Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2002
2/2002 Suomen Migreeniyhdistys ry Migranel -pallopullo Ihon kautta vaikuttava kivun lievittäjä Vaikutusalueet * päänsärky * jännittyneisyys * stressi Vaikuttavat aineet * piparminttuöljy * laventeli kulkee pienen kokonsa vuoksi helposti mukana ja on käytettävissä heti, kun päänsärky ilmoittaa tulostaan Migranel Tiedustelut: Puh. (09) 4770 050, fax (09) 4770 0555 Tutustu koko tuotevalikoimaamme: www.cosmofarma.fi Migranel Myynti: Luontaistuotekaupat, Terveyskaupat, Ikivireä-myymälät, Sinunkaupat, Stockmann ja Anttilat (Helsinki). Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 2 Kesällä 2002 Suomalainen lääkäriseura Duodecim julkaisi pitkään odotetun, arvovaltaisen neurologiryhmän laatiman Migreenin käypä hoito -suosituksen. Sen tunnetuksi tekemiseksi Migreeniyhdistys yhdessä yhteistyökumppaneineen toteutti syyskuun aikana Päänsärkyä? Mieti migreeniä. -kampanjan. Suosituksen tavoitteena oli aikaansaada yleispätevä käytäntö migreenin hoitoon. Se on tarkoitettu noudatettavaksi sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Migreeniyhdistys toteutti kampanjan yhdessä Suomen Migreeniseuran, Suomen MSD:n ja GlaxoSmithKlinen kanssa. Kampanjan lähtökohta oli selkeä tarve yhdenmukaistaa ja selkeyttää migreenin hoitoa sekä tiedottaa migreeniä sairastaville, ja terveydenhuollon ammattilaisille peruskäytännöistä migreenin hoidossa. Suositus kuvaa lääke- ja muun hoidon periaatteet sekä kiinnittää huomiota kohtausta ehkäiseviin seikkoihin ja ottaa kantaa raskauden ja imetysaikaisen migreenin hoitoon. Suomen Migreeniyhdistys tulee jatkossakin tukeutumaan Käypä hoito -suositukseen tiedonvälityksessään migreenistä ja sen hoidosta. Ensi vuoden kampanja koskee migreenin diagnosointia. Ajan puutteen vuoksi perusterveydenhuollossa jää osa migreenin oikeaan määrittämiseen tarvittavista kysymyksistä kysymättä ja diagnoosiksi tulee usein ns. tavallinen päänsärky eli lihasjännityspäänsärky. Siihen suositelluilla hoidoilla ei ole tehoa migreeniin. Tarkempi diagnostiikka palvelee siis päänsärkyjä sairastavia niin, että turhilta ja osittain kalliiltakin hoidoilta voidaan välttyä. Migreeniyhdistyksen kannalta on ilahduttavaa se kiinnostus, minkä eri puolilla maata luennoidut ”Migreeni ja hyvä hoito” sekä ”Naiset, hormonit ja päänsärky” ovat herättäneet. Luennoijina ovat toimineet kunkin paikkakunnan omat neurologit. Luennoilla on paitsi jaettu tärkeää tietoa päänsäryistä ja niiden hallintaan käytettävissä olevista menetelmistä, myös tehty yhdistystämme tunnetuksi. Kiitos yhteistyöstä Suomen MSD:lle ja GlaxoSmithKlinelle. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. 3 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Osoite: Puhelin: Faksi: Sähköposti: Internet: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 8775 3021 (09) 877 6881 [email protected] www.migreeni.org Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, [email protected] Neuvontapuhelin (09) 454 72 72 Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, 0400 612 828, [email protected] Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, 050 410 4894, [email protected] Päänsärky 3 Puheenjohtajan palsta 4 Yhteystiedot 5 Migreeni vai tensiosärky? 8 Nainen, hormonit ja päänsärky 11 Perusasioita sosiaaliturvasta 15 Happi on nopea ja tehokas apu Hortonin neuralgiaan 17 Happihoito 19 ”On hyvä tietää, ettei ole yksin” 20 Kysy asiantuntijalta 22 Triptaanien hintavertailu Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra, [email protected] 23 Minun tarinani... Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, 050 410 8596, [email protected] 24 Uutisia meiltä ja muualta Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, 040 751 3325 26 Migreeni tilastoina Mikko Sinisalo, jäsen, Espoo, [email protected] 28 Hoitojen historiaa – kaikkea sitä onkin kokeiltu! Georg Dunkel, varajäsen ja sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Vantaa, 0400 605 647, [email protected] 29 JR:n kymmenen käskyä 30 Ajankäyttö Sisältö Pipsa Tikkanen, varajäsen, Helsinki, [email protected] 31 Tapahtumakalenteri – kevät 2003 Jäsenmaksu Vuoden 2002 jäsenmaksu on 15 euroa. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: 1458-4832 Kansikuva: Joel Nakamura, Merck&Co:n kokoelmat Päänsärky 2/2002 -lehden postitusta tukee Suomen MSD Oy Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 33 Alueyhteyshenkilöt 34 Palveluhakemisto 4 Markku Nissilä Neurologian erikoislääkäri Turun Päänsärkykeskus Oy www.nuppikipu.com Ajatellaan kissaa ja lepakkoa. Kissalla on hyvä pimeänäkö ja pitkä häntä, lepakolla huono näkö ja siivet. Molemmilla on kaksi silmää ja korvaa, neljä raajaa, kynnet ja karvapeite. Laitetaan toinen laatikkoon ja arvuutellaan, kumpi siellä on. Jos tiedetään että laatikossa on eläin jolla on hampaat, karvapeite ja silmät, vastauksena voi olla kissa tai lepakko, mutta yhtä Migreeni vai tensiosärky? P äänsärkyjen toteaminen on samanlaista laatikkoleikkiä. Laatikko on potilaan pää, eläin on jokin luokitelluista 128 päänsärystä ja arvuuttelija on lääkäri. Päänsäryn on nähnyt vain potilas, joten lääkärin on kyseltävä minkälainen särky on ja mitä muuta siihen liittyy. Jos lääkäri ei kysy kaikkia tarpeellisia kysymyksiä, päänsärky ei voi saada oikeaa nimeä ja hoito erittäin todennäköisesti epäonnistuu. Tavallisen (aurattoman) migreenin ja ajoittaisen lihasjännityspäänsäryn eli tensiosäryn diagnoosin tekemiseksi on tehtävä vähintään 9 kysymystä. Jos yksikin unohtuu tai tutkittava ei tiedä vastausta tai vastaa väärin, diagnoosi voi mennä pieleen. Päänsä5 hyvin myös mäyrä.Vasta kun siirrytään eläinten yleisistä ominaisuuksista yhdelle lajille tyypillisiin piirteisiin, saadaankin selville että laatikossa on lepakko. Asiantuntija kaivaa vielä esille muutamia erityistuntomerkkejä jolloin lajinmääritys tarkentuu pohjanlepakoksi. ryn diagnoosi on aina lääkärin ja potilaan välisen viestinnän ja siitä tehtyjen johtopäätösten tulos. Avainkysymykset, jotka lääkärin tulee esittää tensiosäryn ja aurattoman migreenin erottamiseksi toisistaan ovat seuraavat: I. Missä särky tuntuu? Tällä on merkitystä sikäli, että toispuoleinen särky liittyy migreeniin, mutta särky saattaa vaihtaa puolta. Kuitenkin noin 40 %:ssa kohtauksia migreeniin liittyvä särky on symmetrisesti molemmilla puolilla, joten pelkkä toispuoleisuus ei riitä migreenidiagnoosiin. Tensiosärky on usein symmetristä. II. Minkälaista särky on? Migreeniin liittyvä särky on usein sykki- vää, pulsoivaa, jyskyttävää jne. Murrealueesta riippuen särkykuvaus voi vaihdella huomattavasti. Kannattaa miettiä onko särky sydämen sykkeen tahdissa tuntuvaa. Tensiosärky on tyypillisesti puristavaa tai kiristävää. III. Kuinka kovaa särky on? Migreenisärky on usein kohtalaista tai kovaa eli särky haittaa tai estää toimia. Tensiosärky on lievää tai kohtalaista eikä määritelmänsä mukaisesti koskaan estä toimia. Jos särky aiheuttaa työkyvyttömyyttä tai estää sosiaalista kanssakäymistä, kyseessä ei voi olla tensio. IV. Paheneeko särky arkiponnistuksessa? Migreeniin liittyvä särky usein pahentuu esim. ku- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 marruttaessa, lasta nostettaessa, rappuja noustaessa tai muissa vastaavissa päivittäisissä arkitoimissa. Tensiosärkyyn ei tyypillisenä liity tällaista vaan liikkuminen auttaa lievittämään särkyä. Migreenin särkyvaiheen tulee täyttää seuraavista kriteereistä vähintään kaksi: särky on toispuoleista, kohtalaista tai kovaa, jyskyttävää tai sykkivää ja pahenee arkiponnistuksissa. Koska kaksi kriteeriä riittää, tarkoittaa se, että migreenin särkymääritelmän täyttää esimerkiksi lievä takaraivolla molemmin puolin tuntuva jyskyttävä särky, joka pahenee ponnistuksessa. Migreenisäryn ei siis tarvitse välttämättä olla kovaa. Tensiosäryn tulee täyttää vähintään kaksi piirrettä seuraavista: molemminpuolinen puristava tai kiristävä ja lievä tai kohtalainen särky, joka ei ei estä toimia eikä pahene arkiponnistuksessa. Seuraavaksi selvitetään särkyyn liittyviä muita piirteitä: V. Esiintyykö säryn aikana valoherkkyyttä? Valoherkkyys tarkoittaa tilaa, jolloin valoärsyke tuntuu epämiellyttävältä päänsäryn aikana mutta ärsyke ei kiusaa hyvän pään aikana. Valoherkkyydellä ei tarkoiteta auralliseen migreeniin tyypillisenä liittyvää näköhäiriötä, kuten valonvälkettä tai sahalaitoja. VI. Esiintyykö säryn aikana ääniherkkyyttä? Ääniherkkyys tarkoittaa äänien kokemista ärsyttävänä päänsäryn aikana vaikka samat äänet eivät kiusaa muulloin. Suurin osa migreenipotilaista on kohtauksen aikana herkkiä hajuille, mutta tätä ei ole otettu mukaan päänsärkyjen liitännäisoireisiin. VII. Liittyykö päänsärkyyn pahoinvointia? Pahoinvointi ja oksentelu sekoitetaan usein, pahoinvointi tarkoittaa huonoa oloa ja oksentelu oksentamista. Asioista kannattaa puhua niiden oikeilla nimillä sekaannusten välttämiseksi. VIII. Liittyykö päänsärkyyn oksentelua? Oksentelu on yksi päänsäryn vaaramerkeistä, joskaan se ei ole mitenkään harvinainen migreeniin liittyvä piirre. On syytä muistaa, että oksentelu ei suinkaan ole välttämätöntä migreenissä! Itse asiassa migreeniin liittyy oksentelua hyvin harvoin kun lasketaan kaikkien migreeniä sairastavien kaikki kohtaukset. Tensiossa oksentelua ei saa koskaan esiintyä! Migreeniin kuuluu vähintään yksi näistä liitännäisoireista: valoherkkyys, ääniherkkyys, pahoinvointi tai oksentelu. Migreenissä saavat olla kaikki mainitut liitännäisoireet mukana. Tensiosäryssä saa olla joko ääni- tai valoherkkyyttä mutta ei koskaan molempia. Pahoinvointi ja oksentelu eivät koskaan liity tensiosärkyyn IX. Kauanko särky kestää? Määritelmän mukaisesti migreeni kestää 4 – 72 tuntia ja tensio 30 minuutista yhteen viikkoon. Edellä esitetyt kysymykset on aina käytävä läpi kun mietitään onko kyse migreenistä vai ten siosta. Muiden päänsärkyjen toteamiseen tarvitaan vielä enemmän kysymyksiä. Perusterveydenhuollon vastaanotolla suurin ongelma on aikapula, jonka vuoksi osa kysy- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 myksistä jää kysymättä. Näin suuri osa päänsäryistä nimetään tensiosäryksi, koska jos jätetään kysymättä esim. valo- ja ääniherkkyydestä, migreenin diagnoosia ei voi tehdä mutta tension kyllä. Lisäksi niska-hartiaseudun lihasjännitys ei poissulje migreeniä. Itse asiassa nykyään lihasjännityksen katsotaan liittyvän migreeniin kuuluvan lihasjänteyden säätelyhäiriön oireeksi. Migreenikohtausta saattaa edeltää lihasjännityksen lisääntyminen mikä sekin on omiaan johtamaan sekä potilasta että lääkäriä harhaan ja turhiin sekä kalliisiin niskahierontoihin ja kaularangan röntgenkuvauksiin. Paras tutkimus migreenin ja tensiosäryn toteamisesta perusterveydenhuollon vastaanotolla on Landmark-tutkimus joka tehtiin 14 maassa. Mukana oli 128 perusterveydenhuollon yksikköä ja tutkimukseen otettiin peräkkäiset ajoittaista päänsärkyä valittaneet potilaat. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 1203 potilasta. Ensin yleislääkärit tekivät diagnoosinsa potilaista. Sitten kukin potilas seurasi päiväkirjan avulla oman päänsärkynsä piirteitä jopa kuudessa seuraavassa kohtauksessa. Tämän jälkeen päänsärkyyn perehtyneet asiantuntijat lukivat läpi päiväkirjat. Tutkimuksessa selvisi, että jos perusterveydenhuollon lääkäri teki migreenidiagnoosin, niin 98 %:ssa tapauksista kyse todellakin oli migreenistä. Jos diagnoosina oli tensiosärky, näistä 87 % olikin migreeneitä. Kaikista päänsäryn vuoksi tehdyistä käynneistä 76 % johtui migreenistä, 18 % todennäköisestä migreenistä (tensio mahdoton esimerkiksi särkykuvaksen tai pahoinvoinnin vuoksi), 3 % 6 Jos lääkäri ei kysy kaikkia tarpeellisia kysymyksiä, päänsärky ei voi saada oikeata nimeä ja hoito erittäin todennäköisesti epäonnistuu. muusta päänsärystä ja loput 3 % tensiosta. Aikaisemmin on väestöpohjaisissa tutkimuksissa todettu, että migreenin elinikäinen esiintyvyys on noin 20 % ja tension 30 %. Landmark-tutkimus ei sodi tätä vastaan, koska asetelma on eri. Landmark-tutkimuksessa mukana olivat sellaiset potilaat, joilla oli niin paha päänsärky että se ajoi yleislääkärin vastaanotolle. Koska tensiosäryn määritelmään kuuluu, että pahoinvointia tai oksentelua ei saa olla ja särky on pahimmillaankin vain kohtalaista eikä estä toimia, on helppo ymmärtää miksi vastaanotolle hakeudutaan juuri migreenin vuoksi. Tutkimus osoittaa, että tensiosärky hoidetaan kotikonstein, mutta migreenissä moni tarvitsee lääkärin apua. Väes tötutkimukset pitävät varmasti paikkansa, mutta päänsäryn voi- makkuuden ja liitännäisoireiden vuoksi vastaanotolle valikoituu erityisesti migreenistä kärsiviä. Paras arvaus yleislääkärin vastaanotolla olevan päänsärkyä valittavan potilaan diagnoosiksi on migreeni. Arvaus ei kuitenkaan riitä, avainkysymykset on kysyttävä! Kärsitkö migreenistä? Onko suvussasi muillakin migreeniä? Kerron sinulle mielelläni lisää migreenin sukututkimuksesta ja tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimushoitaja Tanja Moilanen Puh. (09) 4716 2574 [email protected] 7 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Aila Tiitinen, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Naistenklinikka PL 140, 00029 HUS E Nainen, hormonit ja päänsärky nnen murrosikää migreeniä ja myös tavanomaista päänsärkyä on pojilla ja tytöillä saman verran, vain muutamalla prosentilla. Puberteetin jälkeen tilanne muuttuu huomattavasti: nuorilla naisilla migreeniä esiintyy nelinkertaisesti miehiin verrattuna ja migreenikohtauksista näyttävät kärsivän eniten 35 – 40 -vuotiaat naiset. Raskaus saattaa tuoda väliaikaisen helpotuksen, samaten vaihdevuosien jälkeen migreeni on harvinaisempaa. Päänsärky on tuttu sivuoire eri hormonihoidoissakin. Tästä kaikesta voimme päätellä, että sukuhormonit omalta osaltaan säätelevät päänsäryn esiintymistä ja migreenikohtauksen laukeamista. Kuukautiset laukaisevat migreenin Monella naisella migreenikohtaukset ovat alkaneet kuukautisten alkamisen jälkeen ja jopa 60 % migreeniä potevista naisista saa kohtauksia kuukautisiin liittyen. Vain alle 10 %:lla on kyseessä ns. puh- das menstruaalimigreeni. Kuukautismigreenin määritelmänä pidetään: migreenikohtaus alkaa kuukautisten alkupäivästä laskien ± 2 – 3 päivän sisällä. Useimmilla on migreeniä muissakin kuukautiskierron vaiheessa tai muiden tekijöiden laukaisemana. Varsinainen kuukautismigreeni on lähes aina auraton migreeni. On hyvä muistaa, että tavanomainen päänsärky voi myös oireilla kuukautiskierron mukaan. Kuukautiskierron säätely Kuukautiskierto on monimutkainen, hienosti säädelty järjestelmä, jonka kaikkien osasten pitää loksahtaa kohdalleen, jotta kuukautiskierto pyörii säännöllisesti. Munasarjojen toimintaa säätelee aivolisäke ja siitä erittyvät hormonit, joiden eritystä taas rytmittää hypotalamuksen vapauttajahormo nien eritys. Lisäksi ulkopuoliset tekijät vaikuttavat hormonikiertoon, esim. erilaiset aivojen välittäjäaineet ovat tärkeitä (stressi- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 hormonit!), samoin muut hormoneja erittävät elimet (mm. kilpirauhanen). Kuukautiskierron alussa mu nasarjassa kypsyvä munarakkula tuottaa estrogeenia verenkiertoon. Kun munarakkula on kypsä, aivolisäkkeen ns. LH-hormonipiikki käynnistää munasolun irtoamisen. Tässä vaiheessa estrogeenitasot tipahtavat. Puhjenneen munarakkulan paikalle kehittyy kahdeksi viikoksi keltarauhanen, joka erittää sekä estrogeenia (naishormonia) että progesteronia (keltarauhashormonia). Kun keltarauhasen toiminta loppuu, sekä estrogeeni- että keltarauhashormonitasot tippuvat, minkä seurauksena kohdusta poistuu paksuuntunut kohdun limakalvo kuukautisvuotona. (Kuva 1) Tutkimuksissa on testattu sekä estrogeenin että keltarauhashormonin antoa kierron lopulla, ja tämän perusteella on voitu päätellä, että migreenikohtauksen laukaisee estrogeenitasojen nopea lasku juuri ennen vuodon alkua. Estrogeenitasojen vaihtelua tapahtuu muulloinkin kuukautiskierron ai8 On voitu päätellä, että migreenikohtauksen laukaisee estrogeenotasojen nopea lasku juuri ennen vuotoa. kana, esim. ovulaation yhteydessä kierron puolivälissä. Heittelyä on myös pian puberteetin jälkeen ja toisaalta vaihdevuosien lähestyessä, kun kierto ei enää ole yhtä säännöllinen. Nämä ilmiöt selittävät migreenikohtausten vaihtelun eri ikävaiheissa. Toisaalta raskauden aikana estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet ovat tasaiset vaikkakin korkeat. Tämän ajatellaan olevan syy migreenin helpottamiseen raskauden aikana. mistö reagoi näihin normaaleihin hormonimuutoksiin kiusallisilla oireilla. Itse kuukautisiin voi liittyä alavatsakipujen lisäksi muitakin oireita, kuten pahoinvointia, suolistovaivoja ja päänsärkyä. Oireet ovat yleensä juuri vuodon alkaessa pahimmillaan. Vaivan syyn selittää kohdun toiminta: kohdun limakalvolla muodostuu ns. prostaglandiineja, jotka vapautuvat myös verenkiertoon. Tiedetään, että niillä naisilla joilla on voimakkaat kivut, myös prostaglandiineja muodostuu enemmän. Nämä prostaglandiinit aiheuttavat myös päänsärkyä, mikä on hyvä muistaa lääkehoitoa mietittäessä. Tulehduskipulääkkeet ovat prostaglandiinisynteesin estäjiä, näin ne vaikuttavat itse kuukautiskivun syyhyn vähentäen kohdun supistelua, ja samalla helpottavat myös päänsärkyä. ovulaatio Onko hormoneissa vikaa? Eroaako migreenipotilaan hormonitasapaino muista naisista? Onko hormoneissa jotakin vikaa? Tämä kysymys on varmasti monella mielessä. Tiedämme kuitenkin, että migreenistä kärsivillä naisilla ei ole tavanomaista enempää hormoni- tai kuukautishäiriöitä. Helpottavaa on tietää, että migreenipotilaan raskauteen ei liity tavallista enemmän komplikaatioita. Syklinen kuukautiskierto voi aiheuttaa myös muita kierron mukaan puhkeavia oireita. Usealle on tuttu ns. PMS, premenstruaalisyndrooma. Sen tyyppioireita ovat mielialamuutokset, turvotus, rintojen pingotus, myös päänsärky. Tyypillistä kuitenkin on, että nämä oireet esiintyvät muutaman päivän, jopa reilun viikon ajan ennen kuukautisvuodon alkua, ja oireet helpottavat kun vuoto alkaa. Migreenipäänsärkyä ja PMS-oireyhtymään liittyvää päänsärkyä on joskus vaikeaa erottaa. Yhteistä näille molemmille on, että taustalla on hormonaalisesti normaali kuukautiskierto, mutta jostakin syystä eli9 LH FSH E2 P 25 27 1 3 5 kuukautisvuoto 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 vrk ovulaatio Kuva 1 Kuvassa näkyy tärkeimpien hormonien pitoisuudet kierron aikana ja tapahtumat kohdun limakalvolla. FSH = Follikkelia stimuloiva hormoni. Kypsyttää munarakkulan alkukierrosta. LH = Luteinisoiva hormoni. Sen erityspiikki käynnistää munarakkulan puhkeamisen. E2 = Estradioli. Tärkein kasvavan munarakkulan tuottama estrogeeni. P = Progesteroni, keltarauhashormoni. Estrogeeni paksuntaa kohdun limakalvon alkukierrosta, progesteroni ”kypsyttää” limakalvon rauhaset, keltarauhasen lopettaessa toimintansa hormonipitoisuudet laskevat, ja kuukautisvuoto käynnistyy. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Hormonihoidot voivat vaikuttaa päänsäryn esiintymiseen Hormonilääkitykset voivat vaikuttaa päänsärkyyn ja migreeniin. Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää sekä synteettistä estrogeenia, etinyyliestradiolia että jotakin keltarauhashormonin johdosta. Se ehkäisee raskautta estämällä munasolun irtoamisen. Useimmissa pillereissä on päivittäin tasainen määrä estrogeenia ja progestiinia. Pillereitä käytetään kolme viikkoa, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Tauon aikana kuukautiset yleensä tulevat, ja valitettavasti ehkä migreenikin. Yhdistelmäehkäisypillerien ja migreenin yhteyttä tutkittaessa on saatu monenlaisia tuloksia: migreeni voi pysyä samana, se voi helpottua, se voi pahentua, ja migreenin luonne voi muuttua (aurat). Vaikutus on yksilöllinen ja pillerin valinnalla on merkitystä. Jos ongelmia on, merkkiä tai käyttötapaa kannattaa vaihtaa. Migreeni lau keaa usein taukoviikon alussa, joten voidaan harkita harvennettuja taukoja tai jopa jatkuvaa käyttöä. Mieltä varmasti askarruttaa, onko pilleri ”vaarallinen” terveydelle. Kaiken kaikkiaan vakavia sivuvaikutuksia ehkäisypillereillä on erittäin vähän. Eniten pelätään veritulppia ja aivoverenkierron häiriöitä. Tutkimusten perusteella ajatellaan, että jos sairastaa usein toistuvaa, aurallista migreeniä, pilleri saattaa vähän lisätä aivohalvauksen riskiä. Muut, merkittävämmät riskitekijät on muistettava: tupakointi ja ylipaino. Muu hormonaalinen ehkäisy ei näytä vaikuttavan migreenin esiintyvyyteen. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävä minipilleri ei välttämättä ehkäise ovulaatiota. Sen käytön aikana estrogeenitasot vaihtelevat, kuten vuotorytmikin, joten kohtauksia voi olla ku- ten aikaisemminkin. Se voi kuitenkin olla jollekin sopivin ehkäisymenetelmä. Hormonikierukan varressa on keltarauhashormonia erittävä kapseli, mutta se vaikuttaa pääsääntöisesti kohdun sisällä. Tällöin varsinainen munasarjojen hormonikierto säilyy ennallaan, vaikka vuodot niukkenisivat tai jäisivät kokonaan pois. Hormonikorvaushoitoa käytetään haittaavien vaihdevuosioireiden hoitoon, mutta se myös ehkäisee ja hoitaa osteoporoosia. Oireet hoidetaan estrogeenilla, mutta jos kohtua ei ole poistettu, hoitoon lisätään progestiini. Estrogeeni voidaan annostella tablettina, laastarina tai iholle levitettävänä geelinä. Perinteisessä syklisessä hoidossa käytetään kolmen viikon jakso estrogeenia, ja sen loppuun liitetään 10 vrk ajan keltarauhashormonia. Tämän jälkeen seuraa viikon tauko, jolloin tulee ns. tyhjentymisvuoto, ja ehkä myös päänsärky, joka muuten vaihdevuosien myötä olisi helpottanut. Estrogeenia voidaan kuitenkin käyttää myös jatkuvasti ja liittää siihen joko jaksotettu tai jatkuva, pieniannoksinen keltarauhashormoni. Viimeksi mainitun aikana ei yleensä tule vuotoja, alkuvaiheen tiputteluja lukuun ottamatta. Useassa tutkimuksessa on todettu, että ihon kautta annosteltu estrogeeni saattaisi olla migreenipotilaalle parempi. Tämä johtunee siitä, että hormonipitoisuudet ovat jonkun verran tasaisempia kuin tablettihoidossa. Mutta: yksilöllisiä eroja on! Kuukautismigreeniä voidaan hoitaa Vanha tieto, että kuukautismigreenin hoito olisi hankalampaa kuin migreenin yleensä, ei pitäne paikkaansa. Tulehduskipulääkkeet auttavat monia, kunhan lää- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 keannos on riittävä ja se otetaan ajoissa; samalla kuukautiskivutkin helpottuvat. Eri triptaanit auttavat kuukautismigreenissä yhtä hyvin kuin muissakin kohtauksissa. Syklinen esiintyminen ja ennustettavuus antavat mahdollisuuden ennalta ehkäisevään hoitoon ja lääkkeen oikeaan ajoitukseen. Raskauden aikana 60 – 70 %:lla potilaista migreeni jopa rauhoittuu tai kohtaukset ainakin vähenevät. Hoito on kuitenkin hankalampaa, koska perinteisesti kaikkia lääkkeitä pyritään välttämään raskauden aikana. Parasetamoli ja ASA ovat ensisijaisia, mutta myös tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia ja naprokseenia voidaan harkiten käyttää. Triptaaneja on perinteisesti vältetty, mutta kertyneiden raporttien perusteella niiden ei ole todettu lisäävän epämuodostumia. Synnytyksen jälkeen hormonipitoisuudet ”romahtavat”, jolloin migreeni voi pahentua. Vähitellen yleensä palautuu sama rytmi kuin ennen raskautta, kuukautiskierron normalisoituessa. Lääkitykseen suhtaudutaan imetyksen aikana samaan tapaan kuin raskauden aikana. Hormonihoitoa voidaan käyttää apuna migreenin hoidossa. Muista syistä käytössä oleva hoito on syytä räätälöidä. Perusperiaate on pyrkiä mahdollisimman tasaisiin estrogeenipitoisuuksiin. Siis ehkäisypilleriä käytetään tauotta, vaihdevuosien hormonihoidossa pyritään antamaan päivittäin tasaiset estrogeenimäärät. Ongelmatilanteissa kuukautismigreeniä voidaan ehkäistä estrogeenilla. Estrogeenia annostellaan ihon kautta etsien sopiva annos. Hoito aloitetaan pari-kolme päivää ennen oletettua vuodon alkua, ja jatketaan muutama päivä vuodon ajan. Hoito edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, normaalia gynekologista tutkimustulosta, ja tilanteen, mm. vuotojen laadun, tarkkaa seurantaa. 10 Eila Sundman, johtava sosiaalityöntekijä, HUS Perusasioita sosiaaliturvasta Y hteiskunnallisia toimintoja määrittävät monet säännöt. Ne voivat olla lakeja, asetuksia, ohjesääntöjä, suosituksia tai vain hyvät tavat. Monet valittavatkin, että tavallisella ihmisellä pitäisi olla lähes oikeusoppineen tiedot voidakseen tasa-arvoisesti ajaa asiaansa. Perusperiaatteena on, että kansalaiset huolehtivat itsestään työssä käymällä. Näin he kustantavat perustarpeensa kuten asumisen, ruuan ja esimerkiksi terveydenhuollolliset yleiset tarpeensa. Lainsäädännössä määritellään mm. oikeus erilaisiin palveluihin kuten sairaanhoitoon ja kuntoutukseen sekä sairastuneen taloudellisen toimeentulon järjestämisen mahdollisuudet, edellytykset ja ratkaisut. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää sairastumisen ja sairastamisen aiheuttamia toimeentuloturvan kysymyksiä. Suomalaisessa yhteiskunnassa palvelujärjestelmät, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, kansaneläkelaitos (Kela) tai työeläkelaitok11 set ovat varsin eriytyneitä ja niiden sisällä on erilaisia näkökulmia painottavia tekijöitä. Jopa työkyvyttömyyden määrittelykin eroaa Kelan ja työeläkelain säädöstöissä. Sairauden, ja erityisesti pitkäaikaissairauden tai muuten paljon haittaa tuovan sairauden kohdatessa kokonaistilanteen varhainen selvittäminen ja yksilön ohjaaminen tarpeellisten terveydenhuollon ja kuntoutuspalvelujen piiriin säästää kaikkien, sekä sairastuneen että hänen omaistensa ja yhteiskunnan voimavaroja. Yleensä ihmiset jatkavatkin normaalisti elämäänsä selvitettyään sairauden aiheuttamat ongelmat, mahdolliset rajoitukset ja tarpeellisen avun saamisen mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Saman sairauden aiheuttama haitta ilmenee eri tavoin eri yksilöiden elämässä. Tästä syystä ongelmien ratkaisutavatkin riippuvat siitä, millainen sairastuneen hoidon ja tuen tarve ja elämäntilanne on. Periaatteena on yhteiskunnan normaalipalvelujen käyttö. Kansaneläkelaitos korvausten maksajana Kansaneläkelaitos korvaa Suomessa pysyvästi asuvalle sairaanhoitokustannuksia, ansionmenetystä ja kuntoutusta sekä maksaa korvausta vammaisuuden perusteella. Kustannusten korvaamiseen ja etuihin liittyy yleensä omavastuu. Etuuksia on haettava määräajassa, joka saattaa olla erilainen eri korvausmuodoissa. Sairaanhoitokorvaukset Sosiaali- ja terveysministeriö määrää sairausvakuutuslain nojalla yksityisen sairaanhoidon kustannusten korvausperiaatteet. Kela puolestaan vahvistaa taksat, joihin kustannusten korvaaminen perustuu. Ne ovat julkisesti nähtävissä Kelan toimistoissa ja työpaikkakassoissa. Sairausvakuutus korvaa siten omavastuuosan ylittäviä hoitokuluja osakorvauksina vahvistettujen Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 taksojen mukaisista määristä. Taksan ylittävä osa jää vakuutetun itsensä maksettavaksi, vaikka yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suuremmat kuin Kelan taksat. Korvattavia sairaanhoitokustannuksia voivat olla mm. lääkärinpalkkiot, yksityislääkärin määräämä tutkimus ja hoito, kuten laboratorio- ja röntgentutkimukset, hammaslääkärin palkkiot (koskevat koko väestöä 1.12.02 lukien), monet lääkärin määräämät lääkkeet, perusvoiteet ja ravintovalmisteet sekä matkat hoitoon ja kuntoutukseen. Julkisen terveydenhuollon perimistä palkkioista kuten sairaalamaksuista tai lääkärintodistuspalkkioista ei makseta korvauksia. Lääkkeet Lääkärin kirjoittama resepti lääkkeiden hankkimiseksi on yleensä voimassa vuoden. Lääkärin sairauden hoitoon määräämät tarpeelliset lääkkeet korvataan kokonaan tai osittain. Korvaukset on ryhmitelty kolmeen korvausluokkaan: puhutaan peruskorvattavista lääkkeistä (50 %:n korvaus) ja erityiskorvattavista lääkkeistä (75 %:n tai 100 %:n korvaus). Kuhunkin korvausluokkaan sisältyy ostokertakohtainen omavastuuosuus, joka on 8.41 euroa peruskorvattavissa ja 4.20 euroa erityiskorvattavissa lääkkeissä. Niistä lääkkeistä, jotka kirjoitetaan migreenin hoitoon, ei saa erityiskorvausta. Lääkärin määräämiä lääkkeitä ostettaessa sairausvakuutuskorvaus vähennetään jo apteekissa. Apteekki toimittaa yleensä enintään kolmen kuukauden käyttöön tarvittavat lääkkeet yhdellä kertaa. Lääkkeen voi ostaa lyhyemmäksikin ajaksi esimerkiksi vain viikon tai kuukauden tarpeeseen, jolloin omavastuu laskutetaan erikseen jokaiselta ostokerralta. Apteekin kanssa kannattaa neuvotella, onko taloudellisempaa hankkia lääkettä kerralla kolmen kuukauden ostooikeutta vastaavissa vai pienemmissä erissä esimerkiksi jos on epävarma lääkkeen sopivuudesta. Lääkärin määräämille lääkkeille vahvistetaan vuosittainen kattosumma. Vuonna 2002 se on 590.02 euroa. Kun tämä kattosumma on lisäksi ylittynyt omavastuista kertyneellä 16.82 eurolla, on oikeus saada sairausvakuutuskorvauksen piiriin kuuluvat lääkkeet ilmaisina kalenterivuoden loppuun muidenkin lääkärin määräämien lääkkeiden osalta, esimerkiksi antibiootit. Kela ilmoittaa viran puolesta tämän lisäkorvausrajan täyttymisestä. Lisäkorvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä eli seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hakemukseen tarvitaan ostokuitit tai apteekin miinuskirja, joten kuitit tulee säilyttää korvauksen saamiseksi. Kustannuksiin ei lasketa ilman lääkemääräystä ostettuja lääkkeitä. Elämäntilanne saattaa olla hankala esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Tällöin kunnan sosiaalitoimistosta on mahdollista hakea toimeentulotukea lääkekustannuksiin toimeentulotuen normin asettamissa rajoissa. Lääkärinpalkkiot, tutkimus ja hoito Yksityislääkärin antaman hoidon palkkiosta myönnettävä korvaus on 60 % taksan mukaisesta mää- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 rästä. Korvauksen saa myös yksityissairaalassa tai julkisen terveydenhuollon erikoismaksuluokassa annetusta hoidosta ja tutkimuksesta. Lääkärin hoitomääräys tutkimuksista ja hoidosta on voimassa yleensä vuoden. Tutkimuksen ja hoidon kor vaus on 75 % Kelan mukaisesta omavastuun (13.46 euroa) ylittävästä määrästä, joka yleensä on todellisuudessa alhaisempi kuin todellinen maksettu hoito johtuen lääkärien eri hintaisista palkkioista Kelan korvauksen ollessa taksan mukainen. Samalla kertaa määrätty tutkimus- ja hoitosarja voidaan korvata yhtenä kokonaisuutena, johon voi kuulua kolmen kuukauden aikana kertyneet, korkeintaan 15 tutkimus- tai hoitokertaa. Esimerkiksi fysikaalista hoitoa voidaan määrätä 10 – 15 kertaa, joka on hoidollinen kokonaisuus. Hammashoito Koko väestö on hammashoidon piirissä 1.12.2002. Hammashoito on alle 19-vuotiaille maksuton kunnan hammashoitolassa. Jokaisella kansalaisella on vuosittain oikeus yksityisessä hammashoidossa 60 %:n korvaukseen suun ja hampaiden tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon osalta. Korvaus määräytyy Kelan vahvistetun taksan mukaan. Korvauksen taso on noin 30 – 40 % todellisista kustannuksista. Hammaslääkärin määräämät antibiootit korvataan kaikille peruskorvattavina lääkkeinä, jolloin korvaus on 50 % omavastuun (8.41 euroa) ylittyvältä osalta. Hammashoitoon liittyvistä laboratorio- ja röntgentutkimuksista sekä matkoista hammashoitoon maksetaan myös korvausta. 12 Matkakustannukset Sairausvakuutus korvaa sairaanhoidon, hammaslääkärihoidon, erilaisten tutkimusten ja kuntoutuksen sekä apuvälineiden hankkimisesta syntyneitä matkoja. Myös tarpeelliset terveydenhuoltohenkilöstön matkat potilaan kotiin hoidon toteuttamiseksi voidaan korvata. Korvattavuus perustuu julkisten liikennevälineiden käyttämiseen. Erityiskulkuneuvon, kuten taksin käytön tarpeesta antaa matkakorvaustodistuksen hoitopaikka. Matkakorvaus on haettava kuuden kuukauden kuluessa. Hakemuksen liitteiksi tarvitaan sairaanhoitolaitoksen todistus sekä kuitit erityiskulkuneuvon, kuten taksin kuluista. Jos terveydenhuollon matkoja kertyy runsaasti, voi Kelaa varten pyytää toistaiseksi voimassa olevan SVA-lääkärinlausunnon matkustustarpeesta sekä muun kuin julkisen liikennevälineen tarpeesta. Kaikki kuitit tulee säilyttää siltä varalta, että vuotuinen matkojen maksukatto täyttyy. Sekä sairaanhoidon että kuntoutuksen matkoilla on omat erilliset maksukatot. Sairaanhoidon matkojen omavastuu on 9.25 euroa ja kuntoutuksen matkojen 7.57 euroa yhdensuuntaisesta matkasta. Ylimenevä summa korvataan. Omavastuun alittavat matkakulut lasketaan mukaan vuosittaiseen kattosummaan, joka on 157.26 euroa sairaanhoidon ja 151.37 euroa kuntoutuksen matkoista. Myös nämä on syytä ilmoittaa Kelaan kuuden kuukauden kuluessa kustannusten muodostumisesta. Kattosumman täytyttyä matkat korvataan kokonaan kuluvan vuoden loppuun. Oman auton käytöstä korvataan kilometrikorvaus (17 senttiä/km). 13 Ansionmenetyksen korvaaminen Sairauspäivärahan, lapsen vanhemmille maksettavan erityishoitorahan ja kuntoutusrahan tarkoituksena on korvata sairaudesta aiheutuvaa ansionmenetystä. Korvausta maksetaan arkipäiviltä. Korvausperusteet määräytyvät verotuksessa todetun työtulon tai edellisen neljän kuukauden aikana (suoja-aika) maksetun työttömyyskorvauksen tai opintotuen tason mukaan. Korvaukset ovat verotettavaa tuloa. Ansiotulon menetystä voivat korvata myös erilaiset yksityiset omat vakuutukset. Sairausvakuutuksen päivärahaa Sairaudesta aiheutuvan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttama ansionmenetys korvataan sairausvakuutuksen päivärahalla, johon Suomessa asuvalla 16 – 64 -vuotiaalla henkilöllä on oikeus. Määrä on yleensä noin 80 % todetuista tuloista. Edellytyksenä on, että hän on viimeisen kolmen kuukauden aikana ennen sairastumistaan ollut ansiotyössä. Jos työtuloja ei ole tai vuosityötulo on alle 979 euroa, voidaan 55 päivän sairausloman jälkeen maksaa vähimmäispäivärahaa 10.09 euroa päivässä. Puolison tulot eivät estä vähimmäispäivärahan myöntämistä. Työnä pidetään myös opiskelua ja itsenäistä yrittäjätoimintaa sekä oman talouden hoitamista. Päivärahaa haetaan Kelalta tai työpaikan sairaskassalta neljän kuukauden kuluessa sairausloman alkamisesta. Hakemuslomakkeen liitteeksi tarvitaan lääkärintodis- tus A, jolla voidaan myöntää päivärahaa noin kahden kuukauden ajaksi. Kun sairausloma jatkuu yli 60 päivää, Kela selvittää kuntoutusmahdollisuuksia ja vaatii tarkempaa selvitystä B-lääkärinlausunnolla. Päivärahaa maksetaan enintään 300 päivältä, joka käytännössä on yksi vuosi. Päivärahan maksamiseen liittyvä omavastuu eli karenssi on sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Yleensä työssä olevat saavat palkan ainakin tältä ajalta: kunnan ja valtion palveluksessa olevat pidemmältä ajalta. Päiväraha maksetaan työnantajalle palkallisen sairausloman ajalta ja tällöin työnantaja myös panee vireille päivärahahakemuksen. Työttömyyskorvausta saavien korvaus jatkuu karenssiajan yli, jonka jälkeen korvaus muuttuu hakemuksesta sairausvakuutuksen päivärahaksi. Sitä maksetaan kaikilta arkipäiviltä, kun taas työttömyyskorvauksen maksu määräytyy viideltä päivältä viikossa. Sairauden pitkittyessä yli 300 päivän on huolehdittava eläkehakemuksen vireille tulo ajoissa, yleensä viimeistään noin kolme kuukautta ennen päivärahaoikeu den päättymistä, josta Kela tiedottaa erikseen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisesti, jolloin se on kuntoutustuki. Eläkeasian vireillepanoon riittää yksi hakemus. Vammais- ja hoitotuet Kela voi myöntää pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle harkinnanvaraista taloudellista tukea joko määräaikaisena tai pysyvänä tukena. Tuki on riippumaton tuloista ja varallisuudesta sekä ve- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 roton. Takautuva hakuaika on yksi vuosi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan C-lausunto, B-lausunto, epikriisi tai muu vastaava selvitys. Ensimmäistä kertaa tukea haettaessa tarvitaan C-lausunto. Tuet on porrastettu kolmeen tasoon sairauden aiheuttaman haitan perusteella. Tukea voidaan maksaa • alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle sairaan lapsen kotihoidon tukemiseksi (lapsen hoitotuki) • työikäisen ei-eläkkeellä olevan henkilön jokapäiväisessä elämässä selviytymisen edistämiseksi (vammaistuki) • eläkeläiselle kotona selviytymisen tukemiseksi (eläkkeensaajien hoitotuki). Myöntämisessä huomioidaan sairauden tai vamman aiheuttamat jatkuvat erityiskustannukset. Arvioidun haitan tulee aikuisilla kestää yleensä vähintään vuoden ja lapsilla puoli vuotta. Käsittelen seuraavassa tarkemmin vammaistukea. Vammaistuen tarkoituksena on tukea pääasiassa muiden kuin eläkkeellä olevien henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Tukea voidaan maksaa 16 – 64 -vuotiaalle henkilölle, joka ei saa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai vastaavaa etuutta ulkomailta. Vammaistuen saaminen edellyttää toimintakyvyn alenemista sairauden tai vamman johdosta. Tällöin vammaistukea maksetaan Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelusten ja erityiskustannusten korvaamiseksi. Tätä kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon yksilölliset olosuhteet. Vammaistuessa korostuu haitta, joka on luokiteltu asteikolla 6 – 20. Tuki on jaksotettu kolmeen ryhmään sairauden vaikeusasteen ja toimintakyvyn aleneman mukaan. Tällä hetkellä alin vammaistuki on 75.96 euroa, korotettu vammaistuki 177.24 euroa ja erityisvammaistuki 329.17 euroa. Lapsen hoitotuen määrät ovat samat. Eläkkeensaajien hoitotuki on määrältään alhaisempi. Lisää tietoa sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä saa Kelan julkaisuista ja toimistoista sekä sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä. 14 Toim. Jutta Heikkilä Happi on nopea ja tehokas apu Hortonin neuralgiaan Sarjoittaisesta päänsärystä (Hortonin neuralgia, cluster päänsärky) kärsii Suomessa arviolta 1500 – 4000 ihmistä. Kipu paikantuu toisen silmän seutuun ja esiintyy useita viikkoja tai kuukausia kestävinä voimakkaina kohtaussarjoina. Happihoito on nopea ja turvallinen hoitokeino, joka katkaisee kipukohtauksen 5 – 15 minuutissa. S arjoittainen päänsärky on suhteellisen harvinainen ja mystiseltä vaikuttava sairaus. Kipukohtaukset ovat erittäin voimakkaita ja ilmaantuvat usein kellon tarkkuudella samaan aikaan vuorokaudesta useiden viikkojen ajan. Kivun voimakkuus tekee potilaista motorisesti levottomia ja kohtauksen aikana he saattavat esimerkiksi kävellä edestakaisin, koska paikallaan pysyminen tuntuu mahdottomalta. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia oireita kuten kasvojen hikoilua, silmän punotusta, kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta. Hoitamattomana kohtaus saattaa kestää jopa kolme tuntia. ”Yleisin tyyppi on, että sarjan aikana esiintyy päivittäin yksi kohtaus, useimmin öiseen aikaan. Parhaimmillaan kohtauksia voi olla joka toinen päivä ja pahimmillaan jopa kahdeksan kertaa päivässä. 15 Kohtaussarja kestää muutamasta viikosta kuukausiin”, kuvailee Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan osastonylilääkäri Aki Hietaharju. Sairaus puhkeaa yleensä 20 – 40 ikävuoden välillä ja on yleisempi miehillä kuin naisilla. si tupakoinnilla on yhteys sairauden esiintyvyyteen”, Aki Hietaharju kertoo. ”Itse olen myös huomannut, että sairaus esiintyy useimmin vuorotyötä tekevillä ihmisillä, koska vuorotyö saa hypotalamuksen toimimaan poikkeuksellisella tavalla”, Hietaharju lisää. Syynä hypotalamuksen toimintahäiriö Happihoito yksi nopeimmista tavoista katkaista kohtaus ”Sarjoittaisen päänsäryn syntyä ei ole pystytty täysin selittämään, mutta pohjimmainen syy on hypotalamuksen toimintahäiriö. Oireiden kytkeytyminen vuodenkiertoon ja vuorokausirytmiin viittaa kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa. Sairaudesta kärsivillä on todettu myös muutoksia aivoverenkierrossa ja paikallisia laajentumia verisuonissa. Myös perinnöllisillä tekijöillä ja esimerkik- Sarjoittaista päänsärkyä sairastavalle potilaalle pyritään löytämään tehokas kohtaushoito ja sopiva estolääkitys. Kohtaushoidon tarkoituksena on saada nopea apu kipukohtaukseen ja katkaista kohtaus. Estohoidolla pyritään puolestaan hillitsemään kohtausten uusiutumista. Happihengitys on perinteinen kohtaushoito, jonka teho on osoitettu useissa tutkimuksissa. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 ”Kannustan niin lääkäreitä kuin sarjoittaista päänsärkyä sairastavia potilaitakin optimismiin. Hoitokokeiluja kannattaa tehdä, koska sopiva hoito yleensä löytyy jokaiselle potilaalle”, sanoo Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan osastonylilääkäri Aki Hietaharju, jolla on laaja kokemus sarjoittaisen päänsäryn hoidosta. Happihoitoa kokeili menestyksekkäästi jo 1950-luvulla mm. amerikkalainen neurologi B. T. Horton, jonka mukaan sairaus on nimetty. ”Hapen teho kohtausten katkaisijana perustuu sen ominaisuuteen supistaa aivoverisuonia, jotka ovat kohtauksen aikana laajentuneessa tilassa. Lisäksi happi vaikuttaa ilmeisesti suotuisalla tavalla välittäjäaineiden erittymiseen, joka häiriintyy sarjan aikana”, Aki Hietaharju sanoo. Happihoidon aikana sata prosenttista happea hengitetään 7 – 10 litraa minuutissa noin 15 minuutin ajan. Useimmilla potilailla kohtaus hellittää tuona aikana. ”Happi on yksi nopeimmista tavoista katkaista kipukohtaus ja soveltuu erityisen hyvin, jos kohtauksia on usein. Hapella ei ole sivuvaikutuksia ja se on siksi helppo ja turvallinen hoitomuoto. Sarjoittaiseen päänsärkyyn käytetään yleisesti myös triptaaneja, mutta niitä ei saa ottaa kuin kaksi kertaa päivässä. Kaikille potilaille triptaanit eivät myöskään sovi ja silloin happi on erittäin hyvä vaihtoehto”, Hietaharju kommentoi. Tehokas kohtaushoito voi lopettaa sarjan Jos sarjan ensimmäiset kohtaukset hoidetaan tehokkaasti, sarjasta ei yleensä tule yhtä pitkää kuin hoitamattomana. Siksi tehokkaan ja potilaalle sopivan kohtaushoidon löytäminen on tärkeää. ”Happea käytetään usein vain vaikeille tapauksille ja sitä pidetään viimeisenä keinona, jos muut keinot eivät auta. Mielestäni asian ei tulisi olla niin. Happea kannattaa kokeilla, koska se auttaa 60 – 80 prosentilla potilasta”, Aki Hietaharju kertoo. Hietaharjun mukaan epätietoi- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 suus hapen vaikutuksista ja saatavuudesta on selkein syy siihen, ettei sitä käytetä yleisesti sarjoittaisen päänsäryn hoidossa. ”Urani alussa mietin itsekin, mistä happea oikein voisi saada. Joitakin potilaita neuvoin jopa hakemaan happipullon rakennustyömaalta”, Hietaharju kertoo päätään pudistellen. Nykyisin rakennustyömaille ei onneksi tarvitse lähteä, sillä AGA Linde Healthcarella on laaja valikoima happipulloja ja -laitteita kotipotilaiden käyttöön. Lääkkeellistä happea määrätään reseptillä tai A-todistuksella ja KELA korvaa osan hoidon kustannuksista. Lisätietoa happihoidosta saa myös AGA Linde Healthcaren kotisivuilta www.aga.fi ja puhelinnumerosta 0800-90008. POTILAS: ”Kohtaus kestää puolesta tunnista tuntiin, ja on todella hädin tuskin siedettävissä. Tuntuu kuin hajoaisin kappaleiksi ja on vaikea hengittää. Kipu on oikealla silmässä, ohimossa, päänahassa, takaraivossa, niskassa, hartiassa ja korvan tienoilla. Silmä kirkkaan punainen, luomet turvoksissa ja vuotaa vettä solkenaan. Tällä hetkellä olen ollut aamu neljästä hereillä ottaen vastaan kohtauksen tunnissa.Välissä on ehkä 15 minuutin jaksoja ilman repivää kipua, pieni jomotus muistuttamassa ja odottamassa seuraavaa. Kohtauksen tullessa kaikki ylimääräinen ärsyke on liikaa, otsahiuksen valahtaminen kasvoille on ajaa reunan yli.” Ote sarjoittaista päänsärkyä sairastavan henkilön kipukuvauksesta. 16 Timo Jaakkola Happihoito H appihoidon on todettu auttavan lähes 80 % potilaista Hortonin neuralgian kohtauksenaikaisessa hoidossa. Hoidossa hengitetään 100-prosenttista happea yleensä 7 – 10 l/min noin 15 minuutin ajan. Nykyiset happihoidon välineet mahdollistavat myös kotihoidon. Hoitoon tarvitaan aina resepti tai A-todistus. Kela korvaa osan happihoidon kuluista peruskorvattavana lääkkeenä. Miten saan happihoitovälineet? Kun olet saanut lääkärin määräyksen happihoidosta, voit ottaa yhteyttä kotikuntasi terveyskeskukseen. Jotkin kunnat kustantavat tai lainaavat terveyskeskuksistaan potilaalle hänen tarvitsemansa happipullot ja virtausmittarit. Mikäli kotikuntasi terveyskeskus ei happipulloja lainaa, ota yhteyttä lääkkeellisen hapen toimittajaan suoraan (esim. Aga 080090008). Hapen toimittaja tarvitsee kopion reseptistä ja mielellään tilauslomakkeen täytettynä. Tilauslomakkeita saa AGA Linde Healthcarelta tai sairaalan keuhkopoliklinikan kuntoutusohjaajalta. Mitä varusteita tarvitsen? Happihoitoon tarvitaan happipullo, virtaussäädin tai -mittari, happimaski (ei viikset) ja kärry tai reppu. Happipulloja on erilaisia ja erikokoisia. 17 Virtausmittari: Virtausmittari voi olla Rotametri (kuulanäyttöinen) tai Debistar (numeronäyttöinen), molemmat vaihtoehdot voi liittää pullon pikaliittimeen ja niillä on helppo säätää lääkärin määräämä hapen virtaus. Happipullo: Kotikäyttöön suositellaan ns. turvapulloja tai mukana kannettavia pieniä ns. kevytpulloja. Turvapullossa on kaulaosaa suojaava kaulus, kiinteänä paineenalennusventtiili ja pikaliitin virtaussäätimelle. Pullo on hyvä olla aina kiinnitettynä vaikka pöydänjalkaan tai kuljetuskärryyn, että se ei pääse kaatumaan. Kevytpullo on kevyt ja kooltaan pieni, ja sitä voi kantaa mukanaan esim. sille suunnitellussa repussa, jolloin kohtausapu on aina lähellä/ mukana. Mistä kustannukset muodostuvat? Hoidon kustannukset muodostuvat virtausmittarista tai virtaussäätimestä, ellei sellaista saa terveys- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Happihoidon on todettu auttavan lähes 80 % potilaista Hortonin neuralgian kohtauksenaikaisessa hoidossa. keskuksesta, happipullon vuokrasta, täytöistä ja kuljetuksesta. Kertaluontoiset kustannukset välineistä ja tarvikkeista ovat suunnilleen 150 €. Hoidon aloittaminen ja vuoden kokonaiskulut ovat suuruusluokkana alkaen noin 450 €. Kela korvaa osan happihoidon kuluista peruskorvattavana lääkkeenä. Korvausta myönnetään korkeintaan kolmen kuukauden jaksoissa hapen täyttö- ja vuokrakuluista. Korvausta saa 50 % omavastuun (8,41 €) ylittävästä summasta. Happilaitteiston vuokran korvaaminen edellyttää, että kolmen kuukauden jaksolla on vähintään yksi lääkkeellisen hapen täyttö. Valitusmenettelyn kautta Kela on joskus korvannut 3 kk vuokran ilman täyttöä. Vuotuisen lääkkeille määritellyn omavastuuosuuden ylittyessä maksetaan korvaus hapen täyttö- ja vuokrakuluista täysimääräisenä toimittajan laskua vastaan. Kuinka happea käytetään? Turvallinen kotihappihoito perustuu oikean happivirtauksen käyttämiseen lääkärin ohjeiden mukaan sekä edellyttää tutustumista laitteiston turvallisuusohjeisiin. Myös laitteiston käyttö- ja kuljetusohjeisiin on syytä perehtyä. Happilaitetta tulee käsitellä aina huolellisesti ja sitä on suojeltava kolhuilta. Jos laite ei toimi, neuvoja antaa hoitava sairaala tai laitteiston toimittaja. Happi ei ole itsestään syttyvää, mutta se nopeuttaa ja ylläpitää palamista. Happihoidon aikana happea kertyy esim. hiuksiin, partaan ja vaatteisiin. Siksi tulen lähellä olo ja sen sytyttäminen mm. tupakointi happihoidon jälkeen aiheuttaa palovaaran. Happilaite suljetaan aina käytön jälkeen. Laitteita säilytetään hyvin ilmastoidussa tilassa. Jos happea Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 pääsee vuotamaan huoneistoon, on huoneisto tuuletettava perusteellisesti. Koska Hortonin neuralgiassa särkyjaksoja ei voi ennakoida, on suositeltavaa että happihoitovälineet ovat heti saatavilla ensi kohtauksesta lähtien. Pullot kannattaa sijoittaa siten, että ne ovat helposti käyttöönotettavissa kohtauksen sattuessa. Lisäksi käyttö kannattaa opetella siten, ettei venttiilien avaaminen ja maskin laittaminen muodostu liian vaikeaksi. Parhaiten kullekin soveltuvat laitteet ja menetelmät ovat yksilöllinen asia. Pullokoot ja tarvittavat virtaukset määräytyvät tapauskohtaisesti ja kokemuksen myötä. Oikein käytettynä kotihappihoito on turvallinen ja tehokas menetelmä Hortonin neuralgian särkykohtauksen hoitoon ja tarjoaa vaihtoehdon tavalliselle lääkehoidolle. 18 Teksti ja kuva: Johanna Poutiainen Sarjoittaisesta päänsärystä kärsivät tapasivat: ”On hyvä tietää, ettei ole yksin” K esäharjun kurssikeskukseen Pohjois-Iittiin kokoontui elokuun viimeisenä viikonloppuna parisenkymmentä sarjoittaisesta päänsärystä (Hortonin neuralgiasta) kärsivää kumppaneineen. Viikonloppu oli osallistujien mielestä erittäin onnistunut. Asiantuntijavieraana lauantaina oli dosentti Markus Färkkilä. Hän kertoi, että Suomessa on sarjoittaisesta päänsärystä kärsiviä tuhannen hengen verran. Maailmanlaajuisesti luku on 0.4-0.8 promillea koko väestöstä. Tämän vaikean säryn geneettinen tutkiminen Suomessa ei ole ottanut tulta alleen osittain juuri pienen potilasmäärän vuoksi. Dosentti Färkkilä kertoi myös happihoidosta ja aiheesta jatkoi Agan piiripäällikkö Sari Pöysti. Hän oli tuonut kokeiltaviksi erilaisia pieniä happipulloja, joita on mahdollista kuljettaa mukanaan päänsärkyjakson aikana. Lauantai-iltana saunottiin, paistettiin makkaraa ja pelattiin biljardia. Tutustuttiin ja juteltiin jo muustakin kuin säryistä ja kivuista. Sunnuntaina ryhmä keskusteli perheterapeutti Mika Niskasen johdolla säryn vaikutuksesta per19 he-elämään. Särky, joka keskeyttää helposti arkirutiinit ja vaikuttaa niin vieraiden kylään kutsumiseen kuin lasten leikkimiseen, ansaitsee huomiota myös perheen näkökulmasta. Vuoden 2003 elokuun loppuun on suunnitteilla vastaavanlainen vertaistukitapaaminen. Tämänkertainen viikonloppu oli jatkoa viime vuodelle, jolloin ”hortoilijat” kokoontuivat ensimmäisen kerran yksipäiväisessä tapahtumassa Jyväskylässä. Sari Pöysti esitteli happihoidon tarvikkeita. Hapen käytöstä kohtaushoidossa voi olla sarjoittaisesta päänsärystä kärsivälle huomattavaa apua. Suositusten mukaan sataprosenttista happea tulisi ottaa 7 – 10 l/min 15 minuutin ajan maskin kautta kohtauksen alettua. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, Torikeskuksen lääkäriasema, Jyväskylä 1. Pidän liikkumisesta ja yritän liikkua säännöllisesti. Etenkin sisäliikunnassa ongelmani on se, että useasti liikuntatunnin aikana minun on raskas hengittää (tuntuu kun en saisi riittävästi ilmaa). Sen jälkeen takaraivoani särkee ja useasti särky päätyy migreenikohtaukseksi. Ongelma on jatkunut jo muutaman vuoden. Harrastan kuntosalia, Trimmiä, Bailatinoa ja nyt olen aloittamassa astanga-joogaa, josta minulla on vain yhden kerran kokemus, mutta sain myös siitä päänsäryn. Mikä auttaisi asiaa tai kenen puoleen voisin kääntyä? Kuvaamanne tilanne on kiusallisen yleinen migreeniä potevilla. Liikunnan harrastaminen ja muukin pitempiaikainen fyysinen ponnistelu voi laukaista migreenikohtauksen. Mekanismia ei tiedetä, mutta niskan rakenteiden ja verisuonten seinämien mekaanisella ärsykkeellä tai kehon lämpötilan nousulla saattaa olla osuutensa asiassa. Oireiden eteneminen on yleensä nopeaa, ne alkavat rasituksen aikana tai pian sen loppumisen jälkeen tavallisesti niskojen jumittumisena ja puristuksena. Sen jälkeen tunnin-kahden sisällä särky nousee toispuoleisesti päälaelle ja ohimolle ja joskus silmän seutuun ja muut migreenin liitännäisoireet (valo-, ääni-, hajuherkkyys, huono olo) tulevat kuvaan mukaan. Tällaisen migreenikohtauksen lääkehoito-ohje on ihan sama kuin missä tahansa migreenissä: aivan oireiden alkuvaiheessa (niskat jumissa) voi kokeilla katkaista oireiden etenemistä särkylääkkeillä (esim. ibuprofeeni 400 – 800 mg, ketoprofeeni 100 – 200 mg ). Jos oire kuitenkin etenee edellä ku- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 vatulla tavalla, on tehokkain hoito triptaani-lääke. Joillakin henkilöillä särkylääke ei auta ollenkaan, silloin on syytä ottaa ensisijaisesti triptaania. Jos taipumus tällaisiin liikunnan laukaisemiin kohtauksiin on jatkuva, suosittelen kokeiltavaksi hyvin toimivaa ”täsmäestohoitoa” eli särkylääkeannos 1/2 – 1 tuntia ennen liikuntasuoritusta. Tämä yleensä estää kohtauksen puhkeamisen kokonaan. MI 2. Olen 30-vuotias nainen ja sairastanut aurallista migreeniä 10-vuotiaasta. ”Normaalissa” migreenikohtauksessani on varsin voimakas aura, joka kestää 30 – 60 minuuttia. Kova päänsärky alkaa yleensä jo auran aikana ja särky esiintyy lähes aina takaraivon oikealla puolella. Pahoinvointi alkaa usein myös samanaikaisesti ja hoitamattomana kohtaus päättyy oksentamiseen 10 – 16 tunnin kuluttua. Normaalikohtaukseen tehoaa hyvin täsmälääke yhdessä pahoinvointilääkkeen kanssa. Mutta miksi kuukautismigreenini on aivan erilainen? Kuukautismigreeni iskee yleensä kahdesti, ensin 1-2 päivää ennen vuotoa ja toisen kerran vuodon viimeisenä tai sitä seuraavana päivänä. Näissä kohtauksissa aura on lievä ja menee selvästi ohi ennen kuin särky alkaa. Särky on täysin lamauttava ja kulkee vaakatasossa pään vasemmalla puolella otsalta korvan yli niskaan. Pahoinvointi on tuntuvaa mutta harvemmin oksennan. Ilman lääkitystä kohtaus kestää 20 – 36 tuntia. Kuukau20 Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. tismigreeniin ei tunnut tehoavan mikään täsmälääke vaan paras hoitovaste löytyy riittävän suurella annoksella diklofenaakkia ja metoklopramidia suppoina. Miten selittyy kohtausten näin suuri erilaisuus niin kohtauksen kulussa kuin lääkityksessäkin? Onko tällainen kuinka yleistä vai olenko erityisen ”poikkeava” yksilö? Kuukautismigreeni on erilainen useimmilla migreenipotilailla. Niilläkin, joilla kohtaustyyppi on samantapainen kuin muuten, kuukautisten aikana tuleva migreenikohtaus on kovempi ja pitkäkestoisempi. Tämä on ihan ”normaalia”. Keskeisimpänä syynä tähän on pidetty kuukautisiin liittyvää estrogeenitason laskua. Toisilla kuukautisiin liittyy prementruaalitensio-oireisto, ja sekin voi muuntaa kuukautisten aikana esiintyvän migreenikohtauksen kulkua. MF 3. Olen 55 v. nainen ja olen kärsinyt migreenistä alle kouluikäisestä asti. Kohtaukset ovat hedelmällisessä iässä vaivanneet kahden viikon välein. Aivan viime kuukausien aikana on ollut särkykohtauksia, jotka olen saanut tulehduskipulääkkeen (Indometin kapseli 50 mg) avulla hallintaan niin, että n. 5 päivää kestävän säryn hoitoon on riittänyt 1-2 tablettia / vrk ja se on ollut suuri muutos parempaan. Haluaisin tietää voinko ottaa tulehduskipulääkettä ennaltaehkäisevästi, jos haluan nauttia alkoholipitoista juomaa. En yleensä uskalla ottaa edes esim. onnittelumaljaa häissä, koska sellainenkin määrä useimmiten laukaisee 21 monta päivää kestävän päänsäryn. Olisi mukava joskus olla tällaisessakin asiassa tasavertainen, vaikka se ei todellisuudessa mikään tärkeä asia olekaan. Kyllä tätä ”ennaltaehkäisyä” on käytetty vuosien ajan, eikä siinä mitään sen suurempaa riskiä ole kuin tulehduskipulääkkeen (Indometin) ottamisessa muutenkaan. Pitkävaikutteisia triptaaneja on myös kokeiltu tähän samaan tarkoitukseen. Ongelmaksi voi muodostua, jos tätä ennalta varautumista alkaa olla lähes joka päivä. Silloin syntyy tulehduskipulääkkeen liikakulutusta, vatsahaavan riski kasvaa ja kehittyy särkylääkeriippuvuuspäänsärky. Harvoin käytettynä ihan kannatettava vaihtoehto. MF 4. Minulla on paha migreeni. Tiedän, että nykyisin on vaikka mitä uusia täsmälääkkeitä, joita voisi kokeilla. On niitä lääkekaapissanikin, mutta minulla on huonoja kokemuksia, joiden vuoksi nykyisin minun on mahdoton kokeilla uusia lääkkeitä. En vain uskalla, vaikka päätä kuinka riepoisi. Epäillään, että eräästä tulehduskipulääkkeestä sain allergisen reaktion. Muutamaa lääkettä testattiin sen jälkeen, mutta ne eivät auta särkyyn. Olen selittänyt lääkäreille, että en uskalla kokeilla uusia lääkkeitä, mutta minulle sanotaan vain aina, että on uskallettava. Saan vain reseptin ja kehotuksen mennä kotiin ottamaan lääkkeen. Miten pääsisin yli tästä? Mihin voisi mennä, kun kohtaus iskee ja missä voisi turvalli- sesti kokeilla eri lääkkeitä? Jos on selvästi allerginen (tullut nokkosrokko, urtikaria, turvotusta, kuumetta) jollekin lääkkeelle, niin jatkossa on syytä olla käyttämättä tätä lääkettä tai sen kanssa samankaltaisia lääkkeitä, koska ne voivat aikaansaada saman allergisen reaktion (ristiallergia). Sen sijaan rakenteellisesti erilaista lääkettä kyllä uskaltaa ottaa, allergisen reaktion mahdollisuus on hyvin pieni lääkettä ensi kertaa kokeillessa. Lääkkeelle voi toistuvan käytön yhteydessä allergisoitua, ja reaktio voi sitten tulla myöhemmin. Triptaanit eivät ole rakenteellista sukua tulehduskipulääkkeille, joten niiden kohdalla ei tarvitse pelätä ristiallergiaa. Voit myös keskustella allergioihin perehtyneen ihotauti- , sisätauti- tai keuhkotautilääkärin kanssa. Hän voi selittää sinulle, onko kyseessä todellinen allergiavaara vai vain psyykkinen lääkekammo. Jos on todellista syytä epäillä uuden lääkkeen käytön yhteydessä allergista reaktiota, niin lääkkeen voi ottaa ensimmäisellä kerralla terveysasemalla/ lääkäriasemalla, jossa ensiapu mahdolliseen allergiseen reaktioon on lähellä. MF Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Marraskuu 2002 Triptaanien hintavertailu Tähän on koottu markkinoilla olevien täsmälääkkeiden hinnat euroina, vaikuttavan aineen mukaan aakkostettuna. Pakkauksen hinta on hinta asiakkaalle apteekissa. -hinta -hinta /1 annos, /pakkaus, netto brutto Almotriptaani Sumatriptaani (Oy H. Lundbeck Ab) Almogran 12,5 mg tabl 6 Almogran 12,5 mg tabl 9 (GlaxoSmithKline Oy) Imigran injektio 12 mg kpl 2 * Imigran nenäsumute 20 mg kpl 2 Imigran nenäsumute 20 mg kpl 6 Imigran nenäsumute 20 mg kpl 12 Imigran nenäsumute 20 mg kpl 18 Imigran supp 25 mg kpl 2 Imigran supp 25 mg kpl 6 Imigran 50 mg tabl 2 Imigran 50 mg tabl 6 Imigran 50 mg tabl 12 Imigran 100 mg tabl 2 Imigran 100 mg tabl 6 Imigran 100 mg tabl 18 26,73 37,50 4,46 4,17 13,27 27,11 62,67 6,64 4,52 3,48 13,23 28,64 6,62 4,77 Eletriptaani (Pfizer Oy) Relert 40 mg tabl 2 Relert 40 mg tabl 6 Relert 40 mg tabl 18 Naratriptaani (GlaxoSmithKline Oy) Naramig 2,5 mg tabl 2 Naramig 2,5 mg tabl 6 Ritsatriptaani (Suomen MSD Oy) Maxalt 5 mg tabl 3 (Ei KELA-korvausta) Maxalt 5 mg tabl 6 (Ei KELA-korvausta) Maxalt 10 mg tabl 3 Maxalt 10 mg tabl 6 Maxalt 10 mg tabl 18 Maxalt Rapitab 10 mg tabl 3 Maxalt Rapitab 10 mg tabl 6 Maxalt Rapitab 10 mg tabl 18 -hinta -hinta /1 annos, /pakkaus, netto brutto 39,28 20,70 46,80 77,03 113,90 13,71 28,33 14,50 30,47 49,93 20,70 46,81 116,84 19,64 10,35 7,80 6,42 6,33 6,86 4,72 7,25 5,09 4,16 10,35 7,80 6,49 17,52 28,64 26,14 42,89 13,41 28,64 5,84 4,77 8,71 7,15 6,71 4,77 Zolmitriptaani 30,62 10,21 56,44 9,41 19,51 32,42 79,74 19,51 32,42 79,74 6,50 5,40 4,43 6,50 5,40 4,43 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 (AstraZeneca Oy) Zomig 2,5 mg tabl 3 Zomig 2,5 mg tabl 6 Zomig 5 mg tabl 3 Zomig 5 mg tabl 6 Zomig Rapimelt 2,5 mg tabl 2 Zomig Rapimelt 2,5 mg tabl 6 * Pakkaus maksaa saman verran Imigran-kynän kanssa tai ilman. 22 Minun tarinani... Kokemuksia Hortonin päänsärystä. Ensimmäiset kokemukseni ovat noin viiden vuoden takaa. Kohtaus iski kun olin ottanut pyhäpäivänä rauhalliset, noin tunnin nokoset. Heräsin julmetun kovaan toispuoleiseen päänsärkyyn, mutta onneksi oli kotona särkypillereitä. Otin kiireesti 2 kpl, ja hienoa, särky lakkasi noin puolen tunnin kuluttua. Tätä sitten jatkoin muutaman viikon ajan, kohtauksia oli muutama, etupäässä yöllä, mutta lääke auttoi aina puolen tunnin odotuksen jälkeen, kunnes kerran mökillä kohtaus iski taas, tietysti keskellä yötä, eivätkä lääkkeet olleetkaan tulleet mukaan. Manasin tietysti tilannetta ja kävelin ympäri mökkiä, päätä särki ja särki, mutta yllätyksekseni särky lakkasi taas puolen tunnin kuluttua. Samoin kävi seuraavienkin kohtausten kanssa. Särkylääkkeet sai siis ilmeisesti unohtaa, koska niistä ei ollut mitään apua. Hakeuduin lääkäriin, joka suurella ammattitaidollaan totesi niskan olevan jumissa ja määräsi fysikaaliseen hoitoon, parikin eri kertaa: ei auttanut. Sär- kykohtauksia tuli öisin jopa kahden tunnin välein, nukkuminen jäi vähäiseksi ja aloin tuskastua. Seuraavaksi varasin ajan hammaslääkäriin, koska lääkärini epäili säryn johtuvan hampaista. Hampaat tulivat kuntoon, olivat suurinpiirtein kunnossa jo muutenkin, mutta mikään ei muuttunut. Seuraavaksi sain neuvon poiketa silmälääkärillä. Silmälasit vaihdettiin tietysti uusiin, näkö parani hiukan, ulkonäkö ehkä enemmän kukaties, mutta särky ei loppunut. Näin jatkettiin runsaan parin vuoden ajan. Olisin saanut erittäin vahvoja särkylääkkeitäkin jos vain olisin huolinut. En kuitenkaan uskonut niiden tehoavan. Lopulta olin niin kyllästynyt jatkuviin särkykohtauksiin, että päätin tilata ajan neurologian erikoislääkärille, joka pelkkien oirekuvausteni perusteella puolessa tunnissa määritteli Hortonin neuralgian todeten, ettei tämän täsmällisemmin voisi oireita kuvata, ja osui täysin oikeaan. Estolääkitys aloitettiin ja triptaanit määrättiin kohtaushoitoon. Tilanne helpottui melkein heti tämän jälkeen, pääsääntöises- ti oli yksi kohtaus vuorokaudessa, tai saattoi jopa jokunen yö jäädä kokonaan ilmankin. Hienoa. Mitä sitten voimme oppia yllä kerrotusta? Ainakin sen, etteivät käsikauppapillerit auta, eikä niitä siis kannata edes kokeilla. Kun oireet alkavat, on viisasta hakeutua neurologin luokse mitä pikimmin. Yksityislääkäri maksaa tietysti aika paljon, mutta hammaslääkäri, silmälääkäri, uudet silmälasit j.n.e vielä paljon enemmän. Yleislääkärit määräävät vain kustannuksia aiheuttavia koeluontoisia hoitoja, joista ei mitään apua saa. Rahaa kyllä kuluu. Nyt tilanne suurinpiirtein hallinnassa, katkaisu menossa. Toivotaan parasta. Terveisin Reiska Seuraavaksi sain neuvon poiketa silmälääkärillä. Silmälasit vaihdettiin tietysti uusiin, näkö parani hiukan, ulkonäkö ehkä enemmän kukaties, mutta särky ei loppunut. 23 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 U uti s ia m e il t ä ja mu u a lta Mikä ihmeen hypotalamus? T Suomen Migreeniyhdistys palkitsi asiantuntijalääkärinsä, dos. Markus Färkkilän erinomaisesta yhteistyöstä ja yhdistystoiminnan tukemisesta. Yhdistyksen ensimmäisen kunniakirjan lisäksi dos. Färkkilä sai lahjaksi perniöläisen keraamikko Taina Kurtzen toteuttaman ”Shamaani” -nimisen teoksen. S uomen Migreeniyhdistys osallistui syksyn aikana Helsingissä Terveys 2002 ja Turussa Osaava Nainen -messuille yhteisosastolla Suomen Mielenterveysseuran ja GlaxoSmithKline Oy:n kanssa. Kiitos kaikille osastolla käyneille ja mielenkiintoisia kes- kusteluja viritelleille. Molemmilla messuilla keskusteluissa pinnalle nousi lasten päänsärkyjen yleistyminen ja vanhempien ja opettajien huoli lasten puolesta. Messuosastoilla kävijöiden kesken arvottiin Marimekon tuotepalkinnot. Helsingissä sen saivat Saa- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 ässä lehdessä puhutaan monessa artikkelissa hypotalamuksesta. Mikä se oikein on? Hypotalamus on aivojen osa, joka yhdistää toisaalta hermoston ja toisaalta elimistön hormonien kautta toimivan säätelyjärjestelmän. Yhdessä hypofyysin (aivolisäke) kanssa se huolehtii useiden hormonien, esim. lisämunuaisesta erittyvän kortisolin (stressihormoni), kilpirauhasesta erittyvän tyroksiinin tai sukuhormonien erityksestä. Elimistömme toiminnat noudattavat 24 tunnin vuorokausirytmiä. Tätä rytmiä noudattavat univalve, verenpaine, pulssi, hapenotto, lämpötila, hormonieritys, aivojen proteiinisynteesi. Myös näitä rytmejä, samoin kuin mm. nälkää ja janoa säätelee hypotalamus. Tämä aivojen pohjaosassa sijaitseva solurykelmä, joka on jakautunut moneen toiminnalliseen yksikköön, on siis varsinainen ”hermokeskus”. Ei ihme, että se on mukana niin monenlaisessa toiminnassa, jotka taas nivoutuvat niin estrogeenihormonin säätelemään kuukautismigreeniin kuin jaksoittain esiintyvään sarjoittaiseen päänsärkyyn. MH ra Pihlajameri, Espoo, Lea Pakarinen, Helsinki ja Sari Ristola, Porvoo; Turussa Leena Tervahartiala, Lieto, Sirkka Toivonen, Rauma ja Liisa Lappalainen, Naanatali. MH 24 Uutta tietoa selittämättömien aivoinfarktien riskitekijöistä A ivoinfarktin eli aivoveritulpan riskitekijöistä suuri osa on yleisesti hyvin tunnettuja, esim. tupakanpoltto ja korkea verenpaine. Noin neljännekselle infarkteista ei kuitenkaan löydy selvää syytä. LL Vesa Karttusen väitöstutkimuksessa käsiteltiin selittämättömien aivoinfarktien riskitekijöitä. Siinä eräänä löydöksenä kävi ilmi, että joka toisella niistä henkilöistä, joita oli kohdannut aivoinfarkti, oli sydämen väli- seinässä avoin soikea aukko (foramen ovale). Näillä henkilöillä mm. aurallisen migreenin havaittiin olevan yhteydessä selittämättömiin aivoinfarkteihin. Avoin soikea aukko on väestössä yleinen ja on todettavissa joka neljännellä aikuisella, myös sellaisilla, jotka eivät sairasta migreeniä. Kyseessä ei ole sydänvika, eikä aukon olemassaolosta ole välttämättä haittaa. Sen on kuitenkin havaittu olevan yhteydessä selittämättö- L ehden kansikuva on amerikkalaisen taiteilijan Joel Nakamuran. Hänet tunnetaan ainutlaatuisesta tyylistään sekoittaa kansantaidetta ja hienostunutta kuvailmaisua uusprimitiivisellä tekniikalla. Kuvillaan hän kertoo tarinoita mytologiasta ja heimoperinteestä. miin aivoinfarkteihin etenkin työikäisillä ihmisillä. Suomessa aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain noin 12 000 henkilöä. Ihmisten ikääntyessä aivohalvaukset lisääntyvät voimakkaasti. Aivohalvaus ei kuitenkaan kohdistu yksinomaan vanhuksiin, vaan vajaa puolet sairastuneista on alle 65-vuotiaita. LL Vesa Karttusen väitöstilaisuus oli Oulun yliopistossa 9.8.2002. MH Kuva on lääketehdas Merck&Co:n (Suomessa Suomen MSD) kokoel mista ja kuuluu Nakamuran laajaan migreeniä kuvaavaan teossarjaan. Samasta sarjasta oli kuva myös Päänsärky 2/2001 kannessa. Lisää Joel Nakamurasta www.joelnakamura.com. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostilla: [email protected] Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita [email protected]. 25 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Migreeni tilastoina Maailman Terveysjärjestö WHO on luokitellut migreenin 20 vammauttavimman sairauden joukkoon, naisilla sijalle yhdeksän ja miehillä sijalle 16. Migreeni aiheuttaa naisilla 2 % ja koko väestössä 1,4 % sairauden vuoksi menetetyistä muuten terveistä vuosista.(1) WHO:n arvion mukaan vaikea migreeni on yhtä vammauttava tila kuin neliraajahalvaus, psykoosi tai dementia. Päivä vaikeassa migreenikohtauksessa invalidisoi saman verran kuin päivä neliraajahalvauksessa(2). Migreenin esiintyminen väestössä Kohtausten määrä migreeniä sairastavilla Migreeni on tavallisin periytyvistä neurologisista sairauksista. International Headache Societyn (IHS) kriteerit ovat helpottaneet epidemiologisten tutkimusten vertailuja eri puolilla maailmaa. Esiintyvyysluvut Suomessa vastaavat hyvin muusta indoeurooppalaisesta väestöstä viime vuosina esitettyjä lukuja. Migreeniä sairastaa 11% väes töstä (Suomessa 550.000 henkilöä). 23%:ssa kotitalouksista se koskee jotakin perheenjäsenistä(3). Yhden vuoden prevalenssi on naisilla 17,2% ja miehillä 6%. Sairastavuus on suurinta 30 ja 49 ikävuoden välillä, eli tuottavimmassa työiässä.(4) Migreeniä sairastavilla on kohtauksia keskimäärin 1,5 / kk, niiden keskikesto on 24 tuntia (2). Migreeni tuhoaa tai laadultaan heikentää Suomessa vuosittain 825.000 työ-, opiskelu- tai muuta aktiivista vuorokautta. 10%:lla migreeniä sairastavista (Suomessa 55.000 henkilöä) on kohtauksia viikoittain; 20%:lla (110.000 hlöä) kohtaus kestää 2 – 3 päivää. Näin 5%:lla väestöstä (250.000 hlöä) on vähintään 18 migreenipäivää vuodessa ja 1%:lla väestöstä (50.000 hlöä) 1 migreenipäivä viikossa. Prosenttiluvut on muunnettu Suomen oloihin amerikkalais - länsi-eurooppalaisesta tilastosta (2). Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Suomen Migreeniyhdistyksen vuonna -98 teettämässä jäsenkyselyssä, johon vastasi 969 migreeniä sairastavaa, kokonaisia työstä poissaolopäiviä kolmen kyselyä edeltäneen kuukauden aikana oli 56%: lla ja kesken päivän oli lähtenyt pois työstä 63%. Migreenin vuoksi kesken päivän töistä lähteneiden osuus kasvoi iän myötä. Sen sijaan kokonaisten poissaolopäivien yleisyys väheni. Mitä nuorempi ikäryhmä, sitä yleisempiä olivat sairaspäivät migreenin vuoksi. Tehottomia tai vajaatehoisia, mutta työpaikalla vietettyjä sairaspäiviä tunnollisille migreeniä sairastaville kertyy enemmän. Opiskelijoilla tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että migreenikipu vähensi opiskelun tehoa 62,7%. Puolet migreeniä sairastavista yritti opis26 Hoitamaton tai riittämättömästi hoidettu migreeni on taakka sekä yksilölle, perheelle että yhteiskunnalle. kella kivusta huolimatta. (5) Migreenin hoidosta Suomalainen lääkäriseura Duodecim on kesäkuussa 2002 julkaissut arvovaltaisen työryhmän laatiman migreenin Käypä hoito -suosituksen (6). Se painottaa migreenin täsmälääkkeiden käyttöä keskivaikean ja vaikean migreenin ensisijaisena hoitona. Migreeni on alihoidettu sai raus. Syitä ovat joko oikean diagnoosin puuttuminen, hoidon ohjauksen puuttuminen tai se, että migreeniä sairastavat pitävät lääkkeitä liian kalliina toteuttaakseen oikeaa ja tehokasta hoitoa. Migreeni ja terveyspalvelujen käyttö Amerikkalaistilaston mukaan 48% migreeniä sairastavista on käynyt lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 3% ei koskaan käyttänyt lääkärin palveluja (4). Terveyspalvelujen käyttö on Amerikassa lisääntynyt selvästi. Suomessa Migreeniyhdistyksen tuoreen selvityksen mukaan 1143 vastaajasta 65,5% käytti lääkäripalveluja viimeksi kuluneen vuoden aikana, näistä 41% turvautui erikoislääkäriin (7). Parempi diagnostiikka johtaa parempiin hoitokäytäntöihin. Taudin vaikeusasteen huomioon ottava hoito (stratified care) säästää kustannuksia ja nopeuttaa hoidon vaikutusta (8). Mayo-klinikalla teh27 dyssä tutkimuksessa osallistujien migreenin pilaamat päivät vähenivät 27,8: sta 17,2 päivään / osallistuja (9). Lääkekustannukset olivat tällöin suuremmat, mutta terveydenhuoltokustannukset pienemmät ja nettotuloksena saatiin säästöä. Migreenin lääkehoito Migreenikohtausta voidaan hoitaa käsikauppasärkylääkkeillä, tulehduskipulääkkeillä tai migreenin hoitoon suunnatuilla täsmälääkkeillä. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan 49% migreeniä sairastavista hoiti migreenikohtauksensa käsikauppasärkylääkkeillä ja viidellä prosentilla ei ollut lääkitystä ollenkaan (4). Vuonna 2001 kolmella suomalaisella paikkakunnalla tehdyn apteekkien ovensuukyselyn mukaan 33% migreeniä sairastavista käytti triptaaneja ja vuoden 2002 Migreeniyhdistyksen jäsenkyselyn mukaan 68% (10, 7). Käypä hoito -suosituksen mukaan vaikeissa tai invalidisoivissa migreenikohtauksissa kannattaa käyttää triptaania heti, eikä vasta tulehduskipulääkkeen osoittauduttua tehottomaksi (6). Hoitamaton tai riittämättömästi hoidettu migreeni on taakka niin yksilölle, perheelle kuin yhteiskunnallekin. Sosio-ekonomiset seuraukset pitävät sisällään sekä ne suorat kustannukset, jotka migreeni aiheuttaa terveydenhuollolle että epäsuorat kustannukset, jotka aiheutuvat työstä poissaoloina tai tehokkuuden laskuna. Yksilötasol- la kipu ja kärsimys altistavat mielenterveyden häiriöille, jotka nekin tuottavat huomattavia lisäkustannuksia. On selvää, että migreeni on kansantaloudellisesti merkittävä sairaus. MH (1) www.who.int (2) Goadsby, Lipton & Ferrari. Migraine – Current Understanding and Treatment. N Engl J Med 346:4,2002 (3) Lipton et al. Prevalence and burden of migraine in the United States: data from the Amercan Migraine Study II. Headache 2001 Jul-Aug;41(7):646-57 (4) Lipton et al. Migraine in United States: epidemiology and patterns of health care use. Neurology 2002 Mar 26; 58(6):855-94 (5) Bigal et al. Evaluation of the impact of migraine and episodic tension-type headache on the quality of life and performance of a university student population. Headache 2001 Jul-Aug;4(7)710-9 (6) Migeenin Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118(11):1200-9 (7) Migreeniyhdistyksen jäsenkysely 2002, julkaisematon aineisto (8) Williams et al. The cost effectiveness of stratified care in the management of migraine. Pharmacoeconomics 2001;19(8):819-29 (9) Loland et al. Cost-effectiveness and cost-benefit of sumatriptan in patients with migraine. MayoClinProc 2001 Nov, 76(11): 1093-101 (10) Migreenikysely 2001, julkaisematon aineisto, Suomen MSD Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 HOITOJEN HISTORIAA – kaikkea sitä onkin kokeiltu! U sein tuntuu siltä, että päänsärkyä pidetään nimenomaan nykyajan ”tietoyhteiskunnan” ongelmana. Kuitenkin kautta vuosituhansien ihmiset ovat kärsineet päänsäryistä – mainintoja löytyy lääketieteellisistä kirjoituksista jopa niinkin varhaiselta ajalta kuin 7000 eaa. Erilaiset päänsäryt itsessään eivät aikojen saatossa ole juuri muuttuneet, selitykset niiden synnystä ja aiheuttajista – puhumattakaan hoidoista – kylläkin. Edellisessä Päänsärky-lehden numerossa nauroimme ja/tai itkimme hoitojen historiaa ajalta ennen ajanlaskumme alkua aina 1700-luvulle asti. Nyt selvitämme migreenihoitojen saloja 1800-luvulta nykypäivään. 1800-luvulla lääkärit hoitivat päänsärkyjä jopa konservatiivisemmin kuin edeltäjänsä. Suurin osa hoidoista perustui lääkevalmisteisiin, joiden teho oli jo aiemmin todistettu. Vuonna 1868 migreenin hoidossa alettiin käyttää varsin karkeita torajyväalkaloidivalmisteita vähentämään verentungosta aivojen verisuonissa. Tulokset olivat vaihtelevia, mikä todennäköisesti johtui jalostamattomasta uuttamisprosessista. Vuonna 1888 William Gowers painotti migreenin hoidossa mm. laukaisevien tekijöiden välttämistä. Gowers myös eriytti migreenin ennaltaehkäisevän hoidon ja kohtaushoidon. 1800-luvun lääketieteellinen mielipide migreenin syistä jakau- tui kahteen leiriin – toinen kannatti Thomas Willisin 1600-luvulla esittelemää verisuoniteoriaa ja toinen Edward Livingin uutta hermoperäistä teoriaa. Living uskoi migreenin johtuvan ”hermomyrskyistä” aivoissa. Kiistely jatkui pitkään 1900-luvulle. 1800-luvulla ei juuri ollut ammatillista kiinnostusta ns. jännityspäänsärkyä kohtaan. Lääkärit uskoivat sen olevan psyykkistä ja määräsivät hyvin erilaisia hoitoja – joko täydellistä vuodelepoa tai rankkaa liikuntaa, ja psykoaktiivisia lääkkeitä kuten oopiumiliuosta ja marihuanaa. 1900-luvun alkupuolella alettiin hiljalleen kehittää uusia hoitokeinoja. Torajyväalkaloideja kehitettiin huomattavasti ja vuonna 1920 eristettiin ergotamiinitartraatti, joka otettiin kliiniseen käyttöön viisi vuotta myöhemmin. Ergotamiinin vaikutus perustui pään verisuonien supistamiseen, mikä vahvisti Thomas Willisin verisuoniteoriaa. 1900-luvun puolivälissä tutkijat alkoivat epäillä aivojen serotoniinipitoisuuden vaihtelun näyttelevän merkittävää roolia migreenin synnyssä. Vuonna 1958 otettiin käyttöön migreenin estolääkkeeksi serotoniinin vastavaikuttaja metysergidi. Mutta vasta 1900-luvun lopulla uuden teknologian kehityksen myötä tutkijat pystyivät tunnistamaan kehon serotoniinireseptorit ja teoria tarkentui: migreenikoh tauksen alkaessa aivojen serotoniinitaso laskee, jolloin verisuonet Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 laajenevat ja niitä ympäröivät kudokset turpoavat. Tutkimusten mukaan tiettyjen serotoniinireseptoreiden stimulointi supistaa laajentuneita verisuonia ja näin katkaisee akuutin migreenikohtauksen. Tähän perustuu uusien täsmälääkkeiden, triptaanien, vaikutus. Myös muiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä alettiin käyttää etenkin migreenin estohoitoon. Tällaisia ovat mm. verenpainelääkkeet, depressiolääkkeet ja epilepsialääkkeet. Uusi Uljas Millennium on avannut melkoisesti uusia mielenkiintoisia tutkimuspolkuja. Viime vuosina on herännyt kiinnostus mm. typpioksidin vaikutuksesta migreeniin. Typpioksidin tuotantoa salpaavia aineita tutkitaankin mahdollisina uusina hoitokeinoina. Myös välittäjäaine dopamiinin sekä eri neurosteroidien rooleja migreenin synnyssä ja hoidossa tutkitaan. Vaikka migreeni on tunnustettu perinnölliseksi sairaudeksi jo yli tuhat vuotta sitten, on migreeniin johtavan geneettisen poikkeaman jäljille päästy vasta aivan viime vuosina. Tulevaisuudessa voimmekin odottaa tutkijoiden kehittävän tehokkaan geenihoidon migreeniä vastaan. World Headache Alliancen artikkelisarjasta “They used to do what? The History of Headache Treatment” vapaasti suomentanut Virpi Vallasvuo. 28 JR:n kymmenen käskyä Siis mitä tekemistä Dallasilla on migreenin kanssa? No, ei tietenkään mitään, sillä tämän jutun JR ei suinkaan ole fiktiivinen öljymies nimeltä Ewing vaan todellinen tohtori nimeltä JR Graham. T ohtori JR Graham (19091990), jota myös migreeninhallinnan ”isäksi” kutsutaan, kirjoitti kirjan Treatment of Migraine (Migreenin Hoito) vuonna 1955. Kirjassaan tohtori Graham antaa neuvoja, jotka vielä tänäänkin ovat arvokkaita niin mig- reenipotilaille kuin heitä hoitaville lääkäreillekin. Tässä kirjasta valitut ”kymmenen käskyä”: 1. Toistaiseksi ei ole olemassa ihmelääkettä tai -hoitoa, joka yleismaailmallisesti parantaisi migreenin. 2. Ei ole potilaan syytä, että hän on perinyt migreenialttiuden. 3. Migreenikohtauksen kipu ja kärsimys ovat erittäin todellisia, eivät kuviteltuja. 4. Ei potilas itse, ei lääkäri, eikä potilaan puoliso saa olla suvaitsematon, vaan kaikkien tulee työskennellä paremman yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. 5. Potilas itse ja hänen perheensä kantavat suurimman vastuun hoidosta lääkärin ollessa paremminkin hyvä opas kuin ihmeidentekijä. 6. Hoito-ohjelman toteuttaminen vaatii pitkän ajanjakson, tiiviin seurannan, ajoittaisia vastoinkäymisiä, hoitomuotojen vaihtamisia ja uuden oppimista. 7. Palkitsevin pitkäkestoinen hoitotulos syntyy potilaan elämäntapojen muutoksesta paremmin kuin loputtomasta lääkekierteestä. 8. Potilaan ei voi olettaa pystyvän tekemään kaikkia tarvittavia muutoksia hetkessä. 9. Asennemuutokset toteutuvat vain käytännön tekojen kautta, eivät sanallisten ohjeiden jatkuvan kertaamisen kautta. 10. Potilaan ja lääkärin yhteiset ponnistelut tuovat usein parannusta, mutta täydellistä vapautta migreenistä saavutetaan harvoin millään hoitomenetelmällä. Lähde: Graham, JR. Treatment of Migraine. Boston, Mass. Little, Brown and Company; 1955-1956. Vapaasti suomentanut Virpi Vallasvuo. 29 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Ajankäyttö I äkäs ja arvostettu professori oli kutsuttu tärkeiden ja kiireisten yritysjohtajien seminaariin pitämään luento aiheesta ”Tehokas ajankäyttö ja elämänhallinta”. Seminaarin aikataulu oli erittäin tiukka, joten professorillakin oli käytettävissään vain 45 minuuttia. Professori asteli luentosalin eteen, nousi puhujakorokkeelle, kaivoi laukustaan suuren tyhjän lasipurkin, asetti sen eteensä pöydälle ja sanoi: ”Teemme pienen testin.” Kuulijat, nuo tärkeät ja kiireiset yritysjohtajat, olivat epäluuloisia. Tästä välittämättä professori kaivoi laukustaan tusinan verran isoja kiviä ja alkoi laittaa niitä purkkiin yksi kerrallaan. Kun purkkiin ei enää mahtunut yhtään kiveä professori kääntyi yleisönsä puoleen ja kysyi: ”Onko purkki nyt täynnä?” Kuulijat vastasivat yhteen ääneen: ”Kyllä on!” Professori katsoi heitä hieman ilkikurisesti ja kysyi: ”Oletteko aivan varmoja, että purkki on jo täynnä?” Mutta ennen kuin kukaan yleisöstä ehti vastata, professori oli jo kaivanut laukustaan pussillisen soraa pöydälle ja sanoi: ”Teemme toisen pienen testin.” Kuulijoiden epäluulo vain kasvoi heidän ihmetellessään professorin touhuja. Professori otti soran, kaatoi sen purkkiin ja ravisti niin, että sora valui isojen kivien väleihin aina purkin pohjalle asti. Sitten hän kysyi taas: ”Onko purkki nyt täynnä?” Kuulijat alkoivat uskoa oivaltaneensa leikin juonen. Vastaus professorin kysymykseen oli nyt: ”Luultavasti ei!” ”Hyvä!” sanoi professori ja kaivoi laukustaan seuraavaksi rasian hienoa hiekkaa. Hän kaatoi hiekan purkkiin ja ravisti taas niin, että hiekka valui ki vien ja soran välisiin rakoihin. Ja jälleen professori kysyi: ”Onko purkki nyt täynnä?” Kuulijoiden epäluulo professoria kohtaan tuntui hälvenneen täysin kun he innoissaan vastasivat: ”Ei sinne päinkään!” ”Oikein hyvä!” sanoi professori ja tarttui pöydällä olevaan vesikannuun. Hän kaatoi vettä purkkiin kivien, soran ja hiekan lomaan kunnes purkki oli piripintaan täynnä. Ja sitten professori kysyi: ”Mitä tämä testi opettaa teille tehokkaasta ajankäytöstä ja elämänhallinnasta?” Lyhyen epäröinnin jälkeen yksi noista tärkeistä ja kiireisistä yritysjohtajista rohkaisi mielensä ja vastasi: ”Testi todistaa, että silloinkin kun luulemme kalenterimme olevan täpösen täynnä, voimme aina lisätä sinne vielä yhden kokouksen tai tapaamisen.” Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 ”Ei!” sanoi professori. ”Vastaus, jota etsitte on seuraava: jos ette laita isoja kiviä purkkiinne ensimmäisenä vaan täytätte purkkinne ensin vedellä ja hiekalla ja soralla, ette saa isoja kiviä mahtumaan purkkiinne ollenkaan.” Salissa vallitsi hiljaisuus kuulijoiden yrittäessä ymmärtää tätä totuutta. Professori jatkoi: ”Miettikää mitkä asiat ovat teidän isoja kiviänne – perhe? terveys? työ? luovuus? harrastukset? ystävät? Ja laittakaa nämä ensin elämänne purkkiin. Sitten miettikää mitkä asiat ovat elämänne hiekkaa ja soraa – toisarvoisia asioita. Ja varokaa täyttämästä elämänne purkkia näillä. Älkää siis unohtako kysyä itseltänne toisinaan, mitkä ovat teidän elämänne suuret kivet. Ja laittakaa ne sitten ensin purkkiinne.” Professori heilautti hymyillen kättään kuulijoilleen ja poistui salista. VV 30 arki Unelmana NeuroEXPO Tapahtumakalenteri – kevät 2003 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003 Ennakkotieto: YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Lauantaina, 8.3. klo 13.00 Helsingissä Jäsenet saavat kokouskutsun postissa. arki Unelmana NeuroEXPO Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003 NEUROEXPO Basilaarimigreenipäivä 22.3. klo 12.00-16.00 Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Neurologi Mikko Kallelan luento Keskustelua Osallistumismaksu 10 € Ilmoittautumiset Migreeniyhdistykseen 12.3. mennessä (09) 8775 3021 tai [email protected] TUETUT LOMAT Hiihtoloma Keuruulla 10.2. – 15.2. Hotelli Keurusselkä. Hotelli sijaitsee Keurusselän rannalla, 8 km. Keuruulta. Uima-allas, saunaosasto ja kuntosali ovat käytettävissä. Katso myös www.lomaliitto.fi/ keurusselka. 122 € / hlö puolihoito kahden hengen huoneessa. Hakemuslomakkeet Migreeniyhdistyksestä puh. (09) 8775 3021 tai [email protected] 22.12. mennessä. HUOM! Toimi heti! 23. – 24.5. Turun Messuhallissa. 13 neurologista järjestöä yhteistyökumppaneineen esittäytyy. 23.5. klo 14.30 YLEISÖLUENTO Päänsäryt Neurologi Erkki Säkö, Turun Päänsärkykeskus. arki Unelmana Forssa NeuroEXPO Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003 20.1. klo 18.00 Kahvitellen, keskustelua migreenistä ja sen kanssa selviytymisestä. 19.2. klo 18.00 Päänsärky ja vyöhyketerapia. Vyöhyketerapeutti Olli Töytäri. Tmi Olli Töytäri. 26.2. klo 18.00 Migreeni ja hyvä uni. Sh Taina Sauramo. Suomen Terveysmaailma Oy. 9.4. klo 18.00 Hemmotteluilta. Sh, tyyli- ja värikonsultti Raija Räty. Kaikki Forssan tapahtumat järjestetään Palvelukeskus Tyykihovissa, Eteläinen Puistokatu 4. Elokuun kuutamot Sulkavalla 7.8. – 12.8. Sulkavan lomakeskus. Lomakeskus sijaitsee Vilkaharjulla, 7 km Sulkavan kirkonkylään ja 40 km Savonlinnaan. Tanssiravintola, 2 rantasaunaa, hyvät harrastusmahdollisuudet. Katso myös www.lomaliitto.fi/ sulkava. N. 113 € / hlö puolihoito rivitalohuoneessa (hinta vielä vahvistamatta) Hakemuslomakkeet Migreeniyhdistyksestä puh. (09) 8775 3021 tai [email protected] 14.6. mennessä. Helsinki 9.1. lähtien torstaisin klo 18.00-20.00 Joogaryhmä. Ohjaajana Cora Tiitinen. Pikku-Huopalahti, Korppaanmäentie. Ilmoittautumiset Joogaterapiayhdistykseen 7.-9.1. klo 15-17 puh. 637 573. Maksu 80 eur/11 kertaa. 11.2. klo 18.00 Vertaistuki-ilta. Tervetuloa keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia. Runeberginkatu 15 A 1 (UUMU:n tila). Helsinki jatkuu... 31 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 6.3. klo 18.00 Kaavoista luovuuteen, rutiineista rohkeuteen. Yht.tri, dosentti, dekkarikirjailija Leila Simonen, Voimapaja Oy. Kampin Palvelukeskus, Salomonkatu 21. Kankaanpää 8.3. klo 13.00 Kuinka lääkkeen hinta muodostuu. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19. Markkinointijohtaja Mikko Sinisalo, Suomen Migreeniyhdistyksen hallituksen jäsen. Kemi 8.3. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19. (Kutsu jäsenille kirjeellä.) 22.3. klo 12.00–16.00 Basilaarimigreenipäivä. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki. Neurologi Mikko Kallelan luento, keskustelua. Osallistumismaksu 10 €. Ilmoittautumiset Migreeniyhdistykseen 12.3. mennessä (09) 8775 3021 tai [email protected] Joensuu 16.1., 30.1., 13.2., 27.2., 13.3., 27.3. ja 10.4.2003 klo 18.00 – 18.45. Kuntokevät – psykologin luento kivun hallinnasta ja stressin lieventämisestä – fysioterapeutin luento niska-hartiaseudun ergonomiasta ja terveysliikunnasta – 5 liikuntaryhmää à 45 min. teemoina rentoutus, venyttelyt, jooga. Ryhmäkoko 10 henkilöä, hinta 85 euroa / kausi. Liikuntaryhmistä SV-lähetteellä KELA-korvaus. Ilmoittautumiset tammikuun alussa 8.1. mennessä Joensuun KuntoHovi, fysioterapiaosasto puh. (017) 172 2514. Ryhmä toteutuu jos osallistujia ilmoittautuu vähintään kahdeksan. Kajaani 25.3. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Juha Huhtakangas, KAKS. Kainuun keskussairaala, iso luentosali, Sotkamontie 13. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 11.3.klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Juha Matti Seppä, Kela. Kelan kuntoutuslaitos, Kelankaari 4. 24.4. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Hannele Havanka, Länsi-Pohjan keskussairaala. Kulttuurikeskus, Marina Takalonkatu 3. Kokkola 20.2. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Liisa Vähämäki, Keski-Pohjanmaan keskussairaala. Pettersborgin palvelukeskus, Kansakoulukatu 17. Lahti 20.3. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Annikki Salmivaara, Päijät-Hämeen keskussairaala. Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Auditorio, Kirkkokatu 16. Lappeenranta 9.4. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Gynekologi Katariina Roslund, Fermedi-klinikka. Lappeenrannan Monitoimitalo (Monari), Pormestarinkatu 10. Torstaisin klo 18.00 alkaen 9.1. Joogaryhmä. Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17. Ilmoittautumiset 040 097 0164. Pori Keskiviikkoisin klo 18.00 Sauvakävelyä kaikenkuntoisille Vetäjänä Astma- ja Allergiayhdistyksen liikuntavastaava. Lähtö Maauimalan edestä, omat sauvat mukaan. Porvoo 12.2. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Teija Silen, Porvoon Päänsärkykeskus. Laurea-ammattikorkeakoulu, Porvoonkatu 20. 32 Rauma 12.3. klo 18.00 Migreeni ja hyvä uni. Sh Taina Sauramo. Suomen Terveysmaailma Oy. 24.4. klo 18.00 Lasten päänsäryt. Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Anttila, Pulssin Lastenlääkäriasema, Turku. Rauman tilaisuudet yhdessä Rauman Kansalaisopiston kanssa, Aittakarinkatu 10. Opisto kerää 3,5 € osallistumismaksun. Rovaniemi 23.4. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi MarjaLeena Keränen, Mediroi, Sairasapu. Rovaniemen maalaiskunnan valtuustosali, Rovakatu 2. Tampere Alkuvuodesta 2003, 10 kertaa Kivunhallintakurssi Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, Itsenäisyydenkatu 22. Suunnattu migreeniä/päänsärkyä sairastaville henkilöille. Tavoitteena kivunhallinta kehon jännitystilojen tunnistamisen ja rentoutumisen avulla. Sisältää myös allasharjoittelua sekä tietoa kivusta. Kurssiin sisältyy kipulääkärin haastattelutunti. Hinta 300 € Tiedustelut Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, fysioterapeutit Päivi Sillanpää ja Maija-Liisa VuentoLammi, puh. (03) 3126 0300, erikoiskuntoutus@ erikoiskuntoutus.com. Ryhmä toteutuu kun on tarpeeksi osallistujia, joten viimeistä ilmoittautumispäivää ei vielä ole. Toteutuu kun ilmoittautuneita on viisi. Turku 14.1. klo 18.00 Vertaistuki-ilta. Tule keskustelemaan migreenistä. Kahvila Mokkamestarit, Eerikinkatu 5. Ilmoittautumiset 12.1. mennessä Hilkka Kettinen, 050 535 5155 (myös tekstiviestillä). 33 Tiistaisin 4.2. 2003 alkaen klo 17.30 – 18.30 (Huom! 4.2. 17.30 – 19.30) Jooga- ja rentoutuskurssi Awitas Oy, Humalistonkatu 7b Kurssille voidaan ottaa enintään kymmenen osallistujaa. Hinta 58 €. Kurssia voidaan käyttää TYKY-toimintaan, SV-lähetteellä siitä voi saada KELA-korvauksen. Kysy Awitaksesta lisätietoja. Kurssilla on kahdeksan 60 minuutin jooga- ja rentoutustuntia, joilla opetellaan rentoutumista, kehon ja mielen sekä kivun hallintaa. Liikeharjoitusten avulla voidaan parantaa nivelten ja lihasten notkeutta, ryhtiä sekä lihaskestävyyttä ja -voimaa. Aina tunnin lopuksi on mielen rentoutushetki. Ensimmäinen kerta on kaksoistunti, jolloin esitellään joogan perusteet ja oikeat hengitystekniikat. Kurssin hintaan sisältyy myös materiaali, jossa liikkeet selitetään selkeästi kuvien avulla. Ilmoittautumiset 6. – 18.1. 2003 ma – pe klo 11 – 15 puh. (02) 2543 223, Viveca/Awitas Oy. 18.3. klo 18.00 Särky päässä, mieli maassa. Dos Leena Koulu TYKS kertoo pitkäaikaisen kivun vaikutuksesta jaksamiseen. MS-yhdistyksen tilat, Sirkkalankatu 4. 23.5. klo 14.30 kts. Neuroexpo s.31. Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme ilman hajusteita! Yhteyshenkilöt Alavus: Forssa: Helsinki: Hämeenlinna: Jyväskylä: Kuopio: Lappeenranta: Oulu: Pori: Rauma: Seinäjoki: Turku: Valkeakoski: Seija Jokela 050 360 3253 Eija Nummi (03) 438 2352 Leena Kanerva 050 520 1958 Monika Ijäs 050 528 5229 Sirkka Varpula (014) 214 112 Taina Grönqvist 050 348 9492 ja Tania Rautio 040 701 1093 Riitta Nikulainen 0400 970 164 Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Elisa Rosu 040 737 2653 Tuija Uusluoto (02) 868 3202 Anu Kaappola (06) 412 1616 Hilkka Kettinen 050 535 5155 Seija Huttunen 040 539 9564 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 P a l v e l u h akemisto Päänsäryn asiantuntijoita ESPOO Neurologian erikoislääkärit Markus Färkkilä Helena Haapaniemi Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0600 Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Lääkärikeskus Mehiläinen, Leppävaara Alberganesplanadi 1, 5. krs, 02600 Espoo Ajanvaraus (09) 3482 2222 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Tapiola Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0300 FORSSA Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Forssan Lääkärikeskus Puistolinna C 25, 30100 Forssa Ajanvaraus (03) 422 0290 HAUKIPUDAS Neurologian erikoislääkäri Hannele Havanka Haukiputaan Lääkärikeskus Jokelantie 1, 90830 Haukipudas Ajanvaraus (08) 563 5700 HELSINKI Neurologian erikoislääkärit Markus Färkkilä Hanna Harno Mikko Kallela Teija Silen Postitalon Lääkäriasema, Helsingin Päänsärkykeskus Mannerheiminaukio 1 B 2. krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0500 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Itäkeskus Asiakkaankatu 11 B 31, 00930 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0400 Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus Raumantie 1 A, 00350 Helsinki Ajanvaraus (09) 561 6111 HYVINKÄÄ Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Hyvinkään Lääkärikeskus Sillankorvankatu 9, 05800 Hyvinkää Ajanvaraus (019) 457 711 JYVÄSKYLÄ Neurologian erikoislääkärit Matti Ilmavirta Jaana Suhonen Torikeskuksen Lääkäriasema Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus (014) 446 1611 Neurologian erikoislääkäri Jaana Suhonen Lääkäriasema Avita Yliopistonkatu 23, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus (014) 337 7111 LAHTI Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Hemo Oy Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 878 0811 RIIHIMÄKI Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Lääkäriasema Tuma Oy Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki Ajanvaraus (019) 753 355 RAUMA Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Lääkärikeskus Minerva Kalliokatu 4, 26100 Rauma Ajanvaraus (02) 838 0800 Rovaniemi Neurologian erikoislääkäri Marja-Leena Keränen Lääkäripalvelu MediRoi Hallituskatu 20 D 3. krs, 96100 Rovaniemi Ajanvaraus (016) 321 3100 Rovaniemen Sairasapu Oy Maakuntakatu 7, 96100 Rovaniemi Ajanvaraus (016) 335 0206 SEINÄJOKI OULU Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Seinäjoen lääketieteellinen Tutkimuslaitos Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 418 2111 Neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos, Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus (08) 313 2611 Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 414 8223 PORI TAMPERE Neurologian erikoislääkäri Tapani Jolma Porin Lääkärikeskus Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori Ajanvaraus (02) 522 533 PORVOO Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Porvoon Lääkärikeskus, Porvoon Päänsärkykeskus Piispankatu 22, 06100 Porvoo Ajanvaraus (019) 521 1545 Vastaanotot ke ja pe Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 Neurologian erikoislääkäri Petteri Maunu Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere Ajanvaraus (03) 3126 0300 Neurologian erikoislääkärit Marja-Liisa Sumelahti Timo Pietilä Tampereen Päänsärkykeskus Satakunnankatu 22, 33210 Tampere Ajanvaraus (03) 366 4344 34 TURKU VANTAA Neurologian erikoislääkärit Anu Anttinen Harri Hirvonen Markku Nissilä Olli Oksaranta Vesa Sonninen Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 414 0444 Lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläinen Diacor, Tikkurila Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa Ajanvaraus (09) 7750 8660 Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Pulssi, Neurocenter Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6300 Lastentautien erikoislääkäri, LT Pirjo Anttila Pulssin Lastenlääkäriasema Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6400 Suora numero (02) 261 6322 (päivystykset ja soittopyynnöt) Turun Lasten ja nuorten poliklinikka Linnankatu 28, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 269 1167 Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus (09) 530 501 Ravitsemusterapeutti HELSINKI Laillistettu ravitsemusterapeutti, MMM, KtaO, Leena Alppinen Lääkärikeskus Mehiläinen Hakaniemi (9. krs). Ajanvaraus (09) 709 6611 Lääkärikeskus Mehiläinen Forum (4. krs). Ajanvaraus (09) 129 6611 Vastaanotot kerran viikossa. Tule viihtymään ja rentoutumaan kylpylään keskelle kaupunkia! Kylpylälomanen 3 vrk puolihoidolla 2 hengen huoneessa 178,5 � /hlö 1 hengen huoneessa 241,5 � 3 x aamiainen, 3 x lounas tai päivällinen, 1 x lämpöpakkaus, 1 x puolihieronta, sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin käyttö, ryhmäliikunnat ma-la Viikonloppuloma 2 vrk pe-su puolihoidolla 2 hengen huoneessa 87 � /hlö 1 hengen huoneessa 121 � 2 x aamiainen, 2 x lounas tai päivällinen, 1 x teatterilippu tai elokuvalippu , sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin käyttö, ryhmäliikunnat lauantaina Täysihoitolisä 8,5 � / henkilö / vrk www.kylpylaitos.com, Ainonkatu 17, 53100 Lappeenranta, Puh. (05) 616 7201, Fax (05) 616 7200 3 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002 JOUKKOKIRJE
© Copyright 2024