A8 // UUTISET // REpoRTAASI Aamulehti // Maanantaina 7. huhtikuuta 2014 Tärisee vähän, L irtoaa hyvin Onnistunut räjäytys on keskellä Tampereen kaupunkia tarkan suunnittelun tulosta. Hyvässä räjäytyksessä irtoaa suunniteltu määrä kiveä ja tärinää on mahdollisimman vähän. Hanna Haukijärvi teksti & Timo marTTiLa kuvat ievästi värisyttää. Luolassa on useita satoja kiloja räjähdysainetta. Pään yläpuolella on parikymmentä metriä kalliota ja Paasikiventie 8:n kerrostalo. Lämpötila on viisi kuusi astetta. Kello on yhdeksän aamulla. Tampereen rantatunnelin työmaalla Santalahdessa kolme panostajaa on aloittanut kallioon porattujen reikien täyttämisen aamukuudelta. Vielä viimeiset panokset reikiin ja seinämillä risteilevät nallilangat yhteen. Pian räjähtää, ja jälleen rantatunneli etenee muutaman metrin. Tunnelityöntekijät tosin puhuvat kuutiometreistä. Esimerkiksi Santalahdessa keskiviikon ensimmäinen räjäytys irrotti kiveä noin 300 kuutiota eli noin 50 kuorma-autollista. On se paljon, mutta vähän, jos ajattelee, että tunneli on valmis vasta sitten, kun siitä on louhittu 650 000 kuutiota. Tekijät kertovat, että tunneleita on tullut louhittua aikaisemmin- RepoRtaasi // UUtiset // a9 Aamulehti // Maanantaina 7. huhtikuuta 2014 ”Rantatunnelin kivilaatu on kiillegneissiä. Kivilaji ei ole tunnelin rakentamisessa tärkeintä, vaan se, miten tunneli niin sanotusti pidetään kasassa. Geologi katsoo, millaisia lohkoja kivi muodostaa ja mitä se edellyttää ruiskubetonoinnin ja pultittamisen suhteen.” HeTa LampiNeN geologi Näsijärvi ONKINIEMI PIrkankatu Sepänkatu Paasikiventie Santalahden työmaa TAMPERE 200 M Logica/MML kin ja pidempiä, mutta tämä suuri massamäärä tekee Tampereen rantatunnelista erityisen. Helmikuun puolivälin jälkeen pelkästään Santalahdessa on räjäytetty 47 kertaa. Kartalta näkee, että räjäytykset kasautuvat vielä pienelle alueelle. Ei ihme, että tunnelin suuaukon lähellä asuvilla on pinna kiristynyt. Kohta pitäisi helpottaa, lupaavat työntekijät. Kun päästään syvemmälle tunneliin, tärinä ei tunnu enää niin voimakkaasti kuin tunnelin suulla. Jos oltaisiin keskellä korpea, kallioon voitai- siin porata reikiä harvaan ja käyttää runsaasti räjähdysainetta kerralla. Se olisi iso lyhytkestoinen jysäys. –Kun ollaan keskellä asutusta, ei voi säveltää mitä sattuu, sanoo porari Jukka Kovalainen. Keskellä asutusta tarvitaan tärinän hallintaa. Siksi reikiä porataan tiheään, noin 200–400 yhtä räjäytystä varten. Reikien syvyys on noin viisi metriä. Kaikki reiät räjähtävät noin kahdeksan sekunnin aikana, mutta kaikki eri aikaan eli tuhannesosasekunnin välein. Kun näin tehdään, tärinää on mahdollisimman vähän. Se vaatii ammattitaitoa porarilta, panostajalta ja työnjohdolta. Projektipäällikkö Markku Okkonen on tyytyväinen. Homma on miehillä hallussa ainakin tämänhetkisten tärinätietojen ja myös sen perusteella, kuinka paljon kiveä on lähtenyt. paRas täRinätieto löytyy muutaman kilomet- rin päästä Santalahdesta. Suunnitteluinsinööri Tommi Mannelin istuu työhuoneessaan Näsikallion tunnelityömaalla ja seuraa 30:a tärinämittaria. Niitä on kiinnitetty muun muassa asuintaloihin, jotka on tarkistettu jo etukäteen mahdollisten vaurioiden takia. Mannelinin työ on ennakoivaa. Jos tärinä kasvaa jossakin mittarissa, Mannelin hienosäätää seuraavaa räjäytystä: porataan lyhyempiä reikiä eli räjähdysainetta tu- lee vähemmän. Silloin irronnut pala eli katko on lyhyempi. Mannelin sijoittaa porattavat reiät suunnittelijoilta saamaansa tunnelin profiiliin. Sen jälkeen hän lähettää porauskaavion Jukka Kovalaisen ohjaamaan jumboon. Panostajille Mannelin lähettää panostuskaavion. Siihen merkityt nallinumerot kertovat, missä järjestyksessä reiät räjähtävät. Järjestyksen avulla myös Mannelin pystyy seuraamaan, missä kohdassa on ollut häiriöitä. – Jos häiriö on koko ajan samassa kohtaa, kivimassa voi olla niin raskasta, että seuraavaan porauskaavioon täytyy lisätä pari kolme reikää. loUhintatyö muuttuu koko ajan siihen suuntaan, että jumbo poraa automaattisesti. Santalahden tunnelijumbo Irene ja Naistenlahden Anna-Kaisa edustavat poraustekniikan uusinta uutta. Porari Kovalainen esittelee ylpeänä Ireneä. Jatkuu seuraavalla sivulla Kun Kalliota räjäytetään Tampereen Santalahdessa asutuksen keskellä, räjähdyspanokset jaetaan tiheästi porattuihin reikiin. Räjähdystä hidastetaan jakamalla räjäytys ensin nalleilla osiin ja sen jälkeen nallit jaetaan vielä valkoisella rajattuihin pusseihin. Näin panokset räjähtävät jokainen eri aikaan ja tärinä vähenee. A10 // UUTISET // REpoRTAASI Aamulehti // Maanantaina 7. huhtikuuta 2014 Jukka kovalaisen ohjaaman tunnelijumbon sisar Anna-Kaisa ahkeroi Naistenlahden työmaalla. Jatkuu edelliseltä aukeamalta. Tietokoneohjattu Irene osaa porata reiät kallioon kolmella lonkeromaisella käsivarrellaan. Työnsä tehtyään se ajaa itsensä halliin. Sitä on vaikea kuvitella, sillä Irene on 20 metriä pitkä ja painaa 50 000 kiloa. – Jumbo on melkein yhtä viisas kuin porari, Kovalaisen kollegat kehaisevat. Silti Kovalaisella ja Irenellä on sopimus, että he pitävät yhtä aikaa lounastauon. Jos tulee ongelmia, silloin tarvitaan poraria ja käsinohjausta. Tällä hetkellä Irene ei vielä mahdu oikein päin tunneliin. Siksi louhintatyö sujuu vielä melko hitaasti. Etenemistä hidastaa myös se, että töitä voidaan kullakin työmaalla tehdä tällä hetkellä vain yhden tunnelin perässä. Kun päästään tekemään niin länteen kuin itään kulkevia ajotunneleita, voidaan tehdä yhtä aikaa eri työvaiheita. Toisessa voidaan vaikkapa porata ja toisesta kuljettaa maata pois. Kun tunneli pitenee, edessä ovat uudet ongelmat. Kulkureitit ovat rajalliset, joten logistiikkaa on mietittävä. Osa työvaiheista on pakko tehdä limittäin, jotta tarvikkeet ja kalusto saadaan oikeaan kohtaan tunnelissa. Porari valvoo, kun Irene poraa orari Jukka Kovalainen meni ensimmäistä kertaa tunneliin 2. heinäkuuta 1974 kaivoksessa Outokummussa. – En tainnut vielä mopolla ajaa silloin, Kovalainen muistelee. Tuolloin porarit kantoivat kainalossaan 40 kiloa painavaa poraa. Nyt Kovalainen P tekee töitä 50 000 kiloa painavalla tunnelijumbolla, Irenellä. Tamperelaisen Sandvikin valmistama laite on työmaan ylpeys. Myös Kovalainen lupaa kehua sitä, jos se vain kestää yhtä pitkään kuin entinen. Yhteen katkoon Jukka Kovalaisen ohjaama Irene poraa 200–300 reikää, mutta määrä voi olla jopa 400. Aikaa työhön kuluu kolme neljä tuntia. Uransa aikana porvoolainen Kovalainen on ehtinyt kiertää monet maat. Portugali on kaukaisin paikka, Ruotsissa ja Norjassa hän on ollut useaan otteeseen. Tamperekin on tuttu paikka, sillä Kovalainen oli poraamassa jo Hämpin parkkia Tampereen keskustassa. Janne Kortelainen Tommi Mannelin Tommi Pelkonen panostaja, Kajaani suunnitteluinsinööri, Tampere louhintatyönjohtaja, Helsinki Olen tehnyt töitä panostajana yhdeksän vuotta. Yhden kentän panostamiseen menee kolme neljä tuntia riippuen reikien määrästä. Tällä hetkellä saatamme räjäyttää useita kertoja päivässä, mutta kun päästään tietunneleihin, räjäytyksiä on yksi kaksi päivässä. Saan suunnittelijoilta tunnelin profiilin, johon sijoitan porattavat reiät. Valmiin porauskaavion lähetän tunnelijumbon tietokoneeseen. Panostajille lähetän panostuskaavion, jotta he tietävät, missä järjestyksessä reiät pitää räjäyttää. Se on tärkeää tärinän hallinnan kannalta. Minä valvon niin poraamista kuin panostamista. Ensimmäiseksi saan porauskaavion ja keskustelen suunnitteluinsinöörin kanssa, onko siinä jotain erityistä huomioitavaa. Jaan työntekijöille nallitus- ja porauskaavion. Sitten asetamme porauslaitteen paikoilleen. TUnnElITyömAAllA pistää silmään rauhalli- Näsijärvi entie kos Kek ONKINIEMI Santalahti hti ela t r Ko ti ah ts al Mu Näsipuisto Ta mm erk os ki FINLAYSON ARMONKALLIO Työmaiden arvioitu kohtaamisaika: kesäkuu 2015 Satakunnankatu u Rautatienkat katu Tuomiokirkon u Kuninkaankat 200 M Näsikallio tu Näsilinnanka Tunnelia kaivetaan keskeltä noin kaksi neljäsosaa ja kummastakin päästä yksi neljäsosa Naistenlahti TAMPELLA e Paasikiventi Näsijärvenkatu AMURI TAMPERE Peltokatu SÄRKÄNNIEMI o Hämeenpuist jähtänyt ensimmäisen kerran. Välittömästi alkaa seuraavan valmistelu. Tunneli tuuletetaan ja sieltä viedään kivet pois. Sen jälkeen paikalle saapuu rusnari. Hän irrottaa seinämistä ja katosta irtokivet kaivinkoneeseen kiinnitetyllä piikillä. Jos kalliosta vuotaa vettä, vuotokohdat tukitaan. Kattoon kiinnitetään tarvittavat pultit ja lopuksi valmis tunnelinpätkä vielä pinnoitetaan ruiskubetonilla. Jos hyvin käy, päivän aikana ehditään räjäyttää vielä uudestaan. – Mutta ainakin porataan, arvioi vuorossa oleva louhintatyönjohtaja Tommi Pelkonen. Hän on louhija jo kolmannessa sukupolvessa. Naistenlahti Louhimaton tunneli Louhittu tunneli Tunnelin louhintasuunta La pin tie KEllo KymmEnElTä Santalahdessa on rä- Näin työt olivat edenneet tunnelityömailla perjantaihin mennessä Ta mp ell an es pla na di suus. Työ on niin pitkälle automatisoitu, että aamuvuorossakin on vain viisi ihmistä töissä. Aluevastaava Harri Vehola esittelee työmaatoimiston seinälle kiinnitettyä aikataulua. Siihen on merkitty päivämäärät lyijykynällä. – Kalliorakentaminen ei ole niin yksinkertaista kuin talonrakentaminen, hän muistuttaa. – Kivilaatu vaihtelee, ja teho saattaa yhtäkkiä puolittua. Tätä on pyritty ennakoimaan ja aikataulut on laadittu sen mukaan. Työ voi myös nopeutua. Onneksi kivilaatu on melko tasalaatuista eli rakentamisen kannalta hyvää. – Se on pääasiassa kiillegneissiä. Liuskeisuus kulkee rantatunnelin ja Hämeenkadun suuntaisesti, geologi Heta Lampinen määrittelee kalliota. Hän nappaa malliksi työhuoneen hyllyltä kiven. Se kimaltelee. Onko rantatunnelista löytynyt kultaa? – Ei, se on vain rikkikiisua. Geologi menee tunneliin jokaisen räjäytyksen jälkeen ja arvioi kallionlaadun. Tiedon perusteella säädetään tunnelin lujitus. Siinä onkin hieman miettimistä, sillä Näsijärven rannassa kivilaadulle on tyypillistä lohkojen muodostuminen. Arvion mukaan pultteja tarvitaan tunneliin peräti 50 000. RepoRtaasi // UUtiset // a11 Aamulehti // Maanantaina 7. huhtikuuta 2014 i L m a ku vat: Pa n u n i k ko L a Fa k ta Näin tunnelia rakennetaan Tunnelityömaita on kolme: Santalahti, Näsikallio ja Naistenlahti. Ensin louhittiin työtunnelit ja nyt louhitaan varsinaisia liikennetunneleita. Tavoite on, että tunnelityömaat kohtaavat kesällä 2015. Tunneli on tarkoitus avata liikenteelle toukokuussa 2017. • • • • kolmessa vuorossa Tunnelityömaalla tehdään työtä kolmessa vuorossa. Kahden ensimmäisen vuoron aikana kello 6–22 louhitaan ja tuetaan. Kolmannen eli yövuoron aikana kuljetetaan maata pois. Tunneleissa saa porata ja räjäyttää kello 7–22. • • • • suuria määriä Kiveä louhitaan 650 000 kuutiota. Betonia ruiskutetaan kallion pintaan 30 000 kuutiota. Lujituspultteja asennetaan 50 000 kappaletta. • • • Tältä väylähanke näytti viime torstaina 240 Rantatunnelin liikennetunneleita on nyt lou•hittu noin kuukauden verran. Kaikilla kolmel- Tunnelityömailla on nyt yhteensä 240 työntekijää eri puolilta Suomea. Ulkomaalaisia työntekijöitä on kymmenen. la työmaalla, Santalahdessa, Näsikalliolla ja Naistenlahdessa, louhinta on suurin piirtein samassa vaiheessa. Tunnelin rakentaminen on kuitenkin vain osa koko väylähanketta. Kummassakin tunnelin päässä Lemminkäinen rakentaa koko ajan myös muita väyliä: teitä ja siltoja. Uusia teitä • • ja katuja syntyy noin kymmenen kilometriä. Siltoja rakennetaan seitsemän. Lisäksi tunnelista louhittua maata ajetaan kultakin työmaalta koko ajan Näsijärveen uusien asuntoalueiden pohjaksi. Rantatunnelista louhitaan kaikkiaan 650 000 kuutiota kiveä. Se on kolme kertaa enemmän kuin mitä louhittiin Tampereen keskustaan rakennetusta Hämpin parkkiluolasta. a Lisää netissä Projekti-insinööri Jarkko Meriläinen kertoo, missä rakentamisessa mennään: aamulehti.fi/videot Seuraa töiden etenemistä: seuranta.rantatunneli.fi