1. No category

Perehdyttämisen uudet haasteet:
Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus
Tarkastaja Jari Nykänen
ESAVI
28.4.2015
Perehdyttämisen uudet haasteet
 Yhteinen työpaikka
 Aliurakoinnin ketjutus
 Vuokratyövoiman käyttö
 Työvoima kansainvälistyy
Alihankinta yleistyy



Erikoistuminen on keskittymistä suppeammalle alalle, suppeampaan
osaamiseen. Erikoistuminen on siis työnjakoa, yhteistyötä
ja verkottumista. Erikoistumisen etu on tehokkuuden parantuminen.
Tehokkuus tulee erikoistuneista koneista, välineistä, työkaluista
sekä automaatiotason saavuttamisesta prosessin osassa mutta
ennen kaikkea erikoisosaamisesta.
Liukuhihna oli aikanaan hyvä esimerkki pitkälle erikoistuneesta
toiminnasta.
Vuokratyöntekijöiden käyttö
Vuokratyöntekijöiden käyttö työpaikalla sektorin ja työpaikan koon
mukaan 2009−2013 (%) (Työolobarometri 2013)
29.4.2015
4
Yrityspalveluiden käyttö
8000000
7000000
6000000
Tietotekniset palvelut
5000000
Mainos- ja mediatoimistojen palvelut
Henkilöstöpalvelut
Lakiasiainpalvelut
4000000
Laskentatoimen, kirjanpidon ja tilintarkastuksen palvelut
Liikkeenjohdon konsultointi
Teknisen suunnittelun palvelut
3000000
Tekninen testaus ja analysointi
2000000
1000000
0
2009
2010
2011
2012
2013
Yrityspalveluiden liikevaihto 2013 (Tilastokeskus, Yrityspalvelut 2013)
29.4.2015
5
Maahanmuuttajat työpaikoilla
Maahanmuuttajat työpaikalla sektorin mukaan 2000−2013 (%)
(Työolobarometri 2013)
29.4.2015
6
1)
Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset
Entinen ka
nsalaisuus
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Venäjä
1 399
1 665
2 211
1 026
1 925
1 652
2 477
2 103
Somalia
445
464
595
290
131
96
609
814
Irak
405
443
379
207
78
106
457
521
Afganistan
101
102
279
186
108
100
510
479
Viro
176
182
262
166
243
302
521
436
Iran
213
218
329
180
137
145
451
341
Turkki
110
102
195
94
132
166
278
271
2
4
11
49
17
24
228
252
248
232
324
154
109
106
297
209
-
5
18
7
3
9
56
177
1 334
1 407
2 079
1 054
1 451
1 852
3 203
3 327
Yhteensä
4 433
4 824
1) Suomessa vakinaisesti asuvat
6 682
3 413
4 334
4 558
9 087
8 930
Entinen
Sudan
Entinen
Serbia ja
Montenegr
o
Myanmar
Muut
[Tekijän nimi ja osasto]
29.4.2015
7
Suomeen muuttaneiden osuus väestöstä
[Tekijän nimi ja osasto]
29.4.2015
8
Työtapaturma
 Paperitehtaan projektityömaalla sattui työtapaturma kun erään aliurakoitsijan telineasentaja
oli toisen aliurakoitsijan työnjohdon pyynnöstä kiireellisenä työtehtävänä poistamassa
käynnissä olevan prosessin aikana lämmönvaihtimen ympäriltä suojapeltiä. Suojapellin
reuna oli työntekijän huomaamatta osunut putkistossa olevan tyhjennysventtiilin hanaan ja
painanut sitä alaspäin, jolloin venttiili oli avautunut ja putkistossa ollutta kuumaa 140asteista vettä ja vesihöyryä oli purkautunut työntekijän päälle, mikä aiheutti palovammoja
työntekijän rintakehään ja vasempaan olkavarteen.
 Paperitehdas käytti projektissa pääasiallista määräysvaltaa ja oli sopinut muutostyöstä
aliurakoitsijan kanssa. Suojapeltien purkaminen aloitettiin ennen varsinaisia huoltotöitä
tekemättä turvaerotusta ja prosessin ollessa vielä käynnissä. Koska tapahtumapäivän
aamuna aliurakoitsijalla ei ollut paikalla omia työntekijöitä, työnjohtaja antoi suojapellin
poistamisen kiireellisenä työtehtävänä paikalla olleen telineurakoitsijan asentajalle ja poistui
tehtaalta toiseen työkohteeseen ilmoittamatta asiasta telineurakoitsijan työnjohdolle.
Työtapaturma sattui siten telineasentajalle sellaisen työsuorituksen aikana, josta asentajan
työnjohto ei ollut tietoinen.
29.4.2015
9
Esimerkki perehdytyksen puutteista
 Pirkanmaan käräjäoikeus on 13.6.2014 tuominnut yhtiön yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.
Yhtiön toimitusjohtaja tuomittiin 50 päiväsakon, projektipäällikkö 20 päiväsakon sekä projekti-insinööri 20
päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Aliurakoitsijana toimineen rakennusliikkeen
toimitusjohtaja tuomittiin 30 päiväsakkoon niin ikään työturvallisuusrikoksesta.
 Helmikuussa pidetyllä työsuojelutarkastuksella tarkastaja havaitsi, että rakennuksen katolla työskenneltiin
noin kuuden metrin korkeudella ilman putoamisen estäviä suojalaitteita. Työsuojelutarkastaja keskeytti
työt välittömästi. Huhtikuussa pidetyllä tarkastuksella tarkastaja totesi, että rakennuksen katolla
työskenneltiin noin kolmen metrin korkeudella ilman putoamisen estäviä suojalaitteita. Tapaukseen ei
liittynyt työtapaturmaa.
 Työsuojeluviranomainen katsoi, että työmaalla oli laiminlyöty huolehtia putoamissuojauksen
suunnittelusta ja toteuttamisesta. Työntekijät joutuivat työskentelemään putoamisvaarallisissa
olosuhteissa.
 Käräjäoikeus totesi, että putoamissuojaussuunnitelmat olivat molemmilla tarkastuskerroilla olleet
tekemättä. Yhtiössä ei ollut tekoaikaan juuri minkäänlaista työturvallisuusosaamista, ei edes ylimmässä
johdossa. Minkäänlaista koulutusta tai perehdytystä tehtävien asiallisen hoitamisen turvaamiseksi
ei ollut kuitenkaan tehty. Projektin esimiehet oli työturvallisuusasioihin perehdyttämättä jätetty
”oman onnensa nojaan”.
 Projektin esimiesten osalta käräjäoikeus totesi, ettei rangaistusvastuu edellytä sitä, että työnantajan
edustaja tuntee tarkkaan työturvallisuusmääräykset. Joka ryhtyy esimieheksi, vaikka hän ei kykene
arvioimaan toiminnan työturvallisuusriskejä, on velvollinen ottamaan niistä selvää.
29.4.2015
10
Tapaturmaesimerkkejä




Vantaan käräjäoikeus tuomitsi 26.3.2015 Pääurakoitsija A:n työmaapäällikön, LVI-urakoitsijan B:n
projektipäällikön ja B:n aliurakoitsija C:n toimitusjohtaja päiväsakkoihin ja vammantuottamuksesta
sekä korvauksiin kivusta ja särystä yhteisvastuullisesti.
14.8.2012 Vantaalla rakennustyömaalla sattunut työtapaturma. Työntekijä loukkaantui vakavasti,
kun suurikokoista ja satojen kilojen painoista ilmanvaihtolaitteen osaa oltiin siirtämässä eli
haalaamassa sisään konehuoneeseen. Laitetta haalattiin pumppukärryillä kapeaa ja jyrkkää
luiskaa pitkin kuuden miehen voimin. Siirto epäonnistui, ja ilmavaihtolaitteen osa kaatui yhden
työntekijän päälle.
Laitteiden siirtoa koskevaa haalaussuunnitelmaa ei ollut tehty, eikä siirtotyöhön osallistuneita
henkilöitä ollut perehdytetty työn turvalliseen suorittamiseen. Lisäksi kukaan ei ollut paikalla
valvomassa tai ohjaamassa haalaustyötä. Sopimuksissa haalaustyö oli sovittu aliurakoitsijan
tehtäväksi.
Käräjäoikeus totesi, että tapaturma aiheutui työturvallisuusmääräysten vastaisesta
työmenetelmästä, eli haalaukseen soveltumattoman luiskan ja pumppukärryn käytöstä, sekä
valvonnan puuttumisesta. Lisäksi tapaturmaan on myötävaikuttanut haalaussuunnitelman ja
perehdytyksen puute. Käräjäoikeuden mukaan päätoteuttaja ei vapaudu työturvallisuuteen
liittyvistä velvollisuuksistaan siirtämällä sopimuksilla toimintoja aliurakoitsijoille.
Työtapaturmaesimerkki
 Pohjanmaan käräjäoikeus on 12.2.2014 tuominnut kiinteistöteknisiä palveluita
tarjoavan yrityksen yksikönjohtajan sekä työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta.
 Käsiteltävänä oli nuorelle, 17-vuotiaalle työntekijälle pöytähiomakoneella sattunut
työtapaturma. Työntekijä oli hionut pientä peltikappaletta pöytähiomakoneella,
kun työkappale oli luiskahtanut hiomakiven ja hiomatuen väliin niin, että
työntekijän sormi oli osunut kiveen. Pöytähiomakoneesta puuttui ns. kipinäsuoja
sekä hätäpysäytyslaite. Lisäksi hiomatuki oli kulunut epätasaiseksi.
 Käräjäoikeus katsoi, että pöytähiomakone on ollut työturvallisuusmääräysten
vastainen. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut antanut riittävää
perehdytystä ja opastusta 17-vuotiaalle työntekijälle, jonka osalta työnantajalla
on ollut korostunut huolehtimisvelvollisuus. Työntekijän mahdollinen oma
huolimattomuus ei poista työnantajan edustajien vastuuta. Työnantajan on
kiinnitettävä erityistä huomiota nuoren työntekijän suorittaman vaarallisen työn
ohjaukseen ja valvontaan.
29.4.2015
12
Perehdytys lainsäädännössä













Työturvallisuuslaki 14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus.
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 3 §
Laki nuorista työntekijöistä 10 §
Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 5 §.
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta 17 §.
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 18 §.
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta
aiheutuvilta vaaroilta 16 §.
Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 16 §.
Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 13 §.
Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhän liittyvältä biologisten tekijöiden
aiheuttamalta vaaralta 12 §.
Valtioneuvoston päätös työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta 7 §.
Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran
torjunnasta työssä 8 §
Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 14 §.
29.4.2015
13
Yhteinen työpaikka
 Työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista
määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii
useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan
työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi
vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen.
(Työturvallisuuslaki 49 §)
29.4.2015
14
Yhteinen työpaikka lainsäädännössä
 Työturvallisuuslaki (738/2002), 6. luku, Erityiset työn teettämisen tilanteet
(49 §- 54 §): Säännökset sellaisiin yhteisellä työpaikalla syntyviin
tilanteisiin, jotka voivat vaikuttaa eri työnantajien työntekijöiden
turvallisuuteen. Säädös koskee kaikkia työpaikkoja toimialasta
riippumatta.
 Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet ovat
laajemmat kuin muiden ko. työmaalla toimivien työnantajien, sen
velvollisuutena suunnitella, tiedottaa ja järjestää yhteinen työpaikka siten,
että turvallinen työskentely on mahdollista.
 54 § Työpaikkojen yhteisten vaarojen torjunta koskee tilanteita, joissa
toiminta tapahtuu samassa tilassa ilman että tiloja on esim. seinällä
erotettu toisistaan.
29.4.2015
15
Yhteinen työpaikka lainsäädännössä
 Kaikkien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on osaltaan
huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden
turvallisuutta ja terveyttä.
 Tämä edellyttää tiedottamista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä
työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista, joista pääasiallista
määräysvaltaa käyttävä kantaa päävastuun.
 Yhteistä työpaikkaa koskevat säännökset eivät vähennä miltään osin
yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien muita
työturvallisuusvelvoitteita.
29.4.2015
16
Yhteinen työpaikka lainsäädännössä
 Työturvallisuuslaki asettaa myös itsenäiselle työnsuorittajalle velvoitteita
hänen työskennellessään yhteisellä työpaikalla. Noudatettavaksi
tulee velvollisuuksia, jotka koskevat kaikilla toimialoilla työskenteleviä
itsenäisiä työnsuorittajia:
 Lainsäädännön kyseisessä työssä edellyttämiä työntekijän pätevyyttä,
tarvittavia lupia tai työntekijän vähimmäisikää koskevia vaatimuksia on
noudatettava.
 Yhteisellä työpaikalla käyttävien koneiden, työvälineiden,
henkilönsuojainten ja muiden laitteiden on oltava niitä koskevien
vaatimusten mukaiset ja niitä on käytettävä asianmukaisesti. Niille on
suoritettava säädetyt käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset.
29.4.2015
17
Yhteinen rakennustyömaa
 Pääurakoitsijan ja rakennuttajan velvollisuudet yhteisellä
rakennustyömaalla on määritelty 52 §:ssä. Heidän ja muiden
rakennushankkeen eri osapuolten velvoitteet on tarkemmin säännelty
valtioneuvoston asetuksessa rakennustöiden turvallisuudesta (205/2009).
 52 a § Käsittelee yhteisen rakennustyömaan henkilötunnistetta
 52 b § Yhteisen rakennustyömaan työntekijäluetteloa
 3 § Määrittelee perehdyttämisen päätoteuttajan velvollisuudeksi
 Yhteisellä rakennustyömaalla on päätoteuttajan vastuut laajemmat (VNa
205/2009) kuin muualla lainsäädännössä.
 Päätoteuttajan on suunniteltava ja toimeenpantava
työturvallisuustoimenpiteet sekä jatkuvalla tarkkaillulla valvottava
työturvallisuuden tasoa yhteisellä rakennustyömaalla.
29.4.2015
18
Yhteinen työpaikka ja valvontalaki
 Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
annetun lain (44/2006) 5 a luku:
 Työsuojelun tehokkuuden parantaminen yhteisellä työpaikalla ja yhteisten
vaarojen torjunnassa selkeyttämällä ja lisäämällä eri työntekijäryhmien
edustajien osallistumismahdollisuuksia yhteistoiminta-asioiden
käsittelyssä. Tämä koskee erityisesti työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantija ajankäyttöoikeuksia.
 Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantaja ja tämän palveluksessa
oleva työsuojeluvaltuutettu ovat osapuolina yhteisen työpaikan asioissa.
Yhteisellä rakennustyömaalla voidaan valita kaikkien työnantajien
työntekijöitä edustava yhteinen työmaakohtainen työsuojeluvaltuutettu.
29.4.2015
19
Keinot tavoitteiden toteuttamiseen yhteisellä
työpaikalla
 Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän ja palveluntuottajan
sopimukseen on kirjattu osapuolten vastuut.
 Sopimuksessa on selkeästi määritelty palveluiden sisältö.
 Perehdyttämiseen liittyvät tehtävät on määritelty
 Tiedonkulun pelisäännöt on varmistettu
 Seurantaan liittyvät asiat on sovittu
29.4.2015
20
Alihankintayrityksen turvallisuusarviointi
 Arviointi vodaan tehdä esim. Halmeri-menetelmällä
 Työsuojeluorganisaation (työsuojelupäällikkö ja –valtuutettu)
nimeäminen, koulutus ja toiminta.
 Työterveyshuolto
 Tapaturmat ja sairauspoissaolot.
 Vaaratilanteiden käsittely
 Ensiapuvalmius
 Vaarojen arviointi (erit. koneet ja laitteet)
 Tiedonkulku, luvat ja pätevyydet
 Järjestys ja siisteys
 Yhteisen työpaikan vaarat
 Osaamisen kehittäminen
29.4.2015
21
Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän on
 Kirjattava ulkopuolisia varten sopimuuksiin tarpeelliset tiedot työhön
kohdistuvista työpaikan vaaroista ja haitoista.
 Laadittava toimintaohjeet.
 Kirjattava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvät toimenpiteet
ja näille vastuuhenkilöt
 Huolehdittava eri osapuolten toimintojen yhteensovittamisesta, työpaikan
liikenteestä, yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä, työpaikan
yleissuunnittelusta työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä
 Huolehdittava työpaikan yhteistoiminnan järjestämisestä
 Huolehtia perehdyttämisen järjestelyistä varmistaa riittävä perehdytys
 Huolehtia muutostilaniteiden, poikkeamien tiedottamisesta
 Työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden seuranta, tarkastukset yms.
[Tekijän nimi ja osasto]
29.4.2015
22
Tilaajavastuulaki / Aliurakointi ja ketjuttaminen
 Tilaajavastuulain valvonnan yhteydessä valvotaan tilaajayrityksiä, jotka
käyttävät vuokrattuja työntekijöitä tai ovat tehneet alihankintasopimuksen.
 Maatalouden ja kalastuksen elinkeinoharjoittajat sekä kotitaloudet jäävät
lain soveltamisalan ulkopuolelle.
 Tilaajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija voi luovuttaa urakan tai sen
osia edelleen toiselle urakoitsijalle aliurakkana ja tämä edelleen
kolmannelle urakoitsijalle aliurakkana = ketjuttaminen.
 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 8 §:n
mukaan rakennuttajan on annettava kirjalliset menettelyohjeet, joissa
määritellään aliurakoinnin järjestäminen
29.4.2015
23
Tilaajavastuulaki / Aliurakointi ja ketjuttaminen
 Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja
arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja kaupparekisteriote.
 Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että
verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
 Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutus-maksujen
suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja
koskeva maksusopimus on tehty
 Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä
työehdoista
 Todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta (1.9.2012 jälkeen tehdyt
rakentamistoimintaa koskevat sopimukset)
29.4.2015
24
Tunnista talousrikollisuus
 Tilaajavastuutiedoissa on puutteita, todistusten aitoudesta ei voida saada
varmuutta
 Yrityksen vastuuhenkilöiden vaihtuminen hiukan ennen tarjouksen
jättämistä voi tarkoittaa, että todellisia omistajia piilotellaan tai yritys on
hankittu vain tätä urakkaa varten.
 Yritysten yhteystiedoissa voi olla vääriä osoitteita tai vain postilaatikkoosoite.
 Yrityksestä annetaan kuva, että se on toiminut pitkään ja vakaasti, mutta
sillä ei ole esittää referenssitietoja.
 Yrityksen tilinpäätösasiakirjoja ja muita taustatietoja tai historiaa ei ole
saatavilla.
29.4.2015
25
Harmaan talouden torjunta rakennusalalla
 Rakennusalla on ollut perinteisesti harmaata taloutta.
 Harmaan talouden valvonta on nuorta
 1990-luvun puolessa välissä verohallinto käynnisti RASKSA-hankkeen:
– Mukana suuret rakennusliikkeet
 2006 Tunnistekortti pakolliseksi rakennustyömailla, vastuu rakennuttajilla
 2012 tunnisteen valvontavastuu laajeni koskemaan myös päätoteuttajia
ja työnantajia
 Kesällä 2014 työntekijäluettelot pakolliseksi rakennustyömaille, vastuu
päätoteuttajalla.
 Ilmoitusvelvollisuus verohallinnolle
 Lain muutokset ovat kitkeneet tehokkaasti harmaata taloutta.
29.4.2015
26
Palkkasumma kasvaa vaikka työllisten määrä laskee
Rakentamisen työllisten, palkkasumman ja ansiotasoindeksin muutokset
15,0
Veronumero
12,5
10,0
Palkkasumma
7,5
Ansiotasoindeksi
5,0
2,6
2,5
0,8
0,0
-
2,5
-
4,6
5,0
Työlliset
-
-
7,5
10,0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Lähde: Macrobond/Rakennusteollisuus RT
Rakennusteollisuus RT
29.4.2015
27
Kiitos!
29.4.2015
28