Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2002
1/2002 Suomen Migreeniyhdistys ry Avuksi migreenin hallintaan Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 2 Puheenjohtajan palsta Migreeniyhdistyksen pääasiallinen tehtävä on toimia migreeniä ja muita päänsäryn muotoja potevien sekä hoidosta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Tehtävän hoitoon kuuluu oleellisena osana tiedottaa päänsäryn hoitomuotojen kehityksestä ja toisaalta valvoa jäsenistön etuja. Tiedottamista hoitavat omalta osaltaan tämä Päänsärky-lehti, verkkosivut sekä erilaiset tapahtumat ja seminaarit joita järjestetään tänäkin vuonna runsaasti eri paikkakunnilla. Kansainvälinen toiminta edesauttaa tietojen vaihtoa muiden päänsärky-yhdistysten kanssa ja toisaalta varmistaa viimeisimmän tiedon saannin ja edelleen välittämisen jäsenistölle ja eri päänsärkymuotojen kanssa työskenteleville. Suomen Migreeniyhdistys kuuluu maailmanlaajuiseen päänsäryn kattojärjestöön ja on mukana perustamassa sekä yleiseurooppalaista että pohjoismaista järjestöä. Valmisteilla on ison mittakaavan lääkekorvausuudistus, jossa muokataan eri lääkkeiden KELA-korvausluokat. Lähivuosien yhtenä tärkeimpänä tehtävänä Suomen Migreeniyhdistyksellä on varmistaa, että päänsäryn hoitoon käytettävien lääkevalmisteiden korvattavuusluokka uudessa järjestelmässä on mahdollisimman hyvällä tasolla. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä asiasta päättävien parissa ja erityisesti tiedottamista päänsärystä ja sen vaikutuksesta mm. kansantalouteen. Jäsenistön etujen valvomisesta tämä migreeniyhdistykselle kuuluva perustehtävä on hyvä esimerkki. Uusi hallitus aloitti toimintansa kuluvan vuoden maaliskuussa. Tällä kertaa mukana on runsaasti edustajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mutta toki pääkaupunkiseutukin on edelleen hyvin edustettuna. Aikaisempien vuosien yhtenä migreeniyhdistyksen suurimpana saavutuksena voitaneen pitää oman päätoimisen toiminnanjohtajan saamista yhdistykseen RAY:n tuella, mikä on mahdollistanut toimintamallien ajattelun aivan uudelta tasolta. Hyvin hoidetun yhdistyksen toimintaan on ollut helppo mennä mukaan ja toisaalta se antaa sopivasti haastetta kehittää yhdistystä myös tulevaisuudessa. Pitkäjänteisimpänä tavoitteena yhdistyksellä on kuntoutusjärjestelmän luominen päänsärkypotilaille. Tavoitteen saavuttaminen on monivuotinen työ, mutta toteutuessaan merkitsee perustavaa laatua olevaa hoitomuotoa päänsärkypotilaille. Toivottavasti yhdistys voi lähivuosina tiedottaa tämän tavoitteen saavuttamisesta. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. 3 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Osoite: Puhelin: Faksi: Sähköposti: Internet: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 8775 3021 (09) 877 6881 [email protected] www.migreeni.org Päänsärky 3 Puheenjohtajan palsta 4 Yhteystiedot 5 Liisa on poissa Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, [email protected] 5 Migreeni 20 invalidisoivimman sairauden joukossa Neuvontapuhelin 6 Aurallisen migreenin periytyvyys osoitettu suomalaisissa migreeniperheissä (09) 454 72 72 Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy 9 Migreeniä laukaisevat tekijät ja niiden välttäminen Hallitus 13 HIT-6™ päänsärkytesti Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, 0400 612 828, [email protected] Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, 040 720 6936, [email protected] 16 Uutisia meiltä ja muualta 16 Kela korvaa osan sairauskuluista 17 Triptaanit migreenilääkkeinä Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra, [email protected] 20 Kysy asiantuntijalta Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, 040 589 6367 23 Hoitojen historiaa Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, 040 751 3325 24 Tapahtumakalenteri – syksy 2002 Mikko Sinisalo, jäsen, Espoo, [email protected] 25 Alueyhteyshenkilöt Pipsa Tikkanen, varajäsen, Helsinki, [email protected] Päätoimittaja: Taitto: Paino: ISSN: Kansikuva: Matleena Helojoki Leena Kanerva Mynäprint Oy 1458-4832 Nasa, Hubble-teleskoopin ottama kuva http://oposite.stsci.edu/pubinfo/Pictures.html Lehden 1/2002 postitusta tukee GlaxoSmithKline Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 26 Palveluhakemisto Sisältö Georg Dunkel, varajäsen ja sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Vantaa, 0400 605 647, [email protected] 4 Leena Kanerva Liisa on poissa M igreeniyhdistyksen hallituksen jäsen Liisa Aaltoila (s. 1955) kuoli 15.5. äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Espoossa. Liisa ehti hoitaa yhdistyksen neuvontapuhelinta toista vuotta, ja sitä kautta hän tuli monelle tutuksi. Liisalle oli ominaista, että hän otti jokaisen soittajan asian omakseen ja selvitti ratkaisut kaikille kysyjille vaivoja säästämättä. Liisa ehti kahden hallitusvuotensa aikana tehdä paljon muutakin, esim. kirjoitella lehtiin ja käydä luennoimassa. Oma-aloitteisuutensa takia häntä piti välillä oikein jarrutella, että jättäisi muillekin jotain tekemistä. Vaikean basilaarimigreeninsä takia hän oli joutunut jäämään pois erikoissaairaanhoitajantyöstään, joten yhdistystyö oli hänelle kaikki kaikessa. Jäämme kaipaamaan Liisaa. Näin aukeaa portti viimeinen valoon ja lauluun lintujen. Virpi Vallasvuo Migreeni 20 invalidisoivimman sairauden joukossa M aailman Terveysjärjestö WHO on vuosiraportissaan The World Health Report 2001 listannut migreenin 20 eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden joukkoon. Listauksessa on käytetty ns. YLD-mittaria (YLD = years of life lived with 5 disability), jolla lasketaan kunkin sairauden aiheuttama invaliditeetti vuosissa. Kaikista sairauden takia ”menetetyistä” vuosista migreenin osuus naisilla on 2,0 % ja koko väestössä 1,4 %. Eniten työkyvyttömyysvuosia koko väestössä aiheuttaa vaikea depressio. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa surffata WHO:n internetsivuille lukemaan raportti kokonaisuudessaan. The World Health Report 2001 löytyy osoitteesta www.who.int ❦ Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Maija Wessman, Mikko Kallela, Mari Kaunisto, Markus Färkkilä ja Aarno Palotie Aurallisen migreenin periytyvyys osoitettu suomalaisissa migreeniperheissä Migreeni on monitekijäinen neurologinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö. Monitekijäiset sairaudet ovat tällä hetkellä kiivaan tutkimuksen kohteena, sillä ne koskettavat paljon suurempaa osaa maapallon väestöstä kuin yksitekijäiset eli yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Jo pelkästään Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä kärsii migreenistä. Migreenin periytyvyyttä selvittävään tutkimukseemme on osallistunut yli 600 aurallista tai auratonta migreeniä potevaa suomalaisperhettä. Haluammekin lämpimästi kiittää heitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä. Migreenin periytyvyydestä Migreenin oirekuvan vaihtelevuus ja sairauden yleisyys (10-15%) väestössä ovat vaikeuttaneet periytymistavan määritystä. Migreeniä sairastavien perheiden sukupuita tutkimalla migreenin on ehdotettu periytyvän usealla eri tavalla: autosomaalisesti1 vallitsevasti, jolloin tautia poteva on perinyt sairautta aiheuttavan geenivirheen vain toiselta vanhemmalta tai peittyvästi, jolloin sairautta aiheuttava geenivirhe on periytynyt kummaltakin vanhemmalta. Koska naiset potevat migreeniä yleisemmin kuin miehet, on myös ehdotettu että migreeni periytyisi X-sukupuolikromosomiin kytkeytyneenä. Tällä hetkellä kuitenkin uskotaan migreenin Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 olevan monitekijäinen tauti, jonka puhkeamiseen vaikuttavat useat altistavat geenit ja ympäristötekijät (esim. stressi, ravinto, alkoholi). Ainoa migreeniin liittyvä geenivirhe on kuvattu harvinaisessa aurallisen migreenin alatyypissä, familiaalisessa hemiplegisessä migreenissä. Sen tiedetään aiheutuvan kromosomissa 19 sijaitsevan kalsiumkanavan erästä alayksik- 6 Nyt löytynyt kromosomialue on kliinikon kannalta erityisen kiinnostava, koska se liittyy nimenomaan tavalliseen auralliseen migreeniin, ei harvinaisiin migreenin alaryhmiin. köä koodaavan CACNA1A-geenin pistemutaatioista. Tavallisille migreenimuodoille (aurallinen ja auraton migreeni) altistavia geenivirheitä ei sen sijaan vielä tunneta. Geneettinen paikantaminen Geneettisellä paikantamisella tarkoitetaan prosessia, jossa johonkin tiettyyn ominaisuuteen, esim. migreeniin, vaikuttava geeni paikannetaan genomiin2 ilman tietoa siitä, mikä geeni sairauden aiheuttaa. Paikantaminen tehdään vertaile- I:1 II:1 II:2 II:3 malla sairauden periytymistä useiden geenimerkkien periytymiseen. Geenimerkit puolestaan ovat ge nomin kohtia, joiden sijainti tunnetaan. Tavoitteena on löytää geenimerkki, joka periytyy yhdessä migreenin kanssa. Käytännössä geneettiseen paikantamiseen vaaditaan useita sukuja, joissa migreeniä esiintyy, sekä tiheä, koko genomin kattava geenimerkkikartta. Tällaisen kartan avulla pystytään suunnittelemaan geenimerkkipatteristo, joka sisältää 300 – 500 tasaisesti koko genomiin sijoittuvaa geenimerkkiä. Patteriston avulla kaikkien kromosomialueiden kytkeyty- minen migreenigeeniin pystytään tutkimaan. Kun geenimerkki ja migreenille altistava geeni sijaitsevat samassa kromosomissa lähellä toisiaan, ne todennäköisimmin periytyvät yhdessä, jolloin niiden (geenimerkin ja migreeniä aiheuttavan geenin) sanotaan olevan kytkeytyneet. Kytkeytymisen todennäköisyys lasketaan tilastollisesti kytkentäanalyysillä ja sen tulos ilmoitetaan kymmenjärjestelmän logaritmisena todennäköisyyssuhteena eli lod-arvona. Mitä suurempi on lod-arvo, sitä todennäköisempää on, että on löytynyt alue, jolla virheellinen geeni sijaitsee. Migreenisukujen kerääminen kyselylomakkeella I:2 II:4 II:6 III:1 II:5 III:2 II:7 III:3 II:8 III:4 II:9 III:5 II:10 III:6 Kuva 1. Tähän kuvaan on piirretty eräs tutkimukseemme osallistuneista migreeniperheistä. Nuoli osoittaa neurologin vastaanotolle tullutta migreeniä potevaa henkilöä, jonka toimesta muut suvun jäsenet ovat osallistuneet tutkimukseemme. Ympyrä esittää naishenkilöä, neliö mieshenkilöä. Tummennetut symbolit merkitsevät migreeniä potevaa henkilöä, vaaleat henkilöitä, joilla ei ole päänsärkyä. Olemme systemaattisesti jo usean vuoden ajan etsineet tyypillisiä migreenisukuja geneettiseen tutkimukseemme Suomessa. Tämänhetkinen tutkimusaineistomme koostuu yli 600 suomalaisesta migreeniperheestä, joiden suvussa on useita migreeniä potevia henkilöitä. Oirekuvan täsmälliseksi kuvantamiseksi geenitutkimustamme varten ovat neurologimme, LT Mikko Kallela ja dos. Markus Färkkilä, kehittäneet kyselylomakkeen, joka osaltaan mahdollistaa maanlaajuisen migreenisukujen tietojen keräämisen. Kyselyn englanninkielistä versiota voi tarkastella osoitteessa http:// ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/ kliin/vk/kallela/. Kokemuksemme → 7 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 edes kokeilleet migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja, vaikka heidän migreenikohtauksensa ovat täysin invalidisoivia. Kokemuksemme perusteella triptaanit kuitenkin näyttäisivät toimivan erityisen hyvin vaikeaa ja tyypillistä migreeniä sairastavilla. Aurallisen migreenin periytyminen suomalaisperheissä Kuva 2. Auralliseen migreeniin kytkeytyvä kromosomialue 4q24. perusteella tiedämme, että geenivirheen löytymiseen ei riitä pelkästään tutkittavien sukujen suuruus. Tutkimusta varten on nimenomaan seulottava esiin ne suvut, joissa migreeniä potevien oirekuva on mahdollisimman samankaltainen läpi koko suvun. Tällöin on todennäköistä myös se, että kaikkien suvun migreenipotilaiden oireiden taustalla on sama geenimuutos. Geneettinen tutkimus vaatii siis onnistuakseen satoja kliinisesti tarkasti tutkittuja sukuja ja näiden sukujen jäsenten aktiivista osallistumista. Vaikka tutkimuksemme päätavoitteena onkin paikantaa migreenille altistavia geenejä, tuottaa kyselylomakkeemme samalla arvokasta tietoa migreenipotilaan oireista, hoidosta ja nykyhoidon tehosta. Näin saadaan selville ne migreenin osa-alueet, joihin kliinikkojen tulee jatkossa erityisesti keskittyä, jotta suomalainen migreenipotilas saisi parhaan mahdollisen hoidon. Näyttää esim. siltä, että useat vaikeaakin perinnöllistä migreeniä sairastavat potilaat eivät ole Maailmanlaajuisestikin mittavasta 600 perheen aineistostamme valitsimme migreenigeenin paikantamiseen 50 perhettä, joissa aurallinen migreeni perhetietojen perusteella laadittujen sukupuiden mukaan näyttää periytyvän sukupolvelta toiselle (Kuva 1). Näistä 50 perheestä tutkimukseemme osallistui yhteensä 430 joko migreeniä potevaa tai ”tervettä” henkilöä. Näistä 430:stä henkilöstä aurallista migreeniä poti 246. Migreenin diagnoosi perustui Kansainvälisen päänsärkyjärjestön (International Headache Society, IHS) vuonna 1988 laatimiin kriteereihin. Kytkentäanalyysitutkimuksen teimme näiden 430:n henkilön DNA-näytteistä tutkimalla kaikkiaan 350 geenimerkin periytyvyyttä aurallisen migreenin suhteen. Tutkimustuloksemme osoittivat kromosomin numero neljä (kuva 2) kytkeytyvän auralliseen migreeniin. Löytämämme alue on laaja, ja tämänhetkisen tietämyksen perusteella alueella sijaitsee useita kymmeniä geenejä, joista moni sopisi oletetun toimintansa perusteella migreenille altistavaksi geeniksi. Tutkimustuloksemme vahvistivat myös aikaisempaa havaintoamme siitä, että kromosomissa 19 sijaitseva CACNA1A-geeni ei näytä kytkeytyvän auralliseen migreeniin suomalaisperheissä. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Loppusanat Löytämällemme kromosomialueelle kytkeytyvien sukujen migreenikohtauksista voidaan löytää joitakin tunnusomaisia piirteitä. Näissä suvuissa migreeni on kuin oppikirjasta: vahvaoireista ja monimuotoista. Kohtausta edeltävät ns. prodromaali- eli ennakko-oireet kuten haukottelu ja makean himo. Näitä seuraavat ns. auraoireet – useimmiten näköhäiriöt, sahalaidat ja näkökenttäpuutokset – ja kohtaus huipentuu kovaan sykkivään päänsärkyyn, johon liittyy pahoinvointia ja aistiarkuutta valolle, äänille ja hajuille. N. 60% potilaista oksentelee kohtauksien yhteydessä. 4q24-alue näyttää siis liittyvän nimenomaan tyypilliseen, vaikeaan migreeniin, jossa kohtaus voidaan jakaa ennakko-, aura- ja päänsärkyvaiheisiin. On mahdollista, että perheistämme tulee vuosien mittaan löytymään useita muitakin migreenille altistavia geenejä. Nyt löytynyt kromosomialue on kliinikon kannalta erityisen kiinnostava, koska se liittyy nimenomaan tavalliseen auralliseen migreeniin, ei harvinaisiin migreenin alaryhmiin. ❦ 1) autosomaalinen = muihin kuin sukupuolikromosomeihin liittyvä 2) genomi = yksinkertainen kromosomisto Maija Wessman, FT, dos., vs. yo-lehtori, tutkija, Helsingin yliopisto ja Biomedicum Helsinki Mikko Kallela, LT, neurologian erikoislääkäri, Biomedicum Helsinki, Helsingin Päänsärkykeskus Mari Kaunisto, FM, tutkija, Biomedicum Helsinki Markus Färkkilä, LKT, dos., neurologian erikoislääkäri, Neurologian poliklinikka, osastonylilääkäri, HUS Aarno Palotie, LKT, professori, Department of Pathology and Laboratory Medicine, University California Los Angeles, USA 8 Erikoissairaanhoitaja Liisa Aaltoila Migreeniä laukaisevat tekijät ja niiden välttäminen J oka kymmenes suomalainen sairastaa migreeniä. Onneksi suurin osa heistä selviää vaivansa kanssa melko hyvin, mutta joillakin migreeni selvästi huonontaa elämänlaatua ja kaventaa sosiaalisia ympyröitä. Migreeni voi aiheuttaa kovaa fyysistä kipua ja pelkoa siitä, milloin seuraava kohtaus tulee. Se voi myös masentaa ja aiheuttaa mielipahaa mm. siksi, että migreenistä aiheutuvia poissaoloja ei aina työyhteisössä ymmärretä. Migreeni on perinnöllinen sai raus, mutta ympäristötekijät ja omat elämäntavat voivat vaikuttaa huomattavasti kohtausten määrään. Migreeniä laukaisevia tekijöitä on potilaiden omien kokemusten perusteella paljon. Tieteellistä tutkimusta ei useinkaan taustaksi löydy, tai se ei ole pystynyt osoittamaan esim. jonkun ruoka-aineen migreeniä aiheuttavaa ominaisuutta. Tiedetään myös, että laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä: jotkut migreeniä sairastavat osaavat nimetä lukuisia ärsykkeitä, kun taas 9 toiset eivät tiedä ainuttakaan. ”Migreenikynnys” samallakin henkilöllä vaihtelee ajankohdasta toiseen. Niinpä tietty laukaiseva tekijä ei aina saakaan kohtausta aikaiseksi. Niille vaikeasta migreenistä kärsiville henkilöille, joita tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät auta, saattaa täsmälääkkeiden korkea hinta koitua tehokkaan hoidon esteeksi. Tämä, ja tietysti kohtausten aiheuttama kipu ja haitta, ovat hyviä perusteita ennaltaehkäisevälle hoidolle, johon osana kuuluu migreeniä laukaisevien tekijöiden välttäminen. Psyykkinen ja fyysinen stressi Laajasti tunnettuja migreenille altistavia tekijöitä ovat stressi tai sen laukeaminen. Toiset saavat migreenin juuri kiireimpään aikaan silloin kun se ei missään tapauksessa ”saisi” iskeä. Toiset taas heräävät säännöllisesti kiireisen viikon jäl- keisenä lauantaiaamuna tai loman ensimmäisenä päivänä piinaavaan jyskytykseen. Stressin välttäminen on usein vaikeaa, sillä hyvin harva pystyy enää määräämään työnsä tahdin omista lähtökohdistaan. Aina, kun tilanne sallii, on syytä osata sanoa ”ei” ja pitää huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Lihasten jännittyminen esim. yksipuolisen työn seurauksena voi johtaa migreenikohtausten tihenemiseen. Siksi lihasten kunnon ylläpito ja jännityksen laukaiseminen sopivalla liikunnalla (esim. sauvakävely, selkäuinti) ovat avuksi. Liiallinen fyysinen rasitus voi kuitenkin laukaista migreenin, joten liikunnan sopiva rasitustaso ja liikuntamuotokin on kokeiltava yksilöllisesti. Talvella pakkasen ja viiman aiheuttama epämukavuus ja lihasten jännittyminen on pahasta. Pään sekä niska- ja hartiaseudun suojaaminen lämpimin asustein on ennaltaehkäisevä toimenpide, joka on onneksi helppo toteuttaa. → Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 ”Säännöllinen elämä” Vuorokausirytmin vaihtelu altistaa migreenille. Sekä liiallinen valvominen että houkuttelevalta tuntuva pitkään nukkuminen vapaapäivän aamuna saattaavatkin kääntyä harmilliseksi jomotukseksi. Niinpä hyvä neuvo on säilyttää normaali, arkinen vuorokausirytmi viikonloppuisinkin. Pitemmillä lomilla, jos tarvetta on, voi liu’uttaa aikatauluansa vähitellen haluttuun suuntaan ja palata arkirytmiin taas hiljalleen loman loppuvaiheessa. Epäsäännöllinen työaika, esim. kolmivuorotyö, saattaa pahasta migreenistä kärsivälle aiheuttaa lisäharmia. Ruokailu- ja välipala-aikojen säännöllisyys on tärkeää, koska verensokerin lasku saattaa aiheuttaa kohtauksen. Aterian jäätyä väliin monet ovat varmasti nälissään ”syyllistyneet” hotkimaan suklaata, makeisia tms., jotka nostavat nopeasti verensokeria. Nopean nousun jälkeen seuraa kuitenkin nopea lasku. Esim. ruisleipä, muut viljatuotteet, kasvikset, hedelmät ja marjat estävät migreenikohtauksen tehokkaammin pitäessään verensokerin tasaisempana, ilman ”sahaavia” nousuja ja laskuja. Ravinto- ja lisäaineet Kokemusperäinen lista migreeniä laukaisevista ravintoaineista on pitkä. Esimerkkeinä mainitaan kovat juustot, (kesto)makkarat, säilykeja einesruoat, savustetut ja voimakkaasti maustetut ruoat, hapankaali, soijakastike, keitto- ja kastikeaineet, liha- ja kalavalmisteet, kananmunat, tomaatti, pavut, päh- kinät, jäätelö, lakritsa, salmiakki, suklaa, kolajuomat, puna- ja valkoviini, alkoholijuomat yleensä jne. Useimmissa tapauksissa migreeniä aiheuttava tekijä lienee jokin tuotteen sisältämä lisäaine, joista natriumglutamaatti (E621) on ehkä tavallisimmin ”migreenilisäaineeksi” nimetty. Sitä käytetään ns. arominvahventeena mm. joissakin makkaroissa, eineksissä sekä keitto- pataja (salaatti)kastikeaineksissa. Natriumglutamaattia syytetään myös ”kiinalainen ravintola -syndroomasta”, jossa jotkut migreenille alttiit saavat kovan päänsäryn tunnin sisällä kiinalaisen ruoan nauttimisesta. Säilyvyyttä parantavista aineista natrium- ja kaliumnitriittien (E250 ja E249) sekä natrium- ja kaliumnitraattien (E251 ja E252) mainitaan aiheuttavan migreeniä joillekin potilaille. Näitä aineita saattaa löytyä kestomakkaroista, liha- ja kalavalmisteista, joistakin juustoista ym. Makeutusaineena käytettävää aspartaamia (E951) (esim. eräissä kevytjuomissa, hapanmaitotuotteissa, jäätelöissä) on myös epäilty migreenin laukaisijaksi. Mikäli migreenitilanne ei pysy hallinnassa, kannattaa pohtia, olisiko omassa ruokavaliossa jokin sellainen ravintoaine, jota välttämällä tilanne paranisi. Niin sanottua välttämisdieettiä suositellaankin joskus myös migreenipotilaille. Tällöin jätetään pois aluksi yksi epäillyistä aineista ja kokeillaan, olisiko sillä edullista vaikutusta. Esimerkiksi natriumglutamaatin pois jättäminen tarkoittaa kaikkia niitä ruoka-aineita, jotka tätä lisäainetta sisältävät, joten toteutus vaatii tarkkuutta ja aikaa ruokaostoksilla. Jos ”testattavien” aineiden lista Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 on pitkä, vaatii kaikkien läpikäyminen melkoisesti kärsivällisyyttä ja aikaa. Aina ei tarvita täydellistä välttämistä. Joidenkin migreenistä kärsivien henkilöiden kokemusten mukaan toisinaan on kyse määristä: migreenille altistavan ravinto- tai lisäaineen vähentäminenkin voi olla riittävä toimenpide. Herkkyys migreenille altistaville tekijöille saattaa vaihdella elinkaaren eri vaiheissa ja vältetyn aineen palauttamista ruokavalioon voi ajoittain kokeilla. Jotkut tuntevat voivansa paremmin, kun valmistavat kaiken ruoan itse tuoreista raaka-aineista. Silloinkin, jos käyttää valmiita mausteseoksia, kannattaa tarkistaa purkin kyljestä se pienin teksti: joskus sieltä voi löytyä vaikkapa natriumglutamaatti. Migreeniä sairastaville ei jyrkkiä dieettejä yleensä suositella, koska näyttö niiden tehosta on varsin vähäistä. Jokainen olkoon tässä oman onnensa seppä: tärkeintä on tietää, mikä omalla kohdalla tuntuu toimivan. Tarkkojen yleispätevien ravintoohjeiden antaminen on mahdotonta, koska olemme kaikki yksilöitä. Ravinnon tarkkailussa ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä se voi aiheuttaa stressiä, joka taas laukaisee migreenin! Nautintoaineet Monen ruoka- tai nautintoaineen migreeniä mahdollisesti lisäävää tekijää ei varmuudella tiedetä. Punaviini, joka lienee laajimmin tunnettu migreenin laukaisija, kuuluu tähän joukkoon, joskin mm. fenoliyhdisteitä on ehdotettu ”syyllisiksi” tähän monen tuntemaan ongel10 Jotkut migreeniä sairastavat osaavat nimetä lukuisia ärsykkeitä, kun taas toiset eivät tiedä ainuttakaan. maan. Myös valkoviini, samppanja, tai muu alkoholijuoma on yksilötasolla nimetty migreenin syyksi. Erikoista on, että Iso-Britanniassa punaviini, mutta Italiassa ja Ranskassa valkoviini nimetään herkemmin migreeniä aiheuttavaksi! Kaikkia viinejä ei myöskään pidä ”niputtaa” samaan kasaan: saattaa olla, että joku puna- tai valkoviini aiheuttaa migreenin ja toinen taas ei. Viinin ystävän kannattaakin seurata, minkä viinin jälkeen kohtaus yllättää ja minkä ei. Usein on mahdollista löytää viini, joka kohtuullisesti nautittuna sopii migreeniä sairastavallekin. Jos kuulut niihin, jotka eivät voi nauttia yhtään minkäänlaista alkoholijuomaa, voit lohduttautua sillä, että alkoholittomiakin drinkkejä on olemassa. Onko iltapäiväkahvin väliin jättäminen kostautunut migreeninä? Säännöllisestä, melko runsaasta kofeiinin käytöstä kehittyy riippuvuus, ja särky on vieroitusoire, jonka uusi kofeiiniannos parantaa. Kohtuullinen kahvin tai muun kofeiinipitoisen aineen nauttiminen säästää tältä harmilta. Hyvin runsasta kahvin juontia ei kannata lopettaa kerralla, vaan vähentää hiljalleen pitemmän ajan kuluessa, totuttaen elimistöä uuteen tilanteeseen. Suklaa mainitaan hyvin usein migreenin aiheuttajaksi, vaikka sen mainetta on viime aikoina yritetty puhdistaa. Totta on, että monet ahmivat voimakkaaseen makeanhimoonsa suklaata ennen migreenikohtausta. Uskotaan kuitenkin, että jo tämä makeanhimo on migreeniä ennakoiva oire, ts. kohtaus on jo kehittymässä, ja kehittyisi särkyvaiheeseen, söipä suklaata tai ei. Suklaan maine on siis ilmeises- ti monta kertaa turhaan mustattu tässä yhteydessä. Neste- ja suolatasapainon häiriöt Kesähelteet ja sauna eivät ole monelle migreenipotilaalle mieluisia. Tilanteissa, joissa nesteen (ja sen mukana suolojen) poistuminen elimistöstä on hikoilun myötä runsasta, on oleellista muistaa runsas juominen (esim. kivennäisvesi) ja välipalat. Pään suojaaminen kuumalta paahteelta on tärkeää. Jos saunominen on mielipuuhiasi, mutta saat siitä helposti migreenin, voit testata kokeiltua vinkkiä: varustaudu saunaan kietomalla kylmällä vedellä kostutettu pyyhe pääsi ympärille ja pidä jalkasi viileässä vedessä! Aistien välittämä migreenin laukeaminen On hyvin tunnettua, että aistien herkistyminen kuuluu oireena migreenikohtaukseen. Aistien kautta tulevat ärsykkeet voivat toimia myös migreenin laukaisijoina. häikäisyn estävillä aurinkolaseilla. Tunnelmallista kynttilä- tai takkailtaa helpottaa, jos huoneessa on edes jonkin verran muuta valaistusta pehmentämässä tulen ja pimeyden vastakohtaisuutta. Aurinkolasit voivat olla avuksi sisälläkin, mm. ostoskeskusten kirkkaissa valoissa, elokuvissa tai konserteissa. Television, tai tietokoneen monitorin valoisuutta voi säätää oman maun mukaiseksi ja käyttävätpä jotkut aurinkolaseja myös päätetyöskentelyssä. Työkaverit kyllä tottuvat siihen pian, kun vain itse suhtautuu siihen luonnollisesti! Kuulo Kova meteli on vahingollista kenen hyvänsä kuuloaistille, mutta migreenille alttiit saattavat saada vielä migreeninkin. Korvatulpat ovat hyvä apu. Meluisissa konserteissa niitä käyttävät jo monet muutkin. Hyvin ne toimivat kotonakin silloin, kun vaikkapa nuorison kanssa ei pääse yhteisymmärrykseen musiikin sopivasta volyymista. Tämä estää migreeniä ainakin kahdella tavalla: vaimentamalla liian kovat äänet ja säästämällä ylimääräiseltä väittelyltä ja stressiltä… Näkö Kirkkaat ja etenkin vilkkuvat tai ”lepattavat” valot ovat monen migreeniä sairastavan painajainen. Helakka auringonpaiste ja sen välkehtiminen veden pinnalla, kimaltelevat hanget, kynttilän tai takkatulen loimotus muuten pimeässä ympäristössä – kadehdittavan nautinnollista? Näistäkin tilanteista voi useimmiten nauttia, kun varustautuu hyvillä, myös sivusta tulevan Haju Odotettuun juhlaan tai teatterireissuun saattaa tulla ei-toivottu mutka, jos vierustoveri on päättänyt varustautua tilaisuuteen käyttämällä mielestään ihastuttavaa parfyymia/ partavettä, hiuslakkaa ja deodoranttia – ja kaikkia hiukan liikaa. Joskus ei auta muu, kuin poistua vähin äänin paikalta. → 11 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Natriumglutamaatti (E621) on ehkäpä tavallisimmin ”migreenilisäaineeksi” nimetty. Hajuista tupakan savu on monelle vastenmielinen. Passiivista tupakointia on vaikea välttää täydellisesti, mutta parannusta tähän ovat tuoneet tupakoinnin kieltäminen julkisissa kulkuneuvoissa ja työpaikoilla, sekä ravintoloissa vaaditut savuttomat alueet. Ruoanvalmistuksessa syntyvät voimakkaat hajut voivat rajoittaa migreenistä kärsivän kokkausharrastusta, eikä voimakastuoksuisen ruoan syöntikään aina onnistu. Nämä ovat jälleen hyvin yksilöllisiä ongelmia, joihin jokainen oppii omat selviytymiskeinonsa. Monen ihmisen aamurutiiniin kuuluu lisäksi sanomalehden silmäily, mutta osa saa migreenin painomusteen hajusta! Silloin lehden voi lukea vasta illalla, kun haju on suurin piirtein haihtunut. Internetin omaavat voivat lukea ”hajutonta lehteä” jo aamulla. Ja onhan sentään aina radio ja televisio. Migreeniä poteva ei aina voi osallistua muutto- tai remonttitalkoisiin: pesuaineiden, maalien ja liuottimien hajut voivat olla hänelle ylivoimaisia. Kukkien saaminen ilahduttaa varmasti lähes kaikkia, mutta kotiin, jossa joku kärsii migreenistä, ei pidä viedä voimakkaasti tuoksuvaa kimppua. Vinkkejä matkustamiseen Pitkät matkat pelottavat jo etukäteen joitakin migreeniä sairastavia. Lentomatkojen aikana tapahtuva ilmanpaineen vaihtelu lähes takaa joillekin migreenikohtauksen matkan päätteeksi. Tämä on ongelma, jolle on vaikea itse tehdä mitään, mutta lääkärin kanssa voi pohtia ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuuksia jo ennen matkaa. Monet ”tuntevat nahoissaan” (= päässään) ukkosrintaman tai muun säänvaihdoksen seurauksena syntyvät ilmanpaineen muutokset. Näitä on käytännössä mahdoton täysin välttää, mutta mahtaisiko joku migreeni jäädä väliin, jos lomakohteeksi valitsisi paikan, jossa ilmasto yleensä on mahdollisimman tasainen? Mahdollisuus valita tasainen junakyyti bussimatkan sijaan on monille mieleen, mutta kiskot eivät aina kulje haluttuun paikkaan. Bussimatkalla kannattaa valita etupenkki ja istua kasvot menosuuntaan. Päivällä puiden välistä vilahteleva aurinko, pimeällä taas vastaan tulevien autojen valot tai niiden heijastuminen märältä tai jäiseltä tien pinnalta voivat tuntua pahalta. Aurinkolasit on syytä pitää silmillä öisenkin matkan aikana. Eikä sovi unohtaa ottaa mukaan migreeni- ja muita lääkkeitä sekä juomapulloa: migreenillä on taipumus alkaa vain minuutteja sen jälkeen, kun huomaa lääkkeiden unohtuneen! Samat vinkit pätevät myös silloin, kun matkustaa henkilöautossa tai ajaa itse, jolloin erityisesti kannattaa pitää ruoka- ja venyttelytaukoja säännöllisesti. Henkilöauto on kesäauringon paahteessa joskus kuuma kuin sauna. Ikkunoiden avaaminen taas aiheuttaa vetoa, joka sekin voi olla riskitekijä. Ilmastointilaite, joka pitää auton sisälämpötilan vakiona, on oivallinen apu matkalle. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Elämää, ei sen enempää… Migreeni siirtyy ihmiselle usein jo perintönä, ja periaatteessa migreeniä sairastaa koko ikänsä. Vaikka tautia ei voi poistaa, sitä voi yrittää hallita. Migreenin aktiivisuus usein vaihtelee eri elämänvaiheissa ja parhaimmillaan saattaa käydä niin, että voi lähes unohtaa siitä kärsineensä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Pahasta migreenistä kärsivät ovat valmiita suuriinkin ponnistuksiin päästäkseen selville tautinsa taustatekijöistä ja saadakseen ne hallintaan. He tulevat harvoin toimeen vaikean migreeninsä kanssa pelkästään kotikonstein, mutta lääkehoidon lisänä pieneltäkin tuntuva käytännön niksi voi merkitä parannusta elämän laatuun. Liiallinen oman tilan tarkkailu ei kuitenkaan ole hyväksi sen enempää migreenissä kuin muissakaan sairauksissa. Sopiva peräänantamattomuus ja sisukkuus ovat tarpeen, jotta voisi elää mahdollisimman tavallisesti – migreenistä huolimatta. ❦ 12 Riikka Näätsaari tuotepäällikkö, proviisori GlaxoSmithKline Oy HIT-6™ päänsärkytesti D uodecimin Käypä Hoito -suosituksen mukaan aikuisen migreenipotilaan hoidon kulmakivet ovat oikea diagnoosi ja siihen liittyvä luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde. Edellytyksenä ovat huolellinen anamneesi ja kohtausten kuvaus sekä potilaan elämäntapojen ja elämänlaadun selvittäminen (www.duodecim.fi/ kh). Suomessa ja muualla maailmassa on julkaistu uusi päänsärkytesti HIT-6™ eli Headache Impact Test. HIT-6™ on testi, joka mittaa päänsäryn vaikutusta päivittäiseen toimintakykyyn työssä, kotona ja sosiaalisissa tilanteissa. Testi on kehitetty helpottamaan potilaan ja hoitavan lääkärin välistä dialogia. HIT-6™ antaa lääkärille tarvittavaa tietoa potilaan päänsäryn luonteesta ja rohkaisee potilasta puhumaan avoimemmin päänsärystään ja kuvailemaan lääkärille, miltä hänestä tuntuu. Se myös auttaa potilasta ymmärtämään, mikä vaikutus päänsäryllä on hänen elämäänsä. Migreenipotilaan elämänlaatu on osoittautunut eri elämänlaatumittausten mukaan jopa huonommaksi kuin useiden kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin yhteydessä. Migreenipotilailla elämänlaadun heikentyminen on suoraan suhteessa migreenin vaikeusasteeseen. 13 Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan (Migraine Awareness Week Research 1999) yli puolet päänsärkypotilaista ei osannut ilmaista lääkärilleen, kuinka vaikeasta päänsärystä todellisuudessa kärsii. Samassa tutkimuksessa kahdeksan potilasta kymmenestä uskoi, ettei lääkäri ymmärtänyt täysin, minkälainen vaikutus päänsäryllä oli paitsi potilaalle itselleen, myös tämän perheelle. 80 % tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä olisi toivonut päänsärkypotilaalta tarkempaa kuvausta päänsäryn luonteesta. Tutkimusten mukaan lääkärin tietäessä enemmän potilaansa päänsäryn luonteesta, on hänen valitsemansa hoito tarkoituksenmukaisempaa. HIT-6™ mittaa päänsäryn vaikutusta potilaan elämään 6 kysymyksen avulla. Kysymykset ovat lyhyitä ja testi on helppo täyttää. Vastausvaihtoehtoja on jokaiseen kysymykseen 5: ei koskaan (6 pistettä), harvoin (8 p.), joskus (10 p.), hyvin usein (11 p.), aina (13 p.). Mitä suurempi kokonaispistemäärä, sitä enemmän päänsärky vaikuttaa potilaan elämään. Testi kannattaa uusia 4 viikon kuluttua ja näin seurata päänsäryn kulkua ja kehitystä. Sekä potilaan että lääkärin on helppo tulkita HIT-6™ päänsärkytestin tulosta, sillä testi määritte- lee päänsäryn vaikutuksen yksinkertaisen, helposti ymmärrettävän pisteskaalan avulla. Mikäli pisteet jäävät alle 50, ei päänsärky juurikaan vaikuta potilaan elämään. Jos pisteitä tulee 50-55, on päänsäryllä jonkinasteinen vaikutus. Jos testin tuloksena on 56-59 pistettä, on päänsäryllä merkittävä vaikutus ja mikäli pisteet yltävät 60:een tai yli, on päänsäryllä erittäin suuri, kielteinen vaikutus potilaan elämään. Jos pistemääräksi tulee vähintään 50, voi potilaan kärsimä päänsärky olla migreeniä. Selkeiden kysymysten ja lyhyytensä vuoksi HIT-6™ toimii ihanteellisena apuvälineenä kiireisissä lääkärinvastaanottotilanteissa. Potilaan on hyvä tehdä testi jo ennen vastaanotolle menoa. Aikaa testin tekemiseen menee muutama minuutti. Kun päänsäryn vaikutus selviää voidaan lääkitys ja muu hoito räätälöidä sairauden vaikeusasteen mukaan. HIT-6™ on kansainvälinen testi, joka on käännetty jo lähes 30 kielelle. Tee testi seuraavalla aukea malla tai internetissä osoitteissa: www.migreeni.org, www.migreeni.com, www.gsk.fi www.headachetest.com. ❦ → Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 -------------------------- HIT-6 TM Testi päänsäryn vaikutuksesta Tämä kysely on suunniteltu auttamaan sinua kuvailemaan ja kertomaan meille, miltä sinusta tuntuu ja mitä et päänsärkysi vuoksi kykene tekemään. Vastaa ruksaamalla yksi vaihtoehto kuhunkin kysymykseen Ei koskaan 1. Kun sinulla on päänsärkyä, kuinka usein kipu on ankaraa? 2. Kuinka usein päänsärky rajoittaa kykyäsi hoitaa tavallisia, päivittäisiä toimiasi, kuten kodinhoitotöitä, työtäsi, koulunkäyntiäsi tai kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa? 3. Kun sinulla on päänsärkyä, kuinka usein toivoisit voivasi käydä makuulle? 4. Kuinka usein viimeisten 4 viikon aikana olet päänsäryn takia tuntenut itsesi liian väsyneeksi työskennelläksesi tai hoitaaksesi päivittäiset toimesi? 5. Kuinka usein viimeisten 4 viikon aikana olet tuntenut itsesi tympääntyneeksi tai ärtyneeksi päänsäryn vuoksi? 6. Kuinka usein viimeisten 4 viikon aikana päänsärky rajoitti kykyäsi keskittyä työhön tai päivittäisiin toimiin? Harvoin Joskus Hyvin usein Aina Sarake 3 Sarake 4 Sarake 5 Laske sarakkeiden pistemäärät Sarake 1 6 pist./vastaus Kokonaspistemäärän saat laskemalla yhteen kunkin sarakkeen pisteet. Sarake 2 8 pist./vastaus 10 pist./vastaus 11 pist./vastaus 13 pist./vastaus Kokonaispistemäärä Mitä korkeammat pisteet, sitä suurempi on vaikutus elämääsi. Pisteväli on 36-78. ---------------------------Näytä kyselyn (HIT-6) tulokset lääkärillesi. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 14 --------------------------- HIT-6 TM Testi päänsäryn vaikutuksesta Mitä saavuttamasi pistemäärä merkitsee. Jos pistemääräsi oli 60 tai enemmän Päänsärky vaikuttaa hyvin kielteisesti elämänlaatuusi. Sinulla voi olla lamauttavia kipukohtauksia ja muita oireita, jotka ovat hankalampia kuin muilla päänsärkypotilailla. Älä anna päänsäryn estää sinua nauttimasta elämällesi tärkeistä asioista, kuten perheestä, työstä, koulusta tai sosiaalisesta elämästä. Sovi tapaaminen lääkärisi kanssa JO TÄNÄÄN ja keskustele HIT-6 -testin tuloksista Jos pistemääräsi oli 56 - 59 Päänsärky vaikuttaa merkittävästi elämääsi. Sinulla voi olla voimakasta kipua ja muita oireita, joiden vuoksi et voi aina osallistua perhe-elämään, työhön, kouluun tai sosiaaliseen elämään täysipainoisesti. Sovi tapaaminen lääkärisi kanssa JO TÄNÄÄN ja keskustele HIT-6 -testin tuloksista Jos pistemääräsi oli 50 - 55 Päänsäryllä on jonkin verran vaikutusta elämänlaatuusi. Päänsäryn ei pitäisi viedä aikaa perhe-elämältä, työltä, koulunkäynniltä tai sosiaaliselta elämältä. Keskustele HIT-6 -testin tuloksista ja päänsärystä seuraavan lääkärikäyntisi yhteydessä. Jos pistemääräsi oli 49 tai vähemmän Päänsärky vaikuttaa vain vähän tai ei lainkaan elämääsi tällä hetkellä. Voit kuitenkin tehdä HIT-6-testin kuukausittain ja näin seurata päänsäryn vaikutusta elämääsi. Jos HIT-6 -testin pistemäärä on 50 tai enemmän Kerro tuloksista lääkärillesi. Elämänlaatua heikentävä päänsärky voi olla MIGREENI. Tee HIT -testi, kun käyt lääkärin vastaanotolla. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että jos lääkärit yhdistävät päänsäryn merkityksen potilaan elämänlaatuun, he määräävät paljon todennäköisemmin tehokkaan hoito-ohjelman, johon voi kuulua lääkitys. HIT -testin saa myös osoitteista www.glaxosmithkline.fi, www.migreeni.com sekä www.headachetest.com. Voit tulostaa Webistä henkilökohtaisen raportin ja yksityiskohtaisen version lääkäriä varten. Muista seurata päänsäryn kehittymistä tekemällä HIT -testi tai Web-testi uudelleen. Tietoja HIT -testistä HIT-testin (Headache Impact Test) avulla mitataan henkilöiden kykyä toimia työssä, koulussa, kotona ja sosiaalisissa tilanteissa. Pistemäärä kertoo, kuinka paljon päänsärky vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyysi. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä, johon kuului neurologeja, on kehittänyt HIT-6 -testin. HIT-6 -testin ei ole tarkoitus tarjota lääketieteellistä neuvoa lääketieteelliseen diagnoosiin tai hoitoon. Pyydä hoitohenkilökunnalta ohjeita omaan tilanteeseesi. ---------------------------HIT-6 Scoring Interpretation Finland (Finnish) Version 1.1 15©2001 Quality Metric, Inc. and GlaxoSmithKline Group of Companies. All rights reserved. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Kurjenkellontie 5, 02270 Espoo Puh. 09 867 867 U uti s ia m e il t ä ja mu u a lta Kela korvaa osan sairauskuluista • Migreenin Käypä hoito -suositus ilmestyy Duodecim-lehdessä 11/2002. Palaamme asiaan syyskuussa. • Kiitämme kaikkia, jotka ovat vastanneet jäsenkyselyymme. Tuloksiin palataan lehtemme seuraavassa numerossa. • Yhdistyksen nettisivut on uusittu. Käy tutustumassa: www.migreeni.org Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan • osan yksityislääkärin palkkiosta (60 prosenttia Kelan vahvistamasta taksasta) • osan yksityislääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 prosenttia Kelan vahvistamasta taksasta, kun kustannuksia on yli 13,46 eur) Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut voivat olla suurempia kuin Kelan taksat, joiden perusteet määrää sosiaali- ja terveysministeriö. Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimusja hoitotoimenpiteistä sekä niille taksat, joihin voit tutustua joko Kelan toimistoissa tai Kelan internetsivuilla kohdassa pdf-kirjasto. Sairaanhoitokorvauksia haetaan toimittamalla Kelaan täytetty hakemus (hakemus voi olla lääkärinpalkkiolomakkeen kääntöpuolella tai erillisenä) ja selvitys annetusta hoidosta ja maksukuitti viimeistään 6 kk kuluessa siitä, kun hakija on maksanut hoidon. Korvaus voidaan vähentää maksusta suoraan myös hoitopaikassa, joka on tehnyt valtakirjasopimuksen Kelan kanssa. Silloin korvauksen saajalle tulee kotiin Kelasta vain ilmoitus korvauksesta, mutta ei tilille korvauksen määrää. (Kelan sanomat 2/2002) Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: ❏ migreenistä? ❏ tensiosärystä? ❏ basilaarimigreenistä? ❏ Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostilla: [email protected] Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita [email protected]. Lääkehoidon asiantuntija kätevästi aivan Helsingin keskustassa Stockmannin tavaratalossa Erottajan Apteekki Mannerheimintie 1, 00100 Helsinki Puhelin (09) 654 847, fax (09) 654 849 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 16 Robert Paul, sisätautiopin dosentti, lääkealan erityispätevyys Triptaanit migreenilääkkeinä M igreenin hoitokokonaisuuteen kuuluvat lääkkeet ja elämäntapojen sovittaminen. Migreenikohtauksen laukaisevia tekijöitä kuten valvomista, ylensyömistä, ylenjuomista, äkillisiä fyysisiä ponnistuksia ja tiettyjä ruoka-aineita on syytä välttää. Jos kohtaus alkaa, on syytä hakeutua himmeästi valaistuun, äänettömään ja rauhalliseen tilaan. Lievän migreenikohtauksen ensisijainen lääkehoito on parasetamoli tai tulehduskipulääke. Niitä saa apteekista ilman reseptiä ja niiden käyttö on vaivatonta. Jos kohtaukset ovat lieviä ja ilmaantuvat vain harvoin, pärjää migreenipotilas näillä. Jos migreenikohtaukset eivät tulehduskipulääkkeillä taltu, edes metoklopramidiin yhdistettynä, otetaan seuraavaksi yleensä käyttöön jokin triptaaneista. Jos nämäkään eivät auta, on mahdollista käyttää ergotamiinijohdoksia, muita neurologisia valmisteita tai vahvoja kipulääkkeitä. Tässä artikkelissa kerrotaan millaisia lääkkeitä triptaanit ovat. 17 Triptaanien ominaisuuksia Taulukossa 1 luetellaan Suomessa saatavat triptaanit lääkemuotoineen. Triptaaneja käytetään vain kohtauksen hoitoon, ei ennaltaehkäisyyn. Lääkkeinä ne ovat sangen spesifisiä eli kohdentuvat migreenikohtauksen syyhyn – jos triptaani auttaa päänsärkyyn, vahvistaa tämä itse asiassa myös migreenin diagnoosia. Triptaaneja on tarjolla eri lääkemuodoissa. Tabletin lisäksi on käytettävissä peräpuikko, suussa liukeneva tabletti, nenäsumute ja ruiskeliuos. Kullekin lääkemuodolle löytyy oma käyttöaiheensa, josta potilas neuvottelee ja sopii lääkärinsä kanssa. Taulukossa 2 esitetään tablettimuotoisten triptaanien ominaisuuksia. Tabletin etu on sen helppokäyttöisyys, mutta sen haitta on ilmeinen, jos potilas pahoinvoinnin ja oksentelun takia ei voi käyttää suun kautta otettavaa tablettia. Tällöin sopiva vaihtoehto on esim. suussa nopeasti liukeneva Taulukko 1. Triptaanit Vaikuttava aine KauppanimiValmistemuodot sumatriptaani Imigran tabletti, nenäsumute, peräpuikko sekä ruiskeliuos naratriptaani Naramig tabletti almotriptaani Almogran tabletti ritsatriptaani Maxalt tabletti sekä suussa liukeneva tabletti tsolmitriptaani Zomig tabletti sekä suussa liukeneva tabletti eletriptaani Relert tabletti Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Taulukko 2. Tablettimuotoisten triptaanien ominaisuuksia (Pharmaca Fennica 2002, Prescriber 1998;9:49-72; CNS Drugs 1999;12:403-417, Neurology 2000;54:1546-163). Suun kautta otetun tabletin hyötyosuus elimistössä (%) Puoliintumisaika verenkierrossa (tunteja) Vaikutuksen alkamisen nopeus (minuutteja) Todennäköisyys että päänsärky uusii, jos kohtaus pitkittyy (%) sumatriptaani 14 2 30 22 – 37 naratriptaani naiset 74, miehet 63 6 60 17 – 32 Vaikuttava aine almotriptaani 70 3,5 30 15 – 18 ritsatriptaani 40 – 45 2–3 30 30 – 47 tsolmitriptaani 40 2,5 – 3 60 22 – 37 eletriptaani 50 4 30 28 – 34 tabletti. Tässä lääkemuodossa vaikuttava aine imeytyy suun limakalvolta, jolloin potilaan ei tarvitse juoda nestettä lääkkeen nielaisemiseksi ja vaikutus alkaa tablettia nopeammin. Kokonaisvaste on sama kuin tabletilla. Nenäsuihke-, peräpuikko- ja ruiskemuotoinen lääke sopii myös potilaille, jotka eivät voi nielaista tablettia. Triptaanin valintaan vaikuttavia seikkoja Jos triptaani on potilaalle sopiva lääkeryhmä, on valittava jokin taulukossa 1 luetelluista vaihtoehdoista. Valintaan vaikuttavat sopivan lääkemuodon lisäksi mm seuraavat seikat: Lääkkeen teho • päänsäryn lievenemisen teho • päänsäryn lievenemiseen kuluva aika • päänsäryn lievenemisen pysyvyys • teho muihin migreenin oireisiin (pahoinvointi, valonja äänenarkuus, yleinen toimintakyky) Lääkkeen turvallisuus • potilaan muut samanaikaiset sairaudet. Erityisesti on otettava huomioon sydämen, maksan ja munuaisten sairaudet, sillä näissä sairauksissa kaikkia triptaaneja ei kaikille potilaille voi käyttää. • potilaan samanaikaisesti käyttämät muut lääkkeet. Triptaanien käyttö on tiettyjen lääkkeiden (mm. ergotamiinijohdosten) kanssa samanaikaisesti kielletty. • haittavaikutukset. Potilaan kokemat haittavaikutukset triptaanista riippumatta samantyyppisiä, mutta yksilöllistä vaihtelua voi esiintyä – toinen lääke voi sopia siinä missä toinen ei sovi. Tyypillisiä triptaanien haittavaikutuksia ovat ihon kihelmöinti ja puristuksen tunne rinnassa. Potilas sen parhaiten tietää Lääkkeen teho ja turvallisuus ovat lääkkeen käytön a ja o. Migreenilääkkeiden kohdalla myös sopiva lääkemuoto vaikuttaa huomattavasti lääkkeen lopulliseen asemaan Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 migreenin hoidossa. Triptaanien vasta-aiheet on aina otettava huomioon lääkettä määrättäessä, eli sepelvaltimotautia, korkeaa verenpainetta tai aivoverenkiertohäiriöitä sairastaville migreenipotilaille triptaanit eivät pääsääntöisesti sovi. Vaikka triptaanit ovat tehokkaita migreenilääkkeitä, eivät kaikki potilaat saa niistä riittävää hoitovastetta. Valitettavasti ei ole kliinisiä lääketutkimuksia siitä, onko hyötyä kokeilla toista triptaania jos jonkin ensiksi valitun teho ei riitä. Koska kuitenkin eri triptaanien farmakologiset ominaisuudet poikkeavat toisistaan, hoitava lääkäri voi kokeilla vaihtoa toiseen triptaaniin ja toiseen lääkemuotoon ennen kuin siirrytään toiseen lääkeryhmään. Sen verran arvokas lisä triptaanit ovat migreenin hoidossa, ettei heti kannata luovuttaa. Oleellista migreenilääkkeen käytön kannalta on tietenkin, miten potilas itse kokee lääkkeen tehon ja turvallisuuden. Koska migreeniä ei voi millään ulkoisella mittarilla mitata, ei liioin lääkkeen vastetta voi mitata muulla tavoin kuin potilaan kokemuksilla. Siksi kaikkien migreenilääkkeiden – myös triptaanien – osalta potilaan näkemys on pitkälti ratkaiseva. ❦ 18 Olen lähihoitajaopiskelija... Henna Entonen Tampereen Sosiaali- ja terveysalan opistosta. Teen päättötyötäni migreenistä. Sinä, joka sairastat migreeniä, vastaisitko ystävällisesti seuraaviin kysymyksiini. – Kerro migreenikohtauksistasi (milloin alkoivat, onko esioireita, millaisia, kohtausten kesto). – Kerro, kuinka migreenisi todettiin ja miten sitä hoidetaan (mahdolliset tutkimukset, lääkehoito, sairaalahoidot, täydentävät hoitomuodot esim. akupunktio, lymfahoito). – Kerro, kuinka migreeni vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi. Voit kertoa kokemuksistasi myös nimettömästi. Käsittelen tietoja luottamuksellisesti. Ota yhteyttä kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla: Henna Entonen Tarmonkatu 4 A 8, 33900 Tampere Puh. 041 526 0933 Sähköposti: [email protected] Virkistysviikko migreeniyhdistyksen jäsenille Lappeenrannan kylpylaitos tarjoaa erityisesti migreeniä sairastaville suunnitellun 5 vrk:n virkistysja hoitopaketin. Ryhmän vähimmäiskoko on 10 henkilöä ja enimmäiskoko 20. 25.-30.11.2002 • majoitus 2 h huoneissa, puolihoidolla • päiväkahvit • sauna- ja allasosaston, sekä kuntosalin vapaa käyttö • 2 kylpylähoitoa valinnan mukaan • 3 ohjattua rentoutusryhmää • 2 asiantuntijaluentoa (kipuhoidoista, kipu ja mieli) • Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtajan luento • liikuntaryhmät päivittäin (ma-la) • terveyden tietoiskut (ma-pe) Hinta: 398 � (2.366,40 FIM) Ilmoittautuminen viimeistään 3 viikkoa ennen virkistyspaketin alkamista. Tiedustelut: Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki 040-848 1032. Varaukset ja ohjelman tilaukset: Lappeenrannan Kylpylaitos asiakaspalvelu 05-616 7201 Viikkoon sisältyy: Ainonkatu 17, 53100 Lappeenranta, Puh. (05) 616 7201, Fax (05) 616 7200, www.kylpylaitos.com 19 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Laillistettu ravitsemus terapeutti, KtaO Leena Alppinen Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, Torikeskuksen lääkäriasema, Jyväskylä 1. Olen 27-vuotias nainen ja kärsinyt murrosiästä saakka aurattomasta migreenistä sekä jännityspäänsärystä. Migreenilääkkeenä minulla on Naramig 2,5 mg:n tabletti, joka pysäyttääkin kohtauksen noin tunnin sisällä sen alkamisesta. Migreenikohtaukseni liittyvät yleensä joko ovulaatioon tai kuukautisten alkamiseen. Toisinaan päänsäryn aikana ohimolle, korvan taakse, päälaelle tai takaraivoon nousee isohko patti, joka aristaa kosketettaessa. Isosiskollani on myös auraton migreeni ja hänelläkin ilmaantuu samanlaisia patteja. Mikä tämän aiheuttaa ja onko se vaarallista? Kuinka yleistä tätmä on? Puhtaaseen migreeniin ei liity tällaisia patteja, mutta sen sijaan lihastensiopäänsäryssä niitä voi esiintyä. Joskus jännityspäänsärky laukaisee migreenikohtauksen, ja tässä tilassa voivat tulehdusvälittäjäaineet saada aikaan ”pattien” nousun. Joskus taas migreenikohtauksen yhteydessä särky saa aikaan lihasjännityksen muutoksen, johon pattien ilmaantuminen liittyy. Tämä on harvinainen ilmiö, mutta ei ole vaarallinen. MF Isällämme oli n. 15 v sitten aivoverenvuoto. Onko näillä yhteyttä toisiinsa? Todennäköisesti ei ole. MF 2. Olen 29-v. nainen ja sairastanut aurallista migreeniä kymmenen vuotta. Suuren auran lisäksi migreeniini liittyy kasvojen puutumista (vasen puoli kasvoista tuntuu raskaalta ja jähmeältä, kokonaisuudessaan Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 kasvot tuntuvat puutuneilta) sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Lääkkeinä käytän Zomig-tabletteja ja huonovointisuuteen Migpriviä. Kohtauksia ei tule kovin usein, vain noin muutaman kuukauden välein ja Zomig katkaisee kohtauksen parissa tunnissa. (Tosin kohtauksen jälkeen on noin vuorokauden ajan huonovointinen olo ja päähän sattuu, jos teen päällä äkkinäisiä liikkeitä.) Varsinainen ongelmani liittyy lentämiseen. Viimeisen vuoden aikana olen aina lennon laskeutumisvaiheessa ja myös reippaan turbulenssin aikana saanut migreenin kaltaisia oireita: vasen puoli kasvoista jähmeytyy ja kasvot puutuvat, ohimoon koskee, päätä alkaa särkeä ja olo on vähän sekava. Huonovointinen olo jatkuu vielä monta tuntia laskeutumisen jälkeen. Tämä on toistunut viimeisten kahdeksan laskeutumisen yhteydessä, joten ongelma ei tunnu olevan ohimenevä. Aiemmin en ole vastaavaa kokenut. Olen näillä mainituilla lennoilla syönyt normaalisti ja juonut vain vettä, tuoremehua tai limua, joten alkoholillakaan ei ole osuutta asiaan. Mistä on kysymys? Miten voisin helpottaa oloani lennoilla? Pitäisikö ennen laskeutumista ottaa migreenilääke? Auttaako se, jos kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen migreenikohtaus? Onko jotain erityistä, mitä migreeniä sairastavien tulisi ottaa huomioon lennolle lähtiessä, muuta 20 Punaviinissä on alkoholin lisäksi parkkiaineita ja muitakin yhdisteitä, jotka aiheuttavat päänsärkyä herkille henkilöille. kuin että lääkitys löytyy käsimatkatavarasta? Saara Kyseessä on todennäköisesti paineen muutokseen liittyvä migreenin laukeaminen, vaikka saat vain osan koko migreenikohtauksen oireista. Paras hoito on migreenilääkkeen otto ennen laskeutumista estolääkityksenä. Joko Zomig tuntia ennen laskeutumista tai jokin tulehduskipulääke, jos ne toimivat, tai sitten vielä Zomigia pitkävaikutteisempi triptaani, jos vaikka laskeutuminen viivästyy. MF 3. Kuuluvatko triptaanit lääkkeisiin, joilla voi olla aivolisäkkeen prolaktiinin eritystä lisäävä vaikutus tai esim. vaikutusta dopamiinivarastoihin? Olen käyttänyt Imigran 100 mg vuodesta -96 lähtien, viime vuosina tiheämpään tahtiin n. 8-10 krt/kk. Koholla olleen prolaktiinitason takia (1800 KY) pääsin magneettikuvaukseen lapsettomuustutkimusten yhteydessä. Kuvaustulos oli kuitenkin ok ja myöhemmin otettu prolakt.arvo normaali, syytä kohonneeseen prolaktiinitasoon ei löytynyt. Yhdessä välissä sain helposti migreenikohtauksia saunomisen jälkeen ja toisaalta prolaktiini tietääkseni kohoaa saunoessa. Onko näillä ylipäätänsä mitään yhteyttä keskenään? Triptaanit, kuten Imigran, eivät aiheuta prolaktiinitasojen kohoamista; saunominen on myös tunnettu migreeniä laukaiseva tekijä, tyypillisesti migreeni tulee saunan jälkeen. Tämä ei tarkoita, etteikö migreenipotilas voisi saunoa; on vain hyväksyttävä, että joutuu ot21 tamaan migreenilääkkeen saunan jälkeen, prolaktiinin nousulla ei ole mitään tekemistä migreenin tulon kanssa, ainakaan nykynäkemyksen valossa. MF 4. Voiko botuliiniruiskeita antaa vaikeaan niskalihasjännityspäänsärkyyn? Onko sitä kokeiltu ja onko siitä ollut apua? Kuka ja missä sitä saisi hoidoksi? Botulinustoksiinia on eri puolilla maailmaa käytetty niskalihasjännityspäänsäryn hoitoon. Hoito on vielä kokeiluasteella. Suomessa sitä voi kysyä mm. Päänsärkykeskuksista. MI 5. Voivatko laihdutusvalmisteet laukaista migreenikoh tauksen? Laihdutusvalmisteet voivat laukaista migreenikohtauksen henkilöillä, joilla on taipumusta migreeniin. Aiheuttajana on valmisteissa käytetty natriumglutamaatti (E621), jota käytetään arominvahventeena. Se korostaa proteiinipitoisten elintarvikkeiden makua. Kysymyksessä tarkoitettuja laihdutusvalmisteita ovat erittäin niukkaenergiaiset eli ENE-valmisteet. Markkinoilla on tällä hetkellä mm. seuraavat valmisteet: Nutrilett, Nutrifast, Modifast ja DiettaMini. Valmisteita voidaan käyttää tehokuurina 4-6 pussia päivässä tai korvata niillä 1-2 ateriaa. Valmisteissa on useita makeita makuvaihtoehtoja: suklaa, mansikka, vanilja, kahvi ja vadelma. Suolaisia makuja ovat kasvis-, kana-, katkarapu-, parsa- ja peruna-purjokeitto. Migreenikohtauksia saava henkilö voi käyttää makeita vaihtoehtoja ja suolaisista keittovalmisteis- ta Modifastin ja Dietta-Minin tuotteita. Nämä valmisteet eivät sisällä natriumglutamaattia. ENE-valmisteiden käyttö voi ensimmäisinä päivinä aiheuttaa lievää päänsärkyä kenelle tahansa. Tilanne johtuu ruokavalion muutoksesta. Uuteen tilanteeseen sopeutumisen jälkeen päänsärky helpottaa. LA 6. Onko teillä tietoa, mitkä tai minkä alueen punaviinit saattaisivat sopia migreeniä sairastavalle henkilölle? Käytännössä on koettu, että ranskalaisen Burgundin alueen Pinot Noir -rypäleestä valmistetut punaviinit ovat sopineet joillekin migreenistä kärsiville henkilöille. Kokeilla voi myös espanjalaisia gran reserva -viinejä. Kolmantena vaihtoehtona ovat kotimaiset punaviinit. Alkoholi sinänsä laukaisee migreenin. Punaviinissä on alkoholin lisäksi parkkiaineita ja muitakin yhdisteitä, jotka aiheuttavat päänsärkyä herkille henkilöille. Parkkiaineet ovat polyfenolisia yhdisteitä (parkkihappo, digallushappo, tanniini), joita punaviinissä on n. 1,5 g litrassa ja valkoviinissä noin kymmenesosa tästä. Viiniin ne tulevat rypäleiden kuorista, siemenistä ja kannoista. Rypälelajike, varastointi ja kypsytys puuastioissa vaikuttavat jossain määrin parkkiaineiden määrään. Eniten vaikuttaa valmistustapa, sillä rypälemäskin pitkä seisotus ennen puristusta lisää parkkiaineiden liukenemista mehuun. Koska valkoviinejä ei seisoteta vaan pelkästään puristetaan, niissä parkkiaineita on vähemmän. Viinissä on luonnostaan pieniä → Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen lokakuun 15. päivään mennessä. määriä (5-50 mg/l) ns. biogeenisia amiineja (histamiini, tyramiini, fenyylietyyliamiini). Tärkein näistä on histamiini, joka voi aiheuttaa verenpaineen laskua ja päänsärkyä. Alkoholi tehostaa amiinien vaikutusta, koska se estää niitä hajottavan entsyymin toimintaa. Myös punaviinin rypäleen kuoresta tuleva väriaine (antosyaani) sekä lukuisat muut aineet voivat aiheuttaa migreeniä tai päänsärkyä. LA 7. Olen havainnut päänsärkykohtaukseen liittyvän tulista pepperonin himoa (pääsäryssäni on viitteitä Hortonin päänsärkyyn). Pepperonin syönti sellaisenaan myös tuntuu hetkellisesti auttavan (10-15 min.) ja olenkin joskus popsinut näitä päivän aikana lähes purkillisen. Onko vastaavanlaisia kokemuksia laajemmin ja mikä mahtaa olla vaikuttava tekijä… pepperonihan ainakin kiihdyttää runsaasti aineenvaihduntaa. Vaikuttava tekijä on kapsasiini-niminen aine, jota on tuoreessa chilissä ja siitä tehdyssä mausteissa; cayennepippurissa ja chilijauheessa. Chilin kapsasiini on maustavana aineena esimerkiksi Tabascossa, ketsupissa sekä jauhetuissa mausteseoksissa kuten curryssä. Chiliä marinoidaan öljyyn tai etikka-mausteliemeen pepperoniksi, joka voi olla mietoa tai väkevää maultaan. Kapsasiini lisää syljen eritystä ja siten ruoansulatusta. Sen käyttöön liitetään monia muitakin terveysvaikutuksia mm. nivel- ja lihaskipujen lievittyminen, väsymyksen väheneminen, verenpaineen ja kolesterolin aleneminen, aineenvaihduntaa kiihdyttävä vaikutus ja Hortonin päänsäryn lievittyminen. Sillä voi olla näitä vaikutuksia, mutta tieteellisesti dokumentoidut kaksoissokkotutkimusten tulokset puuttuvat. Kapsasiinin aineenvaihduntaa kiihdyttävää vaikutusta pitää tutkia edelleen. Hortonin päänsärkyä lievittävä koetulos on riittä- mättömästi dokumentoitu koeolosuhteiden ja potilasmäärien suhteen. Jos saa apua pepperonin syömisestä hetkellisesti, sitä voi käyttää. Itse en käyttäisi voimakkaita tulisia pepperoneja, koska niillä voi olla myös haitallisia vaikutuksia runsaasti käytettynä. Öljyyn marinoitujen pepperonien energiapitoisuus on suuri. Jos painon hallinta on ongelma, etikka-mausteliemeen säilötyt ovat parempi vaihtoehto. Vaikeassa Hortonin päänsärkykohtauksessa ensisijainen hoitokeino on nopea lääkärin määräämän lääkityksen aloitus. LA Asiantuntija myös myös migreenin migreenin hoidossa hoidossa Asiantuntija Palvelemme ma–pe 7.30–22.00 la–su 8.30–22.00 Siltasaarenkatu 18, 00530 Helsinki Puhelin (09) 773 840 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 22 Hoitojen historiaa – kaikkea sitä onkin kokeiltu! Usein tuntuu siltä, että päänsärkyä pidetään nimenomaan nykyajan ”tietoyhteiskunnan” ongelmana. Kuitenkin kautta vuosituhansien ihmiset ovat kärsineet päänsäryistä – mainintoja löytyy lääketieteellisistä kirjoituksista jopa niinkin varhaiselta ajalta kuin 7000 eaa. E rilaiset päänsäryt itsessään eivät aikojen saatossa ole juuri muuttuneet, selitykset niiden synnystä ja aiheuttajista – puhumattakaan hoidoista – kylläkin. Tässä poimintoja historian lehdiltä – lukekaa ja päättäkää itse nauratteko vai itkettekö. Varhain ennen ajanlaskumme alkua esi-isämme uskoivat, että pahat henget asuivat pään sisällä ja aiheuttivat päänsäryn. Säryn loppumiseksi nämä pahat henget piti joko lepyttää rukouksin ja uhrilahjoin tai karkottaa hieromalla päähän pahanhajuisia aineita. Eikä siinä vielä kaikki – todella vaikeat päänsäryt hoidettiin trepanaatiolla eli kallonporauksella. Kalloon poratun reiän kautta pahat henget ajettiin pois. Noin 600 eaa. teoriat pahojen henkien aikaansaannoksista alkoivat väistyä fysiologisempien selitysten tieltä. Hoitomuotoina alettiin käyttää erilaisia rohtoja ja alkeellisia leikkauksia – jotka tosin usein olivat tehottomia ja jopa vaarallisia. Noin 400 eaa. kreikkalainen lääkäri Hippokrates selitti päänsärkyjen johtuvan myrkyllisistä kaasuis- 23 ta, jotka nousevat maksasta päähän. Hoidoiksi hän suositteli juotikkaita, suoneniskentää ja vaikeissa tapauksissa kallonporausta. tuksen. Päänsärkyä hoidettiin tekemällä viilto potilaan päänahkaan ja puristamalla siihen kokapensaan lehdestä saatua nestettä. Noin 160 jaa. roomalainen lääkäri Galen alkoi käyttää migreenistä termiä hemicrania – toispuolinen päänsärky. Sana hemicrania on sitten aikojen saatossa muotoutunut nykyiseksi termiksi migreeni. Renessanssiajalla (1600-1799) tapahtui sitten edistystä senkin edestä. 1600-luvun ”mestarikliinikko” Thomas Willis teki läpimurron migreenitutkimuksen saralla esittelemällä teorian, jonka mukaan migreeni johtui pään verisuonten laajenemisesta. Willisin verisuoniteoria hyväksyttiin yleisesti migreenin selitykseksi. Uuden teorian myötä mm. trepanaatiosta hoitokeinona luovuttiin. Suoneniskentää sekä erilaisia kääreitä ja hauteita käytettiin edelleen yleisesti, mutta niiden tarkoituksena oli nyt lievittää aivojen liiallista verenkiertoa. Keskiajalla (800-1500), varsinkaan sen alkupuolella, ei päänsärkyjen hoidossa tapahtunut paljonkaan edistystä. Vai mitä sanotte seuraavasta hoitokeinosta: ”Korppikotkan kalloluut, kiedottuna kauriinnahkaan, parantavat minkä tahansa päänsäryn; sen aivot, jotka on sekoitettu parhaaseen öljyyn, karkottavat nenään työnnettynä kaikki pään kivut.” – Incipit Epistula Vulturus, 800 AD Kipua lievittäviä lääkkeitä alettiin kehittää 1200-luvulla. Nykyaikaisiin kipulääkkeisiin niistä on tosin melkoisesti matkaa. Esimerkiksi Italiassa munkit hoitivat päänsärkyä viinietikkaan ja oopiumiin kastetulla kankaalla, joka kiedottiin potilaan päähän. Etelä-Amerikassa inkat totesivat kokaiinin puuduttavan ja kipua lievittävän vaiku- Ja mitä sitten tapahtuikaan – 1800-luvun edesottamuksista nykypäivän hi-tech harppauksiin luomme katsauksen seuraavassa Päänsärky-lehdessä. ❦ World Headache Alliancen artikkelisarjasta “They used to do what? The History of Headache Treatment” vapaasti suomentanut Virpi Vallasvuo Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Tapahtumakalenteri – syksy 2002 Kansainvälisen migreenikuukauden päätapahtuma 29.9.2002 klo 14.00 Migreeni ja hyvä hoito Tiedekeskus Heureka, Tikkurila Luennoijana neurologi, dos. Markus Färkkilä Virkistysviikko Migreeniyhdistyksen jäsenille 25.-30.11.2002 Lappeenrannan Kylpylaitoksessa Suomen vanhin kylpylä panostaa migreeniryhmään. 5 vuorokauden kylpylähoitoloma 2 h huoneessa sisältää: – Puolihoidon ja päiväkahvin. – 2 kylpylähoitoa valinnan mukaan, 3 ohjattua rentoutusryhmää ja halutessasi voit varata lisähoitoja omalla kustannuksella. – Kolme luentoa: Kivun hallinta migreenin hoidossa, Hormonit ja päänsärky sekä Migreeniyhdistys ja migreeniä sairastavien palvelut. – Sauna- ja allasosaston, sekä kuntosalin vapaan käytön, liikuntaryhmät päivittäin (ma-la) sekä terveyden tietoiskut mm. aiheista rentoutus, niska, ravitsemus. Hinta 398 euroa. Tarkemman ohjelman voit tilata kylpylaitoksen ajanvarauksesta puh (05) 616 7201. Viikon aikana järjestetään myös tapaaminen Lappeenrannan migreeniklubin kanssa. Tervetuloa. Loma Savonlinnassa 26.-30.10. Migreeniyhdistys yhdessä LomaLiiton kanssa järjestää tuetun loman Savonlinnassa. Savonlinnan Casino on perinteikäs hyvän huolenpidon kylpylä omalla saarella 200 m keskustasta. Rautatieseisake 200 m, linja-autoasema n. 1 km. Kuntosali, liikuntasali ja virkistysallasosasto. Hinta aikuisilta 311 euroa kahden hengen huoneessa ja lapsilta 6-14 v. 155,50 euroa. Hakulomakkeet Suomen Migreeniyhdistyksen toimistosta (09)8775 3021 tai matleena.helojoki@ migreeni.org. Hakuaika päättyy 10.9. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 Horton-tapahtuma 31.8.-1.9. Viikonlopputapaaminen sarjoittaista päänsärkyä sairastaville ja heidän perheilleen Pohjois-Iitissä, Kesäharjun kurssikeskuksessa. Osallistumismaksu 25 euroa / henkilö kattaa majoituksen ja ruokailut. Lastenhoito on järjestetty. Ohjelma alkaa lauantaina klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 14. Ohjelmassa lauantaina: – Uutta sarjoittaisesta päänsärystä. Dos. Markus Färkkilä HUS. – Happihoito ja sarjoittainen päänsärky. Piiripäällikkö Sari Pöysti, AGA. – Mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen Sunnuntaina: – Hortonin neuralgia perheen (kutsumattomana) vieraana. Perheterapeutti, erikoispsykologi Mika Niskanen Ilmoittautumiset [email protected] tai (09) 8775 3021 viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. (Huom. Migreeniyhdistyksen toimisto on suljettuna Juhannuksesta heinäkuun loppuun.) Ilmoittautuneet saavat postissa matkustusohjeet. FORSSA 26.9. klo 17.00 Lasten migreeni. Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Anttila Vakuutusyhtiö Pohjolan kokoontumistila, Hämeent. 11. 13.11. klo 18.00 Päänsärky ja fysioterapia. Fysioterapeutti OMT Jukka Teivainen. Vakuutusyhtiö Pohjolan kokoontumistila, Hämeent. 11. HELSINKI 28.10. klo 18.00 Shiatsu-hieronta päänsärynhoidon apuna. Francis Gamache, Namikoshi Shiatsu -terapeutti, Kampin palvelukeskus, Salomoninkatu 21. Esitys on englanninkielellä, tulkataan suomeksi. 27.11. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Gynekologi, dos. Aila Tiitinen Kampin palvelukeskus, Salomoninkatu 21. 24 JOENSUU SEINÄJOKI 16.9. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Anna-Maija Saukkonen. Pohjois-Karjalan keskussairaalan auditorio, Tikkamäentie 16. 11.9. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Heikki Teirmaa. Järjestötalo, Kauppak. 1, 2. krs JYVÄSKYLÄ TAMPERE 12.9. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Matti Ilmavirta, Jyväskylän Päänsärkykeskus. Jyväskylän kaupunginkirjasto, Vapaudenkatu 39-41. 10.9. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Dos. Aki Hietaharju. Yliopisto, juhlasali, Kalevantie 4. LAPPEENRANTA Torstaisin 5.9. lähtien klo 18.00 Migreeniklubin joogakerho ohjaajana Leena Tiainen. Lpr:n kylpylaitoksella, Ainonkatu 17. Hinta 3,50 euroa/kerta. Sitovat ilmoittautumiset 31.8. mennessä Riitta Nikulaiselle puh. 0400 970 164 tai [email protected]. 23.10. klo 18.00 Tutustuminen Burmanin musiikkiterapiaan. Kissanmaankatu 13. TURKU 17.9. klo 18.00 Naiset, hormonit ja päänsärky. Naistentautien erikoislääkäri Susanna Timonen, TYKS. Turun yliopisto, Mikron luentosali, Kiinamyllynk. 13. PORI Rentoutusryhmä jatkuu. Tiedustelut (02) 632 6434. Keskiviikkoisin klo 18.00 sauvakävelyä kaikenkuntoisille. Vetäjänä Allergia- ja astmayhdistyksen liikuntavastaava. Lähtö maauimalan edestä. Omat sauvat mukaan. RAUMA 25.9. klo 18.00 Päänsärky ja biopalaute. Biopalautehoitaja Sari Elonmaa, Turun Päänsärkykeskus. Rauman kansalaisopisto, Aitakarinkatu 10. Opisto kerää osallistumismaksun 3,50 euroa. 25 Lisää syksyn tapahtumista jäsenkirjeessä. Voit tarkistaa tapahtumatiedot myös netistä: www.migreeni.org Yhteyshenkilöt Alavus: Forssa: Helsinki: Hämeenlinna: Jyväskylä: Kuopio: Lahti: Lappeenranta: Oulu: Pori: Rauma: Seinäjoki: Turku: Valkeakoski: Seija Jokela 050 360 3253 Eija Nummi (03) 438 2352 Leena Kanerva 050 520 1958 Monika Ijäs 050 528 5229 Sirkka Varpula (014) 214 112 Taina Grönqvist 050 348 9492 ja Tania Rautio 040 701 1093 Pia Koljonen 0400 981 537 Riitta Nikulainen 0400 970 164 Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Elisa Rosu 040 737 2653 Tuija Uusluoto (02) 868 3202 Anu Kaappola (06) 412 1616 Hilkka Kettinen 050 535 5155 Seija Huttunen 040 539 9564 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 P a l v e l u h akemisto Päänsäryn asiantuntijoita ESPOO Neurologian erikoislääkärit Markus Färkkilä Helena Haapaniemi Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0600 Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Lääkärikeskus Mehiläinen, Leppävaara Alberganesplanadi 1, 5. krs, 02600 Espoo Ajanvaraus (09) 3482 2222 Neurologian erikoislääkäri Kari Murros Espoon erikoislääkärikeskus, Päänsärkyasema Kamreerintie 3 D, 02770 Espoo Ajanvaraus (09) 6808 8940 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Tapiola Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0300 FORSSA Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Forssan Lääkärikeskus Puistolinna C 25, 30100 Forssa Ajanvaraus (03) 422 0290 HAUKIPUDAS Neurologian erikoislääkäri Hannele Havanka Haukiputaan Lääkärikeskus Jokelantie 1, 90830 Haukipudas Ajanvaraus (08) 563 5700 HELSINKI Neurologian erikoislääkärit Markus Färkkilä Hanna Harno Mikko Kallela Teija Silen Hakaniemen Poliklinikka, Helsingin Päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0500 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Itäkeskus Asiakkaankatu 11 B 31, 00930 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0400 Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus Raumantie 1 A, 00350 Helsinki Ajanvaraus (09) 561 6111 HYVINKÄÄ Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Hyvinkään Lääkärikeskus Sillankorvankatu 9, 05800 Hyvinkää Ajanvaraus (019) 457 711 JYVÄSKYLÄ Neurologian erikoislääkärit Matti Ilmavirta Jaana Suhonen Torikeskuksen Lääkäriasema Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus (014) 446 1611 Neurologian erikoislääkäri Jaana Suhonen Lääkäriasema Avita Yliopistonkatu 23, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus (014) 337 7111 LAHTI Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Hemo Oy Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 878 0811 OULU Neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos, Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus (08) 313 2611 PORI Neurologian erikoislääkäri Tapani Jolma Porin Lääkärikeskus Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori Ajanvaraus (02) 522 533 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 PORVOO Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Porvoon Lääkärikeskus, Porvoon Päänsärkykeskus Raatihuoneenkatu 2, 06100 Porvoo Ajanvaraus (019) 521 1545 RIIHIMÄKI Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Lääkäriasema Tuma Oy Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki Ajanvaraus (019) 753 355 RAUMA Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Lääkärikeskus Minerva Kalliokatu 4, 26100 Rauma Ajanvaraus (02) 838 0800 SEINÄJOKI Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Seinäjoen lääketieteellinen Tutkimuslaitos Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 418 2111 Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 414 8223 TAMPERE Neurologian erikoislääkäri Petteri Maunu Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere Ajanvaraus (03) 3126 0300 TURKU Neurologian erikoislääkärit Anu Anttinen Harri Hirvonen Markku Nissilä Olli Oksaranta Vesa Sonninen Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 414 0444 26 Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Pulssi, Neurocenter Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6300 Lastentautien erikoislääkäri, LT Pirjo Anttila Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus (09) 530 501 Pulssin Lastenlääkäriasema Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6400 Suora numero (02) 261 6322 (päivystykset ja soittopyynnöt) Turun Lasten ja nuorten poliklinikka Linnankatu 28, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 269 1167 Ravitsemusterapeutti VANTAA HELSINKI Lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläinen Diacor, Tikkurila Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa Ajanvaraus (09) 7750 8660 Laillistettu ravitsemusterapeutti, MMM, KtaO, Leena Alppinen Lääkärikeskus Mehiläinen Hakaniemi (9. krs). Ajanvaraus (09) 709 6611 Lääkärikeskus Mehiläinen Forum (4. krs). Ajanvaraus (09) 129 6611 Espoon erikoislääkärikeskus, Ulappatori. Ajanvaraus (09) 6808 8790 Hämeentien lääkärikeskus. Ajanvaraus (09) 394 5511 Vastaanotot kerran viikossa. 27 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002 JOUKKOKIRJE
© Copyright 2024