liite 6: jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta
Hallitus 1.6.2015, LIITE 6 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 18.5.2015 1 Sisällys 1. 2. 3. 4. TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................... 4 SUUNNITELMAN TAVOITTEET .............................................................................................. 5 JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS ..................................................................................... 6 SAIRAALAN NYKYINEN KLIININEN TOIMINTA, TILAT JA KEHITTÄMISTARPEET .............. 8 4.1. Päivystys .......................................................................................................................... 8 4.1.1. Aikuisten päivystyspoliklinikka ................................................................................... 8 4.1.2. Lastentautien päivystyspoliklinikka............................................................................. 9 4.1.3. Synnytys- ja naistentautien päivystyspoliklinikka........................................................ 9 4.1.4. Psykiatrian päivystys.................................................................................................. 9 4.1.5. Jorvin lääkäreiden päivystysringit............................................................................. 11 4.2. Päivystysosasto .............................................................................................................. 12 4.3. Teho- ja tehovalvontaosasto ........................................................................................... 12 4.4. Vuodeosastot .................................................................................................................. 13 4.4.1. Vuodeosastojen nykytoiminta .................................................................................. 15 4.4.2. Vuodeosastojen nykyisiin tiloihin liittyvät kehittämistarpeet ...................................... 17 4.5. Toimenpideyksiköt .......................................................................................................... 17 4.5.1. Sydäntutkimusosasto............................................................................................... 17 4.5.2. Tähystystoimenpiteet ............................................................................................... 18 4.6. Leikkaustoiminta ............................................................................................................. 19 4.7. Synnytykset .................................................................................................................... 21 4.8. Ajanvarauspoliklinikoiden nykytoiminta ........................................................................... 21 4.8.1. Yhteispoliklinikan (sisätautien poliklinikan) yhteydessä toimivat poliklinikat.............. 23 4.8.2. Diabeteskeskus ....................................................................................................... 23 4.8.3. Kirurgian poliklinikka ................................................................................................ 24 4.8.4. Lastentautien poliklinikka ......................................................................................... 24 4.8.5. Lastenkirurgian poliklinikka ...................................................................................... 24 4.8.6. Lastenneurologian poliklinikka ................................................................................. 24 4.8.7. Lastenpsykiatrian työryhmä ja vastaanotto .............................................................. 25 4.8.8. Äitiyspoliklinikka ....................................................................................................... 25 4.8.9. Naistentautien poliklinikka ........................................................................................ 25 4.8.10. Psykiatrian poliklinikka ............................................................................................. 26 4.8.11. Ajanvarauspoliklinikoiden kehittämistarpeet ............................................................. 26 4.9. Päiväsairaala .................................................................................................................. 27 4.10. Muut avopalvelut............................................................................................................. 27 4.10.1. Lasten kotisairaanhoitoyksikkö ja kotisairaala .......................................................... 27 5. OPETUS JA TUTKIMUS ........................................................................................................ 28 6. TUKIPALVELUIDEN NYKYTOIMINTA, KEHITTÄMISTARPEET JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT .......................................................................................................................... 28 6.1. HUS-Kuvantaminen ........................................................................................................ 28 6.1.1. Radiologia................................................................................................................ 28 6.1.2. Kliininen neurofysiologia (KNF) ................................................................................ 28 6.1.3. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede ................................................................ 29 6.1.4. Lääkintätekniikka ..................................................................................................... 30 6.2. HUSLAB ......................................................................................................................... 30 6.2.1. Kliinisen kemian ja hematologian laboratorio ........................................................... 30 2 6.2.2. Patologian laboratorio .............................................................................................. 31 6.3. HUS-APTEEKKI ............................................................................................................. 32 6.4. HUS-Servis ..................................................................................................................... 33 6.5. HUS-Logistiikka .............................................................................................................. 33 6.6. HUS-Desiko .................................................................................................................... 33 6.6.1. Laitoshuolto ............................................................................................................. 33 6.6.2. Välinehuolto ............................................................................................................. 34 6.7. Ravioli ............................................................................................................................. 34 6.8. Tietohallinto .................................................................................................................... 35 7. JORVIN SAIRAALARAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU ......................................... 36 7.1. Jorvin sairaalan rakennusosat ........................................................................................ 37 7.2. Peruskorjaukset ja muutostyöt ........................................................................................ 38 7.3. Kuntoarvion yhteenveto ja täydennykset ......................................................................... 41 7.3.1. Rakennetekniikka .................................................................................................... 41 7.3.2. Talotekniikkajärjestelmät (LVIAS) ............................................................................ 41 7.4. Johtopäätökset ............................................................................................................... 43 8. PÄIVYSTYSLISÄRAKENNUKSEN TOIMINTA VUODEN 2016 ALUSTA ............................... 44 9. TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TOIMINNAN MUUTOKSET JA UUDET TOIMINNAT .... 45 10. KLIINISEN TOIMINNAN TILATARPEET 2020–2025 (–2030) ................................................ 47 10.1. Päivystyspoliklinikka, päivystysosasto, teho-osasto ja palovammateho .......................... 47 10.2. Vuodeosastot .................................................................................................................. 47 10.3. Leikkaustoiminta ............................................................................................................. 48 10.4. Synnytykset .................................................................................................................... 49 10.5. Avohoitopalvelut ............................................................................................................. 50 11. TUKIPALVELUIDEN TILATARPEET TULEVAISUUDESSA .................................................. 50 12. HENKILÖKUNTA ................................................................................................................... 51 13. JORVIN ALUEEN LISÄRAKENTAMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET........................ 52 14. EHDOTUS HANKEOHJELMAKSI.......................................................................................... 53 14.1. Hanke 1 (v 2017–2018) .................................................................................................. 54 14.2. Hanke 2 (v 2019–2022) .................................................................................................. 55 14.3. Hanke 3 (v 2020–2023) .................................................................................................. 56 14.4. Hanke 4 (v 2024–2029) .................................................................................................. 57 15. TOIMINTAKULUJEN JA -TUOTTOJEN MUUTOKSET JA ASETETTAVAT TUOTTAVUUSTAVOITTEET ........................................................................................................ 58 15.1. Hankeohjelman vaikutus kuluihin ja tuottoihin ................................................................. 58 15.2. Tuottavuustavoitteet........................................................................................................ 59 16. RISKIANALYYSI .................................................................................................................... 59 16.1. Strategiset riskit .............................................................................................................. 60 16.2. Operatiiviset palvelutuotannon riskit................................................................................ 60 16.3. Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit .................................................. 61 Liite. Jorvin asemapiirustus ........................................................................................................... 62 3 1. TIIVISTELMÄ HYKS Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma sisältää peruskorjausten ja uudisrakentamisen hankeohjelman 2020-luvun lopulle asti. Hankeohjelmassa on huomioitu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen antama määräys koskien vuodeosastotornien potilasturvallisuuden edistämistä. Jorvin sairaalan yleissuunnitelma hyväksyttiin HUS:n hallituksessa 2.2.2009. Vuodeosastotornien peruskorjaukseen tähtäävä suunnitelma sisälsi ensimmäisenä vaiheena päivystyslisärakennuksen rakentamisen ja rakennus on valmistumassa loppuvuodesta 2015. Seuraavana suurena hankkeena työryhmä esittää uuden lyhythoitoiseen kirurgiaan keskittyvän yksikön rakentamista Jorvin sairaalan 2. kerrokseen nykyisten ajanvarauspoliklinikoiden tiloihin vuosina 2017–2018. Yksikkö korvaa nykyiset pienet ja sokkeloiset päiväkirurgian ja leikkaukseen kotoa- prosessin tilat. Uutta yksikköä on tarkoitus käyttää väistöyksikkönä nykyisen kantaleikkausosaston peruskorjauksen aikana ja siten pääosa operatiivisesta toiminnasta voidaan toteuttaa Jorvissa rakennushankkeiden aikana. Yksikön avulla päästään pienempiin väistöihin vuodeosastotornien peruskorjauksen aikana, sillä sairaansijoja tarvitaan jatkossa huomattavasti vähemmän kuin nykyisten, vuodeosastopainotteisten prosessien aikana. Toisena suurena hankkeena esitetään leikkaussalien (kantaleikkaussalit) peruskorjausta vuosina 2019–2022 kahdessa vaiheessa. Leikkausosasto on teknisesti huonokuntoinen eikä vastaa nykyaikaisen leikkaustoiminnan edellytyksiä. Kolmantena suurena hankkeena työryhmä esittää vuodeosastotornien K- ja S peruskorjausta siten, että tornit yhdistetään ja kuhunkin kerrokseen saadaan moderni ja toiminnallisesti riittävän suuri vuodeosasto sisältäen pääosin yhden hengen huoneita (vuosina 2020– 2023). Neljäntenä suurena hankkeena esitetään kahdessa vaiheessa toteutettavaa hanketta, jonka yhteydessä lasten ja synnyttäneiden osastot, synnytys- ja sektiosalit sekä tarvittavat poliklinikkatilat peruskorjataan tai rakennetaan uudistiloihin. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana lasten vuodeosastot siirtyvät väistöön Jorvin muihin tiloihin ja lasten nykyiset toimitilat puretaan. Tulevat mitoitukset riippuvat siitä keskitetäänkö Hyksissä 2020-luvun lopulla synnytykset kahteen synnytyssairaalaan, Naistenklinikalle ja Jorviin. Hankkeiden sisältöä ei tässä suunnitelmassa esitetä tarkemmin, vaan suunnitellaan myöhemmin. Hanke kestää noin kuusi vuotta (vuosina 2024–2029). Suunnitelmassa on hahmoteltu yleisellä tasolla myös hankkeita vuoden 2029 jälkeen, sisältäen psykiatrian rakennuksen peruskorjauksen ja mahdollista uudisrakentamista avohoitopalveluita varten. Lisäksi lukuisia muita rakennusosia joudutaan peruskorjaamaan vuoden 2029 jälkeen ja mahdollisesti jo aiemmin, jos niihin syntyy senkaltaisia teknisiä ongelmia, jotka pakottavat muuttamaan hankejärjestystä. Kaikissa hankkeissa huomioidaan kampukselle sijoittuva Espoon sairaala ja tavoite luoda mahdollisimman yhtenäiset järjestelmät ja sujuva toiminta koko kampuksen alueelle. 4 Jorvin hankeohjelma vaikuttaa olennaisesti myös siihen, miten eri tukipalvelut tulevaisuudessa sijoittuvat Jorvissa. Monet tukipalvelut sijaitsevat mm. peruskorjattavien kantaleikkausosaston ja vuodeosastotornien alla ja näihin peruskorjauksiin liittyy merkittäviä väistöjä. Lisäksi monet toiminnot, kuten osa radiologian toiminnoista sijaitsee tällä hetkellä tiloissa, joissa on sekä teknisiä sisäympäristöongelmia että toiminnallisia puutteita. Tavoitteena on saada mahdollisimman monet toiminnot suoraan lopulliseen sijoituspaikkaan, sillä väistötilojen muuttamisesta kuhunkin toimintaan sopiviksi syntyy myös huomattavia kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Tätä suunnitelmaa laatimaan työryhmä esittää Tilakeskusta asettamaan erillisen työryhmän, joka laatii suunnitelman vuoden 2015 loppuun mennessä. Suunnitelman hankeohjelma perustuu koko kiinteistön tekniseen tarkasteluun, jonka mukaisesti vuonna 1976 valmistuneet rakennusosat ovat peruskorjauksen tarpeessa ja kiinteistössä on sisäympäristöongelmia. Keskeisimpiä ongelma-alueita ovat ulkoseinärakenne, ikkunaympäristö, lattiat, alapohjarakenteet ja yläpohjarakenteet sekä koko huonokuntoinen talotekniikkajärjestelmä. Jokaisella hankkeella tavoitellaan huomattavaa toiminnan tehostumista ja leaniin perustuvia, potilaslähtöisiä prosesseja. Hankeohjelmaan liittyvät hankkeet ovat suuria ja edellyttävät laajamittaisia väistöjä sairaalan sisällä ja Hyksin alueella. Väistöjen toteutuminen edellyttää synnytystoiminnan väistöä Helsingin sairaaloihin noin 10 vuoden ajaksi ja lisäksi lukuisten muiden toimintojen väistöä Jorvin sisällä ja muihin Hyksin sairaaloihin. Hankeohjelman kustannusarvio on n. 150 milj. euroa. 2. SUUNNITELMAN TAVOITTEET HUS:n hallituksen 2.2.2009 hyväksymä Jorvin sairaalasta laadittu yleissuunnitelma sisältää Jorvin sairaalan toiminnallisen kuvauksen ja ehdotuksen seuraavien 10 vuoden rakennushankeohjelmaksi. Yleissuunnitelman laatimiseen vaikuttivat Hyksin lukuisat toiminnalliset muutokset ja myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimukset sairaalan potilasturvallisuuden edistämisestä. Yleissuunnitelmassa esitetty hankejärjestys perustui siihen, että sairaalarakennuksessa jatkossa toteutettavat vuodeosastotornien peruskorjaukset voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun merkittävä uudisrakennushanke, eli päivystyslisärakennus on toteutettu. Päivystyslisärakennuksen rakentaminen on parhaillaan käynnissä ja valmistuu vuoden 2015 syksyllä, käyttöönotto vuoden 2016 alussa. Työryhmä esitti vuodeosastotornin peruskorjauksen lisäksi tarpeellisia muita toiminta- ja tilamuutoksia sairaalan eri tiloihin. HUS-kuntayhtymän hankejohtaja Raija Malmström on päätöksellään 28.1.2014 asettanut työryhmän laatimaan Jorvin pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman. Yleissuunnitelmatermiä ei HUS:ssa käytetä enää sairaalakohtaisten pitkän aikavälin suunnitelmien yhteydessä, koska termi on virallisesti valtakunnallisessa rakentamisen sanastossa otettu muuhun käyttöön. Tällä suunnitelmalla on tarkoitus päivittää vuoden 2009 yleissuunnitelma siten, että ohjelma huomioi potilaslähtöisten, avohoitopainotteisten toimintamallien luomisen, HUS:n strategian ja organisaatiomuutoksen, sisäisen työnjaon kehittämistarpeet, ja yhteistyön perusterveydenhuollon kanssa, erityisesti Espoon kaupungin kanssa tehtävän yhteisen kampusalueen luomisen Jorvin alueelle. HUS:n toimitusjohtajan 21.1.2014 asettama HUS:n suurten rakennushankkeiden ohjausryhmä ohjaa HUS:n toimintojen sijoittumista koskevan pitkäkantoisen suunnitelman, ns. 5 master planin luomista ja sen päivittämistä tarpeiden mukaisesti. Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma tulee olemaan osa tätä suunnitelmaa vuosille 2015–2025 huomioiden myös tavoitteita aina vuoteen 2030 asti. Suunnitelmassa huomioidaan tarkoituksenmukaisin osin myös meneillään oleva Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennepoliittinen uudistus ja erityisesti vuoden 2015 alusta voimaan tullut päivystysasetus. Jorvin sairaalan päivystystoiminta täyttää sellaisenaan asetuksen asettamat edellytykset, mutta Jorviin heijastuvia muutoksia saattaa tapahtua muilla sairaanhoitoalueilla. Ehdotettavassa Jorvin sairaalan rakennushankeohjelmassa keskeistä on toteutettavien toimenpiteiden järjestys, tavoiteaikataulu ja tarvittavien väistösuunnitelmien huomioiminen. Tavoitteena on tuottaa Jorvin tilojen kehittämistä koskevaa riittävää tietoa HUS:n investointiohjelmaa varten. Suunnitelma sisältää nykytoiminnan kuvauksen ja siihen liittyvät kehittämistarpeet, toimialojen eri sairaaloiden työnjakoon liittyvät muutostarpeet ja niiden perustelut. Esitettävässä suunnitelmassa huomioidaan HUS:n strategian mukaisesti toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu. Tavoitteena on asettaa Jorvin sairaalalle suunnittelussa samat tavoitteet, kuin mitä on asetettu suurille, 2010-luvulla käynnistyville rakennushankkeille liittyen potilaslähtöisyyteen, sujuviin prosesseihin, kokonaistaloudelliseen näkökulmaan ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa. 3. JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS Vuonna 1976 valmistunut Jorvin sairaala siirtyi HUS:n perustamisen jälkeen vuonna 2000 HUS:aan ja se liitettiin osaksi Helsingin seudun yliopistollista sairaalaa vuonna 2001. Vuodesta 2006 Jorvi on kuulunut Hyksin sairaanhoitoalueeseen vastaten erityisesti monilta osin Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen erikoissairaanhoidon potilaiden hoidosta ja lisäksi sovitulla työnjaolla muiden alueiden potilaiden hoidosta. Jorvin sairaalan päivystys on käyntimääriltään yksi Suomen suurimpia päivystyksiä. Päivystykseen on vuoden 2011 alusta yhdistetty Hyksin erikoissairaanhoidon ja Espoon kaupungin perusterveydenhuollon päivystys Hyksin toiminnaksi. Vuoden 2014 syksystä päivystys on toiminut uuteen akuuttilääketieteen erikoisalaan pohjautuvalla toimintamallilla. Kirurgian osalta Jorvi on HUS:n toinen merkittävä päivystyskirurgian keskus, johon on Helsingin sairaaloiden lisäksi keskitetty ympärivuorokautinen operatiivinen päivystys sisältäen myös yöllisen leikkaustoiminnan. Jorvissa toimii toinen Hyksin kahdesta lasten erikoissairaanhoidon päivystyksestä Lastenklinikan lisäksi. Jorvi on HUS:n kolmanneksi suurin synnytyssairaala. Jorvissa toimii mm. psykiatrian, neurologian, sisätautien, lasten- ja nuorten sairauksien, ortopedian, gastroenterologian, naistentautien ja synnytysten ja anestesiologian ja tehohoidon erikoisalat sekä lukuisien suppeiden erikoisalojen toiminnat. Jorvin sairaalassa toimii myös Espoon kaupungin terveyskeskuksen kolme vuodeosastoa ja Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys. Vuonna 2014 Jorvin toimintaan vaikutti Naistenklinikan L-siiven peruskorjauksen aiheuttamat väistöt, joiden yhteydessä osa toiminnasta on väistänyt Jorviin, jossa on mm. enemmän synnytyksiä kuin ennen väistöä. Jorvin sairaalan huoneistoala on 78 000 htm2. Sairaala on rakentunut kolmen vuodeosastotornin ympärille. Kaikki sairaalan toiminnat liittyvät toisiinsa tunneliverkon kautta. Sairaalaalueella on myös päiväkoti, sairaalakoulu ja henkilökunnan asuntoja. Uusi päivystyslisärakennus valmistuu alueen pohjoispuolelle vuoden 2015 lopulla sisältäen neljä kerrosta, jotka 6 liittyvät suoraan kiinni Jorvin nykyisiin kerroksiin. Päivystyslisärakennukseen sijoittuu aikuisten ja lasten päivystys, päivystysosastot, palovammayksikkö ja teho-osasto, HUS-Desikon laaja välinehuoltokeskus sekä Espoolle vuokrattava vuodeosasto (Espoon sairaalan päivystysosasto) ja Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys. Alueelle valmistuu vuonna 2016 Espoon sairaala, joka yhdistyy tunneliverkkoon ja muihin kulkuväyliin integroiduksi kokonaisuudeksi muodostaen yhtenäisen Jorvin sairaaloiden kampusalueen. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Jorvin alueen väestöennuste ikäryhmittäin ja yhteenveto Jorvin sairaalan toiminnoista vuonna 2014. Taulukko 1. Väestöennuste ikäryhmittäin. Jorvin alue käsittää Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen. HUS käsittää HUS-sairaanhoitoalueen kunnat. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ennusteeseen. Väestö Väestön muutos 2010 2015 2020 2025 248 000 265 600 282 000 295 700 7% 6% 5% 48 400 52 000 53 800 54 900 7% 3% 2% 171 100 177 600 183 700 190 000 4% 3% 3% 28 400 36 100 44 400 50 800 27 % 23 % 14 % Kauniainen 8 700 9 400 9 900 10 500 8% 5% 6% –14 1 600 1 700 1 800 1 800 6% 6% 0% 15–64 5 400 5 700 5 900 6 200 6% 4% 5% 65– 1 700 2 000 2 200 2 500 18 % 10 % 14 % 36 900 38 200 41 200 43 100 4% 8% 5% Espoo –14 15–64 65– Kirkkonummi –14 15–64 65– Jorvin alue yhteensä –14 15–64 65– HUS-alue yhteensä –14 15–64 65– 2010–15 2015–20 2020–25 8 500 8 400 8 900 9 000 -1 % 6% 1% 24 500 24 500 25 600 26 300 0% 4% 3% 4 000 5 300 6 800 7 800 33 % 28 % 15 % 293 600 313 200 333 100 349 300 7% 6% 5% 58 500 62 100 64 500 65 700 6% 4% 2% 201 000 207 900 215 200 222 500 3% 4% 3% 34 100 43 300 53 400 61 100 27 % 23 % 14 % 1 528 300 1 604 700 1 686 500 1 754 900 5% 5% 4% 259 700 270 700 289 800 4% 5% 2% 1 055 300 1 075 300 1 094 900 1 120 700 2% 2% 2% 213 400 258 700 21 % 19 % 12 % 7 283 900 307 700 344 400 Taulukko 2. Yhteenveto Jorvin sairaalan toiminnoista vuonna 2014 Määrä Hoitojaksot Nettohoitopäivät Hoitojaksot 105 569 24 933 Käynnit Käynnit - 184 691 näistä päivystyskäyntejä Hoitokirjeet ja hoitopuhelut 77 876 49 393 Leikkaukset ja muut toimenpiteet Määrä 11 122 Saliaika (h) 23 316 2 Tilat (huoneala m ) Jorvin sairaala - 59 589 Espoon kaupungin käytössä 3 063 Päivystyslisärakennus v. 2016 alusta 10 570 Sairaansijat 370 4. SAIRAALAN NYKYINEN KLIININEN TOIMINTA, TILAT JA KEHITTÄMISTARPEET 4.1. Päivystys 4.1.1. Aikuisten päivystyspoliklinikka Vuonna 2014 poliklinikkakäyntejä oli yhteensä 52 632. Näistä 20 785 oli sisätautien erikoisalan ja 18 649 kirurgian erikoisalan käyntejä. Yleislääketieteen käyntejä oli 12 725, joista noin 5 000 hoitajavastaanottokäyntejä. Yhteensä lääkäreitä päivystyspoliklinikalla työskentelee viikon päivästä ja vuorokaudenajasta riippuen 5–10 kerrallaan. Päivystyspoliklinikalla työskentelee 1 osastonhoitaja, kolme apulaisosastonhoitajaa ja sairaanhoitajien vakansseja on yhteensä 69; lisäksi päivystyspoliklinikalla työskentelee kuusi lääkintävahtimestaria. Suurimmat potilasryhmät ovat erilaisista infektioista (mm. pneumonia, erysipelas, pyelonefriitti), sydämen rytmihäiriöistä ja sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä. Ison osan päivystyksen potilaiden tulosyistä muodostaa myös vatsaoireet, traumat, tuki- ja liikuntaelinten oireet, mielenterveyden ongelmat sekä myrkytykset. Aikuisten päivystyspoliklinikka sijaitsee 1. kerroksessa P2-osassa. Kehittämistarpeet Nykyisiin tiloihin liittyviä kehittämistarpeita päivystyksellä ei ole, koska päivystys siirtyy uudisrakennukseen. Tilat vapautuvat muuhun käyttöön. 8 4.1.2. Lastentautien päivystyspoliklinikka Vuonna 2014 poliklinikkakäyntejä oli yhteensä 22 795. Lasten päivystys on yhteispäivystys virka-ajan ulkopuolella. Vuonna 2014 käynneistä erikoissairaanhoidon käyntejä oli yhteensä 8 429 (pediatrisia 6 922 ja kirurgisia 1 423) ja yleislääketieteen käyntejä 14 366, joista 2 113 hoitajavastaanotolla. Lastenlääkäreitä päivystyspoliklinikalla on kaksi (vastaavat myös kolmesta vuodeosastosta ja vastasyntyneistä) ja sairaanhoitajia 18. Yleislääkäripäivystystä hoitaa 1–2 yleislääkäriä. Valtaosa päivystyksen potilaista kärsii erilaisista infektioista, joista tavallisimpia ovat ahtauttava keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, ripulitaudit, virtsatieinfektio ja yleisinfektio. Muista potilasryhmistä työllistävät eniten kirurgiset potilaat sekä astmaa ja tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset. Lasten päivystys sijaitsee K-kerroksessa erillään muusta lastentautien yksiköstä, kuvantamisesta ja aikuisten päivystyspoliklinikasta. Kehittämistarpeet Nykyisiin tiloihin liittyviä kehittämistarpeita ei ole, koska päivystys siirtyy uudisrakennukseen. Tiloihin muuttaa lastenpsykiatrian poliklinikka tilojen vapauduttua 2016. 4.1.3. Synnytys- ja naistentautien päivystyspoliklinikka Vuonna 2014 poliklinikkakäyntejä oli 6 843, joista raskaana olevien (yli 23 viikkoa) käyntejä synnyttäjien vastaanotossa 4 220 ja naistentautien päivystyksessä 2 623. Lääkäreitä naistentautien päivystyspoliklinikalla on 1 erikoistuva ja 1 seniori ja hoitajia 1. Synnyttäjien vastaanoton potilaita hoitaa synnytyssalin henkilökunta muun toiminnan ohella. Päivystyksen potilaat ovat raskaana olevien lisäksi infektio- ja vuotopotilaat sekä akuutit alavatsakipuiset potilaat sekä toimenpiteissä olleet potilaat sekä lapsivuoteiset. Lisäksi suuri osa potilaista tulee yleis- tai kirurgian päivystyksestä konsultaatioina. Naistentautien päivystys sijaitsee 1. kerroksessa erillään muusta päivystyspoliklinikasta synnytystoiminnan tilojen yhteydessä. Synnytysosasto sijaitsee O1-rakennuksessa. Naistenklinikan remontin valmistuttua naistentautien ilta- ja yöaikainen päivystys keskitetään Naistenklinikalle säilyttäen konsultaatiomahdollisuus. 4.1.4. Psykiatrian päivystys Psykiatrista päivystyspoliklinikkaa ei Jorvissa ole, vaan psykiatristen oireiden vuoksi päivystykseen hakeutuvien potilaiden tutkimus ja hoito on toteutettu yleislääketieteen erikoisalan lääkäreiden toimesta. Virka-aikana psykiatristen potilaiden päivystysasiat hoidetaan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen terveysasemilla ja virka-ajan ulkopuolella Jorvin päivystyksessä sekä iltaisin ja viikonloppuisin myös Kirkkonummen pääterveysasemalla. Yöaikaan Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten päivystyspotilaat hoidetaan Jorvissa. 9 Päivystäjänä toimiva yleislääkäri voi päiväsaikaan saada konsultaatioapua Matinkylän ja Jorvin sairaalan akuuttipsykiatrian poliklinikoilta. Päivystysaikana yleislääketieteen päivystäjät voivat konsultoida Jorvin sairaalan psykiatrisia osastoja päivystävää lääkäriä. Päivystävä psykiatri antaa konsultaatioapua myös Jorvin erikoissairaanhoidon muiden erikoisalojen lääkäreille. Terveysasemilta ja yksityispuolelta psykiatrialle lähetteellä tulevat potilaat ohjataan Jorvin päivystyspoliklinikalle, jossa psykiatri tutkii potilaan. Vuonna 2015 pilotoidaan käytäntöä, jossa psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee Jorvin päivystyspoliklinikalla arkisin klo 14.00–22.00 ja viikonloppuisin klo 10.00–18.00. Kehittämistarpeet Jorvissa ei ole tiedossa suuria muutoksia psykiatrisen päivystystoiminnan volyymiin. Jorvin sairaalassa tulee säilymään lähivuosina psykiatrinen osastotoiminta. Myös osa Länsi-Uudenmaan ja Lohjan psykiatrisista potilasryhmistä tukeutuvat jatkossa tähän pisteeseen. Jorvin sairaalassa ei ole nuorisopsykiatrian osastotoimintaa, vaan se on keskitetty Helsinkiin HYKS Psykiatriakeskukseen (Välskärinkatu 12, Helsinki). Virka-aikana nuorisopsykiatrian konsultaatiopäivystäjä vastaa nuorisopsykiatriaa koskeviin kysymyksiin. Lisäksi Matinkylän tutkimus- akuutti- ja konsultaatiopoliklinikka (TAK) hoitaa ei-kiireelliset konsultaatiot viikon sisällä. Virka-ajan ulkopuolella Lasten ja nuorisopsykiatrian etupäivystäjä vastaa lasten- ja nuorisopsykiatrian päivystystarpeisiin. 10 4.1.5. Jorvin lääkäreiden päivystysringit Jorvin sairaalassa vuoden 2014 lopussa toimivat ympärivuorokautiset lääkäreiden päivystysringit on esitetty seuraavassa taulukossa. Osa yleislääketieteen palveluista ostettiin ulkopuoliselta palveluntuottajalta (0,98 miljoonaa euroa vuonna 2014). Taulukko 3. Lääkäreiden päivystysringit Jorvissa 2014 vuosikustannuksineen Päivystyspiste Kustannus 2014 € PPIA201 JOR, SISÄTAUDIT 597 000 PPIA202 JOR, KIRURGIA 444 000 PPIA203 JOR, SYNNYTYS- JA NAISTENTAUDIT 580 000 PPIA204 JOR, LASTENTAUDIT 443 000 PPIA205 JOR, PSYKIATRIA 693 000 PPIA206 JOR, LEIKKAUS JA ANESTESIA 590 000 PPIA209 JOR, TEHO-OSASTO 613 000 PPIA306 JOR, ANESTESIA SAIRAALALÄÄKÄRIT 644 000 PPIA210 JOR, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET AKT. 437 000 PPIA211 JOR, SISÄTAUDIT AKTIIVIPÄIVYSTYS 515 000 PPIA212 JOR, KIRURGIA AKTIIVIPÄIVYSTYS 439 000 PPIA214 JOR LASTENTAUDIT2 688 000 PPIA215 JOR, AKUUTTI 1 57 000 PPIA216 JOR, AKUUTTI 2 329 000 PPIA217 JOR, AKUUTTI 3 320 000 PPIA218 JOR, AKUUTTI 4 57 000 PPIV219 JOR, AKUUTTIPÄIVYSTYSTEN VARAPÄIVYSTYS 62 000 PPIX201 JOR, SISÄTAUDIT 275 000 PPIX202 JOR, KIRURGIA 295 000 PPIX207 JOR, OPERATIINEN CE TAKAPÄIV 337 000 PPIY501 JOR, YHTEISPÄIVYSTYS, YLEISLÄÄKETIEDE 109 000 Yhteensä 7 880 000 11 4.2. Päivystysosasto Päivystysosastolla on yhteensä 12 sairaansijaa, joista 6 paikkaa on varattu valvontatasoista hoitoa tarvitseville potilaille. Suurin osa potilaista tulee päivystyspoliklinikalta ja päivystysosasto tekee päivystyspoliklinikan kanssa tiivistä yhteistyötä. Päivystysosastolla hoidettavien potilaiden yleisimpiä oireita on eteisvärinä, pyörtyminen, kollapsi, rintakipu, myrkytykset, suolistotulehdukset, keuhkokuume ja vatsakipu. Valvonnassa hoidetaan mm. non-invasiivista ventilaatiota tarvitsevia hengitysvajauspotilaita (esim. vaikea keuhkokuume, keuhkoahtaumatauti, sydämen vajaatoiminta), sydänvalvontaa ja muuta valvontaa ja hoitotoimenpiteitä tarvitsevia potilaita sekä haimatulehduspotilaita ja suoliston verenvuoto- potilaita. Vuodeosaston puolella hoidetaan pääsääntöisesti erilaista lyhytaikaista seurantaa/hoitoa tarvitsevia ja mm. rytmiseurantaa (telemetriamahdollisuus) potilaita. Vuonna 2014 vuodeosastopuolella hoitopäiviä oli yhteensä 3 613 ja keskimääräinen hoitoaika oli 1,9 vrk, valvonnassa hoitopäiviä oli 2 559 ja keskimääräinen hoitoaika oli 2,7 vrk. Virka-aikaan päivystysosaston potilaista vastaa sisätautien ja kirurgian erikoislääkärit ja päivystysaikana kunkin erikoisalan päivystävä lääkäri. Päivystysosastolla työskentelee osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja osastolla on 23 sairaanhoitajan toimea. Hoitajavahvuus työvuorokohtaisesti on pääsääntöisesti 5/4/4. Päivystysosasto sijaitsee päivystyspoliklinikan välittömässä läheisyydessä 1. kerroksessa, rakennuksen P3-osassa. Kehittämistarpeet Nykytilaan liittyviä kehittämistarpeita ei ole, koska päivystysosasto siirtyy uudisrakennukseen. Tilat vapautuvat muuhun käyttöön. 4.3. Teho- ja tehovalvontaosasto Jorvin teho- ja tehovalvontaosasto tuottaa sairaalassa toimivien erikoisalojen/tulosyksiköiden (osaamiskeskusten) tarvitsemat tehohoidon toiminnot. Käytössä on seitsemän paikkaa. Osasto on teholääkärijohtoinen nykyisen ATeK- toimialan osasto. Pääosa Jorvin tehon tehohoidon palveluja tarvitsevista potilasta on päivystyksen kautta sairaalaan tulevia potilaita Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueelta. Myös Lohjan ja Tammisaaren alueen tehohoitoa vaativat potilaat hoidetaan ensisijaisesti Jorvin teholla. Noin puolet potilasta on kirurgisia potilaita ja näistä noin puolet on tarvinnut leikkaushoitoa ennen tehohoitojaksoa. Plastiikkakirurgista hoitoa vaativia kriittisesti sairaita potilaita keskitetään Jorvin teholle koko HUS-alueelta. Teho-osastolla hoidetaan noin 350 potilasta vuodessa. Vaativan plastiikkakirurgian takia keskimääräiset hoitoajat ovat pidentyneet noin neljään vuorokauteen. Teho-osasto sijaitsee 1. kerroksessa päivystysosaston vieressä rakennuksen P3-osassa. Kehittämistarpeet Nykytilaan liittyviä kehittämistarpeita ei ole, koska teho-osasto siirtyy uudisrakennukseen. Tilat vapautuvat muuhun käyttöön. 12 4.4. Vuodeosastot Jorvin sairaalan vuodeosastot sijoittuvat kolmeen vuodeosastotorniin (K- S- ja N-tornit), L1, L2- rakennusosaan (lastenosastot) ja PO rakennusosaan (psykiatrian vuodeosastot). Osastojen sairaansijat organisaation mukaan on esitetty taulukossa 4. ja hoitopäivät sekä hoitojaksot 2014 taulukossa 5. Vuoden 2015 alussa Jorvissa oli HUS:n osastoilla yhteensä 370 sairaansijaa ja lisäksi Espoon kaupungilla oli N-tornissa kolme vuodeosastoa. Taulukko 4. Jorvin sairaalan sairaansijat ryhmiteltynä organisaation mukaan vuoden 2015 alussa. Osaston sairaansijoiksi on laskettu järjestelmään merkitty laskennallisten sairaansijojen määrä tai käytössä olleiden määrä, jos se on ensimmäistä suurempi. Taulukko ei sisällä teho- ja tehovalvontaosastoa (7), päivystysosastoa (12) eikä synnytysosastoa (9). Tulosyksikkö HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Lasten infektio-osasto L3, Jorvi Lastentautien ja -kirurgian osasto L1, Jorvi Vastasyntyneiden osasto L2, Jorvi HYKS Psykiatria Jorvin akuuttipsykiatrian osasto P3 Jorvin mielialahäiriöosasto P2 Jorvin psykoosiosasto P1 Jorvin psykoosiosasto P4 HYKS Pää- ja kaulakeskus Neurologian osasto NE3, Jorvi HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Sisätautien osasto S4, Jorvi Sisätautien osasto S6, Jorvi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Kardiologian osasto S7, Jorvi Keuhkosairauksien osasto Keu5, Jorvi HYKS Naistentaudit ja synnytykset Synnyttäjien osasto N6 ja N6B, Jorvi HYKS Vatsakeskus Osasto K3, Jorvi Osasto K4, Jorvi Osasto K5, Jorvi Osasto K6, Jorvi Osasto K7, Jorvi Yhteensä Sairaansijat 44 15 14 15 60 15 15 15 15 22 22 40 16 24 43 20 23 43 43 118 24 24 20 24 26 370 13 Taulukko 5. Nettohoitopäivät ja hoitojaksot osastoittain 2014. Hoitojaksoista on ilmoitettu hoidonvarauksena alkaneiden jaksojen suhde kaikkiin alkaneisiin hoitojaksoihin. Yhteensä Hoidon varauksen osuus hoitojaksoista Nettohoitopäivät Hoitojaksot 105 569 24 933 22 % HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Anestesia- ja leikkausosasto L, Jorvi Teho- ja tehovalvontaosastojen linjajohto 19 19 100 % 1 520 126 2% 3 382 1 478 2% HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Lasten infektio-osasto L3, Jorvi Lasten kotisairaanhoitoyksikkö 275 8 0% Lastentautien ja -kirurgian osasto L1, Jorvi 2 622 1 112 19 % Vastasyntyneiden osasto L2, Jorvi 4 111 345 2% Jorvin akuuttipsykiatrian osasto P3 3 581 336 0% Jorvin mielialahäiriöosasto P2 4 450 402 1% Jorvin psykoosiosasto P1 4 383 131 1% Jorvin psykoosiosasto P4 5 056 200 0% 3 588 1 671 0% 6 191 922 5% Sisätautien osasto S4, Jorvi 5 304 1 090 2% Sisätautien osasto S6, Jorvi 7 227 1 518 4% Kardiologian osasto S7, Jorvi 6 446 1 568 10 % Keuhkosairauksien osasto Keu5, Jorvi 7 024 1 178 6% 1 645 117 18 % 10 131 4 058 4% Osasto K3, Jorvi 5 103 1 726 64 % Osasto K4, Jorvi 5 110 1 582 49 % Osasto K5, Jorvi 6 121 1 890 39 % Osasto K6, Jorvi 7 118 2 189 50 % Osasto K7, Jorvi 5 126 1 261 77 % 36 6 100 % HYKS Psykiatria HYKS Akuutti Päivystysosasto, Jorvi HYKS Pää- ja kaulakeskus Neurologian osasto NE3, Jorvi HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HYKS Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Naistentaudit ja synnytykset Synnytysosasto, Jorvi Synnyttäjien osasto N6, Jorvi HYKS Vatsakeskus Kirurgian poliklinikka, Jorvi 14 4.4.1. Vuodeosastojen nykytoiminta K-torni Osasto K7 Verisuonikirurgian osasto (26 sairaansijaa). Elektiivisiä leikkauspotilaita ja Meilahden vuodeosaston tai päivystyspoliklinikan kautta tulevia potilaita. Osasto K6 Vatsaelinkirurgian osasto (24 sairaansijaa). Pääosin elektiivisiä leikkaus- ja tutkimuspotilaita. Päivystyspoliklinikan kautta tulevia potilaita paikkatilanteen mukaan. Osasto K5 Vatsaelinkirurgian osasto (20 sairaansijaa). Päivystyksen kautta tulevat kirurgiset potilaat. Elektiivinen endokriininen kirurgia. Osasto K4 Ortopedian ja traumatologian osasto (24 sairaansijaa). Elektiivisiä leikkauspotilaita ja päivystyspoliklinikan kautta tulevia traumapotilaita. Osasto K3 Plastiikkakirurgian osasto (14 sairaansijaa). Elektiivisiä ja päivystyspotilaita. Naistentautien osasto (8 sairaansijaa) toimii myös osaston K3 tiloissa ja siellä hoidetaan elektiivisiä ja päivystyspotilaita. Osastolla hoidetaan gynekologisia leikkauspotilaita ja sen lisäksi raskaudenkeskeytys-, tulehdus- ja päivystyspotilaita. S-torni Osasto S7 Kardiologian osasto (20 sairaansijaa). Osastolla hoidetaan pääosin sydänpotilaita (sydäninfarkti, rytmihäiriö, sydämen vajaatoimintaa, myokardiitti). Lähes kaikki potilaat ovat akuutteja, päivystyksen kautta tulevia. Osastolla on käytössä telemetrialaitteisto jatkuvaan rytmiseurantaan. Myös sydänpotilaiden sairaalahoitoa vaativat sisätautiset ongelmat (esim. infektiot, diabetes, anemia, epäselvät voinnin heikkenemiset, post-operatiiviset ongelmat) hoidetaan osastolla. Osaston S7 puitteissa toimii myös 4-paikkainen päiväsairaala (ma–pe), jossa elektiiviseen sepelvaltimoiden angiografiaan tulevat potilaat seurataan ja hoidetaan ennen ja jälkeen toimenpiteen. Osasto S6 Sisätautien osasto (24 sairaansijaa). Kaikki potilaat vuodeosastoille tulevat sisätautien päivystyksestä. Potilaat sairastavat hyvin erilaisia sisätautien kirjon sairauksia mutta yleisimpiä osastolla hoidettavia sairauksia ovat keuhkokuume, pyelonefriitti, ruusu ja sydämen vajaatoiminta. Osasto Keu5 Keuhkosairauksien osasto (23 sairaansijaa). Potilaat tulevat pääasiassa päivystyksen kautta. Osastolla hoidetaan mm. keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita, keuhkokuumeita, pleuriitteja, keuhkosyöpiä ja keuhkoparenkyymisairauksia. Keuhkosairauksien osasto toimii infektoiden yhteydessä mahdollisuuksien mukaan sairaalan kohortointiosastona. Osasto S4 Sisätautien osasto (16 sairaansijaa). Osaston potilasprofiili on samanlainen, kuin osaston S6. Kaikki potilaat tulevat osastolle sisätautien päivystyksestä. 15 Osaston S4 yhteydessä toimii 8-paikkainen päiväosasto, jossa tehdään rytminsiirrot, annetaan eri alojen infusoitavia lääkehoitoja ja tehdään venesektiot ja luuydinnäytteet. Osasto NE3 Neurologian osasto (22 sairaansijaa). Suurin osa potilaista tulee päivystyksen kautta, jonkin verran potilaita tulee Hyksin muista sairaaloista. Potilaat sairastavat aivoverenkiertohäiriöitä, aivojen ja hermoston vammojen jälkitiloja, motoneuronitauteja, Parkinsonin tautia, epilepsiaa sekä MS-tautia ja aivokasvaimia. N-torni Osastot N6 ja N6B Synnyttäjien osastot (43 sairaansijaa). Synnyttäjien osastoilla N6 ja N6B (entinen N7) hoidetaan raskausviikon 35 jälkeen synnyttäneitä ns. matalan riskin äitejä ja heidän vauvojaan ja lisäksi osastolta N7 oli varattu 6 paikkaa synnyttämättömille seurantapotilaille (ennen Naistenklinikan L-siiven peruskorjauksen aiheuttamaa väistöä). Tällä hetkellä synnyttämättömille sairaalaseurantaa tarvitseville potilaille ei ole vuodeosastopaikkoja. Osastolla N6 toimii vauvojen kuulontarkastuspoliklinikka, osastolla N6B Polikliininen vastasyntyneiden vastaanotto (POVA) 3x4h (ennen väistöä) ja 3x8h (väistön aikana), molemmilla osastoilla bilirubiinikontrollissa käyvien vauvojen poliklinikka kaikkina päivinä ajanvaraus/päivystystoiminta. Osastolla N6B toimi antenataalinen poliklinikka ennen väistöä. Tällä hetkellä tällaista toimintaa ei ole. Lastentautien osastot Lastentautien vuodeosastot sijaitsevat L1/L2/L3-rakennuksissa. Osasto L1 Lastentautien ja -kirurgian osasto (14 sairaansijaa). L1 on lasten sisätauti-kirurginen osasto, jonne potilaat tulevat joko lasten päivystyksestä tai kutsuttuna osastolle. L1 on myös kotihoidossa olevien erityistarpeisten lasten kotiosasto. Suuren potilasryhmän muodostavat diabetesta sairastavat potilaat. Osaston yhteydessä toimii L1:n päiväsairaala, jossa vuonna 2014 oli 564 potilaskäyntiä, sekä L5:n tiloissa lastenkirurgian poliklinikka. Osasto L2 Vastasyntyneiden osasto (15 sairaansijaa) Lapset tulevat osastolle sairaalamme synnytyssalista, lapsivuodeosastoilta, lasten poliklinikalta, päivystyspoliklinikalta ja Lasten ja nuorten sairaalasta, Naistenklinikalta ja Lohjan aluesairaalasta sekä sovitusti kotoa. Suurin osa hoidettavista lapsista on keskosvauvoja ja vastasyntyneitä, joilla voi olla mm. lieviä hengitysvaikeuksia, alhainen verensokeri, vastasyntyneen infektio, keltaisuus tai vieroitusoireita äidin päihteiden käytön takia. Osaston potilaspaikoista 2 on tehovalvontapaikkaa. Osasto L3 Lasten infektio-osasto (15 sairaansijaa). Osastolla L3 hoidetaan infektiotauteja sairastavia lapsia. Lapset tulevat osastolle päivystyspoliklinikan kautta. Tavallisimmat infektiotaudit ovat ahtauttava keuhkoputken tulehdus. Myös keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, epäselvä kuume, ripuli, virtsatieinfektio ja yleisinfektio ovat yleisiä. Psykiatrian vuodeosastot Psykiatrian vuodeosastot sijaitsevat erillisessä rakennuksessa P0. 16 Osasto P1 on suljettu kuntouttava Psykoosiosasto (15 sairaansijaa + 1 polikliininen max 24 h seurantapaikka). Osastolle tullaan lähetteellä. Hoito on tarpeenmukaista moniammatillista hoitoryhmätyöskentelyä, perhe- ja verkostokeskeistä, sekä avohoitosuuntautunutta (kotiin tehtävä työ). Hoitojaksot ovat keskimäärin noin 1–2 kuukauden mittaisia. Osasto P2 on suljettu Mielialahäiriöosasto (15 sairaansijaa + 1 polikliininen max 24 h seurantapaikka). Yksi paikoista on mahdollista käyttää äiti-vauva -potilaspaikkana esim. synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa. Hoito on tarpeenmukaista moniammatillista hoitoryhmätyöskentelyä, perhe- ja verkostokeskeistä, sekä avohoitosuuntautunutta. Hoitojaksot ovat keskimäärin noin 14 vrk:n mittaisia. Osasto P3 on suljettu Akuuttipsykiatrian osasto (12 sairaansijaa). Potilas voidaan ottaa osastolle myös yön yli seurantapaikalle, jolloin potilaan hoito jatkuu polikliinisesti seuraavana päivänä. Osasto on tarkoitettu ensisijassa vaikeiden psyko-orgaanisten-, persoonallisuushäiriöisten- ja maniapotilaiden sekä ei-skitsofrenia ryhmän tutkimus- ja hoito-osastoksi. Hoitoaika osastolla on keskimäärin 7 päivää. Osasto P4 on suljettu Psykoosiosasto (15 sairaansijaa). Hoito on tarpeenmukaista, perheja verkostokeskeistä, sekä avohoitosuuntautunutta. Hoitoaika osastolla on 1–2 kuukautta. 4.4.2. Vuodeosastojen nykyisiin tiloihin liittyvät kehittämistarpeet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on esittänyt sairaalan turvallisuusselvitykseen liittyvien puutteiden korjaamista toistuvasti vuosina 2004–2008. Tämä edellyttää kattavan sprinklerjärjestelmän rakentamista, mikä on käytännössä mahdollista vain peruskorjauksen yhteydessä. Vuonna 2009 laaditussa yleissuunnitelmassa on valmistauduttu vuodeosastojen peruskorjaukseen rakentamalla ensimmäiseksi uusi päivystyslisärakennus, joka valmistuu vuonna 2015. Teknisistä syistä vuodeosastotornit K-S- ja N ovat täyden peruskorjauksen tarpeessa. Toiminnallisesti osastot ovat vanhanaikaisia, niissä on suuria, kahden- neljän hengen potilashuoneita eikä riittävästi yhden hengen huoneita ajatellen potilaiden tarpeita ja infektioturvallisuutta. Psykiatrian vuodeosastot rakennusosassa P0 ja lastenosastot rakennusosassa L1,L2 ovat myös peruskorjauksen tarpeessa, eivätkä vastaa toiminnallisesti nykytarpeita. Psykiatrian tiloihin liittyvät keskeneräiset suunnitelmat psykiatrian kokonaissuunnitelmasta HUS-alueella. 4.5. Toimenpideyksiköt 4.5.1. Sydäntutkimusosasto Jorvin sydäntutkimusosastolla (S1) tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia, myös vaativia toimenpiteitä johon tarvitaan erikoisvälineistöä ja -osaamista (painevaijeritutkimukset, IVUS, rotablaatio, totaalitukoksen avaaminen tai vasemman päärungon pallolaajennushoito). Lisäksi tehdään läppä- ja vajaatoiminta potilaiden katetrisaatiotutkimuksia ja asennetaan bradykardiatahdistimia. 17 Vuonna 2014 Jorvin S1 tehtiin sepelvaltimoiden angiografioita 808 kpl (vuonna 2013 891 kpl), joista kiireellisiä (samalla hoitojaksolla tehtäviä) oli 364 (373) kpl. Pallolaajennuksia tehtiin yhteensä 309 (296) kpl. Tahdistinasennuksia oli 171 kpl vuonna 2014, luku on kasvanut vuosittain (140 kpl v. 2012, 164 kpl v. 2013). Tutkimukset ja toimenpiteet tehdään arkisin, virka-aikana. Nykyinen sydäntutkimusosasto sijaitsee ahtaissa tiloissa röntgenosaston kupeessa 1. kerroksessa rakennuksen P1-osassa. Uusi angiografialaitteisto asennettiin vuonna 2011 ja se on asianmukainen. Henkilöstön työskentelytilat ja potilastarkkailu (3 paikkaa) ovat kuitenkin hyvin ahtaat. Lisäksi sekä sihteeriltä että lääkäreiltä puuttuu omaa kansliaa/työskentelytilaa. Henkilökunnalla ei ole taukotilaa. Kehittämistarpeet Nykytilaan liittyvät kehittämistarpeet liittyvät tilojen ahtauteen ja toimintojen kasvuun, joka tukee myös Jorvin toimintoja isona päivystyssairaalana. Alustavasti suunnitellaan sydäntutkimusosaston laajentamista kahteen saliin Jorvissa. Toteutumisaikataulusta ei tarkkaa tietoa, koska Jorvin peruskorjaukseen liittyvät väistöt tulee huomioida. Angiografiatoiminnalle sopivat tilat olisivat nykyisen päivystyslisärakennuksen välittömässä läheisyydessä (varaus myös toista laitetta varten). 4.5.2. Tähystystoimenpiteet Jorvin kirurgian poliklinikan alaisuuteen kuuluvassa endoskopiayksikössä tehdään vuosittain noin 3 500 endoskopiaa (1 300 gastroskopiaa, 1 900 kolonoskopiaa ja 250–300 ERCP:tä). Tutkimuksia tehdään päivittäin neljässä skopiahuoneessa. Sisätautigastroenterologit tekevät pääosan diagnostisista tutkimuksista ja kirurgit tekevät päivystys- ja toimenpideskopiat. Endoskopiayksikössä toimii 9 hoitajaa, 1,5 sihteeriä ja välinehuoltaja. Bronkoskopiat tehdään keuhkosairauksien poliklinikalla. Vuosittainen bronkoskopiamäärä on ollut noin 300–350. Tässä mukana myös BAL tutkimukset (bronkoalveolaariset lavaatiot). Kehittämistarpeet Vuonna 2014 Meilahdessa tehtiin 1 800 Espoon perusterveydenhuollon skopiaa ja Kirkkonummen ja Kauniaisten perusterveydenhuolto osti noin 500 skopiaa Mehiläisestä. Tulevaisuudessa HYKS Vatsakeskuksen tavoitteena on, että nämä skopiat saataisiin jatkossa tehdyksi Jorvissa, jos saadaan asianmukaiset tilat. Lisäksi bronkoskopiat olisi hyvä siirtää muiden endoskopioiden kanssa samoihin tiloihin. Tällöin Jorviin tarvitaan yhteensä 7 skopiahuonetta: 5 gastro- ja kolonoskopioille, 1 läpivalaisuhuone ERCP- ja muille läpivalaisua tarvitseville toimenpiteille ja 1 bronkoskopioille. 18 4.6. Leikkaustoiminta Jorvin sairaalan leikkausosaston 11 kantaleikkaussalissa ja päiväkirurgian yksikön 5 salissa tehdään yhdeksän pääerikoisalan leikkauksia. Vuonna 2014 tehtiin yhteensä 10 652 leikkaustoimenpidettä. Leikkausosasto päivystää 24/7-periaatteella. Leikkausosaston 6 946 leikkauksesta 48 % oli päivystyksellisiä. Päiväkirurgian yksikössä leikatuista 3 706 potilaasta 95 % palasi leikkauspäivänä kotiin. Taulukossa 6 on eritelty erikoisaloittain leikkaussalien toimintaa vuonna 2014. Leikkausosasto ja päiväkirurgian yksikkö sijaitsevat 2. kerroksessa. Kehittämistarpeet Nykytilojen kehittämistarpeena on peruskorjaus sekä leikkausosaston että päiväkirurgian osalta. Tällä hetkellä päiväkirurgian tilat ovat hyvin ahtaat ja sokkeloiset ja salien määrä riittämätön. Leikkausosasto tulee peruskorjata mahdollistamaan nykyaikaista tekniikkaa ja samalla tilajako tulee muuttaa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Kustannustehokkuuden ja päivystysaikaisen toiminnan resurssien (mm. heräämö) yhteiskäytön kannalta on tärkeää, että kaikki leikkaustoiminta sijaitsee lähekkäin samassa tasossa. Nykyaikaiseen lyhythoitoiseen kirurgiaan kuuluu potilasturvallisuutta lisäävät, lean-periaatteiden mukaiset, kaikilta osin ilman hukkavaiheita toimivat prosessit ja niiden tarvitsemat tilat. Toiminta toteutetaan päiväkirurgisena aina kun mahdollista ja jos tarvitsee voi potilas jäädä heräämöön myös yön yli (23- h heräämö). Nykyisissä tiloissa on tehty kaikki mahdollinen näiden prosessien kehittämiseksi, mutta tilat eivät mahdollista lyhythoitoisen kirurgian täysmittaista käyttönottoa. 19 Taulukko 6. Leikkaus- ja toimenpidemäärät ja saliaika vuonna 2014 jaoteltuna elektiivisiin, päiväkirurgisiin ja päivystyksellisiin leikkauksiin Lukumäärä Yhteensä Elektiivinen 10G Gastroenterologia Saliaika (h) 11 122 23 316 3 761 10 505 1 20 91 254 20G Gastroenterologia 764 2 076 20V Verisuonikirurgia 450 1 278 20O Ortopedia 633 1 870 20E Endokriininen kirurgia 673 1 678 44 108 11 Anestesiologia ja tehohoito 20Z Traumatologia 20B Rintarauhaskirurgia 20P Plastiikkakirurgia 1 11 524 1 853 30A0 Synnytykset 88 208 30N0 Naistentaudit 423 1 027 400 Lastentaudit 7 9 40C0 Lasten plastiikkakirurgia 1 2 59 60 2 3 418 51 7 379 12 26 70A0 Akuuttipsykiatria Muu erikoisala Päivystys 10G Gastroenterologia 80 Keuhkosairaudet 11 Anestesiologia ja tehohoito 20 Kirurgia 20G Gastroenterologia 1 1 20 28 5 17 1 112 2 773 20V Verisuonikirurgia 272 580 20O Ortopedia 116 231 20E Endokriininen kirurgia 20Z Traumatologia 20B Rintarauhaskirurgia 20P Plastiikkakirurgia 20U Urologia 15 66 551 1 313 2 3 394 1 004 9 16 30A0 Synnytykset 571 808 30N0 Naistentaudit 100 146 400 Lastentaudit 227 361 3 3 8 3 943 4 5 431 40C0 Lasten plastiikkakirurgia Muu erikoisala Päiväkirurgia 77 Neurologia 1 0 36 74 20G Gastroenterologia 669 1 052 20V Verisuonikirurgia 877 1 233 1 214 1 559 22 40 4 3 11 Anestesiologia ja tehohoito 20O Ortopedia 20E Endokriininen kirurgia 20J Käsikirurgia 20Z Traumatologia 20P Plastiikkakirurgia 30A0 Synnytykset 15 26 316 624 3 2 30N0 Naistentaudit 416 465 400 Lastentaudit 311 295 40N0 Lastenneurologia 54 50 70A0 Akuuttipsykiatria 5 6 20 4.7. Synnytykset Naistenklinikan L-siiven peruskorjauksen vuoksi 1.5.2013 alkaen suuri osa Naistenklinikan synnytyksistä on väistänyt Jorvin sairaalaan ja Kätilöopiston sairaalaan. Ennen väistöjä vuonna 2012 synnytyksiä oli Jorvissa 3480 ja väistöjen aikana vuonna 2014 3 843. Jorvin synnyttäjien ja raskauksiin liittyvien käyntien suunniteltiin lisääntyvän väistöjen aikana 800 synnyttäjällä/vuosi. Vuonna 2014 HUS:ssa oli 86 synnytystä vähemmän kuin vuonna 2013. Synnytysosastolla oli ennen väistöä kuusi synnytyshuonetta, nyt väistön aikana 9 huonetta. Vuonna 2014 synnytyksiä oli 3 843 ja näistä keisarileikkauksia 425 kpl (11,1 %). Kivunlievitystä puudutuksella annettiin 2 868 (75 %) synnyttäjälle. Synnytysosasto sijaitsee 1. kerroksessa rakennuksen O1-osassa. Taulukko 7. Synnytykset ja sektiot v. 2012 Synnytykset v. 2014 Sektioiden %-osuus Sektiot Synnytykset Sektiot Sektioiden %-osuus Naistenklinikka 5 589 1 327 23,7 2 427 1 292 53,2 Kätilöopisto 5 619 879 15,6 8 024 884 11,0 Jorvi 3 397 473 13,9 3 843 425 11,1 HYKS yhteensä 14 605 2 679 18,3 14 294 2 601 18,2 HUS yhteensä 18 099 3 223 17,8 17 975 3 185 17,7 Naistenklinikan remontista johtuen toimenpidetilastot vääristävät toimintaa, koska suurin osa sektioista on keskitetty Naistenklinikalle. Kätilöopistolla tehdään vain päivystyssektioita. Jorvissa tehdään pieni määrä elektiivisiä sektiota ja muut ovat päivystyssektioita. Kehittämistarpeet Nykytilaan liittyviä kehittämistarpeita tilojen osalta ei ole, tilat ovat toiminnallisesti toistaiseksi tyydyttävät, mutta tekniseltä kannalta tilat edellyttävät peruskorjausta ja jos synnytyksiä keskitetään Jorviin enemmän, niin tarvitaan lisää tiloja. Naistenklinikan remontin valmistumisen jälkeen eli väistöjen jälkeen palataan suunnilleen entiseen määrään ainakin toistaiseksi. 4.8. Ajanvarauspoliklinikoiden nykytoiminta Jorvin ajanvarauspoliklinikat sijaitsevat eri puolilla kiinteistöä. 21 Taulukko 8. Käynnit 2014 yksiköittäin lajiteltuna käynteihin, joiden toteuttaminen edellyttää potilastiloja ja käynteihin, jotka voidaan toteuttaa etänä. Potilastiloja edellyttävistä käynneistä on ilmoitettu kokonaismäärä ja päivystykselliset käynnit (käyntityyppi päivystys ja tk-päivystys) Yhteensä Potilastiloja edellyttävät käynnit 184 691 Näistä käynneistä päivystystä 77 876 Käynnit, jotka eivät edellytä potilastiloja 49 393 HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito 3 823 0 Anestesia- ja leikkausosasto L, Jorvi 3 726 0 0 97 0 88 7 777 Kipuklinikka HYKS Lasten ja nuorten sairaudet 88 40 211 20 989 Lasten infektio-osasto L3, Jorvi 210 0 0 Lasten kotisairaanhoitoyksikkö 4 2 5 107 Lasten päivystyspoliklinikka, Jorvi 21 742 20 968 10 Lastenkirurgian vastaanotot, Jorvi 3 023 0 519 Lastenneurologian vastaanotot, Jorvi 3 008 0 746 Lastentautien ja -kirurgian osasto L1, Jorvi Lastentautien vastaanotot, Jorvi 564 9 928 0 18 13 1 195 Vastasyntyneiden osasto L2, Jorvi 150 1 0 Lasten yleissairaalapsykiatrian yksikkö 789 0 42 Pienten lasten psykiatrian vastaanotot, Jorvi HYKS Psykiatria Jorvin akuuttipsykiatrian osasto P3 793 0 145 7 191 1 145 5 825 43 0 9 3 880 1 123 1 164 Jorvin mielialahäiriöosasto P2 195 2 23 Jorvin psykoosiosasto P1 196 0 12 67 1 3 653 14 2 796 0 19 0 964 HYKS Akuutti 51 186 49 901 1 Päivystyspoliklinikka, Jorvi 51 186 49 901 1 26 0 224 Jorvin akuuttipsykiatrian poliklinikka Jorvin tehostettu kotihoito (ACT) Jorvin psykoosiosasto P4 Jorvin varhaispsykoosipoliklinikka HYKS Pää- ja kaulakeskus Neurologian osasto NE3, Jorvi 26 0 224 29 688 14 25 805 Sisätautien osasto S4, Jorvi 2 031 0 199 Sisätautien osasto S6, Jorvi 26 0 362 Espoon diabeteskeskus 1 669 0 442 Yhteispoliklinikka, Jorvi HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 21 989 14 22 951 Fysiatrian poliklinikka, Jorvi 1 976 0 1 851 Fysioterapia, Jorvi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus 1 997 586 0 0 0 336 Kardiologian osasto S7, Jorvi 408 0 333 Sydäntutkimusyksikkö, Jorvi 178 0 3 27 138 5 817 2 362 6 822 5 784 6 12 698 33 950 HYKS Naistentaudit ja synnytykset Synnytysosasto, Jorvi Synnyttäjien osasto N6, Jorvi Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, Jorvi 7 618 0 1 406 24 868 10 7 199 Osasto K3, Jorvi 1 322 0 13 Osasto K4, Jorvi 674 0 32 Osasto K5, Jorvi Osasto K6, Jorvi 88 197 0 1 87 0 7 0 0 22 580 9 7 067 HYKS Vatsakeskus Osasto K7, Jorvi Kirurgian poliklinikka, Jorvi 22 4.8.1. Yhteispoliklinikan (sisätautien poliklinikan) yhteydessä toimivat poliklinikat HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön hallinnoimalla yhteispoliklinikalla toimii useiden tulosyksiköiden poliklinikoita, kuten endokrinologian, gastroenterologian, infektiotautien, kardiologian, reumasairauksien ja yleissisätautien poliklinikat ja lisäksi erillisissä tiloissa keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikat. Poliklinikat ovat erikoissairaanhoidon lähetepoliklinikoita, joilla tutkitaan ja hoidetaan peruserikoissairaanhoidon tasoisia ja myös yliopistosairaalatasoisia ongelmia. Kukin poliklinikka huolehtii oman erikoisalansa sairauksien diagnostiikasta ja hoidosta. Taulukko 9. Vuonna 2014 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön yhteispoliklinikalla oli 45 255 suoritetta. Suoritteet Keuhkosairauksien poliklinikka 11 449 Neurologian poliklinikka 10 665 Kardiologian poliklinikka 7 505 Gastroenterologian poliklinikka 7 387 Endokrinologian poliklinikka 5 003 Yleissisätautien poliklinikka 3 349 Reumatologian poliklinikka 2 853 Infektiotautien poliklinikka 413 Yhteispoliklinikalla on 55 työntekijää. Yhteispoliklinikan endokrinologian, gastroenterologian, infektiotautien, kardiologian, reumasairauksien ja yleissisätautien samoissa tiloissa toimivilla poliklinikoilla on 33 työntekijää, joista hoitohenkilökuntaa 21 ja lääkäreitä 12. Erillisissä tiloissa toimivilla keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikoilla on 10 lääkäriä ja 12 hoitohenkilökuntaa. Yhteispoliklinikka sijaitsee 2. kerroksessa rakennuksen P-osassa. 4.8.2. Diabeteskeskus Espoon diabeteskeskus on Hyksin ja Espoon kaupungin yhdessä ohjaama ja yhteisresurssein koottu osaamiskeskus. Toimintaa ohjaa yhteinen ohjausryhmä. Keskuksessa toimii osaaikaisesti 3 erikoissairaanhoidon lääkäriä, yhteensä 5 päivää/viikko ja 6 perusterveydenhuollon lääkäriä, yhteensä 6 työpäivää/viikko. Diabeteshoitajia on yhteensä 5 ja jalkaterapeutteja 2, lisäksi osastonsihteeri. Keskuksessa hoidetaan Espoo-Kauniainen-Kirkkonummen alueen tyypin 1 diabeetikot, yksikössä hoidossa olevien potilaiden jalkaongelmat, erikoissairaanhoidossa hoidettavien tyyppi 2 diabeetikoiden jalkaongelmat ja konsultaatioluonteisesti tyyppi 2 diabeetikoita. Lisäksi hoidetaan diabeetikoita, joiden diabeteksen tyyppi on epäselvä ja alueen tuoreet diabeetikot, noin 20/vuosi. 23 Yksikköön tuli vuonna 2014 sisäisiä lähetteitä (HUS alueen sairaalat) 152 kpl, ulkoisia lähetteitä 119. Sisäisten lähetteiden määrä kasvussa (2013 toiminta vasta alkoi, 2013 luvut 8 kk:n ajalta, eivät suoraan verrannollisia). Keskuksessa hoidettiin vuonna 2014 yhteensä eri 1 675 potilasta, hoitaja/lääkärikontakteja yhteensä 5 890/vuosi. Diabeteskeskus sijaitsee NP-rakennusosassa. 4.8.3. Kirurgian poliklinikka Henkilökuntaa on yhteensä 48 (10 sihteeriä ja 38 hoitajaa). Poliklinikka on jaettu erikoisalojen mukaisiin tiimeihin: vatsaelin- ja endokriininen kirurgia, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ortopedia ja endoskopia. Lähetteet ja potilasvastaanotot hoidetaan tiimeittäin. Lisäksi poliklinikalla toimii anestesialääkärivastaanotto. Jorvin kirurgian ajanvarauspoliklinikka sijaitsee 2. kerroksessa rakennuksen P-osassa. 4.8.4. Lastentautien poliklinikka Lastentautien poliklinikalla oli vuonna 2014 9 928 poliklinikkakäyntejä, jotka edellyttivät potilastiloja. Poliklinikalla on 7 täysipäiväistä erikoislääkäriä ja 2 erikoistuvan vaiheen lääkäriä. Lisäksi vastaanottoa pitää kardiologi kolmena päivänä viikossa, lastenhematologi yhtenä päivänä viikossa ja lasten reumalääkäri yhtenä päivänä viikossa. Sairaanhoitajia on 12, yksi yhteinen sissisairaanhoitaja osaston L3 kanssa ja apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitajan vastuulla on myös lastenneurologian ja Peijaksen lastentautien poliklinikka. Sihteereitä Jorvin poliklinikalla on 6 kpl ja erityistyöntekijöitä 3. Lastentautien poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka. Poliklinikka toimii kahdessa kerroksessa sekä diabeteskeskuksessa. Lastentautien poliklinikalla on edustettuina seitsemän suppeaa erikoisalaa. Kroonisista sairauksista lasten diabetes sekä astma ja allergiat muodostavat suurimmat potilasryhmät. Lastentautien poliklinikka sijaitsee omassa siivessä infektio-osaston kanssa rakennusosassa L2. 4.8.5. Lastenkirurgian poliklinikka Vuonna 2014 potilastiloja vaativia poliklinikkakäyntejä oli 3 023. Lääkäreitä poliklinikalla on 2, hoitajia 2 ja yksi osastosihteeri. Lastenkirurgian poliklinikka sijaitsee lastenneurologian poliklinikan yhteydessä rakennusosassa L3. 4.8.6. Lastenneurologian poliklinikka Vuonna 2014 potilastiloja vaativia poliklinikkakäyntejä oli 3 008. Lääkäreitä poliklinikalla on 3, hoitajia 6 ja erityistyöntekijöitä 10. 24 Jorvissa toimii lastenneurologian poliklinikan Jorvin vastaanotto vuonna 2004 valmistuneissa tiloissa omassa siivessään pohjakerroksessa. Sen tehtävänä on toimia monipuolisena keskussairaalatason poliklinikkana kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Lisäksi sen tehtävänä on antaa neurologisia konsultaatioita Jorvin lastenalojen osastoille ja poliklinikoille. Lastenneurologian poliklinikka sijaitsee rakennusosassa L3. 4.8.7. Lastenpsykiatrian työryhmä ja vastaanotto Vuonna 2014 potilastiloja vaativia poliklinikkakäyntejä oli 1 582. Lääkäreitä on 1 ja pieneltä osalta apulaisylilääkärin työpanos, hoitajia 1, osastosihteereitä 1, psykologeja 1 ja sosiaalityöntekijöitä 1. Jorvissa toimii lasten yleissairaalapsykiatrian työryhmä, joka tarjoaa psykiatrisia palveluja Jorvin sairaalan hoidossa oleville somaattisesti sairaille lapsille. Pienten lasten psykiatria on siirtynyt Jorvista Leppävaaran Quartettoon (Linnoitustie 7). 4.8.8. Äitiyspoliklinikka Vuonna 2014 poliklinikkakäyntejä oli 12 662. Lääkäreitä poliklinikalla toimii 2–3/päivä viikonpäivästä riippuen ja lisäksi obstetrisen puolen seniori on äitiyspoliklinikan käytettävissä päivittäin, hoitajia on 7–8. Sisätautilääkärin vastaanotto äitiyspoliklinikalla on kerran kahdessa viikossa. Lisäksi käytettävissä on sosiaalityöntekijän palvelut. Äitiyspoliklinikka on lähetepoliklinikka. Lähetteellä tulevien potilaiden lisäksi siellä hoidetaan ilman lähetettä loppuraskauden kontrollikäynnit (ns. yliaikaisuustarkistukset), joita oli vuonna 2014 yhteensä 438 käyntiä. Lääkärin vastaanottojen lisäksi äitiyspoliklinikalla tehdään sikiöseulontoja (ultraäänitutkimuksia) kätilöiden toimesta, näitä oli vuonna 2014 yhteensä 7 255. Lisäksi muilla kätilövastaanotoilla kävi yhteensä 683 potilasta ja kätilöt hoitivat 1 901 hoitopuhelua (näistä suurin osa oli raskausdiabeetikkojen neuvontaa ja hoidon ohjausta). Äitiyspoliklinikka sijaitsee 1. kerroksessa, rakennuksen K0-osassa. 4.8.9. Naistentautien poliklinikka Vuonna 2014 poliklinikkakäyntejä oli 8 837. Lääkäreitä poliklinikalla on 4–5/päivä viikonpäivästä riippuen, lisäksi poliklinikan seniorilääkäri on naistentautien poliklinikan käytettävissä päivittäin. hoitajia on 11 ja osastonsihteereitä 2. Ajanvarauspoliklinikka on lähetepoliklinikka ja se toimii osana HYKS Naistentautien palvelualueen ajanvarauspoliklinikkaa. Poliklinikalla käy myös paljon muilta erikoisaloilta tulevia konsultaatiopotilaita. Siellä toimii yleisgynekologian vastaanotto, kolpo- ja hysteroskopiavastaanotot, joissa tehdään päivittäin yhteensä 14–16 toimenpidettä. Lisäksi siellä toimii erikoislääkärin ultraääni-vastaanotto, perhesuunnittelu-, hormoni- ja leikkauspotilaiden vastaanotot. Naistentautien poliklinikka sijaitsee 1. kerroksessa rakennuksen K0- ja K1- osassa. 25 4.8.10. Psykiatrian poliklinikka Jorvin varhaispsykoosipoliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan psykoosiepäilyjä ja ensikertaa psykoosiin sairastuneita. Hoito suunnitellaan potilaan tarpeiden mukaisesti ja sitä toteutetaan moniammatillisena hoitoryhmänä. Keskeinen työtapamme on perhe- ja verkostokeskeinen hoito. Jorvin varhaispsykoosipoliklinikka ei toimi enää Jorvin sairaalassa vaan Leppävaaran klinikalla. Jorvin akuuttipsykiatrian poliklinikka vastaa virka-aikana välittömän sairaalahoidon tarpeen arvioista. Arvio suoritetaan poliklinikalla yhteistyössä potilaan, verkoston ja osastojen kanssa. Työryhmä antaa Jorvin somatiikan osastoille ja poliklinikoille, sekä Jorvissa sijaitseville terveyskeskusvuodeosastoille ja Jorvin päivystysalueen psykiatriset konsultaatiopalvelut. Jorvin akuuttipsykiatriapoliklinikan yksi keskeisistä tehtävistä on puhelinkonsultaatio. Kotipoliklinikka on akuuttipsykiatrian poliklinikan yhteydessä toimiva liikkuva yksikkö, joka on nopeasti saatavissa lisäresurssiksi erikoissairaanhoidossa olevan potilaan hoitoryhmälle/hoitotaholle. Yhteistyötahoja ovat kaikki Jorvin psykiatrian klinikkaryhmän. Kotipoliklinikan keskeinen tehtävä on myös osallistua hoidon arvioihin Jorvin akuuttipsykiatrian poliklinikalla sekä hoitokokouksiin osastoilla ja avohoidon poliklinikoilla. Kotipoliklinikan tehtävänä on tukea potilasta selviytymään sen hetkisessä elämäntilanteessaan turvaten hoidon jatkuvuus. Työmuotoina ovat kotikäynnit, hoitopuhelut ja hoitokäynnit. Psykiatrian poliklinikka sijaitsee 1. kerroksessa P0-rakennusosalla. 4.8.11. Ajanvarauspoliklinikoiden kehittämistarpeet Jorvin yhteispoliklinikalle on suunniteltu remontoitavan uudet tilat nykyisen aikuisten päivystysalueen tiloihin päivystyksen siirtyessä uusiin tiloihin vuoden 2016 alussa, koska nykyiset yhteispoliklinikan tilat ja osa kirurgian poliklinikasta tarvitaan uudelle lyhythoitoisen kirurgian yksikölle. Jorvin alueen väestön kasvaessa ja ikääntyessä erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen tarve lisääntyy ja lääkäreiden vastaanottotilojen tarve ja myös hoitohenkilökunnan tilojen tarve lisääntyy nykyisestä kaikilla erikoisaloilla. Tavoitteena olisi, että yhteispoliklinikan kaikki poliklinikat (endokrinologia, gastroenterologia, infektiotaudit, kardiologia, keuhkosairaudet, neurologia, reumasairaudet, yleissisätaudit ja nykyisin erillisissä tiloissa toimivat keuhkosairaudet ja neurologia) saadaan samaan tilaan, ja että yhteispoliklinikka on lähellä päiväsairaalaa. Tämä ei täysmittaisesti toteudu tilanpuutteen vuoksi ja neurologian ja keuhkosairauksien poliklinikat jäävät toistaiseksi nykyiseen sijaintiinsa. Uudet tilat nykyisellä päivystysalueella sijaitsevat suoraan rakennettavan uuden lyhythoitoiselle kirurgialle peruskorjattavan yksikön alapuolella jonka vuoksi tarvitaan yhteispoliklinikalle Jorvista muuta väistötilaa rakentamisen ensivaiheiden ajaksi rakennustöiden aiheuttamien suurten häiriöiden vuoksi. Myös osa muista poliklinikkatoiminnoista sijaitsee peruskorjauksen tarpeessa olevissa rakennusosissa ja niiden tarpeet kartoitetaan peruskorjaus/uudisrakennushankkeiden yhteydessä 26 4.9. Päiväsairaala Päiväsairaala toimii sisätautien vuodeosastolla S4, jossa päiväsairaalan käytössä on 8 potilaspaikkaa. Päiväsairaala on auki klo 8.00–16.00. Päiväsairaalassa toimii vuodeosaston S4 kaksi sairaanhoitajaa ja osastonsihteeri on yhteinen vuodeosaston S4 kanssa. Päiväsairaalalla ei ole erillistä lääkäriä, vaan potilaista vastaa heitä poliklinikoilla hoitavat lääkärit. Toimenpiteet suorittaa osaston S4 lääkäri. Teho-osaston anestesialääkäri on käytettävissä rytminsiirtoja varten tiistai- ja torstaiaamupäivisin. Potilaat tulevat pääsääntöisesti kardiologian, keuhkosairauksien, neurologian ja sisätautien poliklinikoilta ajanvarauksella. Käynnit ovat jatkuvasti lisääntyneet. Vuonna 2011 käyntejä oli 1 158, v. 2012 1 663, v. 2013 1 853 ja v. 2014 2 111. Lisäksi kardiologisen osaston S7 yhteydessä toimii 4-paikkainen päiväsairaala. Kehittämistarpeet Päiväsairaalan merkitys tulee lisääntymään väestömäärän lisääntyessä ja väestön ikääntyessä ja kun tulevaisuudessa eri sairauksien hoitomuodot parantuvat ja mm. infuusioina annettavien lääkehoitojen määrä lisääntyy ja kun perinteistä vuodeosaston käyttöä pyritään vähentämään. Lisääntyvään tarpeeseen pyritään vastaamaan pidentämällä päiväsairaalan aukioloaikaa ja tehostamalla toimintaa. Päiväsairaala tarvitsee asianmukaiset tilat, arvioitu paikkatarve on 10. Päiväsairaalan tilatarvearviota tarkennetaan jatkossa myös useiden potilasryhmien osalta, mm. keuhkosyöpäpotilaiden syöpähoitoihin, kirurgiaan, naistentauteihin ja synnytyksiin sekä psykiatriaan liittyen. Päiväsairaala on suunniteltu remontoitavan nykyisiin teho-osaston tiloihin, jotka vapautuvat teho-osaston siirtyessä uuteen päivystysrakennukseen. Siirtyminen on ajankohtaista vasta siinä vaiheessa, kun tilojen yläpuolella oleva uusi lyhythoitoisen kirurgian yksikkö on rakennettu vuosina 2017–2018 rakennustöiden aiheuttamien häiriöiden vuoksi. 4.10. Muut avopalvelut 4.10.1. Lasten kotisairaanhoitoyksikkö ja kotisairaala Lasten kotisairaanhoidon yksikön potilasryhmään kuuluvat pitkäaikaissairaat lapset, joille voidaan järjestää sairaalahoitoa korvaava hoito kotiin (mm. lapset, joilla on trakeostoma). Potilaat asuvat Hyksin alueella. Hoitotiimin koko riippuu potilaan ja perheen hoidontarpeesta. Yksikkö vastaa myös pediatrisista hengityshalvauspotilasta. Hoitorenkaita oli v. 2015 alussa 13, joista yksi hoiti hengityshalvauspotilasta. Akuutti kotisairaala hoitaa äkillisesti sairastuneita aikaisemmin terveitä lapsia, pitkäaikaissairaiden lasten, sekä myös kotihoidossa olevien erityistarpeisten lasten äkillisiä sairastumisia. 27 Keväällä 2015 akuuttitoiminta laajenee, kun tämä yksikkö ottaa hoitaakseen LKL:n syöpäosaston kotisairaalatoiminnan. Kotisairaalassa on tämän jälkeen kaksi hoitotiimiä, toinen toimii klo 7.00–22.00 joka päivä ja toinen arkipäivinä klo 8.00–16.00. Toiminta esitetään vakinaistettavaksi pilottiajan loppuessa 28.2.2016. 5. OPETUS JA TUTKIMUS Lääketieteen opiskelijat saavat perusopetusta osana kliinistä opetusta lähinnä pienryhmäopetuksena useimmilla erikoisaloilla. Samoin erikoistumisvaiheessa olevat lääkärit saavat osan koulutuksestaan Jorvin sairaalassa. Opettajina toimivat erikoisalojen kiinteistössä toimivat erikoislääkärit. Opetuksen volyymit vaihtelevat suuresti erikoisaloittain. Jorvissa tehtävä tieteellinen tutkimus on pääosin osa laajempia tutkimuskokonaisuuksia useimmilla sairaalassa toimivilla erikoisaloilla. Vuonna 2015 valmistuvaan päivystyslisärakennukseen tulee opetustiloja 2-kerrokseen. 6. TUKIPALVELUIDEN NYKYTOIMINTA, KEHITTÄMISTARPEET JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT 6.1. HUS-Kuvantaminen 6.1.1. Radiologia Jorvin radiologian tilat sijaitsevat Jorvin sairaalan 1. kerroksessa, rakennuksen P1-osassa. Tilat ovat laajuudeltaan 1 625 m². Tulevan päivystyslisärakennuksen radiologian tilat ovat laajuudeltaan 215 m². Päivystyslisärakennukseen tulee uusi tietokonetomografialaitteisto, natiivikuvauslaitteisto ja ultraäänilaite, jotka vaativat omat tilansa. Lisäksi on esitetty hankittavaksi 2–3 osastokuvauslaitetta. Kehittämistarpeet Jorvin röntgeniin tulee tulevaisuudessa hankittavaksi toinen magneettikuvauslaitteisto. Tilat tulisi saada nykyisen yksikön läheltä. Magneettikuvauslaitteen tilatarve tukitiloineen on n. 120 m². Tämän toisen laitteen hankinnan ajankohta on vielä epäselvä, kun sopivia tiloja ei ole sairaalan sisällä. Tarve hankinnalle on lähimmän viiden vuoden kuluessa. Jorvin röntgenyksikössä on myös pula toimisto-/kansliatiloista ja radiologien sanelutiloja on liian vähän. 6.1.2. Kliininen neurofysiologia (KNF) Jorvin KNF:n tilat sijaitsevat Lasten ja nuorten psykiatrian rakennuksessa 2. kerroksessa. Jorvin KNF:lla tehtiin v. 2014 yhteensä 2 824 tutkimusta, joista ENMG-tutkimuksia oli 1 119 kpl, EEG-tutkimuksia 1 071 kpl ja unitutkimuksia (pääosin yöpolygrafioita) 502 kpl. Ennuste vuosille 2020–2025 on toiminnan huomattava lisääntyminen, ENMG-tutkimukset lisääntyvät ad 1 600/v (tk-, ja Espoon sairaalan ENMG:t tulevat mukaan), yöpolygrafiat ad 1 000/v (tk28 yöpolygrafiat tulevat mukaan), EEG-tutkimuksissa lisääntymistä Espoon sairaalan ja terveyskeskusten tarpeiden verran (ad 1 300/v). Tutkimuksien lisääntyminen tulee siis olennaisesti ylittämään pelkän väestönlisääntymisen tarpeet. Nykyisin vuokralääkäreiden tuottamien palveluiden suorittaminen on siirtymässä pääosin virkatyöksi Jorvin KNF-osastolle. Kehittämistarpeet Espoon sairaalan sijoittuminen Jorvin yhteyteen, Jorvin uusi päivystyslisärakennus ja terveyskeskusten tarpeet tulevat lisäämään KNF-tutkimusten tarvetta enemmän kuin pelkkä väestönlisäys edellyttää. Tulevaisuudessa n. 300 000 henkilön väestöpohjan kaikki tarvittavat ENMG- ja yöpolygrafiatutkimukset sekä mahdollisesti perusterveydenhuoltoon tarvittavat muut tutkimukset kuten QST (ohutsäieneuropatiadiagnostiikka mm. kipupotilaille) ja EEG tuotetaan Jorvin KNF-laboratoriossa. HUS:n uni- ja vireystutkimukset on v. 2015 keskitetty Jorvin KNF:lle. Univiive- ja hereilläpysymistestien (MSLT ja MWT) huoneiden valvonta on keskitetty yhteen valvontahuoneeseen. Näitä tutkimuksia tuotettiin Meilahden sairaalassa v. 2014 seuraavasti: MSLT 53 kpl, MWT 25 kpl. Uni- ja vireyslaboratiorion toimintaan kuuluu myös aktigrafia, joita tuotettiin v. 2014 117 kpl sekä unipolygrafia, joita tuotettiin 68 kpl. Jorvissa on nykyisin ainoat akkreditointikelpoiset, kansainvälisten vaatimuksien mukaiset unija vireyslaboratoriotilat HUS:n alueella joten koko erva-alueen väestöpohjan vaatimuksien mukaiset uni- ja vireystutkimukset tulevat lähivuosina olennaisesti lisääntymään. 6.1.3. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Jorvin kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tilat sijaitsevat Jorvin sairaalan 2. kerroksessa N-tornin alla. Nykytilat ovat laajuudeltaan n. 500 m². Jorvin KFI-yksikkö palvelee lähinnä Jorvin, Peijaksen, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaaloita sekä HUS-alueen läntisiä perusterveydenhuollon yksiköitä. Valtaosa potilaista on polikliinisiä potilaita, mutta kiireellisiä ja huonokuntoisia potilaita tulee myös eri sairaaloiden vuodeosastoilta. Kehittämistarpeet Tämän hetken suurin huolenaihe on tilojen heikko kunto, vaikka viime aikoina tiloja on toistuvasti remontoitu todettujen sisäilmaongelmien vuoksi. Nykytiloja ei myöskään ole suunniteltu lääkintälaitteiden ja henkilömäärän tuottamaa lämpökuormaa silmällä pitäen. Jorvin alueen väistöjä suunniteltaessa tulee huomioida mahdollinen sijoittuminen lopullisiin tiloihin ilman väistövaiheita. Isotooppikuvantamislaitteet asettavat tiloille erityisvaatimuksia tilakoon, kantavuuden ja säteilysuojauksen osalta. Radiolääkkeiden valmistus vaatii viranomaisvaatimukset täyttävät paineistetut ja säteilysuojatut puhdastilat. Kuvantamislaitteet ja radiofarmasialaitteet painavat useita tonneja (kantavuusvaatimus noin 1 000 kg/m2). Radiolääkevalmistuksen lakisääteinen laaduntarkkailu ei onnistu asianmukaisesti nykytiloissa. Nykyiset potilaiden radiolääkeinjektiotilat, pukutilat ja odotustilat ovat puutteelliset. Vuodepotilaat odottavat nykyisin yksikön käytävillä tunteja injektion ja kuvauksen välillä. Avoterveydenhuollon kysyntä tutkimuksille on viimeisten viiden vuoden aikana kaksinkertaistunut ja tulee edelleen lisääntymään Espoon uuden sairaalan myötä. 29 6.1.4. Lääkintätekniikka Jorvin lääkintätekniikan lääkintälaitehuollon tilat sijaitsevat Jorvin sairaalan kellarikerroksessa sekä psykiatrian yksikön kellarikerroksessa. Tilat ovat laajuudeltaan 130 m². Lisäksi Jorvin sairaalan psykiatrian yksikön kellarikerroksessa sijaitsee kliininen valokuvaus, jonka tilat ovat laajuudeltaan 106 m². Kehittämistarpeet Sänkykorjaus ja huolto tarvitsevat jatkossa 200 m2 tilan. Kliininen valokuvaus ja videointi pystyvät edelleen toimimaan nykyisissä tiloissa. Sairaalasänkyjen huoltopisteen sijainti voisi olla integroituna läheisesti HUS-Desikon tuottamiin sänkyjen puhdistus- ja petauspalvelujen yhteyteen, jos nämä keskitetään sairaalassa. 6.2. HUSLAB 6.2.1. Kliinisen kemian ja hematologian laboratorio Kemian laboratorion käytössä on Jorvin sairaalan rakennusosassa O2, 1. kerroksessa laboratorio- ja toimisto- ja varastotiloja noin 850 m2. Kaikki analyysitoiminta tapahtuu näissä tiloissa. Lisäksi laboratoriolla on sairaalan toisessa kerroksessa, rakennusosassa P2 202 m2 poliklinikkanäytteenottotiloja ja aikuisten päivystysalueella noin 10 m2 näytteenottotila. Jorvin laboratorio palvelee Jorvin sairaalaa ja osaa Espoon terveyskeskuksista 24/7. Laboratoriossa tehdään peruskemian ja -hematologian tutkimuksia, eritetutkimuksia ja porrastettua mikrobiologisten näytteiden analysointia. Lisäksi laboratoriossa toimii verikeskus. Vuonna 2014 laboratoriossa tehtiin yhteensä 1,27 miljoonaa tutkimusta ja otettiin 165 845 näytettä. Jorvin laboratorio toimii Peijaksen laboratorion ohella Meilahden laboratorion varatekopaikkana. Kehittämistarpeet Jorvin sairaalan yhteyteen valmistuvat ja vuonna 2016 käyttöönotettavat päivystyksen lisärakennus ja 256 paikkainen Espoon sairaala lisäävät laboratoriopalveluiden käyttöä. Laboratoriossa varaudutaan näytteenottopalveluiden merkittävään kasvuun sekä siihen, että potilasmateriaali on entistä vaativampaa. Suhteuttamalla potilaspaikkojen lisäys nykyiseen toimintaan lisääntyvät aamuisin tehtävät osastokierrot noin 40 prosenttia Espoon uuden sairaalan ja Jorvin päivystyksen lisärakennuksen valmistuttua. Osastokiertoja on tavoitteena porrastaa ja päivystysnäytteiden ottoa tehostaa ottamalla käyttöön mobiililaitteet, joiden avulla tiedot välittyvät reaaliaikaisesti uusista tutkimuspyynnöistä osastokierroilla oleville näytteenottajille. Palovammojen hoidon keskittäminen Jorvin sairaalaan vuoden 2016 alussa tulee lisäämään Jorvin laboratorion verikeskustoimintaa merkittävästi. Päivystyksen lisärakennukseen valmistuu laboratoriolle uudet näytteenottotilat, joissa palvellaan sekä lasten että aikuisten päivystysalueiden potilaita vuorokauden kaikkina aikoina. Päivystyksen tehostettu potilaiden sisäänotto edellyttää, että laboratoriotulokset ovat nopeasti käytettävissä. Näytteet päivystyksen lisärakennuksesta ja Espoon sairaalasta toimitetaan laboratorioon uuden putkipostin avulla. Tämä lyhentää merkittävästi laboratoriotulosten vasteaikoja. 30 Ensimmäisen kerroksen laboratoriotilat ovat pääsääntöisesti alkuperäisessä kunnossa. Laboratoriossa on paljon käytävä- ym. tilaa ja varsinainen työtila on ahdas. Tilat eivät mahdollista toiminnan laajentamista. Jo nyt on tiedossa, että palovammapotilaiden hoito lisää veritilausten lukumäärää merkittävästi ja nykyisissä tiloissa verikeskuksella ei ole mahdollista laajentua ja vastata tähän lisätarpeeseen. Toiminnan kehittämistä rajaavat myös kiinteät katossa olevat sähköpistoketolpat, jotka määrittelevät analysaattoreiden sijoittumisen laboratoriotilaan. Polikliiniset näytteenottotilat sijaitsevat sairaalan 2. kerroksessa erillään varsinaisesta laboratoriotilasta. Tämä vaikeuttaa huomattavasti polikliinisen näytteenoton resursointia erityisesti ruuhkien purkutilanteissa, jolloin potilaiden odotusajat näytteenottoon ovat pitkiä ja tulosten vastausaika pitenee. Näytteenottohuoneet on erotettu toisistaan pääasiassa sermien avulla, jolloin potilaan intimiteettisuoja näytteenottotilanteessa ei toteudu. Nykyiset tilat eivät mahdollista toiminnan kehittämistä tuottaa aktiivisen sairaalan näytteenottopalveluita joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Polikliinistä näytteenottoa varten tarvitaan uudet tilat. Tilojen suunnittelussa huomioidaan riittävät näytteenottotilat sekä tilojen muuntelumahdollisuus, jonka avulla voidaan joustavasti reagoida sairaalan mahdollisesti muuttuviin palvelutarpeisiin. 6.2.2. Patologian laboratorio Patologian laboratorion käytössä on Jorvin sairaalan 1. kerroksessa, K2-rakennusosassa laboratorio- ja toimistotiloja 532,3 m2, kellarikerroksessa ruumiinavaustiloja ja toimistotiloja 212,2 m2 ja tunnelikerroksessa varastotiloja 60,2 m2. Ruumiinavaustilat aputiloineen saneerattiin v. 2012–2013. Vainajasäilytystilojen lisärakentaminen (48 säilytyspaikkaa) Jorvin nykyisen kappelin viereen ja kappelin saneeraus on valmistunut tammikuussa 2015. Jorvin patologian laboratorio voi tarjota vainajasäilytyspalvelut myös Espoon kaupungin uudelle sairaalalle. Jorvin patologian laboratorio palvelee Jorvin sairaalaa, Lohjan sairaalaa, Länsi-Uudenmaan sairaalaa ja HUS:n läntisiä perusterveydenhuollon yksiköitä tuottamalla niiden tarvitsemia kudos- ja solunäytteiden tutkimuksia ja ruumiinavauksia. Vuonna 2014 Jorvin patologian laboratoriossa tutkittiin 37 889 näytettä ja tehtiin 48 650 tutkimusta, mikä on n. 23 % koko HUS:n patologian näytemäärästä ja 15 % tutkimusmäärästä. Näytetutkimusten määrä on lisääntynyt n. 50 % vuodesta 2008 vuoden 2013 loppuun. Jorvissa tehdään lisäksi 17 % HUS:n lääketieteellisistä ruumiinavauksista. Jorvin patologian laboratorion jääleikepalveluja käyttävät Jorvin endokriininen kirurgia sekä Jorvin ja Länsi-Uudenmaan sairaalan rintarauhaskirurgia. Kehittämistarpeet Jorvin patologian laboratorion toiminnan muutoksiin vaikuttavat väestömäärän kehitys alueellamme, kirurgisen toiminnan mahdolliset muutokset alueemme sairaaloissa ja muutokset patologian ja genetiikan vastuualueen laboratorioiden työnjaossa. Vuonna 2015 HYKS-alueella tulee tapahtumaan muutoksia kirurgisessa toiminnassa myös Jorvin osalta, kun meneillään olevia rakennusprojekteja valmistuu Meilahdessa. Muutokset eivät tämänhetkisen 31 tiedon mukaan vaikuta merkittävästi Jorvin patologian laboratorion näytevolyymeihin. Tiedossa ei ole patologian ja genetiikan vastuualueen sisäisiä työnjaon muutoksia. Väestön lisääntyminen alueellamme tuo mukanaan näytemäärän lisääntymistä. Jorvin patologian laboratoriotilat on remontoitu viimeksi vuonna 1994. Sen jälkeen toiminnan laatu on muuttunut ja volyymi on kasvanut moninkertaiseksi. Nykyiset laitteet ovat isoja ja vievät runsaasti tilaa. Laboratoriossa käsitellään myrkyllisiä ja syöpävaarallisia kemikaaleja, mikä asettaa vaatimuksia ilmanvaihdolle. Tarvitaan helposti toiminnan mukaan muunneltavat tilat, joihin voidaan sijoittaa isoja laitteista, ergonomisesti ja ilmanvaihdon suhteen turvallisia työpisteitä ja työpisteisiin uuden laboratoriotietojärjestelmän edellyttämiä oheislaitteita. 6.3. HUS-APTEEKKI HUS-Apteekin toimitilat sijaitsevat Jorvin sairaalassa 1. kerroksessa (S-torni) ja kellarikerroksessa ja ovat tiloiltaan 637 neliömetriä. HUS-Apteekin Jorvin sairaalan toimipiste antaa lääkehuoltopalveluja Jorvin sairaalan lisäksi Espoon ja Kauniaisten kaupungeille sekä Kaunialan Sairaala Oy:lle. Jorvin sairaalan toimipisteessä toimii HUS-Apteekin lääkkeiden koneellinen annosjakeluyksikkö, jonka palvelun piirissä on 1200 potilasta. Annosjakeluyksikkö palvelee HUS:n jäsenkuntien pitkäaikaishoidon yksiköitä ja terveyskeskuksen vuodeosastoja. 1.5.2015 alkaen HUS-Apteekin annosjakelupalvelu kaksinkertaistuu Helsingin kaupungin annosjakelutoiminnan (1200 potilasta) siirtyessä HUS-Apteekin hoidettavaksi Jorvin sairaalan toimipisteeseen. HUS-Apteekki tarjoaa myös osastofarmasiapalveluja Jorvin sairaalan ja Espoon sairaalan osastoille Jorvissa ja Puolarmetsässä. HUS-Apteekin lääkevalmistus ja solunsalpaaja-annosten käyttökuntoon saattaminen on keskitetty Helsingin toimipisteeseen. Kehittämistarpeet HUS-Apteekin Jorvin sairaalan tilat ovat ahtaat, epäyhtenäiset (kahdessa tasossa ripoteltuna) ja epäkäytännölliset nykyiseen toimintaan nähden (Fimean tarkastus 2013, työterveyshuollon työpaikkakäynnit). Nykyiset tilat eivät tue virtaviivaisen lääkelogistiikan toteuttamista, mikä lisää useita työvaiheita prosessiin. Lakisääteisen velvoitevaraston ylläpitäminen on erittäin haasteellista ahtaissa tiloissa. Kesäisin varastojen lämpötilat eivät täytä lääkkeiden säilytykselle asetettuja raja-arvoja (tilat liian lämpimiä). Kylmätilat ovat peräisin Jorvin sairaalan rakentamisen ajalta, joten niiden remontointi on edessä. Jorvin päivystyksen lisärakennuksen rakentamisen myötä HUS-Apteekin tavaratoimitukset siirtyivät kauemmaksi HUS-Apteekin tiloista sairaalan toiselle lastauslaiturille, mikä on tuonut ylimääräistä työtä Jorvin sairaalan ulkopuolisille tavarankuljettajille (esim. tukkuliikkeet, perusterveydenhuollon asiakkaat) ja HUS-Apteekin henkilöstölle sekä lisännyt liikennettä kellarikerroksen ahtaille käytäville. Annosjakeluyksikön tilat tulevat olemaan erittäin ahtaat Helsingin kaupungin annosjakelutoiminnan siirryttyä Jorviin 1.5.2015. Uusien annosjakeluasiakkaiden myötä lääkkeiden päivittäisvarasto ja lakisääteinen velvoitevarasto suurenevat ja varastointitilaa tarvitaan lisää. Annosjakeluyksikön henkilöstön (6 henkilöä) lisääntyessä tarvitaan myös toimistotiloja. 32 Tulevaisuudessa lääkehuoltopalvelujen tarjoaminen nykyisissä tiloissa ei ole enää mahdollista. HUS-Apteekin Jorvin sairaalan toimipisteen toiminta (lääketoimitus, osastofarmasia) tulee lisääntymään uusien asiakkaiden myötä (päivystyksen lisärakennus, Espoon uusi sairaala). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistukset voivat tuoda uusia perusterveydenhuollon asiakkaita (esim. Kirkkonummi). HUS-Apteekki tarjoaa osastoille infuusionestekärryjen täyttöpalvelua, jota ei ole mahdollista toteuttaa nykyisissä Jorvin tiloissa. Tätä palvelua toivotaan uuden päivystyssairaalan osastoille ja Espoon sairaalalle. Lääkelogistiikan sekä henkilöstöresursoinnin kannalta olisi parempi vaihtoehto että tilat olisivat fyysisesti yhtenäiset ja lähellä lastauslaituria. Henkilöstömäärän lisääntyessä tarvitaan lisää toimisto- ja henkilökunnan tiloja. Kokonaistilan tarve on noin 900m2 (kasvua 300 m2). HUS-Apteekin infuusionestekärryjen täyttöpalvelulle Jorvissa tarvitaan kiireellisesti lisätilaa, 20–30 m2. 6.4. HUS-Servis HUS-Servis tuottaa Jorvissa aulapalvelut sisältäen neuvonnan, potilaiden ilmoittautumisen ja mm. luentosalin ja kokoushuoneiden käyttöön liittyvät asiat. Lisäksi palveluihin kuuluu arkisto, postitus sekä näytteiden ja potilaiden kuljetus. Kehittämistarpeet Nykyinen tila on riittävä, eikä lisätarpeita ole. 6.5. HUS-Logistiikka HUS-logistiikka vastaa koko Jorvin sairaalan sisäisistä tavarankuljetuksista (ruoka, lääkkeet, pyykit, jätteet, hoito- ja yleistarvikkeet, laitteet ym. kuljetettava materiaali) sekä hoito- ja yleistarvikkeiden varastoinnista ja täyttöpalvelutoiminnasta tällä hetkellä 26 osastolle. HUS-Logistiikan hoito- ja yleistarvikkeiden varastointi on siirtynyt Logistiikkakeskukseen vuoden 2015 alusta, kuljetustoiminnot ja täyttöpalvelu jäävät ennalleen. Päivystyslisärakennuksen valmistuminen v. 2016 lisää työmäärää ja henkilökunnan tarvetta. Varastoinnin loppumisesta mahdollisesti säästyvä resurssi käytetään täyttöpalvelun laajentamiseen mm. päivystyksen ja Espoon valmistuvan sairaalan tarpeisiin. 6.6. HUS-Desiko 6.6.1. Laitoshuolto HUS-Desiko tuottaa Jorvin sairaalalle laitoshuollon palvelut, joita ovat puhtaanapito-, ruokahuolto- avustamis- huolto- ja asiakaspalvelut. Nykyinen siivouskeskus toimii vanhoissa tiloissa. Laitoshuoltopalveluja tuotetaan Espoon sairaalaan sen valmistuttua Jorviin. Tulevaan päivystyslisärakennukseen on suunniteltu jokaiseen kerroksen vähintään yksi siivoushuone, jossa säilytetään osastokohtaiset siivouskoneet, -aineet ja -välineet. Päivystys- 33 lisärakennuksen T-kerroksessa on varattu tila laitoshuollon siivouskeskukselle, jossa säilytetään siivouskoneet ja -laitteet, sekä siivousaineet ja -välineet. Siellä myös pestään ja kuivataan siivousliinat ja -mopit. Kehittämistarpeet Jorvin sairaalassa tarvitaan jatkossa uudet tilat siivouskeskukselle, potilasvuoteiden huoltoja vuokrausyksikölle, jotta voidaan siirtyä keskitettyyn potilasvuoteiden huolto- ja vuokrauspalveluiden piiriin. Tilatarve on noin 600 m². Lääkintätekninen tila toivotaan sijaitsevan lähellä em. keskusta teknisen huollon joustavan saatavuuden varmistamiseksi. Tilassa puhdistetaan ja sijataan potilasvuoteet ja säilytetään varasängyt. Lisäksi tilassa säilytetään liinavaatteet. Tavoitteena on, että Jorvin ja Espoon sairaalan tarvitsemat potilassängyt, kotihoidon sängyt, potilaskengät, röntgenliivit, paarit, patjat ja tarvittaessa apteekin lääkelaatikot puhdistetaan tässä tilassa. Jorvin sairaala-alueella on yhdessä Apuvälinekeskuksen kanssa suunniteltu apuvälineiden puhdistamis- ja desinfektiopalvelun tuottamista HUS-Desikon toimesta Espoon sairaalassa varatuissa tiloissa. Apuvälinekeskuksen kotihoidossa käytettävien sänkyjen huoltoa ja puhdistusta voidaan myös keskittää, mikäli huoltoyksikön koko ja laitevarustus on riittävä. Mahdolliset tilatarpeet tulee huomioida tulevissa suunnitelmissa Jorvin sairaalassa. 6.6.2. Välinehuolto Välinehuoltokeskus siirtyy uusiin tiloihin päivystysuudisrakennukseen sen valmistuttua. Jorvin sairaalassa välinehuolto toimii keskitetyn mallin mukaisesti. Välinehuoltopalvelua tuotetaan joissakin asiakasyksiköissä sopimuksen mukaan. 6.7. Ravioli Jorvin nykyinen keittiö on siirtymässä uusiin k-kerroksen tiloihin vuonna 2016. Tulevan keittiön toiminnan tavoitteena on tarjota laadukasta ja kustannustehokasta ruokapalvelua HUS Jorvin sairaalan potilasosastoille, Jorvin yhteyteen rakennettavalle Espoon kaupungin sairaalan osastoille, alueella työskenteleville HUS:n ja Espoon kaupungin henkilöstölle sekä Jorvin sairaalan päiväkodin lapsille ja Espoon kaupungin Keinumäen koululaisille. Tulevan Espoon kaupungin sairaalan kahvion asiakkaat käyttävät Raviolin palveluja. Lisäksi Ravioli järjestää tilaustarjoilut sairaalan tilaisuuksiin. Ravioli palvelee nykyisin Jorvissa noin 400 potilasta sekä noin 550 henkilökunnan edustajaa päivittäin. Jorvin kiinteistöllä olevassa päiväkodissa on noin 100 lasta. Lisäksi Espoon kaupungilla on Jorvissa tällä hetkellä 3 vuodeosastoa, joissa yhteensä noin 80 potilasta, Keinumäen kouluun toimitetaan noin 80 annosta. Espoon sairaalan valmistuessa määrä lisääntyy n. 270 potilaalla ja 500 henkilön henkilöstön määrällä. Ravioli Jorvin sairaalaan keittiö toimittaa HUS:n vuodeosastojen ja sairaala-alueella olevien terveyskeskusosastojen annokset keskitettynä ruoanjakeluna. Lisäksi ruoka-annoksia lähe34 tetään Jorvin sairaalan päiväkotiin sekä Keinumäen koululle kuumana hajautettuina toimituksena. Ravioli Jorvin sairaalassa työskentelee 37 henkilöä. Keittiön tuotantomallina on Cook and Serve, mikä tarkoittaa, että ruoka annostellaan heti sen valmistuttua ja kuljetetaan asiakkaille lämpimänä. Peruskorjattavan keittiön suunnittelun lähtökohtana on tuottaa noin 4 000 annosta vuorokaudessa. Potilasruokailussa tuotantotapana on Cook and Chill -ruoan kypsennys ja jäähdytys tapahtuvat keskuskeittiössä ja ruoan uudelleen kuumennus tapahtuu joko tuotantokeittiössä tai osastoilla riippuen telakoiden sijainnista. Jorvin sairaala-alueella ruoan kuljetus hankitaan HUS-Logistiikalta ja vaunut kulkevat tunneleita pitkin osastoille, päiväkotiin ja koululle. Kuljetuskaluston hankinta kuuluu Raviolille, siltä osin kun niitä tarvitaan Raviolista lähteviin tuotteisiin. Kuljetuskalusto pestään Raviolin tiloissa. 6.8. Tietohallinto Jorvin sairaalassa sijaitseva konesalin uudistamistarpeet on kokonaisuudessaan huomioitava mm. varmennetun sähkönsyötön, sammutusjärjestelmän ja ilmastoinnin osalta. AV-järjestelmät, kuvansiirto ja kamerajärjestelmien tila tulee jatkovalmistelussa kartoittaa. Kaapelointi vaatii tietojärjestelmäuudistusten myötä laajennuksia ja parannuksia ja se on suunniteltava saneerauksen yhteydessä HUS-Tietohallinnon kanssa yhteistyössä. Sairaalaan rakennetaan peruskorjausten/uudisrakentamisen yhteydessä kattava paikannusta tukeva WLAN-verkko, jota voidaan hyödyntää mm. henkilöturvajärjestelmien yhteydessä. Tällä vältetään päällekkäisten langattomien teknologioiden käyttö. Paikannushankkeen jatkon kannalta on tärkeää, että päällekarkaus ja turvajärjestelmiin liittyvät toiminnot saadaan liitettyä samaan WLAN-pohjaiseen kokonaisuuteen. Langaton tietoverkko mahdollistaa tietoverkon palveluiden toteuttamisen kannettaville päätelaitteille. Langattoman tietoverkon palveluita ovat mm. seuraavat: - langattomat hoitolaitteet - hoitajien langattomat mobiililaitteet (puhelimet, tabletit) - potilaiden langattomat viihdelaitteet (puhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet) - paikannuspalvelut (henkilö/laitepaikannus) Keskitettyyn katkeamattomaan sähkönsyöttöjärjestelmään liitetään mm. seuraavat tärkeät kuormat: - kriittiset potilas- ja lääkintätilojen tutkimus- ja valvontalaitteet - leikkaus- ja toimenpidetilojen leikkaus-, tutkimus- ja toimenpidevalaisimet - puhelinjärjestelmän keskus- ja välityslaitteet - kameravalvontajärjestelmä - atk-verkon ja kiinteistön IP-verkon aktiivilaitteet - konesalin osalta kaikki aktiivilaitteet ja järjestelmät - hälytys- ja valvontajärjestelmät Konesali, pääjakamo- ja pääteletilat on varustettava kaasusammutusjärjestelmällä. Tulevissa suunnitteluvaiheissa tulee kartoittaa lisäksi yhteisantenniverkko, joka toteutetaan kattavasti käytön tarpeen mukaisesti (potilas-, tauko-, kokous- ja neuvotteluhuoneet, odotusaulat jne). Lisäksi on varauduttava TV-kuvan IP-TV siirtoon potilaspaikkojen mahdollisille monipalvelupäätteille. Yhteisantennijärjestelmä on muutettu digikelpoiseksi vuonna 2005. 35 Ovipuhelimet sijoitetaan osastojen sisäänkäynteihin. Ovipuhelinjärjestelmissä huomioidaan mahdollinen kuvaominaisuus. Koulutus- ja neuvottelutiloihin toteutetaan AV-järjestelmät kaapelointeineen. AV-laitteistojen laajuus ja järjestelmätasot selvitetään jatkosuunnittelun edetessä. Erikseen määritettäviin tiloihin toteutetaan erilliset äänentoistojärjestelmät. Äänentoistojärjestelmään kuuluvat puheen ja musiikin toistoon tarkoitetut kaiuttimet, langattomat mikrofonit ja äänenkäsittelylaitteet. Leikkaussaleihin asennetaan mahdollisesti kuvansiirtojärjestelmävaraukset. Järjestelmällä näytetään salissa olevien ohjelmalähteiden (esimerkiksi c-kaari, lamppukamera, endoskopialaitteisto, anestesianäyttö tai PACS) välittämä kuva järjestelmää sisältyvillä monitoreilla. Rakennukseen asennetaan koko rakennuksen käsittävä viranomaisverkko. Samoin opearattoriverkon osalta sisäkuluvuus varmistetaan. Huomioidaan myös mahdollisesti sisääntuloaulaan ja muihin erikseen sovittaviin asiakaspaikkoihin infonäytöt, jotka näyttävät esim. reaaliaikaisen julkisen liikenteenaikataulun tai muuta tietoa esim. aukioloista, ruokalistasta ja poikkeusjärjestelyistä. Kampukselle sijoittuva Espoon sairaala huomioidaan suunnittelussa siten, että koko kampuksella olisi mahdollisimman yhtenäiset järjestelmät. Kaikkien edellä mainittujen mahdollisten tarpeiden osalta huomioidaan järjestelmän kaapeliverkko, joka toteutetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää aina kun se on teknisesti mahdollista. Tilojen lääkintäluokitus sähköisen suojauksen toteuttamiseksi määritellään yhteistyössä käyttöhenkilökunnan kanssa. Muiden lääkintätilojen yhteydessä olevat tilat, jotka tulevaisuudessa on mahdollista muuttaa potilaan tutkimus- ja/tai hoitotiloiksi suunnitellaan vähintään lääkintätilaluokan G1 mukaan. Yhteenvetona Tietohallinnon osalta todetaan, että tietoverkkoa ja siihen liitettyjä järjestelmiä joudutaan uudistamaan ja laajentamaan tilojen saneerauksien yhteydessä, jolloin tietojärjestelmien vaatimat laajennukset ja uudistukset otettava viimeistään kokonaisvaltaisesti huomioon. Edellä mainittujen järjestelmien tarve ja mahdolliset muut järjestelmät suunnitellaan kussakin hankevaiheessa erikseen. 7. JORVIN SAIRAALARAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU Jorvin sairaalan ensimmäiset osat ovat valmistuneet 1976. Tämän jälkeen laajennuksia on tehty eri vuosikymmenillä. Varsinaisia kaiken kattavia peruskorjauksia on tehty hyvin vähän. Toiminnallisten muutosten aiheuttamia korjaus- ja muutostöitä on tehty vuosien mittaan jonkin verran. Teletekniikan järjestelmien peruskorjaukset on aloitettu 2000-luvulla. Varsinkin talotekniikan (LVISA) osalta järjestelmät ovat uusimisen tarpeessa. Kiinteistöstä on tehty useita sisäilmaan ja kosteusongelmiin tai muihin työsuojelukysymyksiin liittyviä selvityksiä. Myös energiakatselmuksia sekä rajoitettuja kuntoarvioita on teetetty. Vuosina 2008–2009 teetettiin Jorvin sairaalan kuntoarvion laatiminen, ja tuloksia tullaan esittämään tässä raportissa. Koska kuntoarvio oli niin tuore katsottiin, ettei sitä ole tarvetta päivittää, vaan tässä tarkastelussa täydennetään tietoja. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos pitää tärkeänä sairaalan turvallisuusselvitykseen liittyvien puutteiden korjaamista, koskien erityisesti vuodeosastokerroksista pelastautumista mahdol36 lisissa tulipalo- tai vastaavissa tilanteissa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on esittänyt Jorvin sairaalaan rakennettavaksi kattava sprinkler-järjestelmä. Järjestelmä on käytännössä toteutettavissa toimintatilojen muun peruskorjaustyön yhteydessä ja rakentaminen tulisi aloittaa niistä rakennusosista, joissa hoidetaan kaikkein huonokuntoisimpia potilaita. 7.1. Jorvin sairaalan rakennusosat Taulukko 10. Jorvin sairaalan rakennusosien valmistumisvuodet Rakennusosa Jorvin sairaala P1-3,K1-3,O1-2,T1-3 1976 61 237 Lastenosastot L1-L2 1976 4 807 Lasten ja nuorten psykiatria, lastenneurologian ja lastenkirurgian pkl LP2, NP, L3 2004 4 766 Lastenpsykiatrian osastot LP1 1992 1 778 Muuntamo M3 2004 160 Psykiatrian yksikkö P0 1985 2 515 Päiväkoti PK 1978 1 370 Keinumäen koulu SK 2004 1 147 P3-laajennus P3 laaj. 1988 n. 2 000 Psykiatrian laajennus P0 laaj. 1995 2 631 Lastenpsykiatrian vo LP1 laaj. 1998 614 Päiki, heräämö P1 laaj. 1998 1 187 KLF K1 laaj. 1999 338 Ajanvarauspoliklinikan laajennus K0 2003 2 492 Apteekin laajennus P3 ja K3 välissä 2005 230 Jäteasema JA 2007 1 243 Pysäköintitalo PT 2007 8 980 K. koulun laajennus SK 2012 640 Päivystyslisärakennus A 2015 17 212 37 Valmistuminen Pinta-ala/m2 Toiminto 7.2. Peruskorjaukset ja muutostyöt Taulukko 11. Jorvin sairaalassa tehdyt peruskorjaukset ja muutostyöt Osasto Korjauksen sisältö Vuosi Vuodeosasto N7 Perusparannus, hoitajakutsu 2003 Vuodeosasto N6 Perusparannus, hoitajakutsu 2004 Vuodeosasto Ne3 Muutostyöt, märkätilat, hoitajakutsu 2004 Vuodeosasto S7 Muutostyöt, märkätilat, hoitajakutsu 2006 Vuodeosasto K5 Märkätilojen muutokset, hoitajakutsu 2006 Vuodeosasto K6 Märkätilojen muutokset, hoitajakutsu 2005 Vuodeosasto Keu5 Hoitajakutsujärjestelmä 2005 Vuodeosasto K7 Hoitajakutsujärjestelmä 2007 Vuodeosasto S6 Hoitajakutsujärjestelmä, märkätilat 2008 Kirurgian pkl Laajennus, ent. npkl tilat 2004 Silmätautien pkl Tilajärjestelyt, ent. korvapkl 2006 Radiologia Magneettikuvauslaite ja tilat 2000/2008 Tietokonetomografiatilat 2000 Ultraäänilaite ja tilat 2001 Kuvienkatselulaite 2002 Mammografialaite ja tilat 2003 Lääkärien ja hk-huonetilat 2004 Angiografialaite ja tilat 2005 Tietokonetomografialaite 2006 Natiivikuvauslaite ja tila 3 2006 Läpivalaisulaite ja tila 6 2007 Natiivikuvauslaite ja tila 1 2007 Natiivikuvauslaite ja tila 2 2008 Äitiyspoliklinikka Muutostyöt, uusi kanslia, odotustilat 2002 Teho-osasto UPS-laitteiston uusinta 2006 Paloilmoitinkeskus Keskuksen uusinta 2003 Pääsisäänkäynti Liukuovikoneisto ja oviverhokone uusittu 2003 Ravintokeskus Kylmiöt uusittu 2002, 2004, 2008 Astianpesulinjasto uusittu 2003 Tarjoilulinjasto 2010 Äitiyspoliklinikka Liukuovikoneisto ja oviverhokone uusittu 2005 Lastentautien pkl Ilmastoitu lattia, kosteusongelmia 2007 Psykiatrian pkl+osasto P1 Muutostyöt, odotustilat, kokoustila 2007 K-vuodeosastotorni Hissi H4 uusittu 2004 S-vuodeosastotorni Hissi H7 uusittu 2005 N-vuodeosastotorni Hissi H1 uusittu 2006 38 Taulukko 11 (jatkuu). Jorvin sairaalassa tehdyt peruskorjaukset ja muutostyöt Osasto Korjauksen sisältö Vuosi Leikkausosasto Leikkaussali 5 saneeraus 1999 Leikkausosasto Leikkaussali 3 saneeraus 2000 Leikkausosasto Leikkaussali 1 saneeraus 2001 Leikkausosasto Leikkaussali 9 saneeraus 2002 Leikkausosasto Leikkaussali 8 saneeraus 2003, 2009 Leikkausosasto Leikkaussali 10 saneeraus 2006 Leikkausosasto Leikkaussali 11 saneeraus 2008 Keskusvarasto Uusien varastotilojen rakentaminen 2008 Osasto Keu5 Eristyshuoneiden rakentaminen 2008 Vuodeosasto K3 Potilashuoneiden wc rakentaminen 2009 Vuodeosasto K6 Kanslian ja lääkehuoneen muutostyöt 2009 Vuodeosasto S4 Hoitajakutsujärjestelmä 2009 Vuodeosasto S6 ja Keu5 Märkätilojen korjaus 2009 Höyrykattilalaitos Metalliverstas, varavoimakone 2009 Päivystyspoliklinikka Yhteispäivystys, muutostyöt 2009 KFI Radiofarmasialaboratorion muutostyöt 2010 Päivystysosasto Valvontahuoneen rakentaminen 2010 Pääaula Potilastoimiston ja neuvonnan yhdistäminen 2010 Vuodeosasto K4 Kanslian ja lääkehuoneen muutostyöt 2010 Kellarikerros Pukutilojen lisärakentaminen 2011 Sisätautien pkl Muutostyöt 2011 Synnytysosasto Muutostyöt (NKL väistöt) 2011 Kellarikerros Tavaranlähettämötilojen muutostyöt 2011 Vuodeosasto K5 Lääkehuoneen ja kanslian muutostyöt 2011 Päiväkirurgian osasto Muutostyöt 2012 Vuodeosastot NE3, S7, Keu5 Potilaskeittiön korjaus 2012 Vuodeosastot NE3 ja K4 Märkätilojen korjaus 2012 Vuodeosastot N6 ja N7 Muutostyöt (NKL väistöt) 2012 Pysäköintitalo Laajennus 2012 Diabeteskeskus Rakentaminen NP-rakennusosalle 2012 KNF-osasto Rakentaminen NP-rakennusosalle 2012 Röntgenosasto Muutostyöt 2013 Magneettikuvauslaitteiston vaihto 2014 KFI TT-laite 2013 Obduktio Peruskorjaus 2013 Leiko Rakentaminen 2014 Vainajien säilytystilat K-kerros 2014 39 Kuva 1. Jorvin sairaalan päärakennus, 1. kerros Kuva 2. Jorvin sairaalan päärakennus, 2. kerros 40 7.3. Kuntoarvion yhteenveto ja täydennykset 7.3.1. Rakennetekniikka Aluerakenteiden osalta kunto todettiin tyydyttäväksi, mutta toimenpidetarve on melko suuri. Perustusten osalta kuntoarvio on pintapuolinen, itse perustukset on vankkaa tekoa, mutta eri hankkeiden yhteydessä perustuksista on löytynyt purkamattomia laudoituksia sekä maata vasten asennettua eristevillaa. Tässä on yksi syy osastojen sisäympäristö-ongelmiin maakellarihajun muodossa. Salaojat tulisi uusia. Rakennusrunko todettiin hyväksi eikä välitöntä toimenpidetarvetta ole. Julkisivut kuntoarvio luokitteli tyydyttäväksi ja toimenpidetarpeen melko suureksi. Julkisivuissa on todettu, että tiiliverhoilun muuraus on tukkinut tuuletusvälin, jolloin kosteus pääsee etenemään eristevillakerrokseen ja ikkunaympäristössä oleviin puurakenteisiin. Käytännössä on löytynyt rakennepiirustus 70-luvulta, jossa ulkoseinärakenne on suunniteltu ilman tuuletusrakoa tiiliverhoilun takana. Tämä on toinen syy osastojen sisäympäristöongelmiin. Yläpohjarakenteet todettiin kuntoarviossa hyviksi ja toimenpidetarve vähäiseksi. Näin asia osittain on, vesikatteet on uusittu lähes kaikkialla. Tasakatoilla on kuitenkin käytännössä liian vähän kattokaivoja, varsinkin 70-luvulla valmistuneilla rakennusosilla. Vesikatoilla on lisäksi runsaasti huippuimureita ja kattoikkunoita, jotka aiheuttavat vesivuotoja läpimenoissa. Sisätilat kuntoarviossa luokiteltiin kunnoltaan välttäviksi ja toimenpidetarve suureksi. Tilamuutoshankkeiden yhteydessä tiloissa on tehty pintaremonttia, mutta näiden osuus on vähäinen, arviolta 5 % kokonaisalasta. 7.3.2. Talotekniikkajärjestelmät (LVIAS) LVIA-tekniikka Jorvin sairaalan vuonna 1976 valmistuneilla rakennusosilla käyttövesiputkistot sekä viemärit tulisi uusia pikaisesti. Osittain kokoojaviemäreitä on uusittu vuotojen välttämiseksi, mutta kokonaisvaltaista peruskorjausta ei ole tehty. Vesikalusteiden uusimisella on suora alentava vaikutus myös vedenkulutukseen. Jorvin sairaalassa aiemmin tehdyssä kuntoarviossa todetaan välttämättömäksi uusia vuonna 1976 valmistuneiden rakennusosien alkuperäiset ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtokoneet ovat tekniikaltaan vanhentuneita ja koneiden hygienia ei vastaa nykyistä käsitystä sairaalan ilmanvaihtokoneiden tasosta. Ilmanvaihdosta aiheutuneita ongelmia ovat riittämättömät ilmamäärät, riittämätön suodatus ja korkeat lämpötilat. Suurimmalta osin pääsairaalan ilmanvaihtojärjestelmät ovat ilman lämmöntalteenottoa, joka aiheuttaa erittäin suuren energiankulutuksen. Ilmanvaihtokoneiden säätölaitteet ja sähköjärjestelmät ovat vanhentuneita. Muutamille koneille jälkeenpäin asennetut jäähdytyspatterit aiheuttavat jo ennestään liian pienten ilmamäärien tarpeettoman pienenemisen. Koska peruskorjaukset ovat siirtyneet 2010-luvulla, on yksittäisiä tuloilmakoneita uusittu, mutta nämä on tehty ilman lämmöntalteenottoa johtuen siitä, että tuloilmakoneet sijaitsevat kellarissa ja poistoilmakoneet vesikatolla. 41 Jäähdytysjärjestelmän pääkoneet on uusittu 2010. Näiden koneiden lisäksi sairaalassa on useita vanhoja jäähdytyskoneita, joissa kylmäaineena käytetään R-22:ta. Kylmäaineiden käyttörajoituksiin on valmistauduttu. Jäähdytysjärjestelmä ehdotetaan jaettavaksi pienemmiksi järjestelmiksi, joissa on rakennusosakohtaiset verkostot ja vedenjäähdyttimet. Järjestelmät palvelisivat ilmanvaihdon jäähdytystä ja tilajäähdytystä. Kokonaisvaltainen jäähdytysjärjestelmien muutostyö ja rakennuskohtaisten järjestelmien toteuttaminen ajoittuu muiden LVI-järjestelmien parannusten yhteyteen. Höyryn tarve on vähentynyt merkittävästi pesulatoiminnan lopettamisen jälkeen. Höyrykattilat on uusittu 2011. Höyryä käytetään lähes yksinomaan välinehuollossa ja uuden välinehuollon valmistuessa päivystyslisärakennuksen myös putkisto uusiutuu valtaosaltaan. Pneumatiikkajärjestelmä ja hengityspaineilma on nykyisin liitetty samaan verkostoon. Koska pneumaattisia säätölaitteita tulee vielä säilymään rakennuksissa, järjestelmät tulisi eriyttää. Hengityspaineilmakeskuksen koneita on uusittu 2013. Päivystyslisä-rakennukseen rakennetaan koko Jorvia palveleva hengitysilmakeskus. Sairaalakaasuverkostojen uusiminen tulisi suorittaa laajemman LVI-saneerauksen yhteydessä. Rakennusautomaation valvomolaitteiden ja alakeskusten uusiminen on tehty vuosina 2010– 2012. Kenttälaitteet ovat vanhoja. Sähkö- ja teletekniikka Jorvin sairaalan uusi muuntamo valmistui 2011, joten sähkönsyöttö on kunnossa. Sähkönsyötön vahvistushankkeella saatiin vanhan päämuuntamon kuormitusta oleellisesti kevennettyä, mikä mahdollistaa vanhan päämuuntamon saneerauksen. Vanha 20 kV kytkinlaitos on myös uusittu 2011–2012. Sairaalan keskellä päämuuntamossa sijaitsevat vanhat öljymuuntajat tulee korvata uusilla kuivamuuntajilla. Myös vanhat 400 V pääkeskukset kaipaavat kunnostusta. Näiden kunnostusten jälkeen voidaan jatkaa sairaalan sähkönjakeluverkoston saneerausta mm. nousujohtoverkon osalta. Nykyinen sähkön varavoimakapasiteetti muodostuu entiseen lämpökeskukseen sijoitetusta varavoimakoneesta (v. 2011) sekä kallioväestösuojaan sijoitetusta viidestä rinnankytkeytyvästä varavoimakoneesta. Kallioväestösuojan koneiden ohjausautomatiikka on vanhentunutta. Varavoiman jakelussa sairaalaan on kriittisiä solmupisteitä, mikä huonontaa jakelun toimintavarmuutta. Uudehko lämpökeskukseen sijoitettu varavoimakone turvaa mm. sairaalan leikkausosaston ja huoltotoimintojen sähkönsaannin ja vähentää oleellisesti kallioväestösuojan varavoimakoneikon kuormitusta. Myöhemmin lämpökeskukselle voidaan suunnitelmien mukaan hankkia toinen varavoimakone, joka korvaa lopullisesti kallioväestösuojan ikääntyneen varavoimakoneikon. Esitys uudesta varavoimakoneikosta suunnittelun osalta tehdään vuodelle 2016 ja rakentamisen osalta vuodelle 2017. Sairaalan paloilmoituskeskus on uusittu 2003. Paloilmaisimia on uusittu osoitteellisiksi tämän jälkeen noin 70 %. Ilmaisimien uusinta jatkuu alueittain tulevina vuosina. Jorvin puhelinvaihde on uusittu 1994 ja päivitetty 2007. Vaihde on liitetty puhelinliikenteen osalta osaksi 42 HYKS 4711-vaihdetta ja välitys siirtyi Meilahteen 2008. Jorvissa vaihteeseen on liitetty langaton dect-puhelinjärjestelmä. Hakulaitteet on poistettu. Pikapuhelinjärjestelmä on uusittu vuonna 2000, jolloin asennettiin uusi keskus sekä puhelimet. Keskuksen puhelin liitäntä kapasiteettia laajennettu 2006. Hoitajakutsujärjestelmistä on uusittu vuosina 2003–2013 kaikki käytössä olevat 18 kpl. Kulunvalvontajärjestelmä on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosien 1999–2003 aikana. Järjestelmä on melko kattava, noin 350 ovea liitetty, mutta muutamalla rakennusosalla tarvitaan lisäasennuksia, noin 50 oven verran. Lääkkeenjakohuoneet on valtaosaltaan liitetty kulunvalvontajärjestelmään. Rikosilmoitusjärjestelmät on rakennettu ja uusittu vuoden 2003 jälkeen, kolmen osaston tiloissa. Henkilöturvajärjestelmiä on useita Jorvin sairaalassa. Psykiatrian osastoilla on erillinen langaton paikantava henkilöturvajärjestelmä. Tornien vuodeosastoilla on hoitajakutsujärjestelmiin liitetty paikantavat langattomat henkilöturvahälyttimet. Hälytykset ohjataan osastojen lisäksi vartijalle. Muualla sairaalassa on siellä täällä paikallisia langallisia hälytysnappeja. Langaton, paikantava henkilöturva-järjestelmä tulisi rakentaa koko sairaalaan. Tallentava kameravalvontajärjestelmä on rakennettu 2000-luvun aikana ja käsittää tällä hetkellä noin 100 kameraa. Valvontakameroita lisätään tarpeen mukaan kiinteistön ulko- ja sisätiloihin. Tietotekniikkaverkko on kategoria 5 ja 6 tasoinen. Uusimmat laajennukset ovat kategoria 6:sta. Runkoverkko on valokuitukaapelilla toteutettu. Kaapelointi vaatii tietojärjestelmäuudistusten myötä laajennuksia ja parannuksia. Aikakellojärjestelmä on uusittu 2013 ja äänentoistojärjestelmän keskus on uusittu 10 vuotta sitten. Yhteisantenni-järjestelmä on muutettu digiTV-kelpoiseksi 2005. 7.4. Johtopäätökset Kuntoarviossa todettiin selkeästi, että Jorvin sairaalan vuonna 1976 valmistuneet rakennusosat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Varsinkin LVISA-järjestelmien kunto on huono. Toiminta tiloissa on muuttunut moneen kertaan aikojen kuluessa, jolloin tilajako ei vastaa toimintaa. Peruskorjauksen yhteydessä käyttäjille rakennetaan tarpeen mukaiset tilat. Kuntoarviossa ei kuitenkaan asetettu peruskorjauksia aikajärjestykseen. Peruskorjausten järjestykseen vaikuttaa tämän vuoksi vahvasti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanta, että vuodeosastot on varustettava sprinkler-laitteistolla mahdollisimman nopeasti. Vuodeosastoilla on ongelmana huonot tyhjennysaikalaskelmat. Kiihtyvällä tahdilla leviävät sisäympäristöongelmat ovat Jorvin työyksiköiden uhka. Sisäympäristötutkimuksia tehtiin vuosina 2009–2014 yhteensä 29 kappaletta sisäympäristöongelmiin perehtyneiden asiantuntijoiden toimesta. Muutamalla osastolla tiloja on jouduttu ottamaan pois käytöstä. Keskeisimpiä ongelmakohteita ovat ulkoseinärakenne, ikkunaympäristö, lattiat, alapohjarakenteet ja yläpohjarakenteet. Koska peruskorjaukset ovat viivästyneet, on päätetty, että mm. ulkoseinärakenteita ryhdytään peruskorjaamaan ennen sisätilojen peruskorjausta. 43 8. PÄIVYSTYSLISÄRAKENNUKSEN TOIMINTA VUODEN 2016 ALUSTA Päivystyslisärakennus valmistuu lokakuussa 2015 ja sen käyttöönotto tapahtuu alkuvuoden 2016 aikana. Rakennuksen pääsisäänkäyntikerrokseen (K-krs) siirtyy kantasairaalan puolelta aikuisten ja lasten päivystykset sekä uutena päivystysröntgen (natiivi, ct ja uä). Liikenne ambulanssihallista tapahtuu pääasiassa tähän kerrokseen. Päivystysalueelle tulee uutena toimintana vaativaa akuuttihoitoa edellyttävien potilaiden valvontatilat. Päivystysalue on suunniteltu geneeriseksi siten, että alueella voidaan hoitaa sovittu työnjaon mukainen osuus Hyksin päivystystoiminnasta tarpeiden mukaan. Ainoastaan vaativimpien monivammapotilaiden hoitoon ei nykyisessä tilasuunnittelussa ole varauduttu. Päivystysalueella voidaan jatkossa hoitaa myös Kirkkonummen koko päivystysaikainen terveyskeskuspäivystys ja Espoon murtumapoliklinikan toimintaa niin sovittaessa. Seuraavaan kerrokseen (1. krs) siirtyy kantasairaalan puolelta päivystysosasto. Lisäksi kerroksesta vuokrataan vuodeosastotilat Espoon sairaalan päivystysosastolle. Kerroksessa on myös päivystävien lääkäreiden lepohuoneita. Ylimmässä toimintakerroksessa (2. krs) ovat tilat teho-osastolle ja Töölöstä siirtyville palovammatoiminnoille (poliklinikka, vuodeosasto ja palovammatehohoito). Päivystyslisärakennuksen valmistuttua teho-osastolla hoidetaan myös koko maan vaikeat tehohoitoa vaativat palovammat (noin 450 potilasta vuodessa). Palovammapotilaille varatut tehopaikat ovat yhteiskäytössä tavallisten tehopaikkojen kanssa. Lisäksi kerroksessa on yksi leikkaussali, joka on palovammapotilaiden leikkauksia varten mutta käytettävissä myös muuhun leikkaustoimintaan. Toiseen kerrokseen tulee myös tila simulaatio-opetukselle sekä talon yhteiskäyttöön tarkoitettuja neuvottelu- /opetustiloja. Päivystävien lääkäreiden lepohuoneita löytyy myös tästä kerroksesta. Kerros liittyy välittömästi nykyiseen kantasairaalan leikkausosastoon. Rakennuksen alimpaan kerrokseen (T-krs) sijoittuu HUS-Desikon keskitetty välinehuoltoyksikkö. Yksikkö tuottaa palveluita myös Espoon terveyskeskuksille sekä tulevalle Espoon sairaalalle. Kerroksessa on myös vuokratilat Espoon sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Ambulanssi- ja henkilöautoliikenne päivystyslisärakennuksen pääovelle tapahtuu kokonaan Turuntien puolelta. Pääkulkureitti päivystyspotilailla rakennukseen on K-kerroksessa. Virkaaikana muut kuin päivystyspotilaat ohjataan käyttämään nykyistä pääsisäänkäyntiä. Nykyisen pääsisäänkäynnin ollessa suljettuna kulku päivystyslisärakennukseen ja kantasairaalaan tapahtuu päivystyksen kautta. Kulkuyhteys päivystyslisärakennuksesta kantasairaalaan on mahdollista jokaisesta kerroksesta. 44 9. TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TOIMINNAN MUUTOKSET JA UUDET TOIMINNAT HUS:n alueella kehitetään operatiivisen toiminnan työnjakoa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Operatiivista toimintaa on Hyksin alueella Meilahden, Naistenklinikan, Kätilöopiston, Jorvin, Peijaksen ja Töölön sairaaloissa, Silmä-korvasairaalassa, Kirurgisessa sairaalassa, Lastenklinikalla ja Lauttasaaressa. Koko HUS:n alueella operatiivista toimintaa on lisäksi Hyvinkään, Porvoon, Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloissa. Lisäksi on käytössä Herttoniemen sairaalasta vuokrattuja leikkaussaleja ja muita päiki-toiminnan edellyttämiä tiloja sekä muita vuokratiloja. Vuodesta 2014 alkaen valmisteltu pidemmän aikavälin suunnitelma Hyksin kirurgisten toimintojen sijoittumisesta eri kiinteistöihin tuli päätökseensä suurten rakennushankkeiden ohjausryhmässä 13.2.2015. Suunnitelmien mukaan Jorvin sairaala toimii jatkossakin päivystyskirurgisena keskuksena ja ylläpitää valmiudet tehdä 24/7 päivystysleikkaukset laajalle väestöpohjalle yhdessä Helsingin alueen päivystävien sairaaloiden kanssa. Töölön palovammojen hoitokokonaisuus siirtyy Jorviin päivystyslisärakennukseen suunnitellusti vuoden 2016 alussa. Gynekologinen elektiivinen kirurgia siirtyy pois Jorvin sairaalasta vuoden 2016 alussa ja keskitetään Naistenklinikalle/Kätilöopistolle. Gastrokirurgia siirtyy Meilahden Tornisairaalan valmistuessa Kirurgisen sairaalan väistötiloista Meilahden sairaalaan ja Jorviin. Valtimoverisuonikirurgia siirtyy Jorvista Meilahden sairaalaan, samoin kuin endokriininen kirurgia vapauttaen tilaa gastrokirurgialle, jonka toiminnot keskittyvät käytännössä Jorvin ja Meilahden sairaaloihin. (GE-päivystyskirurgiaa jää Peijaksen sairaalaan pienessä määrin.) Laskimoverisuonikirurgia siirtyy Jorvista Kirurgiseen sairaalaan. Jos tulevaisuudessa Jorviin halutaan keskittää aiempaa selvästi suurempi operatiivisen toiminnan kokonaisuus (esim. urologia) edellyttää se uudisrakentamista sekä leikkaustoiminnan että ajanvarauspoliklinikoiden osalta. Aikuisten ei-operatiivisilla somaattisilla aloilla ei ole mahdollista tehdä suuria työnjaollisia muutoksia Hyksin sisällä, koska nämä alat toimivat Jorvin suuren päivystyksen tukena. Jorviin jää kardiologian angiografiatoimintaa ja se mahdollisesti laajenee tulevina vuosina. Syöpien hoitoa keskitetään tulevaan uuteen syöpäkeskuksen kiinteistöön 2020-luvun alkupuolella erityisesti sytostaattihoitojen ja levinnyttä syöpää sairastavien potilaiden komplikaatioiden osalta. Jorvin synnytystoiminta muuttuu vuonna 2017, kun Naistenklinikan laajennusosa otetaan käyttöön. Tässä vaiheessa Jorvissa on tavoitteena olla noin 3 000–3 500 synnytystä vuodessa. Vuonna 2020 Jorvin hankeohjelmassa alkaa vuodeosastotornien S- ja K peruskorjaus ja sen ajaksi synnytykset siirtyvät Jorvista Naistenklinikalle, Kätilöopiston sairaalaan ja mahdollisesti Lohjan sairaalaan. Väistöjärjestelyt jatkuvat kunnes lasten toiminnoille ja synnytystoiminnalle on rakennettu ja otettu käyttöön uudet tilat Jorviin 2020-luvun lopussa. Jos jatkossa linjataan Hyksin synnytysten olevan tässä vaiheessa kahdessa synnytyssairaalassa, Naistenklinikalla ja Jorvissa, Jorvissa on noin 7 000–8 000 synnytystä vuodessa. Tämä edellyttää merkittävän lisäkapasiteetin rakentamista sekä vuodeosastojen, sektiosalien, synnytyssalien että avohoitopalveluiden osalta. Jorvi on lastensairaalana valtakunnallisesti suuri sairaala (v. 2014 n. 66 000 iältään 0–15vuotiasta). Jorvin lastensairauksien päivystyspotilaat tulevat tuplasti suuremmalta alueelta, 45 jolloin Jorvin alue on väestöltään (yhteensä n. 126 000 0–15-vuotiasta) huomattavasti kaikkien Hyksin ulkopuolisten yliopistosairaaloiden aluetta suurempi. Jorvin lastentautien päivystys palvelee niin suurta aluetta, että Jorvin toimintoja ei voitu suunnitella uuteen lastensairaalaan. Näin lastentautien toinen Hyksin erikoissairaanhoidon päivystys jää jatkossakin Jorviin. Parhaaksi ratkaisuksi tulevaisuutta ajatellen nousee nykyisten epäkäytännöllisten ja sisäilmaongelmaisten tilojen uudelleenrakentaminen tai uudisrakennus nykyiselle paikalle kuitenkin niin, että vastasyntyneiden osasto sijoitetaan synnytysosaston ja lapsivuodeosastojen välittömään läheisyyteen. Erityisen hyvä ratkaisu toimintojen sijoittumisen kannalta olisi yhteinen uudisrakennus naistentoimintojen kanssa. Myöhemmin ratkaistava asia on lisäksi kehitysvammalaitosten alasajon vaikutukset. Tämä saattaa kotisairaalan laajentamisen lisäksi edellyttämään pientä vaikeimmin vammaisten osastoa tämän ryhmän medisiinisten asioiden hoitamiseksi. Luonteva sijainti Hyks alueelle olisi Jorvi, mahdollisesti integroituna Jorvin lastenosastoon. Lastenkirurgian päiväkirurginen toiminta on siirtynyt vuoden 2015 alusta Jorvista Lastenklinikalle. Polikliininen toiminta ja päivystystä tukeva vuodeosastotoiminta jatkuvat ennallaan toistaiseksi. Lastenpsykiatria Jorvissa on jatkossa muita lastenaloja tukevaa yleissairaalapsykiatrista toimintaa. Jorvin sairaalassa ei ole nuorisopsykiatrian osastotoimintaa, vaan se on keskitetty Helsinkiin HYKS Psykiatriakeskukseen (Välskärinkatu 12, Helsinki). Nuorisopsykiatrian toiminta on avohoitopainotteista. Nuorisopsykiatrian avohoitotoimintaa on Matinkylän tutkimus-, akuutti- ja konsultaatiopoliklinikalla ja Matinkylän nuorisopsykiatrian intensiiviyksikössä. Jorvin alueella nuorisopsykiatrian polikliinistä toimintaa on Leppävaaran ja Olarin poliklinikoilla. HUS:n psykiatrian tiekarttaesitys päätettiin hallituksessa 26.1.2015. Päätöksen mukaan psykiatrisia sairaansijoja vähennetään nykyisestä 780:sta 650 sairaansijaan vuoteen 2019 mennessä. Tämän mukaan tilatarvetta suunnitellaan tulevaisuudessa. Jorvin sairaalan osalta psykiatria tarvitsee edelleen seuraavat viisi vuotta nykyisen määrän tiloja (4 osastoa ja psykiatrian poliklinikka). Psykiatrian tilatarpeen mahdollinen vähenemä 2020 luvulla riippuu siitä, miten paljon toimintoja Hyksin alueella keskitetään ja siitä rakennetaanko HUS:iin mahdollisesti 2020-luvulla keskitetty psykiatrian sairaala. v. 2025 Jorvin sairaansijamäärä riippuu ns. suursairaalan koosta ja sijainnista. Jos Kellokosken kaikki osastot siirtyvät Helsinkiin, ja on luotu tehokkaat sairaaloiden väliset prosessit, niin Jorvin kampuksen sairaansijamäärä voisi olla 30–40. Joka tapauksessa somaattisen sairaalan yhteydessä tapahtuva, ja erilaista synergiaa hyödyttävä polikliininen toiminta lisääntyy varmasti, ja osastojen toiminta suuntautuu lisääntyvästi tukemaan avohoitoa, joka vaatii tiloilta uudenlaista joustavuutta. Tätä samaa joustavuutta haetaan jo Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Hyvinkään psykiatrisille sairaansijoille, ja näiden kokeilujen pohjalta on mahdollista tarkentaa tulevaisuudessa Jorvin osastojen suunnitelmia. 46 10. KLIINISEN TOIMINNAN TILATARPEET 2020–2025 (–2030) 10.1. Päivystyspoliklinikka, päivystysosasto, teho-osasto ja palovammateho Aikuisten ja lasten päivystyspoliklinikat, päivystysosasto ja teho-osasto siirtyvät vuoden 2016 alussa vuoden 2015 lopulla valmistuvaan päivystyslisärakennukseen. Näiden osalta tilat on mitoitettu vastaamaan tulevaisuuden tarpeita 2020-lukua varten. 10.2. Vuodeosastot Nykyisissä K- ja S-torneissa sijaitsevan toiminnan tulevaisuuden sairaansijamäärän arviointia varten teetettiin selvitys Delfoi Oy:llä. Selvitys perustui vuoden 2013 toimintalukuihin, joten tämä sairaansijatarkastelu käyttää lähtötietovuotena myös vuotta 2013. Arviointikohteina selvityksessä oli konservatiivisen hoidon osastojen osalta perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen (vuodeosasto ja kotisairaala) ja kirurgisten osastojen osalta lyhythoitoisen kirurgian leiko-yksikön ja päiki-toiminnan lisääminen 23 h heräämötoiminnan kehittämisen myötä. Sairaansijatarpeeseen vaikuttavia tekijöitä on mm. väestön määrä ja ikärakenne, sairaalassa toimivien erikoisalojen toiminta ja työnjako potilasryhmien osalta muiden sairaaloiden, erityisesti Hyksin Helsingin sairaaloiden kanssa. Sairaansijatarpeeseen vaikuttaa merkittävästi työnjako perusterveydenhuollon osastojen ja kotihoidon kanssa. Nykyaikaiset prosessit (mm. leiko, päiki, 23 h heräämö, päiväsairaala, osastojen kotiutusprosessien lean, kotisairaala) vähentävät vuodeosastojen tarvetta. Delfoin selvityksessä konservatiivisilla erikoisaloilla tapahtuva sairaansijojen tarpeen vähenemä perustuu monin osin siihen, että toimintaa siirrettäisiin perusterveydenhuoltoon ja sinne perustettaisiin potilasryhmille uusia sairaansijoja vastaava määrä. Tätä skenaariota ei tässä suunnitelmassa ole huomioitu kuin soveltuvin osin. Sen sijaan tehostamista pystytään tekemään koko kampuksella Espoon sairaalan kanssa yhteistyössä estämällä turha lyhyiden jaksojen pilkkominen ja siitä seuraava potilaiden kokonaishoitojaksojen piteneminen. Vastaavasti merkittävää kehittämistä pystytään toteuttamaan yhtenäisten hoitopolkujen luomisella koko kampukselle. Vuodeosastojen sisäisen toiminnan leanaamisella ja erikoissairaanhoidon resurssien yhteiskäytön avulla saadaan myös sairaansijatarvetta vähemmäksi. Päivystysosaston käyttö kirurgisille ja konservatiivisille potilaille tulee myös huomioida. Nämä saavat merkittävästi lisää paikkoja vuoden 2016 alusta. Jorvin sairaalan merkittävä työ päivystystoiminnan osaamisen lisäämiselle erityisesti akuuttilääkäreiden ja uusien prosessien kehittämiselle tulee tulevaisuudessa vähentämään potilaiden sisäänottoa vuodeosastoille päivystyksestä ja päivystysosastolta. Nykyaikaiset operatiivisen toiminnan prosessit tuovat todellista paikkatarpeen vähenemistä. Sairaansijamääriin vaikuttaa se, mitä potilasryhmiä leikataan Jorvissa, sillä eri potilasryhmien sairaalajaksojen pituus vaihtelee. Delfoi Oy:n selvityksen jälkeen on jo erikoisalat vaihtumassa ja ehtivät vaihtua vielä moneen kertaan tulevina vuosikymmeninä. On kuitenkin oletettavaa, ettei Jorvissa hoidettavien erikoisalojen vaativuus ja komplisoituminen ja sitä kautta esim. vuodeosastojaksojen pituus muutu. 47 Väestömäärä kasvaa Jorvin alueella 14 % vuodesta 2013–2025. Jos väestönkasvu ja nykyisten osastojen ylikuormituksesta syntyvän vajeen korvaus arvioitaisiin suoraan vaikuttavan sairaansijatarpeeseen, tarvittaisiin Delfoin selvityksen mukaan sairaansijoja 253 vuonna 2025. Työryhmän näkemys sairaansijamäärien tarpeesta on, että väestönkasvuun ja ikääntymiseen liittyvä sairaansijojen tarpeen kasvu pystytään tulevaisuudessa kompensoimaan tehostuneilla prosesseilla potilaan koko hoitoprosessissa. Lisäksi operatiivisen toiminnan sairaansijatarpeen kasvua voidaan hillitä merkittävästi uusilla toimintatavoilla, joita varten tulee rakentaa asianmukaiset tilat. Nykyisiä S- ja K torneja korvaava vuodeosastotoiminta edellyttää noin 215–225 sairaansijaa vuonna 2015, mikä on hyvin lähellä vuoden 2014 tilannetta (225 sairaansijaa). Tätä tukee myös sairaansijamäärien tarpeen historiallinen kehitys Jorvin alueella (samalla sairaansijamäärällä toimittu 30–40 vuotta). Vuodeosastot suunnitellaan geneerisiksi, eikä tässä suunnitelmassa oteta kantaa siihen, mihin eri toiminnot sijoittuu. Jorvin lastentautien vuodeosastotoimintojen volyymin on arvoitu säilyvän volyymiltaan nykyisenkaltaisena – poliklinikkatoiminta todennäköisesti lisääntyy. Vaikka tulevaisuudessa todennäköisesti vuodeosastotoimintaa tarvitaan väestöön suhteutettuna entistä vähemmän hoitomuotojen kehittyessä, alueen väestönkasvu vaikuttaa toiseen suuntaan. Jos synnytystoimintoja tulevaisuudessa keskitetään enemmän Jorviin, lisää se vastasyntyneiden vuodepaikkojen tarvetta. Psykiatrian sairaansijamäärän tarve 2020-luvulla riippuu merkittävästi siitä miten psykiatrian toimintojen kokonaisjärjestelyt etenevät ja siitä tuleeko Hyksin alueelle psykiatrialle uusi sairaala 10.3. Leikkaustoiminta Jorvin sairaalaan suunnitellaan huomattavaa Vatsakeskuksen toimintojen keskittymää, jolloin siellä leikataan GE-kirurgiaa ja endokriinistä kirurgiaa sekä elektiivisesti että päivystyksenä. Valtimo-verisuonikirurgia sijoittuu Meilahden sairaalaan ja laskimokirurgia Kirurgiseen sairaalaan. Jorvin sairaalaan tulee palovammakeskus vuonna 2016, jolloin siellä on myös tätä tukevaa muuta plastiikkakirurgiaa. Lisäksi Jorvin sairaalaan suunnitellaan pienehköä ortopedis-traumatologista yksikköä, vaikka valtaosin ortopedia tuleekin olemaan keskitetty Peijaksen sairaalaan ja traumatologia Töölön sairaalaan ennen Traumasairaalan valmistumista. Jorvin sairaalassa jatkuu synnytystoiminta vuoteen 2020, mutta gynekologinen kirurgia keskitetään Naistenklinikalle. Lastenkirurgia on jo keskitetty Lastenklinikalle. Tavoitteena on keskittää Hyksin pehmytkudoskirurgista toimintaa Jorviin ja Meilahteen, jolloin Meilahteen ei ole realistista saada mahtumaan vuoden 2016 lisäyksen jälkeen yhtään kasvunvaraa Vatsakeskuksen toiminnoille. Kaikki mahdollinen leikkaustoiminnan kasvu on Meilahdessa annettava Sydän-keuhkokeskuksen käyttöön, jolle Meilahti on ainoa operatiivinen toimipiste. Näin Vatsakeskuksen on sekä väistettävä (sydän-)thorax-kirurgian lisääntymisen tieltä että ohjattava oma kasvunsa Jorvin sairaalaan. Hyksin ortopedia-traumatologia tulee vastaavasti keskittämään oman toimintansa Traumasairaalaan (ja sitä ennen Töölöön) ja Peijaksen sairaalaan. Peijaksen sairaalassa ei käytännössä ole kasvunvaraa tälle toiminnalle. 48 Arvioituna väestökasvuun perustuvalla varovaisella kasvuennusteella (4,3 % vuoteen 2020 ja 7,8 % vuoteen 2025) saliaika tulee kasvamaan siten, että Vatsakeskus tarvitsee käyttöönsä 9–10 virka-aikaista salia päivittäin (käytettäessä arviota 1 400 salituntia salia kohti vuodessa virka-aikana). Vastaavasti, Tupla tarvitsee 5–6 päivittäistä salia. Mikäli saliaikaarviona käytetään 1100 salituntia vuodessa salia kohti, on Vatsakeskuksen tarve 11–12 salia Vatsakeskukselle ja 6–7 salia Tuplalle. Lisäksi sektioille on varattava yksi tai kaksi päivittäistä salia, riippuen Jorvissa toteutettavien elektiivisten sektioiden määrästä. Tämä laskelma ei sisällä vatsakeskuksen Meilahden toimintojen kasvuennustetta. Sen mukaan kuin sydän-, thorax- tai verisuonikirurgian leikkaussalitarve Meilahdessa kasvaa, tulee siellä olevalle GE-kirurgialle painetta siirtyä Jorviin. Laskelma ei myöskään sisällä vuodenvaihteessa voimaan tulleen päivystysasetuksen aiheuttamaa päivystysleikkausten lisääntymistä, kun aluesairaaloiden vatsaelinkirurgiset päivystysleikkaukset keskitetään Meilahteen ja Jorviin. Työryhmä esittää, että Jorvissa on jatkossa yhteensä 19 leikkaussalia ja lisäksi 2020-luvun lopulla tarvittavat 2 sektiosalia. Laskelmassa on mukana päivystyslisärakennukseen valmistuva yksi leikkaussali. Tässä leikkaussalien määrässä on kasvua 3 salia vuoden 2015 tilanteeseen (5 päiki-salia ja 11 leikkaussalia sisältäen sektiosalin) ja 1 sali verrattuna vuoden 2016 tilanteeseen, jolloin on käytössä edellä mainittujen lisäksi päivystyslisärakennuksen 1 salin lisäksi vuonna 2015 päiväkirurgian yksikön lasten heräämöön rakennettava uusi, pieni leikkaussali. Sektiosaleja ei tarvita vuosina 2020–2029 synnytystoiminnan ollessa väistössä Helsingin sairaaloissa. Leikkaustoiminta keskitetään 2. kerrokseen ja nykyiselle ajanvarauspoliklinikka-alueelle rakennetaan 7 salia ja kantaleikkausosastolle 11 salia. Lisäksi rakennetaan nykyaikaisten prosessien edellyttämät lyhythoitoisen kirurgian tilat (leiko, päiki 23 h heräämö yms). Tarvittava salimäärä ja muiden tilojen tarve tarkentuu hankkeiden edetessä hankeselvitysvaiheisiin. 10.4. Synnytykset Jos 2020-luvun loppupuolella Hyksin synnytykset keskitetään Naistenklinikalle ja Jorvin sairaalaan, on Jorvissa noin 7 000–8 000 synnytystä vuodessa. Tämä edellyttää 15–17 synnytyshuonetta (450–500 synnytystä/huone/vuosi) ja 7–8 valvontapaikkaa. Osa synnytyshuoneista toimisi ns. synnytystupana (kätilövetoinen synnytysten hoito matalan riskin synnyttäjille). Jorvin alueella arvioilta 5–10 % synnyttäjistä voisi olla kiinnostunut synnyttämään synnytystuvassa. Tätä synnyttäjien määrää varten tarvitaan 63–72 synnyttäjien sairaansijaa (perhehuoneita, joista osa on muunnettavissa 2 hengen huoneiksi ruuhkatilanteissa ja joista muutama on suurempi kaksossynnyttäjiä varten). Raskaana olevien vuodeosastopaikkoja (antenataalipaikkoja) tarvitaan 6-8. Niillä hoidetaan sellaisia raskaushäiriöpotilaita, joita ei voi seurata polikliinisesti (esimerkiksi vaikea tai keskivaikea pre-ekklampsia). Toiminnallisesti optimaalisinta olisi, jos sekä synnytysosasto että vuodeosastot toimisivat kaikki samassa tasossa. Yhdessä tasossa toimiminen sallii huoneiden joustavan käytön ja henkilökunnan kierron eri toimintaympäristöissä niin, että mahdollisessa kiiretilanteessa kyseisen työvuoron henkilökunta on uudelleenjärjestettävissä tarpeen mukaisesti. Synnytystoiminnan sijoittelun suunnittelussa tulee huomioida vastasyntyneiden osaston sijainti synnytysosaston välittömässä läheisyydessä. 49 Noin 7 000–8 000 vuosittaisen synnytyksen klinikka tarvitsee kaksi leikkaussalia keisarileikkauksia varten (n. 1 100 keisarileikkausta vuodessa, näistä 60 % päivystystoimenpiteitä). Tämä työllistää yhden anestesialääkärin (mukaan lukien synnyttäjien kivunlievitykseksi annettavat puudutukset) ja yhden anestesiahoitajan. Tästä syystä sektiosalien ei ole välttämätöntä sijaita leikkausosaston yhteydessä. Noin 4–5 % (vuosittain 300–350 synnyttäjää) synnyttäjistä tarvitsee leikkaussalissa tehtävän toimenpiteen synnytyksen jälkeen (istukan käsin irrotus, kaavinta, repeämän ompelu). Synnytysten määrän lisääntyessä myös äitiyspoliklinikkakäynnit tulevat lisääntymään samassa suhteessa. Naistentautien poliklinikalle ei ole suunniteltu laajentamista. 10.5. Avohoitopalvelut Ajanvarauspoliklinikoiden ja muiden avopalveluiden rooli tulee edelleen korostumaan 2020kuvulla. Toisaalta samaan aikaan jatkuu ja kehittyy jo nyt käynnistynyt toimintatapojen muutos, jossa potilaiden hoitokokonaisuudesta merkittävä osa hoidetaan sähköisten palveluiden kautta ja varsinaisten potilaskäyntien määrä kasvaa suhteessa vähemmän kuin sähköisten palveluiden. Toisaalta myös sähköisten palveluiden äärellä työskenteleville tulee olla riittävät toimitilat. Jorvissa toteutui vuonna 2014 106 815 potilastiloja edellyttävää käyntiä (pois lukien päivystyskäynnit). Käyntejä, jotka eivät edellytä potilastiloja oli 49 393. Jos lasketaan pelkästään väestönkasvu (14 % vuodesta 2015 vuoteen 2025 HUS-alueella) niin potilastiloja edellyttäviä käyntejä olisi yli 121 000 vuonna 2025. Ajanvarauspoliklinikoiden toimintaa pystytään tulevaisuudessa merkittävästi tehostamaan, jos nykyisin hajallaan sijaitsevat sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien poliklinikat yhdistetään ja poliklinikat saavat nykyaikaisia toimintamalleja vastaavat tilat. Vastaavasti tulisi bronkoskopiat siirtää muiden skopiapalveluiden yhteyteen ja skopioille saada riittävästi tilaa vastaamaan tulevaisuuden työnjaon mukaista volyymiä (huomioiden Espoon skopioiden siirtyminen Meilahdesta Jorviin sekä sedaatiossa/anestesiassa tehtävien skopioiden edellyttämä potilaan valvonta myös toimenpiteen jälkeen). Jos 2020-luvulla rakennetaan uudisrakennuksia Jorvin alueelle, tulee avohoitopalveluiden edellyttämät tilat huomioida suunnittelussa. Psykiatrian ja lastentautien avohoitopalveluiden kehittäminen tapahtuu 2020-luvulla samassa yhteydessä kun toimintojen sijoittuminen järjestetään uudelleen peruskorjausten edetessä. 11. TUKIPALVELUIDEN TILATARPEET TULEVAISUUDESSA Jorvin sairaalassa on huomattavan suuret tukipalveluyksiköt, jotka tuottavat palveluita Jorvin nykyiselle sairaalalle, tulevalle päivystyslisärakennukselle ja kampukselle rakennettavalle Espoon sairaalalle sekä monille kampuksen ulkopuolisille toimijoille. 50 HUS-Kuvantamisen, HUS-Apteekin ja mm. HUSLABin nykyisissä tiloissa on huomattavia toiminnallisia kehittämistarpeita. Lisäksi toiminnat sijaitsevat suurelta osin peruskorjaamattomissa rakennusosissa, joissa on sisäympäristöongelmia. Jorvin hankeohjelma vaikuttaa olennaisesti myös siihen, miten eri tukipalvelut tulevaisuudessa sijoittuvat Jorvissa. Monet tukipalvelut sijaitsevat mm. peruskorjattavien kantaleikkausosaston ja vuodeosastotornien alla ja näihin peruskorjauksiin liittyy merkittäviä väistöjä. Lisäksi monet toiminnot, kuten osa radiologian toiminnoista sijaitsee tällä hetkellä tiloissa, joissa on sekä teknisiä sisäympäristöongelmia että toiminnallisia puutteita. Tavoitteena on saada mahdollisimman monet toiminnot suoraan lopulliseen sijoituspaikkaan, sillä väistötilojen muuttamisesta kuhunkin toimintaan sopiviksi syntyy myös huomattavia kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Tätä suunnitelmaa laatimaan työryhmä esittää Tilakeskusta asettamaan erillisen työryhmän, joka laatii suunnitelman vuoden 2015 loppuun mennessä. 12. HENKILÖKUNTA Taulukossa 11 on esitetty Jorvin henkilökuntamäärä ammattiryhmän/liikelaitoksen mukaisesti vuoden 2014 lopussa. Sairaalan toiminnalliset järjestelyt, toimintavolyymi ja henkilöstösuunnitelmat tarkentuvat hankekohtaisen suunnittelun edetessä, joten tässä vaiheessa ei ole mahdollista esittää luotettavia arvioita henkilöstömäärän ja -rakenteen kehityksestä. Taulukko 11. Jorvin henkilökuntamäärä vuoden 2014 lopussa. Ammattiryhmä/liikelaitos Henkilömäärä Lääkärit 197 Hoitohenkilökunta 977 HUSLAB 108 HUS-Röntgen 70 HUS-Apteekki 26 HUS-Desiko 199 HUS-Tilakeskus 2 HUS-Logistiikka 20 HUS-Servis 25 Ravioli 37 Muut 10 Yhteensä 1 671 Lääkärit: kaikki erikoisalojen lääkärit Hoitohenkilökunta: sairaanhoitajat, perus-/lähihoitajat, fysioterapeutit, osastonsihteerit, toimintaterapeutit, kuntoutusohjaajat ym. 51 13. JORVIN ALUEEN LISÄRAKENTAMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET Jorvin sairaalan asemakaava on vahvistunut 30.1.2013. Asemakaava muutettiin tuolloin Espoon sairaalan rakentamisen mahdollistamiseksi. Samassa yhteydessä määriteltiin osin uudelleen HUS:n sairaalarakennuksiin liittyviä asemakaavamerkintöjä sekä sijoitettiin alueelle lisärakennusoikeutta, lähinnä nykyisten lastenosastojen paikalle ja helikopterikentän alueelle Jorvin sairaalatontin sallittu rakennusoikeus on 170 000 kem2, josta on rakentamatta n. 25 000 kem2. Jorvin sairaalarakennuksia ei ole suojeltu asemakaavassa. Vaikka kaavamerkinnät vanhojen rakennusten osalta noudattavat pääosin aikaisempia kaavamerkintöjä, ja jo toteutettuja rakennusten sijoittumisratkaisuja, antavat ne melko paljon mahdollisuuksia vanhan kiinteistön kehittämiseksi. Osana Jorvin pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman laatimista teetettiin selvitys Jorvin sairaalatontin lisärakentamismahdollisuuksista. Selvityksessä tutkittiin mm. sairaalan potilastornien laajentamista ja yhdistämistä uudisrakennusosin. Lisäksi selvitykseen laadittiin vaiheistettu lisärakentamisohjelma, jonka avulla on raporttiin kirjattujen uudisrakennusvaiheiden toteuttamismahdollisuuksia arvioitu. Jorvin lisärakentamismahdollisuuksia voidaan pitää hyvinä. Tontilla on sekä rakennusoikeutta että tilaa uusille rakennuksille. Ongelmaksi muodostuu mahdollisten uudisrakennusten liittyminen vanhoihin rakennusosiin siten että toimintaprosessit saadaan sujuviksi. Uudisrakentaminen vanhan rakennuksen läheisyydessä edellyttää vanhojen rakennusosien purkamista, jolloin hankkeissa tulee huomioida väistötilojen tarve. Kuva 3. Jorvin sairaalan lisärakentamisen alue 52 14. EHDOTUS HANKEOHJELMAKSI HYKS Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma sisältää peruskorjausten ja uudisrakentamisen hankeohjelman 2020-luvun lopulle asti. Hankeohjelmaehdotuksessa on otettu huomioon, missä järjestyksessä Jorvin rakennusinvestoinneissa on tarkoituksenmukaista edetä ja että koko sairaalan peruskorjaamiseen ei nopeassa aikataulussa ole taloudellisia edellytyksiä. Monet tilat ovat vielä vuosien ajan käytössä nykyisellään tai pienin muutostöin korjattuina. Hankeohjelma on laadittu huomioiden erityisesti vuodeosastojen peruskorjaukselle asetetut viranomaismääräykset, tilojen modernisointi tulevaisuuden palvelutuotannon toimintamalleille ja väistöjen aiheuttamat järjestelyt. Hankeohjelman alkuvaiheen hankkeet on määritelty tarkemmin ja myöhempien vuosien hankkeista on esitetty mahdollisia vaihtoehtoja. Kunkin hankkeen tarkempi sisältö täsmentyy hankkeiden suunnitteluvaiheiden aikana. Suunnitelman hankeohjelma perustuu koko kiinteistön tekniseen tarkasteluun, jonka mukaisesti vuonna 1976 valmistuneet rakennusosat ovat peruskorjauksen tarpeessa ja kiinteistössä on sisäympäristöongelmia. Keskeisimpiä ongelma-alueita ovat ulkoseinärakenne, ikkunaympäristö, lattiat, alapohjarakenteet ja yläpohjarakenteet sekä koko huonokuntoinen talotekniikkajärjestelmä. Jokaisella hankkeella tavoitellaan huomattavaa toiminnan tehostumista ja leaniin perustuvia, potilaslähtöisiä prosesseja. Hankeohjelmaan liittyvät hankkeet ovat suuria ja edellyttävät laajamittaisia väistöjä sairaalan sisällä ja Hyksin alueella. Väistöjen toteutuminen edellyttää synnytystoiminnan väistöä Helsingin sairaaloihin noin 10 vuoden ajaksi ja lisäksi mahdollisesti muidenkin toimintojen väistöä muihin Hyksin sairaaloihin. 53 14.1. Hanke 1 (v 2017–2018) Ensimmäisenä suurena hankkeena työryhmä esittää uuden lyhythoitoiseen kirurgiaan (lyhki) keskittyvän yksikön rakentamista Jorvin sairaalan 2. kerrokseen nykyisten ajanvarauspoliklinikoiden tiloihin. Yksikkö korvaa nykyiset pienet ja sokkeloiset päiväkirurgian ja leikkaukseen kotoa- prosessin tilat. Uutta yksikköä on tarkoitus käyttää väistöyksikkönä nykyisen kantaleikkausosaston peruskorjauksen aikana ja pääosa operatiivisesta toiminnasta voidaan toteuttaa Jorvissa rakennushankkeista huolimatta. Yksikön avulla päästään pienempiin väistöihin vuodeosastotornien peruskorjauksen aikana, sillä sairaansijoja tarvitaan jatkossa huomattavasti vähemmän kuin nykyisten, vuodeosastopainotteisten prosessien aikana. 54 14.2. Hanke 2 (v 2019–2022) Toisena suurena hankkeena esitetään leikkaussalien (kantaleikkaussalit) peruskorjausta vuosina 2019–2022 kahdessa vaiheessa. Leikkausosasto on teknisesti huonokuntoinen eikä vastaa nykyaikaisen leikkaustoiminnan edellytyksiä. Suurimmat tekniset ongelmat liittyvät sisäkattorakenteisiin ja sisäilmaongelmiin, jotka ovat joka vuosi sulkeneet tiloja pois käytöstä. Ennen suunnittelun aloittamista tulee arvioitavaksi se, mille toiminnoille ja minkä tason peruskorjauksena toteutetaan leikkaussalien alla olevien 1. kerroksen tilojen peruskorjaus. 55 14.3. Hanke 3 (v 2020–2023) Kolmantena suurena hankkeena työryhmä esittää vuodeosastotornien K- ja S peruskorjausta siten, että tornit yhdistetään ja kuhunkin kerrokseen saadaan moderni ja toiminnallisesti riittävän suuri vuodeosasto sisältäen pääosin yhden hengen huoneita. Vuodeosastojen suurimmat ongelmat liittyvät riittämättömään ilmanvaihtoon, jäähdytyksen puutteeseen, huonokuntoisiin märkätiloihin, sisäympäristöongelmiin ja peruskorjaamattomiin hisseihin. Myös tässä hankkeessa tulee jatkossa arvioida kerrosten 1. ja 2. tilojen tulevat käyttäjät ja tehtävän peruskorjauksen taso. 56 14.4. Hanke 4 (v 2024–2029) Neljäntenä suurena hankkeena esitetään kahdessa vaiheessa toteutettavaa hanketta, jonka yhteydessä lasten ja synnyttäneiden osastot, synnytys- ja sektiosalit sekä tarvittavat poliklinikkatilat peruskorjataan tai rakennetaan uudistiloihin. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana lasten vuodeosastot siirtyvät väistöön Jorvin sisällä ja lasten nykyiset toimitilat puretaan. Tulevat mitoitukset riippuvat siitä keskitetäänkö Hyksissä 2020-luvun lopulla synnytykset kahteen synnytyssairaalaan, Naistenklinikalle ja Jorviin. Hankkeiden sisältöä ei tässä suunnitelmassa esitetä tarkemmin, vaan suunnitellaan myöhemmin. Hanke kestää noin kuusi vuotta. Toimintojen tarkempi sijoittuminen ja mm. N-tornin tilojen mahdollinen hyödyntäminen tulee tarkasteltavaksi hankkeiden suunnittelun edetessä. 57 Vuoden 2029 jälkeen on edessä psykiatrian rakennuksen peruskorjauksen ja mahdollista uudisrakentamista avohoitopalveluita varten. Lisäksi useiden rakennusosien peruskorjaus tulee toteuttaa tällä jaksolla siltä osin kuin sisäilmaongelmat tai rakennusteknisiin ongelmat eivät pakota toteuttamaan jonkin rakennusosan peruskorjausta jo aiemmin. 15. TOIMINTAKULUJEN JA -TUOTTOJEN MUUTOKSET JA ASETETTAVAT TUOTTAVUUSTAVOITTEET 15.1. Hankeohjelman vaikutus kuluihin ja tuottoihin Jorvin sairaalan pitkän aikavälin suunnitelma sisältää ehdotuksen monilta osin hyvin huonokuntoisen, myös tiloiltaan ja teknisiltä järjestelmiltään huonosti moderniin erikoissairaanhoitoon soveltuvan sairaalarakennuksen peruskorjaamista ja laajentamisesta. Ehdotettava hankeohjelma perustuu tässä raportissa esitettyyn toiminnalliseen suunnitelmaan, potilasmäärien arvioihin ja näkemykseen siitä, miten hoitoprosessit jatkossa kehittyvät. Jorvin sairaalassa on vuonna 2015 osittain eri toimintayksiköitä ja eri tavoin järjestettyjä palveluja kuin suunnittelujakson päättyessä 2020-luvun lopulla. Johtuen sairaalan monipuolisesta ja muuttuvasta toiminnasta ja yksiköiden muutoista sairaalasta toiseen raportissa ei ole mahdollista esittää luotettavia arvioita järjestelyjen henkilöstövaikutuksista ja vaikutuksista toiminnan kuluihin ja tuottoihin. HUS:n investointiohjeistuksen mukaisesti nämä tarkemmat hanketason suunnitelmat laaditaan erikseen osana jokaisen investointiesitystä. Tällöin voidaan investointipäätösten yhteydessä mm. arvioida hankkeittain, millä toiminnallisilla ratkaisuilla ja tuottavuustavoitteilla lisäkustannukset voidaan kattaa tai millainen palveluhintojen nostopaine investoinnista aiheutuu. HUS:ssa toimintayksiköt maksavat sisäistä vuokraa käyttämistään tiloista. Vuokra muodostuu perusvuokrasta (pääoma-) ja ylläpitovuokrasta ja sen määrää nostaa jokainen tilojen käyttäjäyksikön tarpeisiin perustuva investointi. HUS-Tilakeskus laskuttaa vuonna 2015 Jorvin sairaalassa olevilta yksiköiltä sisäisiä vuokria yhteensä 14,3 milj. euroa. Luvussa ovat mukana sekä sairaalan alkuperäisen osan että myöhemmin tehtyjen lisärakennusosien vuokrat. Huoneala, johon em. tilakustannus kohdistuu, on jyvitetyt yhteistilat mukaan lukien noin 65 000 hum2. Peruskorjauksen tai vastaavan syyn vuoksi pois käytöstä olevista tiloista vuokraa ei peritä. Vuoden 2015 lopulla valmistuva päivystyslisärakennus nostaa vuokramäärää 2,7 milj. eurolla vuodessa. Jorvin tiloista tulosyksiköiltä, liikelaitoksilta ja muilta käyttäjiltä perittävä kokonaisvuokra ei nouse koko em. määrällä, koska osa vapautuvista tiloista jää päivystyslisärakennuksen käyttöottovaiheessa korjaustarpeiden vuoksi ilman käyttäjiä. Jorvin sairaalan pitkän aikavälin hankeohjelmassa ehdotetut rakennushankkeet vaikuttavat alustavien vuoden 2015 hintatasossa tehtyjen kustannusarvioiden perusteella sairaalan tiloista maksettaviin sisäisiin vuokriin seuraavasti: 58 1 Uuden lyhki-yksikön rakentaminen 2 Kantaleikkaussalien ja alapuolisten tilojen peruskorjaus, 2 vaihetta Osastotornien K ja S hanke ja alapuolisten tilojen peruskorjaus Lasten toimintojen ja synnytysten uudistilat ja N-tornin/synnytysalueen peruskorjaus 3 4 Yhteensä ME Arvio vuokravaikutuksesta/v. ME Alkaen, vuosi 9,4 0,4 2019 30,0 1,5 2023 57,5 2,8 2024 52,0 2,5 2030 148,9 7,2 Hyksin tulosyksiköt pyrkivät hinnoittelun avulla nollatulokseen; tavoitteena on kulujen ja tuottojen vastaavuus vuositasolla. Koska jäsenkuntien osuus tuotoista on yli 90 %, vuotuisten kustannusten kasvu merkitsee suoraan vastaavaa nousua kuntien palvelulaskutuksessa. Tätä pyritään kuitenkin tasaamaan hyvällä tuottavuuskehityksellä; tavoitteeksi asetetaan, että tuottavuuden kasvu kattaa merkittävän osan tilakustannusten kasvusta. 15.2. Tuottavuustavoitteet Jorvin toiminta muodostaa merkittävän osan Hyksin palveluntuotannosta, mm. päivystyspoliklinikkakäynneistä Jorvin osuus on 47 %, ja aikuisten hoitopäivistä 17 %. Jorvin pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma on olennainen osa Hyksin erikoissairaanhoidon master plania ja Jorvin toiminnan tehokkuudella on merkittävä vaikutus koko Hyksin toiminnan tehokkuuteen. Hankeohjelmaan liittyy toiminnan tehostamistavoitteet erityisesti vuodeosastotoiminnan ja leikkaustoiminnan osalta. Tavoitteiden tarkempi sisältö ja mittarointi määritellään erikseen osana tulosyksiköiden vuosisuunnittelua ja osana hankekohtaisia investointiesityksiä. Tässä hankkeessa esitetyn hankeohjelman tuottavuustavoitteet tulee asetettavaksi hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Hankeohjelmassa esitetty leikkaustoiminnan kehittämiseen tähtäävä hankeohjelma on tehokkuustavoitteiden osalta merkittävä, sillä tavoitteena on siirtää Jorvissa nykyisistä operatiivisista prosesseista suuri osa nykyaikaisiin, ilman vuodeosastojaksoa toteutettaviin prosesseihin. Tällä pyritään välttämään turhaa vuodeosastojen käyttöä, joka on paitsi kustannustehokasta, mahdollistaa myös potilasturvallisuutta lisäämisen vähentämällä potilaiden siirtymiä eri yksiköiden välillä. Hankkeilla mahdollistetaan myös päiväsairaalan tehokkaampi käyttö. Aiempaa suuremmat vuodeosastot mahdollistavat henkilökunnan tehokkaamman käytön erityisesti päivystysaikana. 16. RISKIANALYYSI Pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmassa tarkastellaan esitettyyn suunnitelmaan liittyviä riskejä ja niiden hallintaa. Tämä suunnitelma kattaa Jorvin suuren sairaala-alueen hankeohjelman ja suunnitelmaan sisältyvillä ratkaisuilla on merkittävät toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. 59 Toiminta- ja tilasuunnitelmaraportin pohjalta ei tehdä suoraan investointipäätöksiä, vaan jokainen projekti esitetään, perustellaan ja budjetoidaan aikanaan erikseen. Riskejä on tarkasteltu strategisista, operatiivisista, taloudellisista ja henkilöstöön liittyvistä näkökulmista. 16.1. Strategiset riskit Jorvin sairaala muodostaa olennaisen osan Hyksin palvelutuotannon kokonaisuutta. Kohtalaisen riskin tälle suunnitelmalle muodostaa merkittävät työnjaon muutokset HUS:n alueella. Sairaalan toimintaprofiili muodostuu erityisesti sairaalan päivystyksellisestä roolista. Jorvissa hoidettiin Hyksin päivystyspoliklinikoiden (Meilahti, Töölö, Lastenklinikka, Peijas, Jorvi) käynneistä 47 % vuonna 2014 ja sairaalaan on keskitetty erityisesti yöllä tehtävät leikkaukset laajalta alueella. Lisäksi Jorvi tuottaa merkittävän määrän muita somaattisia ja psykiatrisia palveluja Espoon ja muiden lähikuntien asukkaille. Näiden roolien merkitys tulee todennäköisesti säilymään myös tulevaisuudessa. Suurimmat mahdolliset työnjaon muutokset tulevat mahdollisesti koskettamaan elektiivistä kirurgiaa, psykiatrian vuodeosastohoitoa ja synnytysten järjestämistä HUS-alueella. Operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman päälinjoista on sovittu toimialojen kesken 13.2.2015 suurten rakennushankkeiden ohjausryhmässä. Tässä suunnitelmassa Jorviin keskitetään aiempaa enemmän gastrokirurgiaa. Operatiivisen toiminnan työnjaon kehittäminen tulee jatkumaan edelleen ja mm. kysymys mahdollisesta Kirurgisesta sairaalasta luopumisesta 2020luvun puolivälissä on vielä avoin. Psykiatriaa ja synnytysten järjestämistä koskevat linjaukset ovat vielä avoimia. Tästä aiheutuvaa suunnitelman riskiä pienentää se, että Jorviin jää mahdollisuus lisärakentamiseen ja suunnitelmassa voidaan hahmottaa useita vaihtoehtoja näiden toteuttamiselle 2020-luvulla. Työnjaon kehittymiseen liittyvää suunnitelman riskiä pienentää se, että tilat suunnitellaan jatkossa yhtenäisin periaattein geneerisiksi eikä niitä räätälöidä erityisesti minkään erikoisalan tarpeisiin. siten työnjaon muutoksissa tilat soveltuvat useimpien erikoisalojen käyttöön tarvittaessa. Muut aikuisten somaattiset alat, kuten sisätaudit, keuhkosairaudet ja neurologia tukevat päivystystä ja tarjoavat polikliinisia palveluita erityisesti Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen väestölle. Näissä ei ole odotettavissa suuria työnjaollisia muutoksia HUS:n sisällä, mutta muutoksia on varmasti tulossa erityisesti SOTE-integraation myötä perusterveydenhuollon kanssa. Lastentautien työnjaossa suurten muutosten todennäköisyys on vähäinen. Potilaan mahdollisuus valita hoitopaikka ei työryhmän mielestä muodosta merkittävää riskiä Jorvin toiminnan suunnittelulle. On mahdollista, että jotkin toiminnat vähentyvät, mutta toisaalta sairaalan monialaisuus takaa sen, että toimintojen vähentyessä toiset toiminnat vastaavasti saattavat lisääntyä. 16.2. Operatiiviset palvelutuotannon riskit Kohtalaisen suurena riskinä työryhmä näkee sen, että kampuksen integroitu kehittäminen jää puolitiehen ja kampuksella toimii jatkossa kaksi erillistä sairaalaa, jolloin osaamiseen, henkilöstön käyttöön ja kustannustehokkuuteen liittyvät hyödyt yhteisestä kampuksesta jää 60 toteutumatta. Tätä riskiä vähentämään on tärkeää muodostaa yhteistyötä kaikilla tasoilla riippumatta SOTE-ratkaisusta. Jorvin sairaalan peruskorjausohjelma on laaja ja ulottuu tuleville vuosikymmenille. Kohtalaisena riskinä tälle suunnitelmalle työryhmä pitää sitä, että tulevat vuosikymmenet ovat jatkuvaa väistön aikaa tai että väistöistä muodostuu niin suuria, että niistä on suurta haittaa toiminnoille. 16.3. Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit Henkilöstön saatavuuteen liittyen on HUS:ssa tehty kaksi selvitystä koskien lääkäreiden (Meretoja) ja hoitohenkilökunnan (Vuorinen) saatavuutta. Jorvin sairaalan toimintaprofiiliin liittyvien erikoisalojen osalta erityisesti psykiatrien ja fysiatrien saatavuus tulee olemaan vaikeaa 2020-luvulla. Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden saatavuuteen voidaan vaikuttaa kehittämällä Jorvin sairaalaa vetovoimaiseksi työpaikaksi. Tämä edellyttää myös selkeää johtamisjärjestelmää ja yhtenäistä toimintakulttuuria koko kampuksella. Tärkeänä lähtökohtana suunnitelmassa on Pelastuslaitoksen määräys vuodelta 2008 koskien vuodeosastotorneihin tarvittavaa sprinkler-järjestelmää. Siten vuodeosastojen peruskorjaukseen tulisi päästä mahdollisimman pian. Tämä suunnitelma esittää vuodeosastotornien K ja S peruskorjausta vuosina 2018–2020. Suurena riskinä työryhmä näkee HUS:n jäsenkuntien mahdollisuuden hyväksyä esitetyn hankeohjelman mittavat investoinnit ja investointien toteuttamisen suunnitellun aikataulun mukaisesti ottaen huomioon samoille vuosille sijoittuvat muut Hyksin suuret rakennushankkeet. Suunnitelmassa esitetty K- ja S tornien yhdistäminen estää näiden tornien peruskorjauksen tekemisen peräkkäin. Tämä aiheuttaa suurempaa kertainvestointia ja suuria väistöjärjestelyjä mutta lyhentää samalla hankalan väistöajan kestoa. Jorvin sairaalan peruskorjaus aiheuttaa merkittävät väistöjärjestelyt, jotka vaikuttavat myös Hyksin Helsingin alueen sairaaloihin. Siten investointien ajoitus tulee synkronoida muiden sairaaloiden peruskorjausten kanssa. Tässä yhteydessä syntyy väistämättä tilanne, jossa investointien kokonaismäärä kasvaa joidenkin vuosien osalta nykytasoa huomattavasti suuremmaksi. Jorvin sairaala on rakennettu pääosin 1976 ja merkittävä osa rakennuskannasta on huonokuntoista ja nykyaikaisiin, kustannustehokkaisiin ja potilaslähtöisiin toimintaprosesseihin soveltumatonta. Esimerkiksi nykytoiminta nojautuu liian voimakkaasti vuodeosastoihin, koska lyhempiin prosesseihin soveltuvia tiloja ei ole riittävästi. Tämä suunnitelma lähteekin siitä lähtökohdasta liikkeelle, että ensin rakennetaan kustannustehokkuuden mahdollistamat poliklinikka- ja päiväkirurgiatilat ja vasta seuraavassa vaiheessa peruskorjataan leikkausosasto ja vuodeosastot. Tällöin voidaan vähentää peruskorjattavien sairaansijojen määrää. Suurena riskinä työryhmä näkee sen, että rakennuksen huono kunto pakottaa muuttamaan hankejärjestystä ja tekemään mittavia investointeja alueille jotka eivät prosessien kehittämisen ja kustannustehokkuuden vuoksi ole ensisijaisia. 61 Liite. Jorvin asemapiirustus 62
© Copyright 2024