Helsingin keskustan huoltotunnelin käyttö- ja
Helsingin keskustan huoltotunnelin käyttö‐ ja kehittämisanalyysi Työn sisältö Työn sisältö Johdanto Kuvia Kartta liittymätilanteesta Nykytilanne ja tunnelin käyttö Tilastoja tunnelin käytöstä Kiinteistönomistajat Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako Haastattelut Haastatteluyhteenvedot: Tunnelin käyttöön liittyvät haasteet Liittymistä koskevat haasteet Kehitysmahdollisuuksia Muita ajatuksia Tunneliin kytkeytyviä projekteja ja mahdollisia kehityshankkeita Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 22 24 Työn ohjausryhmä, Helsingin kaupunki Marko Härkönen, kaupunginkanslia (työn tilaaja) Ulla Tapaninen, kaupunginkanslia Minna Aarnio, kiinteistövirasto Otto Virenius, kiinteistövirasto Katariina Baarman, kaupunkisuunniteluvirasto Ilpo Forssén, kaupunkisuunniteluvirasto Pekka Nikulainen, kaupunkisuunniteluvirasto Raportin laatijat: Toimitusjohtaja Markku Hietala Konsultti, projektipäällikkö Olli Kovanen Konsultti, projektipäällikkö, Saku Järvinen Konsultti, projektipäällikkö Paju Asikainen 20.3.2015 2 Johdanto Keskustan huoltotunneli syntyi tavoitteesta kehittää Helsingin keskustaa ja kävelykeskustaa sekä vahvistaa sen kaupallista elinvoimaisuutta kehäteiden varsiin rakentuvien kauppakeskusten paineessa. Varoittavina kansainvälisinä esimerkkeinä keskustojen näivettymisestä olivat mm. Los Angeles ja Washington. Tunnelin avulla helpotettaisiin keskustan huoltoajoja ja mahdollistettaisiin kävelykeskustan ja ydinkeskustan maanpäällinen kehittäminen. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kävelykeskustan periaatesuunnitelman vuonna 1989. Tavoitteena oli laaja yhtenäinen kävelykeskusta, jota palveli Aleksin alainen Keskustatunneliin yhteydessä oleva huoltotunneli. Lautakunta päätti tuolloin, että kävelykeskusta toteutetaan vaiheittain ja yhteistyössä keskustan kiinteistönomistajien kanssa. Kehun itäosa eli Kaisaniemen aluetta palveleva huoltotunneli oli jo toteutettu Elannon tavaratalon lisärakentamishankkeen yhteydessä 1986. Tavoitetta huoltotunnelista kehitettiin edelleen 90‐luvulla, mm. ”Aleksi 2002” –selvitystyössä (1992), Aleksanterinkatua ympäröivien kortteleiden kehittämissuunnitelmassa. Tunneli saatiin lopulta toteutettua vuosina 2005‐2010 Stockmannin ja Spondan lähdettyä hankkeeseen mukaan. Tunnelin myötä Keskuskatu voitiin muuttaa kävelykaduksi ja poistaa siellä olleet viisi ajoramppia. Samalla tuli mahdolliseksi kiinteistöjen kehittäminen ja huomattava laajennus ja lisärakentaminen. Huoltotunneli on kokonaisuudessaan noin kaksi kilometriä pitkä, ja se kulkee Kampista aina Kaisaniemeen asti yhdistyen Kluuvin huoltotunneliin. Tunnelien avulla osa keskustan liikkeistä voi hoitaa tavara‐ ja huoltoliikenteensä maan alta. Lisäksi tunnelista on pääsy pysäköintilaitoksiin. Se palvelee kuitenkin vain pientä osaa koko kantakaupungista. Tunnelissa kulkee viikoittain noin 13.000 ajoneuvoa*, josta henkilöautojen osuus on noin 11 000. Tällä hetkellä huoltotunnelin kautta tilojaan huoltavat Aleksanterinkadun alueella Stockmann ja City Centerin korttelit, joiden huoltoajomäärä on noin 1.700 ajoa viikossa. Galleria Esplanadin kortteli ja Ateneum liittynevät tunneliin tulevaisuudessa. Tämän työn tarkoituksena on esitellä tunnelin käyttöön liittyviä perus‐ ja taustatietoja, haasteita sekä mahdollisuuksia parempaan taloudelliseen kehitykseen. Työn painopisteenä on keskustan huoltotunnelin itäinen eli Aleksanterinkadun puoleinen pääty. Työtä varten on haastateltu asiantuntijoita, kiinteistöjen omistajia sekä kaupungin edustajia. *Ruoholahden sisäänajon kohdalla. Lähde: Kantakaupungin Isännöinti Oy 3 Kuvia Poistumistie Mikonkadun alla Kämp‐korttelin liittymä Tunneli kuvattuna Mikonkadun kohdalta itään Mikonkadun liikenneympyrä 4 Kartta liittymätilanteesta kortteleittain Varaus keskustatunneliin liittymisestä Huolto omien kellarien ja sisäpihojen kautta City Center + Hermeksen huoltopiha Kamppiparkki Kamppiparkin laajennus Liittymävaraus Stockmann, Stockmann, pysäköinti huoltopihat Huoltopihavaraus Kluuvin pysäköinti Ateneumin varaus Gasellin varaus Yliopiston kirjaluola Kluuvin kauppakeskus Kämpin louhittu huoltopiha Korttelit kytkettävissä Torikorttelit (kytkettävissä) Rautatalo vaatisi pystyyhteyden Kartta: Saanio & Riekkola Oy 5 Nykytilanne ja tunnelin käyttö Valtavista panostuksista huolimatta huoltotunneli on jäänyt vajaalle käytölle, kun vain pari korttelia on liittynyt mukaan. Maanpäällisen huollon aiheuttama liikenne on vähentynyt, mutta on edelleen varsin huomattavaa. Ajoneuvomääriä mittauspisteittäin 2.3. – 8.3.2015 5456 Tunnelin käyttöaste vaihtelee voimakkaasti mittauspisteittäin. Tunnelin vilkkain osuus on Ruoholahdenkadun sisäänajon kohdalla, jossa kulkee viikoittain noin 13.000 ajoneuvoa, joista henkilöautojen osuus on n. 11.000, pakettiautojen n. 1.200 ja kuorma‐ autojen n. 400. Vähiten tunnelia käytetään sen itäpäässä, jossa viikoittainen ajoneuvomäärä on vain 1.300. Huoltoliikenteen (City‐Center + Hermes + Stockmann) osuus kaikista tunnelin viikoittaisista ajosuoritteista on n. 1.700. Aleksanterinkadun ympäristössä liikkeiden maanpäällinen huolto on sallittu aamupäivisin, jolloin huoltoajoneuvoja on varsin runsaasti jalkakäytävillä. Maanpäällistä huoltoliikennettä esiintyy kuitenkin jonkin verran myös sallittujen huoltoaikojen ulkopuolella. Maanpäällinen huolto häiritsee nykyisin keskustan kävelyvyöhykkeitä, vähentää viihtyvyyttä ja hankaloittaa kokonaan autottomien alueiden syntymistä. 5600 1308 1482 929 1541 1891 1703 12944 9307 Lähde: KH‐Yhtiöt Kiinteistöjen omistajilla on suunnitelmia liittyä tunneliin, mutta liittyminen koetaan usein ongelmalliseksi useista syistä. 6 Tilastoja tunnelin käytön jakautumisesta Ajoneuvojen viikkojakauma vk 10/ 2015 Tunnelin käyttö jakautuu melko tasaisesti eri arkipäivien välillä viikonloppujen ollessa hieman rauhallisempia. Vuorokauden sisällä käyttöä esiintyy aamusta iltaan asti. Henkilöauto 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Huoltoliikenteen osuus tunnelin käytöstä on varsin vähäistä verrattuna pysäköintiliikenteeseen. Huoltoliikenteen vilkkaimmat hetket ovat aamupäivisin. Liikenteen huipputunti 5.3.2015 250 Henkilöauto 200 Pakettiauto Kuorma‐auto Muut ajoneuvot maanantai Pakettiauto Kuorma‐auto keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai Tavaraliikenteen viikkojakauma vk 10/ 2015 Muut ajoneuvot 150 tiistai 250 Pakettiauto 200 Kuorma‐auto 100 Muut ajoneuvot 150 50 100 50 00‐01 01‐02 02‐03 03‐04 04‐05 05‐06 06‐07 07‐08 08‐09 09‐10 10‐11 11‐12 12‐13 13‐14 14‐15 15‐16 16‐17 17‐18 18‐19 19‐20 20‐21 21‐22 22‐23 23‐00 0 0 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai 7 Kiinteistöyhtiöiden omistajatiedot 91‐2‐96‐31, 9 241 m2 OY JULIUS TALLBERG AB 91‐2‐96‐32, 64 884 m2 KIINTEISTÖ OY HELSINGIN KAIVOKATU 8, Emoyhtiö SPONDA OYJ 91‐2‐97‐1, 13 648 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN 91‐2‐96‐30, 10 102 m2 KIINTEISTÖ OY ALEKSI‐ HERMES, Emoyhtiö SPONDA OYJ 91‐2‐97‐3, 16 756 m2 AIKATALO OY 91‐2‐97‐5, 17 702 m2 KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 17 91‐2‐35‐6, 8 539 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN 91‐2‐97‐19, 14 571 m2 KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ SUOMI‐SALAMA 91‐2‐35‐16, 9 738 m2 KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 13 91‐2‐36‐22 NPF KLUUVI OY 25 666 m2 91‐2‐35‐14, 13 060 m2 KIINTEISTÖ OY HELSINGIN ALEKSANTERINKATU 11 91‐2‐36‐18, 6 801 m2 FASTIGHETS AB ALEXANDERSGATAN 7 91‐2‐8‐3, 2 149 m2 FASTIGHETSAKTIEBOLAGET DOMUS LITONII KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ 91‐2‐33‐2, 4 655 m2 KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 36 B 91‐2‐33‐1, 3 049 m2 KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 36 A 91‐2‐33‐6, 7 401 m2 AKTIEBOLAGET BÖRS 91‐2‐32‐4, 14 241 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN 91‐2‐8‐4, 9 636 m2 KIINTEISTÖ OY HELSINGIN RAUTATALO 91‐2‐32‐6, 3 550 m2 KIINTEISTÖ OY UNIONINKATU 30 91‐2‐8‐2, 4 529 m2 KIINTEISTÖ OY KESKUSKATU 1 B, Emoyhtiö SPONDA OYJ 91‐2‐7‐1, 70 695 m2 O/Y STOCKMANN A/B (100 %) Lähde: Datscha‐ kiinteistötietopalvelu, joulukuu 2014 91‐2‐35‐4, 11 603 m2 KIINTEISTÖ OY KLUUVIKATU 8 91‐2‐8‐5, 10 616 m2 OY STOCKMANN AB 91‐2‐8‐20, 12 672 m2 SIGRID JUSÉLIUS STIFTELSE NIMINEN SÄÄTIÖ 91‐2‐8‐37, 10 232 m2 KIINTEISTÖ OY POHJOIS‐ESPLANADI 37 91‐2‐8‐37, 10 232 m2 KIINTEISTÖ OY Mikonkatu 2 – POHJOIS‐ESPLANADI 35 91‐2‐34‐20, 7 904 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐ YHTIÖ ILMARINEN 91‐2‐8‐18, 10 684 m2 KIINTEISTÖ OY GASELLI 91‐2‐34‐21, 9 031 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐ YHTIÖ ILMARINEN 91‐2‐34‐19 , 2 938 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYH TIÖ ILMARINEN 91‐2‐34‐22, 5 132 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐ YHTIÖ ILMARINEN 91‐2‐34‐18, 19 416 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYH TIÖ ILMARINEN 91‐2‐32‐8, 3 403 m2 HELSINGIN KAUPUNKI 91‐2‐33‐13, 9 426 m2 CSTONE4 HELSINKI (FINLAND) OY 91‐2‐34‐23, 9 923 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYH TIÖ ILMARINEN 91‐2‐32‐1, 10 940 m2 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN 91‐2‐33‐10, 10 242 m2 OY F.W. GRÖNQVIST AB 91‐2‐32‐2, 2 348 m2 SEDMIGRADSKYS SMÅBARNSSKOLA OCH MARIAS ASYL Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako Kertaluonteinen liittymismaksu + liittymissopimus Helsingin Väylä Oy Helsingin kaupunki (tj. Juhani Ruskeepää) Liittyneet kiinteistöt Huolto Pysäköinti Jätehuolto Rakennuttaminen, omistaminen ja hallinnointi Lainalla toteutettu Keskustan huoltotunneli Pankki 9 Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako Liittyneet kiinteistöt • Suorittavat kertaluonteisen ja kerrosalaan ja käyttötarkoitukseen sidotun liittymismaksun* Helsingin kaupungille. • Sopimus Helsingin Väylä Oy:n kanssa liittymisestä, ja mitä kaikkea liittyminen koskee (huolto, pysäköinti, jätehuolto…) • Käyttö‐ ja ylläpitokustannusten suorittaminen Helsingin Väylä Oy:lle • Peruskorjauskustannuksiin osallistuminen (50%) Helsingin Väylä Oy • Tunnelin hallinnointi ja toiminnan ylläpito • Mittaa tunnelin käyttöä liittymittäin ajoneuvosuoritteiden mukaan. Henkilöauto vastaa yhtä ajosuoritetta ja kuorma‐autot neljää. • Yhtiö on ALV‐velvollinen • Hallinnoi myös Kluuvin huoltotunnelia, johon kohdistuvia kustannuksia tarkastellaan erillään keskustan huoltotunnelista Helsingin kaupunki • Omistaa Helsingin Väylä Oy:n • Kerää liittymismaksut, joilla on tavoitteena kattaa puolet tunnelin toteutuskustannuksista. • Osallistuu käyttö‐ ja ylläpitokustannuksiin (20‐50%, tällä hetkellä n. 50%, tulevaisuudessa lisäliittyjien myötä mahdollisesti vähemmän) • Osallistuu peruskorjauskustannuksiin (50%) *) Liittymismaksun määräytyminen ”Mitään tulevien liittymismaksujen laskentakaavaa ei ole virallisesti vahvistettu vielä kiinteistölautakunnassa, joka päättää siis tulevista liittymissopimuksista ja niissä perittävistä liittymismaksuista. Ajatuksena on käsittääkseni ollut ja on edelleenkin, että väylän toteutuskustannuksista 89,5 miljoonasta eurosta vähennetään läntisen luiskan kustannukset 9,1 miljoonaa euroa ja tästä puolet eli 41,4 miljoonaa jaetaan liittyjille maksettavaksi tonttien rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa. Työlukuna potentiaalisten (mahdollisten) liittyvien tonttien osalta on käytetty noin 375 000 k‐m²:ä. Näin ollen liittymismaksu olisi kunkin liittyvän tontin osalta noin 110€/k‐m².” (Lähde: Pasi Lehtiö, KSV) 10 Haastattelut Haastateltavat Kiinteistön omistajille esitetty kysymyslista • Veijo Laakso 17.11.2014 1. Omistuksenne tunnelin alueella • KSV (Eija Kivilaakso, Ilpo Forssén) 12.1.2015 • Kiinteistövirasto (Pasi Lehtiö) 30.1.2015 2. Huoltologistiikkaratkaisu nyt: Huoltotapa, ‐kalusto, ‐ajat, ‐frekvenssi, ‐ volyymi, jätehuolto • YIT (Lasse Rantanen) 7.1.2015 3. Toimivuus, mitoitus • Keva (Kari Kumpulainen) 7.1.2015 4. Kehityshankkeet / toimialamuutokset • Sponda (Joona Reunanen)7.1.2015 5. Ajatukset ja päätökset huoltotunnelia koskien • Ilmarinen (Päivi Salonen) 8.1.2015 6. Kuka päättää tunneliin liittyvistä asioista? • Senaatti‐kiinteistöt (Reijo Mälkiä) 27.1.2015 7. Suhtautuminen huoltorajoituksiin • Stockmann (Markku Linnamäki) 30.1.2015 8. Ehdotus liittymisehdoista • Helsinki City Markkinointi Ry (Riitta Lassander) 12.2.2015 9. Muita ajatuksia tunnelia koskien 11 Yhteenveto haastatteluista Tunnelin käyttöön liittyviä haasteita • Pienjakelun tarpeisiin tunneli on hankala ja raskas. • Välivarastointi saatetaan kokea ongelmalliseksi. • Maanalainen huolto saattaa sitoa liikkeiden työvoimaa enemmän kuin maanpäällinen huolto. • Varsinkin ravintoloiden huollossa tunnelien kautta on haasteita. • Ydinkeskustasta on pitkät välimatkat tunnelin suille. • Samalla kuljettajalla voi olla huoltoajoa samalla ajokerralla sekä maan päältä että tunnelista, jolloin kiusaus olla menemättä tunneliin on suuri. • Kalevankadun ramppi, joka palvelee pysäköintiliikennettä sekä Ruoholahdenkadun ylöstulo ovat toisinaan ruuhkaisia. • Tunnelin puhtaanapito ilmanlaatuongelmia. kurakeleillä on hankalaa ja kulkeutuva kivipöly aiheuttaa paikoittain 12 Yhteenveto haastatteluista Liittymistä koskevia haasteita • Liittyminen koetaan erittäin kalliiksi. • Yksittäisen korttelinosan on erittäin kallista liittyä, mikäli koko korttelia ei saada samalla mukaan. • Jo nykyisellään maanalaisesti huollettujen korttelien (mm. WTC) osalta tunnelin tuoma lisäarvo koetaan vähäiseksi verrattuna nykytilanteeseen. • Päätöksenteko liittymisestä on hankalaa varsinkin hajaomisteisissa kortteleissa. • Liittymiseen annettavia lisäkannustimia on vaikea keksiä. – Liittymismaksusta luopuminen on poliittisesti vaikeaa. – Liittymismaksun loiventaminen pidemmälle ajanjaksolle saattaisi helpottaa hieman liittymistä. • Kuhunkin kortteliin mahtuu käytännössä vain yksi liittymä, jolloin korttelinosia on vaikea kytkeä erikseen. • Pysty‐yhteydet korttelin sisällä saattavat vähentää vuokrattavan tilan määrää. Tosin huoltotilaa voi myös vapautua. • Mahdolliset puuperusteiset korttelit voivat olla teknisesti hankalia ja kalliita kytkeä. 13 Yhteenveto haastatteluista Kehitysmahdollisuuksia • Uusien korttelien liittyminen tunneliin uusin kannustimin • Erottajan pysäköintilaitoksen liittäminen tunneliin • Uusien pysäköintilaitosten rakentaminen ja kytkeminen tunneliin • Ateneumin varastohankkeen kytkeminen tunneliin • Kokonaan uusien hankkeiden kytkeminen tunneliin o Tapahtuma‐areena o YIT:n logistiikkahanke o VR:n hankkeet, rautatientorin hankkeet • Jätehuollon imujärjestelmämahdollisuus • Kortteleiden liittäminen järjestelmään • Julkisten jäteastioiden liittäminen imujärjestelmään • Ylimääräinen uusi ajoyhteys lähempänä ydinkeskustaa voisi helpottaa kuljettajien työtä. 14 Yhteenveto haastatteluista Muita ajatuksia • Liittyneiden kiinteistöjen edustajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä huoltotunneliin, ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta niiden huolto on hoidettu täysin tunnelin kautta. • Aleksanterinkadun liikkeiden elinvoimaisuus huolettaa kaikkia toimijoita. Maanpäällisen huollon rajoittamisen kanssa on oltava tämän vuoksi erittäin varovainen. Tiukkojen huoltorajoitusten kiristämisen ei uskota parantavan merkittävästi kaupunkikuvaa. Osalla liikkeistä on välttämätöntä pystyä huoltamaan pitkin päivää (varsinkin kahvilat, ravintolat, leipomot...). • Liittymisen yhteydessä toivotaan mahdollisuutta lisärakennusoikeuteen talousyhtälön parantamiseksi, mikä kuitenkin voi olla monin paikoin kaupunkikuvallisesti ja teknisesti ongelmallista. • Liittyminen kustannuksineen aiheuttaa omistajille vuokrankorotuspaineita. • Tunnelin mitoituksen uskotaan riittävän myös liittyjien määrän noustessa. • Tunnelin myötä kiinteistöjen nykyisiä huoltotiloja olisi mahdollisuus muuttaa varastoiksi, autopaikoiksi ja osin liiketiloiksikin 15 Keskustan huoltotunneliin liittyviä hankkeita ja mahdollisuuksia 1. Ateneumin varasto 2. Tapahtuma‐areena 3. YIT:n logistiikkahanke 4. Kehitysyhtiö / sopimus loiventamaan ja jakamaan liittymiskustannuksia 5. VR:n / Päärautatieaseman, rautatietorin kehityshanke 6. Korttelien yhteiskäyttöisten pysty‐yhteyksien tutkiminen 7. Jätehuollon imujärjestelmän tutkiminen 16 1. Ateneumin varasto ja yhteys Pisararadan huoltoon Ateneumin varasto • Ateneumin alle on suunnitteilla suuri varastoalue, jolla Ateneum on liittymässä huoltotunneliin. Projektin hankesuunnitelma on laadittu ja asia on käsittelyssä VM:ssä. Ataneumin hanke viitesuunnitelmineen sisältyi keskustan huoltotunnelin asemakaavaan. • Varaston myötä Ateneumin muukin huoltologistiikkakin voisi siirtyä sinne. Samaan kokonaisuuteen on ajateltu yhdistää Pisararadan huolto, jolloin Ateneum saisi toisen poistumistien. Muussa tapauksessa poistuminen tulisi tehdä erikseen. • Hankkeen aikataulu voisi olla kytkettävissä Pisararataan, mutta toteutuminen ei ole Pisarasta riippuvainen. Se olisi kuitenkin toteutettava viimeistään Pisaran toteuttamisen yhteydessä. Lähde: Senaatti‐kiinteistöt / Saanio & Riekkola 17 2. Idea tapahtuma‐areenasta Tapahtuma‐areena • Idea uudesta maanalaisesta tapahtuma‐areenasta huoltotunnelin yhteyteen, joka alustavan selvityksen mukaan mahtuu kallioperään. • Taustalla on valtava kysyntä n. 3000 henkilön joustaville esiintymistiloille keskustaan. • Sijaitsee ydinkeskustassa mutta on silti häiriötön ympäristölle. • Ainutlaatuinen häiriötön huoltomahdollisuus tunnelin kautta keskellä ydinkeskustaa. • Suora yhteys Kluuvin pysäköintiin, yli 700 ap., jonka kapasiteettia voisi saada iltakäyttöön. • Esim. Logomo‐tyyppinen joustava rakenne mahdollistaa juuri oikean kokoisen tilan kaikille tapahtumille. Samaan aikaan voidaan järjestää useampia tapahtumia esim. liikkuvan seinärakenteen eri puolilla. • Järjestäjän kannalta erinomainen tilaratkaisu: Akustiikan ja valojen täydellinen hallinta elektronisesti • Uusi mahdollisuus Helsingin keskustan tapahtumatarjonnan parantamiseen ja alueen korttelien aktivoimiseen. Voidaan kytkeä maanpäällä Torikortteleihin ja Senaatintoriin, jolloin muodostuisi ainutlaatuinen kokonaisuus ydinkeskustassa. • Voidaan käyttää ja sisustaa myös urbaanien liikuntalajien tyyssijaksi • Idea vaatii vielä paljon tutkittavaa mm. pelastusasioihin ja maanalaisiin yleisötapahtumiin liittyen. Kuvat: logomo.fi / Logomo Oy 18 3. YIT:n logistiikkahanke Alustavasti hahmoteltu sijainti ja liittyminen huoltotunneliin • YIT on tutkinut keskustan huoltotunneliin ja Kluuvin pysäköintiin kytkeytyvää logistiikkahallihanketta. • Kaksitasoinen suunnitelman laajuus on n. 12.000 ‐ 13.000 m². • Toteutuessaan hanke lisäisi merkittävästi huoltotunnelin itäpään käyttöastetta. Kuva: YIT 19 4. Tunnelin ja alueen kehitysyhtiön organisointi Tunnelin käytön kehittyminen on pysähtynyt ja sen kapasiteetti on vajaakäytössä. Tehdystä suuresta investoinnista ei ole saatu kaikkea potentiaalista hyötyä irti ja tunnelin kustannusrasite kaupungille on suuri. Tällä hetkellä tunnelia hallinnoidaan pikemminkin hallinnollisesta kuin aktiivisen kehityksen näkökulmasta. Jotta jo tehdystä investoinnista saataisiin parempi hyöty keskustan kehitykselle ja tunnelin talous rasittaisi vähemmän kaupungin taloutta, olisi käynnistettävä suunnittelu ja ideointityö tunnelin käytön ja koko tunnelin vaikutusalueen edelleen kehittämiseksi. Kehitystyölle olisi asetettava tavoitteet, annettava resurssit ja se olisi organisoitava. Organisointi voisi tapahtua nykyisen yhtiön tai kokonaan uuden kehitysyhtiön toimesta tai sen voi tehdä sopimuspohjaisesti erillisprojektina. Projektin yhteydessä pitäisi tutkia menetelmiä nykyisten kiinteistöjen parempaan ja helpompaan liittymiseen tunneliin, huoltologistiikan ratkaisujen parantaminen, uusien käyttötapojen mahdollisuudet sekä uudet mahdolliset rahoituskeinot tunnelin käytön lisäämiseksi ja liittymisen helpottamiseksi. Työhön voisi liittyä myös tunnelin käyttöön liittyvän maanpäällisen kehittämisen suunnittelua. Tärkeää on, että toimenpiteillä on tavoitteena nimenomaan uuden kehittäminen tilanteen parantamiseksi. Projekti tarvitsee resursseja suunnitteluun ja yhteistoimintaan. Suunnittelu‐ ja resurssikustannukset tulisivat olemaan kuitenkin pienet verrattuna jo nyt tehtyihin investointeihin ja tunnelin käyttökustannuksiin sekä haettavaan etuun verrattuna. Uudet merkittävät investoinnit olisi pyrittävä aikaansaamaan yhteistyökumppaneiden toimesta ja niistä päätetään joka tapauksessa erikseen perusteltujen laskemien ja sopimusten jälkeen. 20 Muita ideoita ja mahdollisuuksia 5. VR:n Päärautatieaseman kehityshanke ja huoltotilojen liittäminen keskustan huoltotunneliin • Kytkentä rautatieasemaan ja maanalaisiin tiloihin sekä rautatietorin kehitykseen. • VR:n huoltotilojen liittäminen huoltotunneliin tukeutuu Keskuskadun alaisen tunneliosuuden jatkon käyttöön (kaavan mukainen linjaus on yhteys Keskustatunneliin) • Yhteyttä Päärautatieaseman suuntaan on tutkittu jo aiemmin. Tällöin ongelmaksi muodostui mm. metrotunneleiden alittaminen. 6. Korttelien yhteiskäyttöiset pysty‐yhteydet • Keventäisivät liittymiskustannusta, jos sen voisi jakaa useammalle korttelille. • Haasteena yhteyksien tehokas ja käytännöllinen sijoittelu • Voisivat helpottaa ja mahdollistaa maanpäällisen huollon rajoittamista. 7. Jätehuollon imujärjestelmä • Mahdollisuutena voisi kiinteistöjen jätehuollon lisäksi olla myös julkisten jäteastioiden kytkeminen 21 Johtopäätöksiä • Huoltoliikenteen vähentyminen maan päällä parantaisi ydinkeskustan liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä myös kaupallista vetovoimaa. Se antaisi myös tilaa keskustan kehitystoimenpiteille. • Sujuva huoltoliikenne on myös liikkeiden toiminnan ja elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa. • Sujuva ja helppo ajoyhteys keskustan pysäköintilaitoksiin ja yhteydet laitosten välillä parantaisivat myös keskustan liiketaloudellista vetovoimaisuutta. Useampien pysäköintilaitosten liittäminen tunneliverkostoon voisi myös vähentää autoliikennettä keskustan kaduilla. • Tunnelin käyttöä pitää tehostaa liittämällä siihen kokonaan uusia hankkeita, kuten esimerkiksi jätehuollon imujärjestelmä tai erilaiset tapahtumatilat. • Huoltotunneli ja siihen mahdollisesti kytkeytyvät hankkeet, kuten maanalainen tapahtumatila, olisivat erinomaisia mahdollisuuksia aktivoida Torikortteleita ja tunnelin itäpäätyä. • Kaupungin kaikki organisaatiot on sitoutettava tunnelin kehitystavoitteisiin lopputuloksen varmistamiseksi. • Huoltotunnelin hallintomalli on muutettava kehityspainotteiseksi, tavoitteet on uusittava ja esim. uusia pitkäaikaisia rahoitusmalleja on etsittävä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin perustaa kokonaan uusi kehitysyhtiö. • Ratkaisu käyttöasteen ja talouden parantamiseksi on useiden eri toimenpiteiden summa pitkällä aikatähtäimellä. • Maanpäällistä huoltoa voisi harkitusti vaiheittain rajoittaa muiden kehitystoimenpiteiden tehostamiseksi mahdollistaen kuitenkin samalla riittävät poikkeukset erityistarpeita varten. Katutilan käyttöä voisi ohjata entistä enemmän uusilla elektronisilla ratkaisuilla, joiden mahdollisuudet tulisi selvittää. 22 Johtopäätöksiä: Kehittämisen kokonaiskuva Kehitysyhtiö / sopimus • Kehittämisen koordinointi ja johtaminen • Laina / Maksuaika madaltamaan korttelien liittymiskynnystä • Käyttömääräykset / ohjeet maanpinnalla • Sähköiset lupajärjestelyt • Poikkeusluvat erikoistarpeille Yhtiön roolin määrittely ja organisointi Tunnelin käyttöasteen lisäys ‐> Parempi talousyhtälö Uudet toiminnot • Tapahtumasali • Logistiikkakeskus • Varastotilat • Pysäköintilaitokset • Jätehuoltojärjestelmät Fyysiset parannukset • Keskeiset / yhteiset ylösnousut • Uudet yhteydet pysäköintilaitoksiin ym. • Uusi keskeisempi ulosajoväylä? Jatkotoimenpidesuosituksia • Tulisi tutkia uutta kehitysyhtiömallin organisointia ja mahdollisuutta, jossa kehitysyhtiö voisi uudella rahoitusrakenteella loiventaa tai rahoittaa kiinteistökohtaisia liittymiskustannuksia ja kehitystoimenpiteitä. Voisiko Helsingin Väylä Oy toimia raamina? • On käynnistettävä kehityshankkeet kiinnostuneiden toimijoiden kanssa yhdessä. • Tunnelin saavutettavuutta ja sen käyttöä voisi pyrkiä helpottamaan ylimääräisellä lähiajorampilla, jonka mahdollisuutta ja sijaintia pitäisi tutkia. Keskustan huoltotunnelin asemakaava perustui sen liittämiseen Keskustatunneliin Keskuskadun alaista tunneliosuutta jatkamalla. • Yhteiskuilujen mahdollisuutta voisi tutkia esimerkiksi Mikonkadulle ja Kluuvikadulle, ehkä Aleksanterinkadulle sekä kortteleihin. • Huoltotunnelin käytön tuomat vaikutukset mm. kaupallisen toimivuuden, kaupunkirakenteen, liikenneturvallisuuden, viihtyvyyden ym. kannalta tulisi selvittää ja maanpäällisiä kehitystoimenpiteitä tulisi lisätä. 24
© Copyright 2024