TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015
TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus Aika: Paikka: esityslista 6/2015 24.6.2015 24.6.2015 klo 9.00 Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Höyssä Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere 1/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä _____/____2015 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. _______________________________________________ Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto _____/____2015 Todistaa _______________________________________________ Juhani Pohjonen 2/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Käsiteltävät asiat: 68 § KOKOUKSEN AVAUS 4 69 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 70 § PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 71 § TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 72 § MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN 9 73 § LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA 12 74 § TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 14 75 § KUNTAYHTYMÄN TOIMITILARATKAISU 18 76 § ERON MYÖNTÄMINEN SEUTUHALLITUKSEN VARSINAISESTA JA VARAJÄSENYYDESTÄ 21 77 § SEUTUHALLITUKSEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN 22 78 § KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1.–30.4.2015 23 79 § PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON 25 80 § LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI 28 81 § TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORTTI30 82 § SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 32 83 § SEURAAVAT KOKOUKSET 33 84 § MUUT ASIAT 34 85 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 35 3/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 68 § KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös. 4/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 69 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 § Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Puheenjohtaja Ikonen: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 5/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 70 § PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Puheenjohtaja Ikonen: pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Ilkka Sasi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 6/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 71 § TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen (27.5.) toimeenpano ASIA MAL-aiesopimuksen 2013-2015 seuranta vuodelta 2014 MAL3-aiesopimuksen valmistelun käynnistäminen Lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden; asemien ja liikenteen suunnittelu, tarjouspyyntö TOIMEENPANO Kunnallishallitukset käsittelevät syyskuuhun mennessä. Yhteenveto työpajasta 27.5. on jaettu tämän kokouksen materiaaleissa. Käynnistyskokous valtion kanssa 10.9 Kilpailutus on meneillään. Valmistelussa olevia asioita ASIA Seutustrategian arviointi HUOMIOITA Tavoitteet ja työtapa käsitellään kjk 26.6. ja sh 26.8. Ennakkotiedot huhtikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2015 Muutos, tammihuhti Muutos%, tammihuhti Väkiluku, 30.4.2015 Työttömyys%, huhtikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 471 76 0,2 % 30 547 12,2 13,1 Lempäälä 22 233 139 0,6 % 22 372 10,8 11,4 Nokia 32 847 159 0,5 % 33 006 13,1 15,5 Orivesi 9 579 -34 -0,4 % 9 545 12,8 15,1 Pirkkala 18 689 10 0,1 % 18 699 11,1 11,7 Tampere 223 004 193 0,1 % 223 197 16,8 17,8 Vesilahti 4 492 18 0,4 % 4 510 9,9 11,1 Ylöjärvi 32 260 239 0,7 % 32 499 12,6 13,7 Kaupunkiseutu 373 575 800 0,2 % 374 375 15,0 16,1 Kehyskunnat 150 571 607 0,4 % 151 178 12,1 13,4 503 382 513 0,1 % 503 895 14,5 15,7 5 471 753 2 457 0,0 % 5 474 210 12,9 13,7 Pirkanmaa Suomi Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 7/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 Kokousmuistiot ja -tiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot 29.5. ja 12.6. Kokoustiedote Masto 11.6.2015 Seutuhallituksen kokoustiedote 27.5. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 8/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 72 § MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen 15.6.2015 Kaupunkiseudun uusi rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty valtuustoissa. Rakennesuunnitelman tavoitteita on tarkoitus konkretisoida maankäytön, asumisen ja liikenteen –aiesopimuksella. Voimassaoleva MAL2 sopimuskausi päättyy 2015 lopussa. Strategisessa hallitusohjelmassa sopimusmenettelystä on seuraavat maininnat: - ”Hallitus tukee kaupunkiseutujen, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa”. - ”Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen.” - ”Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä.” Valtion osapuoli on esittänyt valmisteluryhmän 1. kokousajankohdaksi 10.9. Em. pohjalta on tarpeen käynnistää Tampereen kaupunkiseudun valmistautuminen MAL3 -aiesopimuksen laadintaan. Osapuolet Aiesopimuksen kuntaosapuolina ja allekirjoittajina ovat kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa, joiden alueelle rakennesuunnitelma 2040 on laadittu. Valmistelussa huomioidaan Pirkanmaan liitto maakuntakaavoittajan roolissa sekä elinkeinoelämän edustus. Myös muita sidosryhmiä osallistetaan valmisteluprosessiin. Valtion allekirjoittajaosapuolet MAL2-aiesopimuksessa ovat olleet ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ARA, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Valmisteluvaiheet Sopimuksesta laaditaan kolme versiota: luonnos, alustava ehdotus ja ehdotus. Ennen luonnosta käydään keskustelu sopimuksen tavoitteista. Kunnat vastaavat sopimuksen valmisteluvaiheiden informoinnista ja käsittelystä kunnallishallituksissa. Erillistä lausuntomenettelyä ei käytetä. Sopimus hyväksytään valtuustoissa, ja jo valmisteluvaiheissa kiinnitetään huomiota sopimuksen päätöskäsittelyyn. 9/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Valmisteluvastuut Kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmiä hyödynnetään sopimuksen valmistelussa. Näin huomioidaan rakennesuunnitelman laadinnassa syntynyt asiantuntemus ja osallistetaan kaikki kunnat. Ko. asiantuntijatyöryhmät valmistelevat sopimusta kuntajohtajakokoukseen ja edelleen seutuhallitukseen. Seutuhallitus kokoaa sopimuksen taakse poliittisen tuen ja tekee esityksen sopimuksen hyväksymisestä kunnille. Kunnissa valtuustot hyväksyvät sopimuksen. Valmistelukokouksissa valtion kanssa kaupunkiseutua edustavat ko. asiantuntijatyöryhmien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, työryhmien nimeämät erityisasiantuntijat, asiantuntijasihteerit ja seutujohtaja. Tarvittaessa neuvotteluihin osallistuvat myös kuntajohtajien ja seutuhallituksen edustus. Sisältötavoitteet Sisältötavoitteet lähtevät kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta, hallitusohjelmatavoitteista sekä valtion strategioista ja ohjelmista. Seutuhallitus hyväksyy aluksi sopimuksen tavoitteet. Sopimuksesta tavoitellaan sisällöltään selkeää ja ytimekästä sopimusta, joka sisältää valitut strategiset kokonaisuudet ja niitä konkretisoivat sopimuskauden (4 v)mittaiset toimenpiteet. Aiesopimuksella pyritään vaikuttamaan kaupunkiseudulle merkittävien asioiden näkyvyyteen valtion uusissa linjausasiakirjoissa. Tärkeä asiakirja kaupunkiseudun kannalta on strategisen hallitusohjelman rinnalle valmisteltava hallituksen toimintaohjelma. Aikataulu Sopimusvalmistelu on käynnistetty kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisellä lähetekeskustelulla toukokuussa (27.5). Tavoitteet valmistellaan seutuhallituksen elo-syyskuun kokoukseen ja alustava ehdotus valmistuu lokakuun ja lopullinen ehdotus marras-joulukuun kokoukseen. Tavoite on, että kunnat hyväksyvät sopimuksen viimeistään tammikuussa 2015. Aikataulu viimeistellään yhdessä valtion osapuolten kanssa. Liite: - Yhteenveto Sh + Kjk työpajasta 27.5. (sisältää ehdotuksen valmisteluprosessiksi) Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan merkitä työpajan tulokset tiedoksi hyväksyä ehdotuksen valmisteluprosessista ja 10/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 että valmistelun käynnistämisestä laaditaan ja jaellaan tiedote kuntien päättäjille. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 11/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 73 § LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen 1.6.2015. Seutuhallitus käsitteli toisen asteen, erityisesti lukioyhteistyön syventämistä, kokouksessaan 29.4.2015. Taustalla oli kuntien sivistysjohdon näkemys siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee vähentämään lukiokoulutuksen resursseja samaan aikaan kun lukioikäisten määrä kasvaa. Lukioyhteistyössä arveltiin olevan yhteistyömahdollisuuksia, sillä mm. seudullinen verkkokurssitarjotin on 10 vuoden takaa. Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelamassa ei ole yksilöity välittömiä säästötoimenpiteitä lukiokoulutukseen. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa tavoitellaan 190 milj. euron säästöjä julkiseen talouteen. Lukiokoulutuksen tilannekuva Lukioyhteistyöstä laadittiin kuntien yhteistyönä seudullinen tilannekuva mm. seuraavien asioiden kuvaamiseksi: koulutustarve, lukioverkko ja tulevat investoinnit sekä opetuksen kustannukset ja rahoitus. Tilannekuvaan koottiin tietoja myös lukioiden toiminnallisista ja ammatillisista edellytyksistä, nykyisistä yhteistyökäytännöistä sekä opetustarjonnasta. Tilannekuvan pohjalta keskeiset päätelmät ovat, että koulutustarve kasvaa ja toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää kaupunkiseudulla. Kehyskuntien uusien koulurakennusten uskotaan vähentävän oppilaiden hakeutumista Tampereelle. Opetuksen kustannuksissa on kuntien välillä jonkin verran eroja, jotka johtuvat pääosin kiinteistökustannuksista. Muut vähäiset erot on yhdistettävissä opetustarjonnan laajuuteen. Kaikki kunnat sijoittavat valtionosuuden lisäksi rahaa lukiokoulutukseen. Kaikki kunnat arvioivat täyttävänsä lukiokoulutuksen toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset. Opetushenkilöstö on pätevää, ja kunnat panostavat uusiin oppimisympäristöihin. Uusia lukiorakennuksia on suunnitteilla. Yhteistyötä tehdään verkkokursseissa, osaamisen kehittämisessä ja tietotekniikassa. Kaikilla lukioilla on laaja kielivalikoima. Kaikilla lukioilla on myös omat arviointikäytännöt. Tilannekuvassa on tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia mm. työelämäja korkeakoulu yhteistyökäytännöissä, kielten opetuksessa, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä oppilashuollossa. Sivistysseminaari Laadittu tilannekuva esiteltiin toimialan kuntapäättäjille, virkamiesjohdolle ja henkilöstön edustajille 12.5 2015 järjestetyssä sivistysseminaa12/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 rissa. Seminaarissa kuultiin lisäksi asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista sekä kuntien luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja luottamushenkilöt olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Jatkotoimenpiteet Sivistysjohtajien näkemys on, että seminaarin jälkeen työtä jatketaan 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Tämän jälkeen kunnat tekevät ratkaisut yhteistyötoimenpiteiden käyttöönotosta ja seurannasta. Sivistysjohtajat ovat tunnistaneet pilottikohteiksi Ylöjärven Valon sekä Tampereen osalta Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipistettä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös Lempäälässä remontin valmistuttua 2017. Jatkotyövaihe on normaalia virkatyötä. Sen luonne on käytännönläheinen ja konkreettinen työskentely lukioiden rehtoreiden kanssa. Seututoimisto on informoinut 8.6.2015 lukioiden tilannekuvasta ja seminaarista myös Tampereen yksityisiä lukioita ja kuullut heidän näkemyksiään. Liite: - Lukiokoulutuksen tilannekuva, 12.5.2015 Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 13/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 74 § TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 Seutujohtaja Nurminen ja seutusihteeri Pohjonen 3.6.2015 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Vuonna 2010 hyväksytyn seutustrategian päivitystarve on tarkoitus arvioida 2015. Kuluvan vuoden toimintaa toteutetaan jonkin verran kaventuneilla resursseilla, sillä talousarvio on yhden prosenttiyksikön verran pienempi kuin vuonna 2014. Painopisteitä ovat MAL-suunnittelu, liikennejärjestelmätyö sekä hyvinvointipalvelujen ja infrapalvelujen yhteistyöhankkeet. Uutena teemana on vahvistunut edunvalvontatyö. Yhteistyötarpeet 2016 Työryhmien ja kuntajohtajien palaute- ja tavoitekeskustelussa todettiin vuoden 2016 haasteiksi mm. tuleva hallitusohjelma, sote-uudistuksen linjaukset, aluehallinnon uudistustarpeet, kaupunki- ja kaupunkiseutupolitiikan mahdollinen uusi suunta ja miten se heijastuu valtion ja kaupunkiseutujen sopimuspolitiikan ja kehittämisohjelmien jatkumiseen, kuntien tehtävien ja velvoitteiden mahdollinen purku/väljentäminen. Lisäksi todettiin, että kuntatalouden haasteet jatkuvat edelleen vuonna 2016. Hallitusohjelman tultua julki esitetyt asiat ovat jonkin verran selkiintyneet. Kunnan roolissa painottuu jatkossa enemmän elinvoiman edistäminen sekä vapaaehtoinen yhteistyö. Yhteistyössä tämä tarkoittaa mm. MAL-kokonaisuuden painottamista ja mm. MAL-sopimusohjausta. Kaupunkiseutujen ja kaupunkipolitiikan heikko näkyvyys hallitusohjelmassa tulisi huomioida jatkossa edunvalvonnan kehittämisessä. Hallitusohjelmassa alleviivataan myös kuntakokeiluja, joihin kaupunkiseudun kunnilla on kiinnostusta mm. työllisyyden hoidon seudullisen toimintamallin osalta. Myös yhteistyö digitaalisuuden edistämiseksi on kunnille luontevaa. Painopisteitä MAL-kokonaisuudessa - Rakennesuunnitelman toteuttaminen ja MAL3-aiesopimuksen seuranta - Paikkatiedon hyödyntäminen - Seudullisen asuntopolitiikan edistäminen - Asemanseutujen kehittäminen - Raideliikenteen kehittäminen ja pyöräilyn kehittäminen - Liityntäpysäköinnin kehittäminen Painopisteitä hyvinvointipalveluissa - Lukioyhteistyö - Yksityisen päivähoidon kehittyminen 14/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus - esityslista 6/2015 24.6.2015 Palveluverkon seuranta Sähköisten palvelujen edistäminen Kaupunkiseudun sote-keskustelufoorumi Infra-palvelut - Rakennusvalvontayhteistyö - Yhdyskuntatekniikan palvelujen tuotteistaminen - Energiatehokkuustyö - Ilmastostrategiatyö Yleinen kehittäminen - Seutustrategian uudistaminen - Edunvalvonnan kehittäminen Resurssit Kuntayhtymä on vastannut hyvin kuntien taloustilanteeseen viimevuosina, jolloin kuntien maksamat jäsenmaksut ovat laskeneet. Toiminta on tehokasta ja läpinäkyvää. Kuluja on katettu mm. kehittämisrahasta, joka on laskenut 328 900 eurosta (v. 2008) 209 700 euroon (v. 2015). Kuntien maksuosuuksien kehitys TA 2013-2015 TA 2013 Yhteensä 1 045 000 Kangasala 86 603 Lempäälä 60 519 Nokia 92 686 Orivesi 28 166 Pirkkala 50 483 Tampere 623 406 Vesilahti 12 699 Ylöjärvi 89 648 TA 2014 1 042 300 86 030 61 226 92 393 27 332 51 768 620 885 12 671 89 997 Muutos % TA 2015 Muutos % 2012-13 2013-14 -0,3 1 031 800 -1,0 -0,7 84 737 -1,5 1,2 60 956 -0,4 -0,3 91 285 -1,2 -3,0 26 891 -1,6 2,5 51 294 -0,9 -0,4 615 583 -0,9 -0,2 12 491 -1,4 0,4 88 640 -1,5 Raamiesitys 2016 on vuoden 2015 tasoinen eli +/- 0 %, mikä tarkoittaa pakollisen kustannusten nousun kompensointia kehittämisrahaa edelleen vähentämällä. Kunnat voivat rahoittaa yhteisiä hankkeita myös suoraan omista talousarvioistaan, mikäli näkevät ne tarpeellisiksi. 15/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Talousarvioraami vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018. TA 2015 1031800,00 0,00 1031800,00 471500,00 88700,00 560200,00 395100,00 63100,00 7400,00 6000,00 1031800,00 0 TAE 2016 1031800,00 0,00 1031800,00 471600,00 88700,00 560300,00 386700,00 68200,00 10600,00 6000,00 1031800,00 0 TASU 2017 1062800,00 0,00 1062800,00 485700,00 91400,00 577100,00 398300,00 70200,00 10900,00 6200,00 1062700,00 0 TASU 2018 1094700,00 0,00 1094700,00 500300,00 94100,00 594400,00 410200,00 72300,00 11200,00 6400,00 1094500,00 0 Talousarvioraamin 2016 mukaiset kuntien maksuosuudet ovat: väestö 31.12.2014 % Yhteensä 373 575 100 Kangasala 30 471 8,2 Lempäälä 22 233 6,0 Nokia 32 847 8,8 Orivesi 9 579 2,6 Pirkkala 18 689 5,0 Tampere 223 004 59,7 Vesilahti 4 492 1,2 Ylöjärvi 32 260 8,6 TAE 2016 SY Yhteensä 1 031 800 1 031 800 84 166 84 160 61 411 61 407 90 729 90 722 26 459 26 457 51 622 51 618 615 975 615 929 12 408 12 407 89 108 89 101 TAE 2015 Yhteensä 1 031 800 84 730 60 952 91 278 26 889 51 291 615 537 12 490 88 634 muutos euroa 0 -571 455 -556 -432 328 392 -83 467 muutos % 0,0 -0,7 0,7 -0,6 -1,6 0,6 0,1 -0,7 0,5 Kansallinen MAL-verkosto jatkaa toimintaansa entisen, n. 200 000 euron, laajuisena kokonaisuutena. Kuntayhtymä on verkoston ”isäntäorganisaatio”, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja eräiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MALverkoston arviointi valmistuu syksyllä 2015. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lausunnolle 30.9. mennessä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja 16/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 että lausunnot pyydetään 30.9.2015 mennessä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 17/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 75 § KUNTAYHTYMÄN TOIMITILARATKAISU Seutusihteeri Pohjonen 15.6.2015 Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä Pirkanmaan liiton, Tredean, Pirkanmaan jätehuollon ja Itämeri-instituutin kanssa tehnyt tarkasteluja yhteisistä toimitiloista. Kaikkiaan tiloihin muuttaisi n. 140 henkilöä ja tilatarpeeksi on arvioitu n. 2000-2500 m2.Tällä hetkellä ko. organisaatioilla on käytössään yhteensä n. 3000 m2. Laadullisina kriteereinä tiloille on asetettu keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus kantakaupungin alueella, modernit ja monipuolisesti muunneltavissa olevat kokoustilat, sekä että tilat ovat sisäilman, kosteuden yms. tekijöiden osalta ongelmattomat. Taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kokonaisedullinen ratkaisu siten, että synergiaeduilla ja tehokkaalla kokonaistilan käytöllä kompensoituvat uusien tilojen mahdollisesti jonkin verran korkeampi neliökohtainen vuokrataso ja muuttoon liittyvät kustannukset. Synergiaetuja odotetaan syntyvän keskitetyistä tukipalveluista sekä yhteiseen ja tehokkaampaan käyttöön tulevista kokoustiloista. Yksi etu itsessään on mahdollisuus organisaatioiden välisen yhteistyön lisääntymiseen. Yhteistyöpotentiaalia kaupunkiseudun näkökulmasta on erityisesti maakuntaliiton ja Tredean kanssa. Pirkanmaan liitto on pyytänyt 2.6.2015 mennessä päivitetyt tarjoukset yhtenäisin perustein kolmesta vaihtoehdosta. Tampellan alueella, kosken rannassa oleva Pellava (KiOy Koskitammi, Kelloportinkatu 1), Anttilan kiinteistö (Kuninkaankatu 14-16) ja Technopolis Yliopistonrinne (Kalevantie 2). Tarjoukset on käsitelty ja vertailtu osapuolten yhteisessä kokouksessa 4.6.2015. Pellavan/KiOy Koskitammi kiinteistöä vuokraa Real Estate Fund Finland III Ky, joka on OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen yhteissijoitusyhtiö, jossa ovat osakkaina/yhtiömiehinä Pohjola Vakuutus Oy, AVakuutus Oy, OP-Henkivakuutus Oy, OP-Eläkekassa sekä OPEläkesäätiö. Tila pitää peruskorjata kokonaan, jotta se täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2016. Taloon sijoittuu mm. Pohjola Oy:n Omasairaala. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2534 m2, josta yhdessä kerroksessa 2312 m2 ja optiona katutasosta 222 m2. Antilan kiinteistöä vuokraa Finnpark Oy. Tila pitää peruskorjata kokonaan, jotta se täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2016. Talossa jatkaisi mm. ruokatavarakauppa ja parkkitalo. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2624m2, josta yhdessä kerroksessa 2305 m2 ja optiona katutasosta 319 m2. 18/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Technopoliksen kiinteistöä vuokraa Technopolis Oy. Tila on kesällä 2016 valmistuva uudiskohde, joka täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Talossa vuokrataan toimistoratkaisuja monille eri yrityksille. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2450 m2, josta yhdessä kerroksessa 1700 m2 ja optiona katutasosta 700 m2. Kaikki kohteet tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa monipuoliset kokoustilat toimivasti ja nykyaikaisella tekniikalla varustettuna. Pellavassa ja Technopoliksessa toteutuu korkealuokkaiset kahvila/ravintolapalvelut samassa kiinteistössä. Anttilan osalta ko. palveluja sijaitsee lähiympäristössä. Kaikissa kohteissa toteutuvat sekä nykyaikainen toimistotilaratkaisu että tilat ovat sisäilman, lämmityksen/viilennyksen ja kosteuden yms. tekijöiden osalta ongelmattomat. Kaikkiin kohteisiin voidaan omat tilat ”räätälöidä” tarpeen mukaan. Kaikki kohteet valmistuvat aikataulun mukaisesti kesällä 2016. Aikataulu soveltuu hyvin yhteiseen tavoitteeseen. Kohteisiin voidaan toteuttaa tarjouspyynnössä esitetyt 8 tai 10 vuoden vuokrasopimukset. Pellavan ja Technopoliksen ratkaisuun sisältyy mahdollisuus tarkistaa kokonaistilatarvetta puolessa välissä vuokrakautta. Anttilan ratkaisuun mahdollisuutta ei sisälly. Sijainnin ja saavutettavuuden osalta Pellava ja Anttila sijaitsevat virastojen läheisyydessä Tampereen kantakaupungissa. Technopolis sijaitsee Kalevantiellä yliopiston välittömässä läheisyydessä ja lähellä rautatieasemaa. Pellava ja Anttila täyttävät kuntayhtymän toiminnan kannalta tavoitettavuus- ja sijaintikriteerit parhaiten. Pellavan ja Technopoliksen ratkaisuissa henkilökunnan sosiaalitilat ratkaistaan nykyaikaisella tavalla yhteisenä ratkaisuna koko talolle. Anttilan ratkaisussa sosiaalitilat tulee vuokrata (ja rakennuttaa) itse. Tavoitteelliselle kahdeksan vuoden vuokra-ajalle laskettuna edullisin vaihtoehto on Pellavan ratkaisu, yhteensä 56 548 euroa/kk. Anttilan ratkaisu on seuraavaksi edullisin, yhteensä 59 626 euroa/kk. Technopoliksen ratkaisu on kallein, yhteensä 68 086 euroa/kk. Kokonaisuutena Pellavan ratkaisu toteuttaa tarkastelukriteerit parhaiten. 19/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kokouksessa 15.6.2015 tilaratkaisun Pellava/KiOy Koskitammin mukaisena ja valtuutti samalla maakuntajohtaja allekirjoittamaan esisopimuksen ja lopullisen vuokrasopimuksen. Liite: - vertailutaulukko, toimitetaan vain seutuhallituksen varsinaisille jäsenille Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että toimitilaratkaisun valmistelua jatketaan Real Estate Fund Finland III Ky:n kanssa Pellava/KiOy Koskitammin tilojen osalta ja että seutujohtaja voi hyväksyä ja allekirjoittaa asiaa koskevan esisopimuksen ja lopullisen vuokrasopimuksen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 20/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 76 § ERON MYÖNTÄMINEN SEUTUHALLITUKSEN VARSINAISESTA JA VARAJÄSENYYDESTÄ Seutusihteeri Pohjonen 8.6.2015 Olli-Poika Parviainen on pyytänyt eroa seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta tultuaan valituksi kansanedustajaksi. Hän on toimittanut asiaa koskevan viestin kuntayhtymän yhtymäkokoukselle. Myös hänen varajäsenensä Maija Kajan on pyytänyt eroa seutuhallituksen varajäsenen paikalta, koska ei jatka enää Tampereen kaupunginhallituksen kokouspiirissä. Hän on toimittanut asiaa koskevan viestin kuntayhtymän yhtymäkokoukselle. Eron kummallekin henkilölle myöntää nimeävä toimielin, eli Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous. Kuntayhtymän yhtymäkokous on perussopimuksen mukaisesti kutsuttu koolle 25.6.2015 klo 12.00. Kokouskutsun on antanut seutuhallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen 4.5.2015. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutuhohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle 25.6.2015 että yhtymäkokous myöntää Olli-Poika Parviaiselle eron seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta ja että yhtymäkokous myöntää Maija Kajanille eron seutuhallituksen varajäsenen paikalta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 21/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 77 § SEUTUHALLITUKSEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 8.6.2015 Olli-Poika Parviainen on pyytänyt eroa seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta tultuaan valituksi kansanedustajaksi. Myös hänen varajäsenensä Maija Kajan on pyytänyt eroa seutuhallituksen varajäsenen paikalta, koska ei jatka enää Tampereen kaupunginhallituksen kokouspiirissä. Eron kummallekin henkilölle myöntää nimeävä toimielin, eli Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous. Tampereen kaupungin osalta on pyydetty, että pormestari Anna-Kaisa Ikonen valmistelee asiaa seutuhallituksen varsinaisen ja varajäsenen nimeämiseksi. Kuntalain ja kuntayhtymän perussopimuksen määräysten täyttymiseksi varsinaiseksi jäseneksi tulee nimetä Vihreä liitto r.p:n edustaja Tampereelta ja varajäseneksi Vihreä liitto r.p:n edustaja Tampereelta. Tasa-arvolain säädökset tulee myös huomioida. Tämä tarkoittaa, että sekä varsinaisissa että varajäsenissä tulee olla vähintään 6 miestä tai naista. Kuntayhtymän yhtymäkokous on perussopimuksen mukaisesti kutsuttu koolle 25.6.2015 klo 12.00. Kokouskutsun on antanut seutuhallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen 4.5.2015. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutuhohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle 25.6.2015 että yhtymäkokous nimeää seutuhallitukseen yhden varsinaisen jäsenen Tampereelta Vihreä liitto r.p:sta ja että yhtymäkokous nimeää seutuhallitukseen yhden varajäsenen Tampereelta Vihreä liitto r.p:sta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 22/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 78 § KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1.–30.4.2015 Seutusihteeri Pohjonen 1.6.2015 Yhtymäkokouksen 17.12.2014 päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Kevään toiminta Seutuhallitus toteutti itsearvioinnin, jonka tuloksia hyödynnetään asioiden valmistelun, päätöksenteon ja täytäntöönpanon kehittämiseksi. Seutuhallitus on työskennellyt kaupunkiseudun edunvalvonnan kehittämiseksi ja hyväksyi mm. hallitusohjelma tavoitteet helmikuun kokouksessaan. Lisäksi seutuhallitus on aktiivisesti edistänyt Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistä Suomen kakkoskentäksi. Kevään aikana on valmisteltu MAL-aiesopimuksen seurantaraportti vuodelta 2014, jonka mukaan kaupunkiseudulla on pääosin toteutettu oikean suuntaisia toimenpiteitä sopimuskaudella. Seutuhallitus käsitteli raportin omalta osaltaan 27.5. ja seurantakokous valtio-osapuolen kanssa pidetään elokuussa. Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin kunnissa tammi-helmikuussa. Rakennesuunnitelman linjausten mukaan seutuhallitus hyväksyi lausuntonsa maakuntakaavan 2040 luonnoksesta kokouksessaan 29.4. Kaikkiaan kevät on sujunut suunnitellun mukaisesti. Tarkemmin toiminnalliset tavoitteet raportoidaan elokuun välitilinpäätöksen yhteydessä, jolloin raportointi tehdään tavoitetasolla. Talousarvion toteutuminen 1.1.–30.4.2015 Seutuyksikön tuotot ovat toteutuneet jaksotetun talousarvio mukaisina. Menot ovat alittuneet jonkin verran jaksotettuun talousarvioon verrattuna. Merkittäviä uusia, ostopalveluna toteutettavia hankkeita ei ole käynnistynyt. Tämä näkyy ostopalvelujen alhaisena toteutumisena. Kaikkiaan talous on toteutunut odotusten mukaisesti, ja toteutunee tasapainoisena vuoden loppuun mennessä. MAL-verkoston tulot 1.1.–30.4. on jaksotettu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston osalta tulot ja menot ovat toteutuneet 83,4 %:sti jaksotettuun talousarvioon nähden. MAL-verkoston tuotot ja menot eivät vaikuta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. 23/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.4.2015 TA TOT 1.1.-30.4.2014 TOT % TOT SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk 1031800 Myyntitulot/kunnat 343930,00 343930,00 100,0 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 2114,50 Tulot yht. 343930,00 343930,00 100,0 349540,00 Palkat ja palkkiot 157170,00 146650,49 93,3 164053,76 29570,00 39946,42 135,1 38175,37 131700,00 81588,00 61,9 77993,95 21030,00 19902,14 94,6 18149,22 Tarv., yms. 2470,00 5418,72 219,4 4553,83 Kaluston hankinta 2000,00 0,00 0,0 5002,28 341940,00 293505,77 85,8 307928,41 Myyntitulot/alueet 35000,00 29198,52 83,4 23511,98 Muut tuet ja avust. 25330,00 21134,17 83,4 27691,88 Tulot yht. 60330,00 50332,69 83,4 51203,86 Palkat ja palkkiot 32900,00 31043,48 94,4 31920,68 6770,00 6671,23 98,5 7510,11 14230,00 7620,24 53,6 8014,02 4470,00 4805,75 107,5 3515,12 630,00 191,99 30,5 243,93 1330,00 0,00 0,0 0,00 60330,00 50332,69 83,4 51203,86 378930,00 373128,52 98,5 370941,98 25330,00 21134,17 83,4 29806,38 Tulot yht. 404260,00 394262,69 97,5 400748,36 Palkat ja palkkiot 190070,00 177693,97 93,5 195974,44 Sivukulut Palvelujen ostot Vuokrat Menot yht. 347430,00 MAL-verkosto ta/12 kk 181000 Sivukulut Palvelujen ostot Vuokrat Tarv., yms. Kaluston hankinta Menot yht. KY YHTEENSÄ ta/12 kk 1212800 Myyntitulot Muut tuet ja avust. Sivukulut 36330,00 46617,65 128,3 45685,48 145930,00 89208,24 61,1 86007,97 25500,00 24707,89 96,9 21664,34 Tarv., yms. 3100,00 5610,71 181,0 4797,76 Kaluston hankinta 3330,00 0,00 0,0 5002,28 404260,00 343838,46 85,1 359132,27 Palvelujen ostot Vuokrat Menot yht. +/- toimintakate Päätösehdotus. 0,00 50424,23 muut rahoituskulut 0 -55,19 -83,72 +ylijäämä/-alijäämä 0 50479,42 41699,81 Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 24/35 41616,09 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 79 § PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON Seutujohtaja Päivi Nurminen 16.6.2015 Pirkanmaan liitto on valmistellut valtion budjettitavoitteita vuodelle 2016 ja pyytänyt sidosryhmiltä kommentteja 2.6.2015 mennessä. Maakuntahallitus on hyväksynyt budjettitavoitteet 15.6.2015. Tavoitteet on asetettu kolmeen eri koriin: 1. kärkitavoitteet, 2. muut määrärahakohteet ministeriöittäin, 3. rakenteelliset uudistukset ja parannukset seuraavasti: Kori 1: Pirkanmaan edunvalvonnan kärkitavoitteet - Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere 3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen - Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella - Suunnittelurahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa - Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi Kori 2: Ministeriöittäin muita määrärahakohteita - Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus - Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen uusia mahdollisuuksia - Toisen asteen koulutus kasvavassa maakunnassa - Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus - Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin - Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus - Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla: Perusväylänpito, Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi, Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä - Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen - Hallitusohjelman mukaisiin strategisiin kärkiteemoihin panostaminen Kori 3: Rakenteellisia uudistuksia ja parannuksia - Sote-uudistus ja kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostaminen - Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti - MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen 25/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Budjettitavoitteissa nostetaan esiin myös Suomen kasvukäytävä - HHTvyöhyke ja sen merkitys Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle. Liitteenä on maakuntahallituksen 15.6.2015 hyväksymät budjettitavoitteet kokonaisuudessaan. Kaupunkiseudun kommentit: Aikataulusyistä johtuen kaupunkiseudun kommentit on käsitelty kuntajohtajakokouksessa 29.5. Lisäksi seutujohtaja on kommentoinut alkuvaiheen luonnosta kirjeellään 8.5.2015. Kaupunkiseudun kommentit perustuvat seutuhallituksen hyväksymiin hallitusohjelmatavoitteisiin: ”Kaupunkiseutu yhtyy Suomen kasvukäytävää, Tampereen korkeakouluja liikennehankkeita koskeviin esityksiin. Kaupunkiseudun tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa valtion osallistuminen Tampereen raitiotien toteutuskustannuksiin. Myös Tampere-Pirkkalan kehittäminen LVM:n lentoliikennestrategian mukaisesti maan kakkoslentoasemaksi on erittäin tärkeää. Tavoitteissa tulee huomioida myös lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinta. Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että valtion budjettitavoitteissa huomioidaan MAL-sopimusmenettelyn sekä pienten MAL-hankkeiden rahoituksen jatkaminen 2016. Budjettitavoitteissa tulisi näkyä myös valtion aktiivinen asuntopolitiikka kaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotuen ja avustusten riittävyyttä valtion talousarviossa. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. Kaupunkiseudun viesti sote-uudistuksen toteuttamista koskevaan budjettitavoitteisiin on, että uudistus tehdään yhdessä kuntien kanssa ja että uudistuksen vaikutukset selvitetään riittävän monialaisesti. Kaupunkiseudun kunnilla on valmius osallistua työllisyydenhoidon kuntakokoiluun edellyttäen, että lainsäädäntö ja rahoitusuudistukset toteutuvat. ” Liite: - Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion talousarvioon 2016 ja kaupunkiseudun kommentit. 26/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Pirkanmaan liitto seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 27/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 80 § LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 4.5.2015 Talousarvion 2015 toiminnallisena tavoitteena on, että seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja parantaa sekä rakennesuunnitelman että MALaiesopimuksessa olevien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä. Siitä saatavat hyödyt kunnille ovat: - alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden ylläpidon käytännöt kuntien yhteisten ylläpidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi helpottaa rahoitustarpeen laskentaa kuntien yleisten alueiden ylläpidon laadunseurannan vertailtavuus ylläpidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu omaisuuden tehokkaampi hallinta ylläpidon markkinoiden kehittäminen Liikennealueiden tuotteistus toteutettiin lokakuu 2014-maaliskuu 2015, ja konsulttina toimi Ramboll. Hankkeen tuloksena saatiin seudun kunnille liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Hankkeen ohjausryhmänä toiminut yhdyskuntatekniikan työryhmä on hyväksynyt loppuraportin 17.4. Infrapalvelujen työryhmä käsitteli sen 21.4. ja totesi, että tuotteistus on tärkeä ja siihen sitoutuminen on tavoitteissa onnistumisen edellytys. Työryhmä valmistelee suunnitelman työn jalkauttamisesta ja esittelystä kuntien ao. lautakunnille. Vuodelle 2016 esitetään liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamista. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 12.6.2015. Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: 28/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 Seutuhallitus päättää hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 29/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 81 § TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen 14.1.205. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus oli seudullisteni nfrapalvelujen talousarviotavoite 2014. Sitä on toteutettu TAPRE-hankkeen avulla, jonka vastuuorganisaationa toimi Tampereen tilakeskus. Hankkeen päätavoite oli parantaa osallistujien valmiuksia saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa. Hankkeessa oli mukana yli 30 eri osapuolta: kaupunkiseudun kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä, Pirkanmaan Osuuskauppa, Kesko, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Tekes, Motiva, ELY ja alueen rakentamis- ja suunnittelualan yrityksiä. Konsultteina toimivat AX-Suunnittelu, Airix Talotekniikka ja Granlund Tampere. Hankkeen vetäjänä toimi Tampereen kaupungin Tilakeskus liikelaitos. Hankkeen kehitysvaihe kesti 2011-2013 ja vuonna 2014 on järjestetty kehitettyjen suunnittelutyökalujen koulutusta ja käyttöönottoa eri tahojen pilottikohteissa. Kuntien pilottikohteet olivat: Kangasalan lukio, Liuksialan päiväkoti ja Kyötikkälän alakoulu-päiväkoti, Lempäälän Otsonmäen päiväkoti, Pirkkalan Toivion koulu, Tampereen Luhtaan päiväkoti, Sähkölaitoksen Lämpötalo ja Valo-kiinteistö sekä Ylöjärven Metsäkylän koulu Hankkeesta on valmistunut loppuraportti sekä 13 erilaista dokumenttia Haahtela -kiinteistönpitojärjestelmään rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Niiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kiinteistöjen eli elinkaarivaiheissa. Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin mutta käytännön kohteiden eli kiinteistöjen toteutusten aikataulujen vuoksi dokumenttien pilotointi ja testaus jatkuu vuosia ja työtä tulee tukea ja seurata. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 23.1.2015. Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. 30/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 31/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 82 § SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 §:n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 21.5.2015-16.6.2015 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 21.5.2015-16.6.2015 ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 §:n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 32/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 83 § SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. 26.8. esillä mm. työllisyyden hoidon kysymykset kaupunkiseudulla, seutustrategian arviointi 23.9., 28.10., 25.11., 16.12. Seminaari- ja työmatka on 23.-25.9.2015. 33/35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 84 § MUUT ASIAT 34/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 85 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 35/35 24.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous Aika: Paikka: muistio 10/2015 11.6.2015 klo 9.00-11.45. ja 12.6.2015 klo 8.30-9.15. Tampere-Oulu-Tampere Osallistujat Yli-Rajala Juha Auvinen Oskari Joensuu Jaakko Kankaala Kari Kuusisto Juha Linnamaa Reija Paloniemi Erkki Sorvanto Jarkko Auvinen Kari Väätäinen Eero 77-83 § konsernijohtaja kunnanjohtaja kansliapäällikkö johtaja kaupunginjohtaja strategiajohtaja kunnanjohtaja kaupunginjohtaja vt. kunnanjohtaja kaupunginjohtaja Tampere, pj. Kangasala Pirkkala, 2. vpj. Tampere Orivesi Tampere Vesilahti, 1. vpj. Ylöjärvi Lempäälä Nokia Nurminen Päivi Pohjonen Juhani seutujohtaja seutusihteeri esittelijä, TKS sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa Rissanen Helena Oksala Jarkko 84 § Kahila Arto 84 § pormestari pormestari tietohallintojohtaja tietohallintojohtaja Tampere Pirkkala Tampere Ylöjärvi 1/21 12.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 77 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 78 § MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN 4 79 § LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA 7 *** 9 80 § TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 9 81 § SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI 13 * 14 82 § KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1.–30.4.2015 14 83 § LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI 16 84 § SEUDULLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ, PERUSTIETOTEKNIIKAN KILPAILUTUS (12.6) 18 85 § KESKUSTELTAVAT ASIAT 19 86 § PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 20 87 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 2/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 ****** 77 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 29.5., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Selvitys työllisyydenhoidon palveluiden seudullisesta järjestämisestä, loppuraportti Toimenpiteiden eteneminen Jatkovalmistelussa, asiaan palataan syksyllä, TYP:n johtoryhmän nimeäminen 30.6. mennessä Vastuu KA, MI, PM, KKa, PN Lukioyhteistyön kehittäminen kaupunkiseudulla – jatkotoimenpiteet MAL2-seuranta Valmistelussa jatkokeskusteluun seutuhallituksessa 24.6. PN SH hyväksynyt 27.5., Seurantaryhmässä elokuussa. Onko kuntien käsittelyt sovittu? Jatkokäsittely tässä kokouksessa Kilpailutus on meneillään PN Seutuhallituksessa 24.6. PN Seudullinen paikkatieto Lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden; asemien ja liikenteen suunnittelu, tarjouspyyntö Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon 3/21 PN, JP KS, PN, JP TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 78 § MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen 8.4.2015 Kaupunkiseudun uusi rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty valtuustoissa. Rakennesuunnitelman tavoitteita on tarkoitus konkretisoida maankäytön, asumisen ja liikenteen –aiesopimuksella. Voimassaoleva MAL2 sopimuskausi päättyy 2015 lopussa. Suurten kaupunkiseutujen ja valtion MAL-aiesopimusmenettelyä on arvioitu valtion eri ministeriöistä koostuvassa työryhmässä. Työryhmän raportti valmistuu toukokuussa. Työryhmältä odotetaan esitystä mm. menettelyn kehittämistarpeista ja suhteesta muuhun sopimuspolitiikkaan. Arviointiin ovat osallistuneet myös suuret kaupunkiseudut. Tampereen kaupunkiseutu on nähnyt tarpeellisena menettelyn jatkamisen ja säilyttämisen neljän suuren kaupunkiseudun välineenä. Tämä on myös yksi kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoite. Em. pohjalta on tarpeen käynnistää valmistautuminen MAL3 aiesopimuksen laadintaan käymällä lähetekeskustelu tavoitteista ja odotuksista sekä sopimalla valmisteluprosessin periaatteista seuraavasti: Osapuolet Aiesopimuksen kuntaosapuolina ja allekirjoittajina ovat kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa, joiden alueelle rakennesuunnitelma 2040 on laadittu. Valmistelussa huomioidaan Pirkanmaan liitto maakuntakaavoittajan roolissa. Valtion allekirjoittajaosapuolet MAL2-aiesopimuksessa ovat olleet ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ARA, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Valmisteluvaiheet Sopimuksesta laaditaan seutuhallituksen käsittelyyn kolme versiota: luonnos, alustava ehdotus ja ehdotus. Ennen luonnosta käydään keskustelu sopimuksen tavoitteista. Kunnat vastaavat sopimuksen valmisteluvaiheiden käsittelystä kunnallishallituksissa. Erillistä lausuntomenettelyä ei käytetä. Jo valmisteluvaiheissa kiinnitetään huomiota sopimuksen päätöskäsittelyyn valtuustoissa. Valmisteluvastuut Kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmiä hyödynnetään sopimuksen valmistelussa. Näin huomioidaan rakennesuunnitelman laadinnassa syntynyt asiantuntemus ja osallistetaan kaikki kunnat. Ko. asiantuntijatyöryhmät valmistelevat sopimusta kuntajohtajakokoukseen ja edelleen seutuhallitukseen. Seutuhallitus kokoaa sopimuksen taakse poliittisen tuen ja tekee esityksen sopimuksen hyväksymisestä kunnille. Kunnissa valtuustot hyväksyvät sopimuksen. Valmistelukokouksissa valtion kanssa kaupunkiseutua edustavat ko. asiantuntija4/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 työryhmien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, työryhmien nimeämät erityisasiantuntijat, asiantuntijasihteerit ja seutujohtaja. Tarvittaessa neuvotteluihin osallistuvat myös kuntajohtajien ja seutuhallituksen edustus. Sisältötavoitteet Sisältötavoitteet lähtevät kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta ja valtion strategioista ja ohjelmista. Aiesopimuksella pyritään vaikuttamaan kaupunkiseudulle merkittävien asioiden näkyvyyteen valtion uusissa linjausasiakirjoissa. Tärkeä asiakirja kaupunkiseudun kannalta on strategisen hallitusohjelman rinnalle valmisteltava hallituksen toimintaohjelma. Tämä valmistunee loppukesästä 2015. Aikataulu Sopimusvalmistelu käynnistetään kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisellä tavoitekeskustelulla toukokuussa (27.5). Jatkoaikataulu määräytyy hallituksen linjausten pohjalta. Mikäli MAL-aiesopimusmenettelyä jatketaan hallituskaudella 2015-2019, pyritään luonnos valmistelemaan seutuhallituksen elo-syyskuun kokoukseen, alustava ehdotus lokakuun kokoukseen ja lopullinen ehdotus marras-joulukuun kokoukseen. Tavoite on, että kunnat hyväksyvät sopimuksen viimeistään tammikuussa 2015. Aikataulu viimeistellään yhdessä valtion osapuolten kanssa. Seutujohtaja 1.6.2015 Seutuhallitus käsitteli MAL3-aiesopimuksen valmistelua 27.5 ja hyväksyi valmistelun käynnistämisen yllä estetyn mukaisesti. Lisäksi seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät ryhmissä lähetekeskustelua uuden sopimuksen tavoitteista, sisällöstä ja valmisteluprosessista. Strategisessa hallitusohjelmassa sopimusmenettelystä on seuraavat maininnat: - ”Hallitus tukee kaupunkiseutujen, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa”. - ”Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen.” - ”Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä.” Valtion osapuoli on esittänyt valmisteluryhmän 1. kokousajankohdaksi 10.9. 5/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Asia käsitellään seutuhallituksessa 24.6 Liite: - Yhteenveto SH + KJK työpajasta 27.5. (sis. ehdotuksen valmisteluprosessiksi) Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan jatkaa keskustelua sopimustavoitteiden ja keskeisten teemojen määrittelemiseksi, hyväksyä ehdotuksen valmisteluprosessista ja sopia asian tiedottamisesta kunnissa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että jäsenkunnat käsittelevät ja tiedottavat asiaa valmistelun kuluessa oman tarpeensa mukaan. Hyväksymisen päätöskäsittely on valtuustoissa. 6/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 79 § LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA (15 min) Seutujohtaja Nurminen 1.6.2015. Seutuhallitus käsitteli toisen asteen, erityisesti lukioyhteistyön syventämistä, kokouksessaan 29.4.2015. Taustalla oli kuntien sivistysjohdon näkemys siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee vähentämään lukiokoulutuksen resursseja samaan aikaan kun lukioikäisten määrä kasvaa. Lukioyhteistyössä arveltiin olevan yhteistyömahdollisuuksia, sillä mm. seudullinen verkkokurssitarjotin on 10 vuoden takaa. Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelamassa ei ole yksilöity välittömiä säästötoimenpiteitä lukiokoulutukseen. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa tavoitellaan 190 milj. euron säästöjä julkiseen talouteen. Lukiokoulutuksen tilannekuva Lukioyhteistyöstä laadittiin kuntien yhteistyönä seudullinen tilannekuva mm. seuraavien asioiden kuvaamiseksi: koulutustarve, lukioverkko ja tulevat investoinnit sekä opetuksen kustannukset ja rahoitus. Tilannekuvaan koottiin tietoja myös lukioiden toiminnallisista ja ammatillisista edellytyksistä, nykyisistä yhteistyökäytännöistä sekä opetustarjonnasta. Tilannekuvan pohjalta keskeiset päätelmät ovat, että koulutustarve kasvaa ja toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää kaupunkiseudulla. Kehyskuntien uusien koulurakennusten uskotaan vähentävän oppilaiden hakeutumista Tampereelle. Opetuksen kustannuksissa on kuntien välillä jonkin verran eroja, jotka johtuvat pääosin kiinteistökustannuksista. Muut vähäiset erot on yhdistettävissä opetustarjonnan laajuuteen. Kaikki kunnat sijoittavat valtionosuuden lisäksi rahaa lukiokoulutukseen. Kaikki kunnat arvioivat täyttävänsä lukiokoulutuksen toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset. Opetushenkilöstö on pätevää, ja kunnat panostavat uusiin oppimisympäristöihin. Uusia lukiorakennuksia on suunnitteilla. Yhteistyötä tehdään verkkokursseissa, osaamisen kehittämisessä ja tietotekniikassa. Kaikilla lukioilla on laaja kielivalikoima. Kaikilla lukioilla on myös omat arviointikäytännöt. Tilannekuvassa on tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia mm. työelämäja korkeakoulu yhteistyökäytännöissä, kielten opetuksessa, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä oppilashuollossa. Sivistysseminaari Laadittu tilannekuva esiteltiin toimialan kuntapäättäjille, virkamiesjohdolle ja henkilöstön edustajille 12.5 2015 järjestetyssä sivistysseminaa7/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 rissa. Seminaarissa kuultiin lisäksi asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista sekä kuntien luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja luottamushenkilöt olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Jatkotoimenpiteet Sivistysjohtajien näkemys on, että seminaarin jälkeen työtä jatketaan 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Tämän jälkeen kunnat tekevät ratkaisut yhteistyötoimenpiteiden käyttöönotosta ja seurannasta. Sivistysjohtajat ovat tunnistaneet pilottikohteiksi Ylöjärven Valon sekä Tampereen osalta Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipistettä. Tulokset olisivat hyödynnettävissä myös Lempäälässä remontin valmistuttua 2017. Jatkotyövaiheiden luonne on käytännönläheinen ja konkreettinen työskentely lukioiden rehtoreiden kanssa. Seututoimisto on informoinut 8.6.2015 lukioiden tilannekuvasta ja seminaarista myös Tampereen yksityisiä lukioita ja kuullut heidän näkemyksiään. Asia käsitellään seutuhallituksessa 24.6. Liite: - Lukiokoulutuksen tilannekuva Seutuhallitus 12.6.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 *** 80 § TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 (20 min) Seutujohtaja Nurminen ja seutusihteeri Pohjonen 3.6.2015 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Vuonna 2010 hyväksytyn seutustrategian päivitystarve on tarkoitus arvioida 2015. Vuoden 2015 toteutuminen Vuoden 2015 toimintaa toteutetaan jonkin verran kaventuneilla resursseilla, sillä talousarvio on yhden prosenttiyksikön verran pienempi kuin vuonna 2014. MAL-kokonaisuudessa korostuvat rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ja uuden MAL-aiesopimuksen valmistelu. Raitiotieliikenteessä käynnistetään selvitykset raitiotielinjauksen 2. vaiheen (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytyksistä ja lähijunaliikenteen kehittämisestä. Myös seudullisen paikkatiedon kehittämistä edistetään. Hyvinvointipalvelujen yhteistyössä kiinnitetään huomiota yksityisen päivähoidon ohjaukseen, opetussuunnitelmatyöhön perus- ja lukiopetuksessa sekä opetushenkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Lukiokoulutuksessa tunnustellaan yhteistyön syventämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa selvitetään mm. erityisryhmien yhteisten asumishankkeiden mahdollisuuksia. Infrapalveluissa jatketaan tuotteistamistyötä ja tulosten hyödyntämistä. Rakennusvalvonnassa kartoitetaan rakennusjärjestysten eroja ja yhtäläisyyksiä sekä seurataan Lupa.fi –palvelun käyttökokemuksia. Seutuyhteistyössä arvioidaan lisäksi strategian päivittämistarpeet, kootaan kaupunkiseudun edunvalvontatyötä ja edistetään seutuajattelun laajenemista. Yhteistyötarpeet 2016 Työryhmien palaute- ja tavoitekeskustelussa todettiin vuoden 2016 haasteiksi mm. tuleva hallitusohjelma, sote-uudistuksen linjaukset, aluehallinnon uudistustarpeet, kaupunki- ja kaupunkiseutupolitiikan mahdollinen uusi suunta ja miten se heijastuu valtion ja kaupunkiseutujen sopimuspolitiikan ja kehittämisohjelmien jatkumiseen, kuntien tehtävien ja velvoitteiden mahdollinen purku/väljentäminen. Lisäksi todettiin, että kuntatalouden haasteet jatkuvat edelleen vuonna 2016. Hallitusohjelman tultua julki esitetyt asiat ovat jonkin verran selkiintyneet. Kunnan roolissa painottuu jatkossa enemmän elinvoiman edistä9/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 minen sekä vapaaehtoinen yhteistyö. Yhteistyössä tämä tarkoittaa MAL-kokonaisuuden painottamista sekä esim. kuntien viranomaispalvelujen lupaprosessien kehittämistä. Kaupunkiseutujen ja kaupunkipolitiikan heikko näkyvyys hallitusohjelmassa tulisi huomioida jatkossa edunvalvonnan kehittämisessä. Hyvinvointipalveluissa yhteistyötä on luontevaa jatkaa koulutus- ja päivähoitopalveluissa sekä edistää hallitusohjelman mukaisesti sähköisten palvelujen kehittymistä. Hallitusohjelmassa alleviivataan myös kuntakokeiluja, joihin kaupunkiseudun kunnilla on kiinnostusta mm. työllisyyden hoidon seudullisen toimintamallin osalta. Painopisteitä MAL-kokonaisuudessa - Rakennesuunnitelman ja MAL3-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta - Paikkatiedon hyödyntäminen - Hyvän maapolitiikan edistäminen - Seudullisen asuntopolitiikan edistäminen - Asemanseutujen kehittäminen ja lähijunaliikenteen kehittäminen - Seudullisen raitotien edellytysten selvittäminen - Kävelyn ja pyöräilyn seudullinen kehittäminen - Liityntäpysäköinnin kehittäminen Painopisteitä hyvinvointipalveluissa - Lukioyhteistyö - Seutuopistojen väliarviointi - Yksityisen päivähoidon kehittyminen - Palveluverkon seuranta - Sähköisten palvelujen edistäminen - Tarvittaessa sote-palvelutuotannon yhteistyöfoorumi Infra-palvelut - Rakennusvalvontayhteistyö - Yhdyskuntatekniikan palvelujen tuotteistus - Energiatehokkuustyö - Ilmastostrategiatyö Yleinen kehittäminen - Seutustrategian uudistaminen - Edunvalvonnan kehittäminen 10/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Resurssit Kuntayhtymä on vastannut hyvin kuntien taloustilanteeseen viimevuosina, jolloin kuntien maksamat jäsenmaksut ovat laskeneet. Kuntien maksuosuuksien kehitys TA 2013-2015 TA 2013 Yhteensä 1 045 000 Kangasala 86 603 Lempäälä 60 519 Nokia 92 686 Orivesi 28 166 Pirkkala 50 483 Tampere 623 406 Vesilahti 12 699 Ylöjärvi 89 648 TA 2014 1 042 300 86 030 61 226 92 393 27 332 51 768 620 885 12 671 89 997 Muutos % TA 2015 Muutos % 2012-13 2013-14 -0,3 1 031 800 -1,0 -0,7 84 737 -1,5 1,2 60 956 -0,4 -0,3 91 285 -1,2 -3,0 26 891 -1,6 2,5 51 294 -0,9 -0,4 615 583 -0,9 -0,2 12 491 -1,4 0,4 88 640 -1,5 Vuoden 2016 raami sisältää esityksen määräaikaisesta paikkatietoasiantuntijasta. Tarkennetun laskelman mukaan kustannuslisäys on 60 000 euroa. Edellisen kerran kuntayhtymän henkilöresurssia on lisätty vuonna 2010. Muilta osin kuntayhtymän esitys on vuoden 2015 tasoinen eli +/- 0 %, mikä tarkoittaa pakollisen kustannusten nousun kompensointia muita kuluja vähentämällä. SEUTUYKSIKKÖ TA 2015 TAE 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat 1031800,00 1091800,00 1124600,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1031800,00 1091800,00 1124600,00 Palkat ja palkkiot 471500,00 515900,00 531400,00 Sivukulut 88700,00 97800,00 100700,00 Henk.kulut yht. 560200,00 613700,00 632100,00 Palvelujen ostot 395100,00 393300,00 405100,00 Vuokrat 63100,00 68200,00 70200,00 Tarv., yms. 7400,00 10600,00 10900,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 Menot yht. 1031800,00 1091800,00 1124500,00 Toimintakate 0 0 0 11/21 TASU 2018 1158300,00 0,00 1158300,00 547300,00 103700,00 651000,00 417300,00 72300,00 11200,00 6400,00 1158200,00 0 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Talousarvioraamin 2016 mukaiset kuntien maksuosuudet ovat: väestö 31.12.2014 % Yhteensä 373 575 100 Kangasala 30 471 8,2 Lempäälä 22 233 6,0 Nokia 32 847 8,8 Orivesi 9 579 2,6 Pirkkala 18 689 5,0 Tampere 223 004 59,7 Vesilahti 4 492 1,2 Ylöjärvi 32 260 8,6 TAE 2016 SY Yhteensä 1 091 800 1 091 800 84 166 89 054 61 411 64 978 90 729 95 998 26 459 27 995 51 622 54 620 615 975 651 745 12 408 13 128 89 108 94 282 TAE 2015 Yhteensä 1 031 800 84 730 60 952 91 278 26 889 51 291 615 537 12 490 88 634 muutos euroa 60 000 4 323 4 026 4 720 1 106 3 329 36 209 639 5 648 muutos % 5,8 5,1 6,6 5,2 4,1 6,5 5,9 5,1 6,4 Kansallinen MAL-verkosto jatkaa toimintaansa entisen, n. 200 000 euron, laajuisena kokonaisuutena. Kuntayhtymä on verkoston ”isäntäorganisaatio”, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja eräiden organisaatioiden mm. miniteriöt maksamiin avustuksiin. MAL-verkoston arviointi valmistuu syksyllä 2015. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lausunnolle 30.9 mennessä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja että lausunnot pyydetään 30.9.2015 mennessä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että talousarvio vuodelle 2016 valmistellaan siten, että kuntien maksuosuudet eivät nouse, lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja että lausunnot pyydetään 30.9.2015 mennessä. 12/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 81 § SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen 1.6.2015 Kaupunkiseudun kuntayhteistyötä ohjaa kuntien valtuustojen 2010 hyväksymä seutustrategia. Sen tavoitteet ulottuvat vuoteen 2014. Kuluvalla valtuustokaudella strategiaa ei ole päivitetty. Sen sijaan kunnat ovat tehneet Kuntarakennelain mukaisen elinvoimaselvityksen. Seutuyhteistyötä on arvioitu FCG:n toimesta vuonna 2012. Johtajasopimuksessa tavoitteina 2015 on mm. seuraavaa: ”Palveluyhteistyön nykytila on kuvattu ja valinnat uusista yhteistyöteemoista on tehty.” ”Seutustrategian uudistamistarve on arvioitu” ”Päättäjien seututietoisuus on kasvanut” Lisäalustus seutustrategian arvioinnista tehdään kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun seutustrategian arvioinnista. Päätös. Kuntajohtajakokous kävi keskustelun seutustrategian arvioinnista ja päätti omalta osaltaan, että arviointi käynnistetään. 13/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 * 82 § KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1.–30.4.2015 (5 min) Seutusihteeri Pohjonen 1.6.2015 Yhtymäkokouksen 17.12.2014 päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Kevään toiminta Seutuhallitus toteutti itsearvioinnin, jonka tuloksia hyödynnetään asioiden valmistelun, päätöksenteon ja täytäntöönpanon kehittämiseksi. Seutuhallitus on työskennellyt kaupunkiseudun edunvalvonnan kehittämiseksi ja hyväksyi mm. hallitusohjelma tavoitteet helmikuun kokouksessaan. Lisäksi seutuhallitus on aktiivisesti edistänyt Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistä Suomen kakkoskentäksi. Kevään aikana on valmisteltu MAL-aiesopimuksen seurantaraportti vuodelta 2014, jonka mukaan kaupunkiseudulla on pääosin toteutettu oikean suuntaisia toimenpiteitä sopimuskaudella. Seutuhallitus käsitteli raportin omalta osaltaan 27.5. ja seurantakokous valtio-osapuolen kanssa pidetään elokuussa. Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin kunnissa tammi-helmikuussa. Rakennesuunnitelman linjausten mukaan seutuhallitus hyväksyi lausuntonsa maakuntakaavan 2040 luonnoksesta kokouksessaan 29.4. Kaikkiaan kevät on sujunut suunnitellun mukaisesti. Tarkemmin toiminnalliset tavoitteet raportoidaan elokuun välitilinpäätöksen yhteydessä, jolloin raportointi tehdään tavoitetasolla. Talousarvion toteutuminen 1.1.–30.4.2015 Seutuyksikön tuotot ovat toteutuneet jaksotetun talousarvio mukaisina. Menot ovat alittuneet jonkin verran jaksotettuun talousarvioon verrattuna. Merkittäviä uusia, ostopalveluna toteutettavia hankkeita ei ole käynnistynyt. Tämä näkyy ostopalvelujen alhaisena toteutumisena. Kaikkiaan talous on toteutunut odotusten mukaisesti, ja toteutunee tasapainoisena vuoden loppuun mennessä. MAL-verkoston tulot 1.1.–30.4. on jaksotettu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston osalta tulot ja menot ovat toteutuneet 83,4 %:sti jaksotettuun talousarvioon nähden. MAL-verkoston tuotot ja menot eivät vaikuta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. 14/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.4.2015 TA TOT 1.1.-30.4.2014 TOT % TOT SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk 1031800 Myyntitulot/kunnat 343930,00 343930,00 100,0 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 2114,50 Tulot yht. 343930,00 343930,00 100,0 349540,00 Palkat ja palkkiot 157170,00 146650,49 93,3 164053,76 29570,00 39946,42 135,1 38175,37 131700,00 81588,00 61,9 77993,95 21030,00 19902,14 94,6 18149,22 2470,00 5418,72 219,4 4553,83 Sivukulut Palvelujen ostot Vuokrat Tarv., yms. Kaluston hankinta 347430,00 2000,00 0,00 0,0 5002,28 341940,00 293505,77 85,8 307928,41 Myyntitulot/alueet 35000,00 29198,52 83,4 23511,98 Muut tuet ja avust. 25330,00 21134,17 83,4 27691,88 Tulot yht. 60330,00 50332,69 83,4 51203,86 Palkat ja palkkiot 32900,00 31043,48 94,4 31920,68 6770,00 6671,23 98,5 7510,11 14230,00 7620,24 53,6 8014,02 4470,00 4805,75 107,5 3515,12 630,00 191,99 30,5 243,93 Menot yht. MAL-verkosto ta/12 kk 181000 Sivukulut Palvelujen ostot Vuokrat Tarv., yms. Kaluston hankinta 1330,00 0,00 0,0 0,00 60330,00 50332,69 83,4 51203,86 378930,00 373128,52 98,5 370941,98 25330,00 21134,17 83,4 29806,38 Tulot yht. 404260,00 394262,69 97,5 400748,36 Palkat ja palkkiot 190070,00 177693,97 93,5 195974,44 36330,00 46617,65 128,3 45685,48 145930,00 89208,24 61,1 86007,97 25500,00 24707,89 96,9 21664,34 Tarv., yms. 3100,00 5610,71 181,0 4797,76 Kaluston hankinta 3330,00 0,00 0,0 5002,28 404260,00 343838,46 85,1 359132,27 Menot yht. KY YHTEENSÄ ta/12 kk 1212800 Myyntitulot Muut tuet ja avust. Sivukulut Palvelujen ostot Vuokrat Menot yht. +/- toimintakate 0,00 50424,23 muut rahoituskulut 0 -55,19 -83,72 +ylijäämä/-alijäämä 0 50479,42 41699,81 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/21 41616,09 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 83 § LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 4.5.2015 Talousarvion 2015 toiminnallisena tavoitteena on, että seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja parantaa sekä rakennesuunnitelman että MALaiesopimuksessa olevien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä. Siitä saatavat hyödyt kunnille ovat: - alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden ylläpidon käytännöt kuntien yhteisten ylläpidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi helpottaa rahoitustarpeen laskentaa kuntien yleisten alueiden ylläpidon laadunseurannan vertailtavuus ylläpidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu omaisuuden tehokkaampi hallinta ylläpidon markkinoiden kehittäminen Liikennealueiden tuotteistus toteutettiin lokakuu 2014-maaliskuu 2015, ja konsulttina toimi Ramboll. Hankkeen tuloksena saatiin seudun kunnille liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Hankkeen ohjausryhmänä toiminut yhdyskuntatekniikan työryhmä on hyväksynyt loppuraportin 17.4. Infrapalvelujen työryhmä käsitteli sen 21.4. ja totesi, että tuotteistus on tärkeä ja siihen sitoutuminen on tavoitteissa onnistumisen edellytys. Työryhmä valmistelee suunnitelman työn jalkauttamisesta ja esittelystä kuntien ao. lautakunnille. Vuodelle 2016 esitetään liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamista. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - loppuraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: 16/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kokous keskeytettiin klo 11.45. Kokousta jatkettiin 12.6.2015 klo 8.30. 17/21 12.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 84 § SEUDULLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ, PERUSTIETOTEKNIIKAN KILPAILUTUS (12.6) Seutusihteeri Pohjonen 29.5.2016 Vuonna 2015 tietohallinnolla on seudullisesti kolme teemallista painopistettä: 1) Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, 2) Seudulliset oppimisympäristöt ja 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Keskeisenä tietoteknisenä asiana on kilpailuttaa perustietotekniikan, järjestelmäpalvelujen sekä data – ja puhepalvelujen hankinnat. Nykyiset sopimukset ovat päättymässä vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 alussa. Tampereen kaupunkiseudun tietohallinnon johtoryhmä on päättänyt että Tampereen kaupungin tietohallinto valmistelee näiden seudullista kilpailutusta yhteistyössä kehyskuntien tietohallinnon kanssa. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala ja tietohallintojohtaja Arto Kahila osallistuivat kokoukseen Lync-yhteydellä. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä saadun selostuksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 85 § KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Palaute Seutupäivästä Lempäälässä 2.6. Ennakkotiedot huhtikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2015 Muutos, tammihuhti Muutos%, tammihuhti Väkiluku, 30.4.2015 Työttömyys%, huhtikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 471 76 0,2 % 30 547 12,2 13,1 Lempäälä 22 233 139 0,6 % 22 372 10,8 11,4 Nokia 32 847 159 0,5 % 33 006 13,1 15,5 Orivesi 9 579 -34 -0,4 % 9 545 12,8 15,1 Pirkkala 18 689 10 0,1 % 18 699 11,1 11,7 Tampere 223 004 193 0,1 % 223 197 16,8 17,8 Vesilahti 4 492 18 0,4 % 4 510 9,9 11,1 Ylöjärvi 32 260 239 0,7 % 32 499 12,6 13,7 Kaupunkiseutu 373 575 800 0,2 % 374 375 15,0 16,1 Kehyskunnat 150 571 607 0,4 % 151 178 12,1 13,4 503 382 513 0,1 % 503 895 14,5 15,7 5 471 753 2 457 0,0 % 5 474 210 12,9 13,7 Pirkanmaa Suomi Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 19/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 86 § PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 30.4.2015 15.5.2015 27.5.2015 29.5.2015 11.-12.6.2015 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Peruttu Teemakokous SH + KJK Työvoima-asiat MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 TA 2016 lähetekeskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien TOT 1-4/2015 26.6.2015 14.8. 28.8. MAL3-prosessin jatkuminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 11.9. 20/21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 87 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.15. 21/21 12.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous Aika: Paikka: muistio 9/2015 29.5.2015 klo 8.00-10.05 Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha Auvinen Oskari Joensuu Jaakko Kankaala Kari Kuusisto Juha Linnamaa Reija Paloniemi Erkki Sorvanto Jarkko Auvinen Kari Väätäinen Eero Tilalla: Rossi Riitta-Leena Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa Itänen Mika § 69 Jouppila Vesa § 69 Mansikkamäki Pekka § 69 Kurunmäki Kimmo § 71 Seimelä Katja § 73 konsernijohtaja kunnanjohtaja kansliapäällikkö johtaja kaupunginjohtaja strategiajohtaja kunnanjohtaja kaupunginjohtaja vt. kunnanjohtaja kaupunginjohtaja Tampere, pj. Kangasala Pirkkala, 2. vpj. Tampere Orivesi Tampere Vesilahti, 1. vpj. Ylöjärvi Lempäälä Nokia talousjohtaja seutujohtaja seutusihteeri Nokia esittelijä, TKS sihteeri, TKS pormestari palveluyksikön johtaja TE-toimiston johtaja Työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö seutusuunnittelupäällikkö liikennejärjestelmäInsinööri Tampere Tampere Pirkanmaan ELY-keskus 1/23 Ylöjärvi TKS TKS 29.5.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 68 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 69 § SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPURAPORTTI 4 70 § LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA – JATKOTOIMENPITEET 6 71 § MAL-AIESOPIMUKSEN 2013-2015 SEURANTA VUODELTA 2014 9 *** 12 72 § SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON KEHITTÄMINEN 12 73 § LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN; ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, TARJOUSPYYNTÖ 15 74 § PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON 18 75 § KESKUSTELTAVAT ASIAT 21 76 § PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 22 77 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 ****** 68 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 30.4., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteiskokous 25.7 Seudullinen paikkatieto Lentoliikenteen kehittäminen, selostusteksti kuntien käsittelyn tueksi 3/23 Toimenpiteiden eteneminen MAL2-seuranta, tässä kokouksessa MAL3-jatkokeskustelu, 11.6 kjk Lähiliikenneselvitys, tässä kokouksessa Jatkokäsittely tässä kokouksessa Kari Kankaala on toimittanut KJK:n jäsenille kunnissa käytettäväksi 20.4. Tampere hyväksynyt KH:ssa 4.5. Muut? Vastuu PP JP KKa TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 69 § SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPURAPORTTI (60 min) Palveluyksikön johtaja Mika Itänen 21.4.2015 Työllisyydenhoidon kentällä toteutuneiden ja tulossa olevien muutosten vuoksi kuntien vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa kasvaa. Kaupunkiseudun kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 9.5.2014 ja totesi, että työllisyydenhoidon seudullista yhteistyötä on kehitettävä ja palveluiden järjestämismalleja on syvennettävä ja ajateltava uudella tavalla. Kuntajohtajakokous asetti työryhmän pohtimaan työllisyydenhoidon palveluiden seudullista järjestämistä paikallisuus huomioiden. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin tehdä eri vaihtoehdoista esitys kuntajohtajien kokoukseen vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Mahdollinen lisäselvitystyö tulee laatia ulkopuolisen selvittäjän taholta vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan aloittaa mahdolliset uuteen toimintatapaan liittyvät valmistelutyöt, siten että se olisi valmis vuoden 2016 syksyllä. Mahdollinen seudullinen toimintamalli tulisi viedä käytäntöön 1.1.2017 alkaen. Selvitystyöryhmään nimettiin Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaja Mika Itänen (pj.), Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti (siht.), Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän vs. suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen ja Lempäälän kunnan talousjohtaja Kari Auvinen. Lisäksi työryhmään kutsuttiin kuulemis- ja puheoikeuden omaavaksi asiantuntijaksi Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen. Työryhmä kuuli myös kaupunkiseudun kuntien ja Pirkanmaan TE-toimiston edustajia. Työryhmä on saanut selvitystyön valmiiksi ja esittää (1) ensisijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön kehittämiseksi työllisyydenhoidon Kuntakokeilun syventämistä ja kunnallisen työllisyydenhoidon mallia yhden toimijan vastuuseen perustuen. Lisäksi työryhmä esittää, että kaupunkiseudun kunnat päättävät yhdessä osallistua mahdolliseen pilottiin. Mallin etuna on mm. selkeys ja hyvä kokonaisuudenhallinta. Järjestelmää yksinkertaistamalla ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voitaisiin parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kokeilussa kunta ottaa kokonaisvastuun työmarkkinatukea saavien henkilöiden työllisyyspalveluista. TE-hallinnon vastuulle jää ansiosidonnaista ja peruspäivärahaa saavien henkilöiden työllistäminen sekä säh4/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 köiset työvälityspalvelut. Kuntakokeilun syventäminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja resurssien uusjakoa kuntien ja valtion välillä. Työryhmä esittää (2) toissijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön syventämiseksi kehittynyttä työllisyyspalveluiden seudullisen järjestämisen ja yhteistyön mallia. Työryhmän näkemyksen mukaan työllisyyspalveluiden tuotanto voidaan merkittävältä osalta seudullistaa yhteisesti järjestettäviksi palveluiksi. Kaupunkiseudulla yhteisesti tuotettavia palveluita voisivat olla erityisesti tuetun työllistämisen työnantajapalvelut (kuten työnetsijäpalvelu, työhönvalmennus, edelleen sijoitus sekä yrityksille maksettavat työllistämislisät), erilaiset palvelutarpeen ja työkyvyn arvioinnit sekä kunnan palkkatukityöllistäminen ja työkokeilujen hallinnointi. Paikallisesti järjestettävinä voi olla perusteltua säilyttää matalan kynnyksen palveluita (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta), jotka joka tapauksessa on tarpeen tarjota paikallisesti lähipalveluina, jotta etäisyys ei muodostu asiakkaalle palveluun osallistumisen esteeksi. Palveluyksikön johtaja Mika Itänen, työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Mansikkamäki Pekka jaTE-toi miston johtaja Vesa Jouppila on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - loppuraportti 31.3.2015 - työryhmän muistio 31.3.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 15.5.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, keskustella työryhmän esittämistä yhteistyövaihtoehtoisista ja sopia jatkotoimenpiteistä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun, josta vastaavat Kari Auvinen, Mika Itänen ja Pekka Mansikkamäki. Asiaan palataan syksyllä 2015. Todettiin pääperiaatteena, että kaupunkiseudun TYP:n johtoryhmään nimetään 2 henkilöä Tampereelta, joista toisella on asiantuntemusta sote-palvelusektorilta sekä1 henkilö kehyskunnista. 5/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 70 § LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA – JATKOTOIMENPITEET (15 min) Seutujohtaja Nurminen 18.5.2015 Taustaa Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutusyhteistyö on tiivistynyt ammatillisessa koulutuksessa. Vuonna 2013 aloittaneen Tredun muodostamisella haluttiin vastata mm. työelämän tarpeisiin ja kuntien taloudellisiin haasteisiin. Tredun muodostamista koskenut selvitystyö toi ilmi myös tarpeen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiseen. Selvityksessä ehdotettiin lisäksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteisen kehittämisfoorumin perustamista. Toisen asteen koulutusyhteistyö nousi uudelleen esille 2013, kun OKM käynnisti kansallisen uudistuksen toisen asteen rahoituksesta ja rakenteesta osana hallituksen rakenneuudistusta. Uudistusta ei saatu kuitenkaan toteutettua kuluvan hallituskauden aikana. Uudistuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat talous, ikäluokkien kehitys, osaamisvaatimukset sekä mm. seudullisuustekijät liittyen liikkuvuuteen ja vapaaseen valitaan. Tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa, tarjota laadukasta koulutusta jatkossakin sekä lisätä koulutusmuotojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kehittämisvaihtoehdot kaupunkiseudulla Kaupunkiseudulla kansallisen uudistuksen vaikutukset nähtiin ennen kaikkea taloudellisena haasteena, johon tulisi reagoida. Seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät yhteisen lähetekeskustelun etenemisestä syksyllä 24.9.2014. Kuntajohtajakokous jatkovalmisteli asiaa 7.11.2014 ja käsitteli etenemiselle neljä vaihtoehtoa, jotka kuntajohtajat veivät kuntakäsittelyyn. Vaihtoehdot olivat: 1. Vahvistetaan nykytilaa, jossa kukin kunta tekee omaa kehittämistyötään lukiokoulutuksen toimintatapojen uudistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Tampere vastaa lisäksi Tredun toimintatapojen tehostamisesta. 2. Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 3. Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteisyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. 4. Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle kampusajattelun ja kuntien tarpeet huomioivan toimipisteverkon pohjalta. 6/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Kuntien kannanotot koottiin kuntajohtajakokouksessa 6.2.2015. Kunnat kokivat tarkoituksenmukaiseksi edetä toisen asteen jatkokehittämisessä sisältö ja toiminta edellä, rakenteellisiin uudistuksiin ei tässä vaiheessa nähty mahdollisuutta. Suosituimmat etenemisvaihtoehdot olivat vaihtoehdot 2 ja 3. Jatkotoimenpiteet Kaupunkiseudun sivistysjohtajat ovat pitäneet tarpeellisena yhteistyön syventämistä, vaikka rahoitus- ja rakennelainsäädäntö ei kansallisesti edennytkään. Sivistysjohdosta koostunut valmisteluryhmä esitti kuntajohtajakokoukselle 2.4.2015 yhteistyön syventämistä seuraavien vaiheiden kautta: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä 2014. b) Järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitetaan lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätetään uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta d) Valmistellaan valituista lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ja kampuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Toimenpiteet ovat konkreettinen ja käytännön tasoinen polku nykytilasta uusiin yhteistyökäytäntöihin. Lukiokoulutuksessa merkittäviä yhteistyökäytäntöjä ei ole muodostunut jo useita vuosia käytössä olleen verkkokurssitarjottimen lisäksi. Työ tehdään seututoimiston ja kuntien yhteistyönä, ja se ajoittuu maaliskuusta loka-marraskuulle 2015. Työssä on huomioitu kytkentä mm. Tampereen kaupungin toisen asteen toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä koskevaan selvitykseen. Seutuhallitus käsitteli lukiokoulutuksen yhteistyön syventämistä koskevia työvaiheita 29.4.2015, ja merkitsi työvaiheet a) ja b) tiedoksi. Jatkotoimenpiteisiin c) ja d) päätettiin palata sivistysseminaarin 12.5.2015 jälkeen. Sivistysseminaari Toisen asteen koulutuksen seminaariin oli kutsuttu päättäjiä seutuhallituksen lisäksi kuntien hallituksista sekä sivistys- tai vastaavista lautakunnista, kuntien lukioiden rehtorit, sivistysjohtajat ja henkilöstön edustajat. Paikalla oli noin 60 henkilöä. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista, kaupunkiseudun lukiokoulutuksen tilannekuvasta (Liite) sekä luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. 7/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja kuntien päättäjät olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Asia käsitellään seutuhallituksessa 24.6. Liite: - Tampereen kaupunkiseudun lukiokoulutuksen tilannekuva - Tiivistelmä sivistysseminaarista 12.5.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.5.2015 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan todeta, että kaupunkiseudun lukioyhteistyön syventämistä jatketaan vaihtoehtojen 2 ja 3 pohjalta että seuraavaksi edetään konkreettisten yhteistyökohteiden kartoitukseen lukioiden välillä sekä Tredun ja Ylöjärven lukion kampusyhteistyössä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 8/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 71 § MAL-AIESOPIMUKSEN 2013-2015 SEURANTA VUODELTA 2014 (15 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 8.5.2015 MAL2-aiesopimuksen toteutumista seurataan vuosittain. Vuotta 2014 koskevan seurantaraportin valmistelusta on vastannut seutuyksikkö. Seurantatietojen kokoamista on tukenut seudun paikkatietotyöryhmä. Paikkatiedon käytön myötä raportissa on aiempaa monipuolisemmin karttoja ja muita paikkatiedosta tuotettuja kuvauksia. Toteutuminen on kuvattu kattavasti seurantaraporttiluonnoksessa, josta yhteenvetona: Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin 4 100 asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Kasvua ja yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa uusi Rakennesuunnitelma 2040. Raakamaan hankinta oli aktiivista, suurina hankintoina erottuivat Lielahti ja Tampereen ja Kangasalan raja-alue. Raakamaavaranto vaihtelee kunnittain laajoista yhtenäisistä alueista pieniin ja pirstaleisiin alueisiin. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Jatkossa seurannassa tulee huomioida myös kunnan maanhankinta asemakaava-alueella. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Keskustojen kehittäminen oli aktiivista vuonna 2014 mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Keskustojen asemaa vahvistettiin Rakennesuunnitelmassa 2040 maankäytön ja liikkumisen lisäksi myös palveluverkon näkökulmasta tarkentamalla seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle. Valmistuneet asunnot kohdistuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Uusia rakentamisalueita olivat Vuores ja Risso. Valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Kuntien välillä oli selviä eroja. Suunnittelutarveratkaisuissa kuntien erot ovat kuitenkin merkittävästi tasoittuneet viime vuosina. Sekä myönteisten että kielteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut tasaisesti. Merkittävät asumisen asemakaavat valmistuivat yhdyskuntarakennetta täydentäviin ja joukkoliikenteeltään hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen sekä seudullisen raitiotievyöhykkeen asemakaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Asuntoja valmistui noin 2 600, vuosittaisen tavoitteen ollessa noin 3 100. Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrosta- 9/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 loasuntoja valmistui seudulla selvästi tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen (eräissä kehyskunnissa tavoite ylittyi selvästi), määrällisesti katsottuna jäätiin tavoitteesta. Omistusasuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, mutta muita hallintamuotoja (erityisesti Tampereella vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja) enemmän. Seudun asuntorakentamista kuvaa pientalotonttien kysynnän ja omistusasumisen hiipuminen. Samanaikaisesti markkinoille vapautuu yhä enemmän pientaloja iäkkäiden asukkaiden hakeutuessa lähelle palveluja. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa 2015. Tampereen AiRRport-konseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu hankkeen toteutusta ja solmittu Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenne-uudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin. Seutuhallitus käsitteli asian kokouksessaan 27.5. Sopimusosapuolten yhteinen seurantakokous pidetään syksyllä. Liite: - seurantaraportti, luonnos/8.5.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 15.5.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seurantaraportin seurantakokouksen käsiteltäväksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä raportin viimeistelyn vaatimat muutokset että kunnat sopivat seurantaraportin käsittelytavasta ja ajankohdasta päätöksenteossaan. 10/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous Päätös. muistio 9/2015 29.5.2015 Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että kunnat käsittelevät seurantaraportin kunnallishallituksissaan. 11/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 *** 72 § SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON KEHITTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 18.5.2015 Seudullisessa suunnittelussa on lisääntynyt tarve paikkatietopohjaisesta suunnittelu- ja seuranta-aineistosta. Karttoja, saavutettavuusanalyysejä ja muita fyysiseen rakenteeseen liittyvää tietoa tarvitaan MALyhteistyössä sekä enenevästi myös palveluyhteistyössä. Paikkatiedon kehittäminen on aloitettu seudullisen paikkatietoryhmän työskentelyllä 2014. Seudullisen paikkatietotuotannon kehittämiseksi on valmisteltu esitys, jota on käsitelty kuntajohtajakokouksissa 9.1.2015 ja 30.4.2015. Jälkimmäisessä kokouksessa sovittiin, että paikkatietopalvelun organisointivaihtoehdot kuvataan ja arvioidaan. Alla olevaan taulukossa on kuvattu kaksi vaihtoehtoa paikkatietopalvelun sijoittumiseksi: seutuyksikkö ja muu organisaatio (esim. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto) Seutuyksikkö TEHTÄVÄT · · · · · Tekniset tehtävät yhdessä kuntien kanssa: tiedonmäärittely, tieto rajapinnoille, tiedon avaaminen. Tietopakettien luominen seudun ja kuntien käyttöön Tulkintojen ja johtopäätösten tukeminen Paikkatiedon markkinointi ja koulutus kunnille Muu sijoittuminen, (esim. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto) Sama OHJAUTUVUUS · Suora yhteys seudullisiin työryhmiin, nopeat tietopyynnöt ja vastaukset · MALYHTEISTYÖ · · PALVELUYHTEISTYÖ · Läheisyysetu rakennesuunnitelma- ja aiesopimustyöhön Läheisyysetu palveluyhteistyöhön Välillinen yhteys seudullisiin työryhmiin: tietopyynnöt ja vastaukset osana organisaation muita töitä Paikkatietoa tilaustyönä · Paikkatietoa tilaustyönä LIIKENNEJÄR- · Läheisyysetu liikennejär- · Paikkatietoa tilaustyönä 12/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 JESTELMÄYHTEISTYÖ INFRA · KUSTANNUKSET · · TOIMINNALLISUUS · · jestelmätyöhön · · YHTEYDET 29.5.2015 · Läheisyysetu infrapalvelujen yhteistyöhön 1 htv, 63000 € Ei muita aloituskustannuksia, vapaan lisenssin ohjelmat, toimistoinfra olemassa Yksi vastuuhenkilö Sijaistarpeen ratkaisu yhdessä Tampereen kanssa Tukee seututoimiston parityöskentelyä Henkilövaihdoksesta jatkuvuusriski Suora yhteys seudullisen paikkatietotyöryhmän kautta kuntiin, liittoon ja Elyyn. · Paikkatietoa tilaustyönä · · 1 htv, 63000 € Ei muita aloituskustannuksia, vapaan lisenssin ohjelmat, toimistoinfra olemassa · · Työ jaettu useammalle (?) Sijaisuudet hoituvat talon sisällä Seututoimiston parityöskentely ei toteudu Jatkuvuus osana suurta organisaatiota Muut yhteistyömuodot eri paikkatietotoimijoiden kanssa. · · · Yhteenveto ominaisuuksista: Paikkatiedon ja -tietotuotteiden kehittäminen on toteutettavissa molemmissa vaihtoehdoissa. Merkittävä ero on siinä, miten paikkatietotyöskentelyn ohjaaminen toteutuu ja miten paikkatietotyön niveltäminen onnistuu kulloinkin ajankohtaiseen seudulliseen ja kunnalliseen tietotarpeeseen. Näiltä osiltaan sijoittuminen seutuyksikköön on selkeämpi ja paremmin seutuyhteistyötä suoraan tukeva vaihtoehto. Seututoimistovaihtoehdon sisältämä yksi vastuuhenkilö –malli on selkeä myös muille paikkatietoa tarvitseville asiakkaille eli kunnille. Parantuvan seutuyhteistyön hyödyt kunnille ovat myös ilmeiset. Työtapana molemmat vaihtoehdot tarjoavat samat elementit. Työtavassa korostuu tiedon luotettavuus, hyödynnettävyys ja portaisuus (kunta, seutu, maakunta, kansallinen). Jatkuvuus suuressa organisaatiossa on varmempaa. Myös osaamisvaatimukset ovat vaihtoehdoissa samat. Paikkatietoasiantuntijalta edellytetään teknistä paikkatieto-osaamista, karttatyöskentelyn hallintaa sekä tilasto-osaamista. Olennaista on myös seudullisten työryhmien tietotarpeiden tuntemus, yhteistyöprosessien tuntemus ja palveluverkkoajattelun hallinta. Kustannusten arvioidaan olevan samat molemmissa vaihtoehdoissa. Tampereen kaupungilla on laajaa paikkatieto-osaamista ja kattavaa omaa tietotuotantoa. Kaupungin aloitteesta on käynnistetty mm. seudullisen toimipaikkarekisterin kokoaminen. Seudulliselta työskentelyltä 13/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 edellytetään kumppanuutta ja hyvää yhteistyötä Tampereen kaupunkimittauksen ja tietojohtamisen yksikköjen kanssa. Yhteistyö myös kehyskuntien ja esim. Pirkanmaan liiton paikkatieto-osaajien kanssa varmistaa, että toteutuvat ratkaistu palvelevat kaikkia toimijoita. Yleiskuvaus tehtävistä Paikkatietosuunnittelija/asiantuntijan tehtävänä on edellä kuvatun mukaisesti toimia seudun paikkatietoryhmän sihteerinä, vastata seudullisen paikkatiedon yleisestä kehittämisestä sekä tukea paikkatietopohjaisten aineistojen tietomäärittelyä, keruuta, saattamista rajapinnoille ja julkistamista kuntien kanssa. Lisäksi paikkatietosuunnittelija/asiantuntija suunnittelee seudullisia tietopaketteja keskeisten ilmiöiden kuvaamiseksi sekä osallistuu raporttien koostamiseen ja kehittää paikkatietoaineistojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä seudulla ja kunnissa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.5.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että seudullista paikkatietotuotantoa jatketaan seudun paikkatietotyöryhmänä, jonka kokoonpanoa voidaan tarpeen mukaan laajentaa ja muuttaa. Työskentely jatkuisi mm. MAL/RASU-seurannan kehittämisellä ja Tampereen aloitteesta käynnistyneen paikkatietorekisteri-hankkeen tukemisella, että seudullisen paikkatietotuotannon kehittämisen vaatima resursointi seutuyksikköön (1 htv.) ratkaistaan määräaikaisesti talousarviossa 2016, että ensi vaiheen tehtävänä on MAL/RASU-seurannan kehittäminen, tietotarpeiden täsmentäminen, tietomäärittelyjen valmistelu, aineistojen saattaminen rajapinnoille sekä paikkatietoryhmän työskentelyn koordinointi (sihteeri), että seudullista paikkatietoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupunkimittauksen ja tietojohtamisen yksikköjen kanssa ja muiden paikkatietotoimijoiden kanssa, että tietotuotantoa koskevaa tulevaisuuden kokonaisratkaisua valmistellaan Tampereen kaupungin johdolla ja yhteyshenkilöinä kaupunkiseudulta on seutusihteeri Juhani Pohjonen. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 14/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 * 73 § LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN; ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, TARJOUSPYYNTÖ (10 min) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 5.5.2015 Liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää lähijunaliikenteen kehittämisen ja uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset. Tavoitteen toteuttamiseksi liikennejärjestelmätyöryhmä on valmistellut kokouksissaan 13.1.2015 ja 19.2.2015 konsulttitoimeksiannon käynnistämistä. Sisällön valmistelua on jatkettu erillisessä pienryhmässä, jossa on ollut edustettuna Liikenneviraston ja seututoimiston lisäksi seudun kunnista Tampere, Nokia, Lempäälä ja Kangasala. Tuloksena on valmistunut tarjouspyyntöasiakirjat sisältäen työohjelman. Lähijunaliikenteen kehittämistä on linjattu vuonna 2012 valmistuneessa selvityksessä sekä rakennesuunnitelmassa 2040. Selvityksen mukaan lähijunaliikennettä on tarkoitus kehittää neljän vaiheen kautta. − Vaiheessa 1 otetaan seutulippualueella pysähtyvät junat mukaan seutulippujärjestelmään. Vuonna 2013 käynnistettiin seutulipun käyttökokeilu junissa Nokian ja Lempäälän asukkaille. Vuoden 2015 aikana kehitetään lippujen nettimyyntimahdollisuutta sekä clearingia ja kehitysvaiheen jälkeen VR+seutulippukokeilu voidaan vakinaistaa ja laajentaa koskemaan muitakin kaupunkiseudun kuntia. − Vaiheessa 2 lisätään vuorotarjontaa ilman kalusto- tai infrainvestointeja. Lisävuoroista Nokian ja Oriveden suuntiin neuvotellaan osana LVM:n ja VR:n välistä ostoliikennesopimusta kaudelle 2016-2019. Lempäälän suunnalla vuorotarjontaa pyritään parantamaan pysäyttämällä Turun IC-junat Lempäälässä. − Vaiheissa 3 ja 4 lisätään junatarjontaa Nokian ja Lempäälään suuntiin ensin tunnin vuorovälillä (2020-2030) ja myöhemmin tiheämmäksi (2030+). Lisätarjonta edellyttää investointeja uusiin seisakkeisiin, kalustoon ja pitkällä aikavälillä myös raidekapasiteettiin. Nyt käynnistettävä työ on aikaisempia selvityksiä konkreettisempi suunnitelma, jonka painopiste on lähivuosien toimenpiteissä. Työssä tuotetaan tietoa lähijunaliikenteen kehittämisen 3. vaiheen käynnistämisen edellytysten ja toimenpiteiden selvittämiseksi. Työn perusteella on mahdollista päättää uusien seisakkeiden rakennussuunnittelun käynnistämisestä tai seisakesuunnitelmien hylkäämisestä. Suunnitelman tavoitteena on − määritellä pienten asemien ja seisakkeiden laatuvaatimusten minimitaso 15/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 − arvioida seisakkeiden tarkempia toteutuskustannuksia sillä tarkkuudella, että voidaan päättää seisakkeen jatkosuunnittelusta tai hankkeen hylkäämisestä − määritellä laitureiden ja kulkuyhteyksien tilavaraukset yleiskaavoituksen taustatiedoksi − laatia alustava liikennöintiaikataulu ja suunnitella kalustokierto 2020-luvun alkuun huomioiden uusien seisakkeiden avaaminen − arvioida liikennöintikustannuksia ja liikennetaloudellista kannattavuutta − todeta kriittiset maankäytön kehittämiskohteet. Työn tuloksena saadaan näkemys miten junatarjonta, maankäyttö ja seisakkeiden avaaminen toteutuvat suunnittain (Nokia, Lempäälä, Orivesi) seuraavan 10 vuoden aikana. Työ sisältää infrastruktuurin kehittämiseen ja liikennöintiin liittyvät toisiinsa limittyvät osiot. Seisakesuunnittelu tehdään esimerkkikohteiden avulla. Esimerkkejä ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Lisäksi selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Työn rinnalla tehdään Liikenneviraston, Tampereen seudun joukkoliikenteen ja seututoimiston omana työnä lyhyt kuvaus siitä miten lähijunaliikennettä voidaan hankkia Tampereen seudulle tai laajemmin Pirkanmaalle vuoteen 2030 mennessä. Kuvauksessa huomioidaan mahdollisuus siirtää toimivaltaisen viranomaisen rooli LVM:ltä Tampereen joukkoliikenteelle sekä henkilöjunaliikenteen avaaminen avoimeen kilpailuun. Lähijunaliikenteen seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelun toimeksiannossa tilaajana toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Toimeksiannon kustannukset jaetaan kuntayhtymän (50 %) ja Liikenneviraston (50 %) kesken. Työn aikataulu on seuraava: − − − − − − − − Kilpailun käynnistämispäätös Seutuhallitus 27.5.2015 Kilpailun avaaminen 8.6.2015 Tarjousaika päättyy 13.8.2015 Konsultin valinta liikennejärjestelmätyöryhmä 20.8.2015 Hankintapäätöksen käsittely kuntajohtajakokous 11.9.2015 Hankintapäätös seutuhallitus 23.9.2015 Työ alkaa 24.9.2015 Työ valmistuu 29.2.2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Seutuhallitus käsitteli asian kokouksessaan 27.5. 16/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Liitteet: - tarjouspyyntö ja työohjelma Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.5.2015 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käynnistää lähijunaliikenteen seisakkeita, asemia ja liikenteen suunnittelua koskevan selvityksen hankinnan, hyväksyä liitteen mukaiset tarjouspyynnön ja työohjelman ja että seutuhohtajat voi hyväksyä lopullisen tarjouspyynnön ja työohjelman. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 74 § PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON (15 min) Edunvalvontapäällikkö Koskela 20.5.2015 Pirkanmaan budjettitavoitteiden valmistelun aikataulu on tänä vuonna myöhäisempi johtuen eduskuntavaaleista ja niiden jälkeisestä hallituksen muodostamisesta ja valtion talouden linjauksista/päätöksistä sekä ensi vuodelle että tuleville vuosille. Pirkanmaan budjettitavoitteita on käsitelty kahdesti maakuntahallituksessa (16.2.2015 ja 11.5.2015) ja Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnassa (19.5.2015). Tavoitteet on nyt asetettu kolmeen eri koriin: 1. korissa ovat kärkitavoitteet, 2. korissa muut määrärahakohteet ministeriöittäin, 3. korissa rakenteelliset uudistukset ja parannukset. Maakuntahallitus vahvistaa Pirkanmaan budjettitavoitteet 15.6.2015. Budjettitavoitteet ei ole virallinen asiakirja, joten sitä voi kommentoida hyvin vapaasti. Toivomme mielellämme kommenttejanne ti 2.6.2015 mennessä Seutujohtaja Nurminen 20.5.2015 Pirkanmaan budjettitavoitteissa nostetaan aluksi esiin Suomen kasvun käytävä – HHT, jonka merkitystä Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle korostetaan. Konkreettiset Pirkanmaan budjettitavoitteet on esitetty kolmessa korissa seuraavasti: KORI 1: PIRKANMAAN EDUNVALVONNAN KÄRKITAVOITTEET - Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere 3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen - Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella - Suunnittelurahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa - Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi KORI 2: MINISTERIÖITTÄIN MUITA MÄÄRÄRAHAKOHTEITA - Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus - Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen uusia mahdollisuuksia - Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus - Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin - Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus 18/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 - Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla Perusväylänpito, Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi, Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä - Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen KORI 3: RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA JA PARANNUKSIA - Sote-uudistus ja strategia kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä - Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti - Aluehallinnon uudistus - MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen Kaupunkiseudun kommentit: Kommentit perustuvat seutuhallituksen hyväksymiin neljän kohdan hallitusohjelmatavoitteisiin: 1) Tampereen kaupunkiseudun vahvistaminen Suomen kakkoskeskuksena 2) kaupunkiseudun kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen 3) kehittämiskärkien priorisointi työllisyyden ja elinvoiman parantamiseksi ja 4) kuntien uudistumisen tukeminen. Kori 1: Pirkanmaan edunvalvonnan kärkitavoitteet Kaupunkisetu yhtyy Suomen kasvukäytävää, Tampereen korkeakouluja ja liikennehankkeita koskeviin esityksiin. Kaupunkiseudun tärkein tavoite on valtion osallistuminen Tampereen raitiotien toteutuskustannuksiin. Myös Tampere-Pirkkalan kehittäminen LVM:n lentoliikennestrategian mukaisesti maan kakkoslentoasemaksi on erittäin tärkeää. Kärkitavoitteisiin tulee lisätä lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinta. Kori 2: Ministeriöittäin muita määrärahakohteita Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että valtion budjettitavoitteisiin lisätään MAL-sopimusmenettelyn sekä pienten MAL-hankkeiden rahoituksen jatkaminen 2016. Budjettitavoitteisiin tulisi edelleen lisätä esitys valtion aktiivisesta asuntopolitiikasta kaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotuen ja avustusten riittävyyttä valtion talousarviossa. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. Kori 3: Rakenteellisia uudistuksia ja parannuksia Kaupunkiseutu korostaa MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista, joka edistäisi kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamista ja tukisi tältä osin myös Pirkanmaan maakuntakaavan toteutumista. MALaiesopimuksen valtio-osapuolten työryhmä on todennut menettelyn tarpeelliseksi suurilla kaupunkiseuduilla. 19/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Työllisyyskokeilua koskevan budjettitavoitteen osalta kaupunkiseudun kunnilla on valmius osallistua työllisyydenhoidon kuntakokoiluun edellyttäen, että lainsäädäntö ja rahoitusuudistukset toteutuvat. Sote-uudistuksen toteuttamista koskeva viesti budjettitavoitteisiin on, että uudistus tehdään yhdessä kuntien kanssa ja uudistuksen vaikutukset selvitetään riittävän monialaisesti. Liite: - Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon, luonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.5.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella kaupunkiseudun kommenttien antamisesta Pirkanmaan liitolle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 75 § KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Lentoliikenteen kehittämishankkeen käynnistäminen: käsittelyjen eteneminen kunnissa ja projektijohtajan rekrytointitilanne (haku päättyy 24.5). Nokian kaupungin ratkaisu jätevesien puhdistamisesta ja seudullinen Keskuspuhdistamo Oy:n valmistelun eteneminen Kuntien lausunnot maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Liite. Seutujohtajan infoasiat: Seutupäivä Lempäälässä 2.6. Työseminaarimatka 11.-12.6 Ouluun, ohjelmaluonnos liitteenä. Junakokouksen 11.6 kokousasiat: - MAL3-valmistelun käynnistäminen, - kuntayhtymän TA 2016 raamit, - keskustelu seutustrategian arvioinnin käynnistämisestä - edunvalvontatyön kehittäminen - paikkatieto - muuta? Lync-info12.6. aamulla seudullisesta tietohallinnosta, Jarkko Oksala Pirkanmaan liitolle on lähetetty jo ennakkoon näkemyksiä valtion vuoden 2016 budjettitavoitteiden valmisteluun. Liite. Kokoustiedotteet: INFRA-työryhmä 21.4. SIVISTYS-työryhmä 16.4. 21/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 76 § PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 30.4.2015 15.5.2015 27.5.2015 29.5.2015 11.-12.6.2015 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Peruttu Teemakokous SH + KJK Työvoima-asiat MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 TA 2016 lähetekeskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien 26.6.2015 14.8. 28.8. MAL3-prosessin jatkuminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 11.9. 22/23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 77 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.05. 23/23 29.5.2015 Kokoustiedote MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS 11.6.2015 MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU MAL3-aiesopimuksen valmistelu on käynnistynyt. Seutuhallitus ja kuntajohtajat pohjustivat valmistelua työpajallaan 27.5. MASTO:n kokouksessa esitettiin yhteenveto työpajan tuloksista ja tarkennettiin edelleen aiesopimuksen sisällöllisiä tavoitteita. Työryhmässä painotettiin laatutekijöitä, materiaalitehokkuutta, rakennesuunnitelman toteutusohjelman huomioimista, keskusten kehittämistä ja täydennysrakentamista sekä sopimusosapuolten projekti- ja kokeiluvalmiutta. Aiesopimuksen laatimisen seuraavat vaiheet alustavine aikatauluineen ovat luonnos (syyskuu), alustava ehdotus (marraskuu), ehdotus (joulu-tammikuu) ja allekirjoitus (tammikuu 2016). MAL3aiesopimusta käsitellään MASTO:ssa seuraavan kerran 27.8.2015. SEUDUN MAAPOLIITTISET PERIAATTEET Rakennesuunnitelmassa 2030 vuodelta 2010 linjattiin seudullisia maapoliittisia periaatteita ja toimenpidesuosituksia. Uusi Rakennesuunnitelma 2040 painottaa keskusten, joukkoliikennekäytävien ja muiden yhdyskuntarakennetta täydentävien toimenpiteiden merkitystä. Maapoliittiset periaatteet päivitetään vuoden 2015 aikana vastaamaan uuden rakennesuunnitelman mukaisia painotuksia. Aiheesta järjestetään syksyllä mm. maapolitiikan best practices -työpaja ja ELY-keskuksen seminaari. Lisäksi maapolitiikkaa käsitellään MASTO-työryhmän syksyn kokouksissa. ÄLYKÄS KAUPUNKI Tampereen kaupunki on vetovastuussa Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman kokonaisuudesta Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Kaupunki tarjoaa toteuttajakonsortioiden hankkeille testausalustan ja soveltamisympäristön. Uuden hallitusohjelman mukaan INKA-ohjelma lopetetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa valtion rahoitusosuuden lopettamista. INKA:n lopettaminen korostaa MAL-aiesopimusten roolia kaupunkiseutujen elinvoiman edistämisessä. Jatkossa selviää, onko eurooppalaista ja paikallista rahoitusta ja niiden tuella toteutettavia hankkeita mahdollista jatkaa ilman valtion rahoitusosuutta. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko Rakennerahaston rahoitusta ohjata MAL-ja kasvusopimusten kärkihankkeisiin. ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN JA AJANKOHTAISET YMPÄRISTÖASIAT Työryhmä hyväksyi osaltaan ilmastostrategian toteuttamisraportin koskien yhdyskuntarakenteen kehittämistä vuonna 2014. Työryhmä keskusteli lisäksi ympäristönäkökulmien huomioimisesta MAL3aiesopimuksessa. Sopimukseen tarvitaan resurssiviisaan ja luonnonvaroiltaan monimuotoisen seudun edellyttämiä konkreettisia hankkeita. Seutuyhteistyön jatkoa silmällä pitäen työryhmässä ehdotettiin kaupunkiseudun yhteisen ympäristöpolitiikan linjaamista. Kokouksessa olivat läsnä: Markku Lahtinen (pj., Kangasala), Kaisu Anttonen (Tampere), Maija Villanen (Lempäälä), Päivi Valkama (Orivesi), Santeri Kortelahti (Pirkkala), Ritva Kangasniemi (Ylöjärvi), Leena Strandén (Pir-ELY), Hanna Djupsjöbacka (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Katja Seimelä (TKS), Mikko Nurminen (Tampere), Pauli Välimäki (Tampere). Seuraavat kokoukset, huom. muutos: 27.8. klo 11.30-13.30 (seututyöryhmien yhteinen kokous) ja klo 14-16 (MASTO). Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh. 040 579 339 KOKOUSTIEDOTE SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS 27.5.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-AIESOPIMUKSEN VÄLIARVIOINTI Kaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat solmineet maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen, joka vahvistaa kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamista. Seuranta vuodelta 2014 kertoo: Kasvuun varautuminen Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin 4 100 asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Raakamaan hankinta oli aktiivista, mutta raakamaavaranto vaihtelee kunnittain. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen Keskustojen kehittäminen oli aktiivista mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Valmistuneet asunnot sijoittuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Vaikka kuntien välillä oli selviä eroja, niin valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Merkittävät asemakaavat valmistuivat joukkoliikenteen hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen kaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen Asuntoja valmistui noin 2 600 vuosittaisen tavoitteen ollessa noin 3 100. Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrostaloasuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen Seudun mahdollisuuksia keskisen Suomen lentoliikenteessä korostava AiRRport-konsepti nimettiin LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistymässä. Liikkumisen tapojen uudistaminen Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, ja hankkeesta solmittiin Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty myös useilla pienillä toimilla MAL-aiesopimuksen rahoituksen turvin. Valtion edustaja rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä kommentoi sopimuksen toteutumista seuraavasti: ”Hyvän seututyöskentelyn kautta kaupunkiseudulla on päästy osaoptimoinnista pois. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota hyvään maapolitiikkaan, jotta kaavoitus ei muodosta asuntotuotannolle tulppaa. Nyt kohtuuhintainen asuntotuotanto on toteutunut seudulla hyvin taloudellisesti ankeat ajat huomioiden.” KOKOUSTIEDOTE UUTEEN AIESOPIMUSKAUTEEN VALMISTAUTUMINEN Seutuhallitus kävi kattavan lähetekeskustelun MAL3-sopimukseen valmistautumiseksi. Keskustelussa käsiteltiin sopimuskauden tavoitteita, sopimuksen teemoja ja valmisteluprosessia. Valmisteluprosessissa huomiota kiinnitettiin kuntien päättäjien ja sidosryhmien riittävään osallistamiseen. Uuden sopimuksen toivotaan tehostavan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Sen arvioidaan olevan valmis allekirjoitettavaksi tammikuussa 2016. LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Seutuhallitus käynnisti hankinnan, jolla laaditaan ohjeita viihtyisien seisakkeiden rakentamiseksi. Esimerkkikohteina ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Lisäksi selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Lisäksi selvitetään miten ja millä suunnilla junatarjontaa tulisi lähi vuosina lisätä. Kokouksessa olivat läsnä Anna-Kaisa Ikonen (Tampere) pj., Helena Rissanen, 1. vpj. (Pirkkala), Ari Perämaa 2. vpj. (Vesilahti), Sirkkaliisa Virtanen (Tampere), Atanas Aleksovski (Tampere), Killi Jokila (Lempäälä), Jarmo Kork (Nokia), Heikki Lyytinen (Kangasala), Kaarina Jokinen (Orivesi) ja Matti Höyssä (Tampere). Kokousmateriaalit löytyvät: tampereenseutu.fi - päätöksenteko – seutuhallitus – kokoukset 2015 Lisätietoja: Seutujohtaja Päivi Nurminen puh. 040 754 3692 Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto 16.6.2015 Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja kärjet 3. Sopimuksen valmisteluprosessi ja –resurssit Yhteenveto seuraavasta diasta alkaen 16.6.2015 Sopimusmenettelyn tavoitteet (1/2) • Hyvää MAL-sopimusmenettelyssä – Valtion kanssa yhdessä tekemisen kumppanuus – Kehitystä todennettavissa, ajattelu kuntalähtöisyydestä seutulähtöiseksi – Seudun yhteinen edunvalvonta valtion suuntaan yksittäisiä kuntia vahvempaa ja tuloksellisempaa – Rasu ja MAL toimivat hyvin toisiaan tukien • Tavoitteet MAL3-sopimukselle – Selkeä ja ytimekäs sopimus, jonka sisältö päättäjillä mielessä – Pitkän aikavälin visio näkyviin ja siihen sitoutuminen – Strategisesti merkittävät konkreettiset sopimusajan toimet, joissa valtio vaikuttajana ja jotka edistävät vision toteutumista lyhyellä aikavälillä: elinvoima, infra, joukkoliikenne, T&K, työllisyys 16.6.2015 Sopimusmenettelyn tavoitteet (2/2) • Toivotut kumppanuudet MAL3-sopimuksessa – kuntien ja valtion välinen sitoutuminen kehittämistoimiin – Pirkanmaan liitto mukaan valmisteluun: seudun kehityksen yhteiset tavoitteet, rahoitusmekanismit – valmistelu aikaista laajemmin: kauppakamari, Pirkanmaan yrittäjät, asuntorakentajat • Entä jos ei uutta MAL-sopimusta – Kuntien keskinäinen MAL-sopimus, jolla sovitaan kuntien vallassa olevien asioiden edistämisestä – Jatketaan nykyistä seurantakäytäntöä rakennesuunnitelman seurantana, kytkös maakuntakaavan seurantaan 16.6.2015 Teemat ja kärjet (1/2) Yleistä • MAL-aiesopimukseen samoja viestejä kuin seudun välittämissä hallitusohjelmaja budjettitavoitteissa. • Aiesopimukseen tulee saada Rakennesuunnitelman toteutusohjelman mukaisia isoja strategisia kokonaisuuksia ja niiden sisään konkretisoivia sopimuskauden toimenpiteitä. • Esimerkkeinä isoista kokonaisuuksista lentoasema/-liikenne, HHT, asemanseudut. Nopeat toimenpiteet ja kokeilut tukemaan isoja strategisia kohteita. Pitkän ajan tavoitteita tulee sisällyttää aiesopimukseen, jotta pysyvät edistettävien asioiden listalla. • Erikoiskohde: elinvoimaa sopimuskauden kestävällä nuorisotyöllisyys-pilotilla: konkreettiset tavoitteet kunnat-valtio-ammattijärjestöt jne. -kumppanuudelle. • MAL-aiesopimus keskittyy seudun ydinrakenteen ja ulkoisten yhteyksien kehittämiseen. Seudun ja kuntien toimissa on huomioitava lisäksi ydinseudun ulkopuolisten alueiden kehitys ja kehittäminen (keskus-maaseutu -kokonaisuus vahvuudeksi) 16.6.2015 Teemat ja kärjet (2/2) Joukkoliikenne • • • • Asuntotuotanto • • Saatu aikaan hyviä tuloksia, jatkotyötä tarvitaan edelleen: palvelutaso, luotettavuus. Olennainen tekijä yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Asemanseudut – koko seutua palveleva kehityskohde, tarvitaan valtio-kumppanuutta. Raide ja bussi yhdeksi järjestelmäksi – kunnilla vastuu sujuvuudesta. • • Miten toimijat saadaan mukaan? Rahoitusinstrumentit houkutteleviksi: valtion toimet Asuntotuotanto + joukkoliikenne. Erityishuomiota kohtuuhintaiseen asumiseen: ARA ja muu kohtuuh. Seutu monipuolisen asuntotuotannon ja joukkoliikenteen edelläkävijäksi. Yhteydet seudulle • • • Keskustat, aluekeskukset, raja-alueet • 16.6.2015 Kehittäminen heijastuu laajasti MALPEen. Lentokenttä/-liikenne tähtihankkeeksi: henkilöliikenne + rahti. Rahti synnyttää yritysmaankäyttöä kentän läheisyyteen. Kv. yritysten houkuttelu. HHT, päärata. Myös tämä vaatii valtiokumppanuutta. Valtatiet Prosessi: Miten varmistetaan sopimuksen hyväksyminen valtuustoissa? • Kunnilla oli hieman erilaisia näkemyksiä valtuuston osallistamisesta mm. kuntakoosta johtuen. Tarvetta koettiin toisaalta sekä runsaaseen keskusteluun (cafe-learning–työskentelyyn) että vasta konkreettisia ehdotuksia sisältävän sopimusluonnoksen käsittelyyn. Alla yksittäisiä ehdotuksia: • Valtuustokäsittelyssä tulee nojata rasu 2040 päätökseen sen periaatelinjauksia kirkastaen. • Valtuustolle infoja/valtuustoseminaari/seutufoorumi, jossa hyödynnetään MAL2 väliarviointia MAL3 lähetekeskustelun pohjaksi • Kunnallishallituksille yhteinen työseminaari • Kuntien talousarvioihin valmistellaan yhteinen maininta sopimuksesta • Sopimukseen ei tulisi ottaa asioita, joissa kunnat ovat keskenään eri mieltä. • Valtuutettujen informointiin eri vaiheita kuvaavaa lyhyttä tiedotetta. • Informointi mielummin usein ja kevyesti, kun harvoin ja raskaasti. • Voisiko kunnallishallitus hyväksyä lopullisen sopimuksen valtuuston sijaan? Prosessi: Miten ja mitä sidosryhmiä tulisi huomioida? • Osallistamisen tavoitteena on vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista ja yhteistä viestiä edunvalvonnassa. • Keskeiset sidosryhmät ovat elinkeinoelämä, mm. Kauppakamari, ja maakunnan liitto. • Myös kuntien kaavoitus ja tekniset lautakunnat tulee osallistaa • Kansalaisjärjestöt alkavat kiinnostua kaupunkiseudun kehittämisestä • Järjestetään laajalle sidosryhmäjoukolle yhteinen MAL-foorumi, jossa yhteinen osuus ja teemakohtaiset työskentelyt. 16.6.2015 MAL3-aiesopimuksen valmisteluprosessi Miten aiesopimus syntyy/Matti Vatilo, YM, 27.5.2015 Alkutoimet: ongelmien kartoitus, tavoitteiden asettaminen, osapuolten tunnistaminen, aloituspäätös Sisällön valmistelu: yhteinen näkemys seudun tarpeita, valtion tavoitteet ja reunaehdot, muiden relevanttien osallisten tavoitteet Neuvotteluprosessi: oleellista riittävät resurssit ja toimivalta, kunnollinen projektinhallinta, kytkentä asian kannalta tärkeisiin prosesseihin (kaavoitus ym.) Päätöksenteko: vie aikansa, kytkennät talousarvio- ja kehysmenettelyihin, luottamusta rakentava menettely Toteuttaminen ja seuranta: vastuunjako, aikataulut, seurantaindikaattorit, riittävä sitoutuminen mahdollistamalla korjaavat toimenpiteet Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10 MAL3-aiesopimusprosessi Tampereen kaupunkiseudulla Valmistelun Tavoitteet/ käynnistäminen Luonnos Kuntien hallitukset ja valtuustot Alustava ehdotus Ehdotus Kuntakohtaiset käsittelyt tarpeen mukaisesti Seutufoorumi Yhteiskokous valtion kanssa 10.9.2015 ? Tammikuu, valtuuston päätös Seutuhallitus 27.5 ja 24.6 26.8/23.9, tavoitteet Lokakuu 26. 16.12, päätösesitys Kuntajohtajakokous 11.6 14.8/28.8 9.10 4.12, päätösesitys Seudun asiantuntija työryhmät Toukokuu Syyskuu Marraskuu Sidosryhmien MALfoorumi Elokuu Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys –työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja Tampereen kaupunki Lukiokoulutuksen tarve ja verkko Lukioverkko kaupunkiseudulla Lukiot Tampere, kunnalliset (7) • Hatanpään lukio • Tampereen teknillinen lukio • Sammon keskuslukio • Tammerkosken lukio • Tampereen klassillinen lukio • Tampereen lyseon lukio • Tampereen aikuislukio Tampere, ei-kunnalliset (5) Kehyskunnat (6) • Oriveden lukio • Kangasalan lukio • Lempäälän lukio • Nokian lukio • Pirkkalan lukio • Ylöjärven lukio Rakennus- ja muutoshankkeet Tampere • Hatanpään lukion perusparannus 2009 • Aikuislukion toiminta ja Messukylän lukio Sammon lukioon 2010 • Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden yhdistäminen ja siirto Sampolaan • Teknillinen lukio Tredun Hervannan toimipisteen yhteyteen 2014 • Klassillisen lukion muutos- ja perusparannus 2015 Kehyskunnat • Kangasalle uusi lukio v. 2012 • Ylöjärvelle uusi lukio v. 2012 Tredun kanssa • Lempäälään uusi lukio v. 2017 Tredun kanssa • Pirkkala on päättänyt uuden lukion suunnittelusta. Valmistumisaika v. 2017 • Nokia? Lukioiden opiskelijamäärät Kunnallisten lukioiden keskimääräinen laskennallinen koko kaupunkiseudulla on ollut n. 370 (2012), 380 (2013) ja 400 (2014) oppilasta. 2013 2014 2012 Tampere, kunnalliset 3546 3468 3333 Tampere, muut 2018 2021 1851 Kangasala Lempäälä 384 307 391 305 397 305 Nokia 358 335 373 Orivesi 126 126 153 Pirkkala 221 214 224 Ylöjärvi 354 367 403 7314 7227 7039 Kaupunkiseutu yhteensä *Yksityisten järjestäjien opp. määrät 2014 kerätty kyselyllä. Steiner –koulun luvuissa on suuri poikkeama: (135) 2014 kysely vs. 308 (2013) Treen lukioverkkoselvitys Tampereen kaupungin lukiokoulutukseen Tampereen ulkopuolelta hakeutuvat Kunta 2011 2012 2013 Nokia 106 101 100 Ylöjärvi 189 170 164 Pirkkala 116 136 141 Lempäälä 95 111 126 Orivesi 10 12 13 Vesilahti 20 21 19 Kangasala 145 155 140 2500 2250 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 71% 23 % 6% 2009 2010 2011 2012 2013 Tampere 2479 2453 2347 2236 2222 Tampereen ympäryskunnat 607 640 681 706 703 Muut 220 213 205 206 201 Tampereelta kehyskuntiin hakeutuneita on yhteensä alle 60, joista suurin osuus on Ylöjärvellä (25) Koulutustarve ja ikäluokat Nuorten määrä lisääntyy vuoteen 2025 mennessä n. 2200:lla nuorella, eli noin 18 %:lla Keskimääräisellä laskennallisella seudun lukiokoolla (n. 400) lisäkapasiteettitarvetta on n. kolmen lukion verran vuoteen 2025 mennessä. 16-18-vuotiaiden kehitys kaupunkiseudulla* 8 000 7 000 Lukumäärä 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Tampere 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 1 057 842 1 116 340 667 184 1 180 6 500 1 022 864 1 110 332 673 202 1 188 6 600 1 046 877 1 141 301 703 199 1 176 6 650 1 055 883 1 170 294 705 199 1 209 6 800 1 088 909 1 153 305 702 202 1 272 6 800 1 109 929 1 174 306 705 213 1 302 6 800 1 170 957 1 208 313 756 223 1 356 6 850 1 270 1 147 1 453 340 856 226 1 451 7 400 *Tampereen lukioverkkotarkastelu 2014. Lähteet: Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste ja Tampereen kaupungin vuoden 2014 väestösuunnite • Koulutustarve kaupunkiseudulla kasvaa merkittävästi. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää yli 2000 nuorelle, joista noin 1000 kohdentuu lukiokoulutukseen. • Yhteistyöhankkeet Tredun kanssa parantavat toiminnallisia mahdollisuuksia koulutuksen ja esim. tukipalvelujen kehittämistyöhön • Kehyskuntien uusien rakennusten ja kehittyvien olosuhteiden ennakoidaan lisäävän niiden vetovoimaa ja vähentävän hakeutumista Tampereelle Tiivis talouskatsaus Koulutuksen kustannukset 3 500 000 25 000 000 3 000 000 2 500 000 20 000 000 2 000 000 1 500 000 Tukipalvelujen kustannukset 1 000 000 Opetuksen 10 000 000 kustannukset 500 000 Kustannukset yhteensä 0 Tukipalvelujen kustannukset 15 000 000 Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä 5 000 000 0 Tampere Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun. Koulutuksen kustannukset/opiskelija 10000 9000 8000 7000 Tukipalveluiden kustannukset 6000 5000 4000 Opetuksen kustannukset 3000 2000 1000 Kustannukset yhteensä 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun. Valtion- ja kunnan osuudet/opiskelija 9000 8000 7000 6000 5000 Kunnan osuus/opiskelija 4000 Valtionosuus/opiskelija 3000 2000 1000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Seudun kaikki kunnat sijoittavat rahaa lukiokoulutukseen valtionosuuden lisäksi. Pienin osuus oppilasta kohden on Pirkkalassa ja suurin Ylöjärvellä. Havaintoja • Opetuksen kustannuksissa on jonkin verran eroja • Eroavaisuuksia kuntien välillä kunnan sijoittaman ns. oman rahan määrässä aiheuttavat erityisesti kiinteistö- ja pääomakulut • Tukipalveluissa pieniä eroavaisuuksia esimerkiksi ruokailukustannuksissa • Pääosin erot syntyvät kiinteistöihin liittyvistä kustannuksista • Kustannuseroissa näkyy myös kunnan mahdolliset panostukset laajempaan opetukseen Tietoja lukioiden toiminnasta ja opetuksesta Lukiokoulutuskysely 2015 yhteenveto • Tampereen kaupunkiseutu toteutti lukiokoulutuskyselyn lukiokoulutusta järjestäville jäsenkunnilleen 2015 • Kysymysten perusta oli sama kuin OKM:n suunnittelema kysely toisen asteen koulutuksen järjestämislupia hakeville • Tavoitteena selvittää seudullista tilannekuvaa lukuja syvemmältä • Aihepiirit: Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset lukiokoulutuksen järjestämiseen Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa Kuvaus pysyvistä yhteistyökäytänteistä työelämän tai muiden keskeisten sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa Tarjottavat vieraat kielet Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus/seurantatavat Opetushenkilöstön kuvaus ja keskeiset tiedot Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset • Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä • Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti, opetusteknologiaa lisätään laajasti koko kaupunkiseudun tasolla • Kasvava väestömäärä tukee palveluiden järjestämistä ” Edellytykset ovat vahvat: Kasvava väestöpohja, kehittyvä ja laajeneva elinkeinoelämä” Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa ja yhteistyö esimerkiksi työelämän kanssa • Tredu –yhteistyö usein hyvää ja systemaattista – helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa • Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa • Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta ”Työelämän kanssa ei ole pysyviä yhteistyökäytänteitä” ”Työssä oppimisen kurssi yhdessä Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa.” Tarjottavat vieraat kielet • Kaikilla lukioilla laaja perustarjotin kieliä (EN, SA, RA, VE ym.) • Ryhmien muodostumisessa eroja, voitaisiinko yhteistyöllä saada muodostumaan esim. pitkän ranskan ryhmiä? • Yhteistyöopetuksella myös harvinaisempia kieliä (esim. Orivedellä kiinan kieli) • Verkko-opetuksessa yhteistyöpotentiaalia erityisesti harvinaisemmissa kielissä Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet • Lukiokoulutusta pidetään arvossa – kaikki kunnat panostavat kiinteistöihin ja oppimisympäristöihin • Uusi tiloja suunnitteilla tai rakenteilla mm. Pirkkalaan ja Lempäälään, Ylöjärvellä ja Kangasalla varsin rakennukset • Tampereella aktiivista peruskorjaustoimintaa • Erityisesti tietotekninen kehitys luonut modernisointitarpeita, joihin on vastattu kaikissa kunnissa Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus- ja seurantatavat sekä opetushenkilöstö • Kaikilla lukioilla aktiivista toiminnan seurantaa, mikä kuitenkin on hyvin eri tasoista • Käytettävissä menetelmissä merkittäviä eroja ja erilaisia kuntakohtaisia tapoja (BSC, kyselyt, työsuunnitelmat, rehtorin osallistuminen opetustunneille, tulospalkkaus jne.) • Opetushenkilöstö kaikissa kunnissa pätevää ja motivoitunutta • Opetushenkilöstön osaamista kehitetään seudullisesti Keskeiset johtopäätökset kokonaisuudesta Yhdistäviä positiivisia tekijöitä • Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä • Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti • Tredu-yhteistyö on usein hyvää ja systemaattista – kuntien on helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa • Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa • Opetushenkilöstö pätevää ja motivoitunutta, osaamisen kehittäminen seudullisessa hallinnassa Esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista • Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta • Työelämäyhteistyössä kehittämismahdollisuus, nykyisellään kunnat huomattavan eri tasoilla yhteistyössä • Tarjottavissa kielissä on eroavaisuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia • Laadun ja vaikuttavuuden seurannassa on merkittäviä yhteisiä kehittämismahdollisuuksia, tällä hetkellä seurantatavat eroavat merkittävästi • Opiskelija- ja oppilashuollon yhteistyökäytännöt Kiitos! KOHDE- JA VUOKRASOPIMUSVERTAILU LUOTTAMUKSELLINEN NEWSEC ASSET MANAGEMENT OY TOMI VENTOVUORI & JOONA NYMAN 4.6.2015 AGENDA & TAVOITTEET ESITYKSEN SISÄLTÖ • Neuvotteluiden aikataulu • Kohde- ja tarjousvertailu • Neuvottelun tavoitteet, jatkotoimenpiteet TAVOITTEET PALAVERILLE 4.6.2015 • Kohdevalinnat sopimusneuvotteluihin • Keskeisimmät vaatimukset, tarkennukset sopimusneuvotteluihin • Päivämäärät sopimusneuvotteluille AIKATAULU VALMISTAUTUMINEN Strategia • • • • • NEUVOTTELUT Edistäminen Tarjoukset Tärkeät saavutettavat asiat Neuvoteltavat asiat Toivelista Myönnytyslista • • • Omistajan tavoitteiden selvittäminen Tarjouksen sisällön selvittäminen Yhteenveto Avausneuvottelut • vko 24 • Taktiikan ja roolien läpikäynti 26.5.2015 • Ensisijaisen kohteen valinta • Lisätietopyynnöt 27.5. • Tarkennetut tarjoukset 4.6. PÄÄTTÄMINEN Sovitut ehdot ja hyväksyminen Kaupankäynti • • • Pirkanmaan ehdotuksen tekeminen Argumentointi Vastaehdotukset & myönnytykset • • • Päätösehdotus Sovittujen asioiden kirjaaminen (yhteisymmärrys) Lopullisten sopimusehdotuksen läpikäynti ja kommentointi Neuvottelu Tarkennetut tarjoukset Päätösehdotus • vko 24/25 Esisopimus • vko 25/26 Kokonaisaikataulu: Tilojen haltuunotto 30.6.2016 VAIHTOEHTOISET KOHTEET TECHNOPOLIS KOY KOSKITAMMI (ex-Pellava) FINNPARK (P-ANTTILA) KOY KOSKITAMMI YLEISIÄ KOMMENTTEJA KOHTEESEEN JA TARJOUKSEEN 2.6.2015 LIITTYEN • • • • • • • • • • • • Pohjola Kiinteistösijoitus Oy sopimuskumppanina luotettava Markku Mäkiaholla mandaatti tehdä päätöksiä nopeasti Vuokraus ehdollinen kiinteistökaupalle (omistaja Sandvikin Eläkesäätiö) Nykyinen tila korkeaa raakatilaa, joka vaatii täyden remontin Tarjouksen mukaisesti omistaja remontoi tilat rakennustapaselosteen mukaisesti toimistoksi Omistaja vastaa väliseinien suunnittelusta ja toteutuksesta (pohjakuvan mukaisesti) Vuokralainen vastaa irtaimistosta (tavanomainen ehto) Vanhassa rakennuksessa haasteena sisäilmaolosuhteet (työn jälki, IV-järjestelmä), omistajan puolesta mahdollista todentaa Edustava sijainti Toimistokäyttö vastaa nykyistä asemakaavaa Autopaikat pääasiallisesti Koski-Pysäköinti Oy Sosiaalitilat (kohtuullinen erillisveloitus) ja pyöräparkit (ilmainen) P-ANTTILA YLEISIÄ KOMMENTTEJA KOHTEESEEN JA TARJOUKSEEN 26.5.2015 LIITTYEN • • • • • Katutaso 319 m2 • • • • • 2 305 m2 • Finnpark Oy on Tampereen kaupungin omistama tytäryhtiö Päätöksentekoprosessi (nopeus), hankkeen rahoitus ja aikataulun varmuus? Nykyinen kaavamerkintä pysäköinti- ja liiketilaa (ei rakennussuojelumerkintää) Nykyinen tila liiketilaa, joka vaatii täyden remontin Tarjouksen mukaisesti omistaja remontoi tilat rakennustapaselosteen mukaisesti toimistoksi Omistaja vastaa väliseinien suunnittelusta ja toteutuksesta (pohjakuvan mukaisesti) Vuokralainen vastaa irtaimistosta (tavanomainen ehto) Vanhassa rakennuksessa haasteena sisäilmaolosuhteet (työn jälki, IV-järjestelmä) Tulee saada varmuus ikkunoiden riittävälle koolle ja siten toimiston valoisuudelle Kiinteistössä kattavasti autopaikkoja (markkinahintaisia) Sosiaalitilat voidaan rakentaa (vuokralaisen vuokrattavaa alaa) TARJOUSVERTAILU Huomioita: • • • 2-4 vapaakuukautta, efektiivinen vuokrataso 10 v. sopimus (4 vapaa-kk): 19,28 €/m2/kk 8 v. sopimus (2 vapaa-kk): 20,74 €/m2/kk • • Kellariin voidaan rakentaa 95 m²:n sosiaalitilat, vuokrataso 8,1 €/m² Ei huomioitu yo. kokonaisvuokratasossa / neliöissä TARJOUSVERTAILU Huomioita: • • • Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:ltä hyvä vastaantulo Joustava sopimus ”Suurimman riskin periaate”: vuokranantajan näkökulmasta 8 vuoden määräaikainen sopimus (huolimatta optiosta) • 3.6. Markku Mäkiaho myöntänyt lisäksi 2 vapaakuukautta, efektiivinen vuokrataso 20,36 €/m2/kk TARJOUSVERTAILU Huomioita: • ”Pakolliset” palveluveloitukset 2,72 €/m2/kk • • • Kokonaisvuokraan jyvitetään yleisiä tiloja 15 % Hyötyala 2 450 m2 Hyötyalan mukainen todellinen kokonaisvuokra 29,03 €/m2 TARJOUSVERTAILU Efektiivinen vuokratuotto (huomioi vuokravapaat kuukaudet) vaalean sinisellä Technopolis: todellinen vuokrataso suhteutettuna käytössä oleviin neliöihin Sopimuksen mukainen kokonaisvuokrataso Pinta-alat: • P-Anttila 2 624 m2 • Koy Koskitammi 2 534 m2 NEUVOTTELUN TAVOITTEET KOSKITAMMI PÄÄKRITEERIT Tavoitetila Tarjous Hinta • Efektiivinen kokonaisvuokra 20,00 €/m2/kk (ml. vuokravapaat) • • Tarjouksen mukainen kokonaisvuokra 20,80 €/m2/kk 2 vapaakuukautta = 20,36 €/m2/kk Sopimuksen pituus ja käyttöönotto • • 8 määräaikainen, jatko-optio 2 vuotta Käyttöönotto viimeistään 30.6.2016 • • Hyväksytty Kiinteistökauppaan liittyy vielä riskejä Tilat • 2 312 m2 + optiona 30.9. asti 222 m2 katutaso • Hyväksytty Pysäköinti, pyöräparkki, sosiaalitilat • • • Parkkioikeudet 70 kpl (markkinahintaiset) Pyöräparkit (ilmaiset) Sosiaalitilat (kohtuuhintaiset) • • Hyväksytty Parkkioikeudet Koski-Pysäköinti Oy (hinnat selvitettävä), mahdollisuus 10 + 17 parkkioikeuteen Muutostyöt / kohdekohtaiset, korjaukset • • • Tilaohjelman mukaisesti vuokranantajan lukuun Irtaimisto vuokralaisen lukuun Valaistus, akustiikka, sisäilmaolosuhteet vaatimusten mukaan • • Hyväksytty Sisäilmaolosuhteet voidaan mitata kolmannen osapuolen toimesta Indeksiehto • Ei minimikorotusta, EKI • Hyväksytty Irtisanomisaika • 6 kk • 12 kk Tilamäärän joustavuus • Mahdollisuus luopua osasta tiloja (267 m2) 4. vuoden kohdalla • Hyväksytty 1 Pirkanmaan liitto MKH 15.6.2015 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON 2 3 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON BUDJETTITAVOITTEIDEN ESITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, jotka ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Tavoitteiden laatimisessa on otettu huomioon maan uuden hallitusohjelman sisältämät painopistealueet. JOHDANTO Suomen kasvun käytävä – HHT Kansantaloutemme suurena haasteena on vahvistaa vientituotteidemme kilpailukykyä ja Suomessa toimivien yritysten asemaa kansainvälisessä arvoketjussa. On löydettävä uusia keinoja lisätä tuotteisiin ja palveluihin sisältyvää arvoa ja vähentää tarvetta kilpailla tuotantokustannuksilla. Jalostusarvon kasvu voi tulla vain innovaatioista ja uusista tavoista tehdä asioita. Kasvun potentiaalisia kärkiä Suomessa ovat biotalous, cleantech ja digitalisaation luomat mahdollisuudet. Kansainväliset vertailut osoittavat, että koulutus ja osaaminen ovat voimakkaassa yhteydessä sekä kansantalouteen, että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Pirkanmaa on useiden valtateiden, pääradan ja poikittaisraideliikenteen sekä niitä tukevan lentoliikenteen solmukohta. Suomessa on vain kolme merkittävää liikenteen solmualuetta, jotka ovat Pirkanmaa, Kouvolan seutu ja Oulun seutu. Vahvoissa keskuksissa eri liikennemuotojen on kytkeydyttävä toisiinsa. Etelä-pohjoinen – suunnan lisäksi tähän liittyvät oleellisesti toimivat poikittaisyhteydet erityisesti satamiin itä-länsi -suunnassa niin tie- kuin raideverkolla. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen. Tampereen katuraitiotien toteuttamisesta kaupunki ja valtio ovat jo allekirjoittaneet aiesopimuksen. Suomen kasvun käytävä (HHT, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) vastaa hallitusohjelman sisältöön: • talouskasvun aikaansaaminen • yrittäjyyden edistäminen • biotalouden kehittäminen 4 • • • • • • • • digitalisaation kehittäminen työllisyyden parantaminen alueiden saavutettavuus liikenneverkon korjausvelan vähentäminen tie- ja raideverkolla koulutuksen ja osaamisen parantaminen oppimisympäristöjen edistäminen yhteiskuntaa uudistavat kokeilut hallinnon uudistaminen Suomen kasvun käytävä vahvistaa laajasti myös käytävän lähialueiden toimintaa tuotannollisen Suomen kilpailukykyisenä osana. 5 KORI 1: PIRKANMAAN EDUNVALVONNAN KÄRKITAVOITTEET Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu selvittävät parhaillaan yhteistyömahdollisuuksia koulutuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. Tampere3:lla haetaan uusia koulutuspolitiikan avauksia koko Suomen korkeakoulutuskenttään. Valmistelu etenee siten, että uuden korkeakoulun aloittaminen olisi mahdollista vuonna 2019. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä esitti tänä vuonna Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi lisääntyvää yhteistyötä. Suosituksessa halutaan tukea alueellisia kokeiluja ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaehtoista yhteistyötä, jossa haetaan keskinäisen työnjaon muotoja. Esimerkkinä asiantuntijaryhmä mainitsi Tampereen korkeakoulujen yhteistyöhankkeen. Hallitusohjelma mahdollistaa Tampere3 -mallin edistämisen. Tampere3 pystyy myös tarjoamaan hallitusohjelmassa painotetun biotalouden kehittämiseen osaamista ja lisäarvoa tutkimuksessa ja tuotteistuksessa. Tampereen uusi korkeakoulumalli edellyttää myöhemmin tarkentuvia lainsäädäntöuudistuksia ja valtion rahoituksen osoittamista. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella Yhteysvälin kehityskäytäväselvityksessä on liikenneviraston johdolla laadittu kehittämistoimenpide- ja investointiohjelma, missä on määritelty palvelutasoon vaikuttavat sekä liikenneolosuhteiden kannalta että kustannusvaikutuksiltaan tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Selvityksen hankepaketti sisältää 158 miljoonan euron investoinnit, joista Pirkanmaalle kohdistuu runsaat sata miljoonaa euroa. Vuoteen 2025 mennessä toteutettavaksi suunniteltu hankekori jakautuu kolmeen erilaiseen osakoriin. Ensimmäinen osakori kattaa kiireellisimmät hankkeet, joilla poistetaan suurimmat yhteysvälin palvelutasopuutteet. Hämeenkyrön ohitustie on määritelty kiireelliseksi kohteeksi. Investointi tukee Suomen kasvun käytävän (HHT) jatkokehittämistä. Pirkanmaan kohteet ovat Hämeenkyrön ohitustie (65,4 miljoonaa euroa), Kyröskosken eritasoliittymän ja ohitustien jatkeen 1. vaihe (6 me), keskikaiteet Sikuri-Ikaalinen ohituskaistoille (4,6 me), Teikangas-Mansoniemi ohituskaistapari (5,5 me), AlaskyläParkano (Vt23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu (13 me) ja ohituskaistapari 1 Parkano-Koskue (5,5 me). Lisäksi hankepaketin pienkohteista neljä sijoittuu 6 Pirkanmaalle (Pentinmaantien liittymä, Sasi-Sarkkila ohituskaistojen keskikaiteet, Niementien liittymän parantaminen, Kuivasjärven ja Koskuen liittymien parantaminen). Valtatiellä 3 Hämeenkyrön ohitustien investoinnin aloittamiseen tulee osoittaa vuonna 2016 valtion rahoitusta 10 miljoonaa euroa. Suunnitelmarahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa Toijalan kolmioraiteen suunnittelun toteuttaminen. Tampereen etelän suunnan kolmannen lisäraiteen suunnitelmarahoitukseen määrärahan osoittaminen jatkamalla jo laaditun aluevaraussuunnitelman jälkeen YVA:n ja/tai alustavan yleissuunnitelman tekemisellä. Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi Tampere-Pirkkalan lentoaseman valtakunnallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien täytäntöönpanoa niin kansainvälisten lentoyhteyksien kehittämisessä kuin laajemman lentoalan klusterin luomisessa. Edellä mainittuun liittyen AiRRport -konseptin edistäminen osana Suomen tulevaisuuden lentoliikenteen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistä. 7 KORI 2: MINISTERIÖITTÄIN MUITA MÄÄRÄRAHAKOHTEITA (Ministeriöittäin budjettikirjan mukaisessa järjestyksessä) Valtiovarainministeriö (VM), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisen Tampereen yliopistollisen sairaalan nykyinen lasten ja nuorten sairaala on huonokuntoinen, ja se on sairaanhoitopiirin päätöksen mukaan tarkoitus purkaa ja rakentaa uudet tilat. Sairaala on tarkoitettu alle 18vuotiaiden erikoissairaanhoitoa varten ja se palvelee laajaa osaa koko Suomea. Uuden sairaalan kustannusarvio on 70 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus valmistua vuoteen 2018 mennessä. Rakentamiseen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri hakee 25 prosentin valtionosuutta. Rahoituksen jaksottaminen sijoittuu vuosille 2016-2018. Valtion rahoituksen tarve Pirkanmaan uudelle lasten ja nuorten sairaalalle on 17,5 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen ja biotalouteen uusia mahdollisuuksia Pirkanmaalla on pitkät perinteet luonnonvara-alalla. Täällä on hyvin monipuolinen konepaja-, elektroniikka-, energia-, elintarvike-, hyvinvointi-, rakennus- sekä metsäja puutuoteteollisuuden keskittymä, jolla on voimakas kytkös koko luonnonvara-alaan. Maakunnan metsävarannot ovat tällä hetkellä vajaakäytössä. Pirkanmaalla tehtävän tutkimuksen mahdollisuudet sekä luonnonvara-alalla että alaan liittyvillä asiakasrajapinnoilla ovat perinteinen luonnonvaratutkimus, teknologiatutkimus, liiketoimintamallien tutkimus ja poliittinen tutkimus (luvitus, ympäristövaikutusarviointi yms.). Pirkanmaan toimijat pystyvät tarjoamaan biotalouden kehittämistä tukevan luonnonvaratutkimuksen ja sen rajapintaan sijoittuvan tutkimuksen kehittämistä ja vahvistamista sekä opettamista Tampereen korkeakoulukampuksella, luonnonvarakeskuksen Parkanon toimipisteessä ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella sekä yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. 8 Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Toisen asteen koulutus kasvavassa maakunnassa Hallitusohjelman mukaan huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Pirkanmaalla on koulutuksen rakenteita tiivistetty hyvin pitkälle omaehtoisesti. Oppilaitosten strateginen yhteistyö on sisäisesti jatkuvaa. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen tulee vastata Pirkanmaan väestön kasvua ja elinkeinoelämän muutosta ottaen huomioon myös aikuiskoulutuksen tarpeet. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Ympäristöministeriö (YM) Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva FICAM on uuden, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti kasvavan alueen merkittävä toimija ja vaikuttaja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. FICAM:n toiminta palvelee uuden koe-eläinlain toimeenpanoa Suomessa ja vaikuttaa koe-eläinten määrän vähenemiseen ja parempiin tieteellisiin tuloksiin ihmisperäisellä solu- ja kudosviljelyllä. Tutkimustoiminta nostaa Suomen biolääketieteellisen tieteen tasoa, luo edullisempia tutkimusmalleja, parantaa koulutusta ja lisää tietoa. FICAM:n toiminta luo mahdollisuuksia bioteknologia-alan uusien innovaatioiden syntymiseen ja liiketoiminnan laajenemiseen. Kemikaalien vaikutustutkimus parantaa ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n vuotuisen valtion rahoituksen tarve on 1,0 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin Päätetyt ja suunnitellut leikkaukset aiheuttavat ammattiteattereissa tarpeen voimakkaaseen toiminnan ja henkilökunnan supistamiseen. Kansantaloudellisesti säästö on vähäinen, varsinkin verrattuna siitä aiheutuviin negatiivisiin seurauksiin. Pirkanmaalla valtion rahoituksen piirissä on viisi teatteria, joiden henkilötyövuosimäärä on 324. Teattereiden valtion rahoitus tulee palauttaa vuoden 2014 tasolle. Tai toissijaisena vaihtoehtona tulee osoittaa määräraha laadukkaan teatteritoiminnan takaamiseksi erillisenä työllistämisrahana tai vastaavalla kompensaatiolla. 9 Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus Tampereen Keskusareenan rakentaminen ja sen nimeäminen kansalliseksi kohteeksi. Keskusareenan säilyttäminen valtakunnallisesti merkittävänä liikuntapaikkahankkeena ja valtion rahoituksen osoittaminen vuodesta 2017 lähtien osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla Perusväylänpito Hallitusohjelmaan on kirjattu, että liikenneverkon korjausvelkaa vähennetään suuntaamalla julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin. Pirkanmaalla tieverkon ja sen eri osien nykykunnon ylläpitämisen vuotuinen rahoitusvaje on noin 9,5 miljoonaa euroa. Tieverkon nykyisen tilanteen parantaminen edellyttää vielä tämän päälle menevää tasokorotusta. Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi Valtatien 9 yhteysvälin Tampere-Orivesi tiesuunnitelmien vahvistaminen ja investointien aloittaminen Suinulan ohituskaistan rakentamisella (10 miljoonaa euroa). Tampereen henkilöratapihan kehittäminen Tampere on henkilöliikenteen vakioaikataulujärjestelmän keskeisin junanvaihtopaikka. Tampereen henkilöratapihan kehittämisestä on laadittu yleissuunnitelma. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa henkilöliikenteen raidekapasiteettia, nopeuttaa matkustajajunien liikennöintiä ja parantaa laiturialueen kulkuyhteyksiä ja olosuhteita. Investointien alustava kustannusarvio on 28 miljoonaa euroa. Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä Tampereen kaupunki on allekirjoittanut valtion kanssa aiesopimuksen, jossa on sovittu raitiotiehankkeen toteutukseen ja rahoitukseen liittyvistä asioista. Kaupunki sitoutuu aiesopimuksessa kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta tulevan raitiotiereitin varrelle. Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonan euron hintaa ilman kalustohankintaa, ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella. Tampereen katuraitiotien toteutus ajoittuisi vuosille 2016–2022. 10 Valtion rahoituksen 30 prosentin osoittaminen Tampereen katuraitiotien 1. vaiheen investointiin. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen Uutta ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimintatapaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Toimintatavan tavoitteena on vähentää aluetalouden ja työllisyyden muutoksen haitallisia vaikutuksia ennakoimalla elinkeinorakenteen muutoksia. Kehittelyä tehdään yhdessä alueiden kanssa, niiden ennakoinnillisia käytäntöjä hyödyntäen. Maakunnan liitot ovat aluekehityslain mukaisesti olleet vastuussa alueellisen ennakointityön kokoamisesta vuodesta 2010 lähtien. Alueiden taloudellisten ja elinkeinollisten rakenteiden jatkuvan muutoksen etunojainen havainnointi kytkeytyy alueiden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tehtävään kehittämis-, innovaatio- ja hanketoimintaan. Ennakointityössä ovat mukana muun muassa ELY-keskukset, elinkeino- ja työelämän organisaatiot sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Rakennemuutokset voidaan nähdä myös tarpeellisia ja toivottavia uudistuksia eteenpäinvievinä ja toimintaa kehittävinä murroksina, ei pelkästään negatiivisina mullistuksina. Rakennemuutosten ennakoinnissa on ratkaistava miten kokeilukulttuuria ja yhteistyötä alueiden puitteissa voidaan edistää sekä kuinka varmistetaan nopea toteutus ketterille, ylimaakunnallisille, kansainvälisille ja monialaisille älykkään erikoistumisen toimille. Nykyisellään tällaisia alueellisia instrumentteja ei ole olemassa. Maakunnan liitoilla oli vuoden 2014 loppuun saakka rahoitusvälineenä maakunnan kehittämisraha. Ilman alueellista rahoitusvälinettä ERM-toimintamalli on vaarassa jäädä pelkäksi muutosilmiöiden seurannaksi ilman tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa haluttujen muutosten edistämiseen ja epätoivottujen torjumiseen. Maakunnan kehittämisraha tulee palauttaa maakunnan liittojen käyttöön rakennemuutoksen ennakointia (ERM) tukevaksi ja sen herättämien nopeiden, kokeiluluontoisten kehitys- ja innovointitoimien toteuttamista mahdollistavaksi alueelliseksi rahoitusmuodoksi. Tarve on 10 miljoonaa euroa koko maahan. Hallitusohjelman mukaisiin strategisiin kärkiteemoihin panostaminen Hallitusohjelman kärkiteemoina mainitaan muun muassa biotalous, kiertotalous, cleantech, digitaalisuus, esineiden internet, älyliikenne ja innovatiiviset hankinnat. Pirkanmaalla on vahvaa osaamista näissä teemoissa niin vahvojen vientiyritysten, korkean teknologian pk- ja kasvuyritysten kuin yliopisto- ja tutkimuslaitosten ansiosta. Maakunnan kasvu ja tulevaisuuden menestyminen perustuu vahvasti osaamis- ja innovaatiopohjaiseen älykkääseen kasvuun. 11 Tampere on aktiivisesti mukana nyt lopetettavassa INKA-ohjelmassa, vetäjänä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teemassa, ja 6Aika-ohjelmassa. Tampereen kaupunkiseutu on ollut edistämässä valtion kanssa solmittujen kasvusopimusten ja MAL-aiesopimusten toteuttamista. EU:ssa valmistellaan kaupunkiagendaa, joka tukee jäsenvaltioiden kansallista kaupunkipolitiikkaa. EU:ssa on käynnistynyt myös merkittäviä kaupunkikehittämisen rahoitusohjelmia, kuten Smart Cities and Communities, Horizon 2020, Urban Europe ja tuleva Innovatiiviset kaupunkitoimet rahoitusohjelma. Tampere on edelleen valmis toimimaan INKA-ohjelmassa käynnistyneiden innovaatioteemojen edistäjänä. Tähän työhön tarvitaan valtiolta sitoutumista ja resursointia. 12 KORI 3: RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA JA PARANNUKSIA Sote-uudistus ja kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostaminen Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Sotealueita tulevat johtamaan vaaleilla valitut valtuustot. Aluehallinnon uudistuksesta on kirjattu, että valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jossa ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Maakuntien liitot ovat valmiita toimimaan itsehallintoalueiden muodostamisen valmistelijoina. Valmistelutyö tulee tehdä yhteistyössä luovuttavien osapuolien kanssa. Vuonna 2017 vaalien järjestämiseen ja itsehallintoalueiden toiminnan aloittamiseen tarvitaan rahoitusjärjestelyjä valtion, kuntien ja maakuntien liittojen kesken. Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti Pirkanmaalla on kiinnostus osallistua hallitusohjelman mahdollistavaan työllisyyspilottiin, jolla selkeytettäisiin kuntien ja valtion työllisyydenhoidon rooleja ja kehitettäisiin nykyistä vaikuttavampia kuntapohjaisia toimintamalleja. Syvennetyssä kehittämistyössä kunnat saisivat vastuulleen vaikeasti työllistyvien palveluiden kokonaisvaltaisen järjestämisen. Mallissa keskeisenä työvälineenä olisivat muun muassa toimijoiden välinen verkostoituminen, vuoropuhelu ja vertaisoppiminen. Kokeilussa turvattaisiin kehitettäville palveluille riittävä rahoitus ja samalla selkeytettäisiin ja yksinkertaistettaisiin palvelujen nykyistä rahoitus- ja vastuumallia. Työllisyyspilotin tarvitsemat lainsäädäntömuutokset tulee toteuttaa ja toteutuksen edellyttämä rahoitus tulee turvata. MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen Suurten kaupunkiseutujen ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeiden sopimisen jatkaminen MAL3-aiesopimuksella. Sopimuksella yhteensovitetaan asuntotuotantoa ja kasvua vauhdittavia toimia. Valtion rahoituksen osoittaminen uudessa MAL-sopimuksessa sovittaviin toimiin. Liikennealueiden ylläpidon tuotteistus Tampereen kaupunki Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Vesilahden kunta Ylöjärven kaupunki Kalervo Mattila, Ramboll Juha Rissanen, Ramboll 2 Sisällys Esipuhe ........................................................................................................................................ 4 Ylläpidon tuoterakenne ................................................................................................................ 5 Tuoterakenne ja litterointi ........................................................................................................ 5 Hoito ja kunnossapito............................................................................................................... 6 Tuotteistuksen hyödyt .............................................................................................................. 6 Ylläpidon tehtäväkortit ja korttien periaatteet .............................................................................. 7 Tehtäväkortit............................................................................................................................ 7 Hoitoluokitus............................................................................................................................ 7 Laatuvaatimukset ..................................................................................................................... 8 Laadun mittaaminen................................................................................................................. 8 Dokumentointi ......................................................................................................................... 8 Urakka-asiakirjamallit................................................................................................................... 9 Jatkotoimenpiteet...................................................................................................................... 10 Lähteet ...................................................................................................................................... 11 Liitteet ....................................................................................................................................... 12 Liite 1 Ohjausryhmän ja alatyöryhmän kokoonpanot Liite 2 Tehtäväkortit 1000 Talvihoito ............................................................................................................................ 1 1010 Lumen ja sohjon poisto................................................................................................... 2 1020 Liukkaudentorjunta ........................................................................................................ 6 1030 Polanteen poisto ja pinnan tasaus................................................................................... 9 1040 Liukkaudentorjuntamateriaalin poisto........................................................................... 11 1050 Lumen kuormaus ja kuljetus ......................................................................................... 13 2000 Puhtaanapito ....................................................................................................................... 1 2010 Liikennealueiden puhtaanapito ....................................................................................... 2 2020 Liikenneviheralueiden puhtaanapito ............................................................................... 5 2030 Siltojen ja alikulkujen puhtaanapito ................................................................................ 8 2040 Töhryjen poisto ............................................................................................................ 10 3 3000 Rakenteiden hoito ............................................................................................................... 1 3010 Kiveysten ja laatoitusten hoito ........................................................................................ 2 3020 Sitomattomien päällysteiden hoito ................................................................................. 4 3030 Talvi- ja kesäajan pölynsidonta........................................................................................ 6 3040 Kuivatusrakenteiden hoito .............................................................................................. 8 3500 Rakenteiden kunnossapito ................................................................................................... 1 3510 Sidottujen päällysteiden paikkaus ................................................................................... 2 3520 Kiveysten ja laatoitusten kunnossapito............................................................................ 5 3530 Tiemerkintöjen kunnossapito.......................................................................................... 8 3540 Sitomattomien päällysteiden kunnossapito ................................................................... 11 3550 Reunatukien kunnossapito............................................................................................ 14 6000 Viheralueiden hoito ............................................................................................................. 1 6010 Niitto ja vesakonraivaus, liikenneviheralueet................................................................... 2 6020 Kasvillisuuden hoito, Liikenneviheralueet ........................................................................ 4 6500 Viheralueiden kunnossapito ................................................................................................. 1 6510 Kasvillisuuden kunnossapito, liikenneviheralueet ............................................................ 2 4 Esipuhe Yleisten alueiden ylläpito on laaja tehtäväkokonaisuus ja sen tuotteistaminen vaativa ja pitkäkestoinen prosessi. Tässä raportissa esitetty työ aloitti ylläpidon tuotteistuksen, keskittyen liikennealueisiin (ajoväylät, kävelyn ja pyöräilyn väylät, liikenneviheralueet). Myöhemmässä vaiheessa työtä jatketaan viheralueiden (puistot yms.) ja liikuntapaikkojen osalta. Työn suunnittelupalavereihin osallistui Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan asiantuntijoita. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntateknisten palveluiden työryhmä, apunaan kunnossapidon alatyöryhmä. Edellä mainittujen ryhmien kokoonpanot on esitetty liitteessä 1. Työn konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, projektipäällikkönä sekä ylläpidon ja liikenteen asiantuntijana DI Kalervo Mattila ja ylläpidon asiantuntijana DI Juha Rissanen. Molemmat vastasivat raportin sekä liitteenä olevien tehtäväkorttien ja urakka-asiakirjamallien kirjoittamisesta. Tampere, maaliskuu 2015 5 Ylläpidon tuoterakenne Tuoterakenne ja litterointi Tuotteistuksen kohde on yleisten alueiden ylläpito eli niiden hoito ja kunnossapito. Vaikka alkuvaiheen työ koskeekin vain liikennealueiden ylläpitoa, luotiin ylläpidon tuoterakenne koko ylläpidolle. Tuotteistus suunniteltiin Tampereen kaupungin esiselvityksen 2013 ja Helsingin kaupungin ylläpidon tuotteistuksen 2014 yleisen osuuden tuoterakennekuvausten pohjalta (ks. lähteet). Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteinen ylläpidon tuoterakenne on esitetty kuvassa 1. Ylläpidon tuotteet on jaettu hoitoon ja kunnossapitoon. Hoidon tuotteiden litterointi alkaa 1000luvusta ja kunnossapidon tuotteiden litterointi 500-luvusta. Saman aihealueen tuotteet sijoittuvat tällöin numerojärjestyksessä peräkkäin (esim. rakenteiden hoito 3000 ja rakenteiden kunnossapito 3500). Yksittäiset tehtävät on litteroitu kuhunkin tehtäväkorttiin 10 numeron välein. YLLÄPIDON TUOTERAKENNE JA LITTEROINTI HOITO 1000 Talvihoito 2000 Puhtaanapito 3000 Rakenteiden hoito 4000 Varusteiden ja kalusteiden hoito 5000 Laitteiden ja järjestelmien hoito 6000 Viheralueiden hoito 7000 Erityisalueiden hoito Kuva 1. Ylläpidon tuoterakenne. KUNNOSSAPITO 3500 Rakenteiden kunnossapito 4500 Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito 5500 Laitteiden ja järjestelmien kunnossapito 6500 Viheralueiden kunnossapito 7500 Erityisalueiden kunnossapito 6 Hoito ja kunnossapito Ylläpito jakaantuu hoitoon ja kunnossapitoon. Tuotteistuksessa hoidolla on omat tehtäväkortit ja kunnossapidolla omansa. Termejä hoito ja kunnossapito on selitetty hiukan eri tavoin eri yhteyksissä. Seuraavassa on esitetty yleispätevät termien selitykset. Hoito Hoito on säännöllistä toimintaa, jolla säilytetään kohteen käytettävyyteen ja toimivuuteen vaikuttavat olosuhteet. Hoitoa ovat esimerkiksi auraus ja kadunpesu. Kunnossapito Kunnossapito on säännöllistä toimintaa, jolla säilytetään kohteen ominaisuudet ja laatutaso. Kunnossapitoa ovat esimerkiksi päällystepaikkaus ja kukkakasvien istuttaminen. Hoidon ja kunnossapidon jaottelussa on käytetty sääntöä, jonka mukaan hoidossa ei muuteta kohteen rakennetta. Kunnossapitoon puolestaan liittyy kohteen uusiminen, korjaaminen tai kunnostus. Tuotteistuksen hyödyt Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteinen tuoterakenne ja tehtäväkortit tuovat mm. seuraavia hyötyjä: Alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden ylläpidon käytännöt Kuntien yhteisten ylläpidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa Kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun Kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi Helpottaa rahoitustarpeen laskentaa Kuntien yleisten alueiden ylläpidon laadunseurannan vertailtavuus Ylläpidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen Kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu Omaisuuden tehokkaampi hallinta Ylläpidon markkinoiden kehittäminen 7 Ylläpidon tehtäväkortit ja korttien periaatteet Tehtäväkortit Ylläpidon tehtäväkortit luotiin liikennealueille ja liikenneviheralueille kuvan 1 tuoterakenteen mukaisesti. Seuraavat kuusi tehtäväkorttia toteutettiin (ks. tehtäväkortit, liite 2): 1000 2000 3000 3500 6000 6500 Talvihoito Puhtaanapito Rakenteiden hoito Rakenteiden kunnossapito Viheralueiden hoito Viheralueiden kunnossapito Tehtäväkorttien jokainen tehtävä sisältää seuraavat otsikot: Tehtävän kuvaus Tehtävän suoritusaika Laatuvaatimukset Laatuvaatimusten todentaminen Dokumentointivaatimukset Hoitoluokitus Muutamissa tehtäväkorteissa laatuvaatimukset ovat erilaisia eri hoitoluokissa. Tällaisia jaotteluja ovat mm. talvihoidon eri tehtävien lähtökynnysten ja toimenpideaikojen määrittely sekä viheralueiden erilaiset detaljilaatuvaatimukset. Tehtäväkorttien hoitoluokkina on käytetty taulukossa 1 esitettyjä yleisesti käytössä olevia luokkia. Taulukko 1. Hoitoluokat. Hoitoluokka Hoitoluokan kuvaus Väylät I Vilkkaat pääkadut II Muut pääkadut ja kokoojakadut III Tonttikadut A+ Laatukäytävät (seudullinen) A Pääreitit (alueellinen, kunnan sisäinen) B Muut kävelyn ja pyöräilyn väylät Rakennetut viheralueet A1 Edustusviheralueet A2 Käyttöviheralueet A3 Käyttö- ja suojaviheralueet 8 Laatuvaatimukset Tehtäväkorteissa esitetyt laatuvaatimukset jakaantuvat periaatteellisesti seuraaviin tyyppeihin: Sanallinen laatuvaatimus esimerkki: ”Katujen pesussa käytetään puhdasta vettä” (liikennealueiden puhtaanapito) Numeerinen laatuvaatimus esimerkki: ” Paikatun kohdan reuna saa poiketa korkeintaan 3 mm aiemmin tehdyn pinnan tasosta” (rakenteiden kunnossapito/sidottujen päällysteiden paikkaus) Suoritusaikaan liittyvä laatuvaatimus esimerkki: ”A+ hoitoluokan väylien lumen ja sohjon poiston toimenpideaika on 4 tuntia” (talvihoito) Samassa tehtäväkortissa on käytetty erityyppisiä laatuvaatimuksia ja huomioitu erilaiset laatunäkökulmat. Laadun mittaaminen Tehtäväkohtainen laadun mittaaminen ja todentaminen on esitetty taulukkona, koskien kutakin laatuvaatimusta. Tyypillisiä laadunmittaus- ja todentamistapoja ovat: Visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirjan tiedot Mittaus mittavälineellä (esim. käsimitta, kaltevuusmittari, oikolauta) GPS-pohjainen seuranta CE-merkintä Dokumentointi Urakoitsijan (tai tuotannon) raportoitavat asiat on esitetty tehtäväkorteissa listauksena. Raportointi tehdään joko työmaapäiväkirjaan tai muulla urakassa vaaditulla kirjaustavalla. Eräs esimerkki muista kirjaustavoista ovat nykyiset työmaapäiväkirjasovellukset, joista urakoitsijat voivat tuottaa kirjaukset tietokoneella katseltavassa muodossa. Tehtäväkohtaiselta raportoinnilta vaadittavat asiat vaihtelevat tehtävittäin. Lisäksi dokumentointiin liittyy tilaajan valvonnan tulosten raportointi. Tällöin vaaditaan vähintään arvio laatuvaatimusten täyttymisestä sekä puutekohtien sijaintitiedot ja valokuvat. 9 Urakka-asiakirjamallit Urakassa ja sen valmistelussa tarvittavia asiakirjoja ovat usein: Tarjouspyyntö, jonka dokumentteina usein: Tarjouspyyntökirje Urakkatarjouslomake (tai –lomakkeet) Määrätiedot ja yksikköhintaluettelo Kuvaus laadun arvioinnista (tarpeen mukaan) Urakkaohjelma, jonka liitteinä usein: Urakkakohtaiset tehtävien tarkennukset (tehtäväkortit, tehtäväkuvausten täydennysosa tms.) Kartat Työohjeet (tarpeen mukaan detaljiohjeita) Urakkasopimusluonnos, jonka liitteinä usein: Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet Turvallisuusasiakirja Sopimuskatselmuspöytäkirja Urakkasopimus, jonka liitteinä usein: Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet Turvallisuusasiakirja Maksuerätaulukko Lopullinen urakkaohjelma (jos muutettu sopimuskatselmuksen perusteella) Liikennealueiden ylläpidon tuotteistuksen yhteydessä luotiin mallipohjat tarjouslomakkeesta, hinnoitellusta määräluettelosta, yksikköhintaluettelosta, urakkaohjelmasta, urakkasopimuksesta, turvallisuussäännöistä ja menettelyohjeista sekä turvallisuusasiakirjasta. Jokaisessa urakassa tilanne on hiukan erilainen, mistä syystä tarjouslomake ja yksikköhintaluett elo joudutaan muotoilemaan jokaista tarjousta varten erikseen. Excel -pohjat tarjoavat kuitenkin tehtäväkorttien mukaisen lähtökohdan ko. dokumenttien tekemiseen. Urakkaohjelman ja – sopimuksen mallit tuovat yhtenäisen otsikoinnin dokumenttien teon lähtökohdaksi. 10 Jatkotoimenpiteet Liikennealueiden tehtäväkorttien valmistuttua seuraavana vaiheena on viheralueiden ja liikuntapaikkojen tehtävien lisääminen tehtäväkortistoon. Niiden kehittäminen voidaan ajoittaa vuosille 2016-2017. Lisäykset voidaan sijoittaa suoraan kuvan 1 mukaisiin tehtäväkortteihin. Lisäksi yhteisesti kuntien kesken sovittavia jatkotoimenpiteitä ovat: Kuntien tulee määritellä seudullisesta näkökulmasta, mihin hoitoluokkiin liikennealueet kuuluvat (erityisesti talvihoidon tehtäviin liittyen). Tämä korostuu kuntarajojen yli kulkevissa kävelyn ja pyöräilyn väylissä. Pyrkimyksenä on saada sama laatutaso kullekin väylälle, vaikka väylä ylittäisikin kuntarajan. Myös ELYkeskuksen väylät ovat tässä mielessä tärkeitä. Kuntien tulee päättää liikennealueiden hoitoluokat ja samalla käytettävät laatukriteerit myös kunnan sisäisestä näkökulmasta. Esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn väylillä tällaista luokittelua ei kaikissa kunnissa ole tehty. Tuotteistuksen ja tehtäväkorttien käyttöönotto edellyttävät Tampereen kaupunkiseudun kunnilta siirtymäaikaa, jona aikana kalusto ja laatuvaatimukset kehitetään käytännössä yhtenäisiksi sekä kunnat luokittelevat liikennealueensa tuotteistuksessa esitettyihin hoitoluokkiin. Siirtymäajan kehityksen toteutumista seurataan. Liikennealueiden tehtäväkortit tulee päivittää viimeistään siirtymäajan loppuvaiheilla. Edellä esitetyn mukaisella kehityksellä Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden ylläpidon käytännöt noin 2018-2019. 11 Lähteet Liikennevirasto: Maanteiden talvihoito – Laatuvaatimukset. 30.1.2015. Liikennevirasto. Ramboll: Ylläpidon tuotteistaminen Tampereen kaupunkiseudun kunnissa – Esiselvitys 2013. 25.3.2013. Tampereen kaupunkiseutu. Ramboll: Ylläpidon tuotekortit – Yleinen osuus. 28.11.2014. Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto. Ramboll: Ylläpidon tuotekortit (12 rakennettujen alueiden korttia). 2012-2014. Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto. Suomen Kuntaliitto: Alueurakointi - Yleinen tehtäväluettelo 2003. Suomen Kuntaliitto: Kilpailuttaminen ja asiakirjamallit 2003. Ylläpidon detaljiohjeisiin ja tehtävissä huomioitaviin lakeihin ja määräyksiin on viitattu tehtäväkorteissa. 12 Liitteet Liite 1 Ohjausryhmän ja alatyöryhmän kokoonpanot Projektin ohjausryhmänä toimi Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntateknisten palveluiden työryhmä kokoonpanolla : Saarilahti Merja, rakennuspäällikkö, Kangasala, pj. Saranpää Jouni, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Nokia, vpj. Myllynen Hannu, työpäällikkö, Ylöjärvi Siuko Wille, yksikön päällikkö, Tampereen Infra Keränen Mikko, rakennuspäällikkö, Pirkkala Kauppila Tapio, kunnaninsinööri, Vesilahti Jokinen Seppo, kunnallistekniikan päällikkö, Orivesi Nevala Timo, suunnittelupäällikkö, Lempäälä Kylmäkoski Teemu, rakennuttajahortonomi, Tampere Asula-Myllynen Ritva, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunkiseutu, siht. Ohjausryhmän apuna toimi Kunnossapito-alatyöryhmä kokoonpanolla: Rinta-Koivula Juha, rakennusmestari, Kangasala Jokela Antti, kunnossapitopäällikkö, Lempaalä Leppänen Markku, katumestari , Nokia Arppola Aino, työmaamestari, Orivesi Koskinen Markku, tiemestari, Pirkkala Jokinen Lassi, katuinsinööri, Tampere Hallinen Marjo, katuinsinööri, Tampere Koskinen Jari, tiemestari, Ylöjärvi Lisäksi mukana tuotteistuskokouksissa: Lahtinen Reijo, työpäällikkö, Tampereen Infra Patala Risto, tiemestari, Ylöjärvi Ikonen Heikki, kunnossapitoyksikön päällikkö, ELY-keskus Seimelä Katja, liikennejärjestelmäinsinööri, Tampereen kaupunkiseutu Liite 2 Tehtäväkortit 1000 2000 3000 3500 6000 6500 Talvihoito Puhtaanapito Rakenteiden hoito Rakenteiden kunnossapito Viheralueiden hoito Viheralueiden kunnossapito 1 1000 Talvihoito Sisällysluettelo: 1010 Lumen ja sohjon poisto................................................................................................... 2 1020 Liukkaudentorjunta ........................................................................................................ 6 1030 Polanteen poisto ja pinnan tasaus................................................................................... 9 1040 Liukkaudentorjuntamateriaalin poisto........................................................................... 11 1050 Lumen kuormaus ja kuljetus ......................................................................................... 13 2 1010 Lumen ja sohjon poisto Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Rissanen, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Työhön sisältyy: Määriteltyjen katujen, kevyen liikenteen väylien, jalkakäytävien, portaiden sekä muiden kulkuväylien lumen ja sohjon poisto. Liikennemerkkien puhdistaminen luettavuutta haittaavasta lumesta Liikenteen haittana tai näkemäesteenä olevien lumivallien madaltaminen tai poistaminen Lisäksi työhän sisältyy erilaisten liikennealueiden varusteiden ja kalusteiden esteettömän käytön varmistaminen. Varusteita ja kalusteita ovat esimerkiksi: Pysäköintimittarit Linja-autopysäkkikatokset Liikenteen valo-ohjauksen painonapit Tehtävän suoritusaika Työ käynnistetään, kun lumen tai sohjon määrä ylittää hoitoluokkakohtaisen lähtökynnyksen sateen tai lumen kinostumisen vuoksi. Työn tulee olla valmis hoitoluokkakohtaisen toimenpideajan kuluessa sekä hoitoluokissa I, II, A+ ja A ennen liikenteen huipputunteja (arkipäivät klo 7:00 ja 16:00 mennessä). Sohjolla tarkoitetaan muuntunutta kosteaa lunta, joka ei tartu tien pintaan kiinni ja saattaa aiheutta a ajoneuvon liirtovaaran. Sohjo voi olla satanutta märkää lunta tai lämpimän ilman sulattamaa lumi- tai jääpolannetta. 3 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Lähtökynnys ja toimenpideaika Toimenpideajat on määritelty seuraavassa taulukossa. Lumen ja sohjon poiston toimenpideaika tarkoittaa aikaa hoitoluokkakohtaisen raja-arvon ylittymisestä aurauksen loppuun saattamiseen. Lumen poiston toimenpideajat voivat ylittyä jatkuvan, poikkeuksellisen voimakkaan lumipyryn aikana. Lumisade katsotaan poikkeuksellisen voimakkaaksi, kun lunta sataa vähintään 10 cm 4 tunnin aikana tai 5 cm 4 tunnin aikana ja lumen kinostuminen on poikkeuksellisen voimakasta. Liikennealueet hoidetaan laatuvaatimusten mukaiseen kuntoon mahdollisimman pian alkaen korkeamman hoitoluokan omaavilta väyliltä. Kinostumat aurataan I ja II luokassa viimeistään, kun kinostumat ulottuvat yli kaistaleveyden. Hoitoluokan III kaduilta sekä kevyen liikenteen väyliltä ja jalkakäytäviltä viimeistään, kun kinostumat haittaavat liikennettä. Kalusto on mitoitettava niin, että ajoradat pystytään pitämään kulkukelpoisina jatkuvankin lumisateen aikana. Reunatukien erottuminen Reunatukilinjan tulee erottua ajoradan aurauksen jälkeen, kadunvarsipysäköinti huomioiden. Kulkuleveys Lumi on poistettu koko väylän leveydeltä. Liikennettä haittaavia tai kulkuleveyttä kaventavia lumipaakkuja tai aurausvalleja ei ole. Lumi- ja auravallit, näkemäalueet ja esteettömyys Auraus on toteutettava niin, että syntyvät lumivallit eivät haittaa ajoneuvoliikennettä, jalankulku- tai pyöräilyliikennettä, suojateiden valo-ohjauksen painonappien käyttöä, pysäkkien käyttöä tai aiheuta liikenneturvallisuutta heikentäviä näkemähaittoja. Väylä on esteetön esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvan kannalta, ml. ajoradan ylittävät suojatiet. Työmenetelmät Työ tulee suorittaa niin, ettei varusteita, kalusteita tai kasvillisuutta vaurioiteta. Karhennettu aurausjälki. Tappiterän käyttö on kielletty. Sulamisvedet Lumen ja sohjon poistotyö on viimeisteltävä niin, etteivät sulamisvedet lammikoidu kulkuväylälle . Kevyen Ajoradat liikenteen väylät Portaat Jalkakäytävät ja luiskat X X X X X X X X X X X X X X (A+) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 4 Lumi- tai sohjokerroksen suurin Hoitoluokka sallittu syvyys (cm), klo 6:00-22:00 Lumi Sohjo I 3 3 II 5 5 Lumi- tai sohjokerroksen suurin sallittu syvyys (cm), klo 22:00-6:00 Lumi ja sohjo Toimenpideaika (h) 8 4 h (sekä arkipäivisin klo 7:00 ja 16:00 mennessä) 8h 8 4 h (sekä arkipäivisin klo 7:00 ja 16:00 mennessä) 8h Kadut III 8 Kevyen liikenteen väylät ja jalkakäy tävät A+ 3 8 3 A 5 3 B 8 5 Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Lähtökynnys Toimenpideaika Reunatukilinjan erottuminen Kulkuleveys Lumivallit, näkemäalueet ja esteettömyys Työmenetelmät Sulamisvedet Todentaminen Työmaapäiväkirja, toimenpiteiden GPS -pohjainen raportointijärjestelmä, kelitiedot, lumen tai sohjon syvyyden mittaaminen Työmaapäiväkirja, toimenpiteiden GPS -pohjainen raportointijärjestelmä Visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi, mittaaminen Visuaalinen arviointi, mittaaminen Visuaalinen arviointi, työmaapäiväkirja Visuaalinen arviointi Ajoradan maksimilumisyvyys määritellään joko ajoradan reunaviivojen tai auravallien väliseltä alueelta pois lukien auravallin reunassa oleva 20 cm kaistale. Liikenneväylän lumi- tai sohjosyvyys mitataan 50 cm leveältä kaistaleelta, jolla lumisyvyys on suurimmillaan. Ajoradan suurin lumi- tai sohjosyvyys on em. kaistaleen mittaustulosten keskiarvo. Alle 50 cm leveän lumi- tai sohjokaistaleen syvyys saadaan arvioimalla lumi tai sohjo jakaantuneeksi tasaisesti 50 cm leveydelle. Kevyen liikenteen väylältä tai jalkakäytävältä lumisyvyys mitataan samalla menetelmällä, mutta mitattavan kaistaleen leveys on 20 cm. Kuva: Liikennevirasto. Maanteiden talvihoito, Laatuvaatimukset 30.1.2015. 5 Määrämittaus Pinta-ala / hoitoluokka (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Toimenpideajat Kalusto Työvoima Säätila Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden dokumentointi valokuvin 6 1020 Liukkaudentorjunta Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Rissanen, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Työhön sisältyy: Määriteltyjen katujen, kevyen liikenteen väylien, jalkakäytävien sekä muiden kulkuväylien liukkaudentorjunta Säätilan seuranta ja tarvittavien liukkaudentorjuntatoimenpiteiden ennakointi Liukkaudentorjunnan tarve tarkistetaan aina lumen tai sohjonpoiston yhteydessä. Liukkautta torjutaan pääsääntöisesti suolalla, sepelillä, kalliomurskeella tai hiekalla. Käytetty liukkaudentorjuntamateriaali ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa liikenteelle eikä vahingoittaa ajoneuvoja, liikenneväylän rakenteita, varusteita tai kalusteita. Mahdolliset muut materiaalivaatimukset ja -rajoitukset sekä ympäristön suojeluun liittyvät vaatimukset, kuten suolatyypit ja rakeisuusalueet, määritellään erikseen. Tehtävän suoritusaika Työhön ryhdytään, kun väylän olosuhteet (liukkaus) eivät täytä liikenteen tarpeita. Väylät hoidetaan hoitoluokkakohtaisten toimenpideaikojen puitteissa. Liukkaudentorjunnan tulee olla suoritettu ennen liikenteen huipputunteja. 7 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Ajoradat Lähtökynnys ja toimenpideaika Toimenpideajat on määritelty seuraavassa taulukossa. Liukkaudentorjunnan toimenpideaika tarkoittaa aikaa liukkaudentorjuntatarpeen syntymisestä toimenpiteen loppuun saattamiseen. Portaiden liukkaus torjutaan välittömästi lumentai sohjonpoiston jälkeen. Työn jälki X Portaat ja luiskat X X X X X X X X X X X X X X X X X X Olosuhde- ja toimenpidekuvaus Pitävä jää- tai Liukas, sileä jäälumipolanne tai lumipolanne (pakkaskeli) Märkä jää (erittäin liukas) Jalankululle varatut väylät on hiekoitettu koko pituudeltaan ja käytettävissä olevalta leveydeltään. Liukkaudentorjuntamateriaalin (hiekka/sepeli) menekin tulee olla 100 - 200 g/m 2/toimenpidekerta. Liukkaudentorjuntamateriaalit Liukkaudentorjunnassa käytetyt materiaalit ovat ohjeiden mukaisia. Liukas, musta jää tai kuura Jalkakäytävät X Kulkuväylillä ei ole haitallista liukkautta. Hoitoluokka Kevyen liikenteen väylät Toimenpideaika Kadut I Koko väylä (suolaus) II Mäet, liittymäalueet, linja-autopysäkit Ei toimenpiteitä Kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät III A+ Koko väylä Koko väylä / jalankulkuliikenteelle varattu alue A B Koko väylä Liikenteen tarpeen mukaan mäet, liittymäalueet, linjaautopysäkit. Erityisesti lumen poiston jälkeen Liikenteen tarpeen mukaan * / jalankulkuliikenteelle varattu alue Koko väylä 3 h (sekä arkipäivisin klo 7:00 ja 16:00 mennessä) 4h 6h Koko väylä 3 h (sekä arkipäivisin klo 7:00 ja 16:00 mennessä) 4h 6h * Vakiintuneen pakkaskelin (pitävä jää- tai lumipolanne) vallitessa A+ -luokan kevyen liikenteen väylillä voidaan jättää hiekoittamatta erotettu pyöräliikenteen alue. Kitka-arvon ja ajokelin kuvauksen vastaavuus (Liikennevirasto. Maanteiden talvihoito, Laatuvaatimukset 30.1.2015). Kitka-arvo Ajokelin kuvaus 0,00-0,14 Pääkallokeli, m ärk äjää. Erittäin liukas 0,15-0,19 0,20-0,24 0,25-0,29 0,30-0,44 0,45-1,00 Jäine n Liukas Sile ä polanne , Tyydyttävä talvikeli Pitävä jää - tai lum ipolanne , Hyvä talvikeli Paljas ja m ärk ä, pitävä keli Paljas ja k uiva, Pitävä keli 8 Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Lähtökynnys Toimenpideaika Toimenpiteen kohde Työn jälki Käytetyt materiaalit Todentaminen Työmaapäiväkirja, toimenpiteiden GPS -pohjainen raportointijärjestelmä, kelitiedot, Työmaapäiväkirja Visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi, työmaapäiväkirja, materiaalitodistukset Määrämittaus Pinta-ala / hoitoluokka (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt materiaalit ja niiden menekit Materiaalitodistukset Toimenpideajat Kalusto Työvoima Säätila Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Valvontakohteiden dokumentointi valokuvin 9 1030 Polanteen poisto ja pinnan tasaus Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Rissanen, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Työhön sisältyy: Liikenneväylille syntyvän lumi- tai jääpolanteen poistaminen ja tasaus Polanteen poistossa syntyneen karheen poistaminen ajoväylältä Polanne poistetaan koko väylän leveydeltä päällystettä ja mahdollisia reunakiviä sekä muita varusteita, kalusteita ja kasvillisuutta vaurioittamatta. Tehtävän suoritusaika Työhön ryhdytään, kun polanteen urasyvyys tai muu epätasaisuus ylittää väylän hoitoluokan mukaisen lähtökynnyksen. Työ toteutetaan väylän hoitoluokan mukaisen toimenpideajan kuluessa. Liittymäalueille ja linja-autopysäkeille muodostuvat jäänystyrät tulee poistaa mahdollisimman pian urasyvyydestä riippumatta. Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Lähtökynnys ja toimenpideaika Hoitoluokkakohtaiset toimenpideajat on määritelty seuraavassa taulukossa. Toimenpideaika tarkoittaa aikaa hoitoluokkakohtaisen lähtökynnyksen ylittymisestä toimenpiteen loppuun saattamiseen. Työn jälki Välittömästi toimenpiteen jälkeen liikenneväylän pinnan tulee olla hoitoluokkakohtaisten laatuvaatimusten mukainen. Väylän reunakivilinjojen tulee erottua. Ajorata ja kevyen liikenteen väylä / jalkakäytävä tulee erottua selkeästi toisistaan. Työssä syntyvä karhe on poistettu väylältä ja risteysalueilta. Portaille muodostuva polanne ei saa olla askelman etureunasta pyöreä. Ajoradat Kevyen liikenteen väylät Jalkakäytävät X X X X X X X X X X X X X X X X X Portaat ja luiskat X 10 Hoitoluokka Suurin sallittu epätasaisuus (cm) Pituussuuntainen (urasyvyys) Poikittaissuuntainen Toimenpideaika (h) Kadut I 3 2 II 4 3 III 5 5 Kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät A+ 2 2 A 3 3 B 5 3 12 12 24 12 12 24 Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Todentaminen Lähtökynnys Toimenpideaika Työn jälki Työmaapäiväkirja, mittaaminen Työmaapäiväkirja Visuaalinen arviointi, mittaaminen Polanteen pituussuuntaisen epätasaisuuden (polanneurien syvyys) mittaaminen suoritetaan 1 m oikolaudalla ajokaistan poikkisuunnassa. Polanteen poikittaissuuntaisen epätasaisuuden syvyys mitataan 1 m oikolaudalla ajokaistan pituussuunnassa. Määrämittaus Pinta-ala / hoitoluokka (m2). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Toimenpideajat Kalusto Työvoima Säätila Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Valvontakohteiden dokumentointi valokuvin 11 1040 Liukkaudentorjuntamateriaalin poisto Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Rissanen, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Työhön sisältyy: Liukkaudentorjuntaan käytetyn kiviaineksen poistaminen ajoradoilta, kevyen liikenteen väyliltä, jalkakäytäviltä, viheralueilta sekä muilta määritellyiltä alueilta Liukkaudentorjuntamateriaalin kerääminen osoitettuun paikkaan. Käytetty kiviaines tulee ensisijaisesti pyrkiä kierrättämään. Puhdistettavan pinnan kostutus ennen liukkaudentorjuntamateriaalin poistoa Hoitoluokissa I ja II, A+ ja A sekä linja-autopysäkeillä väylän pinta pestään pölyävän hienoaineksen poistamiseksi Liukkaudentorjuntamateriaalin harjaaminen viheralueilla, ojiin tai sadevesikaivoihin on kielletty. Työ suoritetaan liikennealueilla kerralla koko väylän leveydeltä. Työn toteutusvaiheessa kiviaineksen pölyäminen on estettävä esimerkiksi riittävällä kastelulla. Lehtipuhaltimien käyttö on kielletty. Tehtävän suoritusaika Liukkaudentorjunnassa käytetty kiviaines poistetaan keväällä lumen ja jään sulettua. Työ suoritetaan alueiden hoitoluokan mukaisessa järjestyksessä. Työn tulee olla valmis kat ualueilla 30.4. mennessä ja liikenneviheralueilla 15.5. mennessä kevään sääolosuhteet huomioiden. Urakkasopimuksessa erikseen sovituilla alueilla puhdistus tulee tarvittaessa tehdä myös talven lumettomana aikana sääolosuhteiden sallimissa puitteissa. 12 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Portaat Jalkakäyja tävät luiskat Viheralueet Ajoradat Kevyen liikenteen väylät X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Lähtökynnys ja toimenpideaika Poistotyö on aloitettava heti, kun sää- ja keliolot antavat siihen mahdollisuuden. Työn tulee olla katualueilla valmis 30.4. mennessä. liikenneviheralueilla työn tulee olla valmis 15.5. mennessä. Työn toteutus Liukkaudentorjuntamateriaalin poistotyöstä ei aiheudu pölyhaittoja. Työn jälki Työn jälkeen väylä on liukkaudentorjunnassa käytetystä kiviaineksesta puhdas ja siisti eikä pölyämistä esiinny. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Todentaminen Lähtökynnys Työmaapäiväkirja Työmaapäiväkirja Työmaapäiväkirja Visuaalinen arviointi Toimenpideaika Työn toteutus Työn jälki Määrämittaus Pinta-ala / hoitoluokka (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Toimenpideajat Kalusto Työvoima Säätila Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Valvontakohteiden dokumentointi valokuvin 13 1050 Lumen kuormaus ja kuljetus Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Rissanen, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Työhön sisältyy: Liikenneväylien ja muiden alueiden aurauksessa syntyvien lumivallien ja kuormaaminen ja kuljettaminen osoitetuille vastaanotto- tai välivarastointipaikoille Lumen lähisiirto kohteessa –kasojen Lumen lähisiirto: Lumen siirtäminen kohteesta soveltuvalla menetelmällä paikalle, jossa se voi sulaa ja haihtua häiritsemättä liikenneväylän tai muun alueen käyttöä Lumen lähisiirtoalue voi olla myös lumen väliaikainen läjityspaikka ennen lumen kuormaamista ja kuljettamista vastaanottopaikoille Lumen lähisiirtokohteet määritellään erikseen. Tyypillisiä kohteita ovat liikenneväylien ja siltojen luiskat Tehtävän suoritusaika Työ suoritetaan, kun väylien tai muiden yleisten alueiden lumen ja sohjon poistossa tai polanteen poistossa ja pinnan tasauksessa syntyneet lumivallit ja –kasat haittaavat alueiden tai väylien käyttöä, turvallisuutta tai näkemiä. Lumivallien suurin sallittu korkeus on liittymän näkemäalueella 1 m sekä suojatien näkemäalueella 0,5 m Lumen kuormaaminen ja kuljettaminen ajoitetaan sellaiseen aikaan, mistä ei koidu haittaa tai vahinkoa liikenteelle tai asutukselle. 14 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Kevyen liikenteen väylät X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Lumi- ja auravallit, näkemäalueet Työn jälkeen lumivallien korkeus on liittymän nä kemäalueella enintään 1 m sekä suojatien näkemäalueella enintään 0,5 m. Työn jälki Työ tehdään kalusteita, varusteita, laitteita ja kasvillisuutta vahingoittamatta. Työn jälkeen alueella ei esiinny lumikinoksia tai – paakkuja. Alueen varusteiden, kalusteiden ja laitteiden ympäristöt ovat huolellisesti siistittyjä. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Työn jälki Todentaminen Visuaalinen arviointi Määrämittaus Kuormien lukumäärä (kuorma = 12–15 m3 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Toimenpideajat Kalusto Suoritteet kohteittain Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Valvontakohteiden dokumentointi valokuvin Portaat Jalkakäyja tävät luiskat Viheralueet Ajoradat 1 2000 Puhtaanapito Sisällysluettelo: 2010 Liikennealueiden puhtaanapito ...................................................................................2 2020 Liikenneviheralueiden puhtaanapito ...........................................................................5 2030 Siltojen ja alikulkujen puhtaanapito ............................................................................8 2040 Töhryjen poisto ........................................................................................................ 10 2 2010 Liikennealueiden puhtaanapito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluvat: Irtoroskien kerääminen liikennealueen sidotuilta ja sitomattomilta pinnoilta ja kuljetus kaatopaikalle. Roska-astioiden tarkistaminen ja tyhjennys. Roska-astian tyhjentämisen yhteydessä vaihdetaan myös roskapussi ja kerätään roska-astian läheisyydestä kolmen metrin säteellä maassa olevat irtoroskat sekä puhdistetaan astia tarvittaessa. Sidottujen pintojen harjaus ja pesu pölyttömästi. Harjauksessa käytetään imulakaisukonetta. Erityisalueiden puhtaanapito toteutetaan ohjeissa sovitun mukaisesti. Puhtaanapitotarpeen seuranta. Tehdään muiden ylläpitotehtävien yhteydessä. Ongelmajätteiden ja erittäin suurten esineiden poisto sovitaan erikseen. Puhtaanapitotyö hoidetaan siten, ettei synny häiritsevää pölyämistä. Palvelun tuottajan tulee tuntea alueiden kuormituspisteet ja sopeuttaa palvelu käytön mukaan, seurata roska-astioiden täyttymistä ja neuvotella vastuutahon kanssa muutostarpeista käyttöä vastaavaksi. Työhön liittyviä lakeja ja määräyksiä ovat muun muassa: Laki kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, 547/2005) Jätelaki (646/2011) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Terveydensuojelulaki (763/1994) 3 Tehtävän suoritusaika Katujen pesua tehdään sulan maan aikana. Puhtaanapitotyö pyritään ajoittamaan aikavälille klo 07 - 22. Ihmisen terveydelle vaaraa aiheuttavat roskat (lasi, huumeneulat, linnunraadot yms.) on poistettava kaikilta alueilta välittömästi niiden havaitsemisen jälkeen. Roska-astioiden tyhjennyksen yhteydessä kerätään irtoroskat roska-astian välittömästä läheisyydestä sekä puhdistetaan astia tarvittaessa. Laatuvaatimukset Ajoradat I Ajoradat II Ajoradat III lk, KLV A+ lk, KLV B lk ja A Laatuvaatimus Puhdistuksessa käytettävät nesteet Katujen pesussa käytetään puhdasta vettä. X X X Siisteyden taso Liikennealueiden tulee olla erittäin siistejä ja puhtaita. Roskia ja pintalikaa on erittäin vähän. X Liikennealueiden tulee olla siistejä ja puhtaita. Roskia ja pintalikaa on satunnaisesti. X Liikennealueiden tulee olla vähintään tyydyttävän siistejä ja puhtaita. Roskia ja pintalikaa ei ole häiritsevän paljon. Roska-astioiden tulee olla käytettävissä ja mahdollisimman hajuttomia. X X X X X X X Seuranta Puhtaanapitotarpeen seurannan tulee olla jatkuvaa. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Puhdistuksessa käytettävät nesteet Siisteyden taso Seuranta Todentaminen Työmaapäiväkirja Visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirja 4 Määrämittaus Roska-astioiden kappalemäärä (kpl). Liikennealueiden pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt nesteet ja materiaalit Toimenpideajat Kalusto Työvoima Kaatopaikalle vietyjen roskien määrä Havaitut puutteet puhdistuskierrossa tm. puhtaanapidossa Asukkaiden reklamaatiot Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 5 2020 Liikenneviheralueiden puhtaanapito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluvat: Liikenneviheralueiden kevät-, syys- ja ylläpitosiivous sekä roskien kuljetus kaatopaikalle. Roska-astioiden tarkistaminen ja tyhjennys. Roska-astian tyhjentämisen yhteydessä vaihdetaan myös roskapussi ja kerätään roska-astian läheisyydestä kolmen metrin säteellä maassa olevat irtoroskat sekä puhdistetaan astia tarvittaessa. Erityisalueiden puhtaanapito toteutetaan ohjeissa sovitun mukaisesti. Puhtaanapitotarpeen seuranta. Tehdään muiden ylläpitotehtävien yhteydessä. Kevät-, syys- ja ylläpitosiivouksen ohjeistus on esitetty Kuntaliiton dokumentissa ”Alueurakointi 2003, Yleinen tehtäväluettelo”, kohdassa ”3200 Viheralueiden puhtaanapito”. Ongelmajätteiden ja erittäin suurten esineiden poisto sovitaan erikseen. Palvelun tuottajan tulee tuntea alueiden kuormituspisteet ja sopeuttaa palvelu käytön mukaan, seurata roska-astioiden täyttymistä ja neuvotella vastuutahon kanssa muutostarpeista käyttöä vastaavaksi. Työhön liittyviä lakeja ja määräyksiä ovat muun muassa: Laki kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, 547/2005) Jätelaki (646/2011) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Terveydensuojelulaki (763/1994) 6 Tehtävän suoritusaika Puhtaanapitotyö pyritään ajoittamaan aikavälille klo 07 - 22. Kevätsiivous tehdään keväällä lumen sulamisen jälkeen, kun maa kestää liikkumisen. Syyssiivous tehdään syksyllä ennen maan jäätymistä. Ylläpitosiivousta tehdään sulan maan aikana jaksottaisesti kevät- ja syyssiivouksen välissä. Ihmisen terveydelle vaaraa aiheuttavat roskat (lasi, huumeneulat, linnunraadot yms.) on poistettava kaikilta alueilta välittömästi niiden havaitsemisen jälkeen. Roska-astioiden tyhjennyksen yhteydessä kerätään irtoroskat roska-astian välittömästä läheisyydestä sekä puhdistetaan astia tarvittaessa. Laatuvaatimukset Laatuvaatimus A1 A2 A3 Siisteyden taso Liikenneviheralueiden tulee olla siistejä ja puhtaita. Roskia on satunnaisesti. X Liikenneviheralueiden tulee olla vähintään tyydyttävän siistejä ja puhtaita. Roskia ei ole häiritsevän paljon. X Liikenneviheralueiden tulee olla vähintään välttävän siistejä ja puhtaita. Roskia on jonkin verran, mutta alueet eivät ole häiritsevän epäsiistejä. Roska-astioiden tulee olla käytettävissä ja mahdollisimman hajuttomia. X X X X X X X Seuranta Puhtaanapitotarpeen seurannan tulee olla jatkuvaa. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Siisteyden taso Seuranta Todentaminen Visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirja 7 Määrämittaus Roska-astioiden kappalemäärä (kpl). Liikennealueiden pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt nesteet ja materiaalit Toimenpideajat Kalusto Työvoima Kaatopaikalle vietyjen roskien määrä Havaitut puutteet puhdistuskierrossa tm. puhtaanapidossa Asukkaiden reklamaatiot Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 8 2030 Siltojen ja alikulkujen puhtaanapito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Siltojen ja alikulkujen kevätpuhdistus, johon sisältyvät kaikki pinnat ja rakenteet (ml. pilarit reunapalkkeineen). Siltapaikan ja liikuntasaumalaitteiden sekä alikulkujen syyspuhdistus. Sähköistettyjen rautateiden ylikulkusiltojen puhtaanapitotoimenpiteistä sovitaan erikseen. Ohjeistus siltojen puhtaanapitoon on annettu dokumentissa ”Siltojen hoito (Liikenneviraston ohjeita 29/2014)”, luvuissa ”3.2 Siltojen kevätpuhdistus” ja ”3.3 Siltapaikan siistiminen ja puhtaanapito”. Tehtävän suoritusaika Ensimmäinen pesu silloille, joissa on kumiset liikuntasaumalaitteet, tehdään hiekoitushiekan keruun jälkeen. Muiden siltojen ensimmäinen pesu suoritetaan vuosittain liukkaudentorjuntamateriaalin poiston yhteydessä. Myös alikulkujen puhtaanapito tehdään liukkaudentorjuntamateriaalin poiston yhteydessä. Sillan pintojen ja laitteiden pitäminen puhtaana hiekasta ja irtoaineksesta tehdään jaksottaisesti kevätja syyspuhdistuksen välisenä aikana. Siltapaikan siistiminen, liikuntasaumalaitteiden toinen puhdistus ja alikulkujen siistiminen tehdään tarvittaessa. Risteyssillat, joiden ylittävä tai alittava tie kuuluu I-luokkaan, pestään mahdollisimman vähäliikenteiseen aikaan. 9 Laatuvaatimukset Päällystepinnat ja rakenteet Laatuvaatimus Suolarasitukselle alttiit rakenteet Siltojen ja alikulkujen puhdistus Puhdistuksen jälkeen päällystepinnoilla ja rakenteissa ei saa olla hiekkaa, muuta irtoainesta tai kasvillisuutta. X Rakenteiden tulee olla puhdistuksen jälkeen puhtaita suolasta ja epäpuhtauksista. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Siltojen ja alikulkujen puhdistus Todentaminen Visuaalinen arviointi Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin X 10 2040 Töhryjen poisto Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Graffitien ja muiden töhryjen poisto katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakenteista, varusteista ja kalusteista. Pintojen suojaaminen (tarve sekä kohteet ohjeistetaan erikseen). Töhryjen ja graffitien jatkuva seuranta työaikoina palvelun tuottajan omalla alueella. Päämenetelminä ovat: Lian tai muun epäpuhtauden poisto soveltuvalla puhdistusaineella Töhryn tai graffitin poisto kuumapainepesurilla tms. soveltuvalla välineellä Töhryn tai graffitin poisto päällemaalaamalla Palvelun tuottaja sopii vastuutahon kanssa, milloin päällemaalaus on ainoa vaihtoehto (esimerkiksi joillakin maalatuilla pinnoilla). Luvallisia graffiteja ei saa poistaa. Palvelun tuottajalla tulee olla käytössä lista tällaisista kohteista, jolloin luvallisten graffitien sijainti voidaan tarkistaa ennen töhrynpoistoa. Töhrynpoistosta syntynyt roska tai hiekka tulee poistaa liikennealueilta. Palvelun tuottaja sopii vastuutahon kanssa eri tapauksissa käytettävän suojausmenetelmän. Betonirakenteiden osalta käytetään dokumentin "EN 1504-5, Betonirakenteiden suojaus- ja korjausaineet ja niiden yhdistelmät" mukaisia aineita. Suojattava pinta tulee puhdistaa huolellisesti ennen suojausta. Tehtävän suoritusaika Töhryt ja graffitit poistetaan viikon sisällä tiedon saamisesta. 11 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Rakenteet Varusteet ja kalusteet Töhrynpoistossa ja pintojen suojaamisessa käytettävät aineet Töhrynpoistossa ja pintojen suojaamisessa käytettävien aineiden sekä päällemaalauksessa käytettävien maalien tulee olla standardoituja tuotteita. X X X X X X X X Töhrynpoiston ja pintojen suojauksen työn jälki Töhrynpoistossa pinta on palautettava mahdollisimman lähelle alkuperäisen pinnan ulkonäköä. Päällemaalauksen värin tulee olla vastaava kuin alkuperäinen väri ja kattaa täysin töhryn pinta-ala. Suojatun pinnan tulee olla yhtenäinen ja kattaa koko suojattava pinta-ala. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Töhrynpoistossa ja pintojen suojauksessa käytettävät aineet Töhrynpoiston ja pintojen suojauksen työn jälki Todentaminen C E-merkintä Visuaalinen arviointi, valokuvat ennen ja jälkeen työn toteutuksen (kuvissa kohteen koordinaatit) Määrämittaus Töhryn / pinnan suojauksen pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt töhrynpoistoaineet Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 1 3000 Rakenteiden hoito Sisällysluettelo: 3010 Kiveysten ja laatoitusten hoito ....................................................................................2 3020 Sitomattomien päällysteiden hoito .............................................................................4 3030 Talvi- ja kesäajan pölynsidonta....................................................................................6 3040 Kuivatusrakenteiden hoito ..........................................................................................8 2 3010 Kiveysten ja laatoitusten hoito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Nupu- ja noppakivipäällysteiden saumausmateriaalin lisäys tarpeen vaatiessa. Saumausmateriaalin raekoon ja työmenetelmien osalta noudatetaan julkaisun ”InfraRYL 2010, Osa 1 Väylät ja alueet” ohjeita (kohdat 21431, 21441, 21442, 21443, 21444, 21445). Tehtävän suoritusaika Saumausmateriaalin lisäys tehdään kahden viikon kuluessa havaitusta puutteesta. Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Ajoradat Kevyen liikenteen väylät Jalkakäytävät Materiaalivaatimukset Saumausmateriaalin raekoko on kerrottu ohjeessa ”InfraRYL 2010, osa 1, Väylät ja alueet”, kohdat 21431, 21441, 21442, 21443, 21444 ja 21445. X X X X X X Seuranta Hoito- ja kunnossapitotarpeen seuranta on jatkuvaa. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Kivi- ja betonimateriaali, saumausmateriaali Seuranta Todentaminen C E-merkintä, visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirja 3 Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt materiaalit Materiaalimäärät Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 4 3020 Sitomattomien päällysteiden hoito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Sorapintaisten ja kivituhkapintaisten väylien hoito, johon sisältyy kulutuskerroksen höyläys tai lanaus. Hoitoon kuuluu myös sellaisten reikien paikkaus, jotka pystytään hoitamaan lanaamalla. Rikkakasvien poisto. Hoito- ja kunnossapitotarpeen seuranta. Työohjeita on annettu Kuntaliiton ohjeessa ”Alueurakointi 2003, Yleinen tehtäväluettelo”. Tehtävän suoritusaika Työhön lähdetään, kun sora- tai kivituhkapinnassa on käyttöä haittaavia vaurioita (reiät, muodonmuutokset yms.). Liikenteelle vaaraa aiheuttavat /ihmisten turvallisuutta vaarantavat vauriot tulee korjata tai estää liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisesta. Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Ajoradat Kevyen liikenteen väylät Puistokäytävät X X X X X X X X Tasaisuus Veden valumista estäviä reunavalleja ei saa jäädä. Höylätyn tai lanatun pinnan on oltava tasainen. Sivukaltevuus Sorateiden sivukaltevuuden tulee olla riittävä (suorilla osuuksilla 5 %). Sivukaltevuus saa poiketa tavoitearvosta 0,5 %. Kivituhkapintaisten puistokäytävien sivukaltevuuden tulee olla riittävä veden virtauksen vuoksi. X Seuranta Hoito- ja kunnossapitotarpeen seuranta on jatkuvaa. X X X 5 Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Tasaisuus Sivukaltevuus Seuranta Todentaminen Visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi, tarpeen mukaan mittaus kaltevuusmittarilla Työmaapäiväkirja Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 6 3030 Talvi- ja kesäajan pölynsidonta Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Tehtävään kuuluu seurata säätilan muutoksia ja varautua ennakolta niistä aiheutuviin hiukkaspitoisuuksien nousuihin kastelemalla väylien pintoja. Työ tapahtuu jatkuvana prosessina, joka sisältää seurantaa ja seurannan tulosten perusteella tehtyjä kastelutoimenpiteitä. Hiekoitusmateriaalin pölynsidonta (kastelu tai suolaliuos) pitkien pakkasjaksojen aikana tai keväällä, jolloin hiekoitushiekkaa ei ole vielä voitu poistaa. Tarvittaessa pölynsidontaa tehdään myös hiekanpoiston yhteydessä. Kesäajan pölynsidonta (kastelu) sidotuilla ja sitomattomilla päällysteillä. Pölynsidontaan käytettävien materiaalien hankkiminen urakka-asiakirjoissa määritetyn mukaisena. Työ uusitaan, mikäli ajoradat kuivuvat ja pölyn sidontakyky on vähentynyt. Kesäajan pölynsidontaa tehdään pääasiassa I-luokan kaduilla sekä linja-autoreiteillä. Tehtävän suoritusaika Työhön lähdetään, kun ilman pölypitoisuus ylittää raja-arvot tai tilaaja edellyttää pölynsidontaa. 7 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Ajoradat Kevyen liikenteen väylät Jalkakäytävät Pölynsidontamateriaalit Pölynsidonnassa käytettyjen materiaalien tulee olla tilaajan hyväksymiä. Materiaalit eivät saa olla ympäristöä tai terveellisyyttä haittaavia, eivätkä saa aiheuttaa haittaa kiinteistöjen puhtaanapidolle. X X Työn jälki Väylän pinnan tulee olla pölynsidonnan jälkeen pölyämätön. Talviaikana tehty kastelu ei saa aiheuttaa liukkautta kaduilla. X X Seuranta Seurannan tulee olla jatkuvaa. X Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Pölynsidontamateriaalit Työn jälki Seuranta Todentaminen Työmaapäiväkirja Visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirja Ilmanlaadun seurannan mittauspisteiden raportit Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt materiaalit Materiaalimäärät Materiaalikoostumus Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 8 3040 Kuivatusrakenteiden hoito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Rumpujen sulatus ja liettymien poisto (ml. liettymien poisto välpistä). Avo-ojien tukkeumien ja liettymien poisto sekä ylimääräisten maamassojen kuormaus tilaajan osoittamaan paikkaan. Hulevesikaivojen sakkapesien tyhjennys ja roskien poisto sekä kaivojen kansien paikalleen asentaminen. Tyhjennyksen yhteydessä puhdistetaan myös kaivon kansiston kehyksen ura ja kannen ritilä. Kaivojen tyhjennys tehdään yleensä yhtäjaksoisesti alueellisena työnä. Hulevesikourujen tukkeumien poisto. Salaojien ja salaojakaivojen tukkeumien poisto. Kuivatusrakenteiden tilanteen seuranta. Rummut ovat vapaalta aukoltaan <2 m levyisiä putkirakenteita, joiden materiaalit ovat joko betonia, terästä tai muovia. Työohjeita on esitetty dokumenteissa ”Kuntaliitto: Alueurakointi 2003, Yleinen tehtäväluettelo” (kohta 5400) ja ”InfraRYL 2010, osa 1 Väylät ja alueet”, kohta ”14330 Avo-ojat ja uomat”. Tehtävän suoritusaika Avo-ojan kaivu tai rummun, sadevesikourun tai salaojan puhdistus suoritetaan, kun rakenne on siinä määrin liettynyt tai tukkeutunut, että veden virtaus estyy, syntyy padotusta ja kuivatus ei toimi. Hulevesikaivojen tyhjennys tehdään yleensä keväisin hiekoitushiekan poiston jälkeen, ja muulloin hulevesikaivon lietepesän täytyttyä. 9 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Rummut Ojat Sv-kaivot Sv-kourut Salaojat Mitat Ojan pohjan leveyden tulee olla alkuperäisen leveyden mukainen ja vähintään 0,3 m. X Kaltevuus Ojan pituuskaltevuuden tulee olla aiemman kaltevuuden mukainen ja vähintään 0,3 %. Kaltevuus vaihtuu tasaisesti, eikä lätäköitymistä esiinny. X X Työn jälki Tukkeumat ja muut muodonmuutokset on poistettu kuivatusrakenteesta. Kuivatusrakenne toimii suunnitellulla tavalla ja pystyy johtamaan kuivatusvedet niiden purkupaikkaan. Kaivojen sakkapesät sekä kansiston kehyksen ura ja kannen ritilä ovat työn jälkeen puhtaita. X X X X X X X X X X X X X Seuranta Kuivatusrakenteiden hoito- ja kunnossapitotarpeen seuranta on jatkuvaa. X X X Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Mitat Kaltevuus Työn jälki Todentaminen Visuaalinen arviointi, mittaus käsimitalla Kaltevuusmittari Visuaalinen arviointi Seuranta Työmaapäiväkirja Määrämittaus Sulatettujen/puhdistettujen rumpujen pituus (m) Kaivetun ojan pituus (m) ja massojen todellinen tilavuus (m3 itd) Puhdistettujen kaivojen kappalemäärä (kpl) Puhdistettujen hulevesikourujen pituus (m) Puhdistettujen salaojien pituus (m) Puhdistettujen salaojakaivojen kappalemäärä (kpl) 10 Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Ojien kaivun maamassojen määrä Muiden kuivatusrakenteiden sulatuksen/puhdistuksen pituus Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 1 3500 Rakenteiden kunnossapito Sisällysluettelo: 3510 Sidottujen päällysteiden paikkaus ...............................................................................2 3520 Kiveysten ja laatoitusten kunnossapito........................................................................5 3530 Tiemerkintöjen kunnossapito......................................................................................8 3540 Sitomattomien päällysteiden kunnossapito ............................................................... 11 3550 Reunatukien kunnossapito........................................................................................ 14 2 3510 Sidottujen päällysteiden paikkaus Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluvat: Pienet asfalttipaikkaukset ja soratien pintausten paikkaukset (yhtenäinen paikkauskohde <100 m2 ). Paikkaustarve voi johtua erilaisista päällystevaurioista, roudan aiheuttamista heitoista tai kaivantojen auenneista päällystesaumoista. Pienet asfalttipäällysteiden urapaikkaukset (yhtenäinen urapaikkauskohde <500 m 2 ). Sirotepaikkaus soveltuu asfalttipäällysteen paikkausmenetelmäksi silloin, kun päällysteen pinnassa on lajittumia, avoimuutta tai vähäisessä määrin verkkohalkeamia. Soratien pintaukset jyrätään tarkoitukseen sopivalla jyrällä. Ajoradoilla reiät voidaan paikata tilapäisesti käyttämällä kylmämassaa. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylillä voidaan käyttää tilapäisenä ratkaisuna halkeamien juottamista. Soveltuvat työmenetelmät on kuvattu Kuntaliiton ohjeessa ”Alueurakointi 2003, Yleinen tehtäväluettelo” ja Liikenneviraston ohjeessa ”Päällysteiden paikkaus (TIEH 2200009-02)”. Tehtävän suoritusaika Työhön lähdetään, kun päällysteessä on liikennettä haittaavia vaurioita (reiät, halkeamat, purkaumat yms.). Liikenteelle vaaraa aiheuttavat /ihmisten turvallisuutta vaarantavat päällystevauriot tulee korjata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisesta. I-, A+ - ja A-luokissa päällystevauriot tulee korjata 3 vrk kuluessa vaurion havaitsemisesta. II - ja Bluokissa päällystevauriot tulee korjata viikon sisällä niiden havaitsemisesta. III -luokassa päällystevauriot korjataan kahden viikon kuluessa niiden havaitsemisesta. Pintausten irrallinen kiviaines poistetaan harjaamalla tieltä viimeistään viikon kuluttua levityksestä. Tilapäiset paikat korvataan pysyvillä päällystepaikoilla seuraavan kesäkauden aikana. 3 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Kevyen liikenteen väylät Jalkakäytävät X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Ajoradat Materiaalivaatimukset Asfalttipaikkausten raaka-aineiden ja massojen tulee täyttää Asfalttinormien 2011 vaatimukset. Valmiin sirotepaikan materiaalin ja massojen tulee täyttää julkaisun ”InfraRYL 2010, Osa 1 Väylät ja alueet” kohdan ”21421 Sirotepintaus (SIP)” vaatimukset. Valmiin soratien pintauksen paikan materiaalin tulee täyttää julkaisun ”InfraRYL 2010, Osa 1 Väylät ja alueet” kohdan ”21422 Soratien pintaus (SOP)” vaatimukset. Tasaisuus Paikkaustyön jälkeen kadun, tien tai jalankulun ja pyöräilyn väylän pinnan on oltava tasainen. Kaivojen kansien tulee olla mahdollisimman samalla tasolla kuin uusittu päällyste. Paikatun kohdan reuna saa poiketa korkeintaan 3 mm aiemmin tehdyn pinnan tasosta. Paikatun kohdan tasaisuus saa poiketa korkeintaan 10 mm oikolaudasta mitattuna. Kaltevuus Pinnan kaltevuuden ja kaatojen kaivoihin tulee olla riittävät. Kaltevuustavoitteena on väylän olemassa oleva kaltevuus. Seuranta Paikkaustarpeen seurannan tulee olla jatkuvaa. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Materiaalivaatimukset - Tasaisuus Kaltevuus - Seuranta - Todentaminen Asfaltin ja sirotepintauksen C E-merkintä Soratien pintauksen osalta työmaapäiväkirja Tasaisuus mitataan 3 metrin oikolaudalla. Mittaus tehdään Päällystealan neuvottelukunnan ohjeen "PANK 5102, Päällysteen tasaisuus, oikolauta" mukaisesti. Jos paikkaus koskee laajempaa asfalttipinta-alaa, tehdään mittaus valituilta kohteilta 10 m välein. Kansistojen korkeusasema tarkistetaan määritellyistä kohteista. Oikolaudan tasosta mitataan suurin poikkeama. Pienten paikkausten osalta visuaalinen arviointi Laajempien paikkojen kaltevuus mitataan kaltevuusmittarilla tm. soveltuvalla laitteella. Työmaapäiväkirja 4 Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt materiaalit Materiaalimäärät Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 5 3520 Kiveysten ja laatoitusten kunnossapito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Kivi- ja betonikiveysten tai –laatoitusten pienet paikkaukset uudella (vastaavalla) materiaalilla. Työmenetelmien osalta noudatetaan julkaisun ”InfraRYL 2010, Osa 1 Väylät ja alueet” ohjeita (kohdat 21431, 21441, 21442, 21443, 21444, 21445). Tehtävän suoritusaika Työhön lähdetään, kun kivi- tai laattapinnassa on käyttöä haittaavia vaurioita (halkeamat, materiaalipuutteet yms.). Liikenteelle vaaraa aiheuttavat /ihmisten turvallisuutta vaarantavat vauriot tulee korjata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisesta. I-, A+ - ja A-luokissa vauriot tulee korjata 3 vrk kuluessa vaurion havaitsemisesta. II- ja B-luokissa vauriot tulee korjata viikon sisällä niiden havaitsemisesta. III-luokassa päällystevauriot korjataan kahden viikon kuluessa havaitsemisesta. 6 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Ajoradat Kevyen liikenteen väylät X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Jalkakäytävät Materiaalivaatimukset Betonikivien ja –laattojen materiaalien kelpoisuusvaatimukset on kerrottu ohjeessa ”InfraRYL 2010, osa 1, Väylät ja alueet”, kohta ”21431 Betonikivi- ja laattapäällysteet”. Luonnonkivikivipintojen materiaalien kelpoisuusvaatimukset on kerrottu ohjeessa ”InfraRYL 2010, osa 1, Väylät ja alueet”, kohdat ”21441 Luonnonkivilaatoitukset”, ”21442 Noppakiveykset”, ”21443 Nupukiveykset”, ”21444 Kenttäkiveykset” ja ”21445 Liuskekiveykset”. Tasaisuus Kunnostustyön jälkeen kivi- tai laattapinnan on oltava tasainen. Kaivojen kansien tulee olla mahdollisimman samalla tasolla kuin uusittu päällyste. Kunnostetun kohdan reuna saa poiketa korkeintaan 3 mm aiemmin tehdyn pinnan tasosta. Kunnostetun kohdan tasaisuus saa poiketa korkeintaan 10 mm oikolaudasta mitattuna. Kaltevuus Kunnostetun kohdan kaltevuuspoikkeama saa olla enintään 1 %-yksikköä suunnitelmaasiakirjoissa esitetystä). Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Kivi- ja betonimateriaali - Tasaisuus - Kaltevuus Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). - Todentaminen C E-merkintä Tasaisuus mitataan 3 m oikolaudalla. Mittaus tehdään Päällystealan neuvottelukunnan ohjeen "PANK -5102, Päällysteen tasaisuus, oikolauta" mukaisesti. Jos paikkaus koskee laajempaa asfalttipinta-alaa, tehdään mittaus valituilta kohteilta 10 m välein. Kansistojen korkeusasema tarkistetaan määritellyistä kohteista. Oikolaudan tasosta mitataan suurin poikkeama. Pienten kunnostusten osalta visuaalinen arviointi. Laajempien kunnostusten kaltevuus mitataan kaltevuusmittarilla tm. soveltuvalla laitteella. 7 Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt materiaalit Materiaalimäärät Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 8 3530 Tiemerkintöjen kunnossapito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Massalla tai maalilla tehtyjen linjamerkintöjen ja pienmerkintöjen kunnostaminen. Kunnostaminen suoritetaan vastaavalla materiaalilla, kuin millä alkuperäinen merkintä on tehty. Merkintöjen korjaus tehdään sijainniltaan vanhojen merkintöjen mukaan, elleivät ne selkeästi (ennen työn suorittamista sovittava) poikkea oikeasta paikasta. Tällöin vanha merkintä tulee poistaa. Linjamerkinnät ja pienmerkinnät tehdään ohjeiden ”InfraRYL 2010, osa, Järjestelmät ja täydentävät osat”, kohdan ”32630 Tiemerkinnät” ja ”Liikennevirasto: Tiemerkinnät, 2004 (TIEH 2000005-04)” mukaisesti. Tehtävän suoritusaika Suojatiemerkinnän havaittavuus on turvattava. Suojatiemerkinnät on kunnostettava vuosittain 31.7. mennessä (ennen koulujen alkamista). Muiden merkintöjen kunnostaminen tulee suorittaa vuosittain 31.8. mennessä. 9 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Ajoradat Kevyen liikenteen väylät Materiaalivaatimukset Tiemerkinnöissä käytettyjen materiaalien tulee täyttää ohjeessa "InfraRYL 2010, osa 2: Järjestelmät ja täydentävät osat", kohta ”32630 Tiemerkinnät” mainitut vaatimukset. X X X X X X Merkintä ei saa haitata väylän käyttöä. X X Tiemerkinnän väri ei saa olla virheellinen. X X Merkinnän tulee olla kestävä, eikä se saa irrota päällysteestä. X X Työn jälki Tiemerkintöjen tulee täyttää Suomen liikenneasetuksen ja liikenneministeriön liikenteen ohjauslaitteita koskevan päätöksen mukaiset vaatimukset. Tiemerkintöjen korjaus tulee tehdä siten, ettei niistä tule harhaanjohtavia. Laatuvaatimus Ajoradat Kevyen liikenteen väylät Merkinnän mitat Maalausten sijaintipoikkeama suunnitellusta/olevasta saa olla poikkisuunnassa enintään 50 mm ja pituussuunnassa enintään 100 mm. X X Merkinnän leveyden ja muiden mittojen tulee olla ohjeiden mukaisia. X X Valmiin tiemerkinnän tulee olla oikean suuntainen, eikä siinä saa olla mutkia tai aaltoilua (heitto max. ± 10 cm). X X X X Seuranta Kunnossapitotarpeen seuranta on jatkuvaa. 10 Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Tiemerkintämateriaali Työn jälki Mitat Seuranta Todentaminen C E-merkintä Visuaalinen arviointi Merkinnän mitat mitataan käsimitalla. Työmaapäiväkirja Tarpeen mukaan voidaan tehdä luminanssin, värin, paluuheijastuvuuden ja kitkan tarkempia mittauksia seuraavilla menetelmillä: Luminanssi ja väri mitataan standardin SFS-EN 1436 mukaisesti. Värin osalta mittaus kohdistetaan niille kohteille, joilla värin epäillään olevan väärä. Paluuheijastuvuus mitataan joko ajoneuvoon kiinnitetyllä mittauslaitteella jatkuvana mittauksena tai pistemäisenä mittauksena käsimittarilla. Mittalaite standardin SFS-EN 1436 mukainen. Kitkamittaukset tehdään kohteista SFS-EN 1436 mukaan tai muulla vastaavat tulokset antavalla tavalla. Määrämittaus Pinta-ala (m2 ): Linjamerkinnät Suojatiet, pyörätien jatkeet, sulkualueet ja pysäytysviivat Määrä (kpl): Muut pienmerkinnät Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt materiaalit Materiaalimäärät Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 11 3540 Sitomattomien päällysteiden kunnossapito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Sorapintaisten väylien kunnossapito, johon sisältyvät murskeen ja sidemaan lisääminen väylän kulutuskerrokseen (sorastus). Kunnossapitoon kuuluu rankkasateen tms. vaikutuksesta syntyneiden syvempien reikien ja urien paikkaus, kulutuskerrosmateriaalin levitys ja kulutuskerroksen muotoilu sekä avustavat työt, kuten reunapalteen poisto. Kivituhkapintaisten väylien kunnossapito, johon sisältyy aineksen lisääminen kulutuskerrokseen. Pinnan kunnossapitoon kuuluu rankkasateen tms. vaikutuksesta syntyneiden syvempien reikien paikkaus. Kivituhkaa lisätään, jos pintaa ei saada kuntoon lanaamalla. Työohjeita on annettu Liikenneviraston ohjeessa "Sorateiden kunnossapito (ISBN 978-952-255-399-7)" sekä Kuntaliiton ohjeessa ”Alueurakointi 2003, Yleinen tehtäväluettelo”. Tehtävän suoritusaika Työhön lähdetään, kun sora- tai kivituhkapinnassa on käyttöä haittaavia vaurioita (reiät, muodonmuutokset yms.). Liikenteelle vaaraa aiheuttavat /ihmisten turvallisuutta vaarantavat vauriot tulee korjata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisesta. 12 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Ajoradat Kevyen liikenteen väylät X X Puistokäytävät Materiaalivaatimukset Sorateiden kiviaineksen tulee olla ohjeiden mukaista. Kulutuskerrosmateriaalin rakeisuus- ja laatuvaatimukset on esitetty Liikenneviraston ohjeessa "Sorateiden kunnossapito (978-952-255-399-7)" luku 2.3.4. Kulutuskerrokseen lisättävän materiaalin on oltava murskattua. Kivituhkamateriaalin tulee olla ohjeiden mukaista. Kulutuskerrosmateriaalin rakeisuus- ja laatuvaatimukset on esitetty ohjeessa InfraRYL 2010, osa 1, Väylät ja alueet”, kohta ”21450 Sitomattomat kulutuskerrokset”. X Tasaisuus Veden valumista estäviä reunavalleja ei saa jäädä. Sorastetun pinnan tai kunnostetun kivituhkapinnan on oltava tasainen. X X X X X X X X X X X Kerrospaksuus Välittömästi sorastuksen tai kivituhkamateriaalin lisäyksen jälkeen kulutuskerrospaksuuden tulee olla vähintään 40 mm. Sivukaltevuus Sorateiden sivukaltevuuden tulee olla riittävä (suorilla osuuksilla 5 %). Sivukaltevuus saa poiketa tavoitearvosta 0,5 %. Kivituhkapintaisten puistokäytävien sivukaltevuuden tulee olla riittävä veden virtauksen vuoksi. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Materiaalivaatimukset Tasaisuus Kerrospaksuus Sivukaltevuus Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Todentaminen C E-merkintä Visuaalinen arviointi Mittaus käsimitalla Visuaalinen arviointi, tarpeen mukaan mittaus kaltevuusmittarilla X 13 Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt materiaalit Materiaalimäärät Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin 14 3550 Reunatukien kunnossapito Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Mattila, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Tehtävään kuuluu: Reunatukien materiaalipuutteiden korjaaminen ja reunatuen oikaisu, tai muuttaminen muulla tavoin oikeaan asentoon. Materiaalipuutteiden osalta reunatuet korjataan joko alkuperäisen mukaisiksi tai erillisten ohjeiden mukaan. Työohjeita on julkaisussa ”InfraRYL 2006 Osa 1 Väylät ja alueet” (kohdat 22110, 22111, 221121. 221122, 221123). Lisäksi suojatien reunatukien esteettömyyden osalta noudatetaan ohjetta "SuRaKuohjekortti 01: Suoja-tien reunatuki, 6.2.2008" ja suojatien keskikorokkeen osalta ohjetta " SuRaKuohjekortti 16: Suojatien keskikoroke, 6.2.2008". Tehtävän suoritusaika Työhön lähdetään, kun reunatuessa on väylän käyttöä haittaavia vaurioita. Liikenteelle vaaraa aiheuttavat /ihmisten turvallisuutta vaarantavat rikkoontuneet ja irronneet reunakivet tulee korjata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisesta. Käyttöä lievästi haittaavat vauriot tulee korjata kahden viikon kuluessa havaitsemisesta. Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Materiaalivaatimukset Reunatukimateriaalien kelpoisuus osoitetaan C E-merkinnällä. Valettavan reunatuen betonin valmistukseen käytettävän sementin tulee olla C E-merkittyä ja täyttää sementtistandardin SFS-EN 197-1 vaatimukset. Valettavan reunatuen lujuuden tulee olla K45 ja rasitusluokka valitaan paikan mukaan, kuitenkin siten että rasitusluokka on yleisesti XF2. Betoninen reunatuki X Luonnonkivinen reunatuki Betoninen valettu reunatuki X Muut materiaalit X X 15 Betoninen reunatuki Laatuvaatimus Materiaalivaatimukset Luonnonkivestä valmistettujen reunatukien tulee kestää ilmastolliset rasitukset, kadun hoidossa käytettävien aineiden (lähinnä suolan) vaikutukset ja kestää myös liikenteestä ja kadunhoidosta aiheutuvat rasitukset (lumenauraus) sekä raskaiden ajoneuvojen törmäykset. Reunatukimateriaali on vastaava kuin aiemmin käytetty tai erillisten ohjeiden mukainen. Mitat Reunatukilinjassa sallitaan vaakasuunnassa enintään 50 mm:n ja pystysuunnassa enintään 20 mm:n poikkeama. Madalletun reunatuen asennuksessa sallitaan korkeusasemassa enintään 10 mm:n poikkeama korkeusasemasta alaspäin. Luonnonkivinen reunatuki Betoninen valettu reunatuki Muut materiaalit X X X X X X X X X X X X X X X Seuranta Kunnossapitotarpeen seuranta on jatkuvaa. Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Materiaalivaatimukset Mitat Seuranta - Todentaminen C E-merkintä Visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirja Määrämittaus Reunatuen pituus (m). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Käytetyt reunatukimateriaali Materiaalimäärät Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden tulokset kirjattuna sekä dokumentointi valokuvin X 1 6000 Viheralueiden hoito Sisällysluettelo: 6010 Niitto ja vesakonraivaus, liikenneviheralueet................................................................... 2 6020 Kasvillisuuden hoito, liikenneviheralueet......................................................................... 4 2 6010 Niitto ja vesakonraivaus, liikenneviheralueet Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Rissanen, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Työhön sisältyy: Määritettyjen liikenneviheralueiden kasvillisuuden niittäminen tai murskaaminen (vesakon raivaus) Puurunkoisen raivausjätteen kerääminen ja poistaminen kohteesta Liikennealueilla kasvavien rikkaruohojen yms. poistaminen (katukiveyksen reunat, liikenteenjakajat yms.) Kaiteiden alustojen, liikennemerkkien ja katuvalaistuksen tolppien ympärystöjen viimeistely Liikennemerkkien yms. opasteiden luettavuutta haittaavan kasvillisuuden poisto Katuluiskien kasvillisuuden niitto ulotetaan mahdollisuuksien mukaan kadun vastaluiskan reunaan saakka kunnossa- ja puhtaanapitolaissa esitettyjen velvoitteiden mukaisesti. Puistokäytävien kasvillisuus niitetään vähintään 2 metrin leveydeltä. Tehtävän suoritusaika Liikenneviheralueiden niitto suoritetaan kaksi kertaa kasvukaudessa. Ensimmäinen niitto suoritetaan 15.6.–15.7. ja toinen niitto 15.8.–15.9. välisinä aikoina. Kaiteiden alustat ja liikennemerkkitolppien juuret yms. esteiden vierustat viimeistellään kerran kasvukaudessa ensimmäisen niittokerran yhteydessä. Työhön liittyviä lakeja ja ohjeita ovat mm.: Laki kunnossa- ja puhtaanapidosta (547/2005) Viheralueiden hoito VHT ’14, Hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliitto Ry 3 Laatuvaatimukset Laatuvaatimus Työn jälki Kasvillisuuden niittotyö on viimeistelty kaiteiden alustojen yms. esteiden ympäriltä. Kasvuston korkeus on välittömästi työn suorittamisen jälkeen korkeintaan 12 cm. Kasvuston korkeus on välittömästi työn suorittamisen jälkeen korkeintaan 25 cm. liikenneviheralueiden kasvillisuus ei muodosta näkemäesteitä. Liikennealueiden pinnoilla ja reunoilla kasvavat rikkaruohot ja puun taimet (korkeus > 10 cm) on poistettu. Kasvillisuus ei haittaa liikennemerkkien ja opasteiden luettavuutta. Kasvillisuuden niitosta tai raivauksesta syntynyt puuvartinen kasvillisuusjäte on poistettu kohteelta. Alueen varusteita, rakenteita tai rakennuksia ei vahingoiteta. Liikenneviheralueiden kasvillisuus ei muodosta estettä katurakenteen kuivatukselle. A2 A3 X X X X X X X X X X X X X X X X Laatuvaatimusten todentaminen Laatuvaatimus Työn jälki Todentaminen Visuaalinen arviointi Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Toimenpideajat Kalusto Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden dokumentointi valokuvin 4 6020 Kasvillisuuden hoito, Liikenneviheralueet Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Rissanen, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Työhön sisältyy: Määritettyjen liikenneviheralueiden nurmikoiden hoito Nurmikkoalueilla olevien roskien poistaminen ennen nurmikon leikkuuta Nurmikoiden leikkaus Nurmikoiden leikkuujätteen poistaminen liikennealueiden pinnoilta Puiden tyvialueiden ym. esteiden ja rakenteiden ympärystöjen viimeistely Paakkuuntuneen leikkuujätteen poistaminen Määritettyjen liikenneviheralueiden puiden hoito Puiden kasvukunnon silmämääräinen seuranta ja raportointi Hoitoleikkaukset Suojauksen ja tuentojen kunnon tarkastaminen Kasvualustapinnan hoito Määritettyjen liikenneviheralueiden pensaiden ja köynnösten hoito Pensaiden ja köynnösten kasvukunnon silmämääräinen seuranta ja raportointi Eloperäisen jätteen poistaminen kasvualustalta sekä kuolleiden oksien poisto (kevätkunnostus) Hoitoleikkaukset Muotoonleikkaukset Rajaukset Rikkakasvien torjunta ja poisto Puiden suojausten ja tuentojen kunto tarkastetaan muun hoitotyön yhteydessä. Puuta hankaavat tai muuten puuta vaurioittavat rakenteet tai rakenteeltaan heikot suojaukset ja tuennat raportoidaan välittömästi. Työhön liittyviä lakeja ja ohjeita ovat mm.: Laki kunnossa- ja puhtaanapidosta (547/2005) Viheralueiden hoito VHT ’14, Hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliitto Ry 5 Tehtävän suoritusaika Kasvillisuuden hoitotoimenpiteiden suoritusajankohta suunnitellaan niin, että hoidolle asetetut laatuvaatimukset täyttyvät. Lintujen pesimistä haittaavia tai häiritseviä toimenpiteitä tulee välttää 15.4. – 30.6. välisenä aikana. Puiden hoitoleikkaukset suoritetaan julkaisun VHT ’14 mukaisin lajikohtaisin menetelmin ja vaatimuksin. Puiden hoitoleikkauksia ei suoriteta puiden silmujen turpoamisen tai talveentumisen aikana. Pensaiden ja köynnösten kevätkunnostus tulee suorittaa viimeistään 15.5. mennessä. Pensaiden ja köynnösten hoito- ja muotoonleikkaukset suoritetaan kasvilajikohtaisesti. Lajikohtaisina leikkuuaikoina käytetään Viherympäristöliitto Ry:n julkaisun ”Viheralueiden hoito, VHT’14” mukaisia leikkuuaikasuosituksia. Laatuvaatimukset Nurmikoiden hoito Laatuvaatimus Nurmikon pituus Nurmikoiden leikkuutyö tulee suorittaa niin, että nurmikon korkeudelle annetut rajat täyttyvät koko kasvukauden ajan: A2, nurmikon pituus 4-12 cm Nurmikoiden leikkuutyö tulee suorittaa niin, että nurmikon korkeudelle annetut rajat täyttyvät koko kasvukauden ajan: A3, nurmikon pituus 4-25 cm Nurmikon yleiskunto Nurmikkoalue on elinvoimainen, yhtenäinen, aukoton ja viimeistelty. A2 A3 X X X Nurmikkoalue on viimeistelty. X Työn jälki Paakkuuntunut leikkuujäte sekä roskat on poistettu. X Leikkuujäte ei saa haitata alueen käyttöä tai rumentaa alueen yleisilmettä. Puiden tyvialueet ym. esteiden reunustat on siistitty. X X Puiden tyvialueet ym. esteiden reunustat siistitään kerran kasvukaudessa. Nurmikoiden leikkuujäte on poistettu liikennealueiden pinnoilta. X X X 6 Puiden hoito Laatuvaatimus Puiden yleisvaikutelma Puut on hoidettu niiden ikään, kasvupaikkaan ja lajiin nähden soveltuvalla tavalla ja niiden ulkoasu on viimeistelty. Puiden kasvukunnon seuranta Puiden kuntoa seurataan jatkuvasti muiden hoitotöiden yhteydessä. Kunnoltaan huonot tai kaatumisvaarassa olevat puut raportoidaan välittömästi. Puiden hoitoleikkaukset Puiden runko-, tyvi- ja juuriversot poistettaan vuosittain ennen talvikautta puuta muuten vaurioittamatta. A2 A3 X X X X X Puiden runko-, tyvi- ja juuriversot poistettaan kahden vuoden välein puuta muuten vaurioittamatta. Poisto suoritetaan ennen kasvukauden loppua. X Leikkuupinnat ovat viimeisteltyjä. X X Puiden oksat eivät muodosta näkemäesteitä liikenteelle tai heikennä liikennemerkkien luettavuutta tai liikenneturvallisuutta. X X Puiden oksat eivät aiheuta haittaa liikenteelle tai rajoita liikennealueen vapaata kulkukorkeutta. Vapaan kulkukorkeuden vaatimukset ovat voimassa koko väyläalueen lisäksi 0,7 m päähän päällysteen reunasta. Vapaan kulkukorkeuden vaatimukset ovat: Ajoradat 4,8 m Kevyen liikenteen väylä 3 m X X X X X X Kasvualustapinnan hoito Puiden kasvualustat ovat siistejä, eikä korkeudeltaan yli 20 cm rikkaruohoja tai puun taimia esiinny. Suojausten ja tuentojen tarkastaminen Puiden suojausten ja tuentojen kunto tarkastetaan muun hoitotyön yhteydessä. Puuta hankaavat tai muuten puuta vaurioittavat rakenteet tai rakenteeltaan heikot suojaukset ja tuennat raportoidaan välittömästi. 7 Pensaiden ja köynnösten hoito Laatuvaatimus A2 A3 X X X X X X Näkemiä vaarantavat tai heikentävät kasvinosat on poistettu. Kulkemista vaikeuttavat, kulkuväylille levittäytyvät osat on poistettu. X X Hoitoleikkuussa syntyvä jäte on poistettu. X X Pensaiden ja köynnösten yleisvaikutelma Pensaat ja köynnökset on hoidettu niiden ikään, kasvupaikkaan ja lajiin nähden soveltuvalla tavalla ja niiden ulkoasu on siisti. Kasvukunnon seuranta Pensaiden ja köynnösten kuntoa seurataan jatkuvasti muiden hoitotöiden yhteydessä. Kunnoltaan huonot tai muita kunnostustoimenpiteitä tarvitsevat pensaat ja köynnökset raportoidaan tilaajalle vuosittain. Hoitoleikkaukset Villiversot, katkenneet ja sairaat versot ja kasvukauden aikana uloskasvaneet versot on poistettu. Kasvualustapinnan hoito Kasvualustojen rajaukset ovat aina viimeistellyt. X Kasvualustat rajataan joka toinen vuosi. Kasvualustoilla ei kasva rikkaruohoja tai puun taimia. X X Laatuvaatimusten todentaminen Nurmikoiden hoito Laatuvaatimus Nurmikon yleiskunto Työn jälki Todentaminen Visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi Puiden hoito Laatuvaatimus Puiden yleisvaikutelma Puiden hoitoleikkaukset Kasvualustan hoito Suojausten ja tuentojen tarkistaminen Todentaminen Visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi Pensaiden ja köynnösten hoito Laatuvaatimus Pensaiden ja köynnösten yleisvaikutelma Kasvukunnon seuranta Hoitoleikkaukset Kasvualustapinnan hoito Todentaminen Visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirja, visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirja, visuaalinen arviointi Työmaapäiväkirja, visuaalinen arviointi X 8 Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Tarpeen vaatiessa lajikohtaisesti tarkennettuna (pensaat ja puut). Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet lajikohtaisesti tarkennettuna Toimenpideajat Laatuvaatimusten täyttyminen Mahdolliset tarvittavat lisätoimenpiteet (kasvillisuuden kunnossapidon tarve) Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden dokumentointi valokuvin 1 6500 Viheralueiden kunnossapito Sisällysluettelo: 6510 Kasvillisuuden kunnossapito, liikenneviheralueet ............................................................ 2 2 6510 Kasvillisuuden kunnossapito, liikenneviheralueet Tehtäväkortin päivitykset: Alkuperäinen 30.3.2015 Rissanen, Ramboll Päivitys Tehtävän kuvaus Työhön sisältyy: Nurmialueiden paikkaustarpeen inventointi keväisin Nurmialueiden paikkaus tai kunnostaminen joko siirtonurmella tai kylvämällä Paikattujen nurmialueiden jälkihoito kohdekohtaisen suunnitelman mukaan Kukkakasvien sekä pensaiden ja köynnösten istutus, poisto ja uusiminen A2 -alueiden, joiden käyttö on runsasta, nurmet paikataan pääasiassa siirtonurmea käyttäen. A3alueiden nurmikot paikataan pääasiassa kylvämällä. Kukkakasvien sekä pensaiden ja köynnösten istutus, poisto ja uusiminen suoritetaan kohdekohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Tehtävän suoritusaika Hoitoluokan A2 nurmialueiden paikkaustarpeet inventoidaan keväisin 15.5. mennessä. Hoitoluokan A3 nurmialueiden paikkaustarvetta seurataan muun hoitotyön ohessa. Hoitoluokan A2 nurmialueiden aukot, rikkoutuneet ja painuneet kohdat paikataan heti vaurion havaitsemisen jälkeen. Hoitoluokan A3 nurmialueet paikataan vain, jos vaurioituneet kohdat haittaavat alueen käyttöä tai rumentavat alueen yleisilmettä. 3 Laatuvaatimukset Nurmialueiden paikkaus ja kunnostaminen Laatuvaatimus A2 A3 Työn jälki Työn lopputulos täyttää niille asetetut esteettiset ja toiminnalliset vaatimukset. X X Kylvönurmen siemen on levitetty tasaisesti koko kylvettävälle alueelle. X X Paikattu kohta vastaa lajikkeistoltaan ympäröivää aluetta. X X Siirtonurmen saumakohdat ovat tiiviit. X X Paikattu kohta on elinvoimainen ja hyvässä kasvukunnossa. X X Kasvualusta on tiivistetty. Paikkauskohta on muodoltaan tasainen ja sulautuu luontevasti ympäröivään nurmialueeseen. X X Kukkakasvien sekä pensaiden ja köynnösten istutus, poisto ja uusiminen Laatuvaatimus A2 A3 Työn jälki Työn lopputulos täyttää niille asetetut esteettiset ja toiminnalliset vaatimukset. X X Käytetyt lajikkeet ovat suunnitelman mukaisia sekä kasvit elinvoimaisia ja hyvässä kasvukunnossa. X X Istutusten julkisivun reuna on kantattu ja noudattaa suunnitelmassa esitettyä linjaa. X X Työssä syntyvä kasvijäte on poistettu ja alue yleisilmeeltään siisti. X X 4 Nurmialueiden paikkaus ja kunnostaminen Laatuvaatimus Menetelmävaatimukset Työn jälki Todentaminen Työmaapäiväkirja, visuaalinen arviointi Visuaalinen arviointi Kukkakasvien sekä pensaiden ja köynnösten istutus, poisto ja uusiminen Laatuvaatimus Työn jälki Todentaminen Visuaalinen arviointi Määrämittaus Pinta-ala (m2 ). Tarpeen vaatiessa lajikohtaisesti tarkennettuna. Dokumentointivaatimukset Työmaapäiväkirja tai muu erikseen määritelty dokumentointi: Työkohteet Työn aloitus- ja lopetusaika Toimenpiteet Toimenpideajat Käytetyt lajikkeet Laatuvaatimusten täyttyminen Mahdolliset tarvittavat lisätoimenpiteet Työvoima Poikkeamaraportointi Valvontaraportti: Laatuvaatimusten täyttyminen kohteittain Laatumittauskohteiden dokumentointi valokuvin Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi - TAPRE LOPPURAPORTTI 13.10.2014 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki TAPRE 13.10.2014 1 Johdanto 1.1 Tausta 1 (10) Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hanke (lyhenne TAPRE) käynnistyi pitkällisten neuvotteluiden jälkeen toukokuussa 2011. Rahoituksellisista ja hallinnollisista syistä hanke jaettiin kahteen osaan: - TAPRE-kehitys, joka painottui nimensä mukaisesti kehitykseen ja jonka päärahoittaja oli Tekes, Tampere Tilakeskus Liikelaitos ja Tampereen alueen rakentamisalan yritykset - TAPRE-koulutus, joka painottui koulutukseen, tiedotukseen ja koordinointiin. Tässä rahoittajina olivat Tampereen alueen julkisen tahon kiinteistön omistajat, ECO2-hanke ja kuntien edustajana Tampereen kaupunkiseutu. Kuvassa 1 on havainnollistettu kahden eri kokonaisuuden yhteen nivoutumista TAPRE-sateenvarjon alla. Kuva 1. TAPRE-hankkeen jako kahteen osahankkeeseen. 1.2 Hankkeen tavoitteet TAPRE-hankkeen päätavoite on parantaa hankkeessa mukana olevien tahojen valmiuksia saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa. Päätavoite jaettiin osatavoitteisiin, joita ovat: 1) kaikille kiinteistönomistajille yhteneväisten energiatehokkuusperiaatteiden tunnistaminen rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa (hanke/toteutussuunnittelu, toteutus/urakointi/vastaanotto, rakennuksen kunnossapito/huolto/käyttö) 13.10.2014 2 (10) 2) olemassa olevien kiinteistöjen / käynnissä olevien rakennushankkeiden energiatehokkuuden parantaminen (pilottikohteet) 3) todentaa asetettujen energiatehokkuusvaatimusten toteutuminen rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa 4) helpottaa energiatehokkaiden hankintojen tekemistä, koskien niin suunnittelua, toteutusta kuin käyttöä, hyödyntämällä eri toimijoilla käytössä olevia samankaltaisia hankintamenettelyjä 5) luoda energiatehokkuustyöhön ohjeistuksia, joita voidaan hyödyntää myös koulutusmateriaalina 6) lisätä ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä, avointa vuorovaikutusta sekä auttaa hankeosapuolia resursoimaan energiatehokkuustyötään. TAPRE-hankkeen päätyttyä osallistujat saavat käyttöönsä: kirjalliset menettelytapaohjeet rakennusten energiatehokkaaseen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon ”energiatehokkuussopimusmallit” eri hankintoja varten (suunnittelu, urakointi, kiinteistön ylläpitopalvelut). Näiden rakentamiseen suoraan liittyvien tavoitteiden lisäksi rinnalla viedään koulutusta ja tiedotusta, joiden tavoitteena on tehdä tunnetuksi hankkeen tuloksia ja kouluttaa hankeosapuolien henkilökuntaa, ts. jalkauttaa tietoa. Työryhmät ovat hankkeen tärkein kehitystyökalu. Työryhmät on muodostettu rakentamisen elinkaarinäkökulmasta. Yksi kolmesta työryhmästä keskittyy suunnitteluun, toinen rakentamiseen ja toteutukseen sekä kolmas valmiin rakennuksen käyttöön. 1.3 TAPRE-osapuolet TAPRE-osapuolia oli kaikkiaan 33. Mukana oli kiinteistöomistajia, rakennus- ja huoltoliikkeitä, suunnittelijoita ja viranomaistahoja sekä rahoittajien edustajia. Mukana oli varsin kattava edustus Tampereen seutukunnan rakennusalan yrityksiä ja kiinteistönomistajatahoja. 13.10.2014 3 (10) Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jotka edustivat rahoittajia ja kiinteistöomistajatahoja. Ohjausryhmä koostui seuraavista henkilöistä ja tahoista: Pertti Koivisto Pekka Niemi Tommi Terho Ritva Asula-Myllynen Tapio Jalo Aki Havia Sasu Karkiainen Tom Frisk Jukka Huikari Teuvo Aro Markku Kailanto Jukka Tornberg Markku Viinamäki Pauli Välimäki Tampere Tilakeskus Liikelaitos Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Pirkanmaan Osuuskauppa Tampereen kaupunkiseutu Motiva Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri Pirkanmaan ELY-keskus TEKES Axovaatio Oy/AX-Suunnittelu Tampere Tilakeskus Liikelaitos Kesko Oyj Pirkkalan kunta Tampereen kaupunki, ECO2-hanke Pertti Koivisto toimi puheejohtaja ja Teuvo Aro sihteerinä. Tampere Tilakeskus Liikelaitos on ollut hankkeen hallinnoija. TAPRE-hankkeen aikana on valmistelty 9 väliraporttia. Tämä dokumentti on TAPRE:n loppuraportti Tekes-hankkeen, TAPRE-kehityksen, osalta, joka päättyi 30.6.2014, mutta kattaa myös TAPRE-koulutuksen. Tapre-koulutus jatkuu vielä ainakin vuoden 2014 loppuun. Teuvo Aro TAPRE:n projektipäällikkö 13.10.2014 2 Hankkeen toteutus 2.1 Hankeorganisaatio ja ohjausryhmä 4 (10) Hankeen käytännön sisältö muodostui kuvan 2 kaavion mukaiseksi. TAPREenergiatehokkuusdokumentteja valmisteltiin kolmessa työryhmässä : suunnittelu, rakentaminen ja käyttö. Jokaiselle työryhmälle nimettiin konsultti työrukkaseksi. Projektipäällikkö vastasi hankkeen käytännön suunnittelusta ja ohjauksesta yhdessä ohjausryhmän puheenjohtajan kanssa. Säännöllisesti kokoontunut ohjausryhmä antoi palautetta työstä ja toimi hyvänä keskustelufoorumina. Ohjausryhmän kokouksia pidettiin hankkeena aikana 10. Mahdollisesti pidetään vielä yksi kokous vuoden 2014 lopulla. Kuva 2. TAPRE:n organisoituminen. 2.2 Työryhmätyöskentely Työryhmien tehtävänä oli olla keskustelufoorumina ja palautteen antajana TAPREdokumentaatiota valmisteltaessa. Käytännön valmistelutyön tekivät työryhmien konsultit ja projektipäällikkö, joka oli mukana kaikkein työryhmien kokouksissa, jotta päällekkäisyyttä eri työryhmien työssä ei olisi. Työryhmien työn tuli nivoutua mahdollisiman hyvin tosiinsa. Työryhmien jäsenet edustivat hankkeessa mukana olevia kiinteistönomistajatahoja. Keskustelut työryhmissä olivat vilkkaita ja käytännönläheisiä. Ne loivat hyvän pohjan TAPRE-dokumentaation valmistelulle. 13.10.2014 5 (10) Työryhmien jäsenten ja hankkeen aikaisten työryhmien kokoontumisten lukumäärä käy esiin oheisesta taulukosta 1. Kokouksia pidettiin Tampere Tilakeskus Liikelaitoksen tiloissa, mutta runsaasti myös eri hankeosapuolien tiloissa.Kokousten kesto oli 3-4 tuntia. Taulukko 1. TAPRE-työryhmät henkilökoot ja kokouksien lukumäärät. +1 tarkoittaa ryhmien yhteistä kokousta. 2.3 TAPRE-dokumentit TAPRE-hankkeen perustavoite oli luoda yhteiset periaatteet energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi suunnittelussa, rakentamisessa ja urakoinnissa sekä rakennuksen käytössä. Tavoite ei ollut luoda ohjeita, joita suoraan koipioitaisiin, toki näinkin voidaan tehdä, vaan periaatteet sovellettavaksi. Ohjeiden tavoite on auttaa tilaajaa määrittelemään suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönhoidon energiatehokkuusvaatimukset. Ne helpottavat myös palveluntarjoaa ja urakoitsijaa, kun heidän ei tarvitse valmistella tarjoustaan eri perustein tehtyihin energiatehokkuusvaatimuksiin tarjouksen pyyttäjästä riippuen. Energiatehokkuusnäkökulmasta valmisteltujen hankinta- ja sopimusdokumentien lisäksi valmisteltiin energiatehokkuuden dokumentaatioperiaatteet. Yksinkertaistettuna ne ovat seuraavat: Mahdollisimman selkeästi asetetut energiatehokkuusvaatimukset, koskien niin yksittäisiä materiaaleja, rakenteita, koneita, laitteita, järjestelmiä ja palveluita. Todentaminen tärkeää: Kun tehokkuusvaatimus on määritelty, määritellään myös, miten vaatimus rakennushankkeen aikana todennetaan. TAPRE-dokumentteja tai -tuotteita valmisteltiin yhteensä 13 kpl. Lisäksi on yksi hankekokonaisuutta kuvaava dokumentti TAPRE-periaatteet ja -sisällöt. Kuvassa 2 dokumenttien soveltamisala on sijoitettu rakennuksen elinkaarelle rakennusten energiatehokkuustavoitteiden asetannasta ja hankesuunnittelusta aina rakennuksen käyttöön ja huoltoon asti. TAPRE-tuotteet on lueteltu liitteessä. 13.10.2014 6 (10) Kuva 2. TAPRE-tuotteet rakennuksen elinkaarella. TAPRE-dokumenttien luonnokset valmisteltiin loppusyksyn 2012 ja lopputalven 2013 aikana. Luonnokset lähettiin kaikille TAPRE-osapuolille lausunnolle. Tämän lisäksi projektipäällikkö ja konsultit kävivät esittelemässä luonnosaineiston kunkin TAPREosapuolen tiloissa. Tampereen ympäryskunnille pidettiin kuitenkin kaksi tilaisuutta, toinen ”itäpuolen” ja toinen” länsipuolen” kunnille. Yhteensä esittelytilaisuuksia oli lähes parikymmentä. Palaute- ja esitekierrosten jälkeen dokumentit viimeisteltiin ja julkaistiin päivityksellä 21.5.2013 Tampere Tilakeskus Liikelaitoksen kotisivuilla http://www.tampere.fi/tilakeskus/kehityshankkeet/tapre.html. Seuraava päivitys tehtiin päiväyksellä 30.6.2014, ja se on sivuilla lokakuun 2014 aikana. 2.4 Tapre-tiedotus Koska TAPRE:n ajatus on tulla toimintatavaksi Tampereen seudulla ja Suomessa laajemminkin, julkisuus on tärkeää. Tilakeskuksen TAPRE-sivuille on vapaa pääsy muillekin kuin TAPRE-osapuolille. 15.5.2013 pidettiin kaikille avoin Tapre-tilaisuus, jossa käytiin lävise TAPRE-periaatteet ja esiteltiin dokumentit. 13.10.2014 7 (10) Tapresta on ollut juttu Rakennuslehdessä ja Aamulehdessä. TAPRE on ollut esillä Asuntomessuilla 2012. Lisäksi TAPRE:sta on ollut esityksiä monissa tilaisuuksissa kuten Tekesin ja Motivan tilaisuuksissa. TAPRE:lla oli ständi Tampere-talossa pidetyssä Rakennusfysiikkaseminaarissa 20.-22.10.2013. TAPRE:sta on julkaistu kolme painettua esitettä: TAPRE — Energiatehokkuutta palvelurakennuksiin, Energiatehokkuutta Tampereen kaupungin palvelurakennuksiin ja TAPRE-periaatteet suunnittelussa ja urakoinnissa. Lisäksi on julkaistu TAPREperiaatteet ja-sisällöt vihkonen, joka kertoo keskeiset asiat TAPRE:sta. Koulutusta ja tiedottamista varten on tehty TAPRE-rollup. Vuoden 2014 loppupuolella TAPRE:sta on tarkoitus tehdä ainakin yksi juttu ammattilehtiin. 2.5 TAPRE-koulutus Kuten johdannossa todettiin TAPRE jakaantui kahtaalle, toinen painottui kehitykseen ja toinen koulutukseen. Koulutus oli suunnattu vain TAPRE-osapuolille. Alkuvaiheisessa Tapre-seminaarit painottuivat luonnosvaiheessa olevien työryhmätöiden esittelyyn ja niistä käytyyn keskusteluun. Tämän lisäksi vahvana teemana oli Tampereella ja eri puolilla Suomea tehtyjen energiatehokkuushankkeiden esittely. Kaikkiaan TAPRE-osapuolille järjestettiin yleisiä koulutuksia kahdeksan (8) kpl, jotka on listattu seuraavassa: Info- ja keskustelutilaisuus Attilan auditorio, Tampere 6.5.2011 Koulutustilaisuus: työryhmätyöt, rakennusmääräykset ja aurinkosähkön tuotanto Vapriikin auditorio, 17.11.2011 Rakennusten energiatehokkuustavoitteiden asettaminen ja energiatehokkuuden todentaminen Vapriikin auditorio, 24.4.2012 TAPRE-työryhmien yhteiskokous Terveydenhoito-oppilaitos, 6.6.2012 Matalaenergiarakentamisen esimerkkejä, kokemuksia ja vaikutuksia Vapriikin auditorio, 1.11.2012 TAPRE-esittelytilaisuus Terveydenhoito-oppilaitos, 15.5.2013 TAPRE:sta energiatehokkuutta ja laatua rakentamiseen – haukkumatta paras. Tule kuulemaan kun tilaajat ja palveluntuottajat kehuvat toisiaan Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen auditorio, 11.4.2013 Tapre-päätösseminaari Rakentaminen ja kiinteistönpito muutoksessa – TAPRE:sta eväät energiamuutoksen hallintaan Vapriikin auditorio, 3.10.2013 13.10.2014 8 (10) Seminaareihin ilmoittautui 60-80 henkeä ,ja osanotto oli suurinpiirtein samaa luokkaa. Näiden lisäksi pidettiin yllämainiut Tapre-työryhmien kokoukset ja monet pienemmät esittelytilaisuudet. Yhteensä koulutus- ja asiantuntijatapaamisia pidettiin noin 50. 2.6 Tapre-pilotointi Alkuperäisena ajatuksena oli käynnistää pilotointi jo loppuvuodesta 2011. Kohteetkin jo alustavasti valittiin. Marssijärjestys oli kuitenkin väärä. Ensin täytyy olla jotain, mitä pilotoida. TAPRE-dokumentit ja - tuotteet olivat niitä. Niiden valmistelu oli kuitenkin niin suuri työpanos ja vaati yhteistyötä eri tahojen kanssa, että ne saatiin pilotointikuntoon vasta loppukeväästä 2013. Tällöin hankkeen piti jo alkuperäisen suunnitelman mukaan olla valmis. Tekes suostui, että hankerahoitusta voidaan käyttää vielä vuoden eli Tekesin osalta hanke päättyi 30.6.2014. TAPREkoulutus jatkuu vielä vuoden 2014 loppuun. TAPRE-periaatteiden käyttöön oton edistämiseksi järjestettiin pilotointikoulutusta Tampere Tilakeskus Liikelaitokselle ja kaksi eri tilaisuutta ympäryskunnille. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) ovat liittäneet TAPRE-dokumentit ja esitteen osaksi TATE-ohjettaan. Sen kautta TAPRE-periaatteet tulevat käyttöön otetuksi myös Tampereen ulkopuolella, koska SYK toimii yliopistopaikkakunnilla ympäri Suomea pääkaupunkiseutua lukuunottamatta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) pilotoi TAPRE-periaatteita Tampereen yliopistollisen sairaalan uudisohjelma 2020 -ohjelmassaan. Tampere Tilakeskus Liikelaitokselle on tehty tarjouspyyntöihin liittyvää TAPRE-liiteaineistoa, mutta pilotointi on vielä käynnistysvaiheessa. Ylöjärven kaupungin kanssa kehitellään TAPRE-periaatteita KVR-tyyppiseen rakentamiseen. Koska TAPRE-dokumentaatio on kaikkien käytettävissä, on dokumentteja voitu hyödyntää ympäri Suomea. Näistä ei kuitenkaan ole tietoa. 3 Hankkeen tulokset TAPRE-hankkeen tuloksia arvioitaessa luonnollinen vertailukohta on katsoa tuloksia suhteessa tavoitteisiin. Johdannossa on esitetty hankkeen tavoitteet. Seuraavassa on käyty lävitse, miten tavoitteisiin on kyetty vastaamaan. Tavoitteet kursiivilla. 1) kaikille kiinteistönomistajille yhteneväisten energiatehokkuusperiaatteiden tunnistaminen rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa (hanke/toteutussuunnittelu, toteutus/urakointi/vastaanotto, rakennuksen kunnossapito/huolto/käyttö) TAPRE-hankkeessa valmisteltiin yhteensä 13 TAPRE-dokumenttia rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Yksittäisten energiatehokkuustoimet ovat aina rakennuskohtaisia ja ne on tunnistettava hankkeen omistajien ja asiantuntijoiden. Niitä TAPRE:ssa ei käsitelty kuin esimerkinomaisesti. TAPRE:ssa on esitetty yleisperiaatteet, miten energiatehokkuutta tulee rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa tavoitella. 2) olemassa olevien kiinteistöjen / käynnissä olevien rakennushankkeiden energiatehokkuuden parantaminen (pilottikohteet) TAPREssa kehitettiin energiatehokkuuden dokumentointiperiaatteet ja energiatehokkuudesta lähtevät sopimusmallit suunnitteluun, ura- 13.10.2014 9 (10) kointiin ja kiinteistöpalveluiden hankintaan. Tämä vaihe vei noin kaksi vuotta. Vasta kun mallit ja periaatteet ovat selvillä, voidaan aloittaa niiden pilotointi ja testaaminen. Kun kysymys on sopimusmallien ja hankeperiaatteiden pilotoinnista, tarvitaan useita vuosia ennen kuin saadaan kunnon kokemuksia. Jotta jonkinlaisia kokeiluja saataisiin käyntiin, päätettiin hanketta jatkaa vuodella. Tänä aikana saatiin liikkeelle useita TAPRE- kokeiluja, joita on kuvattu edellä luvussa 2.4. Tavoite on, että TAPRE-periaatteet tulevat osaksi normaaleja rakentamisen hankekäytäntöjä ja kiinteistönpitoa. Tämä vie vuosia, ja muutos on jatkuvaa. Käyttö kehittää mitä tahansa työkalua, näin on myös TAPRE-dokumenttien laita. 3) todentaa asetettujen energiatehokkuusvaatimusten toteutuminen rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa Tähän tavoitteeseen on vastattu jo edellisessä kohdassa. 4) helpottaa energiatehokkaiden hankintojen tekemistä, koskien niin suunnittelua, toteutusta kuin käyttöä, hyödyntämällä eri toimijoilla käytössä olevia samankaltaisia hankintamenettelyjä Tämä samankaltaisuuteen pyrkiminen on ollut TAPRE:n keskeinen tavoite, kuitenkin niin, että luodaan periaatteet, ei luovuuden tappavaa normia. Periaatteena on, että TAPRE-tuotteet ovat soveltamista varten, ei kopioitavaksi. 5) luoda energiatehokkuustyöhön ohjeistuksia, joita voidaan hyödyntää myös koulutusmateriaalina TAPRE:ssa tuotettu aineisto on pyritty tekemään niin käytännönläheiseksi kuin mahdollista. Niitä voidaan käyttää sellaisenaan opetusmateriaalina. Myös pari vihkosta/esitettä on valmisteltu. Toimivuustarkastelusta on tehty esimerkkiraportti. Lisäksi hankkeen aikana syntyi useita TAPRE-diasarjoja. 6) lisätä ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä, avointa vuorovaikutusta sekä auttaa hankeosapuolia resursoimaan energiatehokkuustyötään. TAPRE-työryhmissä käytiin vilkasta keskustelua, mikä sinänsä toimi kiinteistönomistajatahojen ajatusten vaihtofoorumina, samoin kuin lukuisat TAPRE-seminaarit. Yhtenä mahdollisena ajatuksena on järjestää vuosittain TAPRE-aiheinen seminaari, mikä pitäisi syntynyttä verkostoa elossa. TAPRE-hankkeen päätyttyä osallistujat saavat käyttöönsä: kirjalliset menettelytapaohjeet rakennusten energiatehokkaaseen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon ”energiatehokkuussopimusmallit” eri hankintoja varten (suunnittelu, urakointi, kiinteistön ylläpitopalvelut). 13.10.2014 10 (10) Tämä toiveet ovat toteutuneet hyvin, ja nämä toiveet täyttävä aineisto tuotettu kuten edellä on todettu. Yhteenvetona voidaan todeta, että tavoitteet ovat toteutuneet kohtuullisen hyvin. Merkittävin puute on pilotoinnin vähäisyys hankkeen aikana, mikä johtui virheellisistä lähtöoletuksista. LIITE 1 (1) TAPRE-TUOTTEET TAPRE-periaatteet ja -sisällöt TAPRE-ohje 01 TAPRE ja energiatehokkuustavoitteiden asetanta TAPRE-ohje 02 Suunnittelun energiatehokkuus: tarjouspyynnöt, tarjoukset ja sopimukset TAPRE-ohje 03 Energiatehokkuussuunnittelu, energia- ja olosuhdelaskenta suunnittelutoimeksiannossa TAPRE-ohje 04 TAPRE-todentamismenetelmät ja suunnittelijoiden työkalut – ohjeita suunnittelijoille ja urakoitsijoille TAPRE-ohje 05 Toteutuksen energiatehokkuus: tarjouspyynnöt, tarjoukset ja sopimukset TAPRE-ohje 06 TAPRE ja urakkaohjelman laadinta TAPRE-ohje 07 Rakennuksen (talotekniikan) toimivuustarkastelu TAPRE-ohje 08 Kiinteistöpalveluiden hankintaprosessi ja energiatehokkuus TAPRE-ohje 09 Huolto- ja kunnossapitosopimusten energiatehokkuusnäkökulmat TAPRE-ohje 10 Huoltokirjan energianäkökohdat TAPRE-ohje 11 Kiinteistön energiatehokas käyttö TAPRE-ohje 12 Energianhallinnan mittaukset TAPRE-ohje 13 Mittarointiohje Tarjouspyyntö Tarjous Sopimus Toimivuustarkastelun osapuolet: SUUNNITTELU Kiinteistön omistaja Kiinteistön käyttäjät Hoidosta, huollosta ja kunnossapidosta vastaavat Urakoitsijat Suunnittelijat TOTEUTUS Tarjouspyyntö Tarjous Sopimus Hyvin toteutetut vastaanottomenettelyt Tarjouspyyntö Tarjous Sopimus TOIMIVUUSTARKASTELU KÄYTTÖ To d e n t a m i s m e n e t e l m ä t Kulutusseuranta Vertailu tavoitteeseen Kiinteistönomistajan energiatehokkuustavoitteet j a - t y ö k a l u t Energiatehokkuustavoitteiden välittyminen Energiatehokkuustavoitteiden valvonta TAPRE - OSAPUOLET: Tampereen kaupunki, Tilakeskus Tampereen kaupunkiseutu YIT Oy Kangasala ECO2-hanke TPI Control Oy Lempäälä Tekes Schneider Electric Buildings Finland Nokia Motiva/TEM Lassila&Tikanoja Oy Orivesi ELY-keskus/YM NCC Rakennus Oy Pirkkala ARE Oy Vesilahti AX-Suunnittelu ISS Palvelut Oy Ylöjärvi Airix Talotekniikka Alasen Rakennus Oy Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Granlund Tampere Kaunisto-Yhtiöt Oy Pirkanmaan Osuuskauppa Muut asiantuntijat Siemens Oy Building Technologies Kesko Oyj Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Aihio Arkkitehdit Oy Seutujohtajan tekemät päätökset 21.5.2015-16.6.2015 19 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ASULA-MYLLYSELLE 20 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUSUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ KURUNMÄELLE 21 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUSIHTEERI POHJOSELLE 22 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUASSISTENTTI PAUNOSELLE 23 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PIIPOLLE 24 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN ERIKOISSUUNNITTELIJA KOSOSELLE 25 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄINSINÖÖRI SEIMELÄLLE 26 § VUOSILOMAN JA VIHKIVAPAAN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ LAINEELLE 27 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ASULA-MYLLYSELLE
© Copyright 2024