyökumppani yhteiskunnan eri toimijoille”, rehtori Jouko Niinimäki tiivistää. n Taina Pihlajaniemi TEKSTI Mar t ti A hlstén Lääketieteelliseen tiedekuntaan ENNÄTYSMÄÄRÄ UUSIA OPISKELIJOITA Jyrki Mäkelä L Lääkäriksi opiskelevien määrä kasvaa Suomen kaikissa lääke tieteellisissä tiedekunnissa. Oulun yliopisto otti tänä vuonna ennätysmäärään uusia lääketieteen opiskelijoita. koulutusohjelmasta valmistutaan lääketieteen lisensiaatiksi. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmius lääkärin ammattiin sekä ammatilliseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. Perinteisen lääkärintyön lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia opetus- ja tutkimustehtävissä sekä muissa lääketieteen alan asiantuntijatehtävissä. Lääkärikoulutuksen lisäämisestä on sovittu yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken. Taustalla on ministe ääketieteen riön huoli lääkäreiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Oulun yliopisto on lisännyt lääketieteen aloituspaikkoja vähitellen koko 2000-luvun ajan. Sitä ennen uusia opiskelijoita otettiin sisään jopa alle sata vuodessa. Viime vuosina määrä on ollut noin 120. Tänä vuonna uusia opiskelijoita otettiin noin 150. Tiedekunnan koulutusdekaani Jyrki Mäkelä kertoo, että aikaisempi koulutusmäärien lisäys näkyy jo. Pohjoiseen Suomeen on löytynyt aikaisempaa enemmän nuoria lääkäreitä ja ostopalveluiden määrää on voitu vähentää. Sairaaloilla tärkeä rooli opetuksessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalat toimivat osaltaan Oulun yliopiston lääkärikoulutuksen toteuttajina. Jyrki Mäkelä antaa kiitosta sairaanhoitopiirin kliinikoille hyvästä yhteistyöstä. ”Emme olisi pärjänneet ilman kliinikoiden opetuspanosta. Sitä tarvitaan jatkossakin ja entistä enemmän”, hän painottaa. Kun opiskelijoiden määrä kasvaa, opetustakin pitäisi lisätä, mutta opettajaresurssit ovat ra- jalliset. Tiedekunta onkin alkanut suunnitella opetuksen uudistusta vuoteen 2017 mennessä. Opiskelijoilta on tullut palautetta ryhmien koosta ja potilaskontaktien määrästä. ”Olemme nyt lisänneet ryhmien määrää, emme kasvattaneet niiden kokoa. Huolehdimme myös siitä, että potilaskontakteja tulee riittävästi”, Mäkelä sanoo. n PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 23 ristikko 24 Po hja n piir i 5/2015 P OH J ANP IIRI 5/2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjes telmien kehittämistä tulee jatkaa V altiovarainministeriön ja so- siaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan soteuudistuksen aikana on tarpeen ja myös suositeltavaa jatkaa määrätietoisesti uudistuksen tavoitteita tukevia toiminnallisia kehittämishankkeita sekä niihin liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeita. Tällä tavoin Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian mukainen tavoitetila olisi mahdollisimman laajalti toteutunut uusilla itsehallintoalueilla vuonna 2020. Tarvittavat hankinnat tulee kuitenkin tehdä mahdollisimman laajassa yhteistyössä, suunnitelmallisesti ja koordinoidusti kansallisesti ohjattuna, jotta päällekkäisiä tai siirtymäkauden jälkeen tarpeettomia investointeja ei tehdä. Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto -ryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjauksesta sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Ryhmä laatii myös ehdotukset siitä, miten erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen integraatiota toteutetaan uudistuksessa sekä miten jo ennakkoon varmistetaan se, että vireillä olevat hankinnat tukevat uudistusta. Tulevilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevilla itsehallintoalueilla on oikeus päättää tietojärjestelmäratkaisuistaan ja vastuu niiden kehittämisestä ja ylläpidosta. Sosiaali- ja terveysministeriö tai valtiovarainministeriö ei voi antaa ennakkoon sitoumuksia niiden puolesta. n Oulun monipuolisin osaamisvalikoima fysioterapeuttien taitoja. Meillä jokaisella on hyvä syy olla kunnossa. Oululainen fysioterapiakeskus www.medifys.fi Fysioterapian erikoisosaamista: fasciakäsittely, jalkaterän fysioterapia ja manuaalinen terapia keskustassa, Reinilän talossa Varaa aika 044 712 1900 www.tutoris.fi Pohjanpiiri-lehden 4/2015 ristikon ratkaisu: Uusi verkkosivusto valinnanvapaudesta K elan avaama verkkopalvelu www.hoitopaikanvalinta.fi tarjoaa ajankohtaista tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä, potilaan oikeuksista ja korvauksista. Sivusto palvelee kansalaisia, terveydenhuollon työntekijöitä ja viranomaisia. Verkkopalvelusta saa tietoa terveydenhuollon kansallisesta valinnanvapaudesta ja siihen sisältyvistä potilaan mahdollisuuksista valita terveysasema tai sairaala julkisessa terveydenhuollossa. Sivustolla kerrotaan myös asiakasmaksuista, hoitokustannuksista ja korvauksista. Myös terveyspalvelujen käyttäminen ulkomailla on kuvattu sivus- tolla kattavasti. Sivustolla on muun muassa tietoa yli 50 maan terveyspalveluista. Terveydenhuollon työntekijöille on verkkopalvelussa oma osionsa, johon on koottu tietoa muun muassa ulkomailta tulevien potilaiden hoidosta, hoitokustannusten laskutuksesta ja valtion korvauksesta sekä potilaan lähettämisestä hoitoon ulkomaille. Palvelun toteuttaa rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.n PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 25 T E K S T I JA K U VAT Te r t t u Ny s t r öm , o. s . K a r j a l a i ne n Minun vaparini M harrastuksilleni Vaparilla on aina ollut iso merkitys koko 40 vuoden ajan. Kesällä 1974 työkaverini sai houkuteltua minut mukaan lentopalloa pelaamaan OYKS:n asuntoalueella olevalle pienelle kentälle. Mukavassa porukassa sen kaltainen liikunta rupesi tosissaan kiinnostamaan. Kun saatiin tietää, että OYKS:n henkilökunnalle ollaan perustamassa vapaa-ajan yhdistystä, lentopallon harrastajat olivat heti mukana hankkeessa. Minäkin lähdin toisten mukana perustavaan kokoukseen ja sen myötä sain ihmeekseni kunnian tulla valituksi yhdistyksen ensimmäiseksi sihteeriksi. V inulle ja minun aparin toiminnan alkuaikoja on mukava muistella. Kokouksia ja palavereita pidettiin tiheään tahtiin, kun jaostoja perustettiin ja yhdistykselle yritettiin nimi keksiä. Yhdistyksen sihteerinä saatoin ilokseni tutustua kaikkiin perustettaviin jaostoihin ja niiden vetäjiin. Yhteistyö toimi hyvin, ainakin minun muistini mukaan. Hauskaa oli, kun pääsin joskus avustamaan eri jaostojen järjestämissä kilpailutapahtumissa. Perheettömällä tyttöihmisellä vapaa-aikaa kun riitti vaikka mihin. Noina vuosina oma ykkösharrastukseni oli tietysti lentopallo ja lentopallojaoston toiminta, jossa myös toimin sihteerinä sekä kirjurina monissa otteluissa. Viikoittaiset naisten lentopallo-illat olivat kuntoilun ja mukavan harrastuksen vuoksi mitä hauskinta ajankulua. Upeat ja hauskat muistot tulevat mieleen myös niistä keskussairaaloiden välisistä SM-kisoista, joihin jaoston sihteerinä pääsin mukaan toimimaan yhteyshenkilönä ja huoltajana. Mörön linja-auto sekä tuttu ja turvallinen kuljet- 26 P OH J ANP IIRI 5/2015 taja Leo ratin takana tekivät matkat eri puolille Suomea helpoiksi ja mukaviksi. Vaparin sihteerin tehtäviä hoidin vuodesta 1974 vuoteen 1979. Näiden kaikkien vuosien jälkeenkin muistan hyvin, kuinka Vaparin toiminnassa mukana oleminen toi minun varsinaiseen toimistosihteerin työhöni sijaisvälityksessä mukavasti vaihtelua. Tehtävä toi työelämääni ja vapaa-aikaani kaiken kaikkiaan niin runsaasti iloa ja toimintaa, että muistot eivät unohdu ikinä. Naimisiin mentyäni jätin haikein mielin Vaparin sihteerin tehtävät uudelle sihteerille vuonna 1979, koska aikaa ei enää tuntunut riittävän entiseen malliin. A lentopalloharrastuskin jäi vähitellen taka-alalle. Lasteni kanssa osallistuimme kuitenkin moniin Vaparin järjestämiin tilaisuuksiin ja kisoihin vuosien varrella. Taidemaalauksen harrastajana minulle oli oikea onnenpotku, kun perushoitaja Riitta Polvi-Karjalainen sai loistoidean perustaa taidejaosto Vapariin! Siihen hankkeeseen lähdin innoissani mukaan ilman muuta. Taidejaosto perustettiin vuonna 1996 ja olen ollut aktiivinen jaoston jäsen siitä lähtien. Ensimmäinen jaoston harrastustila järjestyi meille psykiatrian klinikan alueelta vanhan sikalan rakennuksesta. Musiikkijaoston harrastustila oli saman talon vintillä niin, että kovaäänistä taustamusiikkia riitti taiteen tekijöille, joskus ihan liiankin kanssa. Muutama vuosi saatiin niissä tiloissa harrastaa ennen kuin rakennus purettiin. Seuraava paikka oli vanha saunarakennus, johon piti kaikkine tarvikkeinemme ahtautua. Vuoroiltoina me keramiikan, lasitaiteen-, posliinin- ja taidemaalauksen harrastajat kokoonnuimme saunan piejan myötä nissä huoneissa. Olihan sieltä sentään lauteet ja kiuas poistettu meidän tieltämme! Saunan puku- ja pesuhuoneissa tuli, vaatimattomasta harrastuspaikasta huolimatta, tehtyä runsaasti kaunista taidetta ja joskus jopa jotkut kurssitkin pidettiin. Seuraava harrastuspaikkamme oli samalla alueella vapautunut talousrakennus ja sen keittiötilat. Se oli hyvä paikka, mutta siitäkin oli lähdettävä. Nykyiset taidejaoston tilat ovat entisessä psykiatrian klinikan hallintorakennuksessa, Vaparilassa. Siellä kokoonnumme kaikki taidejaoston ryhmät edelleenkin vuoroiltoina sekä myös viikonloppuisin ja nautimme avarista tiloista. Viikonloppuisin pidetään usein eri taiteenlajien mielenkiintoisia kursseja. O ma harrastukseni, taidemaalaus, on ihana harrastus ja mikä voisikaan olla antoisampaa kuin porukassa maalaaminen! Ryhmässä on mukavaa maalata, minulle ainakin siitä on ollut pelkästään iloa ja hyötyä. Siinä inspiroituu ja saa uusia ideoita. Olen ollut eläkkeellä jo kymmenen vuotta, mutta olen yhä innostunut olemaan mukana taidejaoston toiminnassa. n 40 vuotiaalle Vaparille edelleenkin antoisia ja tapahtumarikkaita vuosia toivottaen Terttu Nyström Vapari järjesti jäsenilleen kirjoituskilpailun, johon tuli neljä tekstiä. Vaparin hallitus päätti palkita ne kaikki yhdenvertaisina. Palkinnoksi annettiin aktiivisuusrannekkeet. Pohjanpiiri julkaisee kaikki neljä kirjoitusta. Erityishuollossa olevien itse määräämisoikeutta vahvistetaan H Vaparin kokouksessa v.1977 otettiin vastaan Teräksen lahjoittamat pelipaidat. Taidemaalarien kokous entisen sikalan tiloissa Psykiatrian klinikan alueella. Naisten ja miesten voittoisat lentopallojoukkueet Kokkolan SM -kisoissa v. 1978. Itse olen oikeassa reunassa alarivissä. kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamista. Lainmuutoksen avulla Suomi voisi ratifioida vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen. Lainmuutoksen tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Esityksen mukaan jokaisella erityishuollossa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Esitykseen sisältyy myös säännökset henkilökunnan kouluttamisesta ja ohjeistamisesta itsemääräämisoikeutta vahvistaviin työmenetelmiin. Lakiin ehdotetuilla säännöksillä pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain silloin, kun se olisi välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun olisi tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko. Rajoitustoimenpiteisiin ei saisi ryhtyä, jos käytettävissä olisi jokin lievempi keino, ja rajoitustoimenpiteen käyttö olisi lopetettava heti, kun se ei enää olisi välttämätöntä. Erityishuollossa olevien kehitysvammaisten ihmisten oikeusturvaa vahvistettaisiin muun muassa käytettyjen rajoitustoimenpiteiden kirjaamista ja jälkiselvittelyä, virka- ja vahingonkorvausvastuuta sekä tehostettua viranomaisvalvontaa koskevin säännöksin. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016. n allitus esittää PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 27 henkilöstöedustajan mietteitä Tunteella työssä L uin kesällä Päivi Rauramon työhyvinvoinnista kertovan kirjan, jossa työkykyä tarkastellaan Maslowin motivaatioteorian avulla. Kirjan sisältö puhutteli minua niin, että haluan purkaa siitä asioita paperille. Maslowin motivaatioteoriaa noudattaen kirja käsittelee ihmisen tarpeita seuraavasti: Psykofysiologisten perustarpeiden osalta olemme tyytyväisiä, kun työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät ja vapaa-aika ovat balanssissa. Hyvä terveys on osa työhyvinvointia ja sen ylläpito on työntekijän vastuulla myös vapaa-ajalla. Turvallisuuden tunteen saavutamme, kun turvallisen työympäristön ja toimintatapojen lisäksi työn jatkuvuus on taattu ja palkkaus ja työyhteisö ovat oikeudenmukaisia. Yhä enemmän on huomioitava myös sekä henkisen että fyysisen väkivallan uhkaa, jota voivat aiheuttaa ulkoisten toimijoiden ja asiakkaiden lisäksi myös työtoverit. Liittymisen tarve tyydyttyy työpaikan hyvällä yhteishengellä. Kun työyhteisöä tuetaan, siellä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jonka avulla vahvistetaan ihmisten itsetuntoa. Työilmapiiri on organisaation, esimiehen johtamistyylin ja työyhteisön muodostama kokonaisuus. Arvostuksen tarvetta tuetaan strategialla ja työpaikan eettisesti kestävillä arvoilla, joka näkyy myös käytännön toiminnassa – jokapäiväistä arkea tulee olla oikeudenmukainen palkkaus sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Kirjan mukaan arvostuksen tarve voidaan jakaa alempaan ja ylempään tarpeeseen. Alempi tarve tarkoittaa toisilta ihmisiltä saatavaa arvostusta, johon kuuluvat status, kunnia, tunnettavuus, huomiointi, maine, kunnioitus, kunnollisuus. Ylempi käsittää itsearvostuksen, joka pitää sisällään itseluottamuksen, kompetenssin (osaaminen), saavutukset, johtajuuden, riippumattomuuden ja vapauden. Itsensä toteuttamisen tarpeen tyydyttymistä edistävät sekä yksilön että yhteisön oppimisen ja osaamisen tukeminen. Tavoitteena on itseään aktiivisesti kehittävä henkilöstö, joka ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen. On tärkeää, että jokainen organisaatiossa tuntee työyhteisön yhteisen vision ja tavoitteet ja kykenee kehittämään omaa työtään sekä hankkimaan tietoja taitoja, jota työssään tarvitsee. Osaamisen kehittäminen edellyttää ennakointia – ei pelkästään osaamisaukkojen täydentämistä. Osaamisen ylläpitäminen edistää työn hallintaa, jaksamista ja hyvinvointia. 28 P OH J ANP IIRI 5/2015 I Liisa Halotie-Flink työsuojeluvaltuutettu töiden sujumiselle on se miten työntekijä itse arvostaa omaa työtään. Futurologit Herman Kahn ja Anthony J. Wiener ovat 1960 –luvulla luoneet työhön suhtautumiselle käyttökelpoisen luokittelun, jonka mukaan työ voi olla: Keikka. Siinä työ on välttämätön paha, häiritsevä tekijä. Työn tarkoitus on tulojen saaminen; millä tavalla on jokseenkin yhdentekevää. Äärimuoto tällaisesta voi olla omaisuusrikos Homma. Tässä voi olla jotakin kiinnostavaa - etenkin mukavassa seurassa tehtynä, mutta tavoitteena on ennen muuta toimeentulo. Siten hommaa voi helpostikin vaihtaa. Työ = ammatti. Työntekijälle tuottaa tyydytystä taitojen harjoittaminen, joihin hänellä on taipumusta ja koulutusta. Tähän liittyy myös oman työn arvostaminen. Ura. Henkilö haluaa jatkuvasti kehittää työtään, edetä ja ottaa vastuuta. Kutsumus. Siihen sisältyy sisimmän itsensä toteuttamista, toisten palvelemista. Vaikuttaa siltä, että palkkatyö on tänä päivänä hyvinkin kattavasti syrjäyttänyt tällaisen kutsumustyön ja työn välineellinen luonne on korostunut. Elämäntehtävä. Henkilö omistautuu täysin työlleen, jonka uskoo ratkaisevalla tavalla hyödyttävän yhteiskuntaa. Tähän voi liittyä jopa uskonnollinen näkemys ihmistä korkeammasta tehtävän antajasta. On hyvä tunnistaa oma suhtautuminen työhön – pohtia mihin luokkaan minä itse kuulun. Toisaalta on hyvä ymmärtää, että työtoverin suhde työhön voi olla erilainen ja hän saattaa kuulua johonkin toiseen luokkaan. I lmeisen tärkeää hmetystä minussa herätti näiden tarpeiden tyydyttyminen hyvinvointivaltioiden työelämässä. Kirjan mukaan perustarpeistamme työelämässä on kohtuudella huolehdittu ainoastaan fysiologisten tarpeiden osalta. Sen sijaan sosiaaliset (liittymisen tarve, arvostuksen tarve) tarpeet ovat tyydytettyinä vain noin puolella. Surullista on, että itsensä toteuttamisen tarve jää suurimmalla osalla tyydyttämättä, sillä kirjan tietojen mukaan vain 10 %:lla tämä tarve on tyydytetty. Näitä itseään toteuttavia ihmisiä on Maslow kuvannut seuraavasti: ”He ihailevat ja arvostavat tosiasioita (myös itseään koskevia), eivätkä välttele niitä” ”He ovat spontaaneja ja aktiivisia keksimään uusia ideoita” ”He ovat luovia ja kiinnostuneita ratkaisemaan ongelmia, myös ja erityisesti muiden ongelmia” ”He tuntevat läheisyyttä toisia ihmisiä kohtaan” ”Heillä on sisäinen moraalinen systeemi, joka on riippumaton ulkoisista auktoriteeteista” ”He ovat hyvin käyttäytyviä, kunnollisia ja heillä on kyky ajatella ja toimia objektiivisesti” ”Heillä ei ole ennakkoluuloja” ”Itsensä toteuttaminen on oman potentiaalin äärirajojen tavoittelua” Ovathan nuo edellä mainitut ihmisissä ominaisuuksia, joita itse arvostamme. Löytyykö noita ominaisuuksia itsestämme tai omasta työyhteisöstämme? S airaanhoitopiirissä tulee lähivuosina olemaan runsaasti muutoksia. Tulevaisuuden sairaalan rakentaminen ja sen seurauksena tulevat väistöt ja tilojen sekä toimintatapojen muutokset ja työtovereiden vaihtuminen ovat suurena haasteena työntekijöille. Yhä enemmän meille tulee yhteisiä työpaikkoja, joissa työskentelee eri yksiköiden ja esimiesten alaisina toimivia työntekijöitä. Miten kestämme muutoksen? Miten pystymme huolehtimaan kiireen keskellä myös jaksamisestamme. Erilaisia arvoja ja normeja mukanaan tuovien työntekijöiden sovittaminen yhteiseen työyhteisön kulttuuriin on haasteellista ja edellyttää yhteistä keskustelua ja sopimista siitä mitkä ovat työyhteisön arvot ja normit. Sosiaalisessa kanssakäymisessä on tärkeää toisen ihmisen hyväksyminen ja erilaisuuden sietäminen. Työn sujumisessa työkulttuurilla on suuri merkitys ja on tärkeää huomioida myös sen eri tasot työyhteisössä. Näemme ympärillä olevat esineet, huonekalut, ihmisten käyttäytymisen, muodin, trendit ja muut näkyvät ilmiöt. Tulkitessamme kielen eroavaisuuksia, verbaalisia symboleja, eleitä ja ilmeitä, mutta emme kuitenkaan voi nähdä niiden todellisia merkityksiä, normeja, arvoja, uskomuksia emmekä traditioita. Nämä kaikki me kuitenkin tuomme itse mukanamme työyhteisöön. On odotettavaa, että ristiriitatilanteita syntyy, koska olemme inhimillisiä ihmisiä. Ristiriidat ja väärinymmärrykset syntyvät usein sanomisten kaksoismerkityksistä ja toisen sanojen, ilmeiden ja eleiden tulkinnoista, jotka teemme oman elinympäristön kokemusten pohjalta. Ristiriidat ovat luonnollinen osa elämäämme. Tärkeää on se miten pystymme ristiriitatilanteet hoitamaan ja jatkamaan taas työntekoa turvallisesti. Työntekijän on tärkeää ristiriitatilanteessa kertoa oma tuntemuksensa asiaan. Ketään ei voi loukata se, että itsestä jokin asia tuntuu pahalta, mutta sen voi tehdä toiselle tiettäväksi. Näin on mahdollista saavuttaa yhteinen ymmärrys siitä, että kahdella eri ihmisellä voi olla erilaiset arvot ja normit. Toisen tunteiden ja tuntemusten arvostaminen on haasteellista etenkin silloin, kun olemme uupuneita ja oma palautuminen työn haasteista on jäänyt vajavaiseksi. On myös tunnustettava, että kukaan ei pääse elämästä läpi ilman tuskallisia kokemuksia. Toisaalta näiden kokemusten avulla meillä on mahdollisuus pyrkiä entistä paremmiksi ihmisinä. R a mpp a ex-v ar a s to n h oit aja K6 R 20 A tikulla silmään – vanhoja muistellen jatelmat kirjan lopussa saivat minut Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysioterapeutti, joka on ollut töissä OYS:ssa ja Tahkokankaalla. pohtimaan omia arvojani ja miettimään minkä niistä on itselleni elämänohjeeksi. En voinut valita vain yhtä, vaan minun täytyi omia kaikki kolme itselleni ohjenuoraksi elämän arkeen. ”Itseään toteuttavat ihmiset nauttivat elämästä yleensä ja käytännössä sen kaikista puolista, kun taas useimmat ihmiset nauttivat vain satunnaisista voiton, saavutuksen ja huipun hetkistä tai huippukokemuksista.” Abraham Maslow Tällä muistutan itselleni, että elämä on ainutkertaista, joten sitä ei voi säilöä varastoon käytettäväksi tiettyihin tilanteisiin. On pakko nauttia joka hetkestä, ja kun on tilanteita, joista ei voinut nauttia, on oltava tyytyväinen jälkikäteen siitä, että on ikävästä tapahtumasta selviytynyt. Näin ajatellen huomaa, että jokapäiväinen elämämme on täynnä hetkiä, jotka tuovat mielihyvää. ”Luovuus on keksimistä, kokeilua, kasvua, riskien ottoa, sääntöjen rikkomista, virheiden tekemistä ja hauskanpitoa.” Mary Lou Cook Tästä ei voi luopua ja tätä olen itselläni elämänohjeena yrittänyt noudattaa – olen kokeillut kaikenlaista työelämässä ja todellisessa elämässä. Olen ollut epäsovinnainen sääntöjen rikkoja, ja virheitä vasta olenkin elämässäni tehnyt. Virheiden avulla oppiminen on rankkaa, mutta tehokasta. Kaiken kruunuksi on kyllä ollut hauskaakin. Elämännuoranani olen päättänyt pitää sitä, että vanhana kiikkutuolissa istuessani minulla on muisteltavana oikeita, aitoja kokemuksia – ei harmistuksia siitä, mitä jätin tekemättä. ”Innovaatio syntyy vain siten, että olemme valmiita saumattomasti jakamaan informaatiota sen sijaan että panttaisimme sitä.” Tom Peters Tämä on sekä työelämässä että siviilissä niin tärkeä ja vaikea asia, että se on minun muistutuksena pakko ottaa elämänohjeeksi mukaan. Emme tee itsestämme korvaamattomia panttaamalla tietoa, vaan jakamalla ideat ja hankkimamme tiedon keskenämme. Yhdessä asioiden tekeminen on hauskempaa ja mikä parasta yhdessä pohtimalla voimme jalostaa tuloksiamme vielä paremmaksi ja saavuttaa siten suurta tyytyväisyyttä elämäämme. Näissä mietteissä sanon jäähyväiset jäädessäni eläkkeelle 48 työssäolovuoden jälkeen. n Ramppa kalakattaa O ammattimies ku tulin Lääninsairaalasta v. 72–73 OYKS:n puolelle, olin nuorempi ammattimies. Kerran ku joku kysy mun ammattia nii tietysti sannoin sille että oon nuorempi ammattimies Ouksisä. Niin nii mutta mitä nää teet työkses se kysy uuvestaan. Myöhemmin sitte sain ammattinimikkeeksi varastonhoitaja eikä ennää tarvinnu selitellä. Oli meillä oikeitaki ammattimiehiä. Tiiä häntä, liekkö se ees totta ku aikanaan puhuvat meijjän ammatti- tai oliko ne luokaakhitsareita? Kerran ne porisi niijen hitsaustaidoista? Se hitsaamo tai mikä verstas se ny olikaan, Ykän verstaaksiki sitä sanottiin, oli siinä talouspihan yhesä nurkasa, liekkö vieläki, en oo käyny ny kattomasa? Kuulin vaan juttua että kuinka hyviä hitsareita meillä on. Ensin ne muisteli lin se minäki kouluaikojaan ja sitä ku jotku ei osannu hitsata ei sitte ollenkaa, niillä oli kuulemma magneettipuikot, semmoset että ne napsahti heti kiinni ku metalliin tökkäs puikonpään. Ne piti kuulemma irrottaa joko nitkuttelemalla tai sitte amppeereita lissäämällä hitsikonneeseen jolloinka puikko sullaa irti. Siinä ne porisi kuinka ne on rosteriaki hitsannu vaikeisiin paikkoihin nii ja alumiiniä. Taisi olla vaikein se valu rauta? Joku siihen sano nuo on vielä heleppoja mutta minä kyllä hitsaan vaikka silakan kiinni kivveen ku vain tuot sopivat puikot! No säähän oot nii erikoinen ukko muuteki. Ku muut lapset on syntyny tukka pääsä nii sää oot syntyny Heinäpääsä. Mutta jos tosiaan sen silakan kivveen hitsaat niin puikot tuon minä – kalapuikot! n Jo s ha luat t a r jot a mu i stel m ia si Pohja npi i r i i n, ot a yhte y t t ä toi m it u k se en sä h köp o st i l la ma r t t i.a h l [email protected] i t a i pu hel i mel la 050 0 582 588 PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 29 hoitoketjut E D I TO I N T I L i i s a A h l s t é n Ai vov a m m a Aivovammojen hoito ja kuntoutus yhteistyönä N eurokirurgian dosentti, aivovammojen hoitoketjun johtaja, el Sami Tetrin mukaan pienet pään vammat ja kolaukset, joihin voi liittyä päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia hoidetaan terveyskeskuksissa. ”Mikäli tulovaiheessa neurologinen status todetaan normaaliksi, potilasta seurataan poliklinikalla muutaman tunnin ajan. Seurannan tarkoituksena on havaita mahdollisten hematoomien ja aivoturvotuksen kehittyminen. Tajunnan tason ja neurologisen tilan seuranta on alkuun tiivistä, noin puolen tunnin välein tapahtuvaa, mutta sitä voidaan tilanteen vakiinnuttua harventaa noin kahden tunnin välein tapahtuvaksi”, hän sanoo. Seurantaa voidaan jatkaa kotona, jos neurologinen status on edelleen normaali eikä uusia oireita ole ilmaantunut. Kokonaisseuranta-aika olisi hyvä olla vähintään vuorokausi. Kotiin on annettava tarkat ohjeet seurannasta, esimerkiksi herätyksistä yöaikaan sekä yhteydenotosta välittömästi, mikäli uusia oireita ilmaantuu. Alkoholin vaikutuksen alaista potilasta on seurattava poliklinikalla, kunnes humala on haihtunut. ”On muistettava, että normaali neurologinen status ei sulje pois pahaakaan aivovammaa, jonka oireet ja löydökset voidaan todeta vasta myöhemmin potilaan käyttäytymisen ja luonteen muutoksina. Jos syntyy epäily lievästäkin aivovammasta, potilas on heti lähetettävä erikoissairaanhoitoon”, Sami Tetri korostaa. Indikaatiot ESH-lähetteeseen hoitoketjut ”Erikoissairaanhoitoon potilas on lähetettävä, jos hänellä todetaan statuslöy- 30 Aivovamma näkyy yleensä poikkeavana löydöksenä neurologisessa statuksessa, toisinaan kuitenkin vain neuropsykologista suoriutumista tai sosiaalisia taitoja heikentävinä oireina. Kaikille aivotärähdystä vaikeam man vamman saaneille sekä pitkittyneistä oireista kärsiville tulee järjestää selvitykset ja hoidot. döksiä, jotka viittaavat aivoruhjevammaan, diffuusiin aksonaaliseen aivovaurioon, kallonsisäiseen vuotoon tai likvorfisteliin tai jos pään satuttanut on monivammapotilas”, Sami Tetri toteaa. ”Myös lapsi, jolla vammautumiseen on liittynyt tajuttomuus, kuuluu sairaalaseurantaan”, hän jatkaa. Potilas on aina syytä lähettää sairaalaan, jos vamma on suurienerginen, vaikka status on vielä normaali. Sairaalahoitoon kuuluu myös potilas, jolla todetaan kallonmurtuma tai jos hänellä on kova päänsärky, kova huimaus tai hän saa epileptisen kohtauksen. Erikoissairaanhoidossa ”Aivovamman diagnostiikka sekä vamman vaikeuden arviointi, samoin kuin erikoistutkimusten kuten pään TT- tai magneettitutkimusten ja jatkohoidon tarpeen arviointi kuuluvat sairaalan ensihoitoon. Arvioinnin suorittavat yhteistyönä kirurgian ja neurokirurgian päivystäjät. Kirurgian päivystäjä myös diagnosoi ja arvioi liitännäisvammat”, Sami Tetri sanoo. Lasten kohdalla vältetään TT-tutkimusta. Tajuissaan oleville lapsille pyritään järjestämään pään MRI-tutkimus niin pian kuin mahdollista. Leikkaustarpeen ja aivopaineen mittauksen tarpeen arvioi neurokirurgi. Aivovammaa epäiltäessä potilaalle on aina tehtävä tarkka neurologinen tutkimus ja sitä on täydennettävä tarvittaessa laajalla aivojen magneettikuvauksella. Neurokirurgin konsultaatio tarvitaan myös silloin, kun potilas joutuu silmävamman tai kallon luiden murtumien johdosta silmätautien tai korvatautien klinikkaan akuuttivaiheen hoitoon. Akuuttivaiheen vuodeosastohoito tapahtuu neurokirurgian tai kirurgian klinikan vuodeosastolla, lasten osalta lastentautien klinikalla. Tehohoito tapahtuu anestesialääkärin valvonnassa. Jatkoseurannan tarpeen harkinta sekä tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen kuuluu hoitavan yksikön tehtäviin, jonka velvollisuutena on myös kirjoittaa E-lausunto. Jatkohoitoperiaatteet ”Aivovamma näkyy yleensä poikkeavana löydöksenä neurologisessa statuksessa, toisinaan kuitenkin vain neuropsykologista suoriutumista tai sosiaalisia taitoja heikentävinä oireina. Nämä oireet, jotka voivat hankaloittaa yhtä hyvin perhe-elämää kuin työssä tai koulussa selviytymistä, tulevat usein esille vasta seurannassa”, Tetri kuvailee. Mikäli oireet eivät häviä kuukauden kuluessa, suositellaan neuropsykologista tutkimusta. Oireiden takia potilas voi olla fysioja toimintaterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen tai ammatillisen kuntouOulun opiskelijat tuksen tai yliopiston jopa uudelleenkoulutuksen tarpeessa. Joskusnuorisopsykiatrian voi olla tarpeen autlahjoittivat taa myös työpaikan tai koulun uudelyksiköille leenjärjestelyssä ja perheen tiedonsaannissa. Oulun yliopiston opiskelijat lahjoittivat 7.1.2015 Aivovammapotilas tarvitsee jatkoPPSHP:n nuorisopsykiatrian yksiköille huomattavan seurantaa aina jos hänellä todetaan oi(1900 €) lahjoitussumman. Lahjoitus käytetään nuoreita ja löydöksiä vielä kotiuttamisvairisopsykiatrialla sekä avo- että osastohoidossa olevien heessa. Kontrollit suoritetaan neurokipotilaiden hyväksi. Nuorisopsykiatria kiittää! n rurgian klinikassa, josta potilas tarvittaessa ohjataan jatkoseurantaa varten kuntoutuksen tulosyksikön aivovammapoliklinikalle ja sieltä tarvittaessa kuntoutusosastolle. Lasten seuranta tapahtuu lastenklinikassa. Aivovammapoliklinikka toimii Hoitoketju on alueellinen ohje, sille miten tiettyä sairautta potevien hoito ja siihen liittyvä työnjako kannattaa järjestää. Hoitoketjut julkaistaan Terveysportin tietokannoissa, ja suora linkki hoitoketjuihin löytyy ESKOn ”Linkit” –painikkeen alta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee ja päivittää hoitoketjua aktiivisesti. P OH J ANP IIRI 5/2015 5 n n kiitokset k iito k s et s ä h kö p o s till a: liis a.a hl s te n @ ve r bi.fi K iitos kaikille työkavereille, jotka muistitte minua kukka- sin ja lahjoin jäädessäni eläkkeelle. Olette ihania. Jaksamista työssänne. Eila Noopponen lääkinnällisessä kuntoutuksessa omana erikoispoliklinikkana. Lähetteet tai konsultaatiot ohjataan aivovammapoliklinikalle kuntoutustutkimuspoliklinikan vastuulääkärin kautta. K L ämpimät kiitokset ” Prinsessa päivästä” upeat työtoverini Medisiinisellä tulosalueella. Teitte läksiäispäivästäni ikimuistoisen. Kiitokset hyvästä yhteistyöstä Teille kaikille joiden kanssa olen vuosien varrella työskennellyt. iitokset os. 84:n, os. 78:n, os. 81:n henkilökunnalle ja muille tutuille eläkejuhlasta, lahjoista, puheista jne. SPECIAL THANKS JARMOLLE JA JONNALLE ”ylimääräisestä Arja Kovala Klinikkasihteeri L ämpimät kiitokset teille kaikille osasto 44A&B ihanille työka- Tukena aivovammatyöryhmä kyydityksestä” ja ”yskänlääkkeestä”. Kaikille aivotärähdystä vaikeamman vamman saaneille sekä pitkittyneistä oireista kärsiville tulee Sami Tetrin mukaan järjestää selvitykset ja hoidot. Hoidon, seurannan ja haitta-asteen arvioinnin tukena toimii aivovammatyöryhmä, johon kuuluvat aivovammapoliklinikalla toimivien henkilöiden lisäksi myös konsultoiva psykiatri ja neurokirurgi. Kun seurannassa tilanne todetaan vakaaksi, määritetään pysyvä haitta-aste. Nuoren, vielä kehitysvaiheessa olevan vammautuneen kohdalla, seurantaa jatketaan, kunnes ammatinvalinta ja selviytyminen aikuiselämässä voidaan arvioida. Lopullinen kanta haittaasteeseen ja työkykyyn otetaan vasta tämän jälkeen Aivovammapotilaille ja heidän omaisilleen järjestetään ensitietopäiviä. Myös sopeutumisvalmennuskursseja pyritään tulevien vuosien aikana järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Vaikean aivovamman saaneen henkilön hoito ja kuntoutus tapahtuu yhteistyönä perustason sosiaali- ja terveydenhuollon, vammaispalvelun ja erikoissairaanhoidon välillä. Usein vakuutusyhtiö ja Vakuutusalan kuntouttamiskeskus ovat mukana yhteistyössä, joten asioiden hoito vaatii selkeätä tehtävistä sopi mista. n Papin vierailu oli EXTRAA! on koettu niin ilot kuin surutkin ja ”NYT EI RIEMULLA RAJAA!” työelämän uudet haasteet. Terveisin Lämpimät kiitokset hematologisen X-Autovastaava K vereille yhteisistä vuosista. Yhdessä laboratorion väelle ja kaikille muille hyvästä yhteistyökumppanuudesta, niin sairaalassamme, kuin sen iitokset työnantajalle ja kaikille niille, jotka ovat muistaneet meitä, siirtyessämme eläkkeelle Kiinteistötekniikan LVI-tekniikasta. Eero Aamuvuori, Veikko Kemppainen, Hannu Korhonen, Tauno Lassila, Alvi Pajasto ja Tapio Ristiniemi ulkopuolellakin. Kiitokset ikimuistoisesta ja riemukkaasta eläkejuhlasta sekä ihanista läksiäislahjoista. Muistamme teitä aina lämpimin ajatuksin. Työniloa ja voimia uusiin haasteisiin. Toivottavat eläkeläiset Kristiina Lahdelma ja Aila Stenius N OLET VAPARILAINEN! TIESITHÄN, ETTÄ SINÄKI ki PPSHP:n Vaparin jäseniä ovat kaik etkin. Lisää tietoa työntekijät, eläköityne löytyy intranetistä: toiminnasta ja eduista i kansio. henkilöstöasiat/Vapar 2015 työryhmä vuodelle Vaparin seniorien 4451 050 044 . ...... ...... ...... Ritva Kärkkäinen pj ........ 0 317 627 040 ..... ...... ...... ...... Seija Haikola siht......... 396 ....................... 0400 297 Marja-Liisa Pylväs ...... ..... 050 511 0686 ...... ...... ...... ...... ...... n kuva OYS 3072 Paula Halone ....................... 040 746 Aulikki Inkamo............ .......... 040 506 4031 ...... ...... ...... ...... ...... tsi Laila Ran 3557 ...................... 040 772 Maija Kuivalainen ........ 035 ...................... 0400 800 8 Seija Raappana ............ ................... 044 080 908 Marja Leena Huovila ...... ME OULU-LEHDEN SEURAA ILMOITUKSIAM TA. TAL ALS A-P INT OIM SEURAT PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 31 TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT I r m a L ä n k i s e n a l bu m i PITKÄ URA ja kiitollinen mieli Hierarkkinen sairaalamaailma koulutti kiltin ja ujon Mehiläisten hoitoa mökillä aviopuolison kanssa. sairaanhoitajan osastonhoitajaksi. Kovasta koulusta Työterveyshoitajan henkilökortti Irakissa. jäi kuitenkin päällimmäiseksi kiitollinen mieli. ”Oli sellaisiakin kirurgeja, jotka käsi ojossa, mitään sanomatta vain odottivat, että siihen pannaan oikea instrumentti. Joskus piti miettiä, mitähän se nyt tuohon käteen oikein on vailla”, hän hymähtäen muistelee. Leikkaussalista Irakin aavikolle Eläkkeellä kahvin varmasti jo ehtii juoda istualtaan, eikä sitä tarvitse pika jäähdyttää lautasella. S valmistuminen vuoden 1977 alussa ja vakituinen paikka OYKS:ssa oli Irma Länkisen pitkän uran alku yliopistosairaalassa. Mutta ei ”koulutus” siihen päättynyt. Se jatkui ”vanhojen kotkien” kaikki näkevien silmien alla. ”Kova koulu se oli, mutta ei kirurgien käyttämä luonnehdinta, vanhat kotkat, mitenkään halventava ollut. Se vain kuvasi sitä asennetta, millä konkarihoitajat opastivat tulokkaita mm. aseptiikan saloihin, potilaiden hyvää tarkoittaen ja sairaalainfektioita välttääkseen.” Alkuaikoina sairaalamaailma oli vielä hyvin hierarkkinen. Kirurgit ja sairaanhoitajat eivät välttämättä sinutelleet toisiansa. Leikkauksessa leikkaushoitajan piti myös tietää, mitä instrumenttia kirurgi seuraavaksi tarvitsee. 32 airaanhoitajaksi P OH J ANP IIRI 5/2015 Kesällä vuonna 1980 Irma Länkinen teki rohkean ratkaisun. Hän lähti muutamaksi viikoksi pienen poikansa kanssa Irakiin, missä puoliso työskenteli Lohja Ab:n palveluksessa. Vapaana oli työterveyshoitajan kesälomitus Irakin kuumuudessa. ”Samassa rakennusprojektissa työskentelevät pakistanilaiset kohtelivat minua kunnioittavasti kuin Saaban kuningatarta. Heillä oli oma miespuolinen sairaanhoitaja, jonka esimies olin. Naisena en kuitenkaan saanut koskea hänen potilaisiinsa. Pääasiassa hoidin suomalaisten malarialääkitystä ja tarvittavia rokotuksia sekä suomalaisten vatsaoireita. Leikkaussalihoitajan kokemuksesta oli hyötyä nyrjähdysten ja nirhaumien hoidossa.” Lähin suomalaislääkäri oli 500 kilometrin päässä Bagdadissa, jonne oli puhelinyhteys kerran viikossa. ”Kännyköitähän ei siihen aikaan vielä ollut käytettävissä. Olimme keskellä aavikkoa rakennustyömaalla, jossa olisi voinut sattua mitä vain. – Onneksi ei sattunut.” Liian kiltti Vasta kaksitoista vuotta sairaanhoitajaksi valmistumisensa jälkeen Irma Länkinen lähti erikoistumaan. Suuntautumisala oli jo tutuksi tullut leikkaus- ja anestesia, uudeksi ammattinimikkeeksi vuonna 1989 tuli leikkaus- ja anestesiasairaanhoitaja. Leikkaussalissa puhuttiin instrumenttihoitajista. ”Vaikka eihän me instrumentteja hoidettu vaan ihmisiä”, hän naurahtaa. Vähän erikoistumisensa jälkeen hän joutui miettimään paikkaansa keskusleikkausosastolla. Apulaisosastonhoitaja jäi eläkkeelle, eikä paikkaa pantu auki. ”Esimiehet rupesivat ehdottelemaan, että hae sitä sijaisuutta. Vaikken koskaan ollut ajatellut itseäni esimiestehtävissä, menin ylihoitajan puheille. Hän sanoi, että kaikki on muuten ok, mutta yksi asia minua arveluttaa – kun sinä olet niin kiltti”, hän hymähtää muistelulleen. Mutta niin se apulaisosastonhoitajan pesti vain aukeni. ”Onhan tässä vuosien varrella joutunut omaa luonnettaan lujittamaan, vaikkei armeijamainen kuri tämän päivän johtamisoppeihin kuulukaan.” Vuorotyö nielee henkilökuntaa Keskusleikkausosastolla on nykyisin henkilökuntaa likipitäen sata. 70-luvun jälkipuoliskolla, kun Irma Länkinen aloitti, henkilökuntaa oli huomattavasti vähemmän, päivystysaikana vain yhden leikkaustiimin verran. Yöllisiä leikkauksia varten henkilökunta oli kotona varalla. Vain kaikki pohjoispään leikkaussalit olivat käytössä. Nykyisin Keslen käytössä on yhteensä 18 leikkaussalia. Suuri henkilöstömäärä tietää osastonhoitajalle runsaasti töitä henkilöstöhallinnon puolella. Mm. sairauslomat, virkavapaat, henkilökunnan lasten sairastamisesta johtuvat poissaolot ja uuden henkilöstön rekrytointi vievät runsaasti osastonhoitajan työaikaa. ”Osastonhoitaja on keskeisessä asemassa työpaikan ilmapiirin luojana. Silloin kun aloitin sairaanhoitajana, työyhteisö oli pieni ja kodikas. Isossa työyhteisössä on kysyntää sosiaalisille taidoille. Pitää tietää, miten erityyppisiä ihmisiä kannattaa lähestyä.” Luonto kiinnostuksen kohteena Eläkepäivien varalle Irma Länkisen ei ole tarvinnut tehdä suunnitelmia. Mielekästä tekemistä riittää kun on luonnosta kiinnostunut. Jos luontopolulla tulee vastaan ennestään tuntematon ötökkä, perhonen tai koppakuoriainen, tai huomaa kasvin, jota ei tunnista, pitää kotona ruveta tunnistushommiin. Taivaankansi tähtineen on hänen erityiskiinnostuksensa kohde. ”Orion on lempitähtikuvioni. Seuraan mitä taivaankannella tapahtuu ja kun uusi tähti syttyy, käyn sen tunnistamassa Ursan sivuilta, jos en sitä itse osaa nimetä.” ”Sateliitteja taivaankannella seilaa niin tiheään, että varmasti Pentagonissa tiedetään, montako amalgaamipaikkaa minulla on, niin usein seisoskelen tähtitaivaan alla tähtiin kurkottaen”, hän velmuilee. Irma Länkisen viimeinen työpäivä oli 12.10. ”Päivä oli haikeakin, mutta iäksi mieleen jäävä. Kiitokset kaikille minua vapaalle saattelemisesta.” n K U VAT T i i n a M ä k i Megamatchmakingrekrytointitapahtuma teatterilla PPSHP mukana menossa M egamatcmaking– rekrytointitapahtuma järjestettiin tänä vuonna Oulun teatterilla. Vuosittainen tapahtuma kerää yhteen PohjoisSuomen rekrytoivat yritykset ja osaajat. Tarjolla on moniosaajia eri aloilta sekä hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen. Tavoitteena on tukea Oulun ja koko pohjoisen Suomen yritys- ten kasvua ja kansainvälistymistä sekä tarjota työnhakijoille uusia työllistymismahdollisuuksia. Tänä vuonna tapahtumassa oli OYS:sta rekrytointipalvelujen, Marjo Kontkasen lisäksi mukana Sanna Keränen sairaalahuollosta sekä opiskelijakoordinaattori Pirkko Sivonen. Rekrytointipalvelut kiittää esittelijöitä. n K U VAT Pe k k a Huo v i ne n OYS Eteenpäin-messuilla E teenpäin-messut eli koulutus-, rekrytointi-, työelämä-, vapaaaika- ja digimessut olivat jälleen lokakuun alkupuolella Ouluhallissa. Eteenpäinmessuilla oli lähes sata näytteilleasettajaa. Joukossa oli yrityksiä, ammattiliittoja ja tietysti myös oppilaitoksia. OYS:sta omaa työtään esittelemässä olivat Kesle, lasten teho (os 64), vastasyntyneiden tehoosasto (os 55), sairaalahuolto sekä rekrytointipalvelut. Osaston messuvierailla oli mahdollisuus kokeilla käytännössä erilaisia potilaan hoitoon liittyviä hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi ommella haavaa, intuboida eli avata hengitystiet tai hoitaa vastasyntynyttä. ”Rakensimme messuille’ mini- sairaalan’, jossa mm. potilaalta poistettiin puhjennut umpisuoli, hoidettiin keskoskaapissa vastasyntynyttä ja huolehdittiin sairaalan siisteydestä”, rekrytoija Marjo Kontkanen kertoo. ”Messusairaalamme oli jälleen yksi suosituimpia osastoja, olimme hyvässä seurassa Ilmavoimien ja Poliisin kanssa’, hän jatkaa. Oulun seurakuntia esitellyt pappi tuli Kontkasen mukaan päivän päätteeksi kysymään, selvisikö potilas hengissä. Pappi oli huojentunut kuullessaan, että potilas oli hyvässä voinnissa, kestihän leikkaus messujen ajan eli peräti kaksi päivää! Rekrytointipalveluista kiitetään kaikkia mukana olleita. Hyvää yritettiin mutta priimaa saatiin! n PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 33 TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i Oppaasta apua SÄTEILYTUTKIMUSTEN KÄYTTÖÖN Jokaista säteilytutkimusta harkittaessa ja pyydettäessä hoitavan lääkärin on syytä miettiä tarvitaanko kyseistä tutkimusta, vaikuttaako se potilaan diagnoosiin tai hoidon valintaan. Suomi kulkee säteilysuojelussa eturintamassa, mutta parantamisen varaa on aina. S äteilyturvakeskus (STUK) julkaisi keväällä hoitaville lääkäreille suunnatun oppaan säteilylle altistavien tutkimusten oikeutuksen arvioinnista. Ionisoivaa säteilyä voidaan käyttää useilla eri tavoilla ihmisten terveyden tutkimiseen ja edistämiseen. Kuitenkin siitä voi aiheutua altistuneelle henkilölle myös terveydellistä haittaa. Lähinnä syöpäriski saattaa lisääntyä. Siksi säteilyn käytön on oltava aina oikeutettua. Odotettavissa oleva hyöty säteilylle altistavasta tutkimuksesta pitää olla suurempi kuin säteilyaltistukseen liittyvä haitta. Säteilytutkimusten oikeutus ei kuitenkaan kaikilta osin toteudu. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa kolmasosa 34 P OH J ANP IIRI 5/2015 röntgentutkimuksista on oikeutusta vailla. Röntgentutkimuksen oikeutus on arvioitava etukäteen ottaen huomioon sen tarkoitus. Ensisijaisesti oikeutuksen arvioi potilasta hoitava lääkäri. Myös säteilylle altistavasta tutkimuksesta vastuussa oleva lääkäri on velvollinen varmistumaan oikeutuksesta. Vastuussa oleva lääkäri on useimmiten radiologian erikoislääkäri. Tarpeellisuuden arviointi ”Säteilysuojelun peruspilareita on arvioida onko tutkimus oikeutettu. Säteilyannokset lisääntyvät globaalisti, koska etenkin suhteellisen suuriannoksisia tut- kimuksia tehdään aikaisempaa enemmän. Tämä on mielestäni jäänyt aikaisemmin liian vähälle huomiolle”, erikoislääkäri, LT Heljä Oikarinen sanoo. ”Jokaista tutkimusta harkittaessa ja pyydettäessä tulee hoitavan lääkärin miettiä tarvitaanko kyseistä tutkimusta, vaikuttaako se potilaan diagnoosiin tai hoidon valintaan. Onko kyseinen tieto jo olemassa ts. onko tutkimus tehty aiemmin muualla tai toisen lääkärin lähettämänä. Onko pyydettävä tutkimus oikea tai onko vaihtoehtoinen tai pienemmän säteilyaltistuksen aiheuttava tutkimus mahdollinen”, hän jatkaa. Hänen mukaansa on tutkimuksia, joita lääkärit usein vähän kuin vanhasta tottumukses- ta pyytävät turhaan. Esimerk kinä hän mainitsee rangan tavanomaiset röntgentutkimukset sekä lannerangan TT-tutkimuksen. STUK:n oppaassa on luettelo tutkimuksista, joita usein turhaan pyydetään. Säteilysuojelun erityisryhmät Lapset ovat säteilysuojelun kannalta erityisasemassa. Lapsuudessa saatu säteilyaltistus aiheuttaa suuremman lisäriskin kuin vastaava altistus aikuisiässä. Nuorella iällä saadusta säteilyaltistuksesta syövän kehittymiseen on enemmän aikaa verrattuna myöhemmällä iällä saatuun altistukseen, oppaassa huomautetaan. Heljä Oikarisen mukaan lapset ovat säteilysuojelun kannalta erityis asemassa. Lapsuudessa saatu säteily altistus aiheuttaa suuremman lisäriskin kuin vastaava altistus aikuisiässä. Raskaana olevien naisten röntgentutkimuksia ja magneettikuvausta on syytä harkita ja mahdollisesti lykätä siihen saakka, kunnes lapsi on syntynyt. Ja potilaille, joille saatetaan esimerkiksi syövän seurannan vuoksi tehdä lukuisia kontrollikuvauksia, pyritään tietokonetomografiatutkimuksessa käyttämään mahdollisuuksien mukaan matalaa säteilyannosta. Tietokonetomografialla voidaan tutkia lähes kaikkia kehon rakenteita. Se on tarkka ja nopea, mutta säteilyannos on suhteellisen iso. Heljä Oikarisen mukaan lainsäädäntöä ollaan lähivuosina uudistamassa siten, että lähetteitä annettaessa voidaan entistä paremmin ottaa huomioon potilaan aiemmat tutkimukset ja niistä saadut säteilyannokset. Hoitavien lääkäreiden ja tutkimuksia tekevän henkilökunnan avuksi on eri maissa laadittu suosituksia. Nämä lähettämissuositukset käsittelevät tutkimusten asianmukaista käyttöä, auttavat oikeutusarvioinnissa ja ohjaavat tutkimusten valintaa kliinisissä tilanteissa. Niissä on usein myös tietoa eri tutkimuksiin liittyvistä säteilyaltistuksista. Parhaillaan on tekeillä uudet eurooppalaiset suositukset, jotka otettaneen soveltuvilta osin käyttöön myös Suomessa. Ilman ionisoivaa säteilyä Ultraäänitutkimuksella esimerkiksi voidaan tutkia lähes kaikkia elimistön pehmytkudosrakenteita eikä siihen liity säteilyaltistusta. Magneettikuvauksen pehmytkudoserotuskyky on erinomainen, ja se soveltuu myös useiden luisten rakenteiden ongelmien selvittelyyn. Magneettikuvauksessa ei käytetä ionisoivaa säteilyä, vaan menetelmä käyttää hyväkseen solujen protonien käyttäytymistä vahvassa magneettikentässä. Potilaalle on lain mukaan kerrottava hoidosta, toimenpiteistä tai niiden vaihtoehdoista avoimesti ja rehellisesti. Hänellä on oikeus saada etukäteen tietoa hänelle suunnitellusta säteilyaltistusta aiheuttavasta tutkimuksesta, sen avulla tavoitellusta hyödystä sekä myös tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvista haitoista ja arvioidusta säteilyaltistuksesta. Samoin kuin mahdollisista vaihtoehdoista ja siitä, mitä voi tapahtua, jos tutkimusta ei tehdä. Potilailla on myös oikeus kieltäytyä säteilyaltistusta aiheuttavasta tutkimuksesta. Oppaasta löytyy käytännön informointiohjeita. Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa – opas hoitaville lääkäreille löytyy osoitteesta: http://www.julkari.fi/handle/10024/126288 kuva Tiina Mäki Hyvä lähete on lyhyt Lähetteen röntgen- tai isotooppitutkimukseen laatii aina lääkäri. Heljä Oikarisen mukaan hyvä lähete on lyhyt ja ytimekäs, siinä on selkeä kysymyksenasettelu. Sen pitäisi olla niin yksiselitteinen, että suoralta kädeltä on nähtävissä onko pyydetty tutkimus oikeutettu. Oppaan mukaan lähetteen tulee sisältää sekä oikeutusarviointiin vaikuttavat, että muut kyseisen tutkimuksen kannalta oleelliset tiedot tutkimuksen suorittajalle ja lausunnon antavalle lääkärille. Hyvä lähete vahvistaa tutkimuksen oikeutuksen ja mahdollistaa sen optimaalisen suorittamisen. n Matti Nuutiselle professorin arvonimi T myönsi 19.12.2014 osastonylilääkäri Matti Nuutiselle professorin arvonimen. Tämän johdosta Lasten ja nuorten klinikka järjesti professoriluennon ja kahvitilaisuuden torstaina 15.10.2015. Luennon aiheena oli Henoch-Schönleinin purppura lapsilla. n asavallan presidentti PO H JAN PII R I 5 / 2 0 1 5 35 Uudella osaamisella tulevaisuuteen • Psykodynaaminen psykoterapeuttikoulutus (aikuiset) 2016 – 2020 80 op Varaa tunnelmalliset tilat tilaisuuksiisi. Muista, vielä ehdit varata pikkujoulut! • Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus (aikuiset) 2016 – 2019 70 op • Integratiivinen työyhteisövalmentajakoulutus 2016 – 2017 60 op • Työyhteisösovittelun erityisosaaja 2016 – 2017 30 op [email protected] ja 020 719 1010. Tilaesittelyt osoitteessa www.tervatoppila.fi www.oulu.fi/taydennyskoulutus Kutsu POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖ Lämpimästi tervetuloa Vaparin syyskokoukseen torstaina 26.11.2015 klo 15.30 OYS:n Kuukkeli-kabinettiin Tule keskustelemaan ja päättämään sääntömääräisistä ja ajankohtaisista asioista! Kahvitarjoilu Syysterveisin Vaparin hallitus LAHJOITA JA TUE POHJOISSUOMALAISTA TERVEYDENHUOLTOA JA TUTKIMUSTA Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on nyt Terttu. Terttu-säätiön lahjoittajana tuet erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää tutkimusta ja kehitystyötä. www.terttusaatio.fi SINÄKIN OLET VAPARILAINEN!
© Copyright 2024