Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003
1/2003 Suomen Migreeniyhdistys ry Suomen Migreeniyhdistys toimii myös muita päänsärkyjä kuin migreeniä sairastvien hyväksi. Vuoden 2001 alusta perustettiin Hortonin neuralgian alaosasto. Hortonistien toiminta on ollut varsin näkyvää ja aktiivista: luentoja ja seminaareja on järjestetty useita ja kirjoittelu Päänsärky-lehdessä on ollut näkyvää. Tämän vuoden vuosikokouksessa toivotettiin Migreeniyhdistykseen tervetulleeksi myös trigeminusneuralgian alaosasto. Entinen Suomen TN-yhdistys liittyi Suomen Migreeniyhdistykseen ja sai luonnollisesti edustajansa hallitukseen. Basilaarimigreeniä sairastavat kokoontuivat ensimmäiseen tapaamiseensa nyt keväällä ja syksyllä tapaavat familiaalista hemiplegistä migreeniä sairastavat. Moni näin harvinaista sairautta sairastava ei tunne toista samanlaista, siksi vain yhdistyksen kautta on mahdollista saada ja antaa vertaistukea. Vaikuttaminen ja tiedottaminen onnistuu parhaiten kun yhdistyksellä on riittävästi voimavaroja. Migreeniyhdistyksellä on tällä hetkellä jäseniä noin 2.900 ja toimintaa tukee merkittävässä määrin Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi lääketeollisuuden kautta tuleva tuki mahdollistaa tehokkaat jakelukanavat jäsenistölle ja muille sidosryhmille. Näillä resursseilla on mahdollista päästä parempaan lopputulokseen kuin mitä verrattain pienillä yhdistyksillä yksin olisi. Voimavarat yhdistämällä saadaan enemmän tehokkuutta toimintaan. Migreeniyhdistys pyrkii takaamaan jäsenistölleen tiedotusta ja koulutusta ympäri maata. Painopisteenä ovat ne paikkakunnat, joilla on eniten jäseniä, mutta toimintaa pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään kattavasti koko maassa. Toivotan Migreeniyhdistyksen uuden hallituksen puolesta koko jäsenistölle lämmintä kevättä ja kesää! Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 2 Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Internet: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki www.migreeni.org Päänsärky 2 Puheenjohtajan palsta Toiminnanjohtaja 3 Yhteystiedot Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, [email protected] 4 Uutisia meiltä ja muualta Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) 8775 3024 [email protected] 5 Lasten migreeni 8 Migreenin hoito aikuispotilailla 13 Kolmoishermosärky Neuvontapuhelin (09) 454 72 72 Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy 16 Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa Tukipuhelin trigeminusneuralgiaa sairastaville: 050 521 0011 keskiviikkoisin 18-19 22 Kysy asiantuntijalta Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, 0400 612 828, [email protected] Mikko Sinisalo, varapuheenjohtaja, Espoo Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra [email protected] 23 Ensimmäinen lääkevaihtoon opastava verkkopalvelu avattu 24 Kirjat Leif Lindberg: Migreeni Miten ilonpuutostaudista ja infoähkystä parannutaan Virpi Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku 25 Leila Simonen: Etsi rohkeasti muutosta elämääsi! Martti Lågas, jäsen, trigeminusneuralgian alaosastotoiminta, Helsinki 26 Tapahtumakalenteri Eija Nummi, jäsen, alueellisten osastojen toiminta, Forssa 27 Alueyhteyshenkilöt Antti Saarikoski, varajäsen, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku 28 Palveluhakemisto Riitta Stirkkinen, varajäsen, ravitsemusasiat, Helsinki Vuoden 2003 jäsenmaksu on 15 euroa. Päätoimittaja: Taitto: Paino: ISSN: Kansikuva: Matleena Helojoki Leena Kanerva Mynäprint Oy 1458-4832 Heidi Litja: Maisa juoksukilpailussa Päänsärky 1/2003 postitusta tukee GSK Oy. 3 30 NeuroEXPO Sisältö Jäsenmaksu Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 U uti s ia m e il t ä ja mu u a lta S uomen Migreeniyhdistys ry on yli 50 muun järjestön kanssa allekirjoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö- yhdistys YTY:n laatimat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahankeräyksen ja muun varainhankinnan eettiset periaatteet. Teksti on nähtävänä: www.sosteryty.fi/ eettisetperiaatteetyty.shtml. MH Sambailtamat – NeuroSambat Neurologisten järjestöjen yhteinen alueellinen tapahtuma Helsingissä kaikille, joita iloinen illanvietto samban tahtiin kiinnostaa: järjestöjen jäsenille, omaisille, läheisille tutuille… Aika Paikka Lauantai 8.11.2003 klo 18–23 Finnair Stadium Ravintola Aeropoli, Urheilukatu 3, Helsinki Ohjelmassa Buffet-illallinen Brasilialaisiin tansseihin erikoistunut showtanssiryhmä Alegria Tule’s Samban opetusta, Tmi Sambic Illan musiikista vastaa Sammon Ryöstö Hinta Sisäänpääsy 30 euroa, sisältää ohjelman ja buffet-illallisen Lippujen sitova varaus ja lunastaminen 17.10. mennessä Migreeniyhdistyksen toimistosta. Soita (8775 3024) tai sähköpostita ([email protected].) varauksesi. Lisätiedot aluesihteeri Pirkko Haikara, (05) 3756 455, 040 505 8329, [email protected] TULE MUKAAN Nauttimaan Iloisesta ja Energisestä Brasilialaisesta rytmistä sekä Hyvästä Seurasta Tervetuloa! Ravintola Aeropoli on liikuntaesteetön ja siellä on tilaa 600 juhlijalle. Järjestää Neurologiset Vammaisjärjestöt Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki tai sähköpostilla: [email protected] Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita [email protected]. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 4 Mirja Hämäläinen, lastenneurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, LT HYKS Lasten ja nuorten sairaala, PL 280, 00029 HUS E-mail: [email protected] Puh. (09) 4718 0411 Fax (09) 4718 0404 Lasten migreeni L asten migreeni on varsin yleistä. Sitä esiintyy 3-10 %:lla lapsista, noin 3 %:lla 5-vuotiaista ja 10 %:lla murrosikäisistä. Tavallisesti migreeni puhkeaa esikouluiässä tai koulun alussa. Lapsista pojilla migreeni on vähän yleisempää kuin tytöillä, mutta murrosiästä lähtien migreeni on tytöillä tavallisempaa. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen ja säilyy usein läpi elämän. Noin 60 % niistä, joilla on lapsena migreenikohtauksia, sairastaa myös aikuisena migreeniä. Migreenin on todettu lisääntyneen. Todennäköisesti kuormittavat elämäntilanteet tuovat piilevän migreenitaipumuksen esille aiemmin. Migreenin ja jännityspäänsäryn raja on joskus hämärtynyt, etenkin jos päänsärkyjä esiintyy tiheästi. Lasten migreenikohtaukset muistuttavat paljon aikuisten migreenikohtauksia. Niihin liittyvä kipu on yleensä hyvin voimakasta ja kohtauksiin liittyy myös valonarkuutta, ääniherkkyyttä, pahoinvointia tai oksentelua. Migreenikohtauksen aikana lapsi on selvästi sairas ja hakeutuu rauhalliseen tilaan lepäämään. Etenkin pienet lapset saattavat nukkua migreenikohtauksen pois. Tähän olisikin suotava mahdollisuus esimerkiksi päivähoidossa, jos lapsi saa siellä migreenikohtauksen. Kohtauksen mentyä ohi lapsi on täysin ennallaan. Lasten migreenin tunnistamisessa käytetään samoja kriteereitä kuin aikuisilla (taulukko 1), paitsi että alle 15-vuotiaiden lasten migreenikohtaukset ovat kestoltaan lyhyempiä (2-48 tuntia) kuin aikuisilla ja niihin lasketaan mukaan uni, johon kohtaus usein päättyy. Migreeniä ei voi todeta millään laboratoriokokeella tai konetutkimuksella vaan diagnoosi perustuu päänsäryn ja migreenikohtauksen tyypillisiin piirteisiin. Vilkkuvat tai kirkkaat valot, hajut, paasto ja valvominen voivat laukaista migreenikohtauksia. Esioireita eli auraa on noin puolella migreenistä kärsiviä. Esioire on tavallisesti näköhäiriö (kuviot näkökentässä tai näkökenttäpuutos) tai tuntohäiriö (usein sormenpäistä olkapäähän, kaulalle ja pään alueelle etenevä puutumisen tai pistelyn tunne). Esioireet (näköhäiriöt puhevaikeudet, puutuminen tai halvausoireet) häviävät yleensä päänsäryn alettua. Pitkittyneet yli tunnin mittaiset esioireet vaativat aina lisäselvittelyjä lääkärin vastaanotolla. Lapsilla esiintyy erilaisia migreenityyppejä kuten aikuisillakin. Toispuolihalvausmigreenissä tuntuu puutumista toisen puolen raajoissa, aivorunkomigreenissä voi esiintyä huimausta, puhehäiriöitä ja puutumista ja erittäin harvinaisessa silmälihashalvausmigreenissä silmäluomi roikkuu ja mustuainen laajenee moneksi päiväksi. Lapsuusiällä kohtauksittain esiintyvät hyvänlaatuinen hui maus ja puolta vaihtava toispuolihalvaus ovat migreenin kaltaisia tiloja, joiden jälkeen joillekin lapsille saattaa puhjeta migreeni, mutta täysin vedenpitävää näyttöä asiasta ei kuitenkaan ole. Toistuvat vatsakivut ja oksentelu pienellä lapsella, joka ei vielä pysty sanallisesti ilmaisemaan kipua, voivat muistuttaa migreenikohtausta, mutta ne edellyttävät aina lääkärin tut- 5 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Migreenikohtauksen aikana lapsi on selvästi sairas ja hakeutuu rauhalliseen tilaan lepäämään. Etenkin pienet lapset saattavat nukkua migreenikohtauksen pois. kimusta ja seurantaa muiden sairauksien poissulkemiseksi. Mikäli lapsen kasvussa tai kehityksessä on ollut ongelmia päänsäryn lisäksi, aivojen kuvaus tehdään tavallista herkemmin. Lasten migreenin hoidossa on varmistettava, että lapsen ateriarytmi – etenkin aamupala – ja unirytmi ovat säännölliset ja että lapsi nukkuu ja liikkuu riittävästi. Silmien suojaaminen kirkkaalta valolta etenkin kesällä sekä vesillä ja lumilajeissa on tärkeää migreenikohtausten ehkäisyssä. Migreenikohtauksia esiintyy tiheimmilläänkin yleensä pari kertaa viikossa. Päivittäiset kohtaukset eivät ole pelkästään migreeniä, vaan silloin on mukana muutakin päänsärkyä ja taustalla olevia tekijöitä tulee selvittää tarkemmiin. Lapsen migreenikohtauksen hoito Lapsen tulisi antaa levätä rauhassa hämärässä ja hiljaisessa paikassa sekä tarvittaessa nukkua päänsärky pois, koska lyhyet migreenikohtaukset saattavat mennä ohi riittävällä levolla ja unella. Tällöin lääkettä ei välttämättä tarvita. Vaikeita ja pidempiä migreenikohtauksia kannattaa hoitaa aktiivisesti lääkkeellä jo heti ensioireista lähtien, koska siten migreenikohtaus voidaan saada lyhenemään. Mitä ai- Taulukko 1. Lasten migreenin kriteerit (Headache Classification Committee 1988). Migreeni ilman auraa Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: 1. Kohtaukset kestävät 2-48 tuntia jälkiuni mukaanluettuna 2. Vähintään kaksi seuraavista: – sykkivä särky – toispuolinen särky – kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa – fyysinen aktiviteetti pahentaa päänsärkyä 3. Vähintään yksi seuraavista: – pahoinvointi tai oksentelu – valonarkuus ja ääniherkkyys Migreeni, johon liittyy aura Vähintään kaksi kohtausta, joissa kolme seuraavista: – aivojen paikallisesta toimintahäiriöstä kertova auraoire – auran kesto yli 4 minuuttia tai kaksi tai useampia peräkkäisiä auraoireita – auran kesto alle tunti – auraa seuraa päänsärky alle tunnissa Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 kaisemmin lääke otetaan, sitä parempi sen teho yleensä on. Myöhemmin lääkkeet eivät auta enää yhtä hyvin. Parasetamoli 15 milligrammaa painokiloa kohden tai ibuprofeeni 10 milligrammaa painokiloa kohden suun kautta annosteltuna ovat suositeltavia lääkkeitä migreenikohtauksen ensiavuksi lapsille (taulukko 2). Ensimmäisen annoksen jälkeen voidaan tarvittaessa antaa uusi annos kahden tunnin kuluttua. Liuokset ja poretabletit ovat suositeltavia ja imeytyvät nopeammin kuin tabletit. Ibuprofeeni on tehokkaampi, vaikka parasetamolin vaikutus alkaa jonkin verran nopeammin. Peräpuikkoja voi kokeilla pitkissä migreenikohtauksisa tai oksentelun haitatessa lääkkeen antoa, mutta lääke imeytyy niistä hitaasti. Parasetamolia voi käyttää kaiken ikäisille lapsille, ibuprofeenia yli 1-vuotiaille. Aspiriinia ei saa käyttää lapsilla kuumeen, flunssien ja muiden virusinfektioiden, etenkään vesirokon aikana, koska vaarana voi olla harvinainen ja kohtalokas Reyen oireyhtymä, johon liittyy aivojen ja maksan toimintahäiriö. Tiheästi toistuvissa päänsäryissä tulisi lääkehoidon ohella miettiä muita mahdollisia päänsärkyä ennaltaehkäiseviä tekijöitä. Liiallinen ja etenkin liian tiheä tulehduskipulääkkeiden, erityisesti kofeiinia tai kodeiinia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö voi johtaa päänsärkyjen lisääntymiseen (särkylääkepäänsärky). Tällöin lapsi voi tarvita jopa osastohoitoa päästäkseen eroon lääkekierteestä. Sumatriptaani on pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettu täs6 mälääke, jota on yli 10 vuotta käytetty hyvällä menestyksellä aikuisten migreeniin. Lapsilla sitä on tutkittu selvästi vähemmän, mutta sumatriptaaninenäsuihke vaikuttaa lupaavalta lasten ja nuorten migreenin hoidossa. Sumatriptaanitablettien teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on sen sijaan ollut selvästi vähäisempi kuin aikuisilla. Sumatriptaani on reseptilääke ja sen käytöstä nuorilla ja lapsilla päättää aina erikoislääkäri tai migreenin hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. Myös muita triptaaneja on markkinoilla, mutta niitä on tutkittu lapsilla erittäin vähän. Varhainen kohtauslääkkeen anto vähentää migreenikohtaukseen liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Pahoinvoinnin hillitsemiseen voidaan tarvittaessa käyttää pahoinvointilääkkeitäkin, joita varten lääkäri voi kirjoittaa reseptin. Niitä tarvitaan vain, jos oksentelu haittaa lääkkeenottoa. Kuva Sirpa Värälä Migreenin ehkäisyhoito Migreenin ehkäisyssä erilaiset käyttäytymiseen vaikuttavat hoidot (biopalaute, erityisesti lämpöbiopalaute) ja rentoutushoidot – erityisesti usean hoidon yhdistelmät – ovat olleet kouluikäisillä tehokkaita, vähintään ehkäisevän lääkehoidon veroisia. Niitä ei kuitenkaan ole juuri saatavana Suomessa. Jos lapsen migreenikohtaukset ovat vaikeita ja esiintyvät ti- heästi, useita kertoja kuukaudessa, voidaan joutua miettimään ehkäisevää lääkehoitoa. Tämä tapahtuu asiaan perehtyneen lääkärin vastaanotolla. Estohoidossa saatetaan käyttää mm beetasalpaajia (propranololi), papaveriinia (saa vain erityisluvalla), valproaattia tai amitriptyliinia. Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta tehokkaalla hoidolla migreenikohtaukset voidaan saada hallintaan myös lapsilla. Taulukko 2. Lasten migreenin hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Kohtaushoito Kipulääke 7 Kerta-annos mg/kg/vrk Suurin annosLyhin annosteluväli mg/kg/vrk (tuntia) Valmistemuoto Ibuprofeeni 10-20 40 2 mikstuura porerakeet tabletti depottabletti peräpuikko Parasetamoli 10-15 60 2 mikstuura poretabletti tabletti peräpuikko Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Hannele Havanka Neurologian erikoislääkäri, LKT, Johtajaylilääkäri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Migreenin hoito aikuispotilailla Migreenin hoito Migreenin tehokas hoito edellyttää huolellista potilaan haastattelua, täsmähoitoon vaaditaan täsmädiagnoosi. Aikaisemmin migreenin hoitoon käytetyt peruskipulääkkeet auttoivat – sen minkä auttoivat – useisiinkin päänsärkymuotoihin, eikä virhediagnoosilla ollut siinä määrin merkitystä. 90luvun alussa käyttöön tuli kuitenkin ensimmäinen triptaaniryhmän migreenikohtauslääke, sumatriptaani, joka on migreenin täsmälääke. Jotta lääkkeestä olisi mahdollisuus hyötyä, on diagnoosin oltava paikkansa pitävä. Migreenistä tunnetaan monia alatyyppejä ja joidenkin kohdalla migreenilääkityskin on erilainen. Ovatpa esimerkiksi triptaaniryhmän lääkkeet jopa vasta-aiheisia määrätyissä migreenimuodoissa. Migreenikohtauksen hoitotavan valintaan vaikuttavat kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksennus, kohtauksen alkamisajan- kohta, muut olosuhteet, muut sairaudet ja hoidon odotettavissa olevat sivuvaikutukset. Migreenikohtauksien hoidossa ja ennalta ehkäisyssä on sekä lääkkeetön että lääkkeellinen vaihtoehto. Lepo, hiljaisuus, pimeys ja kylmyys helpottavat migreenikohtausta. Ärsyttävien tekijöiden välttäminen estää tai ainakin vähentää koh tauksia. Useimmat potilaat tarvitsevat kuitenkin myös lääkkeellisen hoitovaihtoehdon. Migreeniärsykkeet Ärsyttävien, migreeniä pahenta vien tekijöiden tunnistaminen saattaa auttaa kohtauksien välttämisessä. Tavallisin migreenin ärsyke on kirkas, erityisesti vilkkuva valo. Muita usein kuvattuja ärsykkeitä ovat stressi, kiire, voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kuumuus, hajut, eräät ruoka-aineet, alkoholi, vuorokausirytmin muutokset, valvominen ja hormonaaliset tekijät. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Valitettavasti osa ärsykkeistä on luonteeltaan sellaisia, ettei niiden välttäminen ole mahdollista. Lääkkeetön kohtaushoito Viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö lievittää migreenikohtausta. Lepo helpottaa, nukkuminen auttaa. Kylmä kääre vähentää kipua. Tutkittua tietoa näistä hoitokeinoista on sangen vähän, kylmän helpottavasta vaikutuksesta on joitakin tutkimustuloksia olemassa (1). Kipu- ja pahoinvointilääkkeet Suuri osa migreenikohtauksista on hoidettavissa tavallisella kipulääkkeellä tai kipulääkkeen ja pahoinvointilääkkeen yhdistelmällä. Usein on syytä valita muu kuin suun kautta tapahtuva antotapa, migreenikohtauksen aikana lääk8 Kipulääkkeet eivät sovellu päivittäiseen tai lähes päivittäiseen käyttöön tiuhaan toistuvien migreenikohtauksien tai migreenikohtauskierteen hoidossa. keen imeytyminen suun kautta otettuna saattaa olla heikentynyttä. Kipulääkkeeseen voidaan tarvittaessa yhdistää pahoinvointilääke (2-5). Lähes kaikkia myynnissä olevia kipulääkkeitä on käytetty ja yhä käytetään migreenikohtausten hoitoon, vaikka tutkimustulokset ovat niukkoja ja vertailujen potilasryhmät pieniä. Asetosalisyylihappo ja parasetamoli ovat varmaan edelleen maailman käytetyimmät migreenilääkkeet. Molemmista on olemassa myös kofeiini/kodeiini -yhdistelmiä, joita ei voida suositella migreenikohtausten hoitoon suuremman tottumisriskin vuoksi. Teholtaan kohtuullisen hyviä migreenikohtauksen hoitoon soveltuvia tulehduskipulääkkeitä ovat tolfenaamihappo (6-8), naprokseeni (9-10), ibuprofeeni (112) ja ketoprofeeni (13-14). Myös diklofenaakkia, diflunisaalia, sulindaakkia, mefenaamihappoa ja piroksikaamia on käytetty migreenikohtausten hoidossa (15-6). On syytä muistaa, että lääkettä on hyvä ottaa riittävän suuri annos riittävän varhaisessa vaiheessa. Kaikkien tulehduskipulääkkeiden kohdalla on muistettava lääkkeiden sivuvaikutukset. Kipulääkkeet eivät sovellu päivittäiseen tai lähes päivittäiseen käyttöön tiuhaan toistuvien migreenikohtauksien tai migreenikohtauskierteen hoidossa. Riskinä on särkylääkepäänsäryn kehittyminen ja näin päänsäryn vyyhteytyminen päivittäiseksi riesaksi. Euforisoivat analgeetit ovat tuskin koskaan tarpeen migreenikohtausten hoidossa (16-8). 9 Ergotamiinijohdokset Ergotamiinijohdoksien käyttö migreenikohtausten hoidossa on vähentynyt jyrkästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa on myynnissä enää yksi ergotamiinivalmiste. Lääkkeellä on kuitenkin edelleen joitakin käyttäjiä, ja sinällään ergotamiini soveltuu joillekin migreenipotilaille (19-21). Potilaan on oltava muuten terve, migreenikohtauksia ei saa olla kovin usein eikä potilas saa olla raskaana. Tiuhaan toistuvien koh tauksien hoidossa on riskinä ergotamiiniriippuvuuden kehittyminen, jolloin potilaalla on pahimmillaan päällekkäin alkuperäinen migreeni, ja vuoroin ergotamiinin liikaantopäänsärky ja -pahoinvointi ja vierotusoirepäänsärky ja -pahoinvointi. (22). Lisäksi on muistettava, että ergotamiini on verisuonia supistava lääkeaine ja saattaa altistaa ääreisalueiden verenkiertohäiriöille, sepelvaltimotaudin oireille ja myös aivoverenkiertohäiriöille. Dihydroergotamiinia, jota esimerkiksi USA:ssa käytetään runsaasti sekä akuuttikohtauksien hoidossa että migreenin estolääkehoidossa (23), ei ole missään vaiheessa Suomessa laajemmin käytetty. Triptaanit Triptaanit ovat uusin ja tehokkain migreenilääkeryhmä (24-41). Kaikki triptaanit ovat serotoniinin 5 HT1B/1D -reseptorin agonisteja ja supistavat migreenikohtauksessa laajentuneita aivoverisuonia. Hoi- tovaste vaihtelee 60-77 % tasolla, kun triptaaneja käytetään suun kautta annostellen (lumelääkkeellä 22-40 %). Sumatriptaani on ensimmäinen kliiniseen käyttöön kehitetty triptaaniryhmän aine. Siitä on saatavana kaksi tablettivahvuutta, peräpuikko, nenäsuihke ja itse pistettävä injektio (28-34). Suomessa ovat lisäksi myynnissä tsolmitriptaani (35-36), naratriptaani (3738), ritsatriptaani (39-40), almo triptaani (41) ja eletriptaani (29), joista on saatavilla tablettimuodot. Triptaanit ovat migreenikoh tauksen ensisijaislääkkeitä niillä potilailla, joilla kohtaukset ovat vaikeita ja invalidisoivia. Triptaanit vaikuttavat serotoniinireseptorin kautta migreenikohtaukseen. Migreenin hoidossa triptaaneja ei voi vielä asettaa paremmuusjärjestykseen. Nopein vaikutus saadaan kuitenkin suma triptaanin ihonalaisella injektiolla. Mikäli yksi triptaani ei sovi tai ei tehoa, on syytä kokeilla toista. Triptaaneihin ei kovin helposti kehity lääkeriippuvuutta, eivätkä ne menetä tehoaan pitkäaikaiskäytössä. Tavallisia sivuvaikutuksia ovat väsymys, huimaus ja kaulalla, hartioissa tai ylärintakehällä esiintyvä painon tai puristuksen tunne. Puristusoireen syntymekanismi on epäselvä, mutta tutkimusten perusteella se ei ole sydänperäinen. Triptaanit eivät sovellu potilaille, joilla on sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertohäiriötä. Ne eivät myöskään sovellu hemiplegisen migreenin, oftalmoplegisen migreenin, basilaarisen migreenin tai pelkän migreeniauran hoitoon. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Hankalan migreenikohtauksen hoito toklopramidi ja 100 ml keittosuolaa tipaksi. Päivystysvastaanotolla hankalaa ja pitkittynyttä migreenikohtausta voidaan yrittää katkaista erilaisilla lääkevaihtoehdoilla. Edelleen on potilaita, jotka eivät ole koskaan triptaaneja kokeilleet, silloin sumatriptaani injektiona saattaa rauhoittaa pitkäänkin jatkuneen kohtauksen. Lihaksen sisäisenä injektiona voidaan käyttää useitakin tulehduskipulääkkeitä, ja tehostaa niiden vaikutusta metoklopramidilla. Lisäksi on olemassa useita niin sanottuja ”cocktail” -hoitoja, jotka soveltuvat parhaimmin kokeiltaviksi sairaala olosuhteissa. Näissä cocktaileissa yhdistetään kipulääkeannos (esimerkiksi ketoprofeeni, diklofenaakki, ketorolaakki, indometasiini), diatsepaami, me- Migreenin estohoito Migreenin estohoito on syytä aloittaa silloin, kun kohtauksia esiintyy vähintään 2-3 kuukaudessa ja ne hankaloittavat jokapäiväistä elämää, tai kohtaukset ovat vaikeita ja kohtausten akuuttihoito on hankalaa joko lääkkeiden tehon vähäisyyden tai sivuvaikutuksien takia. Ennen hoidon aloitusta mahdollinen särkylääkepäänsärky on syytä hoitaa. Usein tilanteen arvioinnissa auttaa, jos potilas pitää päänsärkypäiväkirjaa ainakin kuukauden verran jo ennen estohoidon aloittamista. Estohoitoa voidaan toteuttaa lääkkeettömänä hoitona tai lääkehoitona. Oleellisin lääkkeetön estohoito on ärsyttävien tekijöiden KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Lance JW. The controlled application of cold and heat by new device (Migralief apparatus) in the treatment of headache. Headache 1988;28:458-61. 2. Tfelt-Hansen P, Stewart Johnson E. Antiemetic and Prokinetic Drugs. Kirjassa J Olesen, P Tfelt-Hansen, KMA Welch toim. The Headaches. New York:Raven, 1993;343 3. Tokola RA. The effect of metoclopramide and prochlorperazine on the absorption of effervescent paracetamol in migraine. Cephalalgia 1988;8:139-147 4. Tokola RA, Neuvonen PJ. Effects of migraine attacks and metoclopramide on the absorption of tolfenamic acid. Br J Clin Pharmacol 1984;17: 67-85 5. Tfelt-Hansen P, Henry P, Mulder LJ et al. The effectiveness of combined oral lysine acetylsalicylate and metoclopramide compared with oral sumatriptan for migraine. Lancet 1995;346:923 6. Hakkarainen H, Vapaatalo H, Gothoni G, Parantainen J. Tolfenamic adic is as effective as ergotamine during migraine attacks. Lancet 1979;1:326-328 7. Ala-Hurula V, Myllylä VV, Hokkanen E, Tokola R. Tolfenamic acid and ergotamine abuse. Headache 1981;21:240-242 8. Myllylä VV, Havanka H, Herrala L,Kangasniemi P, Rautakorpi I, Turkka J, Vapaatalo H, Eskerod O. Tolfenamic acid rapid release versus sumatriptan in the acute treatment of migraine: Comparable ef- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 välttäminen. Biopalautehoidosta ja rentoutushoidoista on raportoitu suotuisia tuloksia. Fysioterapian tulokset ovat vaihtelevia, ja osin, esimerkiksi TNS-hoidon ja akupunktion osalta ristiriitaisia. (42,43) Beetasalpaajat Beetasalpaajista käytetään edelleen propranololia ja metoprololia, mutta myös atenololia, timololia ja uudemmista vaihtoehdoista bisoprololia (44-46). Annokset vastaavat valmisteiden annostelua muissa käyttötarkoituksissa. Aina kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä annoksella ja rakentaa lääkitystä asteittain annosta nostaen, tehoa ja sivuvaikutuksia seuraten. fect in a double-blind, randomized, controlled, parallel-gorup study. Headache 1998; 38:201-207 9. Pradalier A, Rancurel G, Dordain G, Verdure L. Rascol A, Dry J. Acute migraine attack therapy: comparison of naproxen sodium and an ergotamine tartrate compound. Cephalalgia 1985; 5:107-113 10. Nestvold K. Naproxen and naproxen sodium in acute migraine attacks. Cephalalgia 1986; 6(suppl 4):81-84 11. Havanka-Kanniainen H. Treatment of acute migraine attack: Ibuprofen and placebo compared. Headache 1989: 8:507-509 12. Kloster P, Nestvold K, Vilming ST. A double blind study of ibuprofen versus placebo in the treatment of acute migraine attacks. Cephalalgia 1992;12:169-171 13. Kangasniemi P, Kaaja R. Ketoprofen and ergotamine in acute migraine. J Intern Med1992; 231:551-554 14. Karabetsos A, Karachalios G, Bourlinou P, Reppa A, Koutri R, Fotidou A. Ketoprofen versus paracetamol in the treatment of acute migraine. Headache 1997;37:12-14 15. Ferrari M. Migraine. The Lancet 1998;351:1043-1051. 16 Tfelt-Hansen P, Lipton RB. Miscellaneous drugs. Kirjassa: Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, toim. The Headaches. New York: Raven 1993:353} 17. Callagher, R. Emergency treatment of intractable migraine. Headache 1986;26:74-5} 18. Nicolodi, M. Differential sensitivity to morphine challenge in mi- 10 Ärsyttävien tekijöiden välttäminen estää tai ainakin vähentää kohtauksia. Useimmat potilaat tarvitsevat kuitenkin myös lääkkeellisen hoitovaihtoehdon. Antidepressantit Antidepressanteista käytetään eniten vanhoja trisyklisiä antidepressiiveja, erityisesti amitripyliiniä. Amitripyliininkin kohdalla kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä annoksella, 10 mg on useimmiten käypä aloitusannos, tosin huomattavan korkeitakin annoksia on onnistuneesti käytetty. Uusilla serotoniinin takaisinottoon vaikuttavilla masennuslääkkeillä ei ole juuri käyttöä migreenin estohoidossa. (47). 3-15 mg vuorokausiannoksia. Suomessa käyttökokemukset dihydroergotamiinista ovat sangen vähäisiä. (48) Kalsiumsalpaajat Näistä ainoastaan flunaritsiinilla on osoitettu olevan merkittävää migreenin estotehoa, eikä se ole koskaan ollut maassamme myynnissä. (49) Muita migreenin estohoidossa käytettyjä lääkeaineita Antikonvulsantit ja epilepsialääkkeet Serotoniinireseptoriantagonistit Tästä lääkeryhmästä on käytettävissämme enää dihydroergotamiini, koska pitsotifeeni ja metysergidi eivät ole Suomessa myynnissä. Dihydroergotamiinista on käytetty Eniten käytetään natriumvalproaattia, mutta sen rinnalle on nousemassa gabapentiini. Natriumvalproaatista käytettään 300-500 mg vuorokausiannoksia, gabapentiinin kohdalla annos vaihtelee 4001600 mg välillä. Molemmilla lääk- graine sufferers and headache-exempt subjects. Cephalalgia 1996;16: 297-304} 19. Young, WB. Appropriate use of ergotamine tartrate and dihydroergotamine in the treatment of migraine: current perspectives. Headache 1997;37 Suppl 1:42-5} 20. Andersson, PG. Ergotamine headache. Headache 1975;13:118-20} 21. Hokkanen E, Valtimo O, Kallanranta T. Toxic Effects of Ergotamine used for Migraine. Headache 1978;18:95-8} 22. Tfelt-Hansen P, Krabbe A. Ergotamine abuse. Do patients benefit from withdrawal? Cephalalgia 1981;1:29-32} 23. Rapoport A, Sheftell F, Couch J, ym. Efficacy, safety, and tolerability of dihydroergotamine nasal spray as monotherapy in the treatment of acute migraine. Headache 1995;35;177-84} 24. Schoenen J. Acute migraine therapy: the newer drugs. Kirjassa: Current opinion in Neurology. 1997, 10:273-243} 25. Tepper SJ. The new triptans for acute treatment of migraine. A clinical review using NNT. The 3rd European Federation of Neurological Sciences, 19-25 September 1998} 26. Haanpää M, Färkkilä M. Migreenin täsmälääkkeet. Suom Lääkäril 1999;54:777-782} 27. Perrin VL, Färkkilä M, Goasguen J, Doenicke A, Brand J, TfeltHansen P. Overview of initial clinical studies with intravenous and oral GR43175C in acute migraine. Cephalgia 1989;9 Suppl 9)15-22} 28. The sumatriptan auto-injector study group. Self-treatment of acu- 11 keillä on runsaasti sivuvaikutuksia. Natriumvalproaatti aiheuttaa lyhytaikaisessa käytössä erityisesti maha-suolikanavan sivuvaikutuksia, gabapentiini huimausta ja tasapainohäiriöitä. Gabapentiini on siinä määrin uusi valmiste, ettei siitä ole kovin paljoa käytännön käyttökokemusta vielä epilepsiankaan hoidossa, lisäksi lääke on sangen kallis (50). Muista valmisteista käytetään edelleen pieniannoksista proklooriperatsiinia, 5-10 mg annos illalla otettuna ei juuri aiheuta ongelmallisia sivuvaikutuksia, ja saattaa olla yllättävänkin tehokas. Lisäksi yksittäisiä tutkimuksia on julkaistu magnesiumin, eräiden muiden te migraine with subcutaneous sumatriptan using an auto-injector device. Eur neurol 1991;31:323-31} 29. Goadsby PJ, Ferrari MD, Olesen J, Stovner LJ, Senard JM, Jackson NC ja Poole PH for the Eletriptan Steering Committee. Eletriptan in acute migraine. A double-blind, placebo-controlled comparison to sumatriptan. Neurology 2000;54:156-63} 30. The oral sumatriptan dose-defining study group. Sumatriptan – an oral dose-defining study. Eur Neurol 1991;31:300-5} 31. The oral sumatriptan international multiple dose study group. Evaluation of a multiple dose regimen of oral sumatriptan for the acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31:306-13} 32. The multinational oral sumatriptan and Cafergot comparative study group. A randomized, double-blid comparison of sumatriptan and Cafergot in the acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31: 314-22} 33. The Finnish Sumatriptan group and the cardiovascular clinical research group. A placebo-controlled study of intranasal sumatriptan for the acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31:332-8} 34. Bates D, Ashford E, Dawson R. Subcutaneous sumatriptan during the migraine aura. Neurology 1994;44:1587-1592} 35. Dixon R, Warrander A. The clinical pharmacokinetics of zolmitriptan. Cephalgia 1997;17 Suppl 18:15-20} 36 Schoenen J, Sawyer J. Zolmitriptan (311C90), a novel dual central and peripheral 5HT1B/1D agonist: overview of efficacy. Cephalgia Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Estolääkitystä on syytä käyttää vähintään 2-3 kuukautta, lääkityksen tehoa täytyy seurata kontrollikäynneillä ja päänsärkypäiväkirjan avulla ja ainakin vuoden välein pitää lääkitystaukoja. hivenaineiden, B-vitamiinien ja eräiden luontaistuotteina myytävien aineiden tehosta migreenin estossa. Estolääkitystä on syytä käyttää vähintään 2-3 kuukautta, lääkityksen tehoa täytyy seurata kontrollikäynneillä ja päänsärkypäiväkirjan avulla ja ainakin vuoden välein pitää lääkitystaukoja. Migreeni ja raskaus Raskauden aikana migreenin hoito muodostaa helposti ongelman, koska turvallisesti käytettävissä olevien lääkkeiden valikoima on hyvin pieni (51-55). Auraton migreeni usein rauhoittuu raskauden aikana. Aurallinen migreeni sen sijaan usein vaikeutuu, jopa vyyhteytyy raskauden aikana. Raskauden aikana migreeniä hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi. Pa- rasetamolin ohella ketoprofeenia, ibuprofeenia ja naprokseenia voidaan käyttää harkiten ja tilapäisesti raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen aikana. Tiivistelmä Ensimmäisiin lääkkeellä hoidettaviin kohtauksiin kannattaa kokeilla peruskipulääkkeitä, esimerkiksi parasetamolia tai asetosalisyylihappojohdosta. Kipulääkkeen lisänä voidaan tarvittaessa käyttää metoklopramidia. Yhden kohtauksen hoitotulokseen ei kannata luottaa, eikä lääkettä tuomita tehottomaksi, vaikkei ensimmäisellä kerralla selkeää hyötyä saataisikaan. Peruslääkitystä kokeillaan ainakin kolmeen kohtaukseen, kerta-annosta nostaen. Ellei vastetta saada kolmen kohtauksen hoidossa, siirrytään toiseen valmisteeseen. 1997;17 suppl 18:28-40} 37. Kempsford R. Clinical pharmacology and pharmacokinetics of naratriptan. Cephalgia 1997;17:473} 38. Göbel H, Boswell D, Winter P, Crisp A. A comparison of the efficacy, safety and tolerability of naratriptan and sumatriptan. Cephalgia 1997;17:426} 39. Gijsman H, Kramer MS, Sargent J, ym. Double-blind, placebocontrolled, dose-finding study of rizatriptan (MK-462) in acute treatment of migraine. Cephalgia 1997;17:647-51} 40. Visser WH. Pharmacologic profile and Clinical efficacy of rizatriptan. 8th Congress of the International Headache Society. Satellite Symposium, June 11th, 1997 Amsterdam, Netherlads} 41. Dahlöf C. Efficacy of oral almotriptan in the acute treatment of migraine: results of four placebo-controlled studies. Cephalalgia 2000; 42. Pryse-Phillips WEM, Dodick DW, Edmeads JG, ym. Guidelines for the nonpharmacologic management of migraine in clinical practice. Can Med Assoc J 1998:47-54} 43. Pryse-Phillips WEM, Dodick DW, Edmeads JG, ym. Guidelines for the diagnosis and management of migraine in clinical practice. Can Med Assoc J 1997;156:1273-87} 44. Ramadan NM, Schultz LL, Gilkey SJ. Migraine Prophylactic drugs: proof of efficacy, utilization and cost. Cephalalgia 1997:73-80} 45. Tfelt-Hansen P, Shanks RG. Beta-adrenoceptor blocking drugs. Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, New York: Raven Press 1993:363-72} Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Seuraavaksi voidaan kokeilla esimerkiksi ibuprofeenia, ketoprofeenia, naprokseenia tai tolfenaamihappoa. Suun kautta lääkettä annosteltaessa on suotavaa ottaa reilu annos kerralla. Myös muut antotavat on syytä muistaa. Ellei tulehduskipulääkkeistä löydy apua on syytä kokeilla triptaaneja. Mikäli kohtaukset vaikeita ja invalidisoivia, suositellaan kokeilua suoraan triptaaniryhmän lääkkeillä. Migreenin estohoito on syytä aloittaa silloin, kun kohtauksia esiintyy vähintään 2-3 kuukaudessa ja ne hankaloittavat jokapäiväistä elämää, tai kohtaukset ovat vaikeita ja potilaan on vaikea tottua niihin, tai kohtausten akuutti hoito on hankalaa joko lääkkeiden tehon vähäisyyden tai sivuvaikutuksien takia. Ennen estolääkehoidon aloitusta mahdollinen särkylääkepäänsärky on syytä hoitaa. 46. Van de Ven LLM, Franke CL, Koehler PJ. Prophylactic treatment of migraine with bisoprolol: a placebo-controlled study. Cephalalgia 1997:596-9} 47. Mylecharane EJ, Tfelt-Hansen P. Miscellaneous drugs. Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA. New York: Raven Press 1993:397-402} 48. Tfelt-Hansen P, Saxena P. Antiserotonin drugs. Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA. New York: Raven Press 1993:373-82} 49. Toda N, Tfelt-Hansen P. Calcium antagonists. Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, New York: Raven Press 1993:383-90} 50. Mathew N, Lucker C. Gabapentin in migraine prophylaxis: a preliminary open label study. Neurology 1996:46:A169} 51. Heikkinen T. Migreenin hoito raskauden ja imetyksen aikana. Suom Lääk 1997;52:3364-3365 52. Uknis A, Silberstein SD. Review Article: Migraine and Pregnancy. Headache 1991; 31:372-374 53. Silberstein SD. Headaches and Women: Treatment of the pregnant and lactating migraineur. Headache 1993; 33:533-540 54. Aubé Michel. Migraine in pregnancy. Neurology 1999; 53 Suppl 1 26-28. 55. Maggioni F, Alessi C, Maggio T, Zanchin G. Headache during pregnancy. Headache 1991;31:372-372 12 Seppo Soinila professori HYKS Neurologian klinikka HYKS:n kiputyöryhmän neurologi [email protected] Kolmoishermosärky Kolmoishermosäryn ominaiset piirteet ovat kohtauksellisuus, toistuvat sähköiskua muistuttavat erittäin kovat tuikkauskivut, toispuoleinen esiintyminen kasvojen alueella sekä kivun laukaisevat kosketusärsykkeet. K olmoishermo on kasvojen ihon ja suuontelon limakalvon tunnosta vastaava kolmihaarainen hermo (Kuva 1), kolmoishermosärky on vastaavalla kasvojen alueella esiintyvä kohtauksellinen kiputila. Sairauden lääketieteellinen nimi on trigeminusneuralgia. Nimen alkuosa tulee kolmoishermon latinankielisestä nimestä, nervus trigeminus, ja loppuosa hermoperäistä kipua merkitsevästä neuralgiasanasta. Trigeminusneuralgia-termi kuvaa sairautta suomenkielistä vastinettaan paremmin, sillä potilaat kuvaavat kipua harvoin säryksi. Kyseessä on yksi kovimmista kiputiloista ja se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Neuralgia, hermokipu, tarkoittaa kivun syntymistä kipuhermon poikkeavan toiminnan seurauksena ilman että kudoksissa olisi mitään kipua provosoivaa vauriota. Ranskankielistä termiä tic doulou13 reux (”tuskallinen lihaskouristus”) käytetään usein myös anglosaksisessa kirjallisuudessa, ja se viittaa kohtauksen aiheuttamaan tuskaiseen irvistykseen. Kolmoishermosäryn yleisyydestä ei ole olemassa kattavia tietoja. Rochesterin kaupungissa Minnesotassa vuosina 1985-90 sairaus ilmaantui keskimäärin 4,3 potilaalle 100 000 asukasta kohti. Tämän arvion mukaan Suomessa olisi yli 200 uutta tapausta vuosittain. Perinteisesti on ajateltu, että tyypillinen kolmoishermosärkypotilas on 50-70 -vuotias nainen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitenkin 45 % potilaista on miehiä ja sairautta tavataan kaikissa ikäryhmissä, joskin useimmiten keski-iän jälkeen. Kipukohtaus alkaa äkillisesti, usein jonkin kevyen kosketusärsykkeen, kuten kampaamisen, parranajon tai jopa tuulenhenkäyksen laukaisemana. Myös suun limakalvon ärsytys esim. hampaiden harjauksen tai pureskelun yhteydessä voi laukaista oireiston. Kipukohtaus on tyypillisesti sarja sähköiskumaisia kiputuikkauksia. Se on aina toispuoleinen ja se rajoittuu kolmoishermon jonkin haaran, tavallisimmin ala- tai keskihaaran alueelle (kuva 1). Kohtaus kestää muutamia minuutteja kerrallaan, mutta voi uusiutua useita kertoja vuorokauden aikana. Kipu voi olla niin voimakas, että raavaalta mieheltäkin tulee kyynel silmään, ja kivun aikana potilas on täysin invalidisoitunut. Joillakin potilailla esiintyy tavanomaisten kiputuikkausten ohella jomottavaa kipua. Tällöin on kyse epätyypillisestä tautimuodosta. Kohtausten välillä potilas on oireeton eikä mitään poikkeavaa voida todeta lääkärin tekemässä tutkimuksessa. Kolmoishermosärky voi uusiutua vuosienkin kuluttua. Kolmoishermosäryn perimmäinen syy on useimmissa tapauksis- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 I II III sa epäselvä. Kirjallisuudessa on pohdittu runsaasti sen havainnon merkitystä, että lähes 90 %:lla potilaista ylempi pikkuaivovaltimo sijaitsee tiiviisti kolmoishermoa vasten. On kuitenkin epäselvää, onko tämä kontakti kivun syynä. Samanasteinen läheisyys nimittäin todetaan kolmasosalla muista syistä tutkituista potilaista, joilla ei ole kolmoishermosärkyä. On esitetty, että puristava suoni aiheuttaa hermoa ympäröivän myeliinikerroksen vaurion, jota suonen pulssi vielä pahentaa. Tämä puolestaan saa aikaan hermon laukeamiskynnyksen madaltumisen. Mekaaninen ärsyke aiheuttaa kipusäikeiden aktivoitumisen, ja herkistymisen edetessä kipusignaali voi syntyä lopulta itsestään ilman mitään kipuärsykettä. Nuoren ihmisen kolmoishermosärky voi olla MS-taudin oire. Harvinaisia kolmoishermosäryn syitä ovat hermoa painava synnynnäinen aivoverisuonen pullistuma (aneurysma) tai aivokasvain. Hampaan tukikudosten vaurio voi johtaa kolmoishermosärkyä muistuttavaan krooniseen kiputilaan. Kolmoishermosäryn varma diagnoosi asetetaan kliinisen kuvan perusteella eikä se sinänsä edellytä mitään koneellisia tutkimuksia. On kuitenkin suositeltavaa kuvata potilaan pää kerran, sillä tietokonetomografian tai magneettikuvauksen avulla edellä mainitut syyt voidaan sulkea pois. Kolmoishermosärky on useimmiten helppo erottaa muista kasvojen alueen kiputiloista, jotka itse asiassa ovat kolmoishermosärkyä tavallisempia. Migreenikohtaus paikallistuu harvoin yksinomaan kolmoishermon alueelle eikä se ole sähköiskumaisen tuikkivaa – sykkivää useinkin. Leukanivelen toimintahäiriöstä johtuva kipu paikallistuu usein niveleen, jonka painelu aristaa ja liikerata on epätasainen. Kasvojen pehmytkudosten kiputilat, kuten fibromyalgian kipupisteet, paikallistuvat tyypillisille paikoille purentalihaksiin tai niiden jänteisiin. Lihasjännityspäänsärky on jomottavaa ja tuntuu usein Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Kuva 1. Kolmoishermon haarojen hermottamat ihoalueet, I: silmähermo, II: yläleuan hermo, III: alaleuan hermo. Kolmoishermosärky voi tuntua minkä haaran alueella hyvänsä, tavallisimmat ovat II ja III haara. Ihossa tai muissakaan alueen kudoksissa ei ole mitään vikaa, vaan kipu johtuu kolmoishermon poikkeavasta toiminnasta. molemmin puolin ohimolihaksissa. Kasvojen alueen vyöruusu voi johtaa rakkula-alueen kiputilaan, joka muistuttaa kolmoishermosärkyä, mutta kipu on yleensä jatkuvaa. Sarjoittainen päänsärky, jota käsiteltiin Päänsärky-lehdessä 2/2002, ei ole sähköiskumaista ja siihen liittyy tyypillisesti silmän punoitus ja kyynelvuoto. Hammaslääkärien potilailla melko tavallinen vaiva on ns. epätyypillinen kasvokipu, joka on suun ympäristöön keskittynyt jatkuva jomotus. Kolmoishermosäryn hoitoon käytetään epilepsialääkkeenä paremmin tunnettua karbamatsepiinia (Taulukko 1.). Neurologin kirjoittaman B-lausunnon nojalla karbamatsepiinihoito kuuluu KELA:n ylempään erityiskorvausluokkaan. Karbamatsepiini voi aiheut taa joillekin potilaille sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, pahoinvointia tai huimausta. Ne esiintyvät tavallisimmin hoidon alussa, minkä vuoksi annos nostetaan hitaasti ylläpitotasolle. Karbamatsepiinin annos on yksilöllinen ja oi14 Kipu voi olla niin voimakas, että raavaalta mieheltäkin tulee kyynel silmään, ja kivun aikana potilas on täysin invalidisoitunut. keata pitoisuutta ja hoidon turvallisuutta seurataan verikokein, aluksi kuukauden välein, myöhemmin harvemmin. Karbamatsepiinin teho kolmoishermosäryn hoidossa on erittäin hyvä verrattuna muiden kiputilojen, esim. migreenin lääkehoitoon. Lääkkeen vaikutus alkaa tuntua parin päivän kuluessa ja 80 % potilaista tulee hoidolla lähes tai täysin oireettomaksi. Lääkehoito kestää muutaman kuukauden. Parin kolmen kuukauden oireettoman jakson jälkeen annosta aletaan vähitellen pienentää ja mikäli kipua ei ilmaannu, lääkitys lopetetaan asteittain. Osa potilaista ei voi käyttää karbamatsepiinia häiritsevien sivuvaikutusten vuoksi. Noin joka kymmenes karbamatsepiinin käyttäjä saa lääkkeestä allergisen reaktion. Näille potilaille käytetään vaihtoehtoisena hoitona jotain muuta epilepsialääkettä. Tutkimuksin tehokkaaksi osoitettuja lääkkeitä kolmoishermosäryn hoidossa ovat fenytoiini, okskarbatsepiini, gabapentiini ja topiramaatti (Taulukko 1.). Lihaskramppien hoidossa käytetyn baklofeenin on osoitettu tehostavan karbamatsepiinin vaikutusta. Triptaaneista, tavallisista tulehduskipulääkkeistä, sen paremmin kuin vahvoista, morfiinin sukuisista kipulääkkeistäkään ei ole hyötyä kolmoishermosäryn hoidossa. Silloin kun kolmoishermosärky on sietämättömän kovaa, voidaan tablettihoidon vaikutusta odoteltaessa käyttää suonensisäistä kortisoni- tai fenytoiinihoitoa. Nämä hoidot annetaan päivystyspoliklinikalla. Joka viides kolmoishermosä15 rystä kärsivä potilas ei saa riittävää apua lääkehoidosta. Heille on tarjolla leikkaushoito: kolmoishermon tumakkeen lämpökäsittely tekee osan hermosoluista toimintakyvyttömiksi, jolloin kipuoireisto helpottaa. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Kirjallisuuden mukaan toimenpide tehoaa hyvin 80-98 %:lla leikatuista potilaista, mutta kiputila uusiutuu noin joka kolmannella. Pienelle osalle potilaista kehittyy kivulias tuntohäiriö. USA:ssa ja Ranskassa on käytetty täsmäsädehoitoa samaan tarkoitukseen kuin lämpökäsittelyä. Meillä ei ole toistaiseksi käytettävissä tarvittavaa laitteistoa. Mikäli kuvauksessa todetaan, että verisuoni puristaa kolmoishermoa, voidaan suoni siirtää vapautusleikkauksessa. Tämä edellyttää yleisanestesiaa ja kallon avaamista eikä sekään takaa täydellistä oireettomuutta. Leikkaushoito- ja ehdotetaan potilaalle vasta, kun kaikki lääkehoidon vaihtoehdot on kokeiltu. Epäiltäessä tai todettaessa kolmoishermosärky potilaan tulisi päästä neurologin vastaanotolle kahdesta syystä: KELA hyväksyy pään tietokone- tai magneettitutkimuksen korvauksensa piiriin vain erikoislääkärin lähetteen nojalla. Samoin KELA on asettanut täyden lääkekorvauksen ehdoksi neurologin tai neurokirurgin kirjoittaman B-lausunnon. Diagnoosin varmistuttua yleislääkäri tai työterveyslääkäri voi hyvin toteuttaa seurannan turvakokeineen ja lopettaa lääkityksen edellä kuvatun periaatteen mukaan. Jos hoitovaste on huono, voi olla paikallaan pyytää neurologin arvio. Leikkaushoidot suorittaa aina neurokirurgi, joita toimii kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa. Taulukko 1. Kolmoishermosäryn pitkäaikaishoidossa käytettyjä lääkkeitä Lääkeaine Kauppanimi Karbamatsepiini............................ Neurotol, Tegretol, Trimonil Baklofeeni...................................... Baklon, Baklopar, Lioresal Fenytoiini....................................... Hydantin Okskarbatsepiini.......................... Apydan, Trileptal Gabapentiini.................................. Neurontin Valproaatti..................................... Absenor, Deprakine, Orfiril Topiramaatti.................................. Topimax Lamotrigiini................................... Lamictal Klonatsepaami.............................. Rivatril Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Janne Martikainen TtM, tutkimuspäällikkö Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos, Lääkepolitiikan ja -talouden tutkimuskeskus [email protected] Markus Färkkilä LKT, dosentti Helsingin yliopisto, neurologian klinikka Mikko Kallela LT HYKS, neurologian klinikka Alkuperäistutkimus Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa Migreeni on krooninen, monitekijäinen aivojen sairaus, jota sairastaa keskimäärin joka kymmenes suomalainen. Se aiheuttaa työstä poissaoloja ja estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Migreenin aiheuttamaa haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle on tutkittu Suomessa vähän. Tässä tutkimuksessa seurattiin migreenin Suomen migreeniyhdistyksen jäsenille aiheuttamaa haittaa ja lääkehoidon kustannuksia kolmen kuukauden aikana vuonna 2000. Työstä poissaoloja oli seuranta-aikana keskimäärin yksi päivä potilasta kohden ja suorat migreenin hoidon kustannukset olivat 137–157 euroa sen mukaan, käyttikö potilas migreenin hoidossa kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitystä. S uomalaisesta väestöstä noin joka kymmenes sairastaa migreeniä. Naisista migreeniä esiintyy noin 17 %:lla ja miehistä noin 6 %:lla. Migreenikohtaus invalidisoi potilaan kohtauksen aikana ja vaikuttaa toimintoi- hin myös kohtausten välillä. Huoli seuraavasta kohtauksesta voi pilata nautinnon lomasta tai sosiaalisesta toiminnasta. Pitkällä aikavälillä kohtauksien pelko saattaa aiheuttaa potilaalle emotionaalisia muutoksia, jotka voivat johtaa Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 suojastrategioiden syntymiseen. Suojastrategiat voivat vaikuttaa haitallisesti työhön, ystävä- ja perhesuhteisiin ja moniin arkielämän päivittäisiin rutiineihin. Myös viitteitä migreeniä sairastavien henkilöiden tavallista suuremmasta 16 Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin tekee sen suuri esiintyvyys 25–55-vuotiailla eli silloin, kun ihminen on aktiivisimmillaan työelämässä. depressiotaipumuksesta on olemassa (1). Migreeni ei vaikuta ainoastaan migreenipotilaaseen, vaan myös hänen läheistensä elämään. Yhdysvalloissa migreeniä sairastaville henkilöille tehdyssä haastattelututkimuksessa jopa 60 %:ssa perheistä arvioitiin migreenin haittaavan elämää merkittävästi (2). Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin tekee sen suuri esiintyvyys ikävuosien 25 ja 55 välillä eli juuri silloin, kun ihminen on aktiivisimmillaan työelämässä (3). Kustannuksia syntyy työstä poissaoloina ja migreenin hoitoon liittyvinä kuluina. Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa migreenipotilaista 43 % oli vuoden aikana poissa työstä kohtausten vuoksi vähintään yhden päivän. Poissaolot kestivät yleensä 1–7 vuorokautta. Poissaolojen kokonaismäärän vuodessa arvioitiin olevan 270 vuorokautta tuhatta migreenipotilasta kohden (4). Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan migreeniä sairastavat sairaalatyöntekijät joutuivat vuoden aikana olemaan poissa töistä keskimäärin 2 päivää ja noin 5,5 päivänä migreeni heikensi merkittävästi työkykyä (5). Suomessa lääkekustannukset ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta, ja tämä koskee myös migreenilääkkeitä. ATC-luokituksen mukaiset N02C-ryhmän eli migreenilääkkeiden arvonlisäveroton tukkumyynti on kasvanut vuosina 1996– 2000 keskimäärin 14 % (6). Kasvu on ollut lähes lineaarista, ja saman trendin jatkuessa tukkumyynti ylittää 8 miljoonan euron rajan vuoden 2002 lopussa. Kuitenkin Suomessa vaikeaakin migreeniä potevat potilaat ovat harvoin edes 17 kokeilleet triptaaneja kohtauksiinsa. Esimerkiksi Ruotsissa triptaanien käyttö on kymmenkertaista Suomen lukuihin verrattuna. Kelan reseptitiedoston mukaan migreenilääkkeistä maksettiin vuonna 1995 korvausta sairaus vakuutuksen kautta 19 700 potilaalle (7), ja vuonna 2000 kor vausta sai 38 621 potilasta. Korvattavuuden piiriin on näin ollen tullut vuosittain vajaat 4 000 uutta migreenipotilasta. Vuonna 2000 keskimääräinen korvaus potilasta kohden oli 222 euroa. Muiden kuin varsinaisten migreenilääkkeiden käytöstä on vaikea saada tietoa, koska Kelan reseptitiedoissa ei ole saatavissa esimerkiksi tulehduskipulääkkeen käyttötarkoitusta (7). Käsikauppalääkkeiden osuutta migreenin hoidossa voidaan kuitenkin pitää merkittävänä (5). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää migreenin aiheuttamaa haittaa elämän eri osaalueilla yksilötasolla sekä arvioida migreenin hoitoon liittyviä potilaskohtaisia kustannuksia potilaan itsensä ja yhteiskunnan näkökulmista. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin kolmen kuukauden seurantaaineistona Suomen migreeniyhdistyksen jäseniltä. Otos (n = 967) perustui satunnaisesti poimittuihin osoitetietoihin yhdistyksen jäsenrekisteristä. Tutkimuksen alusta lähtien oli hyväksyttävä mahdollinen valikoitumisharha, joka syntyi yhdistykseen kuulumisen seurauksena. Otokseen valituille henkilöille lähetettiin MI- DAS-kyselykaavake, migreenipäiväkirja sekä strukturoitu kyselylomake, joka sisälsi mm. kysymyksiä vastaajan sosioekonomisesta asemasta sekä migreenidiagnoosiin liittyvät varmistuskysymykset. Migreeni-diagnoosin varmistamiseen käytettiin kansainvälistä IHSkriteeristöä (8,9). Tutkimuksessa käytetty MIDAS-kyselykaavake on validiteettija reliabiliteettivaatimukset täyttävä mittari, joka mittaa migreenin potilaalle aiheuttamaa kokonaishaittaa (10,11). Mittarin kysymykset sijoittuvat elämän eri osa-alueille: työ- ja opiskeluajan menetys, kotityöt, perhe, vapaa-aika ja sosiaalinen toiminta. Saatujen vastausten perusteella lasketaan MIDASindeksi, joka kuvaa migreenin potilaalle aiheuttamaa kokonaishaittaa yhdellä indeksiluvulla. MIDASindeksi voidaan jakaa neljään vaikeusasteeseen seuraavasti: Pisteet 1–5: migreeni rajoittaa elämää vähän tai ei lainkaan. Pisteet 6–10: migreeni rajoittaa elämää lievästi. Pisteet 11–20: migreeni rajoittaa elämää keskinkertaisesti. Pisteet yli 21: migreeni rajoittaa vakavasti elämää. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin pitämään myös tutkimuksen ajan päiväkirjaa, johon he merkitsivät kaikki migreenin hoidossa käyttämänsä lääkkeet ja migreenin takia aiheutunut tervey denhuollon palvelujen käyttö. Tilastolliset menetelmät Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös sitä, mitkä tekijät selittävät migreenin potilaalle aiheuttamaa haittaa. Selitettävänä vastemuut- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 tujana käytettiin MIDAS-indeksiä. Aineiston analyysimenetelmän valinnassa lähdettiin liikkeelle vastemuuttujan ominaisuuksista, jotka tulivat esille aineiston kuvailussa. Migreenin aiheuttaman haitan selittämisessä päätettiin käyttää lineaarista regressioanalyysiä ja niin sanottuihin ”Count Data” -malleihin kuuluvaa negatiivista binomijakaumaregressiomallia. Negatiivinen binomijakaumaregressiomalli on laajennus Poissonin regressiomallista, sillä se sallii vastemuuttujan varianssin erota sen keskiarvosta. Negatiivinen binomijakauma- ja Poissonin regressiomallit soveltuvat hyvin diskreettien ja jakaumaltaan vinojen lukumäärämuuttujien frekvenssien selittämiseen. Analyysiin tarvittavat mallit löytyivät Limdep 7.0-tilastoohjelmasta. TULOKSET Kolmen kuukauden seurannan jälkeen vastaajista 343 palautti seurantalomakkeet. Vastausprosentiksi tuli näin ollen 35,5 %. Migreenidiagnoosin varmistamisen jälkeen lopulliseksi aineistoksi jäi 338 vastaajan tiedot. Vastaajien sosiodemografisia ja -ekonomisia taustatietoja on esitetty taulukossa 1. Seuranta-aineisto oli migreenitutkimuksille tyypillisesti sukupuolijakauman suhteen vinoutunut, ja siksi sukupuolittain tehdystä tarkastelusta päätettiin luopua. Migreenin kliinisinä ominaispiirteitä kuvaamaan valittiin aineistosta yleisimmät oireet. Potilaista 45 % ilmoitti tietyn ruoka-aineen ”himon” ja 62 % haukottelun olevan kohtauksen tulo-oireita. Oireet saattoivat ilmetä samanaikai- sesti. Provosoivia eli kohtaukselle altistavia tekijöitä olivat selvimmin alkoholi ja kuukautiset. Alkoholi lisäsi kohtauksen riskiä 72 %:lla vastaajista ja kuukautisiin migreeni liittyi 70 %:lla naisista. Autonomisen hermoston aktivoitumisesta aiheutuvaa kylmäämistä ja palelua oli 32 %:lla vastaajista ennen kohtausta. Näköhäiriöitä eli auraoireita kohtaukseen liittyi 61 %:lla ja puhevaikeutta 44 %:lla. Migreenin aiheuttama haitta Tutkimuksessa mukana olleilla potilailla oli kolmen kuukauden aikana yhteensä 6 875 kohtausta, joista lääkkeillä hoidettiin 5 588 kohtausta. Keskimäärin tutkimukseen osallistuneilla oli 20 (95 %:n luottamusväli 19–22) kohtausta kolmen kuukauden aikana eli noin kymmenen kohtausta kuukaudessa. Kohtausten keskimääräiseksi kivuksi arvioitiin 6,4 ( 95 %:n luottamusväli 6,3–6,6) asteikolla 0–10. Migreenin kokonaishaittaa kuvaavan MIDAS-indeksin keskiarvoksi tuli 27 (95 %:n luottamusväli 24–30). Keskiarvon perusteella voidaan sanoa, että migreeni rajoitti vastaajien elämää seuranta-aikana vakavasti. Vastaajat on luokiteltu MIDAS-indeksin avulla neljään vaikeusasteeseen taulukossa 2. MIDAS-indeksin muuttujia voidaan tarkastella myös yksittäin, jolloin on mahdollista tutkia millaista haittaa migreeni aiheuttaa elämän eri osa-alueilla. Kolmen kuukauden tarkasteluajanjaksolla poissaoloja töistä tai koulusta tuli vajaa päivä potilasta kohti (0,8 päivää). Toimintakyvyn rajoittuminen puoleen päänsäryn takia työssä tai Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 koulussa tapahtui noin 6 päivänä potilasta kohti. Kotiaskareet jäivät päänsäryn takia tekemättä noin 5 päivänä potilasta kohti. Kotiaskareiden tekeminen rajoittui puoleen noin 9 päivänä potilasta kohti. Sosiaalisesta kanssakäymisestä ja vapaa-ajan harrastuksista potilaat joutuivat luopumaan noin 9 päivänä potilasta kohti. Kuviossa 1 suomalaisen aineiston MIDAS-indeksin arvoja on vertailtu kansainvälisiin tutkimuksiin (10,11,12). Tutkimuksemme tulokset ovat samansuuntaisia muualla tehtyjen tutkimusten kanssa, mutta kotiaskareet ja työn ulkopuolinen vapaa-aika näyttävät kärsivän migreenin vuoksi suomalaisilla vastaajilla enemmän kuin muualla. Myös kokonaishaittaa kuvaava MIDAS-indeksin arvo on suurempi kuin muissa tutkimuksissa. Selittävänä tekijänä tässä voi olla suomalaisen tutkimusotoksen valikoituneisuus. Migreenin kokonaishaittaa selittävän negatiivisen binomijakaumaregressiomallin mukaan tilastollisesti merkitseviä eli migreenin kokonaishaittaa selittäviä muuttujia olivat ensimmäisessä mallissa alkoholi (p = 0,029), päänsäryn frekvenssi (p = 0,0001), päänsäryn keskimääräinen voimakkuus (p = 0,0001) ja koettu stressi (p = 0,0495). Alkoholin päänsärkyä provosoiva vaikutus on migreenille ominainen kliininen piirre, joten se kuvaa enemmän tautia, joka aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä, kuin sitä, että se olisi itse haittaa lisäävä tekijä. Stressin nousemista haittaa lisääväksi tekijäksi voitiin pitää odotettuna. Kun mallista poistettiin kaikki tilastollisesti eimerkitsevät muuttujat askeltavasti, migreenin kokonaishaitan vaihtelua selittäviksi muuttujiksi jäi18 MIDAS 1: poissaolot työstä tai koulusta (pv/3 kk) vät provosoivana tekijänä alkoholi (p = 0,008), päänsäryn frekvenssi (p = 0,0001), päänsäryn keskimääräinen voimakkuus (p = 0,0001) ja koettu stressi (p = 0,001). Lineaarista regressioanalyysia varten MIDAS-indeksistä tehtiin logaritminen, jolloin MIDAS-indeksin jakauma saatiin paremmin vastaamaan lineaarisen regressioanalyysin normaalijakaumaoletusta. Tilastollisesti merkitseviksi muuttujiksi jäivät samat muuttujat kuin negatiivisessa binomijakaumaregressiomallissakin. Malli selitti kokonaishaitan vaihtelusta 38 %, josta yksin päänsäryn frekvenssin selitysosuus oli 27 %. Steward kumppaneineen on myös päätynyt samansuuntaiseen tulokseen. He pystyivät selittämään 39 % migreenin kokonaishaitan vaihtelusta päänsäryn frekvenssillä, kivun voimakkuudella ja koh tauksiin liittyvillä oireilla. Pelkästään pääsäryn frekvenssi selitti vaihtelusta 29 % (13). Migreenin lääkehoidon kustannukset Tutkimuksen kolmen kuukauden seuranta-aikana migreenikohtausten hoitoon käytettiin yhtä vastaajaa kohden keskimäärin 2,5 tablettia kipulääkkeitä, 6,5 tablettia tulehduskipulääkkeitä ja 10,5 tablettia triptaaneja. Ellei kohtauksen aloituslääke antanut riittävää vastetta kipuun otettiin keskimäärin 22 %:ssa kohtauksista toinen lääke (taulukko 3). Lääkkeet on luokiteltu ryhmiin ATC-luokituksen mukaan. Migreenin lääkehoidon kustannukset olivat kolmen kuukauden ajanjaksolla vastaajaa kohden noin 113 euroa. Jos lääkkei- MIDAS 2: toiminta rajoittui 50 % työssä tai koulussa (pv/3 kk) MIDAS 3: kotiaskareiden tekeminen estyi (pv/3 kk) MIDAS 4: kotiaskareiden tekeminen rajoittui 50 % (pv/3 kk) MIDAS 5: sosiaalinen kanssakäyminen estyi (pv/3 kk) INDEKSI: summa ulottuvuuksista 1–5 0 5 10 15 Bussone ym. 2001 (12) Suomi Steward ym. 1999 (USA) (11) 20 25 Steward ym. 2000 (10) Steward ym. 1999 (UK) (11) Kuvio 1. MIDAS-kyselomakkeen eri ulottuvuudet Suomessa ja kansainvälisissä verrokkitutkimuksissa. den käyttötarve on pysynyt vakiona koko vuoden, vuosikustannukset ovat potilasta kohti noin 452 euroa. Kun laskelmissa huomioitiin potilaan saama lääkekorvaus triptaanien osalta, niin vastaavat luvut olivat kolmelle kuukaudelle noin 60 euroa ja vuodelle laskettuna noin 240 euroa. Pelkkien triptaanien vuosikustannukset olivat lääkekorvaus huomioiden potilasta kohden noin 226 euroa, joka on hyvin lähellä jo edellä mainittua Kelan vuoden 2000 migreenilääkkeiden potilaskohtaista korvaussummaa 222 euroa. Kustannukset on laskettu vuoden 2001 hintatasolla. Tämän perusteella voidaan sanoa, että tutkimuksen potilasaineisto kuvaa hyvin migreenipotilaita, jotka kuuluvat Kelan lääkekorvausten piiriin. Migreenin lääkkeellistä estohoitoa käytti 23 % potilaista. Estohoidon lääkekustannusten arvioin nissa käytettiin lääkkeiden keskimääräistä lääkevahvuutta ja annoskokoa, jolloin käytön suhteen painotetuksi päiväkustannukseksi tuli 0,22 euroa/potilas. Kolmen kuukauden kustannukseksi muodostui näin ollen keskimäärin 20 euroa/potilas. Estolääkkeiden kustannusten kohdistamisessa migreenin aiheuttamiksi kustannuksiksi ongelmana on se, että samaa lääkettä, jota käytetään migreenin estohoidossa, voidaan samanaikaisesti käyttää myös esimerkiksi korkean verenpaineen hoitoon. Toisin sanoen, migreenipotilaalla voi olla määrättynä korkean verenpaineen hoitoon lääkitys, joka samalla toimii estolääkityksenä migreenille. Näin ollen on vaikea arvioida sitä, miltä osin verenpainelääkityksen aiheuttamat kustannukset kuuluvat myös migreenin aiheuttamiin kustannuksiin. Terveydenhuollon palvelujen käyttö oli vähäistä suhteutettuna kohtausten määrään. Vain noin 2 %:ssa kohtauksista turvauduttiin terveydenhuollon palveluihin eli seuranta-aikana käyntejä syntyi 32 sataa potilasta kohden. Jos 19 30 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Taulukko 1. Vastaajien sosiodemografiset ja -ekonomiset taustatiedot (n = 338). yksittäisen käynnin arvotuksessa käytetään keskimääräistä perusterveydenhuollon lääkärikäynnin kustannusta 74 euroa (14), suorat terveydenhuollon kustannukset sataa potilasta kohti olivat kolmen kuukauden ajalta noin 2 368 euroa eli noin 24 euroa potilasta kohti. Suorat kokonaiskustannukset potilaalla ilman estolääkitystä olivat seuranta-ajalta keskimäärin 137 euroa ja estolääkitystä kanssa noin 157 euroa. Vastaaviksi vuosikustannuksiksi voitiin arvioida 548 euroa ja 628 euroa. POHDINTA Migreenin aiheuttamaa haittaa näyttävät vahvimmin selittävän kohtausten frekvenssi ja voimakkuus, mitä sinällään voidaan pitää ennalta odotettavana. Käyttämämme regressiomallit toivat selvästi esille stressin vaikutuksen migreenin haitan lisääjänä. Ehkäisevänä hoitona migreenipotilaiden kannattaakin kiinnittää huomiota stressin hallintaan. Nykyisin työelämän paineet ovat usein kuitenkin niin kovat, että stressin välttäminen voi valitettavasti osoittautua lähes mahdottomaksi. Tällöin vaihtoehdoksi jää vaikuttavan lääkehoidon löytäminen ja käyttö, jolla voidaan pyrkiä minimoimaan migreenin potilaalle aiheuttamaa haittaa. Migreeni aiheuttaa merkittäviä epäsuoria kustannuksia töistä poissaoloina ja vapaa-ajan menetystä työajan ulkopuolella. Tässä tutkimuksessa epäsuoria kustannuksia ei kuitenkaan ryhdytty arvioimaan rahamääräisesti, koska niiden arvottaminen on metodologisesti ristiriitaista ja aikaansaataviin arvioihin sisältyy merkittävää epävarmuutta. Migreenin diagnosointi ja vaikuttava hoito ovat myös haaste työterveyshuollolle, johon päänsärkyä poteva työssä oleva henkilö yleensä ensimmäiseksi turvautuu. Tutkimuksessa havainnoiduista migreenikohtauksista 50 %:ssa kohtauksista hoito aloitettiin täsmälääkkeillä, kuten ergotamiineilla tai triptaaneilla. Tutkimus osoittaa myös sen, että Suomessa on migreenin hoidossa käytössä portaittainen hoitomalli, jossa kohtauk seen otetaan täsmälääke vasta toisena lääkkeenä, jos ensimmäiseksi otettu lääke ei anna vastetta päänsärkyyn. Tutkimuksen potilaista 2/3 toimi portaittaisen hoitomallin mukaan kohtauksen hoidossa. Migreenin Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että kovaa tai invalidisoivaa migreeniä potevilla potilailla ensisijaisen lääkkeen tulisi olla triptaani tai ergotamiini. Aivan johdonmukaista kuvaa varsinaisista hoitomalleista tutkimuksemme ei kuitenkaan anna, varsinkin, jos tutkitaan hoitomallien vaikuttavuutta suhteessa hoidon kustannuksiin. Hoitomallien valinnasta on julkaistu tuore tutkimus, jossa verrattiin kolmea erilaista lääkehoitostrategiaa (15). Kustannus-vaikuttavuudeltaan parhaaksi hoidoksi osoittautui hoitostrategia, jossa potilaan lääkehoidon tarve arvioitiin MIDAS-indeksillä ja kohtaushoito aloitettiin suoraan triptaanilla, jos potilaan MIDAS-indeksin arvoksi tuli yli 11 (16). Suomessa migreenin aiheuttama haitta vapaa-ajan vietolle ja sosiaalisille suhteille koettiin suuremmaksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Italiassa. Tässä tutkimuksessa mukana ollut potilasryhmä edusti kuitenkin keskimääräistä aktiivisempaa ja vaikeampaa mig- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Sukupuolijakauma, % nainen mies Ikä, v keskihajonta Koulutusjakauma, % ei ammattikoulutusta koulutasoinen opistotasoinen ammatti- tai korkeakoulu tutkinto Työllisyysjakauma, % työssä työelämän ulkopuolella 93 7 42,5 11 17 22 39 22 71 29 Taulukko 2. Vastaajat ryhmiteltynä Midas-indeksin mukaisten migreenin vaikeusasteiden perusteella (n = 338). Migreeni rajoittaa elämää % Vähän tai ei lainkaan 17 Lievästi 18 Keskinkertaisesti 18 Vakavasti 47 Taulukko 3. Migreenilääkkeiden käyttö kohtauksiin (% potilaista). EnsimmäinenToinen kohtauslääke kohtauslääke % % Triptaani 48 62 Tulehduskipulääke 36 32 Kipulääke 14 6 Ergotamiini 2 – Yhteensä 100 100 reeniä sairastavia; myös triptaanin kulutus oli heillä Suomen keskiarvoa suurempaa. Lääkkeiden vaihtaminen osoittaa puolestaan sen, ettei vaikeaan migreenikohtaukseen vieläkään ole kehitetty riittävän tehokasta lääkettä, vaan usein tehottomuuden takia potilaat joutuvat vaihtamaan kesken kohtauksen toiseen lääkkeeseen tai ottamaan toisen annoksen. SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 4/2003 20 KIRJALLISUUTTA LUOTETTAVAA TIETOA TERVEYDESTÄ 1 Lipton RB, Hamelsky SW, Kolodner KB, Steiner TJ, Stewart WF. Migraine, quality of life, and depression: a population-based case-control study. Neurology 2000;55: 629–35. PÄÄNSÄRKY Saana Saarinen (toim.) 2 Smith R. Impact of migraine on family. Headache 1998;38:423–6. Päänsäryn hoitaminen ja hallinta on mahdollista. Luotettavan ja ajantasaisen tiedon avulla voit itse helposti ehkäistä oireita ja parantaa elämänlaatuasi. 3 Hu XH, Markson LE, Lipton RB, Stewart WF, Berger ML. Burden of migraine in the United States: disability and economic costs. Arch Intern Med 1999;159:813–8. 4 Rasmussen BK, Jensen R, Olesen J. Impact of headache on sickness absence and utilisation of medical services: a Danish population study. J Epidemiol Community Health 1992;46:443–6. 5 Clarke CE, MacMillan L, Sondhi S, Wells NE. Economic and social impact of migraine. QJM 1996;89:77–84. 6 Suomen Lääketilastot 1996–2000. Lääkelaitoksen ja Kansaneläkelaitos julkaisuja. 7 Klaukka T, Rajaniemi S. Migreenilääkkeiden käyttäjämäärä kasvussa. Tabu 1999;4:24–5. 8 Kallela M, Wessman M, Färkkilä M. Validation of a migraine- specific questionnaire for use in family studies. Eur J Neurol 2001,8:61–6. 9 Headache classification committee of the international headache society. Classification and diagnostic criteria for headache disorders, Cranial Neuralgias and face pain. Cephalalgia 1988;8 suppl 7:1–96. 10 Stewart WF, Lipton RB, Kolodner KB, Sawyer J, Lee C, Liberman JN. Validity of the Migraine Disability Assessment (MIDAS) score in comparison to a diarybased measure in a population sample of migraine sufferers. Pain 2000;88:41–52. MASENNUS Sinikka Luhtasaari (toim.) Masennukseen on monia syitä ja hoitomahdollisuuksia. Luotettavan ja ajantasaisen tiedon avulla voit ymmärtää sairauden monimuotoisuutta ja hallita elämääsi paremmin. LÄÄKÄRINKIELEN SANAKIRJA 11 Stewart WF, Lipton RB, Whyte J ym. An international study to assess reliability of the Migraine Disability Assessment (MIDAS) score. Neurology 1999;53:988–94. Pentti Huovinen (toim.) 12 Bussone G, Grazzi L, Usai S ym. Disability in migraine patients: Italian experience. J Headache Pain 2001;2: S29–31. Lääkärinkielessä on usein vaikeasti ymmärrettäviä termejä. Löydät suomenkielisen selitteen tästä kirjasta. 13 Steward WF, Kolodner K, Lipton RB. Clinical features of migraine headache that influence the migraine disability assessment (MIDAS) score. 5th Congress of the European Federation of eurological Societies. Kööpenhamina, Tanska, 14-18 lokakuu 2000. 14 Heikkinen K, Hujanen T, Rusama H. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000. Stakesin aiheita 23, 2001. 15 Lipton RB, Steward WF, Stone A ym. Stratified care vs. step care strategies for migraine: the disability in strategies of care (DISC) study: a randomised trial. JAMA 2000;284:2599–605. 16 Sculpher M, Millson D, Meddis D, Poole L. Costeffectiveness analysis of stratified versus stepped care strategies for acute treatment of migraine. Pharmacoeconomics 2002;20:91–100. DUODECIM I APTEEKKI -kirjasarja on Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton yhteistyötä. Löydät sarjan kymmenen kirjaa hyvin varustetuista Apteekkariliiton jäsenapteekeista ja Duodecimin aluetoimistoista Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Kirjojen suositushinta on 10 �/kpl. Kustannus Oy DUODECIM www.duodecim.fi K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen lokakuun 15. päivään mennessä. 1. Millaisia ovat migreenilääkkeiden pitkäaikaisen ja usein toistuvan (useita kertoja viikossa) käytön vaikutukset pidemmällä tähtäyksellä? Migreenilääkkeistä triptaanit ovat osoittautuneet yli kymmenen vuoden käytössä hyvin turvallisiksi. Osa potilaista omn käyttänyt niitä lähes päivittäin, eikä heillä ole havaittu pysyviä haittavaikutuksia. Vuosien kuluessa on kuitenkin todettu, että triptaaneihinkin kehityy lääkeriippuvuus, eli yli 4 annosta/viikko voi merkitä jo triptaaniriippuvuutta, triptanismia, joka ilmenee jatkuvasti uudelleen alkavana migreeninä. Tästä pääse helposti eroon, kun lopettaa tai vähentää triptaanien käyttöä. Tässä suhteessa kaikki triptaanit ovat samanlaisia. Jos triptaanien käyttö on alle kolme annosta viikossa, ei tällä hetkellä tunneta mitään pitkäaikaskäytön tuomaa pysyvää haittaa. vanhemmista migreenilääkkeistä, asetosalisyylihaposta, parasetamolista ja tulehduskipulääkkeistä voi lähes päivittäisen käytön seurauksena kehittyä samanlainen lääkeriippuvuuspäänsärky. Sen lisäksi runsas ja jatkuva asetosalisyylihapon ja/tai tulehduskipulääkkeiden käyttö lisää merkittävästi riskiä maha-suolikanavan limakalvovaurioon ja suolistoverenvuotoon. 2. Mitä tuloksia estolääkitykseltä voi odottaa? Migreeniin on olemassa vain keskinkertaisia estolääkkeitä. Migreenin estolääkitykseltä on tutkimuksissa edellytetty, että ne vähentävät migreenikohtausten määrän puoleen aiemmasta, jolloin on katsottu että ne ovat tehokkaita estolääkkeinä. Estolääkitystä kannattaa harkita, jos migreenikohtauksia on yli neljä ketaa kuukaudessa, kohtaukset ovat kovia ja invali- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 disoivia ja kohtauslääkkeiden teho on huono. Niiltä ei kannata odottaa liikoja, sillä päivittäin nautittava estolääkitys siis vähentää kohtausten määrän keskimäärin puoleen aiemmasta, eli edelleen on kaksi kohtausta kuukaudessa, ja silti tämä tarkoittaa, että estolääkitys toimii niin hyvin kuin on ajateltukin. Koska tämä on vain estolääkityksen tehon keskiarvo, on aina niitä, joilla vaste on parempi, ja kohtaukset voivat jäädä lähes täysin pois joksikin aikaa, kun taas osalla estolääkkeet eivät auta edes tämän vertaa. Estolääkkeet ovat kaikki sellaisia, joita syödään päivittäin särki tai ei, usein 3–12 kk:n ajan. 3. Onko isoista riboflaviiniannoksista hyötyä migreenin hoidossa? Migreenin estohoitoon on kokeiltu riboflaviinia 90-luvulla, ja 1998 tehdyssä lumekontrolloidussa tutkimuksesssa 400 mg riboflaviinia/ vrk osoittautui lumelääkettä tehokkaammaksi. Myöhemmin samat tutkijat vertasivat propranololin ja riboflaviinin vaikutusta herätevasteisiin, jolloin propranololilla todettiin herätevastemuutoksen liittyvän migreenin vähenemiseen. Riboflaviinilla ei ollut samanlaista vaikutusta. Tutkijat totesivat, että riboflaviinilla ja propranololilla on eri vaikutusmekanismi migreenin estossa ja ehdottivat että nämä lääkitykset, propranololi (kauppanimiltään Propral, Inderal) ja riboflaviini (B2-vitamiini) voitaisiin yhdistää migreenin estohoidossa. Riboflaviinin annos on ollut tutkimuksessa niin suuri, että tämänhetkisen tieteellisen näytön perusteella en sitä rutiinikäyttöön suosittelisi. Apteekissa on myytävänä B2 vitamiinia 3 mg:n tabletteina, eli tutkimusannos edellyttäisi 133 kpl Vita B2 tabletteja päivässä. 22 Yliopiston Apteekki: Ensimmäinen lääkevaihtoon opastava verkkopalvelu avattu Ensimmäinen lääkevaihtoon (geneerinen substituutio) opastava verkkopalvelu (www.yliopistonapteekki.fi) on avattu. Kaikille avoimessa verkkopalvelussa voi selvittää kuuluuko oma lääke lääkevaihdon piiriin. Todellisia hintavertailuja voi tehdä huhtikuusta lähtien, kun lääkevaihtolaki tulee voimaan. Y liopiston Apteekin verkkopalvelun (www.yliopistonapteekki.fi) tuotevertailu osion avulla on mahdollista selvittää kuuluuko oma lääkevalmiste lääkevaihdon piiriin, vertailla lääkkeen hintaa muihin vastaaviin valmisteisiin ja selvittää voisiko lääkkeen vaihtaa apteekissa edullisempaan valmisteeseen. Verkkopalvelusta löytyy myös lääkkeiden korvattavuustiedot ja tuotetiedot, jotka perustuvat Lääkeoppaan tietoihin. Kaikille avoimessa verkkopalvelussa on ajantasaiset hintatiedot. Lääkevaihto on apteekissa mahdollista huhtikuun alusta lähtien. Lääkevaihdon piiriin kuuluvien valmisteiden hinnat tulevat todennäköisesti muuttumaan 1.4.2003, joten todellisia hintavertailuja voi tehdä huhtikuun alusta lähtien. 23 Tuotevertailun tekeminen kuvaketta, jolloin saat tiedon lääkkeen vaihtokelpoisuudesta ja hintavertailun tuloksen. Valmisteet listautuvat hinnan mukaisessa järjestyksessä. Vaihtokelpoiset valmisteet on jaettu kahteen laatikkoon: ylemmässä laatikossa ovat edullisimmat valmisteet eli ne, joihin hinnaltaan kalliimman lääkkeen voi vaihtaa ja alemmassa laatikossa valmisteet, jotka eivät ole hinnan vuoksi vaihtokelpoisia (jäävät ns. hintaputken ulkopuolelle). Tuotevertailu tapahtuu verkkopalvelun hakukoneen kautta. Hakukone löytyy sivun ylälaidasta sekä sivun oikeasta laidasta Mitä lääke maksaa ja Geneerinen substituutio linkkien takaa. Haun tekeminen • Kirjoita hakukenttään valmisteen kauppanimi (esim. Linatil) tai lääkeaine ® paina hae. • Klikkaa haluamaasi hakutulosta (esim. Linatil). Tuloksena saat listan, jossa on valmisteen eri vahvuudet, pakkauskoot, korvattavuus ja hintatiedot. • Klikkaa haluamasi valmisteen kohdalta Vastaavat lääkkeet • Tietolaatikossa kerrotaan kuuluko valittu valmiste lääkevaihdon piiriin. • Valmisteen nimi toimii linkkinä Lääkeoppaan tekstiin, josta löytyy valmisteen tuotetiedot. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 K i r jat Leif Lindberg: Migreeni. Ajatus 2002. M igreenin hoidosta kiinnostunut ja laajan kliinisen kokemuksen hankkinut työterveyslääkäri Leif Lindberg on koonnut kokemuksensa kirjaksi. Kirjassa käydään läpi migreeniä molekyylitasolta geenien kautta hermostollisiin tapahtumiin, tutustutaan kohtauksia laukaiseviin tekijöihin, migreenin hoitoon ja erotusdiagnostiikkaan. Vaikeita biologisia ilmiöitä kirja valottaa sen verran, että migreeniä sairastavan on helpompi ymmärtää oman sairautensa luonnetta. Kirjan ansio on sairauden pohdinta yksilön ja yhteiskunnan kannalta: työkykyyn ja elämänlaatuun vaikuttavana sairautena migreeni kuormittaa niin sairastavaa ja hänen perhettään kuin yhteiskuntaakin aiheuttaessaan merkittäviä ta- loudellisia menetyksiä. Kirja antaa myös hyviä, kokemusperäisiä neuvoja siitä, miten migrteeniin pitäisi suhtautua. Kirja on vaivaton lukea ja vailla vaikeasti ymmärrettävää lääketieteellistä terminologiaa. Otteet potilaiden kirjeistä antavat migreeniä sairastavalla lukijalle samaistumispohjaa ja mahdollisuuden verrata omia kokemuksiaan muiden kokemuksiin. Miten ilonpuutostaudista ja infoähkystä parannutaan Työelämän tahti kiihtyy kaiken aikaa. Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän yhä lyhyemmässä ajassa. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Jatkuvaan muutokseen sopeutuminen aiheuttaa kuormittavaa varuillaanoloa ja väsymystä. Koulutus-, työnohjaus- ja terapiatyön pohjalta yleislääketieteen erikoislääkäri Antero Katajainen, sosiaalipsykologi Krisse Lipponen ja työyhteisökehittäjä Anneli Litovaara ovat koonneet käytännönläheisen kirjan VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN alkusysäykseksi hyvään oloon ja onnellisuuteen. Kirja rakentuu ratkaisukeskeisen ajattelun ja tarinallisuuden pohjalle. I nhimillisissä tai ihmisten välisissä pulmissa syiden etsimisestä seuraa helposti syyttelyä ja syyllisyyttä. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa on syntynyt mekaanisen syy-seurausmallin rinnalle. Voimavarat käyttöön -kirja liittää siihen toisena keskeisenä asiana omaan elämään ja elämäntilanteeseensa tutustumisen, sen miettimisen minkälaista tarinaa kertoo itsestään. Se on elämää ja arvoja koskeva filosofinen kysymys. Kirjoittajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että yhteiskuntaan on hiljalleen levinnyt ”uusia tauteja” kuten ilonpuutostauti, kiiresairaus, hullutteluvajaus, infoähky, univelka, kännyriippuvuus ja kulttuurivajaus. Näistä ”sairauksista” ja niihin soveltuvista ”hoidoista” he antavat runsaasti, myös tutkimuksiin perustuvia esimerkkejä. Esimerkkien, pohdintakysymysten ja harjoitusten avulla kirjoittajat näyttävät havainnollisesti, miten kukin voi itse muuttaa asennettaan silloin, kun ulkoisten olosuhteiden muuttaminen ei ole mahdollista. – Voimavarat käyttöön ei ole kuitenkaan kikkakirja, vaan sen tarjoamalla ajatusmallilla saamme prosessin liikkeelle ja voimme valita tietoisesti näkökulman, joka johtaa entistä parempaan omaan vointiin ja sitä kautta myös entistä parempaan vuorovaikutukseen ympäristömme kanssa”, toteaa Antero Katajainen kirjan peruslähtökohdasta. Voimavarat käyttöön – Hyvää oloa ja onnellisuutta nojaa laajaan suomalaiseen ja ulkomaiseen kirjallisuuteen ja eri alojen tutkimuksiin, mutta soveltaa niitä luovasti käytännön työssä saatujen Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 kokemusten avulla helposti omaksuttavaksi oman elämän ohjekirjaksi. Riemastuttavia oivalluksia tarjoavat esimerkiksi ”Sitku – mutku – voiku” -malli, omien oikeuk sien luettelo, VOK-aika eli varattu omaan käyttöön -aika, lataavien asioiden jalostaminen eli viiden T:n muistisääntö. Kirja kuuluu HIPPOKRATES– DUODECIM -sarjaan, jossa aiemmin on ilmestynyt teokset: Senkka ja 100 muuta tutkimusta, Laihdu pysyvästi – Hallitse painoasi, Kaamoksesta kesään – Valon ja ajan merkitys terveydelle sekä 100 kysymystä ravinnosta. Lisätietoja: • kirjamyynti Duodecimin toimistoissa ja verkossa www.duodecim.fi/kirjat sekä Suomalaisessa kirjakaupassa www.suomalainen.com ja muissa kirjakaupoissa • erikoislääkäri Antero Katajainen, puh. 0400-423821, sähköposti antero.katajain [email protected] • sosiaalipsykologi Krisse Lipponen, puh. 040-518 4858, sähköposti krisse.lipponen @welho.com • työyhteisökehittäjä Anneli Litovaara, puh. 0500-439 457, sähköposti [email protected] • kustannusjohtaja Marita Komi, Kustannus Oy Duodecim, puh. (09) 6188 5402, sähköposti [email protected] 24 Leila Simonen: Etsi rohkeasti muutosta elämääsi! Kaavoista luovuuteen, rutiineista rohkeuteen kehotti yht.tri, dosentti ja dekkarikirjailija Leila Simonen Migreeniyhdistyksen jäseniä 6.3 Helsingissä Kampin Palvelukeskuksessa. L eila Simonen herätteli kiinnostuneen yleisönsä kysyen, kuka voi elää ainoastaan eläkettään odotellen? Itse hyvästä virastaan dekkarikirjailijaksi ja elämyspedagogiksi siirtynyt Leila Simonen rohkaisee meitä kaikkia luopumaan, ketä mistäkin. Simonen sanoo luopumisen olevan helppoa. –Mitään ei poistu elämästäni, ellei jotakin vielä parempaa ole tulossa tilalle, hän rohkaisee ja lisää rohkeuden olevan irtipäästämistä. –Kaikki on tehtävissä, kun itse päätät, vaikea, ylivoimainen, pelottavakin. Villit unelmat raivaavat tilaa toteutuneille toiveille. Elä, älä suorita! hän kehottaa. Yksi elämäntehtävä on etsiä sitä mitä haluaa olla, mitä haluaa tehdä ja mitä haluaa saavuttaa. nä luovuutta. Luovuus antaa paljon onnistumisen kokemuksia, ja näitä kokemuksia Simonen kehotti säilömään muistiin pahan päivän tai hetken varalle. Ei kannata! Mitä naapuritkin sanovat? Luuletko osaavasi? Mitä sä nyt yrität? Näitä meistä useimmille tuttuja vähättelyjä Simonen kutsua sikasanomiksi, joita ei toki kannata kuunnella, päinvastoin. Häpeän läpi meneminen vahvistaa. Simonen haastaa myös haasteen edessä miettimään pahinta vaihtoehtoa epäonnistumisen sattuessa. –Sen jälkeen oletkin jo voitolla, hän vakuuttaa. Luuseri kuuntelee sikasanomia – rohkea ja luova onnistuja ei; meissä kaikissa on näitä molempia, Simonen lohduttaa. Inventoi elämääsi Älä kuuntele sikasanomia! Arjen Simonen totesi olevan täyn25 –Uratikkaat voivat olla väärällä seinällä, Simonen konkretisoi ja kehottaa tekemään oman elämäsi inventaarin. –Mikä on luovuuteni ydin, mitä arvostan, mikä on oma tunnemaailmani. Sitku ja mutku -elämä vain estää meitä valitsemasta tiettyjä asioita. Jos teet sitä mitä rakastat ja rakastat sitä mitä teet – niin runsaus virtaa elämääsi, vakuuttaa Simonen. Hän mainitsee myös, että kiireestä huolimatta ihmisillä on aikaa siihen, mitä pitää tärkeänä. Kannattaa itse kunkin miettiä, mihin itsellään on aikaa, ja mihin sitä päinvastoin ei tunnu löytyvän. Leila Simonen tietää mistä puhuu ja puhuu mistä tietää. Välitöntä ja asiantuntevaa puhujaa olisi kuunnellut pidempäänkin; luento kirvoitti yleisöstä lukuisia tarinoita ja keskustelua. Lisää Leila Simosesta osoitteessa www.voimapaja.fi. Sanna Virtanen Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Ta p a h t u ma ka len teri Vielä tänä keväänä: Kesäohjelmaa: Helsinki Turku 27.5. klo 18.00 Vertaistukiryhmä. Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila. Kesän joogakurssit pidetään lauantaina 7.6. ja 14.6. klo 10.00–18.00. Hinta 76 euroa. Kurssimateriaali sisältyy hintaan. Kumpaankin ryhmään voidaan ottaa 10 henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ma–pe klo 11–15 puh. (02) 2543 223, Viveca Limnell/Awitas Oy Turku 23.–24.5. Neuromessut. Katso seminaariohjelma sivulla 30 ja leikkaa pääsylippu sivulta 31. Ennakkotietoja syksyn tapahtumista: Horton-viikonloppu 6.–7.9. Viikonlopputapahtuma sarjoittaista päänsärkyä sairastaville ja heidän perheilleen Pohjois-Iitissä, Kesäharjun kurssikeskuksessa. Osallistumismaksu 28 euroa / henkilö kattaa majoituksen ja ruokailut. Lastenhoito järjestetty. Ohjelma alkaa lauantaina klo 12.00 ja jatkuu sunnuntaihin klo 14. Katso toukokuun lopussa ohjelmasta tarkemmin www.migreeni.org – linkit – sarjoittainen päänsärky tai soita Migreeniyhdistyksen toimistoon (09) 8775 3021. Ilmoittautumiset 10.8. mennessä (09) 8775 3024 tai [email protected]. Huom. Migreeniyhdistyksen toimisto on suljettuna Juhannuksesta elokuun alkuun. FHM-päivä 20.9. klo 12.00–16.00 Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki. Mukana neurologi Hanna Harno. Tule kuulemaan familiaalisen hemiplegisen migreenin diagnosoinnista ja hoidosta sekä vaihtamaan kokemuksia. Ilmoittautumiset 5.9. mennessä (09) 8775 3024 tai [email protected]. Huom. Migreeniyhdistyksen toimisto on suljettuna Juhannuksesta elokuun alkuun. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 Forssa 23.9. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Markku Nissilä, Forssan Lääkärikeskus. Palvelukeskus Tyykihovi, Eteläinen Puistokatu 4. Helsinki Joogaryhmä Kysy Joogaterapiayhdistyksestä puh. 637 573. 1.10. klo 18.00 Äidiltä tyttärelle? Periytyykö migreeni? Neurologi Mikko Kallela HUS. Tiedekeskus Heureka, Tikkurila. 20.11. klo 18.00 Lasten migreeni. Lastenneurologi Mirja Hämäläinen, HUS. Tiedekeskus Heureka, Tikkurila. Tikkurilaan pääsee Helsingistä helposti paikallisjunilla P, I, K, H ja R. Myös useat pikajunat pysähtyvät Tikkurilassa. Heurekaan on viitoitus asemalta. Sambailtamat kts. erillinen ilmoitus sivulla 4 26 Joensuu 16.9–18.11. tiistaisin klo 17.15–18.00 Migreeni-ryhmä Joensuun KuntoHovissa. Ryhmän ohjaajana on fysioterapeutti. Sisältö koostuu venyttely-, rentoutus- ja itsehoitoharjoittelusta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut puh. (013) 1722 514 Mikkeli 9.9. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Jarmo Liukkonen, Mikkelin Neurologipalvelu. Mikkelin pääkirjasto, Mikkeli-Sali, Raatihuoneenkatu 6. Seinäjoki 22.10. klo 18.00 Paljonko on paljon? Päänsäryn hoitokäytännöt. Neurologi Heikki Teirmaa, Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus. Järjestötalo Kauppakatu 1, 2. krs Seinäjoki. Tampere 16.9. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi MarjaLiisa Sumelahti, Tampereen Päänsärkykeskus. Yliopiston juhlasali, Kalevantie 4. – kipulääkärin ja psykologin haastattelutunti – seuraava kurssi alkaa elokuussa 2003, hinta 445 KYSY LISÄÄ! TILAA ESITE! Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Vellamonkatu 11, 33100 Tampere puh. (03) 3126 0300 [email protected] Turku 2.9. alkaen Migreenijoogaryhmä tiistaisin kerran viikossa klo 17.30–18.30, 8 viikkoa. Hinta 68 euroa. Kurssimateriaali sisältyy hintaan. Jos toiminta sisällytetään TYKY-toimintaan, siitä voi saada KELA-korvauksen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ma–pe klo 11–15 puh. (02) 2543 223, Viveca Limnell/Awitas Oy Vertaisryhmä jatkaa kokoontumisia noin kerran kuussa syyskuusta alkaen. Tiedustelut Hilkka Kettinen 050 535 5155 Vantaa Ks. Helsinki Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. 29.10. klo 18.00 Lasten päänsäryt. Lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä, TAYS. Yliopiston juhlasali, Kalevantie 4. Yhteyshenkilöt Liikuntapainotteinen KIVUNHALLINTAKURSSI – henkilöille, joilla on krooninen päänsärky tai migreeni – tavoitteena kehon hallinnan, rentoutumisen ja kiputiedon lisääntymisen avulla saada menetelmiä kivunhallintaan – kurssiin sisältyy oman kivun analysointia ja tietoa kipumekanismeista, kipujaottelusta sekä kipuun liityvistä mielikuvista – harjoittelua lämpimässä vedessä, rentousharjoituksia, venyttelyjä, kotiläksyjä ynnä muuta mukavaa... – tietoiskuja sekä terapiakokeiluja mm. biofeedback Alavus: Seija Jokela 050 360 3253 Forssa: Eija Nummi (03) 438 2352 Helsinki/Vantaa: Leena Kanerva 050 520 1958 Hämeenlinna: Monika Ijäs 050 528 5229 Jyväskylä: Sirkka Varpula (014) 214 112 Kuopio: Taina Grönqvist 050 348 9492 ja Tania Rautio 040 701 1093 Lappeenranta: Riitta Nikulainen 0400 970 164 Oulu: Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Pori: Elisa Rosu 040 737 2653 Rauma: Tuija Uusluoto (02) 868 3202 Seinäjoki: Anu Kaappola (06) 412 1616 Turku: Hilkka Kettinen 050 535 5155 Valkeakoski: Seija Huttunen 040 539 9564 27 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 P a l v e l u h akemisto Päänsäryn asiantuntijoita ESPOO HELSINKI KUOPIO Neurologian erikoislääkärit Markus Färkkilä Helena Haapaniemi Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0600 Neurologian erikoislääkärit Markus Färkkilä Hanna Harno Mikko Kallela Teija Silen Postitalon Lääkäriasema, Helsingin Päänsärkykeskus Mannerheiminaukio 1 B 2. krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0500 Neurologian erikoislääkäri Juha Onatsu Suomen Terveystalo Vuorikatu 22-24, 70100 Kuopio Ajanvaraus (017) 5858 300 Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Lääkärikeskus Mehiläinen, Leppävaara Alberganesplanadi 1, 5. krs, 02600 Espoo Ajanvaraus (09) 3482 2222 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Tapiola Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0300 FORSSA Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Forssan Lääkärikeskus Puistolinna C 25, 30100 Forssa Ajanvaraus (03) 422 0290 HAUKIPUDAS Neurologian erikoislääkäri Hannele Havanka Haukiputaan Lääkärikeskus Jokelantie 1, 90830 Haukipudas Ajanvaraus (08) 563 5700 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Itäkeskus Asiakkaankatu 11 B 31, 00930 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0400 Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus Raumantie 1 A, 00350 Helsinki Ajanvaraus (09) 561 6111 IISALMI Neurologian erikoislääkäri Juha Onatsu Iilab Pohjolankatu 8, 74100 Iisalmi Ajanvaraus (017) 825 111 JYVÄSKYLÄ Neurologian erikoislääkärit Matti Ilmavirta Torikeskuksen Lääkäriasema Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus (014) 446 1611 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 LAHTI Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Hemo Oy Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 878 0811 OULU Neurologian erikoislääkärit Hannele Havanka Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos, Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus (08) 313 2611 PORI Neurologian erikoislääkäri Tapani Jolma Porin Lääkärikeskus Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori Ajanvaraus (02) 522 533 PORVOO Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Porvoon Lääkärikeskus, Porvoon Päänsärkykeskus Piispankatu 22, 06100 Porvoo Ajanvaraus (019) 521 1545 Vastaanotot ke ja pe 28 RIIHIMÄKI TURKU Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Lääkäriasema Tuma Oy Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki Ajanvaraus (019) 753 355 Neurologian erikoislääkärit Anu Anttinen Harri Hirvonen Markku Nissilä Olli Oksaranta Vesa Sonninen Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 414 0444 RAUMA Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Lääkärikeskus Minerva Kalliokatu 4, 26100 Rauma Ajanvaraus (02) 838 0800 SEINÄJOKI Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Seinäjoen lääketieteellinen Tutkimuslaitos Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 418 2111 Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 414 8223 TAMPERE Neurologian erikoislääkärit Markku Nissilä Timo Pietilä Marja-Liisa Sumelahti Erkki Säkö Tampereen Päänsärkykeskus Satakunnankatu 22, 33210 Tampere Ajanvaraus (03) 366 4344 Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Pulssi, Neurocenter Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6300 Lastentautien erikoislääkäri, LT Pirjo Anttila Pulssin Lastenlääkäriasema Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6400 Suora numero (02) 261 6322 (päivystykset ja soittopyynnöt) Turun Lasten ja nuorten poliklinikka Linnankatu 28, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 269 1167 VANTAA Lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläinen Diacor, Tikkurila Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa Ajanvaraus (09) 7750 8660 Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus (09) 530 501 Ravitsemusterapeutti HELSINKI Laillistettu ravitsemusterapeutti, MMM, KtaO, Leena Alppinen Lääkärikeskus Mehiläinen Hakaniemi (9. krs). Ajanvaraus (09) 709 6611 Lääkärikeskus Mehiläinen Forum (4. krs). Ajanvaraus (09) 129 6611 Vastaanotot kerran viikossa. NeuroEXPOn ohjelma: Perjantai 23.5. 12.00– 13.00 13.00– 14.00 Auditorio Avajaiset. Avaus Leena Koikkalainen, Lihastautiliiton toiminnanjohtaja/ NV-puheenjohtajajärjestön edustaja Yleisesti neurologiasta, professori Martin Panelius Elämän korvalla – runoja ja musiikkia, näyttelijä Ahti Jokinen ja kapellimestari Vesa Tuomi Seminaaritila 3 Valtakunnalliset MS- ja harnes-päivät, Suomen MS-liitto Auditorio Neurologisten potilaiden hoito Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Ylilääkäri, professori Reijo Marttila, TYKSin neurologian klinikka TYKSin neurologinen osasto ja aivohalvausyksikkö Oh Mirja Kallionsivu, TYKSin neurologian klinikka TYKSin kuntoutusosasto Oh Merja Huovinen, TYKSin kuntoutusklinikka Seminaaritila 1-2 Erityistä tukea tarvitsevat nuoret: mitä peruskoulun jälkeen? VTM, Nuortentalon johtaja Marjatta Laakso, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 14.00– 16.00 Seminaaritila 3 Valtakunnalliset MS- ja harnes-päivät, Suomen MS-liitto Seminaaritila 4 Hengityksen harjoittaminen osana fysioterapiaa Fysioterapeutti, Mera Luft – Ilmaa Elääksemme- projektin projektivastaava Ritva Pirttimaa, Folkhälsan Auditorio Päänsärkyä? Mieti migreeniä. LKT, neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö, Turun päänsärkykeskus FK, tutkija Hilkka Kettinen Seminaaritila 1-2 Luovuus ja leikki koko elämäkaaren ajan Emeritusprofessori Matti Bergström Seminaaritila 3 Valtakunnalliset MS- ja harnes-päivät, Suomen MS-liitto Lauantai 24.5. 10.00– 12.00 Auditorio Coaching-luotsauksesta/valmennuksesta apua elämän- ja arjenhallintaan Projektisihteeri Kirsi Saukkola-Lehtinen, ADHD-liitto Seminaaritila 1-2 Lasten neurologisen kuntoutuksen arvot ja asenteet Fysioterapeutti, terveystieteen maisteri Salla Sipari Lasten neurologisen kuntoutuksen eri näkökulmat Lastenneurologian erikoislääkäri Leena Haataja, TYKS 12.00– 14.00 Seminaaritila 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan oikeusturva – onko sitä? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n tutkija, varatuomari Helena Ylikylä-Leiva Seminarie- utrymme 4 Projekt ìSolukuî, Peter Karlsson Projekt ìEduParkî, Bi Virta/Anu Lankinen Projekt ìSamarbete och gemenskapî, Ålands Neuroklubb Projekt ìInfoteket Mariehamnî, Göta Abrahamsson Auditorio Yleistä aivoverenkiertohäiriöistä, oireista, hoidosta ja ennaltaehkäisystä Neurologian erikoislääkäri Nina Suvanto, TYKS Seminaaritila 1-2 Genetiikka – uhka vai mahdollisuus? Alustajina Helena Kääriäinen Väestöliitosta ja Helena Siipi Turun yliopiston filosofian laitokselta. Alustuksen jälkeen paneelikeskustelu. 14.00– 16.00 Seminaaritila 3 Kiinni mielekkäässä elämässä – työikäisten dementian erityiskysymykset Neurologi Kati Juva Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä, Helsingin Alzheimer-yhdistys Hoitotyön kehittämispäällikkö Leena Qvick, Alzheimer-keskusliitto Seminarie- utrymme 4 Att leva med en långtidssjukdom Fil. lis. Vappu Viemerö, Åbo Akademi Auditorio Nauruterapia ja nauru jaksamisen apuna naurukouluttaja Vesa Karvinen Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003 30 arki a n a m l e n U NeuroEXPO Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003 Neuroexpo-tapahtuma kokoaa yhteen vammaiset, heitä edustavat järjestöt ja erilaiset palvelujen ja apuvälineiden tuottajat. Messujen teemana on ”Unelmana arki” ja sen mukaisesti koko messujen ohjelma ja tarjonta keskittyy arjen helpottamiseen ja sujuvuuteen. Asiantuntijaseminaareissa yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisiin neurologisiin aiheisiin: perjantaina käsitellään mm. migreeniä sekä luovuutta ja leikkiä läpi elämän ja lauantaina aiheiden kirjo ulottuu lasten neurologisesta kuntoutuksesta ja sosiaali- ja tervydenhuollon asiakkaan oikeusturvasta genetiikan mukanaan tuomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin. i k r a a n a m l e Un SNeuroEXPO sista sairauksista, vammoista sekä uomessa on satoja tuhansia ihsairaiden ja vammaisten ihmisten misiä, joiden elämää kosketelämästä. Eri NV-järjestöillä on lutaa jokin neurologinen sairaus kuisia paikallisyhdistyksiä, jotka tai vamma. NV-Neurologisten tarjoavat heille tietoa ja vertaistuvammaisjärjestöjen yhteisenä taTurun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003 kea omilla paikkakunnillaan lähelvoitteena on taata hyvä elämä heillä jäsenistöä. le kaikille. Järjestöt ovat edustamiensa sairauksien tai vammojen asiNeurologiset vammaisjärjestöt antuntijakeskuksia, jotka vaikuttaedustaa 13 valtakunnallista etuvat yleisiin asenteisiin välittämällä järjestöä: oikeaa ja asiallista tietoa neurologi- Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Aivovammaliitto, Alzheimer-keskusliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Suomen CP-liitto, ADHD-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MG-yhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys ja Suomen Parkinson-liitto. NeuroEXPO NV - Neurologiset Vammaisjärjestöt tarjoaa jäsenetuna edustamiensa järjestöjen jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn Suomen ensimmäisille neurologisille erikoismessuille. Lisätietoja tapahtumasta saat omasta järjestöstäsi. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003 arki a n a m l e n U NeuroEXPO Tällä lipulla ilmainen sisäänpääsy kahdelle Neuroexpomessuille 23.-24.5.2003 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003 Euroopan Vammaisten Vuosi Pääsylippu esitetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa sisääntullessa. Mikäli tarvitset lisää lippuja, ota yhteyttä omaan järjestöösi. Lipun arvo 20 €. Leikkaa lippu mukaan. i k r a a n Neurologiset erikoismessut. a m l e Un Ensimmäistä kertaa Suomessa! JOUKKOKIRJE
© Copyright 2024