1. No category

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset
kehittämishankkeet
Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015
Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Valtuuston Kelpo-tiedonannon puheenvuorot ovat:
1. Kaupunginjohtajan puheenvuoro, kaupunginjohtaja Markku Andersson
2. Yritys- ja liiketoiminnan vahvistaminen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n
toimitusjohtaja Ari Hiltunen
3. Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet, muutosjohtaja Risto
Kortelainen
4. Kaupungin elinkeinopolitiikan johtaminen, apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Puheenvuorojen pituus on n. 10 min, yht. 40 min, ja 20 min. keskustelulle.
Timo Aron kommentti 26 suurimman kaupungin elinvoima –analyysista:





Analyysissa on tarkoituksella käsitelty absoluuttista ja suhteellista elinvoimaa
erikseen.
Absoluuttinen elinvoima perustuu historialliseen kehitykseen, alueelliseen työnjakoon
ja keskipitkän/pitkän aikavälin kehitykseen. Usein yksi positiivinen tekijä
absoluuttisessa elinvoimassa luo kerrannaisvaikutuksia muihin tekijöihin.
Suhteellisen elinvoiman tarkastelu taas perustuu muutos- ja kehitysdynamiikkaan,
jossa tämän hetken kehitystä verrataan aikaisempaan. Lyhyt aikaväli korostaa
muutosten suuruutta molempiin suuntiin eli nosteessa ja tippumassa olevia
kaupunkeja.
Kaupunkien sijoituksiin ei kannata liikaa tuijottaa. Olennaista on sijoittuminen eri
viidenneksiin. Jyväskylä on absoluuttisen elinvoiman eli rakenteellisten
ominaisuuksien osalta vahva, kun asemaa analysoidaan keskeisten elinvoimaan
liittyvien tunnuslukujen perusteella: sijoitus toiseksi parhaassa viidenneksessä on
selkeä.
Suhteellisen elinvoiman osalta tulee hyvin esiin se, että Jyväskylän muutosdynamiikka
on heikentynyt finanssikriisin jälkeen verrattuna vuosiin 2005-2009. Ero olisi ollut vielä
suurempi, jos vertailukohteena olisivat olleet vuodet 2000-2004. Esimerkiksi
Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan osalta tilanne täysin vastakkainen. Mittaristo suosii
tasaisuutta, koska kaikkia muuttujia käsitellään saman painoarvon mukaisesti.
Elinkeinopoliittiset hankkeet 2013-
Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus
2013-2015
• Tavoitteena on
– kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen
– työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja
– yritysten liikevaihdon kasvu
• Erikoistumisvalinnat:
1.
2.
3.
4.
27.1.2015
Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut
innovaatiokeskittymä
Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien
hyväksikäyttö
Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja
kansainvälistymiseen
Innovatiiviset julkiset hankinnat
Kasvusopimusten väliarviointi 31.10.2014 (TEM)




Molemmissa INKA-teemoissa hankkeet on käynnistetty, kansallinen ja kansainvälinen
verkostoituminen aloitettu. Täydentävää rahoitusta kumpaankin teemaan on haettu
mm. EU-ohjelmista. Biojalostamoinvestointi Äänekoskelle vahva konkreettinen näyttö
hankealueella.
Liikunta- ja hyvinvointiteemassa on määritelty palvelutarjooma ja laadittu Sports
Industry Hub –strategia. Liikunnan lahjoitusprofessuuri on otettu käyttöön. Hippoksen
alueen Master Plan on valmisteilla -> valmistunut.
Yrittäjyysteemassa uusi avaus Jyväskylän Yritystehtaan käynnistäminen. Lisäksi mm.
Kasvu Open –kilpailu (kyberturvallisuus), kybermessut ym.
Innovatiiviset julkiset hankinnat: aloitettu hankinta-asiamiespalvelu yrityksille ja
hankintayksiköille. Kaupunki lisäksi mukana Tekes-hankkeissa. Kankaan innovatiivisia
hankintoja valmisteillaan.
JOHTOPÄÄTÖS:
Kaikilla osa-alueilla on edetty. Hankkeiden toteuttaminen jatkuu.
27.1.2015
Laura Ahonen
6
INKA-ohjelma
Innovatiiviset kaupungit 2014-2020
(INKA) -ohjelma
• Toteuttaa Älykkään erikoistumisen strategiaa (EU2020)
• Toimii pääosin erilaisten hankkeiden kautta
– rahoittajina mm. Tekes, EU, Suomen Akatemia jne.
– Hankkeita hallinnoivat yliopisto, ammattikorkeakoulu, yritykset ym.
• Kukin INKA-teema muodostaa innovaatioklusterin (5 kpl)
 Kyberturvallisuus (Jyväskylä). Hankkeita esim.
- Kuntalaisen kyberturvallisuus - Tekes-hanke
- Kansalaisen kyberturvallisuus - EU/Horisontti 2020
 Biotalous (Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä)
- Kaupunkiseudun iso avaus: Äänekosken biotuotetehdas
- Life+ IP –hanke: kuluttajalähtöinen kiertotalous
27.1.2015
Laura Ahonen
7
Uusia hankkeita valmisteilla
 Älykkäät edelläkävijäkaupungit (Horisontti 2020):
• Investoidaan vaikuttaviin ratkaisuihin, jotka pienentävät kaupunkien
hiilijalanjälkeä ja integroivat energian, älykkään liikkumisen ja ICT:n
• CATALIST –hanke yhdessä Newcastlen ja Thessalonikin kanssa
Haku päättyy 5.5.2015.
 Keski-Suomi kohti kiertotaloutta (LIFE+ IP)
• Mukana Keski-Suomen lisäksi Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä
Varsinais-Suomi
• Demonstraatioiden avulla siirretään resurssiviisauden ja
kiertotalouden hyviä käytäntöjä koko maakuntaan.
• Aiheina mm. alueellisen materiaalihuollon ja biokaasutuotannon
kokonaisratkaisu ja resurssiviisas sairaala.
• Haku päättyy 17.4.2015.
27.1.2015
Laura Ahonen
8
Muuttoliike suurille kaupunkiseuduille ja tuoreena ilmiönä erityisesti
keskuskaupunkeihin
Ihmiset muuttavat sinne
missä on työpaikkoja tai
mistä löytyvät
potentiaalisimmat
työmahdollisuudet
Työpaikat siirtyvät tai
hakeutuvat sinne, missä
on paljon koulutettuja
ihmisiä tai tiettyjen
toimialojen keskittymiä
Kaupungistumiskehitys
Suomen kaupungistumisaste on noin 70 %
•
Suomen kaupungistumisaste on
noin 10-15 % alhaisempi kuin
Ruotsin ja muiden vanhojen EUmaiden.
•
•
Suomessa edelleen noin
400 000-600 000 ihmisen
muuttopotentiaali suuriin
kaupunkeihin tai suurille
kaupunkiseuduille vuoteen 2030
mennessä, jos kehitys noudattaa
esim. Ruotsin kehitystä.
Saavutettavuus on kasvava kilpailuetu
•
Tunnin etäisyys oman alueen
keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi
liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta
•
Helsingin pendelöintialue laajenee noin
20-25 km vuosikymmenessä…kasvuvyöhykkeen ja –käytävän sisällä olevat
alueet vahvalla kasvu-uralla
•
Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja
varsinkin työpaikkakeskittymien
tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen
•
Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä
alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja
tulevaan väestönkehitykseen
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN
VYÖHYKKEISYYS
15 km
 Suurten kaupunkien vaikutusalueet
laajenevat vyöhykemäisesti:




Helsingin noin 100 km kehän
vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa
asukasta
Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km
kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2
miljoonaa asukasta
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion,
Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja
Lappeenrannan noin 30 km kehän
vaikutusalueella asuu noin 1,2
miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja
maakuntien 2-keskusten noin 15 km
kehällä asuu noin 600 000 asukasta
 Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan
väestöstä
50 km
15 km
15 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
15 km
50 km
15 km
15 km
15 km
30 km 15 km
15 km
50 km
100 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
30 km
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
Mustasaari
Kaarina
Nurmijärvi
Ylöjärvi
Sipoo
Pori
Nokia
Lieto
Espoo
Lempäälä
Hämeenlinna
Pirkkala
Jyväskylä
Lahti
Seinäjoki
Kuopio
Turku
Oulu
Tampere
Helsinki
504
511
549
633
652
665
781
854
1034
1081
1093
1296
1463
1821
1893
2123
2581
10 eniten
muuttovoittoa
saaneen kunnan
osuus
65,6 %
kaikkien kuntien
muuttovoitosta
2009-2013
3428
4744
11681
0
2000
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
4000
6000
8000
10000
12000
14000
Alueellinen kysyntä ja tarjonta
eriytyy edelleen
tulevaisuudessa
Työllisten muutot alueiden välillä
vaikuttavat keskeisesti alueiden
tulevaan elinvoimaan:
•
Työllisten muuttovoitot keskittyvät
ensisijaisesti Helsinki-Turku-TampereLahti-Loviisa –kehän sisäpuolelle
•
Työllisistä sai Etelä-Suomen ohella
muuttovoittoa vain pistemäisesti
yksittäiset keskuskaupungit ja niiden
kehyskunnat
•
Työllisten muuttovoitoilla suuret
kerrannaisvaikutukset alueiden
tulevaan elinvoimaan ja ostovoiman
kehitykseen.
•
Ei työllisten tulot keskimäärin 6 000
euroa vuodessa ja työllisten 28 000
euroa
Kartta: Kytö & Kral-Lezcynzka 2013
HIIPUUKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ?
 Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuuttojen hiipuminen:
 väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi
 pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä
Käänne vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen
 talouden taantuma
1.  varovaisuus ja epäluottamus talouden kehittymisen suhteen
 pankkien kiristyneet lainaehdot
 vakuusarvojen eriytyminen

Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto
kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
Keskuskaupunkien
muuttovoitot ovat
kaksinkertaistuneet
suurilla kaupunkiseuduilla vuosina
2009-2013
Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku,
Oulu ja Jyväskylä)
7814
5980
3868
Suurten keskuskaupunkien
kehyskuntien
muuttovoitot ovat
kääntyivät laskuun
vuoden 2011
jälkeen
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
3238
2796
2997
2176
2458
1846
1081
2009
2010
2011
2012
2013
Viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupunkien muuttovoitto
vuosina 2000-2014
Viiden suurimman kaupunkiseudun kehyskuntien muuttovoitto
vuosina 2000-2014
Jyväskylän kaupunkiseudun nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2000-2014
Helsingin ja metropolialueen kehyskuntien nettomuutto kuntien välisessä
muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014
Keskuskaupunkien, kehyskuntien ja maaseutumaisten alueiden
muuttoliike 1952-2013
kaupunkiseutujen keskuskaupungit
kaupunkiseutujen kehyskunnat
maaseutumaiset seudut
Kehyskuntien nopea
kasvu alkoi 1975 jälkeen
1990-luvun alun lama ja
kotikuntalaki (1993)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Janne Antikainen 2014
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
33000
30000
27000
24000
21000
18000
15000
12000
9000
6000
3000
0
-3000
-6000
-9000
-12000
-15000
-18000
-21000
-24000
-27000
-30000
-33000
-36000
-39000
-42000
-45000
Toimialarakenteen monipuolisuusindeksi, HHI-indeksi
 HHI-indeksi avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1-100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä
keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi
toimialarakenne.
 Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden,
Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan
1. seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin.
 Yksipuolisuus tai keskittyneisyys altistaa herkemmin äkillisille muutoksille ja
rakennemuutoksille, jolloin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuus-indeksi
on alhaisin mm. Salon, Raahen, Jämsän, Imatran ja Kemi-Tornion seuduilla
30 väestöllisesti suurimman seutukunnan
HHI-indeksi vuonna 2012
Imatran
Salon
Kemi-Tornion
Oulun
Vaasan
Savonlinnan
Porvoon
Etelä-Pirkanmaan
Raaseporin
Rovaniemen
Seinäjoen
Kajaanin
Kouvolan
Jyväskylän
Ylivieskan
Rauman
Lappeenrannan
Kokkolan
Mikkelin
Ylä-Savon
Riihimäen
Kotka-Haminan
Joensuun
Porin
Jakobstadsregionen
Helsingin
Tampereen
Hämeenlinnan
Lahden
Turun
Kuopion
29,81
Jyväskylän
seudun
monipuolisuusindeksi keskitasoa
30 väestöllisesti
suurimman
seudun joukossa
29,57
24,95
22,27
21,61
19,95
17,52
17,39
15,69
15,68
15,28
14,6
14,58
14,48
14,37
13,29
13,1
12,93
Monipuolisimmat
seudut olivat HHIindeksin mukaan
Kuopion, Turun ja
Lahden seudut ja
yksipuolisimmat
Imatran, Salon ja
Kemi-Tornion
12,91
12,81
12,08
11,85
11,45
9,96
9,44
9,43
9,3
8,99
8,95
8,4
7,88
0
5
10
15
20
25
Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö
30
35